Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.02.2024 12:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ko kirja kotona (löysin sen pitkän etsimisen jälkeen) ja sen mukaan Lowa -perävaunuja oli 6 ja moottorivaunuja yhteensä 9. Eivät ehtineet olla kuin 1-2 vuotta käytössä 1957 asti, sitten 5 moottori ja 2 perävaunua siirretiin Kaliningradiin ja 4 moottori ja 4 perävaunua Pjatigorskiin (kaupunki josta en ole kuullut koskaan mitään, missä lieneekään?). | ||||
|
28.02.2024 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Pisaraa on perusteltu lähinnä sillä että saadaan lähijunat lähemmäksi kohteita minne matkustajat ovat menossa. Sen takia myös Leipzigiin, kuten Müncheniin, Frankfurtiin ja Stuttgartiin on rakennettu S-Bahn tunneli. Ne toimii silloin metrona. Ennen pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ennustetiin että junaliikenne Helsingissä kasvaa niin paljon että Pasilan ja Helsingin ratapihan väliset raiteet menevät ruuhka-aikoina tukkoon. Pisaran suunnitelmien ongelma oli se että Pasilan matkustaja-asemalle ei saada lisää raiteita vaan se on rakennettu täyteen ja kummatkin Pisaran haarat käyttäisivät Pasilan laitimmaisia raiteita ja erkanisivat Eläintarhan kohdalla. Pisaran läntisen haaran pitäisi ennemmin haarautua Huopalahdessa että siitä olisi jotain hyötyä. |
||||
|
28.02.2024 09:26 | Kari Haapakangas | ||
| Tuo vaunu tuo mieleen jonkun isännän nikkaroiman heinäkärryn, paitsi että lastitila on tasainen "lokasuojien" puuttuessa. | ||||
|
|
28.02.2024 02:48 | Teppo Niemi | ||
| Helsingin asemallahan on 19 raidetta. Ja Pisararataa suunnitelleethan totesivat radan perusteluissa sen, että kyseinen raodemäärä on riittämätön. Siksi olisu pitänyt investoida Pisaraan. Eli tuohon nähden ei Leipzigin raidemäärää voi kyllä pitää Peltolan kommentin perusteella mitenkään ylimitoitetulta. Lisäksi on syytä muistaa, että Leipzigissä osa raiteista puuttuu 2000- luvulla rakennetun City-tunnelin vuoksi. Tunelin vaikutuksesta S-bahn junien ei tarvitse vaihtaa enää suuntaa päärautatieasemalla, vaan ne pääsevät suoraan Bayerishe Bahnhofille. |
||||
|
|
27.02.2024 22:52 | Eljas Pölhö | ||
| Hkk 112'488 otettiin käyttöön marraskuussa 1964. Kaikkiaan 11.1964 käyttöön tuli 64 uutta Hkk vaunua: 112'435-112'437, 112'439-112'462, 112'464-112'498, 112'500 ja 112'501. |
||||
|
27.02.2024 21:30 | Rasmus Viirre | ||
| Sr2 vetureita selvästi heitetty nyt monipuolisemmin junien vetoon, kun näitä puujunia ajelevat Kontiomäelle. Itse havaitsin 16.11. Kajaanin asemalla T 4105 Sr2 3215:n vetämänä. Pankkuja Pieksämäeltä Kontsaan. Ja onhan noista tullut hieman havaintoja viimeaikoina myös Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki akselilta. | ||||
|
|
27.02.2024 20:34 | Jorma Rauhala | ||
| Oli tietenkin perävaunujakin, vaan nytten muista tarkalleen, mutta täältähän se - ja paljon muutakin selviää. Kannattaa tilata ja ostaa: https://www.kustantajalaaksonen.fi/product/40/viipurin-raitiotiet | ||||
|
|
27.02.2024 18:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Mutta oliko niillä kaikilla matkustajaliikennettä ja kuinka paljon, että oli tarvetta 26 raiteen halleille? Oliko joku mittakaavavirhe tyyliin Kerimäen kirkko sattunut arkkitehdeille? | ||||
|
|
27.02.2024 18:15 | Hannu Peltola | ||
