Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.03.2024 10:48 | Hannu Peltola | ||
| Nämä rautamalmin lastausterminaalit ovat olleet massiivisia rakennelmia! Minnesotan, Michiganin ja Wisconsinin alueella Lake Superiorin rannalla malmiterminaaleja on ollut mm. Great Northern Railwayllä, Northern Pacific Railwayllä, the Soo Linella, Duluth South Shore & Atlantic Railroadilla, Duluth Missabe & Northern Railroadilla, Milwaukee Roadilla, Chigaco & Northwesternillä ja tämän kuvasarjan Lake Superior & Ishpeming Railroadilla. | ||||
|
Kuvasarja: Lake Superior & Ishpeming Marquette MI USA |
06.03.2024 10:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Urpo, loistava kuvasarja harvinaisemmasta pohjoisamerikkalaisesta rautatiestä! LS&I on jäänyt ainakin minulle vieraammaksi amerikkalaiseksi rautatieyhtiöksi ja Michiganin Upper Peninsulan alueella toimineet Soo Line, Chigaco & Northwestern ja Milwaukee Road ovat olleet huomattavasti tutumpia. Piti luntata internetin syövereistä pohjatietoja LS&I:stä ja samalla voin niitä kirjoittaa tännekin: - Lake Superior and Ishpeming Railroad on perustettu Marquettessä Michiganin Ylemmällä niemimaalla (Upper Peninsula) vuonna 1896 ja Marquette on aina ollut yhtiön pääkonttorin sijainti - LS&I on ollut aina paikallinen rautatieyhtiö ja pääliiketoiminta on ollut rautamalmin kuljetus Upper Peninsulan rautakaivoksisista Marquetten malmiterminaaliin. Toinen tärkeä kuljetettava tuote on ollut sellupuu. Henkilöliikenne on yhtiön radoilla ollut vaatimatonta. - laajimmillaan LS&I:n trataverkko oli 1960-luvun alusta 1970-luvulle 241 mailia (388 km), josta tosin liikenteessä oli vain 117 mailia (188 km). Pääradalle oli asennettu kauko-ohjaus (Centralized Traffic Control). - Liikenne on tästä hiipunut ja nyt käytössä on 25 mailin (40 km) rataverkko. - Upper Peninsula on rautaesiintymiltään rikas ja tärkeimpiä malmin kuljettajia olivat Milwaukee Road, Soo Line ja Chigaco & Nortwestern LS&I:n edustaessa pienempää toimijaa. Vähän ironista on, että näistä rautateistä ainoastaan LS&I jatkaa edelleen toimintaansa alkuperäisellä nimellä itsenäisenä. - LS&I oli harrastajapiireissä tunnettu Alco-ratana, kaikki dieselveturit olivat Alcon tuotantoa. - myöhempinä vuosina rata on ollut kuuluisa U Boat -ratana, käytössä on ollut erityisesti Alcon U-sarjan veturit. - radan vanhaa kalustoa on säilynyt eri museoissa yllättävänkin paljon. |
||||
|
06.03.2024 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Laiturijunan veturissa oli Volkswagenin teollisuusmoottori (alivireinen Kuplan moottori) ja ainakin ensimmäisessä erässä noin vuodelta 1966 hydrostattinen variaattorivaihteisto/taka-akselisto -yksikkö. Olin Valmetin Lentokonetehtaalla harjoittelijana kokoamassa niitä. Näissä oli vain nopeuspoljin. Painamalla jalkaa tuli nopeutta ja nostamalla jalkaa hitautta ja pysähdys. https://www.vaunut.org/kuva/99332?kv=1966&kv2=2000&tag0=17%7CSekalaiset%7CMuu+ajoneuvo Muita jarruja ei ollut kuin nopeuspolkimella käsketty öljyvirtauksen kuristus ja katkaisu vaihteiston pumpun ja moottorin väliltä. Se oli samalla turvatoiminto - ei valu laiturilta raiteille. Tavanomaisen käsijarrun kytkeminen voi unohtua. En tottunut nopeuspolkimeen. Se ei ole ergonomisesti luonteva. Mielestäni näissä käytettiin vain bensiiniä mm. koska kaasupullolle ei ollut paikkaa. Mahdollisesti näitä on toimitettu myöhemmin 60-luvun lopulla ilman hydrostatiikkaa synkronoimattomalla keppivaihteistolla varustettuna täällä olevan erään kuvan mukaan. |
