Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.12.2024 14:39 | Simo Virtanen | ||
| En tiedä Kouvola-päivän perimmäistä tarkoitusta, mutta sangen riehakasta menoa siellä on ollut. Ilmeisesti erilaiset kouvolalaiset toimijat, valtion rautatiet mukaanlukien, ovat osallistuneet kulkueeseen. Tässä VRU (Valtion rautateiden urheilijat) rullasuksin ja heidän kintereillä varuskunnan väki: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KoV592%3A121&index=0&size=large Kouvolan surffarit surffaavat Datsunin peräkärryssä: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KMV94%3A438&index=0&size=large Harmonikkakerho soittaa lavetin kyydissä: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KoV586%3A42&index=0&size=large Kirjaston ystävät ovat kavunneet Valmetin lavalle: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KMV94%3A1380&index=0&size=large |
||||
|
11.12.2024 14:33 | Toni Lassila | ||
| Eiköhän se tuo Dr21 liene korkein, tässä kuvassa näkyy hyvin sen kokoero Deeveriin verrattuna: https://vaunut.org/kuva/162343 Sen sijaan Dr19 ei vaikuta juurikaan korkeammalta kuin Dv12:t ja muut aiemmat VR:n keskiohjaamodieselit. Missähän veturissa tai moottorijunassa vastaavasti istutaan kaikista matalimmalla? Dm7, Dr13 ja Sm3 tulisi äkkiseltään mieleen. |
||||
|
11.12.2024 14:30 | Noah Nieminen | ||
| Miksiköhän? | ||||
|
|
11.12.2024 13:49 | Kari Roininen | ||
| Eikä Cummins V8 vain jäänyt Ukko-Kontion kokeiluksi,niitä asennettiin myös ratakuorma-autoihin. Nekin korvattiin Valmetin moottoreilla. | ||||
|
|
11.12.2024 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Sisu perinytkin kuvassa näkyvän nostotelikonstruktion Vanajalta fuusioinnin yhteydessä? | ||||
|
|
11.12.2024 13:04 | Rasmus Viirre | ||
| Samaa mieltä. Ja käypi järkeen kun nuo molemmat (Jaakoppi ja Kroksu) ovat moderneja ”mid-cab” mallin vetureita. Liekö Dr18 Effishunter 1600 millä sijalla? | ||||
|
11.12.2024 12:52 | Rasmus Viirre | ||
| Liekö näiden Sgns-vaunujen määrä sitten kasvanut vielä kun 2024 aikana näitä on mennyt sellaisina ~4-10 vaunun ryppäinä myös Ykspihlaja-Talvivaara -välillä. | ||||
|
|
11.12.2024 12:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sinivalas ja Jaakoppi ovat korkeuseronsa, miksei muunkin eriparisuutensa, johdosta parivaljakkona jopa hieman koomisenkin näköinen kaksikko: https://vaunut.org/kuva/171608 . Valitettavasti vaunusomesta löytyy ainakin tähän mennessä varsin kitsaasti matskua, jota tutkien voisi vertaillen arvioida Kroksun ja Jaakopin istuinten korkeuksia kiskonharjasta: https://vaunut.org/kuva/157187 . Mutta luulen myös, että niiden kahden laitoksen väliltä se voittaja arvotaan. Se täytyisi melkein tehdä niin, että veturinkuljettaja ajaisi vuorotellen Kroksun ja Jaakopin jostain rataverkkomme »kapean ATUn» ( https://vaunut.org/kuva/126118 ) kohdasta, jollaisia ovat esimerkiksi erilaisten lastaussuulien ja veturitallien ovenlävet, ja piirtäisi siinä aukinaisesta sivuikkunasta nenänsä tasalle hiilenpalalla pienen merkin siihen ovenkarmiin. |
||||
|
|
11.12.2024 11:16 | Erkki Nuutio | ||
