|
|
23.03.2024 11:18 | Timo Salo | ||
| Lyömätön yhdistelmä liikenteessä... Lippalakki, Lada ja molemmat ovet rakosellaan, vai onko kysymys ison maan isoista toleransseista? | ||||
|
|
23.03.2024 11:06 | Jouni Hytönen | ||
| K30-kiskotusta ei ymmärtääkseni Äänekosken ja Haapajärven väliseltä linjaraiteelta viime kesän työmaiden jälkeen löydy. Tulevalle kesälle jäi vielä Saarijärven pohjoispuolinen K43-osuus. | ||||
|
|
23.03.2024 11:01 | Timo Salo | ||
| Meilläkin rata kulkee n. 70 metrin päästä (Tre-Pri). Olen sanonut perheelle jo valmiiksi, että jos jotakin "lurahtaa" tuohon radalle, niin vaikka pelkät kalsarit jalassa autoon ja vastatuuleen vaikka hiukan ylinopeutta... (+ auton "tunnelikytkin" päälle!) | ||||
|
|
23.03.2024 10:57 | Erkki Nuutio | ||
| Väärennys lienee oikea muuten kuin vaununumeron suhteen, jos Vilenin matkasuuntana oli Helsingistä Pietariin, Turkuun, Tampereelle tai mahdollisesti Tornioon/Karunkiin tai takaisin santarmeja väistellen tai näitä papinasussa huijaten Ensimmäisiä tuonkaltaisia EI -päivävaunuja tuli liikenteeseen vuodesta 1912 lähtien. Vaununumero olisi kuitenkin pitänyt ottaa väliltä 2844-2869. Paremmin tämä väärenns silti on onnistunut verrattuna Edvin Laineen Pohjantähteen. Siinä punaiset alkavat hyökkäystä varten kiivetä avovaunuun, joka näkyvillä olleiden merkintöjensä mukaan kuului korjata vuonna 1972 (noin). Tk3 -veturi on sensijaan kauheasti liian nuori tyypiltään ja varsinkin numeroltaan. |
||||
|
|
23.03.2024 10:55 | Jarno Piltti | ||
| En tiedä miten laajan evakuoinnin tämmöinen juna pahimmillaan saisi aikaan, vähänkin kauempana varmaan riittää sisällä pysyttely ja ilmanvaihdon sulkeminen. Ratapihan maisemaan liittyi ennen kiinteästi tuulipussi, näkee mihin suuntaan myrkkypilvi lähtee. Kaikkien kannalta kuitenkin parempi että aine kulkee näin eikä maantiellä. | ||||
|
|
23.03.2024 09:56 | Timo Salo | ||
| Melkoinen myrkkypommi menee keskeltä Lahtea. Voisi olla huono hengitellä, vaikka vain yksi pönttö repeäisi syystä, tai toisesta keskellä kylää... (t. nimim. ammoniakkia haistellut)https://www.sss.fi/2015/04/ammoniakkivuoto-voi-olla-hengenvaarallinen/ | ||||
|
|
23.03.2024 09:17 | Eemil Liukkonen | ||
| On siellä joku niistä. Mitenkä muutenkaan North Railin vaihtotyöt Ruokosuolla onnistuisi ilman sitä. | ||||
|
|
23.03.2024 09:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei välttämättä. Nimitetäänhän kiskoautojakin kiskopusseiksi. Sen sijaan tämä puhekieleemme laivattu lainanimitys on kotoisin merien takaa. Ruotsissa tunnetaan pussit ja rälssipussit (rälsbuss). Manner-Euroopassa kulkee autopusseja. Saksalaiset höpöttävät myös reissupusseista (reisebus). Kaikella kunnioituksella muiden maiden (vaihteen)kieliä ja sanavarantoja kohtaan, itse olen kuitenkin jukopäisenä vekkulina koittanut tällaisissa yhteyksissä pidättäytyä pussi-nimityksen käyttämiseltä. Mulle on olemassa vain linja-autoja, kiskoautojunia ynnä muita sen sellaisia kulkulaitoksia. Pidän suorastaan näitä omintakeisuuksiamme rikkautena. | ||||
|
|
23.03.2024 03:36 | Jouni Halinen | ||
| Tästä olen jo aikaisemminkin kirjoittanut. Asema oli aikaisemmin hyvän ystäväni Paavo Eskolan omistuksessa. Hän kuoli 2011 ja rakennus siirtyi hänen poikansa omistukseen. Pekka on yrittänyt myydä taloa jo pidempään ja se on nytkin myynnissä Etuovi.com:sa. Hintapyynti on 69.500 eur ja neuvotteluvaraa on. Rakennuksen pinta-ala on 199 neliötä + ullakko ja siihen saa rakennettua helposti 2 asuntoa (47 ja 125 neliötä). Muitakin rakennuksia 5000 neliön tontilla on. Rakennus on valmistunut vuonna 1915 ja se on suojeltu. Loput asiat selviävät myynti-ilmoituksesta. Pekkaan voi olla yhteydessä suoraan tai minun kauttani, voin kertoa kiinnostuneelle puolueetonta faktaa rakennuksesta. https://www.etuovi.com/kohde/f43938?haku=M2089339111 |
