|
|
21.10.2024 05:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunusomen tietojen ( https://vaunut.org/kuva/60413 ) mukaan Sr1 3112 on »susilauman ensimmäinen ja viimeinen». Löytyypä täältä kuvia alkuperäisestä nolla-Sudestakin: https://vaunut.org/kuva/35256 . Asia ei ehkä ole täysin yhteismitallinen sen kanssa, että Hurujenkin numerointi alkoi nollasta, koska nolla-Huru tuli Valtionrautateitten palvelukseen saman tein ja samalla numerollaan. Hr12 2200:ta ei ensin hauduteltu Valmetin takapihalla reilu parikymmentä vuotta kasakoiden maalitauluna, minkä jälkeen Valtionrautatiet olisi restauroinut sen Dr12 2242:ksi. Toisaalta sekin, mille Hurulle oikeastaan kuului ensimmäisen Hurun mantteli, virittää keskustelua: https://vaunut.org/kuva/65377 . |
||||
|
|
21.10.2024 01:52 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Nyt kun tämän arvoituksen ratkeamisesta on jo rapiat kaks puol vuotta niin saisko tunnisteisiin sijainnin hieman tarkemmin ilmaistuna? | ||||
|
|
21.10.2024 01:36 | Lasse Holopainen | ||
| Työturvallisuus!!! Äijä läärää siinä rasvamontun yläpuolella jalat eri puolilla hirveän hasardisti. Ei olla käyty turvallisuusasioita, tai sitten ei vaan kiinnosta. Työtehoseura ry:llä meille käytiin sellaiset perusasiat heti alussa läpi, ja tuo kuvan touhu on ehdottoman kiellettyä siellä. | ||||
|
|
21.10.2024 01:18 | John Lindroth | ||
| Jep Upea kuva! | ||||
|
|
21.10.2024 00:46 | John Lindroth | ||
| Kiva syksyinen kuva! | ||||
|
|
21.10.2024 00:03 | Lasse Holopainen | ||
| Volvo 240 kestää hyvin. | ||||
|
|
21.10.2024 00:01 | Lasse Holopainen | ||
| Olihan siinä kuitenkin hirvi. | ||||
|
|
20.10.2024 23:27 | Arto Papunen | ||
| Noh Ruotsin monitoimijaympäristössähän sinne Haaparantaan on tullut ainakin Väte Rail ajamaan Haaparanta-Göteborg junaa kerran viikossa Nurminen Logisticsin tilaamana. | ||||
|
|
20.10.2024 23:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Voi käydä myös niin että Norrtåg lopettaa junansa Haaparantaan koska Suomesta ei tule junia sinne. Lopettihan Green Cargo kanssa tavarajunansa. | ||||
|
|
20.10.2024 23:11 | Arto Papunen | ||
| Noh politiikan suhteen voi olla montaa mieltä ja jotain olisi voitu tehdä toisin. Itse ainakin tykkään, kun kunnat ja alueet saisivat ostaa vihdoin junaliikennettä, jos suunnitelmat menisi nyt läpi, ilman että tarttisi LVM:ää väliin. Ja yritettiinhän saada gost-vaunuille lupaa käyttää kaikkiin kuljetuksiin Suomen sisällä, mutta EU:ssa ei tykätty. Ja Turun jatketaan radan suunnittelua..(ynnä muiden ratojen määrärahat), saa toki tuosta olla montaa mieltä. Tornio-Haaparanta keissi nyt ei ole niin helppo kun on eri raideleveydet ja vielä niin, että Tornio ei ole Kolarin radan varressa. Ja rajan yli ei taida saada halvalla ratkaisua saada 1524mm raiteet ja 1435mm raiteet vielä sähköistettynä rajan kummankin puolen. Halvin ratkaisuhan olisi ollut saada edes yksi yhteys maiden välille jatkamalla 1435mm raidetta Tornio-Itäiselle ja Norrtågin junat kulkuun sinne kun Kolarin yöjuna siellä. Toisaalta Suomen puolella on ollut ratkaisuehdotuksia liikennöinnille VR:n lisäksi Suomen lähijunilla ja jälkimmäinen olisi toteutuessaan pysähdellyt vähän pienemmilläkin paikoilla. Toisaalta pysyykö Ruotsin puolen liikenne tuollaisena kuten nyt. Voisiko kenties VR joskus tuoda makuuvaunujunan Tukholma-Tornio, jos se innostuu vielä kehittämään Ruotsin liikennettään. |
