|
|
11.05.2025 00:47 | Heikki Jalonen | ||
| JT: tässä varmaan tarkoitat SA3-vaihtotyökytkimellä sitä (Saalastin hr BB:n kehittelemää) mallia, jossa kytkimen irrotus (vapautus) hoidettiin paineilmalla (kalvosylinteri)? Sama toimilaite, joka edelleen hoitelee SA3:n aukilaukaisun SA3+Vapiti-kombossa. Vesiohenteinen maali: olikohan vesivärejä kokeiltukaan vielä vuonna 1976? Vuonna 2002 kokeiltiin, yhteen Ed:hen, punakaaviossa. Huonolla menestyksellä. Epäilen, että kokeilu olisi torpattu VR:n puolesta heti alkuunsa, jos tuollaisia haalistumisia olisi havaittu jo aikaisemmin. Toki, punainen väri on hankala ja liituuntuu armottomasti. Toisekseen, ainakaan Lokomon maalaamossa ei ollut mitään valmiuksia vesiohenteisten järjestelmien käyttöön - tuskin tuolloin myöskään Hyvinkäällä. |
||||
|
|
11.05.2025 00:21 | Heikki Jalonen | ||
| Mahtaakohan tuo vuosi 1934 olla oikein? Keisari Taisho (Yoshihito) kuoli 1926, hänen kruununprinssinsä oli Showa (Hirohito) joka oli syntynyt 1901 ja siten ikänsä puolesta olisi voinut matkustella 1920-luvulla (ja matkustikin, teki Japanilaisittain ennenkuulumattoman matkan ulkomaille, aina useaan Euroopan maahan saakka). Vuonna 1934 ainoa mahdollinen kruununprinssi olisi ollut Akihito, joka oli tuolloin vasta 1-vuotias. |
||||
|
|
11.05.2025 00:00 | Heikki Jalonen | ||
| Paikallisten maahantuojien toimesta oli Fordeja tuotu Japaniin jo Messinki-T-kaudella, ennen Suurta Sotaa. Vuonna 1924 toiminta otettiin vakavammin hallintaan perustamalla oma Ford-maayhtiö. Paikallisten syiden johdosta (tullit ja tuulaakit, tuulensuunnat ja tuurit) autot olivat käytännössä CKD-kittejä, jotka koottiin Jokohamassa, jonne oli perustettu kokoonpanolaitos 1925. Samalla tietysti vastattiin paikallisiin tarpeisiin, kuten vääränpuoleiseen ohjaukseen. Ja tosiaan, tuo auto on sellainen rumanniminen 1937 mallin Ford. Kori on varmaankin jokin paikallinen valmiste, tuskin suoraan Ford-linjalta tuollaisena kuoriutunut. Fordin periaatteiden mukaan, myös etätehtaat tuottivat aina kulloinkin kuranttia vuosimallistoa, yhtymässä pyrittiin globaaliin tunnistettavuuteen. GAZ-tuotanto ei tähän sarjaan kuulunut. Alusta on kevyttä mallia, takana kapean kiikkerät yksöispyörät, kuten puolitonnarissa. Kuitenkin, komponenttien puolesta rakenne voisi perustua Amerikan malliston 1½-tonnariin. Syynä voivat olla japanilaiset sangen omaperäiset mitta- ja painosäännöt (vrt. nykyajan KEI-kärryt). |
||||
|
|
10.05.2025 22:27 | Jorma Toivonen | ||
| Muistaakseni muutamaan Kv:n Vv15-veturiin asennettiin Sa3-vaihtotyökytkin jo 1960-luvulla (ilman Vapitia). Veturit taisivat kuulua 1960-sarjaan? (1964-1968)? Helpottamaan venakoitten vaihtotyötä esim. Vainikkalassa. | ||||
|
Kuvasarja: Okinawan rautatiehistoriaa |
10.05.2025 21:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Rainer ja John! | ||||
|
|
10.05.2025 21:25 | Hannu Peltola | ||
| Wau, näin hyvää karttaa Okinawan rautateistä en olekaan nähnyt. Kiitoksia julkaisusta! Täytyy kyllä hankkia tuo kirja! | ||||
|
|
10.05.2025 21:24 | Hannu Peltola | ||