||||
|
06.03.2024 10:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kotkalainen, ilmiselvästi. Haminan henkilöjunaliikennehän oli jo 1968 pistetty slyyt. | ||||
|
06.03.2024 09:56 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Tollehan on kasvanut sarvet! | ||||
|
|
06.03.2024 09:47 | Pasi Seppälä | ||
| Idän suuntaan lähdössä oleva juna sattuisi kyllä Petrin linkkaamaan paikkaan. Tallialue olisi juurikin taustalla. | ||||
|
06.03.2024 09:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt junassa IC 909 Tus–Tpe. | ||||
|
06.03.2024 08:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuljettajan näkymiä: https://www.youtube.com/watch?v=AE-Dzs3FyN4&t=436s | ||||
|
06.03.2024 08:11 | Mikko Heino | ||
| Vanha ratapohja on hyvän pyörätiepohjan lisäksi myös oivallinen kuntohiihtobaana. Ainakin Koria- Voikkaa- pohja on Keltin kohdalla aika suosittu. Pohjoisempanahan "ratavalli" toimii pyörätienä. | ||||
|
06.03.2024 07:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvatekstissä mainitaan Ohna-vaunut: https://vaunut.org/kuva/135723 | ||||
|
06.03.2024 07:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Varmaan romutettu jo aikoja sitten? Oliko tämä samaa mallia kuin tämä: https://vaunut.org/kuva/133054 ? | ||||
|
06.03.2024 07:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, olet ilmeisesti pitänyt kirjaa? | ||||
|
|
06.03.2024 05:46 | Jukka Viitala | ||
| Millaista tekniikkaa laiturijunan "veturi" piti sisällään? Muistaakseni käyttövoimana oli ainakin moottorikaasu. | ||||
|
|
06.03.2024 01:50 | Onni Tikkala | ||
| Tämä 6303 ei kuitenkaan ole toistaiseksi käynyt Hangossa, vaikka jo yli kaksi kolmasosaa sarjasta on käynyt. | ||||
|
|
06.03.2024 00:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko niin että tätä asemarakennusta ei maalattu värikkäämmäksi ennenkuin se korvattiin uudella asemalla joskus 1980-luvulla? | ||||
|
|
05.03.2024 22:26 | Petri Nummijoki | ||
| Entä sellainen teoria, että kysymyksessä olisi Kouvolasta lähdössä oleva juna? Kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/132207 näkyy saman tyyppinen masto ja lähistöllä matalaa rakennuskantaa. Selittäisi myös taustalla näkyvän kaluston eli siellä olisi tallialuetta. | ||||
|
05.03.2024 20:52 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvitellaan tämä vuodelle 1932. Silloin helsinkiläinen Amarillo -orkesteri soitti ja Heikki Tuominen lauloi foxin Terijoki . Sävelsi Ilmari Raekallio (Karjala-sanomalehden toimittaja) ja sanoitti Dgmar Parmas. https://www.youtube.com/watch?v=4urn4QLMP1k Unohduksiin vaipuneen puhki soitetun levyn toisto ei ole hyvä. Kehnon kuuloni vuoksi en yritä saattaa sanoitusta kirjalliseen muotoon. Entiseen aikaan, ennen assimiloitumista käytettiin esityksissä äidinkieltä. Esitys on lukemattomien muiden ohella Körttifoorumilla Wanha Kevyt 56 -sivustolla. Sivustoja on monia, kuten Wanha Kevyt 57. |
