Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.10.2023 16:25 | Jukka Ahtiainen | ||
| Radan vasemmalla puolella oli jokin valonlähde, joka valaisi lähestyvän junan höyrypilveä myös etuviistosta. Ilmassa oli ripaus O. Winston Link -tunnelmaa. | ||||
|
15.10.2023 16:09 | Juhani Katajisto | ||
| Pidetyn sarjan toistaiseksi viimeinen liikkuminen omin konein. Ja upea oli viimeinen työtehtäväkin. Miten kauan roikka lienee seissyt kovassa pakkasessa kaikki paikat jäässä ja, kun sitä sitten yrität liikuttaa niin siihen tarvitaan voimaa! Vaikka suhteellisen voimakas Paikku olikin niin videolta näkee hyvin kuinka lujilla se tässä on. Pysähtyy välillä huohottamaan ja keräämään voimia. Paikun saundit muistuttavat tässä normaaliliikenteen aikaisia työtehtävien ääniä, kun esim. Paikku nosti 30 täyteen lastattua Emmaa Lapinlahden sorakuopalta. | ||||
|
15.10.2023 16:04 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kyllä, Jussi muistaa oikein. Välähdyksiä näkyi, mutta jyrähdyksiä ei kuulunut. Tyyni elokuinen yö. | ||||
|
|
15.10.2023 15:56 | Juhani Katajisto | ||
| Olipa upea kuutamo jo silloin, kun juhlaväkeä odotettiin junaan Kiialan kartanosta. Höyryjuna odotti ja odotti. Vihdoin ei auttanut muu, kun veturimiesten lähteä kartanosta hakemaan juhlavieraita. Ja olipa hyvä, sillä joillekin veturimiesten apu junalle oli ihan paikallaan ja heille kuutamon ihailu sai jäädä toiseen kertaan. Videolta vielä tämä junan lähestyminen kuvaajaa on niin elävää. Aiemmin tällainen upea luonnollinen pimeäkuvaus ei olisi onnistunut. | ||||
|
15.10.2023 15:48 | Otto Tuomainen | ||
| Tämän rataosan suurimmaksi kaltevuudeksi wikipedia tietää 20 ‰. Tämä veturi tuli takaisin avustaen pitkää junaa, joten veturikierrollakin saattaa olla oma osuutensa. | ||||
|
|
15.10.2023 15:40 | Juhani Katajisto | ||
| Hetki ennen elosalamia, mikäli muistan videosta oikein tämän kohdan. Ei varmaan usein saada elosalamia kuvattua. Niitähän näkyi siinä video-otoksessa useampia peräkkäin! | ||||
|
Kuvasarja: Junamatkalla Suomessa |
15.10.2023 15:05 | Jukka Ahtiainen | ||
| Raide 1 https://youtu.be/nRSn1LEB5SM |
||||
|
|
15.10.2023 14:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tuolla niin mäkistä että näin lyhyt juna tarvitsee apuveturin? | ||||
|
15.10.2023 13:01 | Jouni Halinen | ||
| Tuossa Hansassa oli tosiaan se hienous, että ne valmistettiin Suomessa. Aikamoinen saavutus vasta muutamia vuosia aikaisemmin itsenäistyneelle vähävaraiselle valtiolle. Ne olivat aikalaiselle varmaan vähän sama juttu kuin Hornetit nykyihmisille. Valmistuspaja (Suomenlinnassa) oli varmaan vähän kuin puusepänverstaan ja verhoomon yhdistelmä. Valmistusmääräkin oli kunnioittava, alun perin niitä piti valmistaa paljon vähemmän mutta työllisyyssyistä valmistusta jatkettiin. Koneen alkuperäisiä suunnitelmia muutettiin niin paljon (mm. tehokkaampi moottori) että voidaan puhua Hansa FI versiosta. Koneet olivat Suomessa pelkkiä "pommikoneita" (4x10 kg?), suunniteltuja konekivääreitä ei koskaan