Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	16.11. 17:04	Reijo Salminen
		Amos Andersson oli todennut kun päätettiin eduskuntatalon paikasta että "sitten se edusta on pakko laittaa kuntoon!", no pitänee paikkansa mutta kyllä siinä on aikaakin kulunut.
	16.11. 16:59	Petri Nummijoki
		Ennenkin olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, että nimellisesti vain hieman Hr11-vetureita tehokkaammilla Sr12-vetureilla vedettiin rauhallisempien aikataulujen aikaan aivan kunnollisen kokoisia pikajunia https://vaunut.org/kuva/19433, https://vaunut.org/kuva/38119, https://vaunut.org/kuva/62894, https://vaunut.org/kuva/91721 mutta Hr11-vetureiden osalta vaikuttaa, että niillä vedettyjen matkustajajunien tavanomaiset pituudet olivat vain 12-24 akselia ja tätä pidempiä oli vain satunnaisesti ruuhkapäivinä tai sitten niitä laitettiin jo herkästi parivetoon toisen Hr11-veturin tai Dm4-vaunun kanssa.
	16.11. 16:58	Ilmari Tommola
		Helsingin historia on pitkään ollut lähellä sydäntä, etenkin kantakaupungin syrjäisemmät kulmat. Todennäköisesti kiinnostus on elinikäisen helsinkiläisyyden ja Aki Kaurismäen elokuvien yhteisvaikutusta. Kaupunkihistorialla on ehdottomasti myös yhteys Helsingin raideliikennehistoriaan, ja kiinnostukseni raideliikenteen valokuvaamiseen kulkee käsi kädessä kaupunkikuvaamisen kanssa.
	16.11. 16:54	Alex Chudoba
		Aggregaatin pakoputki paljastaa vasemman vaunun selvästi Eifet 25301:ksi.
	16.11. 16:43	Reijo Salminen
		Kiitoksia Esalle tuon tunnelikampikammion selvittämisestä, ei ole mennyt kuin rapiat 40 vuotta että olen sanakirjassa näkemääni sanaa ihmetellyt että mistä siinä on oikein kysymys, nyt se sitten selvisi.
	16.11. 16:25	Petri Nummijoki
		Eiköhän moottorinkin kanssa ollut ongelmia, koska Hr11-vetureissa moottorin kierroslukua pudotettiin koneistoremontin yhteydessä 1700 r/min -> 1500 r/min, vaikka teho siitä huolimatta nousi ahtimien asentamisen vuoksi.
	16.11. 14:08	Esa J. Rintamäki
		Herra Kimmo: Maybach-Motorenbaun historia liittyy oleellisesti vanhan kreivi Ferdinand von Zeppelinin keksintöön - jäykkärunkoisiin ilmalaivoihin. Näiden matkanopeus lennolla ei suinkaan huima ollut, mutta pitkillä lentomatkoilla moottoreilta vaadittiin kestävyyttä, luotettavuutta ja helppoa kunnossapitoa. Näistä se johtuu, Maybachin hyvä maine. Esimerkiksi vaikkapa nyt kuuluisa LZ 127 "Graf Zeppelin", joka aikoinaan vuosina 1928 - 1937 teki 590 lentoa vähän joka puolelle maailmaa. Ilmassa yhteensä 17'179 tuntia. Se tekee keskiarvoksi reilut 29 tuntia lentoa kohden. 127:ssa oli viisi Maybachin VL-II -mallista V-12 moottoria. Niissä käytettiin joko tavanomaista polttonestettä ja "Blaugas"-nimistä propaanin kaltaista polttoainetta. Matkalentonopeus oli noin 120 km tunnissa ja suurin lentonopeus noin 130 km/t. Oheistuotantona tarvittavaa hammaspyörien valmistusta jatkoi emoyhtiöstä irrotettu Zahnradfabrik Friedrichshafen eli nykyäänkin hyvin tunnettu ZF. Ja siitä se sitten jatkui (Maybachilla myös omaa henkilöautotuotantoa oli vuosina 1922 - 1945). Joten: ihmettelen ihan oikeasti, miksi laatutuote ei löytänyt eikä löydä tietään Suomen vetureihin...? Telva Lauttasaaressa oli maahantuojana, myynnissä oli kuitenkin enimmäkseen merimoottoreita. Jälkihuomautuksena: vuonna 2002 alettiin valmistaa uutta loistoautoa Maybach (SW 57 ja 62). Merkin elvyttäminen ei kuitenkaan mennyt täydellisesti putkeen, vaan se lopetettiin 2013 ja Mersu jatkoi siitä alkaen saman auton valmistamista omalla brändillään.