| Ajattelin jotenkin heti esimerkiksi herra Toyodan tehtailla valmistettua tuotetta! | ||||
|
|
10.05.2025 20:10 | Noah Nieminen | ||
| Ainakin värit sopivat yhteen :) | ||||
|
|
10.05.2025 16:20 | Eljas Pölhö | ||
| Toinen kartta Okinawan rautateistä https://vaunut.org/kuva/174356 | ||||
|
|
10.05.2025 16:18 | John Lindroth | ||
| Ja radan kiskotus näyttää olleen melkoisen raskas!Karja-aura näyttää olevan samaa mallia kuin Loviisan Brooks vetureissa. | ||||
|
|
10.05.2025 14:17 | John Lindroth | ||
| Nuo näyttävät luodin reijiltä tai sirpaleiden ,Okinawassa käytiin"The 82-Days battle" 1.4.45-22.6.45. | ||||
|
Kuvasarja: Okinawan rautatiehistoriaa |
10.05.2025 14:07 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Kolman soraraide |
10.05.2025 14:05 | Eljas Pölhö | ||
| Varkauden-Viinijärven radan rakennustöiden sorantarvetta varten VR osti Kolmalta Pasalan maalta sora-alueen ja rakensi sinne raiteen. Sorakuopalle siirrettiin sotasaaliina saatu kirkoilla kulkeva höyrykaivinkone. Kun rauhansopimuksessa määrättiin, että kaikki sotasaalis oli palautettava, ajettiin kaivinkone omin konein Parikkalaan, missä luovutus tapahtui (Parikkalan ja Simpeleen välillä ei silloin ollut ratayhteyttä). Seuraava tarve sorakuopalle oli A. Ahlströmin tehtaan laajennustyö 1946. Tässä vaiheessa sorakuopanraiteesta tehtiin raidesopimus Ahlströmin kanssa (tai sitten se oli soraraiteesta lähtenyt haara, en muita varmasti ulkoa). Ahlstromin raide Kolmalla poistettiin toukokuussa 1967 sivuraideluettelosta ja silloin viimeistään kaupallinen liikenne sillä loppui. Raiteen purkamisesta en ole varma, mutta muistaakseni siellä ei ollut raidetta enää 1970. |
||||
|
|
10.05.2025 14:01 | Tapio Keränen | ||
| Tuskin se maali sinänsä oli huonoa, vaan ei vesiliukoisena sopinut veturin ulkopintaan. Sateet liuottelivat punaisen värin nimettömien vaaleanpunaiseksi. | ||||
|
|
10.05.2025 13:14 | Reijo Salminen | ||
| Voisiko olla niinkin helppo kuin 1937 tjsp Ford, V8-logo tuossa pyörännavan kohdalla sivupellissä. | ||||
|
|
10.05.2025 12:07 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Valmistunut v. 1970. | ||||
|
Kuvasarja: Okinawan rautatiehistoriaa |
10.05.2025 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiinnostavaa tietoa saaresta jonka rautateistä ei ole tähän asti ollut mitään mielikuvaa! | ||||
|
|
10.05.2025 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei minun tietääkseni, herra Jimi. Tosin huomauttaisin, että en ole ollut tilaisuudessa tarkistaa asiaa. | ||||
|
|
10.05.2025 11:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko BGe-vaunuja koskaan ollutkaan tämän enempää? | ||||
|
|
10.05.2025 10:56 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämäkin merkki on poissa. Kävin katsomassa vieläkö olisi ojassa, no ei näkynyt. | ||||
|
|
10.05.2025 10:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Nuhjuisen näköinen jo lähes uutena. Oliko punainen maali huonoa? | ||||
|
Kuvasarja: Dr12 2241 Kurkistus ulkomaailmaan. |
10.05.2025 10:07 | Raimo Harju | ||
| Jospa pian omin voimin. | ||||
|
|