asennettu. koneessa oli lentäjän lisäksi tähystäjä/pommittaja jota varten koneen pohjaan tehtiin luukku josta hän tähtäsi ja pudotti pommeja ja valokuvasi, tämäkin kuva on ehkä otettu ko. luukusta. Kone oli siis lähinnä (meri)tiedustelukone, johon käyttöön niitä oli ihan liikaa, mikä varmaan nopeutti niiden varhaista poistumista, mutta haitekkiä saatiin kuitenkin runsaasti, tulevia projekteja silmällä pitäen. https://fi.wikipedia.org/wiki/IVL_A.22_Hansa Ylellä on artikkeli aiheesta https://yle.fi/a/3-6335828 Linkki Charles Lindbergh https://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Lindbergh Suomivideoon, se on yllättävän hyvälaatuinen ja varustettu ”reteällä” taustamusalla. Vierailu oli suuri mediatapahtuma Suomessakin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/06/charles-lindbergh-suomessa-1933 USAn suurin ”mediatapahtuma” ennen toista maailmansotaa oli hänen poikansa sieppaus ja murha. Murhaaja saatiin kuitenkin kiinni ja hänet kytkettiin perusteellisen oikeudenkäynnin jälkeen kiinni sähkötöpseliin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lindberghin_pojan_kidnappaus Hän oli ennen sotaa kovinkin natsimielinen, ja ei saanut tämän takia minkäänlaisia ilmavoimien tehtäviä toisen maailmansodan aikana, toimi kuitenkin siviilipuolella mm. konsultoi pidempiä lentoreittejä suunnittelevia lentoyhtiöitä. Hän oli isänsä puolelta Ruotsalaistaustainen. Konkolan siltakin on jo rakennettu. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/164756 kerrotaan "tapaus Konkolasta" enemmän. Saarisen Paven koulukin on jo pystyssä mutta Eläintarhan Neste vielä puuttuu. Onkohan tänne joskus suunniteltu eläintarhaa vai mistä mesta on saanut nimensä? . |
||||
|
15.10.2023 09:34 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Lari! Täällä pohjoisessa talvi tosiaan tuli jo :D | ||||
|
15.10.2023 07:41 | Marko Laine | ||
| Move 21-vetureiden moottoreita. | ||||
|
|
15.10.2023 07:39 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tästä tuli lokakuun kalenterikuva 2023. | ||||
|
15.10.2023 07:15 | Teppo Niemi | ||
| Loviisan rautatien leveäraiteiseksi muuttamisen jälkeen Jolioisten rautatie hankki pyöräsorvin Forssan veturitalliin. | ||||
|
|
15.10.2023 00:53 | Robert Sand | ||
| Mitä moottoreita nämä ovat? | ||||
|
15.10.2023 00:20 | Mikko Ketolainen | ||
| Laitan tämän kuvan alle, vaikkei koske tällä numerolla kulkevaa junaa Laukaa 14.10.2023 4:26:03 raideliikenneonnettomuus: pieni Ihminen kuoli tavarajunan alle Lievestuoreella. Poliisi tutkii asiaa kuolemansyyn tutkintana. Ihminen kuoli junan alle Laukaan Lievestuoreella lauantaita vasten yöllä Ihminen kuoli tavarajunan alle Laukaan Lievestuoreella perjantain ja lauantain välisenä yönä. Hälytys onnettomuudesta tuli aamuyöllä hieman ennen puoli viittä. Loput maksumuurin takana. Julian mukaan kyseessä on juna T55652 Äänekoski - Pieksämäki tavara. Aikataulussa on Lievestuoreen kohdalla saapumisaika 4.24 ja lähtöaika 6.34, mutta ei mainintaa onnettomuudesta. Jostain syystä kohdassa Pieksämäki Temu lukee O1 Onnettomuus: Allejäänti (ihminen). Menneet paikat ilmeisesti sekaisin, sillä ainakaan tilannehuoneessa ei ole Pieksämäen kohdalla raideliikenneonnettomuuksia merkitty kello 7.44. |