	16.11. 13:17	Jouni Halinen
		Edellisen lisäksi: Merihaan rakennuskanta on vielä mallia "matala", Sompasaaren täytöt ovat kesken, Hanasaari 1 voimalaitos on purettu ja hiilikasa vetää viimeisiään, Kruununsiltojen työmaa puuttuu, Hakaniemen silta on rakennettu uusiksi, Skattan kärki on entisellään telakka ym. Diakonissalaitoksen tontilta puuttuu taloja, Hotelli Hesperian ja Intterin rakennustyöt ovat kesken (torninosturit), Myös Finlandiatalon lisäsiipi puuttuu, Mäntymäen kentällä on vielä messujen iso peltihalli, ja Kuntatalon (3 linja) tontilla on vielä vanha rakennuskanta. Ratapiha/Tavara-asema/R-asema alue onkin sitten aikalailla myllätty Oodi, Kiesma, Sanomatalo, Musiikkitalo ym. muut rakennukset ja laiturikatos, foorumi on vielä entisensä, Ravintola (vanha) Töölönranta (puska) on vielä voimissaan, Sokerin tontin toimistotalo ja Oopperatalo puuttuu ja taitaa Linnunlaulustakin jokin talo olla poistunut. Kiskoja Linnunlaulussa on vähemmän. Muuten kaikki onkin sitten ihan ennallaan. Kaksi vanhaa "jäärää" on kuitenkin yhä paikoillaan. Ravintola Kaisaniemi joka on rakennettu 1827 ja oli aikoinaan omalla niemennokallaan ja Hakasalmen huvila joka on rakennettu 1846 ja oli aikoinaan omalla rantatontilla. Kummatkin ovat olleet todistamassa kaiken tämän muutoksen eteenpäin viemää voimaa. Kun ko. talot rakennettiin niin kuva-alalla ei ollut oikeastaan mitään, oli vain Töölön Sokeritehdas (perustettu1823) ja Senaatintorin ympärillä (ns. Vironniemi) oli parinsadan metrin säteellä jonkin verran rakennuskantaa. Ps.1 Ilmarilla on jo 18 vuotiaana pitkä ura valokuvaajana (12 vuotta?). Kun luin hänen kommenttinsa tähän kuvaan, niin ajattelin että siinä joku vanha "jäärä" sepustaa näitä asioita, mutta että ikää on 18 vuotta?, ja jo tuo tietomäärä hallussa?. Varo vaan Ilmari, että sustakin ei tule "sivuraidesepustajaa", niin kuin minusta on "sylttytehtaan" poikien mielestä tullut, ja minun pitäisi tämän takia poistua Vörkistä. Susta on tulossa kovaa vauhtia todellinen Staditietäjä eli peukkuja sulle. Ps.2 Laitan tämän kuvasarjan kera terveiset ”sylttytehtaan” pojille ja toivon että ”sylttytehtaan” alueelta on poistettu kaikki irtokivet, josko siellä ei sitten enää kivitettäisi alaikäisiä lapsia. Ja jos jatkatte siellä muutenkin entiseen malliin (ns. pe******at), niin käyttäkää ainakin kertakäyttö lakanoita jotka voi helposti hävittää (esim. ylöslämmittää höyryveturin) ennen kuin konstaapeli koputtaa oveen.
	16.11. 12:24	Eljas Pölhö
		Jos näin äkkiseltään tulkitsen vanhoja käsinkirjoitettuja vaunulistoja oikein, niin Ggk 33830 valmistui 1910. Numero ja sarja muutettiin -> Gg 32320 (Ko 611/1506, 12.9.1932 mukaan ja muutettava 10/1934 mennessä).
