![]() |
10.03.2024 18:17 | Pasi Utriainen | ||
Voi olla ensimmäisiä kertoja, ainakaan minä en ole talven aikana havainnut näitä Sänkimäen junassa. Julian mukaan Dr19 nopeuskäyrä muistuttaa hyvin pitkälti virkeän deeveriparin käyrää. Kurkimäessä alin nopeus näyttää olleen n. 25 km/h. | ||||
![]() |
10.03.2024 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
Minkähänlainen linjakilpi on niissä junissa, jotka kulkevat sille tunnetulle nimihirviöasemalle: - Lllllanfairpwlgyll... - äsh! Voi Lyly, kun tuo kieli ei taivu tällä iällä enää niin kerkeästi...! |
||||
![]() |
10.03.2024 17:48 | Timo Haapanen | ||
Olihan siinä CZ Lokon perässä kunnon satsi raakapuuta. | ||||
![]() |
10.03.2024 16:37 | Samuel Pajunen | ||
2021 Marraskuussa näyttäisi PAI siellä viimeisen kerran käyneen: https://juliadata.fi/timetables?s=65851&d=19.11.2021 | ||||
![]() |
10.03.2024 16:23 | Tero Korkeakoski | ||
Ketuttaa aina kun näkee kuvia Pieksämäeltä Joutsenoon tai Imatralle kulkevista junista Savon radalla. Nää kuuluisi vetää Savonlinnan kautta, mutta kun muuten kunnostettu reitti on yhden sillan vajaa. | ||||
![]() |
10.03.2024 16:22 | Tero Korkeakoski | ||
Saattavat olla jopa Ukrainalaisia, sielläkin on ammoniakin tuotantoa mutta kuljetustarvetta ei välttämättä ole juuri nyt. Sattuneesta syystä. | ||||
![]() |
10.03.2024 16:17 | Tero Korkeakoski | ||
Milloinkahan Raision tehtaille on viimeksi ollut junaliikennettä? Tuskin ainakaan 2022 helmikuun jälkeen on ollut mitään. | ||||
![]() |
10.03.2024 15:43 | Tero Korkeakoski | ||
Kokemäenjoki näytti vielä eilen olevan jäässä, tosin eipä sen jäällekään enää ole turvallista mennä. | ||||
![]() |
10.03.2024 15:28 | Jouni Halinen | ||
Tapsan R-valokuvaajan ura täyttää jo 60 vuotta. Ensimmäinen tänne lisätty kuva on otettu toukokuussa 1964 ja eikun meno vaan jatkuu ja jatkuu…. https://vaunut.org/kuva/153204?u=701&kv=1964&kv2=1964 Käyppäs Tapsa nappaamassa vertailukuva paikasta toukokuussa ”paikka 60 vuotta myöhemmin”, vaikka sellainen jossa esiintyy Sm5. |
||||
![]() |
10.03.2024 14:56 | Jimi Lappalainen | ||
Peruskorjatut yksiköt Sm4 6325 + 6326 koeajolla. https://juliadata.fi/timetables?s=10251&d=8.3.2024 | ||||
![]() |
10.03.2024 14:34 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
Melkoinen aavetarha. | ||||
![]() |
10.03.2024 14:16 | Teemu Saukkonen | ||
Oikeasti kulunvalvonnassa luotetaan tulevaisuudessa mobiiliverkkoon? En taida uskaltaa sitten enää junalla kulkea. | ||||
![]() |
10.03.2024 13:59 | Tuukka Varjoranta | ||
Veturilla testataan uutta ETCS-kulunvalvontajärjestelmää ja tarkemmin sanottuna ETCS-tasoa 2, jossa juna saa tiedon ajoluvastaan reaaliajassa kaupallisten mobiiliverkkojen ylitse. | ||||
![]() |
10.03.2024 13:53 | Tuukka Varjoranta | ||
Todella kaunis kuva ja hieno kuvan asettelu! | ||||
![]() |
10.03.2024 13:41 | Jimi Lappalainen | ||
Tuon tasoristeyksen nimi on Utin kuormausalue, ja sijainti 204+017. | ||||
![]() |
10.03.2024 13:31 | Jimi Lappalainen | ||
Tuo Loughborough-nimen ääntäminen vaatii kyllä jonkin verran tuntemusta :) Se on suunnilleen "laafbraa". | ||||
![]() |
10.03.2024 13:10 | Jimi Lappalainen | ||
50 vuotta sitten. | ||||
![]() |
10.03.2024 11:37 | Teemu Saukkonen | ||
Missäs ne Pieksämäellä kotimaiseksi muutetut kulkevat? | ||||
![]() |
10.03.2024 11:22 | Erkki Nuutio | ||
