Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.11. 16:33 | Jimi Lappalainen | ||
| No joko se rata on tehty tänne? | ||||
|
17.11. 16:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Sattumakuva. Piti oikein tarkistaa Raition kumulatiivisista kartoista sekä vanhoista ilmakuvista, missä tuo Ruskeasuon päätepysäkki on tuolloin ollut. Enpä ollut tuollaisestakaan tiennyt! Ja jo muutaman vuoden päästä päätesilmukan paikalle oli rakennettu muuta. | ||||
|
17.11. 15:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Onneksi Kouvolan ja Kotkan välsten junien aikataulujen löytäminen ei nykyisin enää ole niin vaikeaa :) | ||||
|
17.11. 15:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaan tympäisee se niiden Ex-vaunujenkin romutus. Tästä on väännetty jo aiemmin, joten en halua aiheuttaa enää uutta vääntöä. | ||||
|
|
17.11. 15:05 | Tommi Koskinen | ||
| Ei, vaan junan perässä olleet matkustajavaunut on jätetty romuttamolle. Tavaravaunut normaaliin tapaan menossa Heinolaan lastattavaksi. | ||||
|
17.11. 14:30 | Petri Sallinen | ||
| Valtakunnallinen energiateollisuuden ilmastotiekartta löytyy kyllä sivustolta, jos malttaa hakea. Samoin löytyvät biodiversiteettitiekartat ja energiaverkkoja koskevat tiekartat. Niissä näkymät ovat vahvasti tulevaisuuteen. Niiden laatimiseen ja arviointiin on käytetty paljon paukkuja ja niitä päivitetään säännöllisesti. Energiateollisuus oli Suomessa ensimmäinen toimiala, joka ryhtyi laatimaan tiekarttoja. Kantaverkkoyhtiöiden suunnitelmat on johdettu tiekartoista, jotka ovat koko tomialan yhteinen näkemys tulevaisuudesta. https://energia.fi/energiapolitiikka/ilmastotiekartta/ |
||||
|
17.11. 14:11 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavan värikäs kuva syksyn ankeuden vastapainoksi. Sr2 rahtijunassa näyttää aina hyvältä. | ||||
|
17.11. 14:09 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä vain. Ja kävisi myös tauluksi. Hieno on. | ||||
|
17.11. 13:58 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ompas ollut 273:lla mittaa kun perä on reilun parin vaunun verran opastimen takana. Se ei toisaalta ole ihme sillä Julian mukaan 273 pituus Tampereen ja Oulun välillä on ollut peräti 557m ja Oulun raiteen 003 hyötypituus niin ikään Julian mukaan on 476m. | ||||
|
|
17.11. 13:48 | Rasmus Viirre | ||
| Eilit taidetaan pikkuhiljaa siirtää Ouluun pieneen laittoon ennen Ylivieskaan siirtymistä joulukuussa. Pesuhalliin tuolle täytyy ainakin olla aika varattuna… | ||||
|
17.11. 13:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kun vähän siilaa Pullahurun tai "Suden", kuten sitä Tampereella kutsuttiin viisi vuotta ennen kuin Novotsherkasskissa oli edes tehty joukkomurhaa, saati sitten alettu sommitella vienti-Sutta Suomeen, tietoja, niin täsmällisesti määritellyt moottoriongelmat melkeinpä loistavat poissaolollaan. Harmaan kiitojunan tarinassa viitataan muistaakseni kansivikoihin, ja paljoa muuta ei ole sattunut silmääni. Saksalaisessa veturitekniikassa 1500 rpm oli yleinen suurimman tehon käyntinopeus veturimoottoreille, ja Maybach MD 320:n teho oli sopiva 1500 rpm nopeudella turboahdettuna, ja vastaa puolta vastaavan V 12 -koneen tehosta 1100-1200 hv, versiosta riippuen. Muutamaa vuotta