| Mikä tapahtuma? Pääesiintyjän (veturi vai Kontio?) perässä Dodge-letka. Esittelyvaiheessa näiden sulavampi mallinimike oli Fargo Finlandia Valmet-moottorinsa johdosta. Liikuttiko Linnavuoren kone myös kuvan Dodgeja? Huoltojoukkue varusteineen on lastattu Dodge-lavoille. Kontio on suosiossa harrastekuorma-autona: luja ja näppärä ja lämmin. Se olkoon muisto keskeisestä luojastaan teknikko Topi Kivistöstä, joka Kontio/Karhu-mallien syrjäytyessä siirtyi itsekin eläkkeelle. Sisulla hän työskenteli 1946-1977. Itsellänikin on muistikuvia tästä ystävällisesti myhäilevästä varttuneesta suunnittelijasta. Kontiot ja konepeittojensa tunnisteiksi tulleet valetut alumiinikilvet tulivat tuotantoon K-130 -mallien myötä vuonna 1962. Topi oli suunnitteluryhmän vetäjä. Verrattuna kantavuus- ja hintaluokassaan kilpaileviin ruotsalaiskilpailijoihinsa oli Kontio ajanmukaisempi ja erinomainen yleiskuorma-auto. MUTTA vastoinkäymisiksi tuli sen uusi moottorimalli Leyland 0.400, joka korvasi pienempitehoisen mutta erinomaisen luotettavan Leyland 0.375 -moottorin maailman suurimman suoraruiskutusmoottorien valmistajan tuotannossa. Peltiputkimoottoriksi (jopa jatsarisaapasmoottoriksi: jatsarivarret menevät lommolle) kutsuttu 0.400 oli taloudellinen, mutta aluksi ongelmallinen. Myynti kärsi ja huoltopuoli joutui kovaan työkuormaan. Se tuotti SISUn huoltopäällikkö Antti Saarialhon (SATL:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja sittemmin auto- ja työkonetekniikan professori ) kirjan Autokaluston moottorien ja voimansiirron vauriot (1972). Sittemmin 0.400:tkin palvelivat kelvollisesti, mutta Karhu-Sisu -mallimuutoksessa tilalle tulivat Valmet 611-moottorit. Alkuvuosien 0.400 -hämmingit aiheuttivat lyhyehkön, mutta vielä rajumman ongelman otettaessa vuonna 1966 Leylandin rinnalle tehokas, mutta sudeksi osoittautunut Cummins V8 Ukko-Kontioon. Lastentaudit ratkaistuinakin aiheuttavat lähes aina korjaamattoman haitan, jota kilpailijat käyttävät estoitta hyväkseen ja omat mokansa ja sutensa pyrkivät häivyttämään. |
||||
|
|
11.12.2024 09:54 | Rasmus Viirre | ||
| Dr21. | ||||
|
|
11.12.2024 08:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kieltämättä. Ja kiintoisa pohdinta. Keskiohjaamoiset klassikkoveturit Dv12, Dr14 ja Dr16 vaikuttaisivat olevan tässä liekkimielisessä kisassa melko tasoissa: https://vaunut.org/kuva/171109 . Iso Vaaleen istuimen sijainnin korkeuden vaikutelma tulee kai paljolti siitä, kun toolille kömpiäkseen joutuu kiipeilemään laitoksen seinustalla. »Iso Vaalee» -kirja (laitoksen 14., PPP:n nimikirjoituksella varustettu kappale) antaa (s. 108) Dr16:n korkeudeksi 4700 mm, kun »Dieselveturit ja moottorivaunut II» -tiiliskivi sen sijaan (s. 250) Dv12:n korkeudeksi 4450 mm. Kuitenkin linkin takana olevaa kuvaa katsoessa tulee mieleen, voisiko ensin mainittu mitta olla suksiboksilla ja jälkimmäinen ilman sellaista? Sen sijaan kytkintangollisten keskiohjaamodieseleiden (Dv11, Dv15, Dv16) koppi on selvästi matalammalla: https://vaunut.org/kuva/154996 (»Rautatiet ja pienoisrautatiet» s. 125: »Vertaile veturien