Täydennyksenä vielä: Lihaksilla ei ole muistia. Sensijaan esimerkiksi asentoa ylläpitävissä lihaksissa on reseptorit (=liikeanturit). Reseptori vertaa selkäytimeltä tulevaa lihaksen supistumiskäskyä toteutuvaan lihaksen supistumiseen. Jos nämä alkavat poiketa toisistaan (eli refleksikäsky ei toteudu selkäytimen käskemällä tavalla) lähettää reseptori tästä tiedon hermojohdinta pitkin selkäytimeen. Tällöin selkäydin lähettää lihakselle lisäkäskyjä - joko lisätä tai vähentää lihaksen supistumisvoimaa. Kyseistä toimintoa kutsutaan (lihaksen) venytyksen vastarefleksiksi. Tällaiset lähes viiveettömät servomekanismit on mm. ihmisen asentoa ylläpitävissä (kävelyssä ja muissa toiminnoissa) lihaksissa. Niiden ansiosta ei esimerkiksi kävellessä aivojen tarvitse käskeä nostamaan vuoronperään jalkoja, vaan kävely etenee automaattisesti refleksitoimintona - kunnes esimerkiksi pysähdytään - joko aivojen käskyllä tai uuden refleksin ohjaamana esimerkiksi kun silmien kautta selkäytimelle välittyy vaaratieto. Ihmisellä on suuri määrä tämänkaltaisia refleksitoimintoja. Niiden avulla lihasten servomekanismit ovat automatisoineet useimmat ihmisen toistuvat toimet. Ne toimivat normaalisti niin hyvin, että niiden refleksien mahdollistamaan toimintatapaan ei kiinnitetä huomiota. Lääkärikään ei normaalisti juurikaan niitä tutki eikä yleensä edes tunne - poikkeuksena kevyt isku potilaan polveen. Sen tulee aiheuttaa polven ojentumisreaktion. Jos tämä refleksireaktio ei toteudu, on kyse selkäydinongelmasta. |
||||
![]() |
10.03.2024 10:48 | Tuomo Kärkkäinen | ||
Taustalla ilmeisesti Valio Oy Joensuun tehdas. | ||||
![]() |
10.03.2024 09:36 | Raimo Harju | ||
Voishan tuohon vääntää pellistä kuoret ja käyntisiltaan ruuveilla kiinni, olis kuljettaja sateensuojas, jos pitää konehuoneeseen kurkistaa. | ||||
![]() |
10.03.2024 09:14 | Tuomas Pätäri | ||
Tätä kuvaa tulikin katsottua pitkään. Hirveä määrä tutkittavia yksityiskohtia, taustalla tehdas seisoo jopa dystooppisen mahtipontisena. Ja tässä ympäristössä etenee juna, joka sekin on sieltä mielenkiintoisemmasta päästä. On upea kokonaisuus. | ||||
![]() |
10.03.2024 09:03 | Tuomas Pätäri | ||
Upeaa välipäivien talvifiilistä muutaman vuoden takaa. | ||||
![]() |
10.03.2024 09:01 | Tuomas Pätäri | ||
Tämä tunnelmallisen hämärä isovaaleekuva tuli arvonnassa. Hienosti vaihtelee valo ja varjo. | ||||
![]() |
10.03.2024 08:58 | Tuomas Pätäri | ||
Täältä onkin kuvia näkynyt harvemmin. Mukavan näköinen miljöö tässä. | ||||
![]() |
09.03.2024 22:49 | Timo Haapanen | ||
Työkalu mikä työkalu... Täällä Etelä-Pohojammaalla sanotahan notta "ruma se vasta komia onki":) | ||||
![]() |
09.03.2024 22:46 | Timo Haapanen | ||
Näyttäisivät olevan naapurin Vgobo-ammoniakkivaunuja matkalla Ruokosuolle. | ||||
![]() |
09.03.2024 22:09 | Rasmus Viirre | ||
Hyvällä kaarrekuvalla takaisin peliin! | ||||
![]() |
09.03.2024 22:08 | Otto Tuomainen | ||
České dráhy on saamassa käyttöönsä toisen veturin Osoblahan radalle tämän vuoden aikana. 705 914 on valmistumassa mittavasta peruskorjauksesta. Toisaalta alueen kunnat ovat halukkaita ottamaan liikennöinnin vastuulleen. | ||||
![]() |
09.03.2024 20:27 | Jimi Lappalainen | ||
Kiitos päivämäärästä :) | ||||
![]() |
09.03.2024 19:39 | Erkki Nuutio | ||