myöhemmin lisättiin ahtoilman välijäähdytin, ja teho nousi 1350 hv:aan ja koeluontoisesti, mm. hra Esan mainitsemassa RENFE 353:ssa, jonka sisuskalut vastannevat DB:n V 300:aa, 1500 hv:aan. Tästä ylöspäin käytettiin V 16 -versioita. Eli vaikuttaisi siltä, että Hr 11:n suurimmat murheet liittyivät Mekydroon, ja käsittääkseni Mekydrot vaihdettiin kokonaan uuden mallisiin ja ongelmat ehkä loppuivat siihen. Maybach sai turboahtimen ja tehonlisäyksen, ja palveli sitten oman aikansa. |
||||
|
|
17.11. 11:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi nuokin Gbls:t lie romutettu? Onhan niitä käytössä. | ||||
|
17.11. 10:31 | Mika Hakala | ||
| Kuusen latvukset, kuin puhelinpylvään orret... hektistä | ||||
|
|
17.11. 10:05 | Veeti Pietilä | ||
| Jos rata olisi käytössä niin tekarille olisi töitä | ||||
|
17.11. 09:53 | Lasse Holopainen | ||
| 25-sarjan Deeverillä on n e ä m m ä vähän isompi tuo savupiippu. | ||||
|
17.11. 09:45 | Markku Kari | ||
| Hienoja kuvia! Tällä foorumilla kun ollaan tarkkoja (hyvä!) teknisistä termeistä, niin nämä kuvan tornit ovat jäähdytystorneja. Ei lauhdutustorneja. |
||||
|
|
17.11. 08:28 | Vertti Kontinen | ||
| Ei puutu enää :) | ||||
|
17.11. 08:10 | Jari Välimaa | ||
| Akut ovat myös muutoksessa | ||||
|
|
17.11. 08:08 | Jari Välimaa | ||
| Suomessa kaukolämpö on muuttumassa sähkökattiloiden avulla sähköiseksi SSAB Raahe on muuttumassa vedyn käyttäjäksi. Yleensäkin energia.fi sivusto kertoo nykytilasta tai menneisyydestä kun taas Fingrid yrittää kertoa tulevaisuudesta esim. jos 10 vuoden kuluttua Suomen söhköntuotanto on 159 TWh niin se asettaa kantaverkolle valtavat 4 miljardin euron investoinnit. |
||||
|
17.11. 02:36 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Virossa ei taida olla muita seiskoja kuin 202 (99 26 9459 007‑4 EST‑GTRCK). | ||||
|
17.11. 02:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Toivottavasti pidetty sisällä, koska siitä puuttuu ikkunoita ja ovia. Tarkemmin rahtiovet ja avattavat tuuletusikkunat. Rahtiovet pitäisi tehdä uudelleen piirustuksien pohjalta, koska korroosio on syönyt vanhat. Ja niitä ikkunoita varten täytyisi tehdä koko joukko uusia varaosia. Sinänsä tehtävissä, mutta vaatii paneutumista. | ||||
|
|
17.11. 02:27 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuvan voimalaitos suljettiin maan viimeisenä jo syyskuun lopussa 2024. Näin muodoin hiilen poltto energiaksi saarivaltiossa on päättynyt. Yle uutisoi aiheesta https://yle.fi/a/74-20114697 | ||||
|
17.11. 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisa sir John! Jos menit asiasta valittamaan, niin jodimikko karjui vaan: "Mars asemiin siitä, perkeleen pinnari!" Jotenkin perisuomalaisen eetoksen myötä mitään heikkoudeksi kuviteltua ei tulla ikinä antamaan kenellekään millään tavalla anteeksi. Ei sitä anneta itse itsellekään, opitun mallin mukaisesti. Liian moni on "vapauttanut" itsensä tämän eetoksen taakasta menemällä jojoon, lojauttamalla haulit hattuun tai kuten Mäntässä: - hyppäämällä sellutehtaan hollanteriin massan sekaan. Asia tuli ilmi siten, että selluviira oli ollut väriltään epätavallisen punaista... Anteeksi ei osata pyytää, eikä enää antaakaan. Näinä aikoina kulttuurimme nurjimpia puolia