||||
|
05.03.2024 20:29 | Teppo Niemi | ||
| Näin muuten on. Esimerkiksi Hka, jossa kuormana kaapelikeloja. | ||||
|
|
05.03.2024 20:08 | Elias Murto | ||
| Mielenkiintoinen näkymä Rautatiemuseon puistosta! Taustalla myös mielenkiintoista kalustoa ratapihalla. | ||||
|
05.03.2024 18:48 | Urpo Mustapää | ||
| Hyvä video, kiitos vinkistä | ||||
|
|
05.03.2024 17:59 | Heikki Jalonen | ||
| Joku saattaa ehkä miettiä, miten tuo kaikki rautarikaste purettiin pois noista laivoista? Aluksi tietysti käsityönä, mutta eipä aikaakaan, kun keksittiin maailman kummallisin kone: The Hulett Ore Unloader. Katsokaapa tästä: https://www.youtube.com/watch?v=S2B-V2n4b34 Videoita on useampiakin, ja niissä myös rautatiemaailma on äärimmäisen mielenkiintoinen. Sähkövetureita ja kaikkea. Nykyään malmin kuljetukseen käytettävät laivat ovat itsepurkavia ja dinosaurukset ovat kuolleet sukupuuttoon. Mutta malmi kulkee edelleen Suurilla Järvillä. |
||||
|
05.03.2024 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täytyypä sitten viilailla pilkkua - naapurin akvaariossa yhdellä platylla on pilkkutauti. | ||||
|
05.03.2024 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän kuvan taidokkuutta ja juhlavuutta ei voi riittävän vuolaasti kiitellä. Hyvin vedetty, herra Eemil! |
||||
|
05.03.2024 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Karttalinkin mukaan kuva on otettu Heinäskylän tien sillalta. Paikka on meikähermannille sairaan tuttu paikka, tutumpi jopa kuin oma peilikuva - hohohohoo! |
||||
|
|
05.03.2024 15:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Keihin mahdat viitata pilkunviilaajilla? https://vaunut.org/kuva/69724 | ||||
|
Kuvasarja: Malmiradan epäonni jatkuu |
05.03.2024 15:44 | Petri Kiviniemi | ||
| Ei Ruotsissakaan kaikki mene aina niin kuin Rämsöössä. SVT:n jutussa lyhyesti tietoa Vassijauren kahdesta suistumistapauksesta. https://www.svt.se/nyheter/lokalt/norrbotten/vinterns-ursparningar-pa-malmbanan-i-vassijaure-se-alla-turerna |
||||
|
05.03.2024 12:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Saako Sr3:sta kytkettyä JKV pois päältä? Teoriassa ajo onnistuisi mutta sääntöjen mukaan on käytettävä kulkusuuntaan nähden ensimmäistä veturia. | ||||
|
05.03.2024 10:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä tågbestånd voidaan ymmärtää junakalustona mutta enemmän sijoitusmielessä, esim tågbeståndet i Ilmala tarkoittaa Ilmalan junakalustoa. Suora google-käännös suomesta ruotsiin ei tuota ymmärrettävää tekstiä tässä tapauksessa. Olisi pitänyt kirjoittaa "körs undantagsvis med Pendolino tågsätt" tai pelkästään "..... Pendolino tåg". |
||||
|
|
05.03.2024 10:23 | Timo Salo | ||