Lihasmuisti on virallisemmin refleksitoiminto: lihastoimintoa useasti toistamalla se voi muuttua vaistonvaraiseksi lihasrefleksiksi, joka tapahtuu selkäytimen ohjaamana automaattitoimintona lähes viiveettä (viive on 0,001 s luokkaa). Refleksitoiminto ohjaa tarvittaessa samanaikaisesti hyvinkin monia lihasryhmiä. Tietoisissa eli aivojen ohjaamissa lihasreaktioissa (=päättelyreaktioissa) viive on puolestaan 0,10 s luokkaa ja pidempikin. Lapsi opettelee toistamalla ensimmäisiä tarvitsemiaan toimintoja reflekseiksi, kuten pystyssäpysymisen, kävelyn jne. Olennaista reflekseissä on, että aivot seuraavat taustalla toimintoja, ja katkaisevat tarvittaessa ne automaattisesti, jos tapahtuukin joku häiriö, eli toiminto ei kehitykään aivojen haluamalla tavalla. Päättely- ja refleksireaktiot käskevät yhteistä lihaksistoa, MUTTA päättely- ja refleksitoimintojen toimintakäskyt kulkevat eri hermojohtimia pitkin. Konkreettisesti jouduin tämän kokemaan vuosia sitten. Niskan alueen välilevypuristusten vuoksi refleksitoiminnot katkesivat ruumiini OIKEALTA puolelta, aluksi kaikki. Oikeakätisenä en pystynyt kirjoittamaan nimeäni muuten kuin viiva kerrallaan aivojen käskyillä, muutuin latuskajalkaiseksi ja auton polkien käyttö tuli hankalaksi jne.. Vaiheittain refleksitoiminnot ryhmittäin palasivat joidenkin päivien päästä kun niitä käskevien hermojen puristus laukesi vähitellen. Nämä refleksien käyttämät hermot kulkevat välilevyjen alueella ja välilevyjen ikärappeutuma voi siksi johtaa niiden joutumiseen puristukseen. Toisella kerralla hermojen puristus niskan alueella aiheutti sen, että asentoelin pääkopassa menetti yhteyden asentoa ylläpitävään lihaksistoon. Seurauksena asenolihakset kaatoivat voimakkasti sivulle. Seinästä piti tukea itseään ja häiriötila aivoissa aiheutti hyvin epämiellyttävän olon Voimistelulla refleksihermpjen puristus poistuu ja hermot samalla hieman liikahtavat puristuksettomalle kulkureitille. Kertomani vaivat eivät ole toistuneet riittävän liikunnan ja voimistelun ansiosta. Refleksitoiminnoista loistava esimerkki on soittaminen. Lahjakas soittaja oppii enemmän tai vähemmän nopeasti soittamaan läpi refleksinomaisesti vaikka pitkän konserton. Käsiensä ym. reflekseillä tapahtuvien lihastoimintojen rinnalla refleksejä valvoo ja niitä tarvittaessa korjaa kuulo (pitää kuulua tarkalleen sellaisia säveliä joita haluttiin ja tarkalleen oikea-aikaisesti) ja näkö joka seuraa tarvittavassa määrin nuotistoa ja kapellimestarin ohjauskäskjä Itse pureuduin perusteellisesti refleksiasioihin kun 70-luvun puolivlissä Sisulla parannettiin kokeellisesti ja kehitettiin komponenttejakin kuorma- ja linja-autojen jarrujärjestelmän saamiseksi lyhytviiveiseksi. Viivettä muodostuu jarrun paineilmaosuudella ja pyöräjarruissa (rumpujarru), joissa paiilmasylinteri kiertää kiristysnokkaa. Alussa pyrki olemaan noin 0,5...0,7 s jarrutuksen aloitusviive ja perävaunun osalta jopa yli 1 s. Jarrutustunto (= nopea refleksinomainen jarrutus) ei ole tällöin mahdollinen. Vasta kun aloitusviive saadaan/saatiin eninitään 0.3 s pituiseksi tulee jarrutustunto mahdolliseksi, eli kuljettaja pystyy vaistomaisesti yhdistämään jarrupolkimen polkaisun ja auton hidastumisen yhdeksi ja samaksi asiaksi. |
||||
![]() |
09.03.2024 19:37 | Eetu Aaltonen | ||
Kiitos tiedosta, kun en itse nähnyt vetureiden numeroita. | ||||
![]() |
09.03.2024 19:16 | Onni Tikkala | ||
Sr2-sarjan kuusi ensimmäistä veturia on otettu varaosalähteiksi, jotta loput 40 veturia saataisiin pidettyä ajossa. | ||||
![]() |
09.03.2024 18:48 | Rainer Silfverberg | ||
Meintatko että nämä olisivat jonkun rahoitusyhtiön omistamia? Ovatko nämä olleet jossain kolarissa osallisina vai miksi poistettu liikenteestä? |
||||
![]() |
09.03.2024 18:39 | Markku Naskali | ||
On se vaan aika ruma hökötys. Toisenlainen väritys voisi vähän parantaa mielikuvaa. Varmaan kuitenkin ihan hyvä peli eikä hommia ulkonäöllä hoidella. | ||||
