Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.12.2023 10:50 | Mika Hakala | ||
| Oletetaan, ettei kyseessä ole virhe: Varmaan verrannollisesti helpompi ymmärtää: Jos bussilinja lakkaa, ei sen pysäkkejä aleta heti kaivinkoneella poiskaivamaan. Sitten voi olla toki julkisella puolella oma byrokratiansa koukerot. esim. VR-liikenteenhoito-osasto ei pysty ottamaan päätäntävaltaa asioihin, jotka kuuluvat VR-liikennepaikka vastaavalle. Heillä on eri päällikkönsä ja omat määrärahansa... Nämä koukerot elävät ja voivat hyvin tänäpäivänäkin, vaikka eri nimien alla. |
||||
|
25.12.2023 10:47 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tarkoitinkin tilannetta, kun ajetaan vastavaihteeseen ja halutaan mennä tietylle raiteelle. | ||||
|
|
25.12.2023 01:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Kun Laitaatsillan henkilöliikenne selvästi lakkautettiin 29.5.1988 alkaen, niin miksi Virallisia Tiedotuksia -lehden numeron 21 / 90 mukaan se onkin lakkautettu vasta 27.5.1990, ja vuoden 1988 tiedotuksissa ei mainita Laitaatsiltaa sanallakaan? | ||||
|
25.12.2023 01:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisiko taustan puuvaunu olla BT 01155, sen pari-ikkunat näyttävät samalta: https://vaunut.org/kuva/48814 | ||||
|
25.12.2023 01:04 | Eljas Pölhö | ||
| Vorgin rakenteellinen ongelma on, ettet pysty vastaamaan liittämällä kuvan. Vastaus koskee veturia H 45 024: Teknistä selostusta en edes yritä (ja varmaan ihan oikein Esa sen teki), koska olen enemmän perillä historiasta ja teknisistä arvoista. Sen työpaino oli 128 tonnia (ilman tenderiä) ja kitkapaino 90 tonnia. Ne eivät taida riittää Euroopan suurimmiksi ja jos sellaista on väitetty, se taitaa olla DDR:n paikallista oman arvon kohotusta. Veturi oli muutettu 1940 Henschelin valmistamasta (n:o 24817) tavanomaisesta sarjan 45 veturista ja esiteltin Lepzigin kevätmessuilla 1950. Lauhdutustenderi oli otettu 52-sarjan lauhdutusveturista. Hiilipölylle varattu tila oli 28m3 ja vedelle vain 10m3. Veturi oli ajateltu käytettäväksi raskaissa tavarajunissa Halle (Saale) kotivarikkonaan, mutta siitä ei tullut koskaan mitään. Ensimmäisten koeajojen jälkeen veturi siirrettiin Seddiniin muutoksia varten. Siellä veturin koeajoja jatkettiin 1953 huonolla tuloksella. Ensimmäinen keskeytettiin jo 4 km:n ajon jälkeen. Seuraava yritys keskeytettiin 7 km:n jälkeen. Siihen jäi se ura ja veturi määrättiin romutettavaksi 1954 siten, että hyödylliset osat varastoitiin. Le Mont kattila sai nimensä keksijästään: amerikkalainen Walter Douglas La Mont. Ensimmäinen La Mont kattila otettiin käyttöön Yhdysvalloissa 1925 ja Saksassa 1930. |
||||
|
25.12.2023 00:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä kuva on Tohmajärveltä, vertaa kuvassa https://vaunut.org/kuva/144130 taustalla näkyviin vaunuihin. | ||||
|
24.12.2023 23:35 | Jarno Piltti | ||
| Onpas postikorttimaisema. Erittäin hyvää joulua kaikille! | ||||