suitsutetaan hyveenä, "nyt kun saa sanoa" (ilman mitään vastuuta!). Voi olla "hyvesignalointia", mutta paskiaisena oleminen ei käy itselleni, siinä jää toden tullen totaalisen yksin, ja oikeastaan syystäkin. Liian sosiaalinen luonne...? Eikä ole kovin vaikeaa (?) muistaa: - älä tee toisille sitä, mitä et tahdo itsellesi tehtävän. Vielä on armon aika, vielä on aikaa miettiä, että meneekö putkeen...? Siihen työhön on apua tarjolla, vihjeeksi Dm8 nro 5015, elikkä psalmin 50 jae 15. Ainakin minulla se on toiminut. Jos joku ei halua kokeilla, okei, mutta jotkut siitä apunsa halutessaan saavat... |
||||
|
17.11. 00:52 | Tapio Keränen | ||
| Helsingin konepajan pajarakennus. | ||||
|
17.11. 00:02 | Heikki Jalonen | ||
| Neuvostoliitossa rakennettiin monenlaisia kaivinkoneita. Niiden suunnittelun alkulähtökohdat ja alkumallit taisivat olla aika kirjavia. Paljon oli saatu vaikutteita vaikka mistä, mutta oli myös ihan itse kehitelty sekä ominaisuuksia että suoritusarvoja. Tuon kaivinkoneen peruskonstruktio juontaa juurensa 1930-luvulle. Aikaan ennen hydrauliikkaa tai Saksasta mukaan tarttuneita matkamuistoja. Silmiin pistää tuon koneen telaston samankaltaisuus amerikkalaisen Northwestin kanssa; se oli meilläkin hyvin tunnettu kone jo 1920-luvulta (VR osti useamman, kuvia löytyy täältä VORGista). Perusketjuton rakenne ei ollut Amerikassa tavallisin muiden valmistajien piirissä, mutta Northwest sitä käytti. Muutenhan Neuvostoliitossa nimenomaan suosittiin juurikin ilman perusketjuja olevia telastoja, varsinkin kaikensortin rauhanrakennuskoneissa. Tai niin jokapaikan Neuvosto-yleisessä DT-75-telatraktorissa. Stalinets-telakoneessa (Tseljabinskin tehtaan S-65) puolestaan oli perusketjullinen tela, kuten esikuvassaan Caterpillar 60:ssä oli. Kuvan kone on E-505, valmistaja Kovrovin Koneenrakennustehdas (Kovrovets). Kokoluokaltaan 0,5 m3. Moottorina KDM-46 4-syl etukammiodiesel. 80 hevosvoimaa revittiin irti 13,54 litran iskutilavuudesta 1000 rpm taajuuksilla. Sama moottori löytyi myös isommasta Stalinetsista, S-80. Bensa-penikka totta kai. Koneen työpaino vaihtelee varustuksen mukaan luokassa 25...30 tonnia. Voisi olettaa, että samaa moottoria käytettiin myös erilaisissa (kapearaiteisissa) teollisuusvetureissa. (Erittäin) puolueellisen aikalaisarvion mukaan "moottori oli epätyydyttävä sekä mittojensa ja että painonsa puolesta". Tämän puolueellisen arvion meille tarjoavat Yhdysvaltojen Veronmaksajat. Tarkemmin CIA:n Neuvostoteollisuutta arvioivat raportit. Liittyvä raportti on tullut julkiseksi vuonna 2011. |
||||
|
|
16.11. 23:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttää myös vuosiluku puuttuvan tiedoista? | ||||
|
|
16.11. 23:35 | John Lindroth | ||
| Esa! Muistan kun professori aikoinaan Lapinlahden sairaalassa otti esiin luennolla sen että diagnoosia "sotaneuroosi" käytettiin mahdollisimman vähän ja asiaa hyssyteltiin ,diagnoosi olisi tänä päivänä PTSD eli posttraumatic stress disorder. Itse olen sitä mieltä että näitä sodan kokemia sankareita oli tyhatmäärin ja heitä ei ole kohdeltu oikein! On jotenkin ymmärrettävää että köyhällä Valtiolla ei ollut rahaa näiden korvaamiselle eikä tule koskaan olemaan!! Näinollen totean että sota kaikkine lisukkeineen