![]() |
09.03.2024 18:19 | Mikko Nyman | ||
Mitähän tästä on oikein firman omistajalle kerrottu? | ||||
![]() |
09.03.2024 16:48 | Eljas Pölhö | ||
Uusi linjaus otettiin käyttöön 7.6.1968. | ||||
![]() |
09.03.2024 16:10 | Jarmo Pyytövaara | ||
Oy Pohjolan Liikenne Ab hoiti Naantalin korvaavat ajot. Keväällä 1966 Förbommilla oli vain, yksi kaukovuoro: Turku – Rymättylä - Ahteentaa ja sitä ajettiin A. Laaksosen kanssa. |
||||
![]() |
09.03.2024 14:05 | Jimi Lappalainen | ||
Olisikohan Vöörpuumi? https://linjuri.1g.fi/kuvat/F%C3%B6rbom,+Y./020+%3E+092+.JPG | ||||
![]() |
09.03.2024 14:01 | Jimi Lappalainen | ||
EJR; minkä biisin kertosäe menee: C-D-G-Em? https://www.youtube.com/watch?v=b8SmePfjCjY ;) | ||||
![]() |
09.03.2024 13:55 | Jimi Lappalainen | ||
Juu, siellä on jo maastotutkimukset menossa. | ||||
![]() |
09.03.2024 13:54 | Jimi Lappalainen | ||
Oho, mikä yhdennäköisyys: https://vaunut.org/kuva/154102 :) | ||||
![]() |
09.03.2024 13:47 | Jimi Lappalainen | ||
Olikos se 1968 kun linjaus muutettiin? | ||||
![]() |
09.03.2024 13:12 | Juha-Pekka Marttila | ||
Tässä se nähdään, auran siipi on huollettu, kuten kuuluu.. Terä on ajan tasalla. Kumet ovat juuri niinku pittää ja yläkerran mattokin levityskunnossa. Täydessä iskussa! Hyvin huollettu Tka. Seurannu kyseistä ratakuorma-autoa pitkin talvea täällä Lapissa. Komeasti Tka painaa aina menemään. | ||||
![]() |
09.03.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
Lasse-herran mainitsemasta lihasmuistista: esimerkiksi minulla kitaran otelauta syöpynyt sointuotteiden muodossa niin syvälle lihasmuistiin, että perussoinnut löytyvät hakematta, (tyyli "eiku-eiku-eiku" jäi 1970-luvulle). Siitä huolimatta, että olen periaatteessa pelkkä leirinuotiorämpyttelijä periaatteella KISS (= Keep It Simple, Stupido). Kolme sointua ja totuus (country ja gospel ovat juuri tätä!) ja täydestä menee kuuntelijoille kuin 30 eurosentin kolikko. |
||||
![]() |
09.03.2024 12:50 | Esa J. Rintamäki | ||
Sr1 3002, FMP 1996:n kertoman mukaan tullut rajan yli Suomeen 13.9.1973 ja käyttöönottopäivämäärä 14.1.1974. Ja siinä se senkun vetotehtäväänsä hoitaa, kuin silloin ennen! |
||||
![]() |
09.03.2024 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
Ovatko säiliövaunut ryss --- eikun "itäystävän" vaunuja? | ||||
![]() |
09.03.2024 11:38 | Markku Heikkilä | ||
Voi kun löytyisi kuva tai kuvia lättäliikenteestä Haapajärven rataosalta perille saakka, kaupallisen liikenteen ajalta. Tapion lyhtyraideopastinkuva on otettu reilu vuosi ennen liikenteen loppumista Haapajärvelle saakka. | ||||
![]() |
09.03.2024 11:27 | Markku Heikkilä | ||
Äskettäin haastattelin eläkkeellä olevaa Ylivieskan veturinkuljettajaa. Pihtiputaan asioita sivuttiin bussimatkan aikana. Asemalla oli Olga suorittaja, hänen kerrottiin olleen monitoimihenkilö. Olga lastasi puut nosturilla, harjasi vaihteet, tarkasti jarrut, hoiti suorituksen ja asiakaspalvelun jne. Pienellä liikennepaikalla oli varmaan tärkeää toimia näin että työpaikat säilyivät. Vastaavasti toimittiin varmaan muuallakin. Keskustelusta jäi kuva suuresta arvostuksesta Olgan työtä kohtaan. | ||||
![]() |
09.03.2024 09:34 | Oula Ahlholm | ||
Ei tässä sen kummempia, ollut viime kuukausina muuta tekemistä, tosiaan nyt taas palailen tänne foorumillekin :) | ||||
![]() |
09.03.2024 09:21 | Jouni Halinen | ||
No mikäs sulla on Oula käynyt kun on rautatieharrastus loppunut? |