10.05.2025 02:40 | John Lindroth | ||
| Näissä olisi ideaa! | ||||
|
|
10.05.2025 02:26 | John Lindroth | ||
| Kevyttä kiskoa! | ||||
|
|
10.05.2025 00:35 | Heikki Jalonen | ||
| Olikos niin, että Vapiti+Sa3-vaihtotyökytkimet tulivat ensiksi juuri Dr14-sarjassa käyttöön? Muistaako joku tuon asian? Kuvassa Vapitin sanka on lepohaarukassa, poissa käytöstä. Sittemmin (vuodesta 2001 eteenpäin) lepohaarukka korvattiin "pupuvivulla" kaikissa VR:n linja- ja vaihtokoneissa. |
||||
|
|
10.05.2025 00:26 | Heikki Jalonen | ||
| Kuten Japanissa jo kauan oli ollut käytäntö, kalustossa käytettiin Alliance-kytkimiä (tyyppi Janney). Erikoisuus kuitenkin on se, että veturin kytkimen vapautusvipu on molemminpuolin käytettävissä. Ehkä vaunustosta puuttui vastaavia vapauttimia? Päiväunia nauttiva kissa ei kuitenkaan taida olla Yhdysvaltalaisen normiston mukainen vaan aito Okinawan mirri? |
||||
|
|
09.05.2025 23:25 | Lasse Holopainen | ||
| Meilläpäin kahvinmittanen on ainakin 15 minuuttia, parempi olla 16, jotta se rekisteröityy, muuten täytyy pitää toinen kahvinmittanen tauko sen korvaajaksi. | ||||
|
|
09.05.2025 23:11 | Panu Breilin | ||
| Osa tuon Pendolinon vaunuista on ollut jo ainakin syksystä lähtien nostettuina siirtotelien varaan. Liekö kenties niin, että vaunujen ollessa tuolla tavalla ylhäällä on niiden alustoista helpompi purkaa varaosia? | ||||
|
|
09.05.2025 22:26 | Daniel Nironen | ||
| Kohtahan tulee jo vuosi täyteen kun tuo pendo siirrettiin Ilmalasta Pieksämäelle. Eiköhän sille kohta aleta jotain tekemään. | ||||
|
|
09.05.2025 22:24 | Daniel Nironen | ||
| Hyvä että edes jostain ulkona seisovasta museokalustosta pidetään huolta! | ||||
|
|
09.05.2025 22:21 | Petri Nummijoki | ||
| Onhan Porkkanalla tilapäisesti ajettu niinkin, että yksi moottorivaunu veti koko kolmen vaunun yksikköä, kun toinen moottori oli vikaantunut. Jos voimansiirto kesti tämmöisen 100 % lisäkuormituksenkin niin tuskin ylimääräisen välivaunun aiheuttama vajaan 50 % lisäkuormitus on voinut olla liikaa. Mutta aikatauluihin ylimääräinen välivaunu olisi epäilemättä vaikuttanut hidastavasti ja siinä mielessä olisi menetetty koko kiitojunan idea. | ||||
|
|
09.05.2025 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uusien sarjatunnusten maalaus varikkotyönä? | ||||
|
|
09.05.2025 21:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, miksipä ei teoriassa. Käytännössä momentinmuuntimien öljyn lämpötila olisi noussut liian suureksi. Vaahtoutumisvaarakin olisi kohonnut riskirajan yli. Eikä yksikään momentinmuunnin tai nestekytkin toimi vaahtoutuneella öljyllä (öljyn sijasta ilmaa!!!). Perusteluna nyt ainakin se, kun CEikv painoi etwa 35 tonnia ilman matkustajia ja sitten paino olisikin hypännyt 70 tonniin, joten...? |
||||
|
|
09.05.2025 21:44 | Asmo Rasinen | ||
| Koulutusajo. | ||||
|
|
09.05.2025 19:35 | Markku Naskali | ||
| Olisiko ollut mahdollisuus myös kytkeä yhtä useampi välivaunu? | ||||
|
Kuvasarja: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus |
09.05.2025 17:01 | Markku Naskali | ||