näkyviä eroavaisuuksia!»). Etteivät vain Hyvinkään konepajan insinöörisörsselssönit ja härskihartikaiset olisi käyttäneet Nallen ajettavuuden parantamiseen tähtääviä madallussarjoja. Tinasijoille vaikuttaisi ainakin minun silmään jäävän Trumannikin: https://vaunut.org/kuva/164693 . Samoin kaikkien muiden päätyohjaamoisten laitosten tapaan Huru, näennäisen jyhkeästä yleisvaikutelmastaan huolimatta: https://vaunut.org/kuva/11645 . Voisiko kilvoittelun voiton kääriäkin kajuutaltaan muutoin ahdas ja kulmikkaasti muotoiltu Kroksu: https://vaunut.org/kuva/168830 ? |
||||
|
11.12.2024 03:14 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuva vähän erilaisesta kuvakulmasta! | ||||
|
|
11.12.2024 01:31 | Tauno Hermola | ||
| Erikoinen kapistus, mutta ikään kuin hytin sivulla olisi kuitenkin punainen valmistajalaatta. | ||||
|
11.12.2024 01:22 | John Lindroth | ||
| Aika kultaa muistot! | ||||
|
11.12.2024 01:21 | John Lindroth | ||
| Hieno harvinainen kuva! | ||||
|
11.12.2024 00:45 | Rasmus Viirre | ||
| Ilmeisesti edelleen liikenteessä https://vaunut.org/kuva/168843 | ||||
|
11.12.2024 00:19 | Rasmus Viirre | ||
| No huhhuh…Minä ihan säikähdin että nytkö tuonnekin on jo nousseet pylväät radan viereen.. Sitten tajusin paikan sijaitsevan kolmion sisällä :) | ||||
|
|
11.12.2024 00:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis onko tuo veturi feikki? Onko sentään hytti ja savupiippu oikea? | ||||
|
|
10.12.2024 23:48 | Jouni Halinen | ||
| Juu nyt katsoin ao. filmi on vuodelta 1959. Oli pienenä paljon parempi, nyt aika suttuinen. | ||||
|
|
10.12.2024 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| Aikaisintaan keväällä 1959. | ||||
|
|
10.12.2024 23:11 | Aapo Niemelä | ||
| Jyhkeä vaikutelma. Tämä vierekkäin asettelu saa pohtimaan, että missä veturissa istutaan korkeimmalla? Eli minkä Suomessa käytetyn veturin ohjaamon lattia on korkeimmalla ratakiskon pinnasta. Onko Se Dr12, Dr16 vai kenties Truman (Tr2)? | ||||
|
10.12.2024 23:02 | Eemil Liukkonen | ||
| Todellaki olen samaa mieltä Tuomaksen kanssa! Pöllyävä ja lentävä lumi on hyvin saatu yön pimeydestä esille, jonka ansiosta tämä on kaunista katottavaa. | ||||
|
10.12.2024 21:30 | Antero Airola | ||
| Paikka on Ämsigen | ||||
|
|
10.12.2024 21:28 | Tuomas Pätäri | ||
| Valo on mielenkiintoinen, mutta niin on myös täydellinen pimeys kohteiden ympärillä. On Pasilla tämä pimeätekniikka hallussa ja tuntuu vieläkin aina vain paranevan. | ||||
|
|
10.12.2024 21:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Upea kuva. Poikilossa on vielä ensi lokakuuhun asti Mistä Kouvola on tehty? -näyttely, jossa on esillä suuri määrä vanhoja valokuvia kaikenlaisista aiheista, kaupunkirakenteesta ja liikenteestäkin. Kävin keväällä katsomassa. | ||||
|
|
10.12.2024 20:55 | Simo Virtanen | ||
| 44 vuotta riittää nostamaan nostalgian jo aika korkealle. Kuvassa on loputtomasti mielenkiintoisia yksityiskohtia ja vain Pohjola-talo taitaa edustaa pysyvyyttä. Siitä puheenollen, sen viimeinen täysin alkuperäisessä kunnossa ollut kerros on kuluneena kesänä purettu runkoon asti. Täydellinen 70-luvun konttorimiljöö meni siinä. | ||||