|
24.12.2023 23:35 | Samuli Rinne | ||
| Hienoja kuvauksia yhteiskunnasta yllä, samaan aikaan huumoria karikatyyreineen ja tiukkaa asiaa! | ||||
|
24.12.2023 23:34 | Jarno Piltti | ||
| Huomatkaa Kelavaunuissa usein tavattava tukkimiehen kirjanpito. | ||||
|
24.12.2023 22:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Millainenkohan tilanne on jouluna 2036? | ||||
|
24.12.2023 22:55 | Samuli Rinne | ||
| Kiitos, hyvää joulua samoin kaikille! | ||||
|
|
24.12.2023 22:20 | Pasi Utriainen | ||
| Eipä tuolloin edes osannut kuvitella, mikä on tilanne jouluna 2023. | ||||
|
24.12.2023 19:45 | Timo Salo | ||
| Juu, kuva on komea, mutta usein nuo "värikylläiset" kuvat liittyy ilmakehän saasteisiin... https://www.ventusky.com/?p=36;9;2&l=co | ||||
|
24.12.2023 19:41 | Timo Salo | ||
| On se nätti, kuin sika pienenä... Sininen hetki toiseen potenssiin! | ||||
|
24.12.2023 19:37 | Timo Salo | ||
| Onneksi on Lontoon kielelläkin jotain, eli tuo converter viittaa juurikin taajuuden muuttamiseen. Eli muuttajakojeen ohjauspöytä äkkiä arvellen... (OMF1 ja OMF2) | ||||
|
24.12.2023 18:32 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Lisäilen tämäntyylisiä kuvia lähiaikoina lisää | ||||
|
|
24.12.2023 17:49 | Timo Salo | ||
| Tämänlaiset kuvat on sitten mukavia, on jotain ihmeteltävää... Näitä vaan Elmeri lisää, jos löytyy. Dv12-veturin kuvia olen omaan tarpeeseen nähnyt ihan tarpeeksi... | ||||
|
|
24.12.2023 16:06 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Korjattu. | ||||
|
24.12.2023 15:32 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen Petrooli Oy, ja jotain muuta. | ||||
|
|
24.12.2023 15:18 | Timo Salo | ||
| Olen vahvasti samaa mieltä Tepon kanssa! Pelkästään teksti "transformator" kertoo paljon. (muuntaja) Ylemmässä taulussa esiintyy lisäksi tutut vanhat vaihevärit: Keltainen/vihreä/violetti. Suojamaan väri oli punainen ja nollajohto oli harmaa.... Nuo pallurat ei kuulu perimätietoon, mutta veikkaisin niitten olevan suurjännite-erottimia ajolangassa. Mikä lie ollut linjajännite tuossa ratkaisussa? Kyllä sitä itsensä vanhaksi tuntee! | ||||
|
|
24.12.2023 15:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainio kuva! Hyvää joulua! :) | ||||
|
24.12.2023 15:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Flygmaskinsfabriken :) | ||||
|
|
24.12.2023 15:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tuossa tiiliseinässä on lukenut? | ||||
|
24.12.2023 13:49 | Teppo Niemi | ||
| Esittelylappu kertoo, että kyseessä olisi Kiirunan malmiratapihan vaihtokulkuteiden ohjaukseen tarkoitettu taulu. Käytössä vuoteen 2002. |
||||
|
|
24.12.2023 13:46 | Teppo Niemi | ||
| Rohkenen olla suuresti eri mieltä Elmerin kanssa. Taulun piirrosmerkit viittaavat, että kyseinen taulu liittyy sähkövoimatekniikkaan. Olisikohan tuosta infolapusta tai sen tekstistä kellää tarkempaa kuvaa? Oma välttä uotsinkielen taito on rapistunut käytön puutteessa jo nelisenkymmentä vuotta, ja työelämässäkään sitä.eo ole tarvinnut sitten vuoden 2009. Eli kysymyksen lähettämisestä museoon on turha haaveilla. |