||||
|
|
23.03.2024 02:27 | John Lindroth | ||
| Hieno talvinen kuva! | ||||
|
|
23.03.2024 00:44 | Arto Papunen | ||
| Yksi Dr21 nyt vielä kaiketi Kuusankoskella ja tässä tuodaan toista Kouvolaan, lieneekö se kolmas vielä Ruokosuolla? | ||||
|
|
22.03.2024 22:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainiota, informatiivinen kuva :) | ||||
|
|
22.03.2024 22:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös pussi ole se joka kulkee kumisilla pyörillä? Hieno kuva muuten! | ||||
|
|
22.03.2024 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa näyttää olevan puinen jarruklossi. Tammea? | ||||
|
|
22.03.2024 20:55 | Jarno Piltti | ||
| Mainoskuvamatskua aivan täysin, kaupunkilaisia hemmotellaan eri tasoisin palveluin. | ||||
|
|
22.03.2024 20:52 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva vaihtotyöäksönistä. | ||||
|
|
22.03.2024 20:49 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva, näitä järkäleitä ei kai yleensä näe kuin ratapihasokkeloiden kätköissä. Siisteysero niihin firman toisiin koneisiin huomattava. | ||||
|
|
22.03.2024 20:47 | Jarno Piltti | ||
| Vaunujen liitumerkinnät on oma kiinnostava aiheensa. "Ei saa ottaa" eli vaunu lienee ns vainaa? | ||||
|
|
22.03.2024 19:15 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuosta radasta löytyy Drehscheibe -lehden keskustelufoorumilta kuvasarja 1990-luvun alusta: https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?017,10746143 |
||||
|
|
22.03.2024 16:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsingin konepajan Vaununkorjauspäiväkirja 1889-1900 kertoo kuvan mukaisen Gl-sarjan alkuhetkistä: "1894 Huhtikuu 13: 9 avonaisen korkean tavaravaunun No 4052-4060 uudelleenrakentaminen Kalkkivaunuiksi piirustuksen mukaan. Vaunut uudelleenrakentamisen jälkeen litteroidaan G.l ja saavat numerot 3972-3980, aluksi tehdään vain yksi vaunu tarkastettavaksi." Yksi korkealaitaisesta avonaisesta G:b-tavaravaunusta muunnettu kattoluukullinen kalkkivaunu esiintyy kalustoluetteloissa jo vuodesta 1880. Vuodesta 1885 vaunun littera on Gl (Gb-vaunut saivat samalla litteran Ha). Vuonna 1894 näitä kattoluukullisia vaunuja on 2. Ja vuonna 1895 tulevat sitten nämä vaununkorjauspäiväkirjan 9 vaunua, nrot 3972-3980. Tiedossani ei ole, minkänäköisiä nuo 2 ensimmäistä kattoluukullista kalkkivaunua olivat. Vuoden 1894 kalkkivaunumalli on kuitenkin tämän valokuvan kaltainen. Vuoden 1896 uudelleenumeroinnissa nämä vaunut kuuluivat numerosarjaan 9701-9800. |
||||
|
|
22.03.2024 09:56 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Komeaa. Miehitystä oli vielä pari vuotta jäljellä, lättähattujen pysähdyksiä kahdeksan. | ||||
|
|
22.03.2024 05:38 | Jukka Viitala | ||
| Faijan työpöytä oli uuden aseman valmistumiseen saakka keskimmäisten ikkunoiden takana telexin rätinän ja tupakansavun seassa. Aseman muutettua rakennus oli JuHan toimistona ja tulihan tuolla kellarissa vaihdettua vaatteita muutamaan kertaan 1983-84. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6712165.572707526&e=509170.11160658865&title=Hillon%20asema&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z | ||||
|
|
22.03.2024 01:12 | Jouni Halinen | ||