|
|
10.12.2024 20:44 | Martti Vuorikoski | ||
| Hieno ja nostaginen kuva. | ||||
|
10.12.2024 20:30 | Rasmus Viirre | ||
| Oliko Sr2 tuolloin yleinenkin näky Vieskan talleilla..? Aikaa toki on kulunut rutkasti, ja viimeiseen kuuteen vuoteen ei ainakaan ole ollut. | ||||
|
10.12.2024 20:07 | Jouni Halinen | ||
| Tätä rakennusta kutsutaan Satamataloksi, eli siinä sijaitsee Helsingin sataman "pääkonttori". Saman kompleksin matkustajaterminaali on tästä sitten kuvaajan selän takana. Nämähän rakennettiin juurikin 1952 Olympialaisten alla, siitä johtuu nimikin. Rakennuksessa on itäpuolella näemmä koko seinän mittainen parveke, sieltä on satamakapteenin apulaisineen helppo seurata Etelä/Katajanokan sataman erinäisiä toimintoja esim. sataman laiturien käyttöastetta. Satama oli aikoinaan suurelta osin tavarasatamana. Säännöllinen matkustajaliikenne (Tukholmaan) alkoi vasta 70-luvun alkupuolella. Olympiaterminaalin käyttö liikenteessä päättyy 2020-luvulla. Tukholman matkustajaliikenne siirtyy Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Olympiaterminaali ja sen viereinen Satamatalo ovat suojeltuja, ja niille suunnitellaan uusiokäyttöä. Läheinen Makasiiniterminaali sen sijaan puretaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Olympiaterminaali |
||||
|
10.12.2024 19:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Suurin osa näyttää olevan Gbln-vaunuja, taaempana Sim(n)-vaunuja. | ||||
|
10.12.2024 19:03 | Petri Nummijoki | ||
| Mielenkiintoinen havainto vuodelta 1968, kun Järvenpäätä ei ole merkitty aikataulukirjassa vesiasemaksi enää edes 1963. Olisiko Järvenpää pidetty sitten varalla sellaista tilannetta varten, että Kerava olisi jouduttu laittamaan vedenottokieltoon? | ||||
|
|
10.12.2024 18:58 | Petri Nummijoki | ||
| Asiaa sivuavaa pohdintaa oli kuvan https://vaunut.org/kuva/160635 yhteydessä, joskaan ei sieltä suoraa vastausta löydy. Mutta eiköhän Pr1 ole viimeinen Helsingin seudulla käytössä ollut kyllin lyhyen toimintasäteen omaava linjaveturi, että sitä olisi voinut olla tarpeellista vesittää Järvenpäässä. Pr1 ilmeisesti pystyi ajamaan Helsinki-Järvenpää-Kerava ilman välillä tapahtuvaa vedenottoa eli Helsinki-Järvenpää-junissa voitiin vedenotto järjestää Keravallekin, joko meno- tai paluumatkalla. Koskahan Pr1-vetureiden säännöllinen käyttö päättyi Helsinki-Riihimäki-junissa? Aikataulukaudella 1960-1961 ehkä? Tuskin ainakaan toukokuussa 1961 alkavalle aikataulukaudelle jatkui, koska Pasilassa oli Tr1-vetureita silloin jo 20 kpl. Saattaa olla, että joku siirtoajolla ollut Vr1 tai Vr5 olisi vielä vesitetty Järvenpäässä tai Tk3, jos sellainen on ollut pääradalla työjunakäytössä, kuten aurausjunassa talvella. Mutta höyryvaihtovetureiden käyttö päättyi Helsingissä kesään 1962 mennessä aivan satunnaisia tapauksia lukuun ottamatta, joten pian sen jälkeen niiden siirtoajotkin ovat muuttuneet pääradalla poikkeuksellisiksi. Suunnilleen samassa menee varmaan raja, jolloin pitkän toimintasäteen omaavia vetureita (Hr1, Tr1, Vv15) riitti jo työjuniinkin, jos oli tarvetta liikkua Tk3:n normaalin toimintasäteen ulkopuolella. |
