Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.05.2024 15:12 | Jarno Piltti | ||
| Tämä on muuten perin tyylikäs lättäkuva, komea asema taustalla ja lippukin salossa. | ||||
|
|
10.05.2024 14:06 | Hannu Peltola | ||
| Tästä kuvasta tuli mieleen lapsuusmuistoja: https://vaunut.org/kuva/77958?s=1 | ||||
|
10.05.2024 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Sano Jarno muuta! Tämä kuva tuli minullekin sattumakuvana ja on hieno otos! Luulin pikkukuvasta, että kuva olisi esimerkiksi Espanjasta. | ||||
|
10.05.2024 13:34 | Markku Naskali | ||
| Ehkä nimenomaan niitä moottorivaunuja, mutta kyllä nimitystä käytettiin pitkään olympiavuoden jälkeenkin. Minkä värisiä nuo olympia-vaunut olivat? Minulla on mielikuva että joitain puuvaunuja maalattiin samantyylisiksi kuin Dm4. | ||||
|
Kuvasarja: Lake Superior & Ishpeming Marquette MI USA |
10.05.2024 12:11 | Hannu Peltola | ||
| Omista sukulaisistani äitini eno Vehkalahdelta muutti nimenomaan tänne Michiganin Upper Peninsulaan 1910-luvun lopulla. | ||||
|
Kuvasarja: Lake Superior & Ishpeming Marquette MI USA |
10.05.2024 11:55 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia kiitoksista Urpo! Suomalaisia muutti Yhdysvaltoihin noin 320000 henkilöä ja Kanadaan noin 44000 henkilöä vuosien 1870 ja 1930 välillä. Erityisesti lähtijöitä oli Pohjanmaalta, varsinkin ruotsinkieliseltä alueelta. Suomalaiset hakeutuivat sankkojen metsien ja hyisen ilmaston osavaltioihin ilmeisesti muistona kylmästä kotimaastaan! Michiganin Upper Peninsula on ollut yksi suomalaisten siirtolaisten pääkohteista Yhdysvalloissa. Muita olivat mm. Minnesotan, Massachusettsin, Wisconsinin, New Yorkin, Washingtonin, Oregonin ja Kalifornian osavaltiot. Michiganista ja Washingtonista löytyy vieläkin kyliä, joiden asukkaat ovat suurelta osin suomalaisperäisiä. Tapasin esimerkiksi kesällä 2023 Port Angelesissa Washingtonissa vanhan mummon, joka muisteli isoäitinsä muuttaneen Suomesta 1910-luvulla Olympian niemimaalle. |
||||
|
10.05.2024 11:34 | Petri Sallinen | ||
| Jernbanen 7/2004 on Nohab 50-vuotisjuhlanumero. Lehti käsittelee hyvin veturin synnyn ja historian eri maiden osalta — myös Suomen osalta. https://danskjernbaneklub.dk/index.php/jernbanen-indholdsoversigt/argang-2005-af-jernbanen-2 |
||||
|
|
10.05.2024 11:02 | Hannu Peltola | ||
| Mietin, että tässä Nohabin maalauskaaviossa on jotain tuttua. Olisikohan Svensk Tågkraft nähnyt kuvan Bangor & Aroostookin F-yksiköstä? Vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/157287?s=1 | ||||
|
10.05.2024 10:50 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Jos luen suunnitelmakarttoja oikein, niin tuossa tehdään uutta jätevesiviemäriä radan ali. Tietysti hyvä aika kaivaa, kun on muutenkin liikennekatkoja tiedossa. | ||||
|
|
10.05.2024 10:43 | Hannu Peltola | ||