	16.11. 12:13	Kimmo T. Lumirae
		Hra Esa saattaa olla suuren viisauden äärellä: isäni (vek Tpe vr 1946-1973) sanoi joskus koulupoika-aikanani Mekydrojen vaihteen vaihdosta että "niissä meni kaksi vaihdetta yhtaikaa päälle". Tämähän ei voi sellaisenaan pitää paikkaansa, koska Mekydroissa kulloinkin käytettävät hammaspyörävälitykset otettiin käyttöön mekaanisilla sakarakytkimillä, jonka mekaaninen keinuohjaus valitsi aina joko-tai, eli Mekydron mekaanisella puolella oli aina yksi vaihde päällä. Mutta olisiko hra Esan mainitsema ohjaus ollut syynä ongelmiin, eli jos valitun vaihteen ohjaus ei pysynytkään päällä, vaan Mekydro lähti vauhdissa vaihtamaan esim. kakkoselta ykköselle, vaikka kohta olisi ollut kolmosvaihteen vuoro? Ja siitä seurasi tavallisen rasauksen sijaan epätavallinen rysäys ja Mekydro oli konepajaremonttikunnossa. Tämä on siis silkkaa arvailua, mutta tuo ohjaus; paineilmalla sähköisen sijaan, saattaisi selittää, miksi laitteet toimivat sodanjälkeisessä Länsi-Saksassa kuin konekiv...tuota, ihmisen mieli, ja sodan jälkeen ensi askeleitaan dieselöinnissä ottavassa Suomessa surkeasti. Tässä saattaa nyt olla käsillä tämän asian ratkaisu, ja tällä oli varmasti vaikutusta siihen, miksi meillä alettiin katsella MAN:in luetteloa, ja sitten suhtauduttiin myötämielisesti MGO:ihin, sen sijaan, että olisi jatkettu nopeakäyntisillä Maybacheilla, joille toki oli kilpailijana, samoihin moottoripeteihin sopivat Mersut, ja vielä MAN:inkin mallit, jotka eivät, ehkä vähän yllättäen, osoittautuneet yhtä kestäviksi kuin Maybachit ja Mersut; syyksi on tarjottu MAN:eista puuttunutta mäntien öljyjäähdytystä. Eli vertailukohtia oli yllin kyllin, ja Maybach oli yksi parhaista tai ainakin toinen hyvistä merkeistä. Hra Esa kertoo aivan oikein siitä, miten hienoa tekniikkaa Maybachit olivat: petilaakerit olivat kiekkomaiset vierintälaakerein: tämä on melkoista high-techiä ollakseen veturimoottori. Kannet olivat kuusiventtiilisiä kahdella kannen yläpuolisella nokka-akselilla (DOHC) eli melkoisia kilpakoneita, mutta silti vain 1400-1800 rpm kiertäviä veturidieseleitä. Ja rakenne ei voinut suosionsa puolesta olla erityisen huono, ja Maybachin fuusioiduttua Mersuun ja heidän edelleen muodostettua uuden MTU:n yhdessä MAN:in kanssa, nämä Maybach-ratkaisut periytyivät edelleen MTU:n myyntiluetteloihin.
	16.11. 11:32	Jouni Halinen
		Siinä on kuutio poikineen "murkinaa" höyryhevoille. Kuinka paljon höyryveturi kuluttaa halkoja per 100 kilometriä?. Millä veturi mallilla pääsi pisimmälle "yhdellä tankkauksella"? Entä sama veden kanssa?
	16.11. 10:03	Jarno Piltti
		No niin, Finnan isompaa kuvaa katsoen littera on Ggk ja numero 33830. Katon korjausmerkintä menee arvauksen ellei fantasioinnin puolelle mutta sanoisin että XXVI...XXVIII eli 1926...1928. Kyltissä lukee HUOM MAITOVAUNU MJÖLKVAGN.
	16.11. 10:01	Ilmari Tommola
		Eipä ole kuvan maisema kovin paljon muuttunut Töölön ratapihan aluetta, Olympiastadionin viereen sittemmin noussutta ties kuinka monella markkinointinimellä tunnettua jalkapallostadionia ja nykyisen oopperatalon tonttia lukuun ottamatta. Hävinneistä rakennuksista huomioni kiinnittyy vuonna 1978 purettuun HRO:n rakennuttamaan jugendtaloon, "Sipoon kirkkoon", Töölön hallien vieressä. Myös Ensi linjan päätepysäkin viereinen puutalokortteli, joka toimi loppuaikoinaan Kill City -nimellä punkyhteisön kotipaikkana, on vielä pystyssä. Muilta osin Töölön ja Kallion rakennuskanta on säilynyt varsin samanlaisena.