||||
|
|
10.12.2024 18:23 | John Lindroth | ||
| Ainakin Jungin Risto otti vettä ja teki vaihtotöitä Järvenpään ratapihalla kevättalvella v.68 Pasilasta puolennyön jälkeen lähteneessä tavarajunassa matkalla Riihimäkeen! | ||||
|
|
10.12.2024 16:38 | Keijo Loisti | ||
| Olemme täällä Järvenpäässä pohdiskelleet muutaman kaverin kanssa mitkä junavuorot/veturit olivat viimeisiä, joita täällä vesitettiin? Ja toimiko vedennosto vesitorniin höyrykonetta käyttäen (loppuun saakka)? | ||||
|
10.12.2024 15:57 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturit korjattiin kaikki Helsingin konepajassa seuraavina aikoina: 564 korjauksessa 6.4.1940-10.7.1940 624 korjauksessa 17.6.1940-8.7.1940 784 korjauksessa 3.4.1940-19.6.1940 Nämä ovat siis konepajassa sisälläoloaikoja eivätkä ota kantaa onnettomuuspäivään tai "odottaa korjausta"-kauteen. |
||||
|
10.12.2024 15:55 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturit korjattiin kaikki Helsingin konepajassa seuraavina aikoina: 564 korjauksessa 6.4.1940-10.7.1940 624 korjauksessa 17.6.1940-8.7.1940 784 korjauksessa 3.4.1940-19.6.1940 Nämä ovat siis konepajassa sisälläoloaikoja eivätkä ota kantaa onnettomuuspäivään tai "odottaa korjausta"-kauteen. |
||||
|
10.12.2024 15:38 | Eljas Pölhö | ||
| Hr3 1916 ainoa vauriokorjaus pääkorjaukset-kirjassa on Hki 20.3.1946-10.1.1947. Edellinen I lk:n (täyskorjaus) oli 31.1.45-21.2.45 ja sitä edellisestä pääsi Motalasta 25.6.42. Ainoa tämän kanssa osittain päällekkäinen Tv2 vauriokorjaus olisi Tv2 631 Hki 30.8.1945-11.5.1946. (Tv2 edellinen I lk:n korjaus oli 7.3.42-14.4.42) En kuitenkaan tiedä liittyvätkö nämä tähän onnettomuuteen. |
||||
|
10.12.2024 15:37 | Eljas Pölhö | ||
| Hr3 1916 ainoa vauriokorjaus pääkorjaukset-kirjassa on Hki 20.3.1946-10.1.1947. Edellinen I lk:n (täyskorjaus) oli 31.1.45-21.2.45 ja sitä edellisestä pääsi Motalasta 25.6.42. Ainoa tämän kanssa osittain päällekkäinen Tv2 vauriokorjaus olisi Tv2 631 Hki 30.8.1945-11.5.1946. (Tv2 edellinen I lk:n korjaus oli 7.3.42-14.4.42) En kuitenkaan tiedä liittyvätkö nämä tähän onnettomuuteen. |
||||
|
10.12.2024 15:29 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea Huru! Parivedossa vetivät maasulun saaneen 3040:n junansa kanssa Parkanosta Seinäjoelle 1981. |
||||
|
10.12.2024 14:51 | Petri Kiviniemi | ||
| Eikö kuitenkin Ruotsiin? Ajankohta sopisi paremmin ja numero. Ensimmäinen modernisoitu X40, 3337. | ||||
|
|
10.12.2024 14:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen valo :) | ||||
|
10.12.2024 13:16 | Leevi Halonen | ||
| Ole hyvä Jarno! :) | ||||
|
10.12.2024 12:17 | Petri Sallinen | ||
| Kaikista Dv12-sarjoista (2500, 2600 ja 2700) on tuotettu rakennussarjat — 2600- ja 2700-sarjoista vieläpä kahdet versiot, eli tuotantosarjan alkupään ja loppupään versiot. Näitä kaikkia on myyty myös valmiiksi koottuina ja asiakkaiden toiveiden mukaisesti modattuina. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2017/01/Sv12-2609.jpg https://mestarimallit.com/ |