||||
|
|
24.12.2023 12:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä. Rautateiden erityinen konstruktiivisyys oikein korostuu! | ||||
|
|
24.12.2023 12:05 | Asmo Rasinen | ||
| Komia kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Bord na Mona, Edenderry voimalaitoksen rautatie |
24.12.2023 12:01 | Robert Sand | ||
| Viimeinen turvejuna voimalaitokselle tuli 22.12.2023. Eli viikko aikaisemmin loppui kuin oli suunniteltu. Vielä on yksi paikka missä liikkuu turvejunia ja se on Bellairissa. Se paikka meni kiinni jo lokakuussa mutta joku ostaja Pohjois Irlannissa haluaa vielä turvetta ja Belairissa oli valmiiksi nostettu kuivaa turvetta ja tämä antoi hieman lisää aikaa sille radalle. Sunnitelmien mukaan sekin loppuu helmikuun loppuun mennessä. Kuvia Belairista lisään Vorgiin jossain vaiheessa. |
||||
|
|
24.12.2023 11:31 | John Lindroth | ||
| Esa kiitos asiantuntevasta BR 61 ja Br 18 tekstistä! Rauhaisaa Joulua ja onnellista Uutta vuotta kaikille. John. |
||||
|
|
24.12.2023 10:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Petri ja John: Oma merkityksensä on silläkin, ajaako kuljettaja ratti pohjassa myös alamäet "proiskottamalla" vai käsitteleekö konettaan herkin käsin kuten taitava ensiviulisti Stradivariustaan. Suomessa jälkimmäiseen kannustettiin polttoaineen säästörahasysteemillä. Joskus talleilla syntyi suukopua asiasta kuljettajien kesken. Hyvä herra John, nythän minä taas pääsin elementtiini: 61 001 - tankkiveturikonfiguraatio syntyi siksikin, että päättärillä Dresdenissä (Altstadt) ei aikataulujen puolesta liikoja kääntöaikoja ollut. Sillähän ajettiin päivässä kaksi junaparia päivän aikana ja kyllä siihen matkustajia riitti. Matkan ajoissa piti valtaventtiilikäytön onnistua hyvin molempiin suuntiin ajettaessa: siksi sarjassa 61 olikin sisäpuolella, ohjaamon katossa vivusto kummankin ajosuunnan käyttöä varten. Toisekseen: 61 002 (vuodelta 1938) tuli juuri siksi, että 01:t ja 03:t olivat ikään kuin "mainehaitta" Henschel-Wegmann-junan vetämisessä. Samalla 002 sai hiukan isomman vesitilan. Koneistomitoitusta hiukan entrattiin myös, silti kummankin sn oli kattilaan kiinnitetyssä kilvessä 175. 61 001:n ollessa kaksisylinterinen, 002 tehtiin kolmisylinteriseksi. Vetopyörien halkaisija oli edelleenkin 2 300 mm. Edelleen 002 sai kolmiakselisen takatelin. Kummallakin ulkomaalaus oli hopea/norsunluu/violetti. Mutta sitten: vaikka postikorttimaalari Aatu koko ajan oli politikoinnillaan tunkenut Eurooppaa koko ajan kohti sotaa, sotansa hän sitten saikin, omaksi yllätyksekseen! Eikä sillä raukalla edes ollut mitään sotasuunnitelmaakaan! Henschel-Wegmann - junasta tuli sairaalajuna. Länsipuolella siihen lisättiin 1950-luvulla yksi vaunu, maalattiin siniseksi ja käytettiin "Blauer