	16.11. 09:44	Jarno Piltti
		Lähimmän littera Ggk? Onko noissa katon korjausvuosi merkitty roomalaisilla numeroilla katonrajaan, sen jos näkisi tihrustaa?
	16.11. 09:41	Jarno Piltti
		Koivulahtea ja sen promilleja hieman sivuaa Pekka Nykäsen "Kuolemanlento: Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963". Erittäin perusteellinen kirja, suosittelen aiheesta kiinnostuneille. Sodassa olleille lentäjille viina maistui.
	16.11. 09:30	Jarno Piltti
		Varsin tyylikäs kuva. Näen sitkeästi modernin joulukuusen vaikka yritän vakuuttaa itselleni että se on suora tie.
	16.11. 09:26	Jarno Piltti
		Kiitos yhteenvedosta Jussi-Pekka! Vieläkö näitä on Virossa?
	16.11. 09:26	Noah Nieminen
		Omassa projektissani olen saanut nyt 3081:sen ja 3027:n. Vielä 3016, 3026, 3039 ja 3071 puuttuvat (myös Digisusi olisi kiva) Kaikki kuvaamani Sr1:set: 3001 3002 3003 3004 3005 3006 3007 3008 3009 3010 3011 3012 3013 3014 3017 3019 3020 3021 3022 3023 3024 3025 3027 3028 3029 3030 3031 3032 3033 3034 3035 3036 3037 3038 3040 3041 3042 3043 3044 3045 3046 3047 3051 3052 3053 3055 3056 3057 3058 3059 3064 3065 3067 3069 3070 3072 3073 3075 3076 3077 3078 3079 3080 3081 3082 3083 3084 3085 3086 3087 3088 3090 3091 3093 3097 3100 3102 3104 3105 3106 3107 3108 3109 3110 3111 3112 Nämä kaikki olen saanut kiireellä parin vuoden aikana kuvattua, kun tajusin, että Sr1:set ovat menossa poistoon. 3047 ja 3022 löysin vanhoista kuvista.
	16.11. 09:19	Noah Nieminen
		Miltäs susien tilanne nyt näyttää?
	16.11. 07:25	Esa J. Rintamäki
		Herra Rainer: - "Hurraa, asiat on hienosti, kaalia saa vapaasti, sitä tuottaa Seurasaaren kolhoosi".
	16.11. 06:59	Esa J. Rintamäki
		Minulla on sellainen hytinä (luettuna jostain muinaisesta vorgin kommentista) että se epäluotettavuus liittyisi koneiston ohjaukseen. Maybachilla oli tarjota myös sähköinen näkemys asiasta, mutta silti Valmet valitsi paineilmatoimisen. Eräältä turkulaiselta kuljettajalta kuulemani mukaan järjestelmä oli kahdella eri ilmanpaineella toteutettu. Välissä oli kuminen membraani välittämässä ohjausliikkeitä. Membraani oli reunoistaan tuettu ja kun kumia aikansa väänneltiin, membraanin reunoihin tuli murtumia. Siten paineet menivät sekaisin membraanin falskattua läpi ja siihen tyssäsi Pullahurun kulku. Meillä veturikäytössä olleet Maybach-moottorit olivat olleet sukua merimoottoreille, josta johtui erilliset pytynkannet ja mielestäni myös kampiakselilaakeroinnin tunneliperiaate (siis kiekkomaiset petilaakerit). Aavalla merellä kun ei aina pääse osaavalle telakalle, laivanmoottorit piti kyetä ehjäämään paikan päällä. Mainitun kampiakselin irrottaminen paikaltaan korjausta tai tarkastusta varten on PALJON helpompaa kuin sellaisella kuin mitä autonmoottoreissa käytetään. Senkun vetää akselinpäästä ulos, ilman kummempia purkamisia (mäntä ja kiertokanget toki erikseen). Kiekkolaakereissa tietenkin on haittana suuri kehänopeus korkeilla kierroksilla, mutta vierintälaakerointi auttanee asiassa, edes jonkin verran. Autonmoottoreissa liukulaakerit ovat perinteiseen tapaan käytössä. Ne vaativat tosissaankin tarkkaa koneistamista, mitä vierintälaakereilla olisi "aavistuksen" väljempää. 