||||
|
15.10.2023 00:09 | Jyrki Längman | ||
| Hyvin tiedetty | ||||
|
14.10.2023 23:35 | Asmo Rasinen | ||
| Mitäs se tre:lle? | ||||
|
|
14.10.2023 23:24 | Jorma Rauhala | ||
| Liekö Humppilassa, jolloin entinen Mäntän ja sitä ennen Kaipiaisten 12,6 m pitkä lava. Valmistaja Ge.br. Böhmer 1886, Magdeburg. | ||||
|
Kuvasarja: Jokioisten museorautatien syysajot 9.9.2023 |
14.10.2023 22:38 | Robert Sand | ||
| Hienoja kuvia! On upeita museojunia myös meillä Suomessa. | ||||
|
|
14.10.2023 21:16 | Lari Åhman | ||
| Onpas hieno kuva! Täytyi päivämäärästä uskotella itselle, että kuva on tältä syksyltä. Toisaalla on siirrytty jo talven puolelle. | ||||
|
14.10.2023 21:13 | Lari Åhman | ||
| Hyvin istuu sininen Lättä syksyiseen maisemaan. Punainen asemarakennuskin lisää mainiosti kuvan värikylläisyyttä. | ||||
|
14.10.2023 19:18 | Jouni Halinen | ||
| Tämän verran löytyi vielä ”dataa” Severus Konkolan (omaa sukua Halinen) bisneksistä. Puunhankinta sahoille ja sellutehtaalle 1800 - 1920 Vesisahojen myötä metsien puuvarat nousivat ennen näkemättömään arvoon. Sahan perustamislupa edellytti valtion toimesta tehtyä arviota saatavissa olevista tukkivaroista. Esimerkiksi Jämsänkosken sahaa varten vuonna 1792 tarkistettujen metsien tukkimäärä oli 3280 puuta vuodessa. Liiallisen metsänhakkuun pelosta sahausmäärät yleensäkin määriteltiin hyvin pieniksi. Tukit ostettiin aluksi pääosin niistä lähikylien metsistä, joiden puusto oli arvioitu sahoja perustettaessa. Vähitellen hankinta-aluetta laajennettiin naapuripitäjien puolelle. Tukit tuotiin sahoille uittamalla pohjoisesta Petäjäveden suunnasta ja etelästä jokea pitkin. Jämsänjoessa tukit koottiin "litkoihin" joita höyryvene veti. Vaikka joessa uitettiin tukkeja vähän muihin uittoreitteihin verrattuna, saattoi joskus kirkkovenekin joutua keskeyttämään matkansa joessa seisovien puiden takia. Vuonna 1861 perustetun Rekolankosken sahan aloitettua toimintansa puun kysyntä kasvoi edelleen. 1870-luvulla Jämsässä elettiin "suuren tukkiliikkeen" huippukautta. Rekolan sahan myöhemmin ostanut Severus Konkola oli Jämsän tukkikauppojen keskeinen henkilö, jonka puunhankinta ulottui Keiteleen vesistöön saakka. Konkola myi ja välitti puuta myös Jämsänkosken ensimmäiselle sellutehtaalle. Saha käytti suuret tukkipuut, sellunkeittoon sen sijaan kelpasi pienempi puutavara. Tehtaan puunhankinta-alue ulottui Multialle saakka. Vuonna 1893 ilmoitettiin tarvittavan 500 miestä ajamaan massapuita Jämsänkosken tehtaalle. Puuta tuotiin tehtaalle ja sahalle paitsi uittamalla myös hevosella talvisaikaan. Aluksi mitään varsinaista puiden varastoaluetta ei ollut vaan paperipuu- ja halkopinoja oli siellä täällä tehtaan mäellä. Myöhemmin tehtaan poltto- ja paperipuut varastoitiin joen rantaan tehtaan alapuolelle - Alajan kentälle - johon koottiin Päijänteeltä päin tulevat puut. Koskikeskiseen uittamalla tuodut paperipuut nostettiin maalle Saukon mutkaan, nykyisen uimahallin tienoille. |