||||
|
Kuvasarja: Vohhinvaihtoa hybridityönä Kajaanissa ja Lamminniemessä |
20.10.2024 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuvasarja Tuomakselta Sr3:n mahdollisuudesta myös vaihtotyössä. | ||||
|
|
20.10.2024 22:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Suomi on vihreän kullan maa. | ||||
|
|
20.10.2024 22:53 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos tiedosta Jukka. | ||||
|
|
20.10.2024 22:40 | Eljas Pölhö | ||
| 1960 luvulla: järjestyksessä vuodet 1960-1969 Lähteneitä vaunukuormia: 15 - 18 - 22 - 17 - 1 - 0 - 8 - 0 - 0 - 0 Saapuneita vaunukuormia: 14 - 16 - 8 - 11 - 5 - 2 - 11 - 7 - 7 - 0 Myytyjä matkalippuja (sulkeissa näistä kuukausilippuja): 4040 (438) - 2980 (469) - 2604 (451) - 1953 (301) - 1499 (116) - 1671 (335) - 1467 (366) - 880 (350) -880 (350) - ja 1969 kun liikennettä ei ollut 0 (0). 1967 luku on jälkikäteen lisätty. Liikennepaikan tärkeimmät asiakkaat: matkustajat. Tuotteet saapuva: sekalaiset, lähtevä: puutavara ja maataloustuotteet. Tiedot Lko:n liikennepaikkakortista. |
||||
|
|
20.10.2024 21:54 | Timo Haapanen | ||
| Kaunis veturi. Ja se ääni, musiikkia korville. | ||||
|
|
20.10.2024 21:46 | Rasmus Viirre | ||
| Hyytävän hieno! | ||||
|
|
20.10.2024 21:40 | Rasmus Viirre | ||
| Samaa mieltä Pasin kanssa | ||||
|
|
20.10.2024 21:29 | Rainer Silfverberg | ||
| VR voisi edes ajaa Kolarin yöjunan Haaparannan kautta. Keinoja löytyy kyllä miten autovaunut saadaan oikein päin. Täytyy muistaa että nykyinen hallitus on rautatievihamielisin moneen vuosikymmeneen joten ostoliikennettä on turha toivoa. | ||||
|
|
20.10.2024 21:07 | Tomi Hämäläinen | ||
| Eilisellä museojuna-ajelulla ihmettelinkin suorakulmion muodossa olevia perustuskiviä noilla paikkeilla. Väyläviraston mailta oli puut ja risut raivattu Heinolan radan varrella ja näkymät olivat avarat verrattuna aikaisempiin ajeluihin. Muutamia vuosia sitten tuli käytyä läheisellä Lakeassuolla, josta yritin etsiä mahdollisia rilliradan jäänteitä. Ainoastaan löytyi turpeenotossa olleiden vanhojen kaivanteiden jäänteitä. |
||||
|
|
20.10.2024 20:44 | Aapo Niemelä | ||
| Virgot alla ja kaikkea :~) | ||||
|
|
20.10.2024 20:17 | Panu Breilin | ||
| Jos suomalaista matkustajaliikennettä ei aloiteta, niin saattanee koko Laurila–Haaparanta-sähköistys jäädä näillä näkymin käyttämättömäksi. | ||||
|
Kuvasarja: Porvoon rata 150 vuotta |
20.10.2024 20:17 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa ja tuttua takuukamaa koko sarjan täydeltä. | ||||
|
|
20.10.2024 20:15 | Pasi Seppälä | ||
| Syksyinen ilta on melkein käsin kosketeltavissa. Hieno ja tunnelmallinen otos. | ||||
|
|
20.10.2024 20:13 | Pasi Seppälä | ||
| Komea kuljetus tallennettu tähän nättiin maisemakaarteeseen. | ||||
|
|
20.10.2024 20:11 | Pasi Seppälä | ||
| Näyttävä ja värikäs konttijuna on tallennettu huimaavaan kuvauspaikkaan. Hieno lopputulos. | ||||
|
|
20.10.2024 19:36 | Noah Nieminen | ||
| Jahas, tämä sama veturipari oli maanantaina 14.10. Hanko-Hyvinkää-radalla junassa T 53694. Hieno kuva! | ||||
|
|
20.10.2024 19:33 | Jukka Viitala | ||