1960-luvuun puolivälissä Maybach-Motorenbau, MAN ja Mercedes-Benzin moottorituotanto fuusioituivat yhdistäen osaamisensa. Syntynyt yhtiö on sen jälkeen tehnyt moottoreita nimikkeen MTU (Motoren und Turbinen Union) alla, ja niiden suosio on siinä määrin maailmanlaajuinen, että itse uskon suomalaisen kokemuksen Maybachin laadusta olevan nimenomaan suomalaisten tekemän oman valinnan seurausta. Moinen nirppanokkainen nyrpistely, mistä se johtuukaan? Kun kerran mentiin Vaaleessa pelleilemään Pielstickillä ja sitä ennen Alsthomeissa MGO:lla, joka alunperin oli moottorivaunuja varten suunniteltu. Oliko kyseinen nirppanokkaisuus silkkaa YYA:ta, joka näki (ryssän komentamana) Liittotasavallan niin inhottavan ilkeänä "vihollisena"...? Ihmettelen suuresti, kun kerra Merivoimien R-sarjan vartioveneissä pääkoneiksi oli modernisoinnin yhteydessä vaihdettu Mersun MB 820-sarjan dieseleitä? R-veneethän (Röyttä ym) olivat alunperin englantilaista suunnittelua.
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla.	16.11. 03:21	Jouni Halinen
		Laitoin automiehille vähän jutunjuurta Autoja Autoja ketjuun sivuraiteelle. Volkkareita Stadin kaduilla, Stadin Cruising Pre-Party, Kun neukkumasinat Stadin valtas ja Viktorian 1976 GAZ-24 Volgan täydellinen muodonmuutos. Autojen ensiapu RU versio. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11459.75#bot
	16.11. 02:59	Jouni Halinen
		Nimenomaan "Helsingin konepaja muutti (tästä paikasta) Hyvinkäälle" ja nämä vanhat Helsingin konepajan rakennukset sitten purettiin. Pitäiskö kuvasarjan nimeksi vaihtaa "Helsingin konepajan rakennuksia puretaan"? vai toimiiko nykyinen nimi?
	16.11. 02:10	Jouni Halinen
		CCCP teksti Neuvostoliiton teollisuusnäyttelyn aikana 1948 messuhallin eteläpään seinässä. Jos Suomen historia olisi kulkenut samaan suuntaan kuin Baltiassa, tämä näky olisi voinut vuosikymmenet olla osa Mannerheimintien katukuvaa Helsingissä. Toukokuussa 1948 Töölön kisahallin, silloisen Helsingin messuhallin, seinälle nostetut CCCP-kirjaimet julistavat onneksemme neuvostoliittolaisen tekniikan vallanneen Töölön eikä koko valtakuntaa. Keväällä 1948 Suomessa seurattiin uutisia herkeämättä. Presidentti Paasikivi sai helmikuussa Neuvostoliiton diktaattorilta Josef Stalinilta ”kutsun” Moskovaan YYA-neuvotteluihin. Tilanne oli Suomelle tukala. Unkari oli solminut YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa vain kuukautta aikaisemmin ja Prahassakin kuohui. Kommunistien vallankaappaus johti kansandemokratian syntyyn ja Tšekkoslovakiasta tuli Neuvostoliiton johtaman itäblokin osa. Suomessa Tšekkoslovakian tietä haluttiin välttää viimeiseen asti, olihan Suomi vasta selviämässä vuosien aseellisesta taistelusta Neuvostoliittoa vastaan. YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 6. huhtikuuta 1948. Allekirjoittajina olivat Suomen presidentti J. K. Paasikiven valtuuttama pääministeri Mauno Pekkala ja Neuvostoliiton korkeimmanneuvoston puhemiehistön (käytännössä kommunistipuolueen pääsihteeri ja pääministeri Josif Stalinin) valtuuttama pääministerin tehtäviä hoitanut varapää- ja ulkoministeri Vjatšeslav Molotov. Olishan neukit voinut toimia vielä veemäisemminkin. Malmille olisi lennätetty näytille 100 lentokonetta (nyt vain 1), Töölön ratapihalle samoin näytille 10 junallista täynnä erilaista "esiteltävää" kalustoa ja messuhallille kenttä täyteen erimallisia panssari ajoneuvoja Suomalaisten ihmeteltäväksi. Joku sodan käynyt kaveri olisi tietenkin tokaissut. "Kato vaan, noitahan me saatiin ryssältä 10 kapppaletta "lahjaksi" Kannaksella 1943"
	16.11. 01:36	Hannu Peltola
		Voiko kuva olla vuodelta 1948? Jos on, niin yllättävän antiikkista kylmävaunua on vielä sotien jälkeen ollut ajossa!
