Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.12.2023 12:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja Helsingin suunnan junarungot seisovat tietenkin Kupittaalla. | ||||
|
|
28.12.2023 12:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Ainakin yöjuna 933 oli jo lähtenyt, joten niitä vaunuja ei täällä ollut. Aikaisemmin viuhkassa on seisonut mm. sinisiä vaunuja, mutta sellaisia ei enää ole käytössä. | ||||
|
28.12.2023 10:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Moottori II:n mukaan Sv12/Dv12 - aluskehys on koottu hitsaamalla I-palkeista ja levyosista, eikä siten vaikuta järin monimutkaiselta. | ||||
|
|
28.12.2023 08:09 | Tommi K Hakala | ||
| Uskomattoman mutkaisista rungoista on Dv12 kohdalla oiottu vetureita kuntoon... | ||||
|
27.12.2023 22:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Tosin varsinaiselle terminaalille paikka on aivan liian pieni, pienen lastauspaikan tähän ehkä saisi. En tiedä onko termejä edes määritelty mitenkään tarkasti, mutta itse miellän terminaaleiksi sellaiset suuremmat, kuten viime vuosina rakennetut Akaan, Haapajärven, Patokankaan ja Pesiökylän terminaalit. Noista neljästä terminaalista Akaa on kapein ollen noin 130 metriä, leveimmät ovat 200- 220 metrin luokkaa ja pitutta on kaikissa noin 700 metriä (pituusmittaan vaikuttaa standardirapurungon pituus). Tässä on radan ja valtatien välillä vain alle 50 metriä. Mitta levenee itään päin, mutta ei tarpeeksi nopeasti ennen kuin Pusiniementie tulee vastaan (Pusinniementieltä 700 metriä tähän suuntaan leveys on enää sen noin 50 metriä). Radan eteläpuolella taas on asutusta. |
||||
|
27.12.2023 22:05 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä ratasilmukka on ilmeisesti kuvattu rataosalta Margecany – Červená Skala, nykyisessä Slovakiassa. Kuvassa Telgártin viadukti ja tunneli. Tunnelin pituus on 1239 metriä ja se valmistui vuonna 1934. Kaltevuus on 12,5 promillea ja kaarresäde 400 metriä. Tuossa tunnelin lähellä sijaitsee nykyisin Telgárt penzión niminen seisake. Korkeus merenpinnasta tällä seudulla on 900 metrin luokkaa. Pitäisiköhän jossain vaiheessa tuollakin käydä, vaikuttaa mielenkiintoiselta paikalta. | ||||
|
27.12.2023 21:40 | Timo Haapanen | ||
| Vastaava tilanne muuten ruotsin kielessä: broms = 1) jarru 2) paarma, molempien monikot bromsar. | ||||
|
|
27.12.2023 21:20 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onnettomuus tapahtui 31.01.1966. T6606 ja J6601 kolaroivat. Tämä oli 2508:lle jo toinen onnettomuus, ensimmäisen kerran se oli onnettomuudessa Liedakkalassa yhdessä 2522:n kanssa 20.08.1965 näiden törmätessä parina Tv1 1200:an. | ||||
|
27.12.2023 20:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunujen virransyötön nappula löytyy. Muissa vetureissa junanlämmityksen katkoon on vaikeampi olla havahtumatta, koska se sytyttää sinisen merkkilampun, mutta saksalainen on halunnut tässäkin poiketa standardista. | ||||
|