on vain rikkaiden valtioiden juttu!On aivan eri asia jos halutaan leikkiä rikasta!Tuo diagnoosi PTSD ja sen katstrofaaliset seuraukset on vielä tänä päivänä väheksytty!Asian ydin"Psykotrauma ja sen kokonaisvaltaiset seuraukset yksilön terveyteen"? Eli itse asiassa aloitetaan siitä että ollaan ystävällisiä toisiamma kohtaan ihonväristä riippumatta ja aletaan sammuttamaan sisäistä vihaa mikäli sellaista on ja tiedostamana että se oikea vihan lähde ei ehkä oles edes nyt enää ole olemassa(kaukana lapsuudessa) josta se juontaa, vaan se on siirtynyt johonkin toiseen kohteeseen ja näinollen oma sisällä sielussa piilevä viha aina etsiikin uuden kohteen ja aina niin siitä eteenpäin! Kun kohtelee kanssaihmisiään kunnioittavasti ja hyviä tapoja noudattaen ei synny traumoja tai huonoja kokemuksia eikä nänollen vihaa! |
||||
|
|
16.11. 23:28 | Mikko Ketolainen | ||
| Postikorttiainesta tämä kuva. | ||||
|
|
16.11. 23:18 | Rasmus Viirre | ||
| Näyttää siltä että tässä on alkanut kulkemaan entistä kirjavammin eri yhtiöiden kontteja. Deutschland Hamburg. American President Lines APL. South African Safmarine, tosin tuo onkin nykyään osa Maersk Linea. Siistiä että ainakin osa konteista säilyttänyt kirkkaan pirteän sinisen värityksen. | ||||
|
16.11. 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo. Piti krapulan jäljet huuhtoa silmistä ja vähän äkkiä! | ||||
|
|
16.11. 22:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä ihme, herra Jarno. Sota oli tunnetusti kovin rankka paikka mukana olleille, jopa töpinän vahdeillekin. Valtio teki aivan helvetin pahan mokan, kun veteraanien post-traumatismi jätettiin Oy Alkoholiliike Ab:n tuliliemikaupittelun varaan ja toisena konstina hoidot jätettiin ylirasittuneiden vaimoparkojen niskoille. Ja aina se sama: "mies ei itke eikä tule hulluksi, muuten tulee akkamainen maine, perrr-kele"! Voin vain kuvitella kuinka Mäntän Tammikankaan asevelikylässä (ja muissakin samanlaisissa ympäri maata) öisin kuului kauhunhuutoja kun miesparat elivät painajaisunissaan omia pahimpia kokemuksiaan... |
||||
|
|
16.11. 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo, tunneliperiaatteen selventämiseksi on Dieselveturit ja Moottorivaunut - kirjan ykkösosassa sivulla 62 kuva 49, joka esittää Dm8 - 9 "Porkkanoiden" Breda-pannukakkumoottoreissa käytettyä toteutusta. Tarkistin samalla: (tänään!) sivustolla Antikvaari.fi myynnissä olevat osat Moottori I ja II: 4 kpl, hinnat 28 - 75 eur. Antikvariaatti.net: 1 kpl: 25 e ja Tori.fi: yksi kple: 40 eur. Herra Petri: itse uskoisin MD 320 - moottoreiden kierrosten madaltamisen (ahtamisen yhteydessä) liittyvän jotakuinkin juuri petilaakerien kehänopeuksiin. Maybachin MD - sarjan joka ikisessä moottorimallissa oli iskun pituus 200 mm, se merkitsisi mielestäni samaa kampiakselitoteutusta. Siis: kuusisylinterisessä MD:ssä oli seitsemän rullalaakeria petilaakereina. MD - moottoriperheeseen kuului laaja valikoima kolmisylinterisestä MD 160:sta MD 1082:aan, joka oli tyypiltään V-20. Samanlainen kampiakselitoteutus oli Maybachin spesiaali, sodanaikaisissa saksalaisissa panssarivaunuissa käytetyissä HL-moottoreissa myös. Entäpä GO 6-myllyissä, eli juuri pikamoottorivaunujunissa...? Toteutus toistui