Enzian"-junassa. Kauaa ei kuitenkaan mennyt, kun Enzian-juna hylättiin. Sodan jälkeen 61 001 löytyi länsipuolelta (romutettu 1957 Braunschwigissa). Itäpuolelle jääneellä 61 002:lla vedettiin keveitä henkilöjunia ja sillä tehtiin kokeeksi myös nopeita ajoja matkustajavaunujen kokeilemiseksi. Tästä huolimatta, vaikka se sopikin pyörästönsä puolesta hyvin nopeisiin ajoihin, oli sillä kuitenkin puutteensa. Tehonsa puolesta se sopi huonosti uusiin tehtäviinsä. Niukoista sylinteri- ja kattilamitoituksista johtuen tehoreservejä ei juuri jäänyt. DR-oloissa epänormaalin korkea kattilapaine (20 kg/cm2) lisäsi kunnossapitokustannuksia. Ja siten: - DR hylkäsi 61 002:n jälleen. Koska noinkin nopeasta koneesta oli ilmiselvä tarvis, päätettiin 61 002 kunnostaa, muuttamalla se 2'C1'h3 - tenderiveturiksi. Sen kattila korvattiin uudella Reko-kattilalla, työpaineena nyt oli vakioitu 16 kg/cm2. Siihen laitettiin Giesl-ejektorisavutorvi. Ulommat sylinterit vaihdettiin entistä isompiin, ne saatiin korkeapainekoeveturista H 45 024 (La-Mont-kattilakokeiluveturi). Keskimmäinen sylinteri tehtiin uusiksi vaihtamalla se hitsattuun. Aluskehyksen takaosaa muutettiin: siihen asennettiin em H 45 024:stä otettu laahusteli. Veturia myös virtaviivaistettiin osittain, samoin kuin siihen kytkettyä vakiomallista tenderiäkin (2'2'T34). Veturi otettiin kirjoihin 1961 numerolla 18 201. Sijoituspaikaksi tuli Bw Halle P. Sieltä käsin sillä vedettiin junia Halle - Berlin ja Halle - Saalfeld. Marraskuussa 1964 koeradalla Tsekkoslovakiassa se saavutti huippunopeuden 176 km/h. Kesällä 1967 se muutettiin Raw Meiningenissä öljypolttoiseksi. Suurnopeuskoeajot tietenkin kuuluivat asiaan. ATK-systeemin tultua käyttöön sen numeroksi tuli 020 201. 18 201:n sylinterit olivat kolme kpl, halk. 520 mm., 61 001:lla: 2 kpl halk. 460 mm ja 61 002:lla 3 kpl halk. 390 mm. 18 201: telipyörien halk. 1 100/1250, BR 61: 1 100 mm kummassakin telissä. 61 002: arina: 2,79 m2, höyryttävä tulipinta 150,0 m2, tulistimen tulipinta 69,2 m2, paino työkunnossa 146,29 tonnia ja kitkapaino: 56,29 t ja tuliputkien pituus 5 000 mm. Vastaavat arvot 18 201:lle: 4,23 m2 - 206,3 m2 - 83,8 m2 - 113,6 t (ilman tenderiä) - 61,2 t - 5 700 mm. Ja vielä maininta H 45 024:stä: BR 45 oli aikoinaan Euroopan suurin tavarajunaveturi: 1'E1'h3. H 45 024 esiteltiin Leipzigin messuilla 1951. Se olikin aika vekkulin näköinen veturiksi. Stephensonista tuttu kattilakonstruktio oli vaihdettu vesiputkikattilaksi La-Mont-periaatteella (veden pakkokierto, voimalaitoksissa tunnettu). Polttoaineena oli ruskohiilipöly. Tämä veturi oli tyyppiä 1'E1'h3v (sylinterit 1 kpl halk. 400 mm ja kaksi, halk. 520 mm). Kattilapaine oli 42 kg/cm2! Tenderinä neliakselinen hiilipöly - lauhdutustenderi (ts poistohöyry lauhdutettiin takaisin kattilaan meneväksi syöttövedeksi). Meine Herren, haben Sie Fröchliche Weichnacht und gutes Neujahr! PS. Henschel - Wegmann - juna ja juuri BR 61 ovat jo pitkään kiinnostanut minua. Miten sattuikin...? |