27.12.2023 20:24 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoisia sopimusehtoja koskien E-veturien järjestämistä Torniossa kuljetettaviksi Suomen kautta Neuvosto-Venäjälle. Konepaja (?) jossa työt Torniossa tehtiin oli näiden ehtojen mukaan VR:n, ei Nohab:in. Mikä tarkalleen tämä konepaja oli? https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376073?page=4 (Aamulehti 18.9.1921 s.4). Jos olette avanneet viitatun sivun, lukekaa mielenkiinnosta myös sivulla alhaalla oleva pakina. Eivät olleet itsenäisyyden ensimmäiset vuodet helppoja Suomelle eivätkä suomalaisille. Mutta kahinat, sekasorto ja kurjuus Euroopan eri puolilla oli kamala ainakin kolmen vuoden ajan I maailmansodan päättymisen jälkeen. |
||||
|
|
27.12.2023 20:23 | Miitre Timonen | ||
| Onko veturissa erikseen ravintolavaunun kahvinkeittimen virtanappi? :D | ||||
|
27.12.2023 20:06 | Jarno Piltti | ||
| Erottuuko kirjaimet veturin kyljessä paremmin originaalissa? C, P, jotain... C P S? Se voisi olla vähän niin kuin oikotie ratkaisuun. | ||||
|
27.12.2023 20:00 | Jarno Piltti | ||
| Arvoisa Esa, näin todella on. Kaikki palveluksesta erotetut mainitaan nimeltä, varmaankin ettei uusi värväytyminen naapuriasemalla ihan tuosta vaan onnistu. Yleisin syy näkyy olevan sopimattomana palvelukseen, myös juopumisia on ja palvelukseen saapumatta jäämistä. Ylipäätään mielenkiintoista ajankuvaa nuo käskylehdet. Opimme muun muossa että bensiinin ominaispainona on käytettävä aina kerrointa 0,75 muunnettaessa bensiinilitroja kiloiksi, että Vallilan asemalta on kadonnut rautakanki, ja että rasvanahkasaappaista peritään kansanhuoltoministeriön säännöstelytiedoituksen perusteella 18 + 2 pistettä parilta (entinen pistemäärä 23+2). Tästä kuvasta on vielä sanottava että veturimaalaus on mitä hienoin! Arvoitusleffan olen nähnyt aikanaan elokuvateatterissa enkä muista siitä mitään. |
||||
|
|
27.12.2023 14:19 | Mikko Nyman | ||
| Mihin kaikki matkustajavaunut ovat Turun viuhkasta hävinneet? Ja juu ei, se ei ole totta, että "kaikki kalusto on käytössä". | ||||
|
27.12.2023 14:12 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan alueella tulee lähiaikoina tapahtumaan muutoksia, kunhan Espoon kaupunkiradan rakennustyöt käynnistyvät. | ||||
|
|
27.12.2023 13:11 | Joonas Leinonen | ||
| Tässä olisi loistava sijainti puuterminaalille, nykyinen Varkauden ratapihalla oleva on melko huonossa kunnossa, pieni ja tukkiautolla hieman hankalasti saavutettavissa. | ||||
|
|
27.12.2023 10:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No ni, sans se! Ajattel, elokuvaan johdatteleva vinkki näkyy jo kuvasarjan nimessäkin: »Pori ― Kauno Saarion asemapaikka». Kyseisessä kohtauksessa Hapa (Santeri Kinnunen) ja tämän täti (Anja Päivärinta) pönöttävät taulun edessä. ― No minkälaisen todistuksen sinä sait, kysyy täti ylioppilaslakkiselta Hapalta. ― Viis aata ja yks ii, töksäyttää Hapa. ― Sehän on hieno! innostuu täti, ― Mitä sinä nyt aiot tehdä? ― No en tiä. Ehkä meen lukee suomee, miettii Hapa. ― Niin, sinähän oot kova kirjoittelemaan. Runojakin kuulemma. Lausuisitko meille yhden? keksii täti. ― No jos nyt himmattais kuitenkin, väistelee Hapa. |
||||
|
27.12.2023 10:09 | Joonas Leinonen | ||
| Temua on nyt senverran kunnostettu että sielläkin voi taas kuormaus jatkua. | ||||
|
|
27.12.2023 09:22 | Ossi Rosten | ||
| Ei kai noit kaht yhristä ko Veturimiähet heiluttaa? | ||||
|
|
27.12.2023 07:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jukra, yleensä rautatieaiheiset vaunusomen kuva-arvoitukset ratkeavat minuuteissa, viimeistään tunneissa. Ei 90-luvulla kovin monia rautatieaiheisia elokuvia kuvattu. Toki voi olla, ettei ehkäpä lavastaja Risto Karhulan ylioppilasjuhlakahvipönötyskohtausta varten toisen pääroolin näyttelijän sekä tämän tätiä esittävän Anja Päivärinnan taustalle, olohuoneen seinälle ripustama, yllä olevassa kuvassakin näkyvä, valkearaaminen höyryveturimaalaus ole jäänyt monelle niin mieleen. Elokuvahan on täynnä kaikenlaisia mielenkiintoisia yksityiskohtia. | ||||
|
27.12.2023 04:03 | Reijo Salminen | ||
| Lieber herr Uwe, deine möghlichtkeiten in finnischen schule sind fast unmöglich. Sori kuule Uwe, heitän pyyhkeen kehään sun edessäsi, sori tästä. Oot kyllä helvetin hyvä tyyppi tällä palstalla ettäs tiedät! |
||||
|
|
27.12.2023 00:56 | Pietu Tuovinen | ||
| Bruchsal se tosiaan on! Löysin 1960 luvulla lähes samoilta kohdilta otetun kuvan: http://www.roter-brummer.de/fahrzeuglistedetail4.php?fahrzeugnummer=3176 Esslinger-moottorivaunu on ilmeisesti kuulunut DEBG:n kalustoon, joka operoi rataa 1963 asti, jolloin SWEG otti radan hoitaakseen. Todennäköisesti sama vaunu esiintyy muutamassa kuvassa tällä sivulla (kuvat 6 ja 7): http://phpbb.hunsrueckquerbahn.de/phpBB3/viewtopic.php?t=51020 Laitetaan toistaiseksi kuvausvuodeksi 1975, muutellaan sitten jos/kun muuta tietoa ilmenee |
||||
|
|
27.12.2023 00:36 | Reijo Salminen | ||
| Uwen veikkaushan on just eikä melkeen. | ||||
|
|
27.12.2023 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Saksaksi paarmat ovat Bremsen. Siis ihan sama sana kuin jarrut. Jos Fingerporin rautatieyhtiö voittaa ensimmäisen tarjouskilpailun Saksassa voi varmaan tulla kohtalokas väärinkäsitys... | ||||
|
|
26.12.2023 23:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No no, herra Esa. Porilaista minusta ei kyllä tule. =oD Porin ja Rauman puhekielet ehkä osin näyttävät kirjoitetuksi tekstiksi litteroituina hiukan samalta, mutta kyllä ne kuultuina erottaisi heti toisistaan. | ||||
|
|
26.12.2023 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, noihin aikoihin kerrottiin Käskylehdissä myös "rötösnuorukaisten" nimet. | ||||
|
|
26.12.2023 21:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, hyvä homma, sain selvää murteestasi hienosti, kiitos juutuupista katsomani "Porisuhdeterapian". Kaikkien kielikylpyjen äiti! | ||||
|
26.12.2023 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisen talorumiluksen tienoilla seisoi 1981 keväällä tammikuun lopulla Hyvinkäällä pahasti kolistelleita Porkkanoita, siis Dm8 5001, CEikv 5501 ja Dm9 5120. Kuvassa näkyvän raiteen vierellä, vasemmalla puolella, oli havaittavissa talvella 1979 (yksi kpl) lätän iso aura maatumassa. Vähän edempänä oli ollut raide jolla seisoi purkua odottavia lättiä, mm. 4073 ja 4069, syksyllä 1978. Ja talot peittävät näkymän kohtaan jossa olivat pyörättömät varasto-EFiabit 11541 ja 11527. Ai niin, tällä raiteella seisoi myös tasoristeyksissä rypistyneitä keltanokkalättiä. |
||||
|
|
26.12.2023 21:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Semssi ne porilaise o ain oll. Mut porilaisist puheenollen, kyl maar se täytys alkaa töllöttämään mainittua elokuvaa. En kyl tiä, mitä vihjeit mää viäl kehtaisin antaa. Sanoisik, et toi taulu näkyy siin ylioppilaskohtaukses... | ||||
|
|
26.12.2023 19:15 | Timo Salo | ||
| Mutta hyvin se Uwe päästelee suomenkieltä, ei ite pysty saksankielessä samaan! | ||||
|
|
26.12.2023 19:03 | Uwe Geuder | ||
| Juu, varmaan näin. Oikeaa sanaa ei vain tullut mieleen enkä jaksanut etsiä verkosta, kun olisi pitänyt sulkea kone jo aikoja sitten ;) | ||||
|
|
26.12.2023 18:27 | Uwe Geuder | ||
| Minun arvaukseni olisi Bruchsal. Siellä oli SWEG:in liikenne, raiteiden lukumäärä on sinnepäin (ehkä hieman muutettu 1970 jälkeen) ja minusta sama talo näkyy siellä vieläkin https://maps.app.goo.gl/1GWUDQ5QPaAer6k96 . | ||||
|
|
26.12.2023 17:54 | Uwe Geuder | ||
| Vaunussa on 3 tuulilasia ja isot valot, se on siis rakennettu 1951 – 1954. Niin kertovat sekä https://de.wikipedia.org/wiki/Esslinger_Triebwagen että https://www.triebwagenarchiv.de/index.php?nav=1001725&lang=de . Jälkimmäinen listaa kaikki 26 yksilöä, jotka on rakennettu. Ne on toimitettu pienille, ei valtionomistuksissa oleville rautatieyhtiöille. Ja koska niiden liikenne aikakaudella on usein supistettu tai lakkautettu, vaunut ovat usein siirtynyt jatkokäyttöön muualle. On hyvin mahdollista että vaunu on toimitettu 1950-luvun alussa muualle kuin missä on tässä kuvattu ehkä 1970-luvun alussa. Kuvassa näkyy minusta oikealla reunalla selkeästi raide 7. Se ei ole siis kovin pieni asema. Kyltti keskellä on paljon vaikeampi tulkita. Minä näkisin numeron 8. Mutta jos raide 7 on aseman viimeinen, tuossa olisivat 5 ja 6. Ylipäätään vain yksi kyltti laiturin keskellä on omituista. Minä en ainakaan tunne saksalaista asemaa, jossa laiturit (eikä raiteita) olisi numeroitu. Onko se sittenkin B? Se olisi sitten laiturisektorin tunnus, merkki siitä että asemalla on myös kaukoliikennettä. Se ei ole varsin yllättävää, kun raiteita on sen verran ja myös rakennuskanta viittaa vähän isompaan kaupunkiin. Väritykseltään se voisi olla SWEG:n moottorivaunu https://www.triebwagenarchiv.de/index.php?nav=1001725&lang=de&file=essl_23349_51&action=image |
||||
|
|
26.12.2023 17:49 | Hannu Peltola | ||
| Faijalla oli aikanaan juuri tuollainen oranssi Ford Taunus, vm. 75. Kyseinen Taunus TC -malli tuli tuotantoon 1970. Moottorivaunu on Essllinger Triebwagen: https://de.wikipedia.org/wiki/Esslinger_Triebwagen Tuo oranssinpunainen väritys on hyvä tuntomerkki rautatieyhtiön tunnistamiseen. |
||||
|
|
26.12.2023 16:21 | Markku Naskali | ||
| Aika metka ajoitusapuväline ovat nuo automallit. Vaikka itse en niihin ole kovin syventynyt, käytän itsekin menetelmää jos kuvaan sattuu joku tuntemani malli. | ||||
|
|
26.12.2023 16:13 | Reijo Salminen | ||
| A-malli Asconaa tehtiin 1970-75, että ainakaan ennen marraskuuta 1970 kuva ei ole. Eikä ole itäpuolelta kun autot järestään länsimalleja, Transit 1 ja olisko tuo punainen Ford Taunus. | ||||
|
|
26.12.2023 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Ai, en ole ainoa, joita 1950-luvun moottorivaunujen mallit kiinnostavat. Mahtaisiko historiikeista löytyä apuja? |
||||
|