||||
|
14.10.2023 18:08 | Timo Haapanen | ||
| Tästä ainakin taisi tulla kuskilta kommenttia: https://www.youtube.com/watch?v=9F0HdRypfoM | ||||
|
|
14.10.2023 17:55 | Timo Haapanen | ||
| Olisipa kiva saada tähän veturinkuljettajankin kommentti, ellei ole jo ylläolevissa. | ||||
|
14.10.2023 17:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuttu silta kuvassa: https://vaunut.org/kuva/154516 | ||||
|
14.10.2023 17:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Arvontakuva. Upeat värit! :) | ||||
|
14.10.2023 12:55 | Hannu Peltola | ||
| Uskomatonta, julkaisin tämän kuvan hetki sitten Facebookin Great Northern -ryhmässä ja sieltä löytyi vanhempi herra, joka oli työskennellyt jarrumiehenä juuri tämän saman veturin kanssa vuosikausia Minneapolisin ratapihoilla 1970-luvulla! | ||||
|
14.10.2023 12:41 | Petri Sallinen | ||
| Kuljetusalan kilpailu alkoi näkyä jo 1950-luvulla. Rautatietoiminnan aseman heikkeneminen autoistumisen myötä oli yleiseurooppalainen ilmiö. Virastomuotoinen kuljetustoimintaa harjoittava toimija oli eriarvoisessa asemassa muihin kuljetusalan toimijoihin verrattuna. Tämä asetti paineita muuttaa virasto yritysmuotoiseksi toimijaksi jo paljon ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Aiheesta löytyy kirjotuksia ja tutkielmia. Vuonna 1981 asetettu Valtion liikelaitostyöryhmä selvitti valtion liiketoimintaa harjoittavien virastojen ja laitosten asemaa — siis Valtionrautateitä laajemmin, mutta myös VR:n huomioiden. Syynä oli ennen kaikkea virastojen toiminta kilpailluilla markkinoilla. Virasto on monesti sekä viranomainen että yritysten kanssa kilpaileva toimija. Virastomuotoisuus aiheuttaa ongelmia myös itse virastolle selvitä tehtävistään kilpailluilla markkinoilla, kun niiden rahoitus on järjestetty valtion budjetin kautta ja kun niiden keräämät tulot tuloutetaan valtiolle. Tulot ja menot eivät kohtaa. Aika monissa tutkimuksissa on todettu, että virastomainen toiminta budjettitalouden ehdoilla ei anna eväitä pärjätä kilpailluilla markkinoilla. Aikoinaan eduskunta päätti poliittisin perustein virastomuotoisen Valtionrautateiden liikkuvan kaluston hankinnasta — joskus vastoin viraston operatiivisia tarpeita, joskus työllisyys- ja aluepoliittisin perustein, joskus työvoimapoliittisin perustein, mutta harvemmin kustannusvastaavasti. Laki Valtionrautateiden talouden yleisistä perusteista (242/1950) määräsi, miten rautatielaitoksen taloutta pitää hoitaa ja millä tavalla kerättävät maksut määräytyvät. Laki siis määrittelee sen, miten liiketoimintaa on hoidettava. Laissa jopa todetaan, että asiakkailta kerättävien maksujen ei tarvitse kattaa toiminnasta aiheutuvia kuluja — tappiota saa siis tuottaa ja tappiollisella toiminnalla virastomuotoinen Valtionrautatiet saattoi vahvistaa asemaansa kilpailluilla kuljetuspalvelumarkkinoilla. Käytännössä tappiot