||||
|
24.12.2023 03:08 | Matti Melamies | ||
| Vuoden lyhin päivä ei välttämättä ole vuoden pimein. Tänä vuonna sääolosuhteet tekivät siitä kyllä varsin pimeän. | ||||
|
24.12.2023 01:34 | Uwe Geuder | ||
| Tarkoitat varmaan https://www.geoportail.gouv.fr/carte?c=5.50576118247517,47.10265470558787&z=17&l0=GEOGRAPHICALGRIDSYSTEMS.MAPS.SCAN25TOUR.CV::GEOPORTAIL:OGC:WMTS(1)&l1=ORTHOIMAGERY.ORTHOPHOTOS::GEOPORTAIL:OGC:WMTS(1)&permalink=yes En muista, oliko juuri tuo vielä käytössä. Yleinen vaikutelma oli kuitenkin, että tavaraliikenne oli todella vähän. Tyhjiä tai umpeen kasvattuja ratapihoja näkyi paljon enemmän kuin hyvin käytettyjä: https://www.geoportail.gouv.fr/carte?c=3.1217058213739874,45.890602491364575&z=19&l0=GEOGRAPHICALGRIDSYSTEMS.MAPS.SCAN25TOUR.CV::GEOPORTAIL:OGC:WMTS(1)&l1=ORTHOIMAGERY.ORTHOPHOTOS::GEOPORTAIL:OGC:WMTS(1)&permalink=yes (radan itäpuolella portaalit pusikon yllä) |
||||
|
24.12.2023 00:59 | Ida Puolakanaho | ||
| Ai että siniset vaunut ja siperian susi vieläku olis alkuperäsessä värissä. | ||||
|
24.12.2023 00:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Jutut senkun paranee! Stefanin siitä kun virkaintoinen tullimies ei meinannut päästää Sveitsistä takaisin kotiin on paras tähän asti! | ||||
|
|
24.12.2023 00:44 | John Lindroth | ||
| Tuosta ESAn mainitsemasta Tenderlok BR61vetureista 61002 (Versuchanstalt Halle) rakensi suurnopeushöyryveturin vuonna1961 nopeuskoe tarkoituksiin. Veturin numeoroksi tuli DR 020201 Pacific.Johtuen siitä että DR ei tuolloin omistanut tarkoituksiin nopeudeltaan soveltuvaa veturikalustoa. | ||||
|
|
24.12.2023 00:30 | Tero Korkeakoski | ||
| Onhan tuossa nyt tavararatapiha alle kilometri itäänpäin. On vaan siirretty tästä pois sellaiseen paikkaan missä on enemmän tilaa. | ||||
|
|
23.12.2023 23:32 | John Lindroth | ||
| Kiva talvinen aurauskuva! | ||||
|
|
23.12.2023 23:24 | Petri Nummijoki | ||
| Taisi laakeri- ja tiivistevaurioiden riski nousta nopeuden kohotessa, joten veturin huippunopeus lienee toisaalta huomattavasti enemmän, kuin tarkoituksenmukainen vauhti ainakin pitkiä matkoja ylläpidettynä. Olisiko peräti niin, että monella VR:n veturisarjalla ei ollut suotavaa ajaa kovinkaan paljon yli veturille määrätyn suurimman sallitun? Poikkeuksia voi tietysti olla. Vr1:llä ja Tr2:lla suurin sallittu oli ilmeisesti aika maltillinen siihen nähden, mitä nämä oikeasti kulkivat. | ||||
|
|
23.12.2023 23:10 | Jorma Rauhala | ||
| 1448/1974. Vaikka onkin erikoinen numero, ajattelin tuon tuolla itsekin kuvanneena, että se on jonkin sikäläisen Move 66:n kilpi. |
||||
|
23.12.2023 22:21 | Otto Tuomainen | ||
| Tosiaan tässä tapauksessa selvittiin säikähdyksellä, vaunu kuitenkin ohitti Libeňin vilkkaan ratapihan ja sen kulkureitti ylitti Kolínin suunnan vilkkaan pääradan. En tiedä onko liikenteenohjaus tarkoituksella ohjannut vaunun Vysočanyn suuntaan, toinen vaihtoehto olisi ollut jatko Prahan keskustan suuntaan. | ||||
