2560-70710 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.11. 14:30 Juho Rintala  
  Oho kommenttini oli väärässä, katoin että oli kuvattu eilen
Kuvasarja:
Museoitu Tve5 601
 
 10.11. 14:19 Petri Nummijoki  
  Kallen esikuva kai https://vaunut.org/kuva/52279.
kuva 10.11. 14:04 Erkki Nuutio  
  En osaa vaunu- tai muulla asiatiedolla arvioida kuvausvuotta. Tutunoloisesti miellyttävä kuvamateriaali ja Kannaksen huvilamyynnin huippuvuodet (jonka postikorttikauppakin havaitsi) johtaa kuitenkin todennäköisyyspäätelmään: kuvattu 1913-1911 välillä.

Ovatko taaimmaiset näkyvät vaunut kattokorokkeellisia telivaunuja? En havaitse niissä kattokorokkeita.
Sivulla 165 Kaskimiehen Valtionrautatiet -kirjassa on kuva tällaisista Pietarin Suomen asemalla.
Voivatko takimmaiset näkyvät vaunut ollakin suorakylkisiä kattokorokkeettomia telivaunuja, joita valmistettiin vuodesta 1912 lähtien???
Jos ovat, se varmistaisi kuvausvuoden välille 1912-1913. Vuoden 1914 kuvauksia tuskin ehdittiin siirtää postikortteihin.
kuva 10.11. 13:41 Juho Rintala  
  Kuin monta vaunua tälläisessä yleensä kulkee?
kuva 10.11. 13:30 Tauno Hermola  
  Hauska paikka rantasaunalle - Street Viewsta näkee, että siinä on katu valoineen ja jalkakäytävineen aivan tuon saunan päädyssä olevan nurmikon vieressä :)
Kuvasarja:
Museoitu Tve5 601
 
 10.11. 13:24 Esa J. Rintamäki  
  Mikäli oikein muistan, niin Kisko-Kallen perusrakenne on peäisin 1930-luvulta.

Sen aikaista saksalaista ergonomian tietotaitoa oli havaittavissa lähinnä Dachaun "leirikeskuksen" uunien mitoituksissa...?
kuva 10.11. 11:02 Rainer Silfverberg  
  Siisti kuva!
kuva 10.11. 10:41 Reijo Salminen  
  Tiedostonimellä hakemalla löytyy, ja sivulla 53 on kerrottu tuosta "Rajajoen asetehtaan alueen liittäminen Venäjän keisarikuntaan v. 1864"
kuva 10.11. 10:30 Pertti Miettinen  
  Ari, itäiseltä on päässyt Perkiöön V452;n kautta joka on ollut ennen tuota raideristeystä
Kuvasarja:
Museoitu Tve5 601
 
 10.11. 09:38 Petri Nummijoki  
  Kisko-Kallea on tosiaan käytetty linjaveturinakin. Kuvan https://vaunut.org/kuva/9446 yhteydessä oli esimerkki Lapuan ja Kauhavan välisestä liikenteestä. Eihän se tosin siihen aidosti riittänyt vaan tarvitsi "mäennousuapua" mutta pakkohan asiat oli jollain tavalla järjestää, mikäli jossain kirjoituspöytien takana oli tultu siihen tulokseen, että sama Kalle ehtii hoitaa molempien asemien työt.

Mutta se tietysti voi olla Tve5:n hankinnalle pätevä peruste, ettei noita vanhempia pienvetureita pidetty enää työskentelyolosuhteiltaan ajan hengen mukaisina.
kuva 10.11. 09:36 Kari Haapakangas  
  Ehkä ennemmin moottoriresiina, huomioiden sentään aihepiirin...
Kuvasarja:
Museoitu Tve5 601
 