maksettiin valtion budjetista — siis veronmaksajien rahoilla. Eduskunta päätti myös rautatielaitoksen maksuista — lippujen ja palvelumaksujen hinnoista, jos vähän yksinkertaistetaan. Virasto itse ei voinut tehdä tätä, vaikka todellisuudessa se tiesi, minkälaisia kulut olivat, miten ne muodostuvat ja kuinka paljon tuloja niiden kattamiseen tarvittaisiin. Vuonna 1981 aloittanut liikelaitostyöryhmä esitti, että Valtionrautateiden toimintaan olisi syytä lisätä liiketaloudellisten periaatteiden soveltamista. ”Yleinen etukin” (vaihtelee eri aikoina) liikelaitoksen pitäisi ottaa huomioon toiminnassa, mutta tästä aiheutuvat lisäkustannukset olisi korvattava. Liikelaitostyöryhmä julkaisi komiteamietinnön vuonna 1982. Työryhmä mielestä virastomuotoisuus rajoittaa Valtionrautateiden mahdollisuuksia toimia. Yksi pahimmista rajoitteista oli työryhmän mielestä vaatimus, jonka mukaan VR:n on toimittava ”työvirastona” — siis osallistuttava työllisyystoimiin ja otettava toiminnassaan huomioon työllisyysnäkökulmat. Kansanomaisesti sanottuna järjestettävä suojatyöpaikkoja. Toinen ongelma oli jo edellä mainittu järjestely, jonka perusteella eduskunta päätti rautatietariffeista. Kolmas heikko lenkki oli budjettisidonnaisuus valtion budjettiin ja liikkuvan kaluston hankintoihin. Valtion liikelaitoksia koskeva laki astui voimaan vuonna 1987. Lain mukaan jokaiselle liikelaitosmuotoiselle organisaatiolle annetaan vielä erilliset ja tarkemmat määräykset. Tavoitteena oli yksinkertaistaa ja nopeuttaa VR:n päätöksentekoa. Tästä huolimatta eduskunta ja valtioneuvosto pääsivät yhä sanomaan sanansa liikelaitoksen toiminnan kannalta ”keskeisiin tehtäviin” — esim. investointikohteisiin. VR ei voinut vieläkään määritellä itse liikelaitoksen tulostavoitetta, vaan siitä päätti yhä valtioneuvosto. Liikelaitos sai kuitenkin itse perustaa uusia virkoja sekä sopia virkaehtosopimuksista ja työehtosopimuksista. Vuonna 1985 perustettiin uusi komitea, jonka tehtävä oli ”selvittää valtion muussa kuin osakeyhtiömuodossa harjoittaman liiketoiminnan ohjauksen, organisoinnin ja toimintaedellytysten kehittämistarpeita”. VR:n osalta selvityksen tarpeet päättyivät vuonna 1995, kun liikelaitoksesta muodostettiin osakeyhtiö. Liikelaitosmallin rajoitteiksi kirjattiin mm. investointien ja lainanoton rajoitteet sekä kiinteän omaisuuden myynnin rajoitukset. Lainsäädäntöön perustuvien oikeudellisten säännösten soveltaminen toiminnassa nähtiin myös kustannuksia lisäävinä tekijöinä. Laki Valtionrautateistä tuli voimaan vuonna 1990. Se oli erityislaki, joka tarkensi aikaisemmin säädetyn liikelaitoslain määräyksiä. Tavoitteena oli selkiyttää VR:n asemaa kilpailluilla markkinoilla, mutta parantaa myös mahdollisuuksia harjoittaa itsenäisempää ja kilpailukykyistä henkilöstöpolitiikkaa. VR:n muuttamista liikelaitoksesta osakeyhtiöksi ohjasi kaksi asiaa: kuljetusalan kiristynyt kilpailu ja Suomen mahdollinen EU-jäsenyys. Suomen hallitus arvioi asiaa esityksessään vuonna 1994: EU edellyttää kilpailluilla