| Kaupungista haarautuu ratoja ainakin 9 eri suuntaan, se on merkittävä rautatiesolmu! | ||||
|
|
27.02.2024 18:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä muuten on syynä että Leipzigissä on niin mielettömän iso päärautatieasema, kaupunkihan on Helsinkiäkin pienempi eikä se sotaa edeltävänä aikanakaan ollut Saksan 5 suurimman joukossa? | ||||
|
|
27.02.2024 17:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Montako tällaista oli Viipurissa suurin piirtein? Oliko perävaunuja kanssa, vai käytettiinkö sotaa edeltävän ajan perävaunuja? | ||||
|
|
27.02.2024 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| LOWA ET54-tyypin vaunu vuodelta 1955, tällaisia olivat myös Viipurin uusimmat vaunut. | ||||
|
27.02.2024 17:47 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaista VEB Gothan vuoden 1959 T57-vaunutyyppiä ei ehtinyt olla Viipurissa. Siellä uusimmat olivat edellistä tyyppiä, ET54. | ||||
|
27.02.2024 16:01 | Jari Välimaa | ||
| Vanhan rautatiesillan purku on alkanut "PAASIKIVENTIEN yli Hiedanrantaan vievää siltaa puretaan Tampereen Lielahdessa. Vanhan ratasillan purku on osa Paasikiventien ja Enqvistinkadun risteysalueella tehtäviä katutöitä." https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000010255576.html |
||||
|
|
27.02.2024 15:31 | Teppo Niemi | ||
| Ihan oikea huomio. Entisellä jalasjärveläisellä taksilla. :) | ||||
|
|
27.02.2024 15:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Taksillako te sinne Saksaan menitte? | ||||
|
27.02.2024 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Sachsen-Coburg und Gothan herttuakunnan residenssikaupunki Gothan keskusta on todella suositeltava nähtävyys, upea ja viihtyisä. Aiemmin herttuantyttäriä ja -poikia markkinoitiin taitavasti: brittien kuningashuone kuningatar Victoriasta lähtien, Ruotsin Sibylla (en tarkoita Sibylla-nakkeja), Saksan, Belgian, Romanian ja Bulgarian kuningattaria, kuninkaita ja tsaarittaria, Venäjän suuriruhtinattaria. Kävin kerran Gothassa pienoisrautatienäyttelyssä. |
||||
|
27.02.2024 10:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Aurajoen sillan valumuotit ovat toisaalla. Nuo saattavat liittyä uuden jalankulkusillan rakentamiseen. Uudelle rautatiesillalle ei tule jalkakäytävää. | ||||
|
|
27.02.2024 09:26 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä nuo kovassti kattotuolien osilta (tai vastaavilta) näyttävät. Mutta voinee liittyä kuitenkin Aurajoen sillan valumuottien tekoonkin. Ainakin paikka viittaisi kyllä tuohon jälkimmäiseen. | ||||
|
27.02.2024 08:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana olevan pytingin ikkunoiden lasien leikkaaminen ollut taatusti tarkempaa puuhaa kuin luteen hirttäminen! Ei se hirttäminen niinkään, vaan se kaulan haeskelu. | ||||
|
|
27.02.2024 08:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos nuo puuhässäkät ovat joitain ihme takstooleja (kattotuoleja), niin säilytystapa ulkoilmassa ole niitä parhaimpia...? | ||||
|
|
27.02.2024 08:02 | Mikko Heino | ||
| Onko kellään mitään aavistusta, mitä nuo puuhässäkät on kuvan etualalla? | ||||
|
|
27.02.2024 08:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Upeaa, modernia :) | ||||
|
|
27.02.2024 08:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo vain, Meresetes - Pentsi ja Kriegslok, eteviä kapistuksia kyllä. Mersun rekisterilaatan kirjainten ja numeroiden fontti on vuodelta 1936. |