 10.11. 09:03 Jouni Hytönen  
  Kisko-Kallen lähes ainoa hyvä puoli onkin ahtaisiin paikkoihin mahtuminen. Käyttöergonomia on kammottava - tai siis oikeastaan ergonomian täydellinen puuttuminen ihan kaikkialta. No, ehkä silläkin on menneinä aikoina siirrelty yksittäisiä vaunuja teollisuusraiteilla paikasta toiseen, mutta sääliksi käy, jos joku on työkseen Kisko-Kallella säännöllisesti joutunut linjalle lähtemään.
kuva 10.11. 08:58 Jouni Hytönen  
  2621, 2661 ja 2663 olivat kolme viimeistä 26-sarjan Dv12-veturia ilman Vapitia 90-luvun alussa. Nyt ei ihan muisti toimi, jäikö tämä vai 2663 aivan viimeiseksi.
kuva 10.11. 07:50 Jimi Lappalainen  
  Toimiva linkki Oton kuvaan: https://vaunut.org/kuva/72512
kuva 10.11. 07:25 Jimi Lappalainen  
  Erittäin asiallinen kuva.
kuva 10.11. 01:27 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juho, silti olen vielä mopo, verrattuna harrastuksemme isoihin nimiin.
kuva 09.11. 23:45 John Lindroth  
  Kuva jossa on tunnelmaa!
kuva 09.11. 23:20 John Lindroth  
  Korjaus "näppäilyvirhe"esittämääni Hk1 tekstiin, veturi veturi 298 on tarkoitus olla 238!
kuva 09.11. 23:02 Antti Ojala  
  Herra Erkki: Selitys on proosallisempi, olet osoittanut linkillä paikallistiedostoa omalta levyltäsi. Eipä silti, hakusanaviittaus esimerkiksi Wikipediaan, voi olla toimivampi kuin pitkä, erikoismerkkejä sisältävä linkki, joka voi mennä helposti rikki. - Myös kirjallisuusviittaus kodeista yleisimmin löytyviin kirjoihin on hyvä ja suositeltava tapa.
kuva 09.11. 22:49 Juho Rintala  
  Esa on harrastanut 50 vuotta kun jotkut kuten minä vasta pari vuotta :)
kuva 09.11. 22:48 Juho Rintala  
  Kuudessa päivässä ehtii veturi Heinolasta Imatralle, noh ei ihme, sehän on kalustokiertoa.
kuva 09.11. 22:31 John Lindroth  
  Hieno historiallinen kuva! Veturi 239 toimi ainakin 50-luvulla Porvoon junissa! 50-luvun Porvooseen linkitetyt HK1 veturit ovat ainakin 298/239/240ja 241.Eräs edesmennyt hyvin tuntemani Pasilan vek kertoi aikanaan olleensa lumiaurajunassa Hk1 veturilla Porvoon radalla tällöin aurajuna juuttui kallionleikkaukseen ja tarvitsi apuvoimia päästäkseen eteenpäin!
kuva 09.11. 22:31 Aapo Vanhatalo  
  Kiitos!
kuva 09.11. 22:26 Erkki Nuutio  
  Upea veturikuvanäkymä! Pitäisin veturin numerona 239:ää.
Signaalinaru taitaa lähteä tenderin takanurkasta vaunustoon.

Juna on menossa Pietariin, ja Valkeasaari on Venäjän tullin tulliasema sinne mentäessä.
Valkeasaari Inkerin puolella kuului suuriruhtinaskuntaan vuoteen 1864 asti, mutta siirrettiin tällöin keisarikuntaan lähinnä Siestarjoen asetehtaan vuoksi ( file:///C:/Users/Erkki/Downloads/Haik-1967-1-5.pdf ).
Rajanmuutokseen kytkeytyi Venäjän asetus Suomelle korvaukseksi annettavasta aluekaistastaleesta Jäämeren rannalla (Petsamo).

Suora linkki ei ehkä toimi, koska fsb ja kotimaiset aateuskovaiset ovat netissä hereillä 24/7. Tätä asiaa sivuavat wiki-tekstit on myös sensuroitu. Kokeile googlesta: Toivo Paloposki Rajajoen asetehtaan alueen liittäminen Venäjän keisarikuntaan v. 1864 Historiallinen aikakauslehti 1967 (27 s.)
kuva 09.11. 22:05 Hannu Peltola  
  Historiaa huokuva hieno kuva!
kuva 09.11. 20:59 Pertti Miettinen  
  Eipä oo kun maaliskuun 1998 opastin tiedot.
kuva 09.11. 20:28 Jorma Rauhala  
  Teollisuutta on radan kahta puolen. Oikealla Grönberg & Co:n lyijy- ja sinkkivalkoistehdas. Vasemman puolen firman nimeä en saa nyt päähäni, mutta sillä ei ollutkaan raideyhteyttä.
kuva 09.11. 20:27 Jyrki Talvi  
  Sopivasti ajanpatinoimat Dreeverit.
kuva 09.11. 20:06 Hannu Peltola  
  Vaunu näyttää kovasti muutetulta ja korotetulta T-vaunulta. Näin korkeana vaunusta tulee jotenkin venäläinen vaikutelma.
kuva 09.11. 19:38 Esa J. Rintamäki  
  Rukkaset, eli suomeksi: - tuotantojarrut, heko heko.