markkinoilla avoimuutta ja asettaa rajoitteita valtion tukien käytölle, jollaiseksi virasto tai liikelaitos voidaan tulkita. Sama kehityskaari toteutui energiasektorilla ja tietoliikennesektorilla. Uuden VR-osakeyhtiön omistuksen säilyttäminen kokonaan valtion hallussa luo mahdollisuuden omistajaohjauksella säilyttää yhteiskunnan mahdollisuudet ohjailla yhtiön toimintaa — näin Suomen hallitus taannoin arvioi. Rataverkon siirto valtiollisen viraston hallintaan taas turvaa strategisen omistuksen. VR:n yhtiöittäminen ei ole mikään poikkeus, vaan kehitys on ollut samankaltaista muillakin sektoreilla. Suurimpana ongelmana pidetään — ja on pidetty — virasto- ja liikelaitosmuotoisen toiminnan budjettisidonnaisuutta: läpinäkyvyyden puutetta ja kankeutta. |
||||
|
14.10.2023 11:26 | Jouni Halinen | ||
| Konkolasta käydään syvällisempää keskustelua tämän kuvan alla https://vaunut.org/kuva/164756 | ||||
|
|
14.10.2023 10:55 | Jouni Halinen | ||
| Lisäsin kuvapuolelle kuvan vuodelta 1970 jossa esiintyy ”Konkolan” päivistys/taukoppi. Siinä näkyy myös ”pommisorvaamon” radanpuoleinen sisäänkäynti. Voi hyvin kuvitella sen kun tässä lastattiin sodan aikana yön pimeydessä ammuksia rintamalle toimitettavaksi ja nyt sama tilanne on lähempänä kuin koskaan sodan jälkeen. Tällaisen fabriikin oli hyvä sijaita keskeisellä paikalla, työvoimaa oli saatavilla, (olivat pitkälti kauniimpaa sukupuolta), sorvit ym. muut työstökoneet olivat saatavilla läheltä (lähimmillään Pasilan konepajalla) ja sähköä oli saatavilla (näkyy siellä olevan omakin voimalaitos piipusta päätellen?). Ja muutkin fasiliteetit olivat kohdallaan. Alkuperäiseen kysymykseeni viitaten, että kumpi oli ensin opaste vai silta arvioin että silta, väärin meni ensin oli patruuna Severius Konkola. No nyt on "Konkolat" perattu perinpohjin. https://vaunut.org/kuva/164775 |
||||
|
14.10.2023 10:10 | Jorma Rauhala | ||
| Teekkareilla on ollut 1950-80-luvuilla omia kolmipyörä- ja pumppuresiinoja, joilla on ajeltu vappuisin. Eräs pumppuresiina on nykyään otaniemeläisessä puistossa nähtävänä. Nykyisellä Jokeri-radalla on myös ollut työmaa-aikana parikin resiinaa ajossa, urakoitsijan ja yksityisen. Resiina katsotaan polkupyörää vastaavaksi laitteeksi ja sellaisen käyttö yleisellä katualueella on siten sallittua, koska se ei ole erikseen kiellettyä. Kohteliasta on kuitenkin antaa linjaliikenteelle etuajo-oikeus. |
||||
|
14.10.2023 10:02 | Jorma Toivonen | ||
| Lupapaikkahan se. Siirtyi ajasta ikuisuuteen 2007. SKS |
||||
|
|
14.10.2023 07:56 | Jouni Halinen | ||
| Jostain muistan kuulleeni/lukeneeni, että (teräsrakentamisen ala) teekkariporukka olisi rakentanut/tuunannut resiinan työpajallaan jolla he sitten ajelivat öisessä Helsingissä. Mitenköhän pitää paikkansa?. | ||||
|
|
14.10.2023 07:27 | Jouni Halinen | ||
