![]() |
14.04.2024 21:34 | Jyrki Talvi | ||
Esim torstaina ja tänään oli IC 23:men vetureina 3211 sekä 3239. | ||||
![]() |
14.04.2024 20:52 | Roope Prusila | ||
Dr20 ja Sr3 katsovat vähän kuin naamat kurtussa, että "me tuolle vielä näytetään!" | ||||
![]() |
14.04.2024 17:50 | Pasi Utriainen | ||
Ansiosta heti viikon kuvaksi. 10 vuotta sitten ei osannut kuvitella kolmea operaattoria samaan kuvaan. Tavaraa kiskoilla kuljetti vain VR, Fenniaraililla ei ollut ensimmäistäkään veturia ja North Railista ei tiedetty mitään. | ||||
![]() |
14.04.2024 17:48 | Timo Haapanen | ||
Aivan parasta kuvaustaidetta! | ||||
![]() |
14.04.2024 15:31 | Pasi Seppälä | ||
Taidokas todellakin. Taitavaa kameratyöskentelyä jälleen kerran. | ||||
![]() |
14.04.2024 14:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
Kolminaisten Edo-tötteröiden käyttö taitaa painuttua enemmän »Pohjois- ja Itä-Suomen kevyesti kiskotetuille rataosille». Voisiko se olla jotain sukua sille, minkä Esko Maasalo aikanaan töksäytti mainioon kuvasarjaansa Mäntyluodon radalta ( https://vaunut.org/kuva/66715 ): »Varakkaana ja omillaan toimeen tulemaan pidettyyn Länsi-Suomeenhan ei koskaan ole näitä investointirahoja herunut kuin aivan pakon edessä.» Toisaalta on kyllä niinkin, että jos lähtökohtaisesti oletetaan uusi veturi varmatoimisemmaksi, niin ei kai sitä rautatietä nähnyttä pappalaitosta kannata laittaa menemään Rovikseen tai Joen kaupunkiin. Niistä on pidempi hinausmatka Ilmalaan kuin Turusta tai Porista. |
||||
![]() |
14.04.2024 14:36 | Jimi Lappalainen | ||
Tämä varoituslaitos on nyt sammutettu. Radan purku tiedossa jossain vaiheessa? | ||||
![]() |
14.04.2024 14:35 | Jimi Lappalainen | ||
Yhdeksän vuotta sitten: https://vaunut.org/kuva/99459 | ||||
![]() |
14.04.2024 14:09 | Tuukka Varjoranta | ||
Mikä taidonnäyte, mainio kuva! | ||||
![]() |
14.04.2024 13:22 | Markus Selin | ||
Mistäköhän on kyse kun tuo seitsemäs vaunu on kuormattu noin paljon korkeammaksi kuin kaikki muut? | ||||
![]() |
14.04.2024 11:49 | Jimi Lappalainen | ||
Kyllä myös Sr2 on IC-junissa käytössä, aivan jatkuvasti. https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=30&locomotive=Sr2 | ||||
![]() |
14.04.2024 11:46 | Jimi Lappalainen | ||
Huh huh, mikä kuva! | ||||
![]() |
14.04.2024 11:27 | Pasi Seppälä | ||
Just äsken kun poikkesin radan varressa, niin IC63:sta tuuppasi Sr2 3219. Eli on vielä käytössä, mutta totta on että Sr3 on paljon yleisempi. | ||||
![]() |
14.04.2024 11:18 | Pasi Seppälä | ||
Matkalippujen oston lisäksi on palveluna ollut ainakin postia, postipankkia ja postilaatikkoa. Toisin on tänä päivänä. Jonkinlaista majoitusta on nykyisessä asemarakennuksessa tarjolla, mutten tiedä onko ollut käyttäjiä. Käyttöä hillinnee veden ja viemäröinnin puuttuminen. | ||||
![]() |
14.04.2024 10:43 | Sami Koistinen | ||
Olisiko Ylen negatiivinen uutisointi johtanut siihen että Operail on vaatinut tunnuksensa poistettavaksi? https://yle.fi/a/74-20079903 |
||||
![]() |
14.04.2024 05:23 | Lasse Reunanen | ||
Linkissä s/s Ahdin historia lyhyesti. https://steamship.fi/kaikkilaivat/s-s-ahti/ |
||||
![]() |
14.04.2024 05:18 | Lasse Reunanen | ||
