Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.03.2024 11:17 | Roope Prusila | ||
| On, mutta ne nyt eivät liity mitenkään tämän kuvan ideaan. | ||||
|
04.03.2024 10:42 | Petri Nummijoki | ||
| Rautatietilastossa diesel- ja höyryjunat eroteltiin vuodesta 1962 lähtien. Siitä päätellen Vihanti-Ristonaho-liikenne oli ko. vuoden aikana pääasiassa höyryvetoista ja tavarajunissa vetureiden keskipaino 74 t. Käsittääkseni tilastossa vetureiden painoja ei laskettu täysin vesi- ja polttoainevarastoin. Silti noinkin alhainen lukema viittaisi siihen, että Tk3 oli päätyyppi mutta ei tietenkään estä sitä, etteikö Tv1 tai Tv2 olisi toisinaan voinut olla käytössä. | ||||
|
04.03.2024 09:56 | Kimmo Huhta | ||
| Asemapalvelut. Mitä ne semmoiset on? | ||||
|
04.03.2024 09:55 | Jukka Eklund | ||
| Tuohan on oikein selkeästi sanottu. Miten se mielestäsi olisi pitänyt sanoa? | ||||
|
|
04.03.2024 09:52 | Timo Salo | ||
| Tuo näyttää minusta ihan ok-tiedotukselta... Äkkiseltään ehkä sekavan näköinen, mutta miten tuon paremmin tekisit? (Näytön/textin koko huomioon ottaen) | ||||
|
04.03.2024 08:45 | Jari Välimaa | ||
| Monopoli suljetulla rataverkolla tuottaa tälläisiä kammottavia "asiakas" tapahtumia. | ||||
|
|
04.03.2024 08:44 | Jari Välimaa | ||
| Tämän kuvan toisella puolella on jo raitiotien sähköratapylväitä pystyssä kohdassa jossa liityntäbussit kohtaavat ratikan. | ||||
|
04.03.2024 07:41 | Pasi Seppälä | ||
| Itse arvelisin, että juna on tulossa idästä tai etelästä. Kuvassa lähestytään nykyisen tunnelikadun ylitystä. Paikkaa jossa oli aikoinaan asetinlaitetorni. Nykyinen lajittelupiha on taustalla ja Puolakankadun silloiset Vr:n puutalot tuossa liiterien takana. | ||||
|
04.03.2024 01:02 | Eljas Pölhö | ||
| Paikallisveturisuunnittelija M.N. Forneyn 1873 patentin mukaan Forney-veturin pyörästö oli 0-4-4T. Siinä tenderi oli korvattu kehyksen jatkolla taaksepäin ja sitä kannatti 2-akselinen teli. Ajan kanssa "Forney" nimeä alettiin huolimattomassa kielenkäytössä käyttää kaikista tankkivetureista, joissa ei ollut vetopyörien edessä akselia tai teliä. Esimerkiksi William Masonin 1876 lanseeraamat Forneyn näköiset veturit eivät olleet Forneytä, vaikka niiden pyörästöt olivat 0-4-4T, 0-4-6T, 0-6-4T ja 0-6-6T. Niissä oli Fairlien periaate eli koneisto ja vetopyörät olivat telinä kattilan alla (näitä oli myös 2-4-4T, 2-4-6T, 2-6-6T, 2-8-6T). Perus-Fairliessa oli kaksoiskattila, savutorvet kummassakin päässä, hytti keskellä ja pyörästöt teleinä, eivät kiinteässä rungossa. Masonilla oli vain yksi kattila ja toinen teleistä oli juoksuakseliteli. Fairlien periaatteeseen oli kuitenkin niin paljon yhtäläisyyksiä, että niitä olettiin kutsua nimellä Mason-Fairlie, vaikka satunnaisen ohikulkijan silmissä näyttivät Forneyltä. |
||||
|
|
03.03.2024 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö mottijuna tulossa Mikkelin suunnalta? Raakasti zoomattaessa EFissä näkyy päätynumerot olevan aivan päätyyn laitettuina eikä eteissyvennykseen. Tarkoittanee sitä, että siinä on vinot eteisten seinät, joten vaunu on vanhempaa sarjaa, nrot 22391 - 22400. Kuvasta ei erotu päätyikkunoiden oleminen/olemattomuus. EFin takana näkyy olevan ei - kylmiä höyryvetureita: Kanaa nyt ainakin. Kuvauspäivä oli tiistai. |
||||
|
Kuvasarja: Malmiradan epäonni jatkuu |
03.03.2024 23:06 | Jorma Toivonen | ||
| Jopa on tapahrumia myös Ruotsissa. Hyvä tilannekatsaus malmiradalta! | ||||
|
|
03.03.2024 22:23 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaan sekin vaikuttaa, mitä vuosia osapuilleen haetaan? Ouluun taisi Tv1-sarjaa tulla vasta 50- ja 60-lukujen taitteessa, joten 1950-luvun osalta Tv2 lienee vielä huomattavasti todennäköisempi, kuin Tv1. 1960-luvun puoliväliä lähestyttäessä lienee todennäköisyys Tv2:n osalta lähtenyt voimakkaaseen laskuun. | ||||
|
|
03.03.2024 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sellaisiakin Forney - vetureita on ollut, joissa vetoakseleita on ollut enemmän kuin kaksi. Suomen Forneyille ilmeisesti kaksi "aksilaa" oli erinomaisen riittävä määrä. Kymintehtaan mottina lienee myös Bm 1:tä ajeltu...? |
||||
|
03.03.2024 18:36 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni juna jumiutui Kauniaisissa hetkeksi länsipään vaihdekujaan, aiheuttaen muutamalle lähiliikennejunalle myöhästymisiä. | ||||
|
|
03.03.2024 18:34 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo Vaunut.orgista löytyvää Kymintehtaan ratspihakaaviota https://vaunut.org/kuva/88362?paik=Kouvola&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio , niin tuskin ovat palanneet Kouvolaan työntämällä. Ratapihakaaviosta pystyy päättelemään, että Kymintehtaalla pystyi tekemään ympäriajon eli veturi pystyi siirtymään junarungon toiseen päähän paluumatkaa varten. | ||||
|
|
03.03.2024 18:00 | Erkki Nuutio | ||
| Kyseessähän on ns. Forney -veturi (kahden vetoakselin takana 2-akselinen juoksuteli). Ei ollut tarpeen kääntää, koska sallittiin samat nopeudet kumpaankin suuntaan. Kulkuominaisuudetkin olivat yhtäläiset kumpaankin suuntaan. | ||||
|
Kuvasarja: Malmiradan epäonni jatkuu |
03.03.2024 17:18 | Petri Kiviniemi | ||
| Kyllä noissa kuvissa täytyy olla 24.2 suistuneen junan raivaus menossa. Tyhjä juna kulki Narvikista Kiirunaan. Viimeisimpien tietojen mukaan arviolta 1,5 km rataa korjattava. Ei siellä tietojen mukaan kai muita junia ole nyt suistunut. Paitsi heti 17.12 tapahtuneen onnettomuuden vaurioiden korjauksen ja radan uudelleenavauksen jälkeen suistui Narvikissa norjalainen konttijuna, mikä vaikutti ilmeisesti Kaunis Ironin kuljetuksiin, mutta ei LKAB:n junien kulkuun. | ||||
|
|
03.03.2024 17:06 | Eero Aro | ||
| Kouvolan - Kymintehtaan "paikallisjuna" ajoi välin parhaimmillaan 16 kertaa päivässä. Olisiko veturi työntänyt junan Kouvolasta Kymintehtaalle ja vetänyt takaisin Kouvolaan? Tuskin veturia ruvettiin kääntelemään joka välissä? Tämä kuva ajoittuu jonnekin 1928-1933 välille. |
||||
|
|
03.03.2024 16:39 | Eljas Pölhö | ||
| On Tv2 käyttö Ristonahon malmijunissa ollut mahdollista. Oulun Tk3, Tv1 ja Tv2 olivat vaihtoehdot höyryvetureista. | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
03.03.2024 16:27 | Otto Tuomainen | ||
| Tšekissä on kuitenkin aikaisemmin harrastettu vasemmanpuoleista liikennettä tietyillä rataosilla. Bohumín - Břeclav välillä siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen vasta vuonna 2012. | ||||
|
|
03.03.2024 14:41 | Martti Vuorikoski | ||
| Olisiko mahdollista, että näitä yksilöitä olisi ollut ristoahon malmijunissa. | ||||
|
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
03.03.2024 13:15 | Jorma Rauhala | ||
| Toinen Lokomon vetureista Pelsolla: https://vaunut.org/kuva/23170 | ||||
|
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
03.03.2024 12:39 | Jouni Halinen | ||
| Juttu Hesarissa vuodelta 1973 https://www.hs.fi/historia/art-2000009560816.html (alempana) | ||||
|
03.03.2024 12:00 | Asmo Rasinen | ||
| komia kuva! | ||||
|
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
03.03.2024 11:05 | Jorma Rauhala | ||
| Ratalinja näkyy edelleen kartalla: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6693437.739734168&e=372393.14617958054&title=LRJ&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z | ||||
|
03.03.2024 10:36 | Mikko Nyman | ||
| Kappas, tästä kuvasta tuli kuluneeksi tänään päivälleen 30 vuotta. Kätköistäni löytyy videomateriaalia taustalla näkyvän Tr1 1033 -vetoisen Salpausselän kisajunan lähdöstä Linnunlaulusta kuvattuna. | ||||
|
03.03.2024 09:58 | Samu Matosaari | ||
| Kiitos | ||||
|
03.03.2024 07:31 | Jari Välimaa | ||
| Aamulehti teki jutun Parkanon ratikasta https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010260586.html |
||||
|
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
03.03.2024 07:15 | Marko Laine | ||
| Kiitos Jorma! Kivoja kuvia Lahnuksesta! Sieltä ei ole liikaa kuvia näkynyt, Harmittaa, että itse ehdin käymään siellä vasta radan purkamisen jälkeen. Onneksi kalusto sai hyvän kodin Kovjoelta. | ||||
|
|
03.03.2024 04:58 | Sami Perälä | ||
| Keskeyty se matka, kun hiilet ja vesi loppu, ei saanut paineita aikaan. Lähti vasta myöhään illalla pois kni. | ||||
|
|
03.03.2024 00:04 | Reijo Salminen | ||
| Tervetuloa vorgiin, Samu! | ||||
|
03.03.2024 00:04 | Asmo Rasinen | ||
| Ok, muokkaan | ||||
|
|
03.03.2024 00:03 | Samu Matosaari | ||
| Minun silmät näkevät että tuo pupu olisi 6421 ja 6321 | ||||
|
02.03.2024 23:29 | Eljas Pölhö | ||
| VR:n 1896 tai 1906 aloitetun kalustokirjan " IV M & Hd v. ?-1940 " [vanhimmat vaunut vuodelta 1860] kertoo vaunusta M 82462 käsin täytetyllä sivulla, jonka painotieto on "Form. D. N:o 415 Nov. 96." :*) Ballastvagn, littera M, Året då vagnen insattes i trafik 1875, Tillverkningsort Hamburg, vagnskorgen trä, underredet järn, antal axlar 2, hjulbas 383 cm, längd över buffertar 765 cm, Vagnskorgens inre dimensioner längd 640 cm, bredd 268 cm, höjd vid sidan 150 cm, broms häfst. & led =, vagnens vikt 5100 kg, belastn. 8000 kg, Anmärkningar: Pengeraura [ei mainita milloin asennettu]. Koska ei ole hylkäysmerkintää, oli käytössä 1940 ja tiedot jatkuvat kirjan seuraavassa painoksessa... Seuraavan ikäpolven kirjat päättyivät yleensä n. 1961/62. *) Eri-ikäisistä painosivuista sidotussa kirjassa osittain aukeaman sivut ovat kaksikielisiä, osittain vain ruotsinkielisiä [riippuu pohjasivun painovuodesta]; huomaa että mitat on on annettu senteissä. |
||||
|
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
02.03.2024 23:22 | Jorma Rauhala | ||
| Esa, pitää kutinsa. | ||||
|
02.03.2024 23:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, se "onnettomuus" sattui kuin tilauksesta. Eikä kestänyt kuin 122 vuotta, kun A 80:sta "päästiin" eroon. Kustannusvastaavuus kuusi - museaalinen arvo nolla. |
||||
|
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
02.03.2024 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helsingin hautahaku - sivustolta haettuna nimellä Bäcksbacka Carl - Johan tuli yksi hakutulos: synt. 1926, kuollut 2011. Hauta on iso sukuhauta Hietaniemessä ja "samaan hautaan haudatut" - listassa on peräti 18 nimeä mainittuna. Herra Jorma R.: - täsmääkö tämä hakutulos nimenomaan Lahnuksen rautatien Bäcksbackaan? |
||||
|
02.03.2024 22:07 | Samu Matosaari | ||
| Iha kivat juna | ||||
|
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
02.03.2024 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| Voinee todeta että Carl-Johan Bäcksbacka on kuvissa veturinkuljettajana ja o.t.o. -lämmittäjänä. Oliko liikennetilanteissa erikseen lämmittäjä ja konduktööri? Oliko liikennöinnille Lahnuksessa jatkajaa Carl-Johanin kuoltua (minä vuonna?)? |
||||
|
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
02.03.2024 20:49 | Jorma Rauhala | ||
| Emmaan eli Ykkösveturiin liittyen lisäkuvia tässä sarjassa: https://vaunut.org/sarja/5959 | ||||
|
|
02.03.2024 18:48 | Ossi Rosten | ||
| Niin, siis mikähärpäke tämä on? Jätkänpolkujen tasauskone? | ||||
|
02.03.2024 17:02 | Lauri Kivijärvi | ||
| Saukkosen aiemmasta kuvasta ( https://vaunut.org/kuva/166761 ) näkee, että Jakokosken liikennepaikkarakennusta on kunnostettu vuosien aikana ainakin maalaamalla. Olisiko rakennuksen omistaja ostanut tämän vaunun varastoksi pihamaalleen? Ehkäpä myös vaunu saa tulevina vuosina ehostusta. Vanha (kunnostettu) kaksiakselinen katettu tavaravaunu raidepätkän päällä olisi kiva myös omalla takapihalla: katettu vaunu voisi majoittaa sisällään mm. puutarhavälineitä. :) |
||||
|
|
02.03.2024 16:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo on etevä muistomerkki: lahoava "Mulli-Pullman" keskellä ei - mitään! | ||||
|
02.03.2024 13:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja tokihan Deeveri-kolmikoilla on Niiralan radalla pidemmätkin perinteet. Mikko Alameren ja Ilkka Hovin toimittaman kirjan »Rautatiet ja pienoisrautatiet» (Tammi, 1984) s. 16 olevan Reino Kalliomäen täräyttämän 3 x Dv12 -kuvan kuvatekstissä kerrotaan: »Dv 12 -sarjan dieselveturit ovat lukumääräisesti Valtionrautateiden suurin veturisarja. Koksijuna Niirala-raja―Raahe kulkee koko matkan kolminvedolla. Kuvassa oikealla teräskelajuna Raahe―Hämeenlinna, jonka vetojuhtina välillä Rhe―Yv on kolme Dv 12 -veturia ja välillä Yv―Hl kaksi Sr 1 -veturia. Kuva Ylivieskasta.» | ||||
|
02.03.2024 12:00 | Uwe Geuder | ||
| En ole neuvostokalustoon juurikaan tutustunut, mutta jos Wikipedian luetteloon voi luottaa, näkyy vasemmalta oikealle: Moottorijuna ER2 1252, 10 vaunua, rakennusvuosi 1981 Moottorijuna ER2 1191, 10 vaunua, rakennusvuosi 1979 Moottorijuna ER2 930, 10 vaunua, rakennusvuosi 1971 Kulmikas ohjaamomuotoa rakennettiin vuodesta 1974, ensimmäinen juna oli numero 1028. https://de.wikipedia.org/wiki/S%C5%BDD-Baureihe_%D0%AD%D0%A02 |
||||
|
02.03.2024 11:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 3627 valmistui vuonna 1929 ja hylättiin vuonna 1980. | ||||
|
|
02.03.2024 11:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kolmikkokuva. Nämä olivat 2000-luvulla tavanomainen näky Joensuussa. Tällaisilla ajettiin ennen 2010-luvun Iso Vaalee -parien aikaa rajusti Niiralaan, sitkeästi myös Jns-Pm -sinihenkkareita. Tässä kuvan tilanteessa taitaa kuitenkin olla kyseessä veturin siirto: https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=yksi%20veturi%20lis%C3%A4%C3%A4 | ||||
|
02.03.2024 03:44 | John Lindroth | ||
| Suomen kohdalla joudun mainitsemaan monille epämiellyttävän sanan "Velkajarru" joka otettiin Saksassa käyttöön jo noin 10v sitten.Tästä kijoittelin Taloussanomiin jo aikoja sitten.Tätä Suomi olisi tarvinnut jo vuosia sitten,mutta kun halutaan näytellä niin rikasta kuitenkin ollen kaikista Pohjoismaista kaikkein köyhin! Loputon muiden miellyttäminen ja mitä meistä ajatellaan huonosta itsetunnosta johtuva strategia ei ole johtanut muuhun kuin köyhuuteen! Samalla on unohtunut että monilla Euroopan suurilla mailla taloudellinen korjausvara, jatkuva tulonlähde suuresta turismista jota Suomella ei koskaan ole! | ||||
|
|
02.03.2024 03:11 | John Lindroth | ||
| Toinen mielenkiintoinen ja surullinen aspekti on se voiko maa joka on hutiloidessaan tuhonnut kultaa munivan hanhen "Nokia"päästä koskaan nousu -uralle vaikkakin se saisi uuden Nokian tai hukataanko se samalla tavalla? Uskon jälkimmäiseen valitettavaan ajatukseen! Hölmöydessä on valitettava teoria toistaa huonoja ratkaisumalleja! Jenkit sanoo "The fool and his money will soon be departed". | ||||
|
02.03.2024 02:17 | John Lindroth | ||
| Olisko Sävenäs mitään?Ehkä se ei kuvista katsoen sittenkään sovi? | ||||
|
|
02.03.2024 01:53 | John Lindroth | ||
| Suomalaista suuruudenhulluutta(Megalomania) ja maksulappu tulee perästä!Saksalainen sanoisi "Wer kann das bezahlen"? | ||||