||||
|
26.02.2024 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi konsti voisi olla sekin, että jos Rautatiemuseolla on koko valtava kokoelma kuljettajien aikataulukirjoja, niistähän voisi kurkistaa otsikon H 364 alta (aikataulukaudelta 132, v:lta 1965) junaan suunnitellun vetokaluston sekä aikataulun suunnittelun perusteena käytetyn perusnopeuden. "Postivaunun matkassa" luetellut postivaunulinjat, luettelo on hiukan hankalan mallinen tutkittavaksi. |
||||
|
26.02.2024 22:16 | Teppo Niemi | ||
| Eipä tullut poikettua katsomassa millaista toimintaa rakennuksessa oli. | ||||
|
26.02.2024 21:01 | Jukka Voudinmäki | ||
| Julkaisussa, jonka pitkän nimen lyhennän muotoon VR2648 Viirinkankaan raiteen käyttäjiksi on mainittu VR:ltä alueita vuokranneet (1983, pois 1991), Pohjoiskalotti (1991), Puukeskus (1991) ja Metsä-Serla (1991). Vuosiluvut suluissa merkkaavat, minkä vuoden VR2648-kirjasesta maininta on. |
||||
|
|
26.02.2024 20:38 | Kimmo Huhta | ||
| Onko tietoja tai kuvia Viirinkankaan raiteesta? Mitä tavaraliikenteen asiakkaita siellä oli? Raide erkani Rovaniemen länsipuoliselta linjalta karttasanan 'Jääskeläinen' kohdalla ja suuntasi kaakkoon kohti Viirinkangasta. | ||||
|
26.02.2024 19:35 | Eljas Pölhö | ||
| Extra 2200 South -lehden numeroissa 51 ja 52 (1975) oli laaja artikkeli 44T ja 45T tyypeistä. Artikkelisarja sisälsi piirrokset ja veturikohtaiset valmistuslistat siihenastisine omistajineen (X2200S oli ilmestymisvuosinaan paras USA-diesel aiheinen lehti). Numerosta 52 selviää, että Portugaliin toimitetut veturit olivat tyyppiä 45-Ton Dropcab Military Design. Valmistusnumerot 29772-29783 ja valmistusajat 1-3/1949. Toisin kuin useimmat Military Design-mallit, nämä oli suoraan valmistettu Portugalin rautateille. Kaikkiaan tätä 45T Dropcab Military Design-tyyppiä valmistettiin 106 kpl, joista vain 15 myytiin suoraan muille kuin USATC:lle (niistäkin 3 oli 46T versio silloiseen British Guianaan/Brittiläinen Guayana 1955). USATC:lle valmistetuista 31 myytiin sodan jälkeen Intian rautateille. Rinnakkaismalli oli 47-Ton Dropcab (Articulated Truck). Niitä valmistettiin 58 kpl. Perusmallia 44-Ton/50-Ton valmistettiin 382 kpl, jakaantuen eri alaversioihin (Phase Ia-Vb): Ia = 20, Ib = 9, Ic =53, IIa = 34, IIb = 10, III = 36, IVa = 110, IVb = 67, Va = 25, Vb = 14 ja Vc = 4. |
||||
|
|
26.02.2024 19:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Komea pytinki, oliko se toiminnassa ? | ||||
|
|
26.02.2024 16:43 | Hannu Peltola | ||
| Ihan aito Amerikan herkku Portugalissa! Mutta ei tämä aivan tyypillinen 44-Tonner ole, enemmänkin chopattu Hot Rod -versio. Aito-amerikkaisissa serkuissa on ollut korkeampi hytti: https://vaunut.org/kuva/166187?t=44-tonner | ||||
|
26.02.2024 15:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskustelu 340-sarjan Volvosta liittyy varmaankin tuohon mainokseen, eikä vasemmalta tulevaan autoon. | ||||
|
26.02.2024 13:29 | Eljas Pölhö | ||