Kuvassa näkyvä höyryhinaaja Fiskars I on edelleen hengissä ja vieläpä liikkuu höyrykoneen voimin. Alus kulkeentui Osuuskunta Metsäliitolle ja sai nimen Ahti. Useiden uudistusten ja nimenmuutosten jälkeen, oli ammattiliikessä Saimaan viimeisenä höyrykäyttoisenä linjahinaajana 70-luvulle asti ja on nykyään kunnostettuna viimeisen ammattiliikenteen asuun huvialiuksena. Ammattiliikenteen jälkeen öljylämmitys on poistettu ja alus on palautettu halkolämmitteiseksi. Kotisatama Ahdilla on nykyään Lappeenranta . Alus on tiettävästi myynnissä. | ||||
![]() |
14.04.2024 00:00 | Petri P. Pentikäinen | ||
Kolmen yleisimmän liikennöitsijän lisäksi hienosti saatu neljä yleisintä väritystä kuvaan. | ||||
![]() |
13.04.2024 23:25 | Oula Ahlholm | ||
Kiitokset Kimmo. | ||||
![]() |
13.04.2024 19:48 | Teppo Niemi | ||
Hanasaari B purkutyöt ovst käynniszä. Voimala on lopettamut toiminnan noin 12,5 kk sitten..A o purettu bo vuosia sitten. | ||||
![]() |
13.04.2024 18:33 | Petri Sallinen | ||
Hiilitiedon data on ollut suhteellisen hyvin ajan tasalla. Tosin Meri-Porin osalta tieto ei ainakaan pidä paikkaansa. https://hiilitieto.fi/hiilitietoa/hiili-suomessa/hiilivoimalaitokset-suomessa/ |
||||
![]() |
13.04.2024 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
Helsingissä Hanasaari lopetti jo kuukausia sitten. | ||||
![]() |
13.04.2024 17:59 | Petri Sallinen | ||
Hiilivoima on joka tapauksessa mennen talven juttuja. Salmisaari, Hanasaari ja Suomenoja vetävät viimeisiä henkosia. Kivihiilen kieltolaki lopettaa hiilen energiakäytön viimeistään vuonna 2029. Energiayhtiöt eivät sitä ole jääneet odottamaan, vaan aika moni on jo down ennen aikojaan — esim. Lahdessa. | ||||
![]() |
13.04.2024 15:01 | Petri Nummijoki | ||
Metsään rakennetulla aurinkovoimalalla ei liene mitään tekemistä ympäristöystävällisyyden kanssa. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009857747.html | ||||
![]() |
13.04.2024 12:48 | Kimmo Huhta | ||
Hieno kuva joka tapauksessa. On maisemaa, sopivasti puita edessä, ja junan etuosa on päästetty jo hieman takaviistoon. | ||||
![]() |
13.04.2024 12:03 | Timo Salo | ||
Siitä on kinattu paljon, miten ilmastonmuutos loppuviimein vaikuttaa. Ei ainakaan positiivisesti! Pelkästään Golf-virran hidas pysähtyminen tekee tulevaisuudessa Suomeen mannerilmaston, eli samanlaiset olosuhteet kun Venäjällä. Talvet jopa kylmenee, Norjan rannikko jäätyy, kesät kuumenee ja kuivuu ja toisaalta vettä saattaa tulla kerralla liikaa... (tulviminen) Sehän on selvää jo omien kokemusten perusteella, että aurinkovoimalla ei tee mitään joulu-/tammikuussa. Omaakin akustoakin joutui lataamaan verkkosähköllä useamman kerran. Jos sydäntalvella vielä sattuu tyyni ilmanala pitkäksi aikaa, niin kyllä silloin on hieno pistää hiilivoimala tulille. (luonnollisesti VAIN siksi aikaa kun on pakko) Ydinvoimakin on kuin toimitussopimus paholaisen kanssa... Kun kaikki pelaa oikein, niin homma on bueno! Fuusiovoimalaa odotellessa voi aika tulla pitkäksi!https://www.ydinvoima.fi/ongelmat/onnettomuudet/ | ||||
![]() |
13.04.2024 10:56 | Tapio Keränen | ||
Kivihiilikentällä kenttäratakolmioraiteen päässä oli kuuppavaunujen täyttöpaikka https://vaunut.org/kuva/18005?u=701&kd=13.4.1968 | ||||
![]() |