| Tuossa kuvanottopaikalla on 2 vanhaa ratalinjaa ristikkäin, vasemmalla tuontiautojen kentän paikalla oli neukkujen 180 mm rautatietykkien tuliasemat. Toisen pään linjavaihde oli motocrossradan kohdalla. Penkat näkyvät rinnevarjosteessa. | ||||
|
|
20.10.2024 19:23 | Reijo Salminen | ||
| V. Peltonen ajoi Heinolaan saakka Mäkelän kautta. Peltosen tallit olivat aivan Lahden ja entisen Nastolan rajalla. Vuoroja oli paitsi Lahti-Hiekkanummi jossa kääntöpaikka em. tallin pihalla, myös Pärnämäkeen, lääninrajalle eli johonkin sinne Haikulantien paikkeille - en osaa tarkemmin sanoa, ja sitten mainittu heinolalainen. http://www.slamu.fi/aikataulut.php?Publisher=Vi4gUEVMVE9ORU4gT1k= |
||||
|
|
20.10.2024 19:21 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
| Eikö niiden huutomerkkikylttien pitäisi kertoa kuskille, että niitä ei voi kytkeä Sm4:siin, joissa ei ole vielä uusittu infojärjestelmää, jos en väärin muista? | ||||
|
|
20.10.2024 19:21 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Rintamäki-san. Ajattelin joskus etteivät ne ole rautatierakennuksia, ne sijaitsevat tästä vahtituvasta jokunen 10 m. Hangon suuntaan. | ||||
|
|
20.10.2024 19:19 | Petri Sallinen | ||
| Tina-lyijy- ja valkometallivaluja on jo vuosikymmenet valmistettu silikonikumimuoteilla. Muottikumeja on kymmenittäin erilaisia. On kuitenkin olemassa kaksi erilaista päämetelemää: valmistetaan muotti kaksikomponenttikumista kaatovalutekniikalla tai käytetään kumilaattaa, jos kuumennettu metalliosa (master) painetaan prässillä. Valkometallivalumenetelmä taas perustuu kaksipuoleiseen kumimuottiin, eli "kakkuun", joka pultataan kahden metallikiekon väliin ja jota pyöritetaään sentrifugissa — sula valkometalli kaadetaan kauhalla pyörivän muotin keskipisteestä. Emalikirjaimen voi todenäköisesti valaa silikonista valmistettuun avomuottiin tina-lyijystä, kunhan muotin lämmittään ja käsitellään juoksutteella. Kaikkein yksinkertaisinta saattaisi olla käyttää valuhartsia, joka maalataan korkeakiiltoisella valkoisella maalilla. Valmistajalaattoja on valmistettu taällä tavalla. CNC:llä työstäminen voi olla myös sopiva tapa. Kipsimuotin käyttö on tarkkuutta vaativaa. Jos kipsimuotissa on vähänkin kosteuttaa, räjähtää sula lyijy silmille. |
||||
|
|
20.10.2024 19:17 | Jarno Piltti | ||
| Radan kunnossapito käyttää, ratatyökoneita seisoo toisinaan ja olisiko jopa sepelin lastausta? Raiteen numero muuttui tässä olleen vaihteen kohdalla, mitenköhän on nyt. | ||||
|
|
20.10.2024 19:13 | Jarno Piltti | ||
| Vertailun vuoksi vuoden 1947 rautatiehakemiston luvut: lähteviä rahtikirjoja 100, saapuvia 150 ja myytyjä matkalippuja noin 1400 kpl keskimäärin kuukaudessa. Henkilökuntaa silloinkin tasan saman verran eli asemamestari ja asemamies. Eli melkoinen romahdus, jos luvut on oikein (rautatiehakemiston numerotiedoissa nimittäin on eräitä epäuskottavuuksia ja selviä virheitä). Liikennöikö V. Peltosen bussit Mäkelään asti? |
||||
|
|