| Estoril-yhtiön mottorivaunujen numerointi 1970-luvulla: 101-111 olivat Cravens/GEC junia Ryhmä 112-124 (Sorefame, sähköpuoli GEC), numerot runkojen perusmuodossa C1 112 - M 112 - C2 112 ... C1 124 - M 124 - C2 124 Ryhmä 201-214 (ohjausvaunu+moottorivaunu+välivaunu+ohjausvaunu) AC1 201 - Bm 201 - Bd 201 - AC2 201 ... AC1 214 - Bm 214 - Bd 214 - AC2 214 Vuonna 1979 eli jo CP:n aikaan tuli lisää 4-vaunuisia Sorefame/GEC-runkoja Ryhmä 215-222 C2 215 - M 215 - C1 215 - C2 215 Näillä taidettiin ajaa kiinteinä runkoina, jos päätyvaunuilla oli identtiset numerot (en ole itse nähnyt ja tarkastanut näitä numeroita) |
||||
|
|
26.02.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, minä kiitän ja kumarran maahan ja tomuun asti! Eljaksen linkittämässä kuvassa näkyy olevan vanhanmallinen tasakatto-Fo ja satapaikkaisessa on koneellinen tuuletus (ei kattokaluja). |
||||
|
|
26.02.2024 12:22 | Eljas Pölhö | ||
| Muistin mukaan oleellisia eroja ei ollut, joskin Dm6/7 ajoi tarvittaessa jonkin verran nopeammin eri välit. Kaikki Turun seudun ajoni ovat "jossain" eli ei oikeassa mapissaan, joten en voi tarkistaa nyt (olen etsinyt niitä jo siitä lähtien kun yksi lehti kyseli kulkuaikoja Paimioon). | ||||
|
26.02.2024 11:41 | Hannu Peltola | ||
| Sama juttu, tämä on jäänyt täysin huomaamatta. Todella upea! | ||||
|
|
26.02.2024 11:37 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko tuollaisessa 3-4-vaunun junassa havaittavissa eroa nopeudessa Hv1:n ja Dm4:n välillä tai vaikka kiskoautonkin kanssa? | ||||
|
26.02.2024 11:26 | Matias Immonen | ||
| Tosiaan korvatut niitit olivat uppokannallisia. Pultit on lukittu hitsaamalla. | ||||
|
|
26.02.2024 11:22 | Eljas Pölhö | ||
| H 364 oli postijuna ja vastaparinsa H 369 kanssa viimeinen vakiona Hv1:llä ajettu juna Turussa. Keväällä 1967 se ajettiin jo jatkuvasti lisääntyen Dm4:llä ja harventuen Hv1:llä, kunnes höyryn käyttö loppui toukokuussa aikataulukauden vaihteessa. H 364 oli talvella 1966 (kellotin sen kulkuaikoja) 3- tai 4-vaunuinen, Po+2/3 VR:n vaunua+tarvittaessa kiitotavaravaunuja (tai Dm4+Ei+Fo+Po). Sitten siitä jäi postivaunu pois Dm4+Ei+Fo ja lopulta muuttui kiskoautojunaksi, muistaakseni 3-vaunuiseksi V-L-V. H 369 runko näkyy odottavan Dm4-vetovaunua kuvassa https://vaunut.org/kuva/68748 |
||||
|
|
26.02.2024 10:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pultit oletettavasti on lukittu kunnolla? Pelkkä Locktiitti ei riitä tuossa paikassa. | ||||
|
26.02.2024 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Akkuporakoneiden tuotantopalaveri käynnissä...? Kumivasara on jo lannistunut. | ||||
|
|
26.02.2024 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, syvästi valittaen joudun toteamaan että aikataulukautta 1965 - 66 edustaa kokoelmissani vain traagikko Ri-Tpe-Hpk. Kevätturistissa 1963 on rataosalta Tl - Tku nähtävissä henkilöjuna H 364. Vaunuluokkanana vain 2. , eikä se juna ole lättä. Lähtöaika Toijalasta oli aamulla 7.35 ja tulo Oopoon - eiku ööö - Turkuun kello 10.25. Pysähdyskäyttäytymiseltään juna 364 ei nyt sentään joka maitolaiturilla pysähdellyt. Esimerkiksi Kyröstä lähdettyään se painalsi kylmästi Hevossaaren ja Takaliston ohi, pysähtyen seuraavaksi Aurassa. Kevätturisti 1967 taasen: sekin tuntee junan H 364, samankaltaisella luokkamerkinnällä. Tämäkään ei siis ole lätällä ajettava. Lähtöaika Toijalasta kello 9.08. Tampereelta oli tullut lättä H 400 ennen 364:n lähtöä. Pysähdyspolitiikaltaan 364 oli likimain edellä kerrotun, neljä vuotta aiemman kaltainen. Vaikkapa nyt Raitoo ässänä, Loimaalla 10 minuuttia (ottiko vettä? Ei ollut henkilöjunakohtausta klo 10.30). Loppumatkasta ässänä olivat Huovintie, Kumila, Käyrä ja Rauhakylä. Tuloaika Turkuun oli kello 12.08. Tässä siis näytiksi vuosien 1963 ja 1967 taulut junalle H 364. Yhteisenä piirteenä oli saapumisaika Turkuun, about aamupäivän/puolenpäivän aikaan. 