13.04.2024 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Johannes, ellei alkuperäisiä varaosia ("Genuine parts") enää ole saatavilla, mikä ihme sitten estää modernisointia? Fyrkkendaaliko? Hm. Dieselveturi, jonka speksit ovat muuten kohdallaan, ei minun mielestäni noin vain äkkipäisesti kuulu "nuorena" polttopillimiesten käsiin...? Siitäkin huolimatta, että keissi alkaisi muistuttaa esi-isän museaalista kirvestä, johon on vaihdettu varsi viisi kertaa ja terä kolmesti. |
||||
![]() |
13.04.2024 10:35 | Petri Sallinen | ||
Ilmastonmuutokseen voi suhtautua tietenkin monella tavalla. On myös ihmisiä, joiden mielestä ilmastonmuutosta ei ole olemassa. Uskonasioista ei tietenkään voi kinastella. Tällä hetkellä tiedemaailma on kuitenkin sitä mieltä, että ilmasto Suomessa lämpenee: talvet leudontutuvat ja lyhenevät, mutta sademäärät kasvavat. Kesät kuumenevat, rankkasateet yleistyvtä. Elinkeinoelämä, energiatoimiala ja yhteiskunta yrittävät sopeutua tähän. Analyysejä aiheesta löytyy runsaasti. Aurinkovoima, tuulivoima tai akkuvoimalat eivät kuitenkaan riitä kattamaan sähkön kysyntää, jos kaikki suunnitteilla olevat vetytaloushankkeet toteutuvat. Silloin sähkönkäyttö kaksinkertaistuu nykyisestä. Todennäköisesti uutta ydinvoimaa rakennetaan Suomeen muodossa tai toisessa: suuria tai pieniä. |
||||
![]() |
13.04.2024 10:12 | Erkki Nuutio | ||
Lotjan lähistöllä kivialustallaan on hauiskäyttöinen kuormausnosturi. Ennen oli hauismiehillä ja naisilla siis hyötykäyttöä. Nyt nämä ovat show-alalla ja vetelevät kuorma-autoja hauiksillaan tai vetoköysi hampaissaan. |
||||
![]() |
13.04.2024 10:02 | Erkki Nuutio | ||
Halkojen polttelu Pieksämäen höyryissä on siis lopetettu kun halkovaunut on irtisanottu ja siirretty pois tieltä. Onko vasemmalla oleva epämääräinen alue poistumaan jo tuomittu kivihiilikenttä? |
||||
![]() |
13.04.2024 09:07 | Jari Välimaa | ||
Suomeen on rakenteilla aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja akkuvoimaloita niin paljon että se riittää koko sähkönkulutuksen hoitamiseen. Erityisesti seuraavina vuosina aurinkovoimaloita on tulossa rutkasti lisää. | ||||
![]() |
13.04.2024 07:33 | Juha Vuorela | ||
Joo, tossa on niin paljon kaikkea samaan aikaan. Ennen kaikkea lähes kaikki rakennettu on kadonnut tänä päivänä. | ||||
![]() |
12.04.2024 23:38 | Hannu Peltola | ||
Hieno, tätä jää katsomaan pitkäksi aikaa! | ||||
![]() |
12.04.2024 20:30 | Johannes Erra | ||
Nyt täytyy toivoa, että Dr16-sarjan myyntiin menevät yksilöt tulisivat sellaisiin käsiin, joissa niiden palvelus voisi jatkua vielä pitkään. Varaosien vaikea saatavuus lienee oikea ongelma, mutta motivoitunut omistaja pystyisi kyllä sen ratkaisemaan. Käsittääkseni vetureilla ei ole mitään sellaista ylivoimaista ongelmaa, mikä estäisi niiden käyttöiän jatkamisen. Olisiko Fenniarail tai North Rail kiinnostunut, näin esimerkiksi? Baltiaankin noita voisi myydä, mutta siellä vetureita on nyt liiankin kanssa Venäjän suunnan tavaraliikenteen romahdettua. | ||||
![]() |
12.04.2024 17:17 | Timo Salo | ||
Ilmastonmuutos voi myös jäähdyttää Suomea... Ei tarvitse hillua ajatuksella, että kelit lämpiää... Klapeja tarvitaan taas! | ||||
![]() |
12.04.2024 16:50 | Petri Sallinen | ||