| Eemil hallitsee hyvin tuon kuvan jälkikäsittelyn! Ei hyppää silmille, taitaa olla semmonen HDR-kuva... (muutakuin positiivisesti!) Tähdet ja Avaruus-lehdessä (2/2024) on muuten mielestäni erittäin ansiokas artikkeli juurikin tuosta kuvan jälkikäsittelystä. Suosittelen vahvasti monelle innokkaalle kuvaajalle, sopii 100% myös junakuvaukseen nuo vinkit! | ||||
|
|
05.03.2024 10:16 | Timo Salo | ||
| Mukava kuva! Sr3:lla on pelastusvene mukana... Kuinkahan lie onnistuisi ajo tuolta Dv12:sta, Sr3 mykkänä, näkiskö tarpeeksi? | ||||
|
|
05.03.2024 09:58 | Pasi Seppälä | ||
| Tämän kuvauspaikka ei nyt aivan natsaa omaan karttapalloon. Olisiko Tapiolla kertoa lisää kuvauspaikasta ja kuvaussuunnasta? | ||||
|
|
05.03.2024 09:19 | Pasi Seppälä | ||
| Tunnelma on hyvin aistittavissa. Iso ja näyttävä asema on hiljentynyt, mutta junat kulkevat silti. Aseman tyylikkäät puukoristelut näkyvät tässä hienosti. Oikein hyvä kuva. | ||||
|
|
05.03.2024 08:07 | Jari Välimaa | ||
| tågbeståndet=junakalusto | ||||
|
05.03.2024 07:48 | Eljas Pölhö | ||
| Röll: Enzyklopädie des Eisenbahnwesens, 2. Auflage, Band 8 (1917), s. 89-94 ilmoittaa Portugalin pääratojen raideleveydeksi edelleen 1,67 m (millejä puoleen tai toiseen ei anneta vieläkään). Band 9 (1921) s. 85-94 sanoo Espanjan pääratojen raideleveyden olevan 1,674 m. Universal Directory of Railway Officials, 1925 sanoo: Espanjan rautatiet (yhtiönumerot 800-859), päätatayhtiöille annetaan seuraavia saideleveyksiä: 1,67 m, 1,672 m ja 1,676 m. Tämän mukaan edes koko Espanja ei ole yhtenäinen edes suurimpien yhtiöiden osalta. Portugali (yhtiöt 730-737): kaikki leveäraiteiset 1,67 m. Raideleveysten määrittely tarkkaan on täysin loputon suo. Ei läheskään kaikissa Euroopan maissakaan "normaali raidelevys" 1435 mm ollut juuri tuo, esim. 1925 Italia oli 1445 mm ja Ranska 1440 mm. |
||||
|
|
05.03.2024 07:27 | Eljas Pölhö | ||
| Röll: Enzyklopädie gesamten Eisenbahnwesens, Band VI, s. 3037-3047 sanoo espanjalaistenyhtiöiden käyttävän raideleveyttä 1672 mm. Sama lähde s. 2676-2679 sanoo Portugalin pääratojen olevan raideleveyttä 1,67 m. Raideleveydet vaihtelevat muutaman millin säteellä riippuen lähteestä ja aikakaudesta. Erityisesti silloin kun käännetään englantilaisrahoitteisten yhtiöiden tuumamittaisia raideleveyksiä tai muutoin ilmoitetaan kaikki tuumissa ja sulkeissa millit. |
||||
|
05.03.2024 04:11 | John Lindroth | ||
| Olin tuossa junassa! Pienoisrautatiekerho Ry ojensi siellä pääjohtaja Römerille kultaisen resiinan HO pienoismallin! | ||||
|
05.03.2024 02:27 | John Lindroth | ||
| HV hyvä sinulle löytyi kaipuuden syvyyksistä uusi nimi se on "Masterpiece"eli mestarillisen harmoninen ja kaunis näyte Suomen veturirakennustaidosta! Tähän sopii "Masterpiece"Atlantic Starr (1991)Warner Bros. Records.A beatiful classic! Itse asiassa ensimmäinen kontakti tuohon bändiin oli kuultuania fantastisen heidän kappaleensa "Secret Lovers"(1985)ja se toimii vieläkin! | ||||
|
05.03.2024 01:43 | Lasse Reunanen | ||
| Suhteellisen iäkäs pyöräkuormain urakoitsijalla. Keltapunaiset rekisterikilvet korvattiin mustanumeroisilla v. 1975. No ei se ole kuin reiluu 20-vuotias, mutta tuolloin konekalusto kehittyi nopeasti ja vanhanaikaiset poistuivat urakointikäytöstä suhteessa nuorempina kuin nykyään. | ||||