Mikä ihmeen vaunu tuo harjakattoinen on? Seinistään korotettu ex-työläisvaunuko?

Ja pitkä letka virkatarvevaunuja kuvan oikeassa reunassa, voi torrrpedo!
kuva 09.11. 19:32 Esa J. Rintamäki  
  Tervetuloa minunkin puolestani, herra Aapo.

Itsellänikin ura alkoi lätän kuvaamisella, numero vain oli 4109! Siinä 50 vuotta sitten!
kuva 09.11. 18:18 Jimi Lappalainen  
  Vsaar oli lopulta oikeassa 25.3.2005.
kuva 09.11. 16:06 Niklas Rinta-Kanto  
  Tervetuloa Vaunut.orgiin, Aapo. Komea kuva lättähattu-junasta!
kuva 09.11. 11:35 Juho Rintala  
  Joo 2642 on nykyään poistettu :/ harmi, että en itse ehtinyt kuvata sitä.
kuva 09.11. 11:27 Jimi Lappalainen  
  Onpas kulahtaneet veturit.
kuva 09.11. 11:13 Erkki Nuutio  
  Termosen postikorttikirjassa Junalla Pietarista Kivennavalle (2008) on sivulla 334 kuvatekstillä "Kuvasommitelma vuodelta 1914" nelikuvainen postikortti. Sommitelman yhtenä kuvana on yllä oleva tilanne asemalla.
Tarkennan siksi todennäköiseksi aikaväliksi 1912-1913.
Se EI ole 1899 tai joku vuosisadan alun vuosi.

Veturin ohjaamon yläosa peittää ylläolevassa kuvassa julkisivun asemakilven. Kirjan vuosisadan alun kuvassa on kookas kilpi aseman välittömästi näkyvän sivuseinän alakerroksen yläreunassa. Tätä kilpeä ei ylläolevassa kuvassa enää ole.
Mainittu kuva on myös Turpeisen kirjassa Pietarin rata (s. 65)

Tietosanakirjan (osa 7, 1915) mukaan Raivolassa oli kuvan esittämänä aikana 6000...10000 kesänviettäjää, valtaosin pietarilaisia. Venäläisten laaja huvila-asutus Raivolaan valaistuine katuineen syntyi 1910-luvun alkuvuosina.
Kuvassa näitä pietarilaisia on siis siirtymässä laituria lähestyvään Pietarin junaan.

Hienoa että Ilkalla on Kannaksen rautatiekuvia enemmänkin. Kovasti kiinnostuneina odottelemme!
kuva 09.11. 10:38 Petri Sallinen  
  Kuvan Ga-vaunussa näyttää olevan ikkunalasin tilalla peltilevy. Konetirehtööri määräsi 15.10.1920 päivätyllä kirjeellä, että katettujen umpivaunujen ikkunalasit korvataan mustaksi maalatuilla kattopeltilevyillä, koska laseja rikkoontui jatkuvasti ja niiden korjaaminen osoittautui turhan kalliiksi.
kuva 09.11. 08:42 Esa J. Rintamäki  
  "I saw the Train a-coming, it's rollin' round the bend"...
kuva 09.11. 00:54 Hannu Peltola  
  John, kuulostaa mukavalta! Olen näköjään juuri sen verran nuorempi, että minulle Kalevi Korpi on jäänyt täysin vieraaksi. Esan video oli minulla ensimmäinen kosketus häneen!
kuva 09.11. 00:38 John Lindroth  
  Hannu tapasin Kalevi Korven aikanaan Espoossa kun tämä oli kuuntelemassa hyväntekeväisyys konserttia jossa lauloin! Oli italialaisten laulujen ystävä hieno taiteilija! Itseäni säesti tuolloin loistava Maija Weitz! Tuosta konsesrtista on myös videointi!
Kuvasarja:
Vuoden harmaimman päivän liikennettä
 