|
|
23.12.2023 22:20 | Stefan Baumeister | ||
| Kuvasta vielä, erot Sveitsin-saksaa ja Saksan kieleen voisi olla tosi pieni. Esim. sanasta "Bahnhofsordnung" joku on mainittu kyltillä, Sveitsin-saksassa sama sana olisi "Bahnhofordnung" siis ilma s keskellä sanassa. | ||||
|
|
23.12.2023 22:13 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos Uwe tästä kuva-arvioituksesta! Basel Badischer Bahnhofistä missä olin pyörinyt teeni-ikänä paljon tuli mieleen hauskaa tarina joku sattui kun olin noin 15 vuotias. Olin silloin paljon matkalla kesälomalla "Schüler-Ferien-Ticket Baden-Württemberg" lipulla siis koululaisten kesälomalippua joku kelpaisi koko 6 viikon kesäloman ajalla kaikilla Baden-Württembergin osavalition lähijunissa (maksoi silloin vuonna 2000 vaan 40 Saksan markka siis noin 20 euroa). Matkalla Baseliin kävin noutamaan verhokankas minun äidin puolesta joku hän oli tilannut kaupassa Freiburgissa. Sitten ajoin lähijunalla Baseliin ja jäin Badischer Bahnhof asemalla junasta pois. Kävelin Sveitsin rajatarkastuksen läpin. Sveitsilais rajavartijat vaan hymysivät minulle kun otin henkilötodistus ulos ja sanoivat Sveitsi-saksalla "Isch scho guet" siis "kaikki on hyvin" en tarvitse näytä heille mitään. Kävin Sveitsin puolella vaan lyhyesti. Itseasiassa haluaisin vaan hankkia pari aikataulua Saksan rautatien DB:n myyntipisteissä siis "DB Reisezentrum". Hassu että pidin käydä Sveitsissä että päästään "DB Reisezentrum". Sitten palasin asemalle ja pidin käydä Saksan rajatarkastuksen läpin. Siellä he haluaisivat näytä minun henkilötodistus ja saman tien he kysyivät myös miten olen tehnyt Sveitsissä ja mihin olen menossa. He kysyivät miten minun reppu sisältä. En ole ajatellut paljon mutta mainitsin että siellä on kangas. Saksan kielinen sanaa on "Stoff" ja se tarkoita kangas mutta voi myös tarkoita huumeitta. Kyllä rajatarkastajat tutkivat minun repun sekä myös minun taskut hyvin tarkan sen jälkeen mutta tyytyivät siitä verhokangasta ja annoin minulla päästä takaisin laituriin. | ||||
|
|
23.12.2023 22:03 | Hannu Peltola | ||
| Ilmeisesti pahempaa ei kuitenkaan käynyt? Siinä on ollut suuren katastrofin ainekset! | ||||
|
23.12.2023 21:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äkisti vilkaistuna: - etteikö olisi Kalasatama/Fiskehamnen? | ||||
|
|
23.12.2023 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaksi pohjoissaksalaista kotirouvaa, naapuruksia, keskusteli keskenään: - Mieheni työskentelee tulkkina Münchenissä. - Niin tosiaan, se baijerilaisten murre... Mainittua klinikkasarjaa, nimeltä Vuoristolääkäri, seurasin itsekin. Syy: siinä oli roolissa myös berninpaimenkoira nimeltä Leopold tai Poldi. Loppujaksossa Poldi tallusteli klinikan pihalla, ylpeänä jälkeläisistään - kuusi muutaman viikon ikäistä bernipentua. |
||||
|
23.12.2023 20:52 | Timo Salo | ||