| Olen varmaan väärä henkilö kommentoimaan Nohabin tehdashistoriaa, mutta voin kyllä referoida netistä löytämiäni tietoja: - Trollhättans Mekaniska Verkstad perustettiin Trollhättanissa vuonna 1847. Perustajia olivat Johan Henrik Antenor Nydqvist, Carl Olof Holm ja Johan Magnus Lidström. - konepaja aloitti 9 hengen voimin ja ensimmäisen tilauksen konepaja sai vuonna 1848. Aluksi toiminta-ajatuksena oli tuottaa vesiturbiineita - Lindqvist kuoli vuonna 1850 ja konepajan toiminta ajatkoivat Nydqvist ja Holm - yhtiö alkoi tuottaa höyrykoneita 1850-luvulla ja ensimmäisen höyryveturitilauksen yhtiö sai 1865 Uddevalla-Vänersborg-Herrljunga Järnvägiltä - Bergslagernas järnväg rakensi ratalinjan Trollhättaniin 1877 ja tämä helpotti konepajan kuljetuksia sekä mahdollisti laajentamisen - vuonna 1878 yhtiö toimitti sadannen höyryveturinsa Varberg-Borås Järnvägille ja samana vuonna yhtiö sai Pariisin maailmannäyttelyssä hopeamitalin höyryvetureistaan - toiminta kasvoi 1880-luvulla ja yhtiö rakensi 200 veturia vuosien 1884-1894 välillä - vuonna 1897 valmistui 500. yhtiön valmistama veturi ja työntekijämäärä oli 600 työntekijää - vuonna 1904 yhtiölle valmistui oma teräsvalimo ja työntekijämäärä ylitti 1000 henkilöä - 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä yhtiö valmisti mm. 236 "ruuvia" Panaman kanavaan. Ruuvi tarkoitti tässä tapauksessa 8 m pitkää ja halkaisijaltaan 150-millistä 910 kiloa painavaa terästuotetta. - yhtiön 1000. veturi valmistui 1912. Samana vuonna yhtiö valmisti mm. pelastusveneiden taavetteja M/S Titaniciin - vuonna 1914 yhtiön johto siirtyi Herman Nydqvistin vastuulle tämän isän Antenor Nydqvistin kuollessa 97-vuotiaana - vuonna 1916 yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi Nydqvist & Holm AB (Nohab) ja SKF:stä tuli osakeyhtiön suuri osakas. - yhtiö valmisti Olidan voimalaitoksen turbiinit vuonna 1916 - yhtiö sai vuonna 1920 suuren 1000 veturin tilauksen Venäjältä. Tilaus tosin puolittui poliittisista syistä 1922 500 veturiin. Alkuperäinen 230 miljoonan kruunun tilaus oli siihen mennessä suurin ruotsalainen vientikauppa. Maksu tapahtui 56 tonnilla puhdasta kultaa! - Nohabin työntekijämäärä saavutti suurimman määränsä 2641 vuonna 1922 - Venäjän tilauksen jälkeen yhtiö oli taloudellisessa kriisissä ja työntekijämäärä tippui 397 työntekijään vuonna 1927 - vuonna 1927 yhtiö sai 100 veturin ja 1500 vaunun tilauksen Turkista - dieselmoottorien valmistus alkoi vuonna 1926 - Taloudellisen kriisin seurauksena Bofors lopulta osti Nohabin vuonna 1935. - vuonna 1936 yhtiö valmisti 2000. veturinsa - sota-aikana yhtiön tuotanto keskittyi aseisiin, mutta vuonna 1943 yhtiö sai Hollannin pakolaishallitukselta myös tilauksen 50 veturista - viimeinen höyryveturi valmistui 1953 ja tuolloin yhtiö oli valmistanut n. 2300 höyry- ja sähköveturia - päätuote 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa oli GM:n lisenssillä tehty dieselveturi (eli juurikin tämä kuvan veturi!) - 1960-luvulla yhtiö rakensi aseiden osia, portaalinostureita, voimalaitosten osia ja ydinvoimaloiden komponentteja - Yhtiöllä oli ongelmia kannattavuuden kanssa 1960-luvulta lähtien ja lopulta vuonna 1978 Oy Wärtsilä Ab osti 51% Nohabin osakekannasta ja 1979 perustettiin Nohab Diesel Ab, jonka pääomistaja oli Wärtsilä - vuonna 1981 turbiinivalmistus siirtyi ensin Tampella Oy:lle ja edelleen norjalaiselle Kvaerner-konsernille.Veturivalmistus siirtyi uudelle yhtiölle Kalmar Nohab Ab:lle - vuonna 1985 Bofors-Nohabin ja Nohab Dieselin omistus siirtyi kokonaan Wärtsilälle ja yhtiö nimettiin Wärtsilä Diesel AB:ksi. - Vuonna 1986 AB Bofors-Nohab lopetettiin lopullisesti |