| Pave myös kirjoittaa että jossain kartassa olisi merkintä Konkolan tila/Malmi, tässä voi olla perimmäinen syy sillan ym. muun nimeämiseen "Konkolaksi". Tämä Severius oli lähtöisin pienistä oloista oli pienikokoinen ja osasi hädintuskin lukea ja kirjoittaa. Hän loi kuitenkin huomattavan omaisuuden moninaisilla liiketoimillaan. Mielenkiintoista on se että hän oli alkuperäiseltään nimeltään Halinen (muutti nimensä tilansa nimen mukaiseksi) ja hänen veljensä oli Kalle Halinen, isoisäni isä oli myös Kalle Halinen, kyse on kuitenkin eri henkilöstä. Tällainen video tuli silmille. Kohdassa 15.50 näkyy tämä tasoristeys. Pasilan tasoristeykset, video on kuvattu ilmeisesti vuonna 2003?. laatu on kyllä aika huono. https://www.youtube.com/watch?v=yjKCAzbNIvE ”Videon viimeinen tasoristeys on Konkola joka sijaitsi Sörnäisten satamaradalla (Pasila alapiha- Sörnäinen). Tasoristeyksen varustuksiin kuuluivat risteysmerkit, yksi kova ääninen kello ja kaiutin. Ennen kaiuttimet laittamista siinä oli VMA-kello. Päivystäjä tuli vaunujen kanssa 06.02.1863 avatulta ja 27.04.2009 lakkautetulta Helsinki Sörnäisistä (Sörnäs, 12+194) Nykyään tätä tasoristeystä ei ole kuten ei ole enää Sörnäisten satamarataakaan”. Videon on lisännyt nimimerkki ”junademia” hänellä on lisättynä muitakin R-aiheisia videoita Juutuubeen. https://www.youtube.com/@Junademia Laitoin tämän esille myös kääntöpöydälle. Siellä on esillä laajempi kirjallinen sepustus näistä tasureista. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=971.msg110401&topicseen= |
||||
|
|
14.10.2023 05:50 | Jouni Halinen | ||
| Jimin linkin takaa löytyy toinen linkki josta ”Konkolalle” löytyy selitys. Ylempänä pohdin, josko Saarisen Pavella olisi tietoa asiasta ja hän on juurikin sen kommentissa kertonut. Nimi tulee tosiaan patruuna Severius Konkolalta https://fi.wikipedia.org/wiki/Severus_Konkola jonka tilukset ylsivät näemmä Jämsästä Pasilaan asti?, joista sitten ainakin osa pakkolunastettiin hänen perillisiltään. Aika hyvin olin edellisessä kommentissani ns. ”kartalla”. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11860 ”Vr-asuintaloissa on sellainen piirre, että osa taloista on ollut ilman katuosoitetta. Katuosoitetta ei ollut, jos talo oli muun rautatiealueen yhteydessä eikä sillä aa ollut erillistä tonttia, jolla olisi ollut oma katuosoite. Tontin puuttuminen on ollut ylitsekäymätön este katuosoitteelle. En sitten tiedä, miten katuosoite järjestettiin Veturitien yhteydessä Pasilassa. Nyt Toralinna ynnä muut rakennukset saivat katuosoitteen”. ”Rusthollari Severius Konkolan perillisiltä pakkolunastettiin 1900-luvun alussa 4 taloa Pasilassa rautatien alueella ratapihan reunassa. Sen osoite oli hämmentävä Fredriksberg Malmi 43. Rakennukset purettiin pois ratapihan tieltä. Konkola on mystinen nimi, joka liitettiin Savonkadun siltaan ja satamaradan vaihdetupaan konepajan haarassa. ”Katuosoitteen puuttuminen oli muuten aika hankala asia. Aina sai selitellä. Toralinnan kuitenkin kaikki tunsivat, mutta eihän se ollut ainoa rakennus. Vanhoissa sanomalehdissä kirjoitettiin joskus myös hämmentävästi Fredriksbergin asema Malmilla. Fredriksberg liitettiin helsinkiin 1912. Sitä ennen se kuului Helsingin pitäjään, jonka keskuspaikka oli Malmilla. Konkolan tilan nimi ilmeisesti oli myös Malmi, ainakin kartassa on siten merkittynä”. |