| Tekninen määritelmä kuvan laitteistolle, Elmeri osaa pukea asiat oikeaan valoon... Hieno kuvasarja tulossa(?) | ||||
|
|
23.12.2023 20:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tankkivetureilla yleisesti on sama nopeus eteen - tai taaksepäin ajettaessa. Pr1:n tapauksessa 80 km/t. Reichsbahnin BR 61 001:llä päästeltiin tarvittaessa sataa kuuttakymppiä vakiliikenteessä (1936 alkaen Berliini - Dresden ja takaisin erikoisjunarungon kanssa). Perusnopeus oli sellaista 130 km/t - luokkaa, koska varaveturin puuttuessa jouduttiin turvautumaan BR 01:een tai 03:een. Teoriassa höyryveturi tarvittaessa pääsee kovempaakin, suurin sallittu nopeus ei siis vastaa alkuunkaan autojen huippunopeutta. Silläkin on automerkkikohtainen rajansa, iskettiinpä nastaa lautaan miten lujaa hyvänsä. Veturien sallittuun nopeuteen vaikuttaa muun muassa akselipainoluokka, radan rakenne, alkuaikojen päällysrakenne (saks. Oberbau) on tässä suhteessa kokonaan toista luokkaa nykyiseen verrattuna (kiskopaino ehkä tärkeimpänä, kantavuusmielessä). Eikä höyryvetureissa koneiston kierroslukua tule unohtaa: - vetopyörästöjen "vastapuntit" tekevät kovilla nopeuksilla (= kierrosluvuilla!) melkoista moukarointia. Tankkivetureissa etu- ja takatelit on myös valittu kulkuominaisuuksien puolesta ihanteellisiksi. Telit kun muutenkin ovat hyvät ohjaamassa vaikkapa juuri kaarteisiin ajoa tai myös tullessa kaarteesta suoralle. Liukulaakereissa on myös oma kehänopeutensa (tiukassa suhteessa kierroslukuun), jonka ylittäminen tietää kyllä omansa kaltaista "hauskuutta". Siinä helposti kuluu tuohtakin, molemmissa mielissä. Siltikin, jokainen höyryveturi on teknisesti kompromissi. Jokainen toivottuna lisätty ominaisuus vaikuttaa juuri johonkin toiseen, joskus myös ei - toivotulla tavalla (Pr2 jousituksineen yhtenä esimerkkinä). |
||||
|
|
23.12.2023 20:28 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kiitoksia ja hyvää joulua! | ||||
|
|
23.12.2023 20:23 | Jorma Toivonen | ||
| Pr1-veturin suurin sallittu nopeus kumpaankin suuntaan oli 80 kilometriä tunnissa. Ellei ole mahdollista hankkia käsiinsä asioita käsittelevää kirjallisuutta, niin usein Google auttaa. Esimerkiksi hakusana ”Pr1-veturi” antaa vinkkiä wikipedian artikkeliin. Joihinkin tietoihin kannattaa tuolla aina suhtautua varovaisuudella, mm. tämänkin veturisarjan kohdalla puhutaan sen huippunopeudesta. Se oli aivan varmasti enemmän kuin mainitsemani suurin sallittu nopeus. SKS |
||||
|
23.12.2023 19:41 | Timo Salo | ||
| https://powerelectrics.com/blog/the-difference-between-kva-and-kvar | ||||
|
|
23.12.2023 19:33 | Otto Tuomainen | ||
| Regiojetin varikkotoiminnot ovat nyttemmin siirtyneet Smíchovista Malešiceen. Nyt torstain ja perjantain välisenä yönä yksi Regiojetin vaunu pääsi karkuun Praha-Malešicen ratapihalta. Vaunu ohitti Praha-Libeňin aseman ja pysähtyi Vysočanyn asemalla matkattuaan seitsemän kilometriä. | ||||