| Tässä on käynyt varmaan Janne Määtällä ihan näppäilyvirhe, hän on lisännyt setin kuvia 18.1.1999 ja vain tähän kuvaan (kuva 76) on tullut lisäämispäiväksi 14.1 ja niin kuin hän toisessa kuvassa kirjoittaa asiasta (Vorgin ensimmäinen kuvanlisäys 18.1, kuva 40), niin hän ei ole itsekkään huomannut tapahtunutta. Eli Vorgin "syntymäpäivänä" voidaan pitää 18.1.1999, myöhäiset synttärionnittelut 25 vuotiaalle päivänsankarille. Viittaus digikamera aikaan siirtymisessä tarkoitti sitä, että filmikamera-aikana kuvien laatu selvisi vasta pitkän prosessin jälkeen. Ensin piti käydä ostamamassa filmirulla jostain, sitten kuvattiin filmirulla täyteen, sen jälkeen piti matkustaa lähimpään valokuvaliikkeeseen ja sitten mentiin takaisin kotiin. Viikonparin päästä piti matkustaa jälleen sinne valokuvausliikkeeseen. Kotona sitten todettiin että osa kuvista on mennyt jollain tavoin pieleen, eli niin kuin yllä olevalle kuvalle on käynyt. |
||||
|
|
22.03.2024 00:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo nimikyltti on kyllä hellyyttävä :) | ||||
|
|
21.03.2024 18:20 | Arto Papunen | ||
| Toisaalta kiinnittääkö teippauksiin kovin moni huomioita kun tämä firma ei toimi matkustajaliikenteessä.. Noh ehkä vähän kun oli uutisissa mainittuna mutta. | ||||
|
|
21.03.2024 17:56 | Sami Koistinen | ||
| Varmaankin syy miksi ajetaan toisen firman kuosissa on se ettei haluta pilata oman firman mainetta? https://yle.fi/a/74-20079903?origin=rss |
||||
|
|
21.03.2024 17:27 | Tapio Keränen | ||
| Rakennus oli ratapihan länsipuolella. Nimenä oli 30.5.1970 asti Hillo. | ||||
|
|
21.03.2024 16:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on upea kuva! Näin se vaan rautatieliikenne kehittyy Suomessakin ja palvelutaso paranee sopivan kilpailun myötä. | ||||
|
|
21.03.2024 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Porvoossa ollutkin kätkettynä jonnekin sen palaneen XT 01617:n 20,8 m aluskehys? Jos siitä on enää mihinkään, niin eikö Eim - korin ja mainitun aluskehyksen voisi naittaa keskenään? XT oli muinainen CEm m/1928, hyttivaunu sekin. Niin ja minkähänlainen piirustuskokoelma kunnostajilla on ollut? Ei silti, homman saa sujumaan kyllä jos yksikin hytti on säilynyt malliksi ja tekijät tienneet mitä tehdä ja miten. |
||||
|
|
21.03.2024 15:29 | Mikko Ketolainen | ||
| Olin tänään sopivasti Suolahdessa ja julian kartasta VET 17146:n kulkua seuraten menin sopivalle paikalle odottelemaan. Sitten ilmestyi Suolahden ratapihalle tulevan suoran päähän veturin valot. Sen lähestyessä katsoin ensin, että se on dieselveturi joka tulee, mutta veturin tultua hieman lähemmäs paljastuikin, että sehän on Fenniarailin sähköveturi Sr3 201 joka sieltä tulee hakemaan vaunuja. Nyt on sitten ensimmäinen Fenniarailin Sr3 ikuistettu. | ||||
|
|
21.03.2024 15:16 | Ari Virtanen | ||
| Hieno juttu Jorma ja laita kuvia. Kuten ylempänä totesin, on hienoa kun näitä säästyneitä vaunuja tai aihioita pompsahtelee milloin mistäkin. | ||||
|
|
21.03.2024 15:12 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä se on kunnostettu varsin upeaksi. Pitänee laittaa kuva keskustelupuolelle. | ||||
|
|
21.03.2024 15:10 | Ari Virtanen | ||
| Tiedätkö Jorma oliko Eim-vaunun kori Munsalassa säästynyt sisältäkin matkustajaliikenteen aikaisessa asussaan? | ||||
|
|
21.03.2024 14:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ci 2234 oli ollut Iittalassa, maaliskuussa 1940, rysäyttäneessä sotalapsijunassa 69, junan ensimmäisenä vaununa. Se paloi kokonaan, valokaasun sytyttyä. Veturina oli ollut H8 563. |
||||
|
|
21.03.2024 12:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kunnostettu vaunun kori on tallessa Munsalassa. | ||||
|
|
21.03.2024 12:04 | Jorma Rauhala | ||