 09.11. 00:36 Hannu Peltola  
  Hyvä idea kuvasarjassa ja taitavasti toteutettu!
kuva 09.11. 00:15 Hannu Peltola  
  Ole hyvä Esa! Videolla oli tuttuja maisemia, joissa viime kesänä tuli vierailtua.
kuva 09.11. 00:08 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos kuvasta, Hannu-serkku!

https://youtu.be/DNafaeBxu6k?si=q07URohNLj9YPgXH

On oma suosikkibiisini. Kalevi Korpi oli tunnettu juuri 1950- ja 1960-luvuilla. Edesmeni joitakin vuosia sitten.
kuva 08.11. 23:58 Hannu Peltola  
  ...ja Deeverit Elephant Walk -asennossa!
kuva 08.11. 22:35 Eljas Pölhö  
  Vuosina 1912-1914 tehtiin erityisen paljon koeajoja eri vetureilla ja erilaisilla junilla. Viipuri-Pietari-välin junien nopeuttaminen oli yksi tärkeä kohde, toinen oli sivuratojen maksimijunapainojen määrittäminen. Kokeisiin osallistui kaikenlaisia vetureita A3:sta lähtien, kaikki G-sarjat ja Viipurin ja Pietarin välillä erityisesti H1-2 sarjat. Kokeiden seurauksena monille sarjoille laadittiin uudet junapainotaulukot. Näistä koeajoista on säilynyt useita kansiollisia aineistoa. Täten kuvan veturin tutkimus saattaa yhtä hyvin olla ajalta 1912-1914 kuin sen ensimmäisiltä käyttöönottovuosilta.
Kuvasarja:
Vuoden harmaimman päivän liikennettä
 
 08.11. 22:35 Jarno Piltti  
  Tyly kuvasarja! Just tyylikäs, marraskuun olemus tavoitettu!
kuva 08.11. 22:08 Juho Rintala  
  Ok, pitää kokeilla joskus. Kiitos!
kuva 08.11. 21:56 Ilari Inkiläinen  
  Kiitos molemmille. Luulen että osan valon loisteesta aiheuttaa sumuinen ilma, kun valo tavallaan "hajoaa" vesipisaroihin ja pitkä objektiivi vielä korostaa sitä. Hehkua ei ole voimistettu kuvankäsittelyssä, melkein päinvastoin.
kuva 08.11. 21:47 Juho Rintala  
  Hienon mutkan olet löytänyt. Ajovalojen kirkkaus on mielenkiintoinen, aivan kuin Antton Karhu mainitsi. Kiva että ArcticRail aloitti liikennöinnin Dr16- veturilla. Miten tämän efektin on saatu aiheutettua, että ajovalot ovat nuin "kirkaita"? Voisin yrittää replikoida joskus.

Ja vielä viimeisenä, komea kuva!! :)
kuva 08.11. 21:42 Ilkka Hovi  
  Simolla on hyvä tieto. En epäile tietoa mutta en pidä sitä oleellisena. Henkilöjunissa joissa oli kaksi - kolme akselisia vaunuja veturin perässä, piti junanrungossa olla ensimmäisenä joko katettu tavaravaunu tai konduktöörivaunu. Oikeanpuolimmaisen junan turvavaunussa on Ga tyyppinen ikkuna, mutta vaunun sivuovi on tiiviisti suljettavaa malli, työnnä ovi ulospäin auki ja sitten vedä ovea auki. Näissä vaunuissa pitää olla ilmajarru ja höyrylämmityksen johta. Tämän takia ja veturin tutkimuksen johdosta päättenin vuoden vuodoksi 1899. Tulossa on lisää kuvua Pietarinradalta.
kuva 08.11. 21:40 Antton Karhu  
  On se vaan komia kuva, sekä juna! Kuvan kruunaa ajovalojen tunnelmallinen loiste hämärässä.
<<   >>