myös MTU:n moottorityypissä 538. MD 320 sylinteritilavuus oli 32.3 litraa, tulkoon sekin nyt mainituksi. Sen tultua kutitelluksi ahtamalla nosti tehoa 450 -> 600 hv, kuten tunnettua. Litrateho ahdettuna 18,6 hv litralta, dieselille jokseenkin sopiva...? Ahtamisen aiheuttama tehonlisäysprosentti tällöin MD:llä oli 33. Merkillisen pieni arvo, mikäli ajatellaan MGO:n vastaavaa arvoa (Huru 13:ssa 1400 hv) 75! Huru 12:n MAN: prosentti on 83! Periaatteessahan Pullahuru oli nopean linjadieselin prototyyppi, joten sillä oletan "ujostelun" selittymisen... Lasketaanpa vähän: (otanpa esiin Maybachin kunniaksi ajat sitten edesmenneen turkulaisen insinöörin jäämistönä olleen puisen laskutikun) MD:n iskunpituus oli 200 mm. Paljonkohan oli petilaakerikiekon ja kiertokangen isopään kammentapin halkaisijamitat? Netin Maybach MD 650 esitekuvan (huono kuva) mukaan arvioituna kammentappi on arvioituna halkaisijamitaltaan noin 65 mm, ja kiekko etwa 260 mm. Kaava: kehänopeus V = 3,14 x d metriä x n kierrosluku/min.: d = 0,26 m n1 = 1500 kierr./min n2 = 1700 kierr./min. Tulokset: V1 = 1225 metriä minuutissa ja V2 = 1390 metriä minuutissa. Erotus: 165 metriä/min. siis ero ei ole kovin "paha". Mutta jos ajatellaan moottorissa tapahtuvia muita rasituksia, kuten esim työtahdin aikana tapahtuvaa iskua alaspäin männän juuri lähdettyä yläkuolokohdastaan, niin silloin kaiken muun rasituksen keventäminen on perusteltua. Ahtaminen nimenomaan lisää "yli-ilmakertoimen" ansiosta juuri palamispainetta sylinterissä. Siten tehoa saadaan lisää, mikä juuri on ahtamisen tarkoituskin. Toinen tekijä mihin kierrosluvun hidastaminen vaikuttaa on männän keskinopeus: männän nopeus on suurin iskun puolivälissä ja kuolokohdissa pyöreä nolla. Tällä on vaikutusta voitelun "onnistumiseen" ja varsin vahvasti männän ja sylinterin kulumiseen (varmasti kaikille mopojonneille tuttua???!!!). Sillekin on laskukaavoja olemassa. Polttomoottoreissa yleisesti on männännopeudet suurempia kuin höyrykoneissa. Mitä Maybach MD - moottoreihin tulee, ja niihin kytkettyihin Mekydroihin, niin yksi esimerkki olisi Espanjan RENFE:n Talgo III - junan veturisarja 353. Niitä valmistui viisi vuosina 1968 - 1969. Moottoreina oli kaksi Maybach - Mercedes MD - 655 Z (tyyppiä V-12), joiden jatkoksi oli laitettu Mekydrot. Talgo III - junien suurin nopeus oli 180 km/t. Veturit olivat neliakselisia telivetureita, joiden paino oli 88 tonnia ja pituus 19 metriä. Olivatko nämäkin "linjallejääntisimulaattoreita" Pullahurun tapaan, olisi hauska tietää...? Mitä Maybachin sukuun muuten tulee, niin heillä ei ollut mitään syytä olla erityisen kiitollinen natsihallinnolle. Wilhelm Maybachin poika, vuonna 1884 syntynyt Adolf oli vuosisadan vaihteessa sairastunut katatoniaan, eli yhteen skitsofrenian erityismuotoon. Perheelle siitä aiheutui omia vaikeuksia, asiasta tosin vaiettiin aika tarkoin. Vuonna 1912 Adolf-paran terveystilanne heikkeni siinä määrin, että hänet sijoitettiin Schussenriedin hoitolaitokseen yksityspotilaana. 1. syyskuuta 1939 oli Adolf Hitler antanut ohjeen Reichsleiter Buchlerille ja tri Brandille, joiden vastuulle tuli huolehtia määrättyjen lääkäreiden tietoisuuden parantamista siihen nähden, että "inhimillisessä määrin parantumattomasti sairaat ihmiset piti ottaa kriittisen tarkastelun kohteeksi, siinä mielessä, että näille armokuolema olisi toteutettavissa." Toisin sanoen: instrumentaalinen arvo oli natsien mielestä nolla, joten "Aktion T4" pistettiin käyntiin!!! Murhaaminen aloitettiin 1940 württembergiläisessä Grafeneckin osavaltionhoitolaitoksessa. Eli sillä aikaa, kun Adolfin veli Karl kehitteli moottoreita Hitlerin panssarivaunuja varten, koki Adolf yksinäisen kuoleman Grafeneckin kaasukammiossa, kesäkuussa 1940. Perhe sai valheellisen surunvalittelukirjeen, jonka mukaan Adolf oli kuollut sairauteen ja tartuntavaaran välttämiseksi hänet oli välittömästi tuhkattu. Adolfin äiti Bertha säästyi kokemasta tällaista hitleriläisyyden synnyttämää kauhistusta: oli kuollut jo maaliskuussa 1931. Joulukuun 1929 lopulla oli iskä Wilhelm oli luovuttanut elämän taakan harteiltaan... PS1: Graf Zeppelinin yhden moottorin teho oli etwa 570 hummaa. PS2: MTU on nykyisin emoyhtiö Rolls-Royce Power Systemsin alaisuudessa. PS3: kun Versaillesin rauhansopimuksessa oli vuonna 1919 Saksalta kielletty varsinaisten lentokoneenmoottoreiden valmistus, niin siinä vaiheessa Maybach-Motorenbau katsoi parhaaksi aloittaa henkilöautojen tuotannon. Voi torrnaado, tämän kommentin valmisteluun kului aikaa ja työtä. |
||||
|
16.11. 21:27 | Reijo Salminen | ||
| Tänään menin tuosta ohi, lehdessä oli juttua että maalaushommat on nyt saatu päätökseen, työmaakontit vielä näkyi olleen Siltasaaren kohdalla paikoillaan ja työn teettäjän taulut. Silta on nyt hienossa kunnossa ja putsissa, mutta edelleenkin siltakaareltaan onko se nyt keltaruskea vai mikä se väri on, mutta siis ei tämä alkuperäinen punainen. | ||||
|
16.11. 21:18 | Jonne Seppänen | ||
| Etäkärpät ry tilausjuna Lahteen peliä katsomaan | ||||
|
|
16.11. 21:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Ai jai, kun on tolppa sattunut pahaan paikkaan ;) | ||||
|
16.11. 21:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Mutta katto on hyvä :) | ||||
|
16.11. 18:57 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan päivystysveturin perässä olevat kaksi ensimmäistä vaunua Museorautatieyhdistyksen tilausjjunan vaunut, jotka liitettiin junaan Vainikkalassa. | ||||
|
16.11. 18:24 | John Lindroth | ||
| Olisikohan se sen niminen? Tästä kulmasta on tullut harvemmin katsottua ratapihaa. | ||||
|
16.11. 18:07 | Hannu Peltola | ||
| Tällä sivulla on esitelty tuo amerikkalainen kantaäiti: https://www.curbsideclassic.com/bus-stop-classic/bus-stop-classics-1947-1960-mack-c-series-urban-transit-coach-built-bulldog-tough/ Huippukeksijä Regus Patoff on jälleen ollut aktiivinen! |
||||
|
|
16.11. 17:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo neuvostoliittolainen bussi taitaa olla tosiasiassa kaupunkibussi. Se on kopio amerikkalaisesta standardilinja-autosta. Ruotsissa Scania-Vabis valmisti aikanaan Mackin lisenssillä samankaltaisia Scania-Vabis C50 Metropol-kaupunkiautoja. Tukholmassa oli koeajossa myös yksi alkuperäinen Mack-kaupunkiauto. Kuvan bussi muistuttaa huomattavan paljon Metropol-autoakin, tosin tukholmalaiset olivat vasemmanpuoleisen liikenteen kalustoa eli ovet ja kuljettajan paikka olivat eri puolilla esim. kuvan autoon verrattuna. | ||||
|
16.11. 17:42 | Tauno Hermola | ||
| Vähimmällä vedellä varmasti kulkivat lauhdutinveturit, esim. tämä Etelä-Afrikan Class 25 https://vaunut.org/kuva/145735 . | ||||
|
|
16.11. 17:37 | Jorma Rauhala | ||
| Pipolaako Zoni tarkoitat? | ||||
|
|
16.11. 17:15 | John Lindroth | ||
| Mikähän rakennus tuolla kuvan keskipaikkeilla on? Sen sivuprofiili muistuttaa veturitallia. | ||||
|
16.11. 17:04 | Reijo Salminen | ||
| Amos Andersson oli todennut kun päätettiin eduskuntatalon paikasta että "sitten se edusta on pakko laittaa kuntoon!", no pitänee paikkansa mutta kyllä siinä on aikaakin kulunut. | ||||
|
|
16.11. 16:59 | Petri Nummijoki | ||
| Ennenkin olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, että nimellisesti vain hieman Hr11-vetureita tehokkaammilla Sr12-vetureilla vedettiin rauhallisempien aikataulujen aikaan aivan kunnollisen kokoisia pikajunia https://vaunut.org/kuva/19433, https://vaunut.org/kuva/38119, https://vaunut.org/kuva/62894, https://vaunut.org/kuva/91721 mutta Hr11-vetureiden osalta vaikuttaa, että niillä vedettyjen matkustajajunien tavanomaiset pituudet olivat vain 12-24 akselia ja tätä pidempiä oli vain satunnaisesti ruuhkapäivinä tai sitten niitä laitettiin jo herkästi parivetoon toisen Hr11-veturin tai Dm4-vaunun kanssa. | ||||
|
16.11. 16:58 | Ilmari Tommola | ||
| Helsingin historia on pitkään ollut lähellä sydäntä, etenkin kantakaupungin syrjäisemmät kulmat. Todennäköisesti kiinnostus on elinikäisen helsinkiläisyyden ja Aki Kaurismäen elokuvien yhteisvaikutusta. Kaupunkihistorialla on ehdottomasti myös yhteys Helsingin raideliikennehistoriaan, ja kiinnostukseni raideliikenteen valokuvaamiseen kulkee käsi kädessä kaupunkikuvaamisen kanssa. | ||||
|
16.11. 16:54 | Alex Chudoba | ||
| Aggregaatin pakoputki paljastaa vasemman vaunun selvästi Eifet 25301:ksi. | ||||
|
|
16.11. 16:43 | Reijo Salminen | ||
| Kiitoksia Esalle tuon tunnelikampikammion selvittämisestä, ei ole mennyt kuin rapiat 40 vuotta että olen sanakirjassa näkemääni sanaa ihmetellyt että mistä siinä on oikein kysymys, nyt se sitten selvisi. | ||||
|
|
16.11. 16:25 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän moottorinkin kanssa ollut ongelmia, koska Hr11-vetureissa moottorin kierroslukua pudotettiin koneistoremontin yhteydessä 1700 r/min -> 1500 r/min, vaikka teho siitä huolimatta nousi ahtimien asentamisen vuoksi. | ||||
|
|
16.11. 14:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo: Maybach-Motorenbaun historia liittyy oleellisesti vanhan kreivi Ferdinand von Zeppelinin keksintöön - jäykkärunkoisiin ilmalaivoihin. Näiden matkanopeus lennolla ei suinkaan huima ollut, mutta pitkillä lentomatkoilla moottoreilta vaadittiin kestävyyttä, luotettavuutta ja helppoa kunnossapitoa. Näistä se johtuu, Maybachin hyvä maine. Esimerkiksi vaikkapa nyt kuuluisa LZ 127 "Graf Zeppelin", joka aikoinaan vuosina 1928 - 1937 teki 590 lentoa vähän joka puolelle maailmaa. Ilmassa yhteensä 17'179 tuntia. Se tekee keskiarvoksi reilut 29 tuntia lentoa kohden. 