20.10.2024 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä ne vahtituparustinkiin kuuluvat, herra Isoo- vaiko Keskikokoinen Antti. Vasemmanpuoleisin vaikuttaa pesutupa/saunalta. Miksikään paapan- tai mummantuvaksi sitä ei alunperin tarkoitettu. Ellei sitten jossain sellaisena olisi käytetty. Aikanaan vahtituvat olivat täysvarusteltuja, vaikkakin vuonna 1873 ei telkkarista "alastomine Suomineen" ollut hajuakaan. Asiaan kuului omaa karjaa (ei siis Karis!), siipikarjaa, lampaitakin, ja vielä luupää hevoonenkin, jos ratavartija sellaisen rahallaan sai hankituksi. Luontaisetuihin kuului myös ratavarren ojien reunoilta heinien niittäminen elikoiden atriaksi. Vahtitupien tontit olivat - yllätys yllätys - melko mittavia pituussunnassa, ilmeisesti kotitarveviljelyitä (pirttiviljelystä ei lueta!) varten. Näin ainakin Pihlajaveden Kömin vahtituvalla (valm. v.1913). Navettakissa oli "pakollinen viranhoitaja" myös! |
||||
|
|
20.10.2024 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikohan syynä linja-autoliikenteen riittävä laajuus? Heinolan Liikenne tai Linja, eli -> V. Vesanen eli -> Itä-Hämeen Liikenne ja nytkin V. Vesanen palvelutarjonnallaan. Mutta hauskaa nähdä muinainen K - kaupan logo. En olekaan aikoihin sellaista nähnyt. Kiitokset, herra Jarno, kiva oivallus! |
||||
|
|
20.10.2024 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoista, "Volgo" 240 vielä ilmeisen "elävänä"? | ||||
|
|
20.10.2024 18:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei se laituri nyt hirvesti maksa. Vain liikenteen aloittaminen maksaa. Onko Torniossa tai Haaparannassa edes kunnollista konttinosturia? | ||||
|
|
20.10.2024 18:34 | Antti Grönroos | ||
| Huomasin tuon äsken, en tiiä onko se info vai mikä. | ||||
|
|
20.10.2024 18:30 | John Lindroth | ||
| Tässä on vaikuttavuutta ja tunnelmaa! | ||||
|
|
20.10.2024 18:30 | Juhana Nordlund | ||
| Tuulilasin takana näkyy jokin lappu tai muu merkki. Viittaako se uusittuun info-/kilpijärjestelmään? Vastaavia lappuja olen nähnyt jossain määrin Sm4-kalustossa viime kuukausina. | ||||
|
|
20.10.2024 18:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| VR osti Sr1 3000 eli sarjan niin sanotun 3000 veturin myöhemmin eli nyk 3112:nen. | ||||
|
|
20.10.2024 16:51 | Ilari Inkiläinen | ||
| On mielenkiintoinen kuva! Tosiaan paljon on ratapiha muuttunut suhteellisen lyhyessä ajassa. | ||||
|
|
20.10.2024 16:45 | Antti Grönroos | ||
| Mitään hirvittävyyttä ei tapahtunut. | ||||
|
|
20.10.2024 16:43 | Jari Välimaa | ||
| Ei tuota rakennelmaa välttämättä poisteta jos uusi puomilaitos tarvitsee laitetilan. | ||||
|
|
20.10.2024 16:13 | Ville Mäki-Tuuri | ||
| Paskahuussilaitokselle on siis lähtö tulossa. Kauankos tää nyt on vilkutellut, jostain 60-luvulta asti ja onko peräti vanhin käytössä oleva, kun Punkaharjulla tapahtui dehiivatisointi joitain vuosia sitten? | ||||
|
|
20.10.2024 16:09 | Rasmus Viirre | ||
| Maksimaalinen joulun odotuksen tunnelma käynnistyi kuvaa katsoessa. | ||||
|
|
20.10.2024 16:05 | Lasse Holopainen | ||
| Hyvä kun meillä Suomessa junat pääsee ties mistä mäistä ylös, jos laittaa Deeverin asialle. Tässähän se rata on ihan pystyssä. | ||||
|
|
20.10.2024 16:05 | Jarno Piltti | ||
| Tässäpä onkin kuvasarja jota voi ihmetellä näin syksyllä 2024. Ei näy tilausjunaa eikä adressia. Eikä kyllä toisaalta Rautatiehallitustakaan sen puoleen. | ||||
|
|
20.10.2024 16:04 | Lasse Holopainen | ||
| Toi siilo oli klassikko. Ei ole vaan hetkeen ollut paikallaan. | ||||
|
|
20.10.2024 16:03 | Lasse Holopainen | ||
| On se ehkä vähän muuttunut. | ||||
|
|
20.10.2024 16:02 | Lasse Holopainen | ||
| Ai täällä on ollut tämänkin näköistä joskus? Hyvä kuva. | ||||