	16.11. 01:12	Hannu Peltola
		Veturi näkyy olevan Su (u yläindeksinä). Näitä valmistettiin vuodesta 1915 lähtien lähemmäs 2700 kappaletta usealla venäläisellä veturitehtaalla. Vielä vuonna 1984 näistä 57 oli kirjoilla aktiivisena. Tehoksi on ilmoitettu noin 1177 kW, vetovoimaksi 118 kN ja suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 115 km/h. Akselijärjestys tällä oli Atlantic eli 2-6-2.
	16.11. 01:06	Hannu Peltola
		Tämä(kin) on todennäköisesti jonkin yhdysvaltalaisen tuotteen kopio metrimitoilla. Heikki?
	16.11. 01:04	Reijo Salminen
		Tuosta autosta, kirjavinkki Jussi Juurikkala: Nuo mainiot ajoneuvot.
	16.11. 00:58	Hannu Peltola
		YYA-sopimus oli allekirjoitettu vasta hetkeä aikaisemmin 6.4.1948. Vain pari kuukautta aikaisemmin Parolassa oli muodostettu (ajan mittapuun ja Suomen resurssien puitteissa) vahva taisteluosasto, jonka tehtävänä olisi ollut Helsingin takaisin valtaaminen kommunistien ja venäläisten järjestämän vallankaappauksen jälkeen. Tuomiokirkon kryptaan oli kerätty punaisen valpon ja liikkuvan polisiin aseet. Porkkalassa 40 kilometrin päässä Helsingistä venäläinen sotaväki oli valmiina marssimaan Helsinkiin panssareiden ja ilmavoimien tukemana. Elettiin todellisia vaaran vuosia!
	16.11. 00:53	Reijo Salminen
		Kiitos kommenteista, Maybachhan on kautta aikojen tunnettu korkeasta laadustaan ennen kaikkea henkilöautopuolella, Maybach Zeppelin 20-30 luvulla jollainen löytyy avoautona jopa Suomesta, ja sitten mersun huippumallina. Jotain tuossa on mennyt pahasti pieleen, laitteen sisustushan on tehty viimeisen päälle upeasti tässä veturissa, tekijät varmaan aatteli että nyt tehdään jotain tosi hienoa.
	16.11. 00:32	Reijo Salminen
		Kerkesit ensin... Vasemmalla on jo metroaseman merkkikin, olisi ollut aika kiva ylläri jos olisivat esitelleet jotain täkäläistä sotakorvaustuotetta omanaan, no tiedä sitten mistä nuo muut onkaan olleet peräisin. Upea kuva, ja kertoo monta asiaa tuosta ajankohdasta. En olisi uskonut että näin on tilanne ollut, hyvä että kuvia löytyy ja että niitä päästään katselemaan.
	15.11. 23:41	Rainer Silfverberg
		"Messuhallin katolla sirppi ja vasara, Eduskuntatalossa soi sirmakka...."