| 45 makuupaikkaisen Eim-vaunun nro 21916 kori on kunnostettuna suuressa katetussa hallissa. Kävin kesällä 2021 Munsalassa eikä siellä näkynyt muita vaunuja. Risto on vaatimattomammassa katoksessa. | ||||
|
|
21.03.2024 10:52 | Hannu Peltola | ||
| Oliko tämä rakennus ratapihan länsipuolella? Taitaa olla tässä kuvassa lähes viimeisiä aikoja käytössä, valmistuiko uusi liikeenpaikkarakennus ratapihen itäpuolella sähköistyksen ja JUHA-radan myötä? | ||||
|
Kuvasarja: Conquering the Cascades - Part II |
21.03.2024 10:29 | Hannu Peltola | ||
| Harrastuksissa on erilaisia vaiheita, nyt alkuvuosi 2024 on ollut minulla rautatieharrastuksen osalta purkuvaihetta! Valtaosa harrastukseen käytettävissä olevasta ajasta on nyt kulunut tämän pienoisrautatien purkuun. | ||||
|
|
21.03.2024 08:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oma juttunsa on myös vetureiden miehistöjen välinen yhteydenpito. Höyryillä nimenomaan parivedolla ajettaessa olisi yhteisymmärrys enemmänkin kuin suotavaa. | ||||
|
|
21.03.2024 01:49 | John Lindroth | ||
| Mestariotos! | ||||
|
|
20.03.2024 23:59 | Ari Virtanen | ||
| Kun nyt asiasta on kysellyt, niin kuulin huhuja Vauhtipuiston vaunujen siirtymisestä Uudessakaarlepyyssä sijaitsevalle RM-Trukcs:ille. Siellä kyseisellä rekkapurkamolla on jo ennestään Tr1 1074 näytillä, joten vaunujen päätyminen kaveriksi on tavallaan ihan loogistakin. Edit: Tosin ei ne vaunut Riston lähettyvillä ole löytämieni kuvien perusteella. | ||||
|
|
20.03.2024 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kaksinvetoa VETinä ei taida löytyä Vorgin kuvista, mutta Pohjanlahden toiselta puolelta löytyy ainakin kuvia, joissa kaksinvedossa olevat höyryt ovat tenderit vastakkain: https://vaunut.org/kuva/64202?s=1 | ||||
|
|
20.03.2024 23:21 | Markku Naskali | ||
| Sen tapaista tarkoitin, että yleensä esillä on ns. markkinointinimi huolimatta siitä mikä on omistajan virallinen nimi. Vaan ei firma näytä juuri kiinnittävän huomiota ulkonäköön. Kovin sottaisiakin ovat pidempään käytössä olleet veturit. |
||||
|
|
20.03.2024 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keulat eri suuntiin uskoakseni rajaa ajonopeuden 50 km/t:iin. Syy: - tenderiä EI OLE suunniteltu johtoteliksi, pikemminkin perässä vedettäväksi. |
||||
|
|
20.03.2024 21:20 | Jimi Lappalainen | ||
| MIelenkiintoisen näköistä, kun höyryveturilla ajetaan yksinään. Paljonkohan mahtaa olla viime vuosina ollut tällaisia ajoja? Höyryvetureiden kaksinveto vettinä voisi olla jo kuvaamisen arvoinen juna, vaikkapa vielä keulat eri suuntiin! | ||||
|
|
20.03.2024 20:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Vai viittaako Markku kommentissaan leasingkuvioiden sijaan siihen, että Operail on Suomen toimintansa myynyt aikaa sitten pois? Mutta tässäkin veturissa tosiaan edelleen on kyljessä Operail, sekä tekstinä että logona. (Kuvateksti toki huono kun siinä mainitaan Operail, korjaanpa sen) | ||||
|
|
20.03.2024 19:52 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen hallikuva! | ||||
|
|
20.03.2024 18:44 | Arto Papunen | ||
| Taisiko jossakin vaiheessa lukenut, että kaksi on leasingillä ja yksi oma. Tämä tullut ensin niin olisiko tämä se oma? | ||||
|
|
20.03.2024 18:32 | Timo Haapanen | ||
| Leasing? | ||||
|
|
20.03.2024 18:19 | Markku Naskali | ||
| Onko siis tuossakin veturissa Operailin merkit? Mikä lienee omistuskuvio kun kuvittelisi että olisi sen firman merkit jonka nimissä toimitaan. |
||||
|
|
20.03.2024 16:08 | Timo Salo | ||
| Tuo se taitaa olla: https://www.haslerrail.com/products-solutions/obe/speed-sensing-and-odometry/pulse-generators/ | ||||