Ilmastonmuutos tekee sen, että kuivuus lisääntyy Keski-Euroopassa. Skandinaviassa sen sijaan sademäärien lasketaan kasvavan jopa 20 prosentilla. Samoin tuulisuuden ja muidenkin sään ääri-ilmiöiden arvioidaan lisääntyvän. Tuulivoimatilastoista näkee sen, että tuulivoimalaitokset tuottavat sähköä Suomessa enemmän talvikuukausina kuin kesäkuukausina. Mitä korkeampia myllyjä rakennetaan, sitä vähäisempiä ovat tuulennopeuden muutokset laitoksen napakorkeudella. Suomen ongelma on se, että tuulivoimalaitosten rakentaminen on keskitetty maantieteellisesti samoille alueille. Jos jossain vaiheessa päästään rakentamaan Itä-Suomeen (puolustusvoimat on vastustanut tätä tutkahäiriöiden vuoksi), niin kenttä laajenee. Yleensähän jossain tuulee aina, jolloin tuulivoimalaitosten tuotannon vaihtelut tasaantuvat. Tuulivoimatuotannon vaihtelut aiheuttavat hintavaihteluita ja tuotannon vaihteluita. Näitä voidaan tasata joustoilla. Niitä ovat erilaiset energiavarastot: lämpö- tai sähkönvarastot. Kun akkuteknologia halpenee, voidaan jopa edellyttää sitä, että tuulimyllyjen yhteyteen rakennetaan akkuja, joita ladataan ylituotannon aikana ja puretaan korkean kysynnän aikana. Kiinteistöjen lämmityksessä suurimman ongelman aiheuttaa suora sähkölämmitys, koska siinä ei ole varaavuutta, jota voitaisiin hallitusti ohjata. Tämä tarkoittaa sitä, että kämppä jäähtyy suhteellisen nopeasti silloin, jos sähköä ei ole saatavilla tai jos haluttaisiin ohjata lämmitysjärjestelmää. Suoran sähkölämmityksen osalta joustoista ei siis ole apua. Pahimmillaan suoran sähkölämmityksen kiinteistöt varaavat talvella kokonaisen ydinvoimalaitoksen kapasiteetin. Toisaalta — kun ilmastonmuutos etenee, niin lämmityksen tarve voi vähentyä. Vesikiertoiseen sähkölämmitysjärjestelmään taas voidaan varata lämpöä hyvinkin pitkäksi ajaksi. Olisi siis vain etu, jos suorasta sähkölämmityksestä päästäisiin eroon. Todennäköisesti tätä varten räätälöidään samankaltainen tapporaha kuin öljylämmitystä varten. Tästä saataisiin suhteellisen mukavasti joustoja. Suomi ei tavoittele energiavaraisuutta, vaan energiaa — etenkin sähköä — ostetaan aina sieltä, mistä sitä halvimmalla saadaan. Siksi sähköä tuodaan pohjoismaisilta markkinoilta Suomeen aina silloin, kun se on halvempaa kuin Suomessa tuottaminen — keskimäärin vajaat 20 prosenttia vuosittain. Se on kokonaan toinen juttu, miten pärjätään poikkeusoloissa. Sitä varten on olemassa reserviin siirrettyjä vanhoja raatoja, joiden kilpailukyky on mennyt tai huippukalliita kaasuturbiineita. Poikkeusoloissa ei lasketa sitä, mitä sähkö maksaa, vaan että sitä ylipäätään on tarjolla välttämättömiä toimintoja varten. |
||||
![]() |
12.04.2024 15:19 | Timo Salo | ||
Vesivoima on ideaalista säätövoimaa, siitä ei ole epäilystäkään MUTTA... Ilmastonmuutos tekee sen, että kuivia kesiä tulee jatkossa enemmän ja enemmän.(Vesisäätöinen säätö-/poikkeustilavoima on kortilla) Kun talvi tulee tammi-/helmikuun vaihteessa ja ilma seisoo korkeapaineen takia, niin silloin tarvitaan jotain muuta kuin EI-ilmastoystävällistä voimaa, että kämpät pysyy lämpöisinä. Tuon Meri-Porin laitoksen sulkeminen lopullisesti on hölmöläisten hommaa... (Ei se Suomen energiaomavaraisuus vielä niin hyvä ole!) | ||||
![]() |
12.04.2024 13:45 | Petri Sallinen | ||