| Tuo hulevesi on muuten sikäli erikoinen että se ilmeisesti pystyy virtaamaan ylämäkeen. | ||||
|
|
09.05.2025 15:28 | Janne Ridanpää | ||
| Tähän keskusteluun on näemmä ollut tapana päivittää tietoja Motin kunnosta. Tänä keväänä vaunuun on asennettu kattotorpedot, ja ulkoseinien paneloitiin ja ikkunoihin on lisäksi tehty korjauksia. | ||||
|
|
09.05.2025 14:20 | Tapio Keränen | ||
| Esa on oikeassa: Ds1 numero 1. Sisäänkäyntiovi on pyöräkertojen kohdalla. Vaunuissa 4 ja 5 ovi oli keskemmällä vaunua. | ||||
|
|
09.05.2025 13:25 | Otto Tuomainen | ||
| Pääsääntöisesti täällä pysähtyy junia kerran tunnissa suuntaansa. Tätä liikennettä täydentää Kyjovin ja Veselí nad Moravoun lyhyttä väliä pendelöivä 810-sarjan moottorivaunu. Tuolloin 2022 asemalla on toiminut vielä lipunmyynti, näyttäisi sulkeutuneen joulukuussa 2024. Odotushuone on kuitenkin auki arkisin seitsemästä neljään. Nykyisin sarjan 754 vetämät junat ovat täällä harvinaisia, lähestulkoon koko liikenne hoidetaan moottorivaunujen vetämillä (tai työntämillä) rungoilla. | ||||
|
|
09.05.2025 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamopään mittasuhteet vievät ajatuksen numeroon 1. | ||||
|
|
09.05.2025 11:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin kuvassa näkyvä Pendolino olisi "Lift - off"-valmiudessa? Siis siirto- tai työteleille nostettuna. | ||||
|
|
09.05.2025 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kahvinmittainenkin vaihtelee - ennen oli Arabian Myrna-kahviastiastot ja vastaavat. Nyt tsufeeta kitataan R-kioskin pahvimukeilla noin vain, vaikka Muumi-mukitehdas suoltaa kippojaan päntiönään...! Oma kokemukseni "tupakinmittaisesta" = 150 metriä, korppusaha-Yamahalla (YGS80 Sport), tupakkamerkki EI OLLUT "Malaporoa" joka tunnetusti löysästi pakattuna palaa nopeasti filtteriin asti. Ja puolet filtteristä lisäksi - hyh! |
||||
|
|
09.05.2025 11:38 | Riku Outinen | ||
| Olisiko vientiin lannoitetta? Toinen vaihtoehto / juttu mitä olen miettinyt, niin mitenköhän kalisuola nykyään tulee, ennen Niiralan kautta Vtadeilla? | ||||
|
|
09.05.2025 11:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä tässä kuljetetaan? | ||||
|
|
09.05.2025 09:50 | Tero Korkeakoski | ||
| Hyvä, kun oon 20. päivä tulossa Tampereelle. Tietää mistä pääsee ajamaan. | ||||
|
|
09.05.2025 08:33 | Jari Välimaa | ||
| lisätty tunnisteisiin | ||||
|
|
09.05.2025 08:00 | Tapio Keränen | ||
| Raiteella on Ds1-sarjan dieselsähköinen moottorivaunu. Etupään numerosta en saa selvää. | ||||
|
|
09.05.2025 07:28 | Jorma Rauhala | ||
| "Kahvinmittaista" tarkempi ajan määre on "tupakanmittainen". Olikos se noin 4 min? | ||||
|
|
09.05.2025 06:54 | Jari Välimaa | ||
| Ratapihankatu on toiminnassa normaalisti , erkkilänsilta ei. | ||||
|
|
09.05.2025 03:04 | Lasse Holopainen | ||
| Eräs ammattimainen mittayksikkö on vielä "kahvinmittanen". Se havainnollistaa siis ajan pituutta ja sitä käytetään erityisesti taukojen määrittelyssä. | ||||
|
|
09.05.2025 00:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Minä olen aina ostanut mustaa menopaluuna tai mutkan. | ||||