	15.11. 23:26	Jussi-Pekka Halonen
		Ruotsissa pitäisi olla yhä 17 Tka7-sarjalaista, joiden kalustoyksikkönumerot ja haltijatunnukset ovat: 99 74 9491 170‑1 S‑VRTAB * 99 74 9491 173‑5 S‑VRTAB 99 74 9491 175‑0 S‑BDXRA * 99 74 9491 180‑0 S‑VRTAB * 99 74 9491 181‑8 S‑VRTAB 99 74 9491 183‑4 S‑VRTAB * 99 74 9491 184‑2 S‑VRTAB 99 74 9491 185‑9 S‑BDXRA * 99 74 9491 191‑7 S‑VRTAB 99 74 9491 192‑5 S‑VRTAB 99 74 9491 199‑0 S‑VRTAB 99 74 9491 208‑9 S‑VRTAB 99 74 9491 209‑7 S‑VRTAB 99 74 9491 212‑1 S‑BDXRA * 99 74 9491 213‑9 S‑VRTAB 99 74 9491 219‑6 S‑VRTAB 99 74 9491 222‑0 S‑BDXRA * Ruotsissa oli vuosina 2012–2024 myös 99 74 9491 214‑7 S‑VRTAB (nykyinen numero 98 10 0281 214‑8) S‑BDXRA = BDX Rail AB S‑VRTAB = Nordic Railway Construction Group Sverige AB * = Hyväksytty testattavaksi määräaikaisella luvalla (1 vuosi) 7.2.2024 alkaen. (Mitä tarkoittaa käytännössä?)
	15.11. 23:14	Heikki Jalonen
		No nyt. Nyt ollaan todellisen pähkinän äärellä: voisiko se olla Helsingin aivan-alkutakseja, 1912 Adler? Siis tuo piskuinen automobiili Lähtevän Tavaran konttorin kohdalla. Onkohan kuvaaja varta vasten odottanut, että automobiilin kaltainen erikoisuus saapuu kuvaan mukaan, kuultuaan lähestyvää koneiston pörinää jo kaukaa Viertotieltä...?
	15.11. 23:01	Heikki Jalonen
		Oikealla jonon hännillä oleva lastivaunu taitaa olla tuomassa lähetettäväksi rahtitavaraksi kotimaassa valmistettuja erikoisia laitteita: sytytysmagneettoja. Joita valmisti O.Y. Suomen Magneto, Helsingissä, tuotemerkillä MARS. Jos määräasemaa pitäisi arvailla, niin Vaasa olisi hyvä veikkaus. Tuo perävaunun vetäjä lienee 1937 Ford. Hevosen nimi ja vuosimalli jää aivan arvailuksi. Vähän vanhemman vuosimallin kimo lienee.
	15.11. 22:14	Tauno Hermola
		Missä tätä on viimeiset runsaat kymmenen vuotta säilytetty, onko se saanut jäädä sisätiloihin, vai roudattu ulos johonkin romupätkään?
	15.11. 22:06	Kimmo T. Lumirae
		Koneiston ajoittain ja paikoin suorastaan katastrofaalinen epäluotettavuus on varmasti ollut yllätys tilaajalle, ja koski näitä kolmea Vv 12:aa, Valmetin omaan piikkiinsä valmistamaa Sv 11:ää, jonka toki Valtionrautatiet sitten lunasti, ja viittä Hr 11 "Pullahurua". On varsin ilmeistä, että nimekkään Maybach-tehtaan tuotteilla oli tarkoitus luoda pohja Valtionrautateiden dieselöintiin, kunhan saadaan näillä prototyypeillä näytettyä, että moottorit ja saman tehtaan Mekydro -vaihteistot toimivat hyvin ja luotettavasti... ...ja sitten iski todellisuus vasten naamaa. Miten edes oli mahdollista, että Maybachin pelit ja pensselit olivat niin huonoja? Maybach tunnetaan nimenomaan nopeakäyntisten veturimoottoreiden kehittäjänä, eli ehkä ilman Maybachia veturimoottorit olisivat olleet kenties enimmillään 750 rpm kiertäviä MAN:eja ja Sulzereita. Juuri Maybachin moottorit kiidättivät 1933 liikenteen aloittaneita saksalaisia SVT-sarjan nopeita dieselmoottorijunia, silloisia suurnopeusjunia 160 km/h marssivauhdilla ja koeajoissa yli kahtasataa; junat ja niiden tekniikka olivat niin hyviä, että niitä hankittiin kiihtyvässä tahdissa lisää. Ja kaikissa nopeakäyntiset Maybachin koneet, "Berlin" -sarjan keskinopeaa MAN:ia lukuun ottamatta. Ja saksalaiset jatkoivat noin 1951 tästä: Maybachin MD -sarjan V 12 -moottoreita käytettiin hyvällä menestyksellä länsisaksalaissarjoissa V 80, V 200, VT 11.5 ja lukuisissa muissa, brittien lisenssimalli Warshipissä ja Krauss-Maffein Yhdysvaltain-vientimallissa (V 16 -versio) ja useimmissa näissä oli Mekydro-vaihteisto vaihtoehtoisesti Voithin kanssa. Tällainen suosio ja käytön laajuus ei synny ilman laadukasta ja luotettavaa tuotetta. Mikä ihme meni Suomen-versioissa pieleen? Moottori on saman moottoriperheen jäsen, ikään kuin V 12:n puolikas, suora kuutonen; toki olen ymmärtänyt, että moottorin luotettavuus ei ollut erityisen paha ongelma, vaan se syntipukki oli Mekydron vaihteisto, joka ilmeisesti sitten Hr 11:iin vaihdettiin kokonaan uudistettuun malliin, jolloin vehkeet rupesivat pelaamaan suunnilleen niin kuin oli tarkoitettukin. Mutta maine oli mennyttä täällä pohjoisen Euroopan peräkolkassa: yhtäkään huipputeknistä Maybachia tai hienomekaanista Mekydroa ei enää koskaan hankittu.