26.12.2023 15:34 | Timo Salo | ||
| Upea kuva pölähti silmille! Tuo Pohjois-Karjalalainen arkkitehtuuri vaan on turhan tuttua niiltä ajoita, kun siellä tuli heitettyä keikkaa. Hiukan vaatisi "laittoa" tuokin tupa... | ||||
|
|
26.12.2023 15:34 | Jarno Piltti | ||
| VR Käskylehti 16/1949: Kaksi Porin aseman alokasta erotettu rautatien palveluksesta sekaantuneina Porin asemakassan dynamiittimurtoon https://www.doria.fi/handle/10024/171694 | ||||
|
26.12.2023 15:08 | Timo Salo | ||
| Kukahan siellä mahtoi silloin opettaa? :-) | ||||
|
|
26.12.2023 14:48 | Janne Ertman | ||
| Hieno kuva. Kuvan tietoihin on jostain syystä merkitty junaksi M0 vaikka kyseessä on M100. | ||||
|
|
26.12.2023 14:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Autetaan sen verran, että kyseessä on supisuomalainen elokuva. Läheltä, hyvinkin läheltä... | ||||
|
26.12.2023 13:41 | Teemu Saukkonen | ||
| Ossi arvasi. Manta on dreeveri. Joka kerta kuulemma tahtoo kuikkia radalle molemmilta silloilta. | ||||
|
26.12.2023 13:41 | Samuli Rinne | ||
| Hilseilevän maalin pintarakenne paljastuvine ruosteineen on todella hieno, jos asiaa sopivalta kantilta katsoo. Ynnä ko. ilmiön esiintymispaikkoihin liittyvä historia, kuten tässäkin. | ||||
|
|
26.12.2023 13:16 | Ossi Rosten | ||
| Samuelin vastauksesta lähtisin inasen toiseen suuntaan. :) Heinävaaran ylikulusta kävelytien silllalta katse kohti Joenkylää. https://www.google.com/maps/@62.55501,30.1820129,3a,21.1y,260.89h,87.65t/data=!3m6!1e1!3m4!1s5sOtGXf-QokiruKPlEkNTw!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu |
||||
|
26.12.2023 12:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Niinpä, Esa. Sen nimi pitäisikin olla vain lento :) | ||||
|
|
26.12.2023 12:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Purjelentokone - missä siinä on kone? Ja purje? Saksaksi: eine Flugzeug = lentokapine, hehe, (leikkikaluhan on eine Spielzeug)! Purjelentokone taas: eine Segelflugzeug elikkä purjelentokapine. Saksassa oli aikoinaan tunnettu alkeisliitokone SG-38, eli eine Schulgleiter vuosimallia 1938 eli koululiitäjä... |
||||
|
|
26.12.2023 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Niissä on se ero että flygmaskin on aina moottoroitu lentämiseen tarkoitettu kone, voi olla lentokone tai helikopteri, flygplanissa on aina siivet ja voi olla sekä mooottori- että purjelentokone. | ||||
|
|
26.12.2023 10:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei Miss Manta taida olla Zeppenalleri? Eikun anteeksi - Appenzelleri? | ||||
|
26.12.2023 10:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturitalli, eli Roundhouse, eli Ympyrätalo. Tässä vaan ei taida olla SDP:n toimistoa...? | ||||
|
|
26.12.2023 10:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös se leffan veturi (joka poltti tri Emmett Brownin kehittämiä erikoishalkoja, polttoarvoindikaattorina eriväriset savut) ollutkin 4 - 6 - 0 -pyörästöllä...? Se veturi olisi kätevä omistusesine, kun sillä pystyi näemmä vääntämään temppua taivaalla! Aivan samalla tavoin kuin Pitts Specialilla, Cessna Aerobatilla tai Christen Eaglella. Hitaasta vaakakierteestä immelmanniin ja Hammerheadin kautta ulkopuoliseen silmukkaan, niin vot! |
||||