||||
|
10.12.2024 12:16 | Kimmo Huhta | ||
| Kairokoski-nimestä: kun liikennepaikalle piti saada uusi nimi, teki eräs asemahenkilökuntaan kuuluva ehdotuksen 'Kairokoski'. Tässä lähellä virtaa sen niminen puro tms., joka oli yleisölle vanhastaan tuttu ja puron mukaan tunnettiin koko tämä tienoo. Sillä perusteella nimiehdotus meni läpi. | ||||
|
10.12.2024 11:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Muistanko muuten oikein että tämä oli alkuunsa ihan pelkästään Suomesta Kostamukseen rakennettu rata ja Kostamus yhdistettiin Venäjän rataverkkoon vasta myöhemmin? | ||||
|
|
10.12.2024 11:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Kun en pienoisrautateitä harrasta niin en tiedä, mutta onko 3D -tulostus muuttanut mallien rakentelua helpommaksi tai halvemmaksi? | ||||
|
|
10.12.2024 11:18 | Timo Salo | ||
| Koskahan saamme nähdä tämän 2216:n kanssa parivedossa? (huom. ei hinauksessa) | ||||
|
10.12.2024 10:31 | Eljas Pölhö | ||
| Freightliner ei ainoastaan ollut vaan on edelleen kuorma-automerkki Yhdysvalloissa, omistaja nykyisin saksalainen Daimler. Kuljetusliike Consolidated Freightways Inc. oli 1930-luvulla tyytymätön silloisiin kuorma-autoihin ja perusti 1939 valmistustehtaan Freightways Manufacturing Corporationin valmistamaa "korkealaatuisia" kuorma-autoja. Ensimmäinen malli oli CF-100 vuonna 1940. Nimi Freightliner tuli käyttöön 1942. Vuonna 1949 yhtiö teki markkinointisopimuksen White Motor Corpotation kanssa keskittyen pelkkään valmistukseen. Autot esiintyivät nimellä White-Freightliner vuoteen 1977 saakka, jolloin käyttöön tuli taas pelkkä Freightliner. Daimler-Benz (silloinen nimi) hankki Freightliner-yhtiön itselleen ja monipuolisti valikoimaa myös keveäpään kuorma-autokalustoon. | ||||
|
10.12.2024 09:23 | Kevin Glynn | ||
| Niin se on | ||||
|
|
10.12.2024 07:26 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos vaivannäöstä Leevi! Useampi vorkkaajasukupolvi saa siis näitäkin vielä kuvailla. | ||||
|
10.12.2024 07:22 | Kimmo Huhta | ||
| Valitettavasti muistikuvia ei ole. Selvitin itselleni hiukan Kankaanpään teollisuushistoriaa. Faktaa on, että Metalcolorille (1988 alkaen Ruukki), joka muovipinnoitti teräslevyä, saapui Raahesta teräsrullia. Voisi spekuloida, että joskus olisi teräsrullia tuotu rautateitsekin, ehkä myös valmista tuotetta lähtenyt. Kankaanpäässä toimi Hollmingin konepaja, joka valmisti laivateollisuuden osia, kasuunimajakoiden runkoja ynnä muuta konepajatuotetta. Olisiko sillekin voinut mennä teräksiä? Sitten on Reima-Pukine Oy, mutta jotenkin tuntuu epätodennäköiseltä, että 80-luvun jälkipuolella ja siitä eteenpäin sillä olisi ollut rautatiekuljetuksia. Paitsi Neuvostoliittoon, jos sinne on vientiä ollut. Oli myös Makrotalon talotehdas, jonka tiedän ainakin 80-luvun alkupuolella kuljettaneen tavaraa rautateillä. Mutta myöhemmät vaiheet ovat epäselvät. Toivottavasti tässä olisi kiehisiä, jotka saisivat jonkun muunkin syttymään aiheeseen. Ja jos tosiaan löytyisi silminnäkijähavaintoja eikä vain tällaista kirjojen pohjalta lähtevää aprikointia. |
||||