||||
|
|
10.05.2024 10:43 | Petri Nummijoki | ||
| Kutsuttiinko nimenomaan kiitojunaa Olympia-junaksi vai kiitojunan vetovaunua? Ensimmäiset Dm4-vaunut valmistuivat 1952 mutta kiitojunaliikenne aloitettiin vasta kahta vuotta myöhemmin eli 1954. Sen sijaan 72-paikkaisia Ei-vaunuja on kutsuttu Olympia-vaunuiksi ja niistä ensimmäiset otetiin käyttöön juuri 1952. Niissä oli pehmustetut istuimet, korkeat selkänojat sekä 2+2-penkitys aikaisempien Ei-vaunujen 3+2-penkityksen sijaan, joten olivat kolmannen luokan vanuissa huomattava tasonnousu aikaisempaan verrattuna. | ||||
|
Kuvasarja: Kyproksen rautatiet |
10.05.2024 09:40 | Urpo Mustapää | ||
| Kiitos Hannulle, mielenkiintoinen esitys tunnetun lomasaaren historiasta. | ||||
|
Kuvasarja: Lake Superior & Ishpeming Marquette MI USA |
10.05.2024 09:37 | Urpo Mustapää | ||
| Kiitos Hannulle ja muille hyvistä kommenteista. En ole amerikkalaisen demokratian asiantuntija mutta mutta paikallisilla hautausmailla on monen suomalaisen kivi ja kaivosmuseossa saa hyvän käsityksen siitä millaiset ihmiset tuon kaiken ovat rakentaneet. | ||||
|
10.05.2024 09:11 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Onko tietoa, mikä on tämän Dr16 2809:n kohtalo? Onko huollossa tuolla, vai joko.. | ||||
|
10.05.2024 07:54 | Veeti Saukkonen | ||
| Lisää juna asiaa: https://whatsapp.com/channel/0029VaYjrKpFi8xkJ62E0G2Y | ||||
|
10.05.2024 07:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, Leevi, eli tästä toden totta on jollakulla muullakin tietoa. Vielä kun saataisi tietoa missä tämä on ollut rautatiellä. En ole halunnut laittaa sijaintitietoa koska tämä on erään talon pihatiellä, eikä yleisellä valtion tiellä. | ||||
|
|
10.05.2024 06:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Kieli on metka juttu. Tuo Richard Adamsin 'Ruohometsän kansan' lapiinin kielen "hrududu" ei liene kaikille tuttu. Sanaston mukaan se tarkoittaa traktoria, tai mitä tahansa moottoriajoneuvoa. Ja tuo 'lienekin' on metka juttu. Sehän on olla verbin potentiaali. Ei mikään apuverbi niinkuin jotkut luulevat, kun sanovat "lienee on". Ts "on ehkä on". Ja potentiaalikin on metka juttu. Esim tulla -verbin potentiaali, preesens, negatiivinen on 'ei tulle'. |
||||
|
10.05.2024 01:13 | Leevi Halonen | ||
| Tästä saisi todellakin hienon asuintalon saneeraamalla. | ||||
|
|
10.05.2024 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisessa ex-rautatiesillassa on se vekkuli rakennepiirre, että pitkittäispalkit olivat / ovat raideleveyden määräämällä etäisyydellä toisistaan. Maantiesillalla "hrududujen" akselipaino ei koskaan (?) tullene kohoamaan Huru 12:n kokoisiksi ja nämä vielä ovat pakostakin yhdellä ajokaistalla. Kysymysmerkki siksi, kun katumaasturiakkuautot selvästikin paisuvat kuin pullataikina ja ovat leveitä kuin hevosenostajan puheet! |
||||
|
10.05.2024 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan se yksi Not ollut museollakin näytteillä. On vaan sittemmin pistetty piiloon hävettävän huonon ilmiasunsa takia. En usko vaunun olevan vielä atomeina, sillä siinä on jumalattoman paljon asbestia rakenteissa... |
||||
|
|
10.05.2024 00:59 | Leevi Halonen | ||
| Juttelin yli 10 vuotta sitten erään henkilön kanssa joka on töissä maanteiden kunnossapito yrityksessä Turun seudulla ja hän sanoi että Ruskolla olisi vanha rautateiden teräslevysilta joka on asennettu maantiesillaksi. En tiedä missä päin Ruskoa silta on. | ||||
|
|
10.05.2024 00:37 | Leevi Halonen | ||
| DSB myi tämän veturin TÅGAB:lle vain 50 000 Tanskan kruunulla vuonna 1995 ja se laivattiin Tanskasta Helsingørin satamasta Ruotsiin. Veturi piti alun perin romuttaa 1992 kun se poistui DSB:n käytöstä. Veturissa oli aikoinaan erikoinen grafiittimaalaus jonka DSB maalautti veturiin jo vuonna 1988. Veturia käytettiin koeveturina Thistedissä jossa veturiin asennettiin radio-ohjaus. Tämä testi tehtiin vuosina 1989-1990. | ||||
|
|
10.05.2024 00:27 | Matti Melamies | ||
| Kiitos Eljas. Tarkoitiun Nohab-yhtiötä, ei toki ollut tiedossa tuonkaan veturiyksiön historia. | ||||
|
10.05.2024 00:18 | Leevi Halonen | ||
| Hieno asema! | ||||
|
|
10.05.2024 00:17 | Eljas Pölhö | ||
| Nohab 2461/1961. Entiset omistajat: DSB MX 1021, hylätty 1992. 1995->TÅGAB (Tågåkeriet i Bergslagen) TMX 104. 2007 -> IBAB (Inlandsbanan). 2013-> RCT (Railcare Tåg) EVN 92 74 0001 104-9. | ||||
|
|
09.05.2024 22:11 | Matti Melamies | ||
| Hienoa, kun dokumentoit ratatyömaan edistymistä. Tuossa ei ole paalutusta, vaan pontitusta. Teräsponteilla estetään maamassojen ei-toivottu siirtyminen työmaalla. | ||||
|
|
09.05.2024 21:52 | Matti Melamies | ||
| Nohabin historiasta minulla on tosin lähinnä hajatietoja. Haluaako Hannu Peltola kommentoida? | ||||
|
|
09.05.2024 21:51 | Matti Melamies | ||
| Veturin valmistumisvuonna valmistajan nimi ei vielä ollut Bofors-Nohab. Saitko lähikuvaa valmistajan laatasta? | ||||
|
|
09.05.2024 20:24 | Markku Naskali | ||
| Jo kauan sitten esitin, että tuollainen pitäisi ehdottomasti museoida. Mahtaako mitään vankivaunua olla talletettu? Hieno lisä pitkän retken retkijuniin? |
||||
|
09.05.2024 20:24 | John Lindroth | ||
| Kiitokset Ari-Pekka! | ||||
|
|
09.05.2024 20:16 | Kari Haapakangas | ||
| Mutta toivoa on, että tulevina vuosina Haaparannalla (sic!) nähdään suomalaista(kin) matkustajaliikennettä. | ||||
|
|
09.05.2024 19:56 | Markku Naskali | ||
| Eipä seurannut kun ei silloin edes ollut televisioita. Minä kyllä muistan aika paljon radioselostuksista kun olin silloin kuusivuotias. Silloin oli ainakin joinain päivinä huono sää ja juoksurataa yritettiin kuivata mm. polttamalla sinne levitettyä ainetta, ehkä bensiiniä? |
||||
|
|
09.05.2024 19:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Enpä olisi arvannut. No seurasiko siskosi ollukkakisoja suurella mielenkiinnolla? | ||||
|
|
09.05.2024 19:20 | Markku Naskali | ||
| Tarkoitatko ollukkasikaa? Tietenkin kaksivuotiaan sanastossa olympia ja sika helposti kääntyvät näin. | ||||
|
|
09.05.2024 19:16 | Antti Grönroos | ||
| Myös esim. Suojärvellä on moottorivaunuilla käyty. | ||||
|
|
09.05.2024 19:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä se tarkoittaa? | ||||
|
|
09.05.2024 19:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sp(s) painaa n. 22 t. ( https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/kalusto/rautatiekalusto/kotimaan-liikenteen-vaunut/avovaunut/raakapuuvaunu/raakapuuvaunut-sp-sps-spa-spar/ ) Olin laskevinani videolta 24 vaunua, jolloin junapaino olisi 528 t (kokonaispaino 596 t). Eli ei paljon mitään; reilu puolet Deeverille junassa (rataosasta riippuen) sallitusta. Kuitenkin videolta kuuli Dv:n työskentelevän täysillä, eikä vauhti näyttänyt siltikään kiihtyvän. | ||||
|
|
09.05.2024 18:51 | Markku Naskali | ||
| Dm4-vetoisia kiitojunia tosiaan nimitettiin olympiajuniksi. En tiedä oliko vuoden 52 olympialaisiin muuta yhteyttä kuin suunnilleen sama ajankohta. Moottorivaunun vihellys poikkesi paljon tututusta ja isäni vertasi sitä sian kiljuntaan. Tästä syystä parivuotias siskoni nimitti niitä ollukkasioiksi. |
||||
|
|
09.05.2024 18:50 | Raimo Sivonen | ||
| Näin Eurooppapäivänä voi muistella, että tämä juna on Suomen EU-jäsenyyden aikana niiden harvojen suomalaisten matkustajajunien joukossa, mikä on liikennöinyt Euroopan Unionissa muuallakin kuin Suomessa. Todistettavasti on Haaparannassa käynyt. | ||||
|
|
09.05.2024 18:43 | Kari Haapakangas | ||
| Selvästikin metsätielle/vastaavalle tehty silta. Tievaltio ei sentään noin hutaisten tehdyn näköistä tukimuuria teilleen hyväksyisi. | ||||
|
|
09.05.2024 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava maalauskaavioehdotus: Olympia-kiitojunan (Dm4-vetoisen!) kaaviolla, numerot senaikaisella fontilla (puuvaunutyyliin) myös! Ai anteeksi - unohdin innostuksissani kokonaan, - eihän kiitojunamenneisyys ole tätä päivää, kustannustietoisen, dynaamisen (dynamiittisen?) ja veheriääsen VR:n trendikkäässä ja aikaansa seuraavassa konseptissa! (Ruoskii itseään ja katuu aktiivisesti syyllistyttyään VR:n virallisen i-teologian pilkkaamiseen.) |
||||
|
09.05.2024 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvan nosturi "Rauma-Repolan" valmistama joskus vuonna Aataminaikainen? | ||||
|
|
09.05.2024 18:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihme, ettei tuota "viattomien lasten vaunua" ole poistettu "teknisen käyttöiän ylittäneenä"...? | ||||
|
|
09.05.2024 18:27 | Miitre Timonen | ||
| Käytiin Talvivaaran tulo-opastimella. Lupaa ratapihalle menoon ei saatu. | ||||
|
09.05.2024 17:14 | John Lindroth | ||
| Kiitos tiedoista Hannu ja Eljas. Kiskotus näyttää olleen melko kevyttä mikä selittää alhaisen akselipainon. |
||||
|
|
09.05.2024 17:11 | John Lindroth | ||
| Mikähän mahtaa junan junapaino olla? | ||||
|
|
09.05.2024 16:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Vähemmälläkin tuulella pankot jarruttavat. Lastin kanssa aerodynamiikka paranee. | ||||
|
|
09.05.2024 15:54 | Oula Ahlholm | ||
| Todella komea väritys. | ||||
|
|
09.05.2024 15:36 | Antti Grönroos | ||
| Voisitko Jim pistää sijaintitiedot...? | ||||
|
09.05.2024 15:29 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos. | ||||
|
|
09.05.2024 15:11 | Toni Lassila | ||
| Aika kovilla tuntuu Dv12:t olevan näiden tyhjien pankkoletkojen kanssa, toisinaan ei jaksa kulkea edes juurikaan yli 60 km/h yhdellä koneella. | ||||