Tahkoluodon hiilivoimalaitos suljettiin vuonna 2015. Samalla luodolla sijaitseva kivihiiltä käyttävä Meri-Porin lauhdelaitos siirrettiin 1.3.2024 alkaen huoltovarmuuskeskuksen haltuun poikkeusolojen reservikäyttöä varten — sillä ei siis voida enää tuottaa tuulivoimalaitosten tuotantovajeita varten säätösähköä. Päätöksestä huolimatta Meri-Porin markkinakäyttöä jatkettiin varmuuden vuoksi vielä kuukaudella — eli huhtikuun ajan, mutta huhtikuussa laitosta ei käytetty tuntiakaan. Teknisesti hiililauhde on huono ratkaisu säätösähkön tuottamiseen, koska tuulivoimalaitosten reaktioajat ovat nopeampia kuin mihin hiililauhde kykenee. Siksi säätösähkön tarpeesta noin 90 prosenttia tuotetaan vesivoimalaitoksilla, joiden reaktiokyky on tunnetusti nopeaa. Tulevaisuudessa myös pumppuvoimalaitoksilla. https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/tuotanto/saatosahkoa-pumppaamalla.html |
||||
![]() |
12.04.2024 11:45 | Hannu Peltola | ||
Ja rakennushan on tietysti vana tuletõrjejaam. | ||||
![]() |
12.04.2024 11:12 | Erkki Nuutio | ||
Viron kansalliskivi on liuskekivi, paekivi: Googlaa Vikipeedia, Paekivi . Siitä suuri osa Viron rautatieasemistakin on tehty, kuten edessä näkyvä rakennuskin. |
||||
![]() |
12.04.2024 08:47 | Timo Salo | ||
Ei se sähköistäminen ole aina niin yksinkertaista, kuin eräät henkilöt täällä VORGissa antavat ymmärtää:https://www.is.fi/autot/art-2000010346005.html Tältä sivustolta löytyy apu moneen "mystiseen hihhuliongelmaan", moni alan ihminenkään ei ymmärrä noitten komponenttien tärkeyttä: https://www.schaffner.com/company/about-us | ||||
![]() |
12.04.2024 07:26 | Jari Välimaa | ||
Fortum pyrkii eroon hiilivoimasta ja sen sijaan https://yle.fi/a/74-20083136 | ||||
![]() |
12.04.2024 07:10 | Jari Välimaa | ||
Tahkoluodossa oleva hiilivoimala ei tee enää mitään vaan on huoltovarmuuskeskuksen vakavien kriisi- ja häiriötilanteiden varalle 1.3.2024 - 31.12.2026 väliseksi ajaksi. | ||||
![]() |
12.04.2024 06:36 | Juhana Nordlund | ||
Viru väljak. | ||||
![]() |
12.04.2024 05:52 | Leevi Halonen | ||
Ukkini oli töissä tässä hiilivarastossa. Hän kertoi että hiili saatiin pois lapiolla. Kuuppavaunut kulkivat ihmisvoimin eli työnnettiin. Vasemmanpuoleinen varasto oli Turun sähkölaitokselle ja hiili kuljetettiin rekoilla sinne. Oikeanpuoleinen varasto oli valtakunnallinen eli hiiltä vietiin muualle Suomeen. | ||||
![]() |
11.04.2024 22:23 | Otto Tuomainen | ||
Tämä Dolní Žleb on muuten Tšekin matalimmalla sijaitseva rautatieasema, korkeus merenpinnasta on 130 metriä. | ||||
![]() |
11.04.2024 21:19 | Vesa Höijer | ||
Video: https://www.facebook.com/vesa.hoijer.77/videos/964529238353829 | ||||
![]() |
11.04.2024 20:54 | Tero Korkeakoski | ||
Porissa on Rauanheimon terminaali ollut kaksi vuotta vaille käyttöä ja yhtä syvä satama kuin Kokkolassakin mutta vähemmän liikennettä. | ||||
![]() |
11.04.2024 19:51 | Jarno Piltti | ||
Juuri nyt tällä hetkellä nettihaun perusteella ei mistään. Aina silloin tällöin sitä näkee antikvariaattien tarjonnassa. | ||||
![]() |
11.04.2024 19:51 | Rasmus Viirre | ||
Ihan hyvä huomio. Juliasta kun katsoo tämän T 54077:n aikataulua, käy ilmi että kyseinen juna on suunniteltu kulkevan samaa reittiä pitkälle tulevaan kesään.. |