1967 Tku - Tl: 7 lättäjunaa, määräasemina Toijala ja Loimaa. Kolme pikajunaa, joista kaksi merkinnällä MP. Määräasemana Tampere. Sekä yksi M-merkitty henkilöjuna (aamulla klo 7.45 lähtö, juna M 363), joka Loimaalla päästi ohitseen MP 357:n. Tulo Toijalaan klo 11.20. Pitääpä mainita taululla vielä olevat bussivuorot Toijalaan: työpäivisin, lähdöt Kylmäkoskelta ja Urjalasta. Paluusuunnassa, Turun suuntaan: neljä Tampereelta tulevaa pikajunaa, kolmella merkintänä MP. Neljä lättäjunaa, joista päivän ensimmäinen (H 362) lähtee Toijalasta klo 5.10. Niin, ja se 364, tietty. Illan viimeiseksi merkitty lättä H 370 A oli sunnuntaijuna, lähtö Tl klo 21.45. Tampereelta Toijalaan tälle tullut yhteysjuna H 416 kulki joka päivä, tulo Tl klo 21.29. Loimaalta lähteviä lättähattuja oli kolme. Lisäksi yksi ilmiselvä veturijuna myös Lm - Tku, lähtö arkipäivisin klo 4.40. 25.2.1966 oli perjantaipäivä. Lieneekö Tapsa ollut hiihtolomalla ja kamera pykälässä? (Onneksi oli!) |
||||
|
|
26.02.2024 10:32 | Petri Nummijoki | ||
| Eikös 556 jäänyt viimeiseksi aktiiviliikenteessä palvelleeksi Hv1-veturiksi ja käytössä toukokuuhun 1967 asti, joten olisi sillä tässä tilanteessa edessä käyttöaikaa vielä runsas vuosi? https://www.vaunut.org/kuva/114050 Tosin ei se varmaankaan loppuaikoina ole jokaisena kuukautena ajossa ollut, joten voi sikäli olla, että varsinainen liikennekäyttöaika laskettiin enää kuukausissa. | ||||
|
|
26.02.2024 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| 51 vuotta kovaa työtä jo takana. Edessä vain muutama työkuukausi. Taidokasta helsinkiläistä suunnittelutyötä! | ||||
|
26.02.2024 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Lautaneliömetrejä riittää ja lautoja vielä enemmän 26 kertaisesti kertaa jatkeiden lukumäärä. Hienoa! | ||||
|
|
26.02.2024 10:00 | Erkki Nuutio | ||
| Komeasti ammattitaitoista työtä ja alkuperäisosat ovat valtaosaltaan säilyneet! Telikeskiön niitit olivat kai uppokantaisia. Telipalkiston kupukantaiset niitit suorittavat täysivaltaisesti tehtäviään seuraavankin sadan vuoden ajan. |
||||
|
26.02.2024 03:22 | Jari Kuusinen | ||
| En muista nähneeni omin silmin enkä kuviakaan tästä kyröläisestä niin että siinä olisi ollut mitään muita kuin rättivaunuja.. Loppuvuodesta 2006 taisi viimeistään (ehkä aiemminkin) tämä junapari korvaantua veturijunaparilla, joka vaihtoi vaunut 3507:aan. Tässä vaiheessa Kyrön liikenne koostui sekä sahatavara- että raakapuuvaunuista, joita oli mahdollista nähdä samaan aikaan kuormauksessa Kyrön sivuraiteella. | ||||
|
Kuvasarja: Lwr160 remontti |
26.02.2024 02:38 | John Lindroth | ||
| Tämä on sanoinkuvaamattoman hienoa mestareiden työtä teitä kaikkia tekijöitä arvostaen! | ||||
|
|
26.02.2024 02:03 | Timo Humalisto | ||
| Kyllä tuo Volvo on 240-sarjaa. Nokkavilkku on parkkivalon yhteydessä eikä lokasuojavilkuua ole. | ||||
|
|
26.02.2024 01:53 | John Lindroth | ||
| Hieno on kuva! | ||||
|
|
26.02.2024 01:51 | John Lindroth | ||
| Fantastista nostalgiaa! | ||||