|
|
05.03.2024 01:12 | Johannes Erra | ||
| Minun käsitykseni taas on, että Espanjassa raideleveys oli alun perin 1672 mm ja Portugalissa, yhteensopivuuden varmistamiseksi, valittiin lähes sama eli 1664 mm (tai jotain sinne päin). 1668 mm olisi sitten tullut myöhemmin, kun maat päättivät yhdenmukaistaa molempien maiden raideleveyden samaksi. Lähteitä en tähän hätään löydä, mitkä tämän varmentaisivat. | ||||
|
04.03.2024 22:40 | Matti Lehtonen | ||
| UUtisoinnin mukaan: tilat taksiliikenteelle, matkustajien saattoliikenteelle, liityntäpysäköinnille, sähköautojen lataukselle, kahvilakioskille, autovuokraamolle sekä pyörä- ja skuuttiparkille. Varmaan tuo kioski asemakioskien tapaan kaljaakin myy. Tyypillinen suomalaisen aseman palvelutaso, varmaan osin ylikin, ei kaikki voi olla Triplan tai Tampereen tyyppisiä risteysasemia, |
||||
|
|
04.03.2024 22:24 | Reijo Salminen | ||
| Eikös tuo "beståndet" tarkoita henkiin jääneitä tms? Ehkä viestinvälittäjällä on parempaa tietoa kaluston kunnosta? | ||||
|
Kuvasarja: Malmiradan epäonni jatkuu |
04.03.2024 22:13 | Reijo Salminen | ||
| Jos tulee tilanne päälle niin tuon radan suhteen ei isoja haaveita kannattane huoltovarmuusmielessä toitotella? | ||||
|
|
04.03.2024 21:17 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Eli varoituslaitteet poistettiin mutta tasoristeys jäi kevyen liikenteen käyttöön? Tätä osataan Suomessa edelleen, mm. Kouvolassa Tanttarin ylikäytävällä: https://vaunut.org/kuva/148615 , sekä Kotkassa Ahonkujan ylikäytävällä: https://vaunut.org/kuva/165744 | ||||
|
04.03.2024 18:19 | Timo Salo | ||
| On sitten hieno kuva niin tutusta laitteesta nuoruusvuosilta... Voih! Pikkupoikana ihaili, että on nuo kuskit tosi jätkiä, kun osaa ajaa tommosta ilman rattia... :-) | ||||
|
|
04.03.2024 16:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin lähinnä sanavalintoja ruotsinkielisessä tekstissä. "tågbeståndet" | ||||
|
|
04.03.2024 15:56 | Jari Välimaa | ||
| Kumpikin teksti rullasi eri tahdissa, joten kuvaan tarttui vain osa | ||||
|
|
04.03.2024 15:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsinkielinen versio ei viisaammaksi tee: "....körs detta tåg exceptionellt med Pendolino tågbeståndet" | ||||
|
|
04.03.2024 14:45 | Jari Välimaa | ||
| Puhutaan kaluston vaihtamisesta ja junan korvaamisesta bussilla samassa lauseessa. Ei tavallinen tallaaja ymmärrä moista. | ||||
|
04.03.2024 14:19 | Jari Välimaa | ||
| Onhan se hienoa että Moskovan rataverkkoa puretaan pois eurooppalaisen rataverkon tieltä. Vaikka ihan pieni määrä... | ||||
|
|
04.03.2024 12:04 | Roope Prusila | ||
| Ihan selkeää tiedottamista tuo on, kuten edellisetkin kommentoijat ovat sanoneet. | ||||
|
|
04.03.2024 11:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä on aika surkeat asemapalvelut kaiken kaikkiaan. Turun ainoa hyvä puoli on että on kolme asemaa joihin pääsee kaukojunalla, ja Turun satamassa taitaa olla parhaimmat asemapalvelut. Olisi paikallaan jos jatkossa kaikki Helsingistä tulevat junat kävisivät satamassa kääntymässä. | ||||