	15.11. 21:38	Jussi-Pekka Halonen
		Pintaremontin harjoittelu tuli itsellenikin mieleen. Värisävyt ja kuviot näyttävät hyvin samanlaisilta kuin mitä on käytetty FleetCaren uudistamassa X40-yksikössä. Vrt. https://vaunut.org/kuva/165948 Vasemmanpuoleinen on selvästi Eifet, mutta kumpi niistä? Voisiko tuo olla 25301, koska sitä ei ole näkynyt kuvissa viime vuosina? Oikeanpuoleisesta on vaikea sanoa, onko kyseessä EFiti vai pelkkä EFit. Nokelassa lienee yhä kumpaakin sarjaa?
	15.11. 21:12	Juhani Pirttilahti
		Jotain näillä on harjoiteltu. Onko näillä vaunuilla testattu Oulun uutta maalaamoa? Kokeillaanko näillä VR:n uutta brändiä? Maalaus näyttää vähän juosten kustulta, kun ikkunatiivisteetkin on maalissa ja katot jäänyt vähemmälle huomiolle.
	15.11. 21:08	Rasmus Viirre
		Kiitos AaPee
	15.11. 21:08	Rasmus Viirre
		Can confirm! Tämä runko on pistetty keskeltä kahtia Nokelan hallissa.
	15.11. 21:06	Rasmus Viirre
		Mitäs järkeä tuossa olis ottaa ensin värit pois ja sitten romuksi..? Veikkaisin että odottavat uutta ulkoasua.
	15.11. 19:28	Rainer Silfverberg
		Siis modernisoidaanko nämä vielä vai menevätkö paaliin?
	15.11. 18:59	Teppo Niemi
		Vaiko entisen Helsingin konepajan rakennuksia?
	15.11. 18:57	Joonas Kauppinen
		Hyvä idea, herra Esa!
	15.11. 17:50	Jimi Lappalainen
		Silverpilen :)
	15.11. 17:14	John Lindroth
		Onko saksalainen BR52 vielä tallessa? Koska Höyryveturipuistolla on kansainvälistä tunnettavuutta,luo edellämainittu toiminta kyseenalaista mainetta myös meidän muiden harrastajien harteille!!!!
	15.11. 17:02	John Lindroth
		Erinomainen kapsukuva!
	15.11. 16:25	Esa J. Rintamäki
		Laitetaanpa puiston nykyisten omistajien firmat täydelliseen ja ikuiseen boikottiin. Tyhmyys ja ahneus sinetöivät tämän "Lebedjankan" ja Riston kohtalon.
	15.11. 16:23	Hannu Peltola
		Rest in piece(s)!
	15.11. 16:22	Esa J. Rintamäki
		Henkilökohtaisesti tunnustan antautuvani kiitollisena. Tosi osaajat olleet tämän kuvan tiimoilta liikkeellä. Ja se on KAKSOISPLUSHYVÄ asia historianharrastajien kannalta! Vanhastaan tunnettu juttuhan on, että totuus useinkin on juuri pinnan alla, jos kaivat liian "syväätte", niin sitten sitä ei löydykään.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset