|
|
20.07.2024 22:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakaan en itse ole mitenkään tietoinen siitä, ujutettiinko "pitkien koppien" aluskehyksiä autovaunuiksi. Toisaalta, näiden F 3701 - 3717 hylkäysajat olivat etwa 1965 (3714) ... 1979. Samanlaista rysäyttämällä tehtyä joukkohylkäystä kuin mitä Ek - sarjalle tehtiin, eivät nämä Äffät kokeneet. |
||||
|
|
20.07.2024 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ein - vaunun numerossa taitaa olla jotain "vinksinvonksin tai ainakin heikunkeikun" kuten Peppi Pitkällätossulla...? | ||||
|
|
20.07.2024 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3706 valmistui vuonna 1938 ja hylättiin vuonna 1976. | ||||
|
|
20.07.2024 21:02 | Ilmari Tommola | ||
| Seisakkeella oli vilkastakin: kuvaajia oli paikalla yhtä aikaa jopa kolme, joskin olin ainoa junan kyydillä paikalle saapunut. Myös iltapäivällä osa junista pysähtyi Haksissa lyhyesti. | ||||
|
|
20.07.2024 20:44 | Teppo Niemi | ||
| Jaa, ompa muitakin, jotka ovat käyttäneet Haksin pysähdyksiä hyödyksi. | ||||
|
|
20.07.2024 20:40 | Petteri Kumpulainen | ||
| Mutkan takaa tuli vielä paljon lisää vaunua. Taisin kyllä itse kirjoittaa kuvatekstin vähän huonolla sanavalinnalla. :D | ||||
|
|
20.07.2024 19:11 | Osku Reinikka | ||
| Oikealla olevan hotellin törkyinen julkisivu on pesty 16. - 17.7.2024. | ||||
|
|
20.07.2024 19:11 | Oliver Laaksonen | ||
| Eikös nuo ole venäläisopastimia? | ||||
|
|
20.07.2024 19:07 | Rasmus Viirre | ||
| No onpas ollut lyhykäinen täksi junaksi. | ||||
|
|
20.07.2024 19:01 | Pasi Utriainen | ||
| Siinä on kevyen liikenteen käyttöön uusi alikulku, jonne voi sitten ohjata kaiken kevyen liikenteen kun vanha Rättimäen alikulkusilta menee joskus remonttiin. | ||||
|
|
20.07.2024 18:10 | Oliver Laaksonen | ||
| Jännän näköinen tuo 2TE116U verrattuna 2TE116 tai 2TE116UK, naama on litteä tuossa :D | ||||
|
|
20.07.2024 15:52 | Petteri Kumpulainen | ||
| Niinkuin Jaakko sanoikin niin kyllä, päivystäjä hakee kontit Lapaluodon satamasta. Se lienee ainutta liikettä Lapaluodon radalla. | ||||
|
|
19.07.2024 21:34 | Veeti Saukkonen | ||
| Juuri näin :) | ||||
|
|
19.07.2024 19:34 | Juhani Katajisto | ||
| Ja mikä on myös huomionarvoista. Kun veturia on palautettu entisyyteen siis aikaisempien vuosiensa ulkoasuun siihen rakennettu myös pieni lippa katon jatkeeksi halkotilan ylle. Ne poistettiin loppuvuosina Kanoista helpotaakseen pysähtymistä oikeaan kohtaan ajettaensa hihnakuljettimen alle. Lipan kanssahan pelivara on hyvin lyhyt. Ainakin 1960-luvun alussa ollessaan Riihimäellä 787oli muiden tuon aikaisten Kanojen tavoin ilman kyseistä lippaa ja siis hieman alastoman näköinen. | ||||
|
|
19.07.2024 19:03 | Juhani Katajisto | ||
| Tämä laatikkoaura Etv-Rto 46 on juuri, mistä Suolahdessa kirjoitettiin 26.8.1981 hyvin happamasti, kun arvioitiin ratatyökoneiden tarvetta. Tarvitaan ratakuorma-auto Pihtiputaalle lumenaurauksiin ja työntekijöiden kuljetuksiin. Ratakuorma-auto, jossa on iso hytti ja Hiab nosturi. Lumiaura; Simoon (= Tka7) sopiva Valmet. Vanhat laatikkoaurat alkavat lahota käsiin. Etv-Rto 46:n katto vuotaa, siiven saranat vääntyneet, terä vääntynyt, ulkoseinät kaipaavat maalausta jne. Laatikkoaura sitoo yksitoista henkilöä ja veturin aurauksen ajaksi, jolloin muihin töihin ei miehiä enää riitäkään. | ||||
|
|
19.07.2024 17:03 | Rasmus Viirre | ||
| Ja tuo noki heikentää ajovalojen tehokkuutta jo jonkin verran! Ihan kuten itikat auton keulassa. No ovathan nuo kesäyöt vielä hetken suht valoisia.. | ||||
|
|
19.07.2024 15:39 | Timo Salo | ||
| Noki-Petterin tuulilasi ja valot on jääneet pesemättä... :-) | ||||
|
|
19.07.2024 15:33 | Timo Salo | ||
| Seurasin äsken Juliasta tuon lähtöä, (samalla ikkunasta) ei savua ja n. 1 km:n päässä 75 km/h noususta välittämättä! | ||||
|
|
19.07.2024 09:37 | Jukka Voudinmäki | ||
| Hytti ? | ||||
|
|
19.07.2024 08:13 | Aapo Niemelä | ||
| Ei ole Mierontiellä, tämä osuu idemmäksi. | ||||
|
|
19.07.2024 07:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eipä voi muuta sanoa. Tai no, ehkä tällaisessa tilanteessa saattaisi sanoa suorastaan: »Älä sano Sti.» | ||||
|
|
19.07.2024 01:01 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva Jussilta ja samalla toivotetaan Kana Vr1 787 lämpimästi tervetulleeksi Porvoon radalle! | ||||
|
|
18.07.2024 22:25 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Asetelma ja tilanne kaikkiaan hipoo täydellisyyttä. | ||||
|
|
18.07.2024 20:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näistä kuvan mainioista laitoksista vanhin (Dv12 2516) on 60-vuotias, tuorein (Sr2 3205) 28-vuotias. Historiaa jos katsoo, niin aikalailla siihen haarukkaan ovat tainneet osua vetureidemme teknillistaloudelliset käyttöiät. Olisivatko Sk1-höyryveturit olleet pitkäikäisimpiä. Sk1 120 (vuoteen 1887 nro 324) palveli vuodesta 1885 vuoteen 1953 saavuttaen korkean 68 vuoden iän. Tähän ei vanhemman kaartin deeveristöllämme ole enää kuin seitsemän vuoden eli »vuosiviikon» matka. Valtionrautateitten alun dieselveturit eivät kestäneet kahtakymmentäkään vuotta. Hurut menivät pääjoukoin alta kolmikymppisinä, eivätkä Alstikatkaan juhlistaneet nelikymppisiään. Näihin vaikuttavat monet asiat ― ei pelkästään kyseisen veturin ylläpidon kalleus suhteessa tuottavuuteen, varaosien saatavuus, luotettavuus yms., vaan myös muiden veturityyppien osaltaan määrittämä pelikenttä ja eri veturityyppien käytettävyys erilaisissa töissä. Luulen että Kolmonen on jo alkanut syrjäyttää alkupään Kakkosia. | ||||
|
|
18.07.2024 19:19 | Raimo Harju | ||
| Nykyään taidetaan tehdä kertakäyttö tavaraa, tai sitten on niin, että tämä sukupolvi ei säästä. | ||||
|
|
18.07.2024 18:49 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen otos! | ||||
|
|
18.07.2024 18:40 | Teppo Niemi | ||
| Tänään sillan länsipäähän ilmestyneiden kiskojen perusteella kiskon jalka on palkkien yläpintaa alempana, sillä kiskojen yläpinta näyttää olevan samassa tasossa palkkien yläpinnan kanssa. Kuva tuosta: https://vaunut.org/kuva/169388 |
||||
|
|
18.07.2024 18:09 | Jan Jahkola | ||
| Kihniö? | ||||
|
|
18.07.2024 17:57 | Kari Haapakangas | ||
| Mierontieltä? | ||||
|
|
18.07.2024 17:54 | Kari Haapakangas | ||
| Vuosi takaperin Raaheen ajettiin malmirikastetta junilla, joka taisi jatkaa matkaa Lapaluodon kautta. Vieläköhän se jatkuu? | ||||
|
|
18.07.2024 17:35 | Panu Breilin | ||
| Metsän puolelta on tosiaan otettu nämä kuvat. | ||||
|
|
18.07.2024 17:12 | Jaakko Pehkonen | ||
| 2811 on Oulussa. | ||||
|
|
18.07.2024 17:10 | Rasmus Viirre | ||
| Dr16 2813 ilmeisesti vielä huutokaupassa? Onkohan 2811 palannut sitten Ouluun? | ||||
|
|
18.07.2024 17:08 | Hannu Peltola | ||
| Huolestunut kanssaharrastaja lähestyi minua tähän kuvaan liittyen sähköpostitse aiheella Virheen korjaus. Julkaistaan nyt postaus tässä, niin ei jää virheellistä tietoa kiertämään! "Kuvaan https://vaunut.org/kuva/169187?s=1 liittyen olet kirjoittanut vaunut.org:iin virheellisiä tietoja. 1. Kuvan opastimessa on kolme vihreän valon yksikköä, ei neljä. Toiseksi alin, jossa voisi olla esiopastimen valkoinen valoyksikkö, on tyhjä. 2. Tämä kilometrillä 350+148 sijaitseva opastin Ck 131 ei suinkaan ole tulo-opastin (infartssignal), vaan mellansignal. Liikennepaikan raja Hässleholmin suunnasta tultaessa on noin 3 km tätä ennen opastimella Ck 203. Seuraavat opastimet Ck 139 ja Ck 141 eivät varmaankaan voi näyttää muuta ajon sallivaa opastetta kuin "Kör 40, varsamhet" eli 2 vihreätä (jota sitten korotetaan tarpeen mukaan ATC:llä), jolloin opastimessa Ck 131 ei voi koskaan esiintyä opastetta "Kör 80, vänta kör 80" eli 1 vihreä kiinteä ja 1 väritön vilkku, vaan siinä esiintynee tyypillisesti opaste "Kör 80, vänta kör 40" eli yksi kiinteä ja kaksi vilkkuvaa vihreätä valoa. Olen itse asiassa ohittanut kuvan opastimen X16-museosähkölätällä, jolloin käytin raiteen 6 ajolangan melkein koko pituudeltaan, minkä huomasin vasta seuraavana aamuna (kuva ohessa). Suosittelen liikennepaikka- ja opastintietojen sekä vastaavien tarkistamista reittikirjasta." |
||||
|
|
18.07.2024 16:55 | Jimi Lappalainen | ||
| En ole Panu, mutta karttapaikkalinkistä päätellen kuvattu aidan raosta. | ||||
|
|
18.07.2024 16:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Satamasta satamaan kuljetettavat kontit ovat luultavimmin tyhjiä. Samanlaisia konttivirtoja on muidenkin satamien välillä. Tuontisatamaan kertyy tyhjiä kontteja, jotka sitten kärrätään lähinnä maanteitse, mutta joltain osin ehkä rautateitsekin kontitusta tekevään vientisatamaan. | ||||
|
|
18.07.2024 14:48 | Jaakko Pehkonen | ||
| Käsittääkseni Raahen ja Vuosaaren välillä kulkee noin kerran viikossa konttijuna suuntaansa. Kontit lastataan kyytiin Lapaluodon satamassa. Sitä mitä konteissa kuljetetaan en tiedä. | ||||
|
|
18.07.2024 14:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Miten pääsit kuvaamaan tuonne? | ||||
|
|
18.07.2024 13:59 | Teemu Saukkonen | ||
| Yksi parhaista ulinakoneista. | ||||
|
|
18.07.2024 13:03 | Jukka Peltonen | ||
| Oli siellä perässä myös "kana" 787. | ||||
|
|
18.07.2024 11:58 | Teppo Niemi | ||
| Kuvista https://vaunut.org/kuva/119594 ja https://vaunut.org/kuva/153893 näkyy aijemmin käytetty asennustapa. En käynyt tilapäisellä ylityspaikalla, josta olisi voinut nähdä kuvan sillan kiskojen asennustavan. |
||||
|
|
18.07.2024 11:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Laitetaanko kiskot ilman pölkkyjä noille siltapalkeille? Sillan alituskorkeus lienee tässä vaiheessa samaa luokkaa kuin vanhan mutta kieroteitähän on Koivuhovin ja Nihtisillan-Karamalmin kautta. | ||||
|
|
18.07.2024 10:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysinkin Käpylän kirjastosta mainitun "Lunta raiteilla"-kirjan ja sisso! Luin yhteen menoon ja vaikutuin. | ||||
|
|
18.07.2024 10:15 | Petri Nummijoki | ||
| Kun nuo alkupään Sr2-veturit ilmaantuivat ajoon niin pidin selvänä, että niillä liikennöitäisiin ainakin noin 40 vuotta mutta näköjään sitten ei. Varmaan huollettavuuden/saneerattavuuden helppous on yksi hyvän veturin kriteereistä. Vaikka 1990-luvulla vaikutti, että ostettiin parasta saatavissa olevaa niin ehkä tuo ei aivan nappiostos ollut lopulta kuitenkaan. | ||||
|
|
18.07.2024 09:38 | Panu Breilin | ||
| Vaikea mennä sanomaan, mutta Pieksämäen varikollakin noita vihreitä 26-sarjalaisia on seissyt isompi määrä jo pidemmän aikaa: https://vaunut.org/kuva/169379 | ||||
|
|
18.07.2024 09:17 | Petri Sallinen | ||
| Vuonna 1932 Tampella valmisti viisi laatikkoauraa, joiden siipien ja puhdistusterien liike oli toteutettu paineilmalla. Sitä saatiin veturista. Terät nousivat kahvasta kääntämällä ja siivekkeet voitiin kytkeä polkimella hammaspyörävälityksen avulla auran pyöriin. Näin siipiä voitiin liikuttaa koneellisesti. Koneauroissa riitti neljän hengen miehistö: yksi mies hoiti siivet, yksi terät ja auraustyön johtaja työkomennot yhdessä aurausjunan päällikön (=konduktööri) kanssa. Tämäkin selviää "Lunta raiteilla" -kirjasta. | ||||
|
|
18.07.2024 08:13 | Toni Lassila | ||
| Mikä tuon 2610:n tarina on? Onko veturi ollut jossain onnettomuudessa tms. vai joko noidenkin vihertyneiden yksilöiden poisto on aloitettu? | ||||
|
|
18.07.2024 07:04 | Teppo Niemi | ||
| Julian mukaan junan V 12981 Helsinki asema - Porvoo kokoonpano olisi ollut Tka7 + CEmt + Ei + BG + Hkba. | ||||
|
|
18.07.2024 05:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei on näköjään lähiliikennemallinen, nro 22319. | ||||
|
|
18.07.2024 03:39 | John Lindroth | ||
| Upea kuva lähtevästä höyryjunasta! | ||||
|
|
18.07.2024 02:58 | Lasse Reunanen | ||
| Työvoimaa on ollut silloin saatavilla eikä ruumiillista työtä pelätty. Tuollaisessa aurassa olisi ollut esim. siipien kääntö helposti toteutettavissa höyryn voimin. Veturista olisi helposti saanut höyryä syötettyä, eikä olisi kovinkaan isoa mäntäkonetta tarvittu, mikä olisi pyörittänyt akselia, millä olisi yhden miehen voimin voitu hallita kaikkia siipiä hihnojen/vaijereiden välityksellä. | ||||