127:ssa oli viisi Maybachin VL-II -mallista V-12 moottoria. Niissä käytettiin joko tavanomaista polttonestettä ja "Blaugas"-nimistä propaanin kaltaista polttoainetta. Matkalentonopeus oli noin 120 km tunnissa ja suurin lentonopeus noin 130 km/t. Oheistuotantona tarvittavaa hammaspyörien valmistusta jatkoi emoyhtiöstä irrotettu Zahnradfabrik Friedrichshafen eli nykyäänkin hyvin tunnettu ZF. Ja siitä se sitten jatkui (Maybachilla myös omaa henkilöautotuotantoa oli vuosina 1922 - 1945). Joten: ihmettelen ihan oikeasti, miksi laatutuote ei löytänyt eikä löydä tietään Suomen vetureihin...? Telva Lauttasaaressa oli maahantuojana, myynnissä oli kuitenkin enimmäkseen merimoottoreita. Jälkihuomautuksena: vuonna 2002 alettiin valmistaa uutta loistoautoa Maybach (SW 57 ja 62). Merkin elvyttäminen ei kuitenkaan mennyt täydellisesti putkeen, vaan se lopetettiin 2013 ja Mersu jatkoi siitä alkaen saman auton valmistamista omalla brändillään. |
||||
|
|
16.11. 13:17 | Jouni Halinen | ||
| Edellisen lisäksi: Merihaan rakennuskanta on vielä mallia "matala", Sompasaaren täytöt ovat kesken, Hanasaari 1 voimalaitos on purettu ja hiilikasa vetää viimeisiään, Kruununsiltojen työmaa puuttuu, Hakaniemen silta on rakennettu uusiksi, Skattan kärki on entisellään telakka ym. Diakonissalaitoksen tontilta puuttuu taloja, Hotelli Hesperian ja Intterin rakennustyöt ovat kesken (torninosturit), Myös Finlandiatalon lisäsiipi puuttuu, Mäntymäen kentällä on vielä messujen iso peltihalli, ja Kuntatalon (3 linja) tontilla on vielä vanha rakennuskanta. Ratapiha/Tavara-asema/R-asema alue onkin sitten aikalailla myllätty Oodi, Kiesma, Sanomatalo, Musiikkitalo ym. muut rakennukset ja laiturikatos, foorumi on vielä entisensä, Ravintola (vanha) Töölönranta (puska) on vielä voimissaan, Sokerin tontin toimistotalo ja Oopperatalo puuttuu ja taitaa Linnunlaulustakin jokin talo olla poistunut. Kiskoja Linnunlaulussa on vähemmän. Muuten kaikki onkin sitten ihan ennallaan. Kaksi vanhaa "jäärää" on kuitenkin yhä paikoillaan. Ravintola Kaisaniemi joka on rakennettu 1827 ja oli aikoinaan omalla niemennokallaan ja Hakasalmen huvila joka on rakennettu 1846 ja oli aikoinaan omalla rantatontilla. Kummatkin ovat olleet todistamassa kaiken tämän muutoksen eteenpäin viemää voimaa. Kun ko. talot rakennettiin niin kuva-alalla ei ollut oikeastaan mitään, oli vain Töölön Sokeritehdas (perustettu1823) ja Senaatintorin ympärillä (ns. Vironniemi) oli parinsadan metrin säteellä jonkin verran rakennuskantaa. Ps.1 Ilmarilla on jo 18 vuotiaana pitkä ura valokuvaajana (12 vuotta?). Kun luin hänen kommenttinsa tähän kuvaan, niin ajattelin että siinä joku vanha "jäärä" sepustaa näitä asioita, mutta että ikää on 18 vuotta?, ja jo tuo tietomäärä hallussa?. Varo vaan Ilmari, että sustakin ei tule "sivuraidesepustajaa", niin kuin minusta on "sylttytehtaan" poikien mielestä tullut, ja minun pitäisi tämän takia poistua Vörkistä. Susta on tulossa kovaa vauhtia todellinen Staditietäjä eli peukkuja sulle. Ps.2 Laitan tämän kuvasarjan kera terveiset ”sylttytehtaan” pojille ja toivon että ”sylttytehtaan” alueelta on poistettu kaikki irtokivet, josko siellä ei sitten enää kivitettäisi alaikäisiä lapsia. Ja jos jatkatte siellä muutenkin entiseen malliin (ns. pe******at), niin käyttäkää ainakin kertakäyttö lakanoita jotka voi helposti hävittää (esim. ylöslämmittää höyryveturin) ennen kuin konstaapeli koputtaa oveen. |
||||