||||
|
14.10.2023 00:58 | Mikko Mäntymäki | ||
| VR:lle olisi tullut halvemmaksi kallistaa kaarteet 200km/h tasolle kuin ostaa näitä Italian ihmeitä. | ||||
|
14.10.2023 00:55 | Mikko Mäntymäki | ||
| P tiukkuutta...? | ||||
|
13.10.2023 23:51 | Rasmus Viirre | ||
| Aaivan, pahoittelen. Kiitos selvityksestä! | ||||
|
13.10.2023 22:45 | Mikko Mäntymäki | ||
| En rupea itse kokeilemaan koska syy 1. En hajota halkaisukonetta testissä että riittääkö 7 tonnia katkaisemaan laudan 25mm ja 50mm kakkosnelosen. Se ei ole koneen rikkomisen arvoista. | ||||
|
|
13.10.2023 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| Mitäköhän mittauksia vaunulla suoritetaan? Ainakin minulta on tieto mennyt ohi korvien. | ||||
|
|
13.10.2023 22:31 | Mikko Mäntymäki | ||
| Nyt tarvittaisiin kaksi viiksekästä myytinmurtajaa testaamaan ilmatykillä kuinka paljon voimaa tarvitaan että puu menee vaunun kyljestä läpi. 7 tonnin halkaisukoneen tunkki riittää halkaisemaan oksaisen pölkyn jonka paksuus on 30-80cm, nelikkoterällä menee noin puolet pienempi. Erijuttu olisi se että puu ammuttaisiin RK-46 lähtönopeudella niin saattaisi tulla uusi tuuletusikkuna seinään. Tästä saataisiin Suomen myytinmurtajat jotka testaisi mitä tapahtuu kun 2"4" ammutaan "piiskan lähtönopeudella". Tämä meni taas tähän että heittelen, mitä tapahtuisi? | ||||
|
|
13.10.2023 22:24 | Jorma Rauhala | ||
| Tälläpä olisi hienoa ajella Jokeri-radalla. | ||||
|
|
13.10.2023 22:13 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tämä Kotavaara ollut vain junaliikenteessä aikatauluissa ollut luvanottopaikka, SKS? | ||||
|
|
13.10.2023 22:04 | Petri Kiviniemi | ||
| Esim. https://vaunut.org/kuva/103979?liikp1=344 | ||||
|
Kuvasarja: Kemijärvi – Kelloselkä rata ja Soklin kaivoshanke |
13.10.2023 22:03 | Petri Kiviniemi | ||
| Hieno kuvasarja. Kiitos tästä tuoreesta katsauksesta. Rataa on muistaakseni ainakin kerran raivattu sulkemisen jälkeen. Toki voin muistaa väärin. | ||||
|
|
13.10.2023 21:59 | Petri Kiviniemi | ||
| Ks. aiemmat Isokyläkuvat. | ||||
|
|
13.10.2023 21:41 | Rasmus Viirre | ||
| Ettei olisi pv:n vanhoja ja unohdettuja..? Toisaalta miksi olisivat Isokylässä, en tiedä. Joka tapauksessa todella mielenkiintoista. Nämä ovat hienoja löytöjä niin pienistä ja hiljaisista, kuin myös isommista liikennepaikoista! | ||||
|
13.10.2023 21:30 | Timo Haapanen | ||
| Todennäköisesti 2805 https://vaunut.org/kuva/154301?s=1 | ||||
|
13.10.2023 21:27 | Timo Haapanen | ||
| Okei, kiitos oikaisusta! | ||||
|
|
13.10.2023 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläkö Pendolinot kallistuvat? | ||||
|
|
13.10.2023 21:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Aikataulua ei löydy päivämäärällä 19.6.2020, koska lähtöpäivä on edellinen päivä. https://juliadata.fi/timetables?s=269&d=18.6.2020 Lisäksi Timon linkittämä juna kulkee eri suuntaan kuin tämä kuvan juna. | ||||