Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	05.03.2023 15:48	Tuomo Kärkkäinen
		^^^O.t. W126-sarjaa valmistettiin kaikkiaaan 818063 sedania and 74060 coupea. Se on toistaiseksi menestyksekkäin ja pisimpään (12 v.) tuotannossa ollut S-sarjalainen Mersu (Wikipedia).
Kuvasarja: Sadanleukaluiden saaren ympäri	05.03.2023 15:46	Timo Salo
		Todella hieno kuvasarja Leukaluista! Kelpaa kesällä taas mennä vaikka polkupyörällä "maleksimaan", vaikkei kuvia paljon saisikaan... :-)
	05.03.2023 14:41	Esa J. Rintamäki
		Kiitos, herra Jarno. Hyvin tehty.
	05.03.2023 14:37	Esa J. Rintamäki
		Nyt jossain takaraivossa syttyi muistijälki: - kirja Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirja /Ilmari Jäämaa, 7. painos vuodelta 1939: sivulla 61 oleva luku 8. Siipiroottori, jossa maininta Flettneristä ja Savoniuksesta. Samassa yhteydessä kerrotaan roottorin mitoituksesta.
	05.03.2023 14:26	Jarno Piltti
		Colanin veturifantasioita esim täällä: https://www.darkroastedblend.com/2008/05/extravagant-designs-by-luigi-colani.html Niin sanotussa isossa kuvassa en näe juuri eroa deeverin ja Dr19 välillä, ohjaamo keskellä ja näin, vailla sen suurempaa muotoiluintohimoa, käytännöllisyys sanelee. Maalauskaaviot toki eri maailmoista.
	05.03.2023 14:00	Esa J. Rintamäki
		Olin kerran nähnyt Luigi Colanin höyryveturimuotoilututkielman jossain muinaisessa 1970-luvun Tekniikan Maailmassa. Näin jälkikäteen muisteltuna se oli vain lyhyen harppauksen verran edelleenkehitelty näkemys New York Central-rautatien virtaviivaistetusta J3a - veturista (4 - 6 - 4). Boxpok-pyörineen kaikkineen. Mistäköhän johtuu, että nykyisten muotoilijoiden joukosta ei enää nouse suuria nimiä, siis sellaisia, kuin mitä herra Teemu S. kommentissaan luetteli? Itselleni tulee mieleen S - sarjan Mersun toisen sukupolven (W 126, vuodesta 1979 alkaen) henkilöautojen muotoilija Bruno Sacco. W 126 oli tyylikäs, olematta silti pröystäilevä. Edelleenkin kaipailen Dr19:n keulaan Luftwaffen itärintamakeltaista, tuo lehtisammakonvihreä oikein imaisee tasoristeysrysäyksiä!
	05.03.2023 13:30	Teemu Saukkonen
		Parhaita muotoilun saralla olivat tietenkin Raymond Loewy, Harley Earl, Virgil Exner, Bill Mitchell, Elwood Engel, John Najjar ja monet muut... Laitetta ei tarvitse ylimuotoilla, mutta sen voi tehdä myös tyylillä kuten 50-luvun lopun siipijenkit.
Kuvasarja: Junailua lauantaina 5.3.2022	05.03.2023 12:20	Oula Ahlholm
		Jopas, tästäkin on jo vuosi aikaa.
	05.03.2023 11:55	Kurt Ristniemi
		Kovastihan tuossa on IFA F8:n näköä. Sitä valmistettiin vuosina 1948–1955. Mutta ovatko nuo ovet kuitenkaan kaaparimallia? Ja yhtenäinen puskuri on väärää sorttia. Ja moottoritilan tuuletusaukotkaan eivät täsmää. Joten pitäänee perua pahat puheeni ja kannattaa 1939 Ford Angliaa.
	05.03.2023 11:44	Timo Salo
		Tuollaisesta veturista vissiin sopimus tehtiin, hiukan samaa näköä...? :-) https://www.railwaygazette.com/traction-and-rolling-stock/vr-signs-contract-for-top-of-the-line-stadler-locomotives/48396.article
	05.03.2023 11:39	Kurt Ristniemi
		Eiköhän tuossa vaunussa ole roottori-imurit. Ts. ilmavaihtolaitteet, jotka imevät vaunusta ilmaa. VR kokeili erilaisia roottori-imureita vissiin joskus 1920- tai 1930-luvulla toisen luokan matkustajavaunuissa: - D 380: Savoniuksen roottori-ilmanimuri - D 381: Englantilainen pienempi roottori - D 382: Englantilainen suurempi ilmanimijä. Savonius-roottori-imuri oli Flettner-roottorista (se iso ja korkea laivojen 'tuulipurje') Savoniuksen ja Flettnerin yhteistyössä kehittämä laite. Flettner sitten osti Savoniuksen imurin patentin: The Flettner rotor inspired Sigurd Johannes Savonius to invent a spinning ventilation device after a collaboration between the two inventors. Anton Flettner's company Flettner Ventilator Limited acquired Savonius' patent and still sells them in the United Kingdom. The devices are often referred to as "Flettner ventilators" even though the mechanism more closely resembles a Savonius wind turbine, which was a 1924 invention that resulted from the same collaboration.
	05.03.2023 11:24	Oula Ahlholm
		Itsellä juuri tämän veturin yksinkertaisuus ja laatikkomaisuus miellytää silmää :D.
	05.03.2023 10:42	Jukka Eklund
		Herra Esa J., Luigi Colanillahan oli tapana muotoilla ihan muotoilun vuoksi täydellisen epäkäytännöllisiä tuotteita Linkin takaa löytyy kuva rekkavetureista https://i.skyrock.net/0327/78460327/pics/3019982619_1_3_DuAM7ehS.jpg Dr19 on hyvin käytännöllisen näköinen veturi. Värikin on hyvä, isot rauhalliset väripinnat ilman vinoraitoja ja kaikenmaailman koukeroita.
	05.03.2023 10:40	Rainer Silfverberg
		Hieno lumipyrykuva!
	05.03.2023 09:51	Raimo Harju
		Veturin ulkonäky modernia taidetta. Ei se varmaan kovinpaljon kalliimmaksi olis tullu, jos tuohon ulkonäköön ja väritykseen olisi edes hiukan kiinnitetty huomiota.
	05.03.2023 09:20	Erkki Nuutio
		Kemijoki Oy:lle Sisu teki 1961 vetäjäksi yhden 6x6 -lavetinvetäjän Sisu K-50SS. Alunperin oli tarkoitus tehdä työntäjäksikin samanlainen. Siirtyi sirremmin IVO:lle ja on museoitu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sisu_K-50SS Auton nimetty suunnittelija oli esimieheni 70-luvulta DI Kalevi Kakko, joka kuoli joitakin vuosia sitten.
	05.03.2023 09:01	Erkki Nuutio
		En tiedä roottorien valmistajaa (ehkä siis Flettner), mutta niitä kuuluu kutsua (ja maailmalla kutsutaan) Savonius-roottoreiksi keksijänsä ja patentoijansa Sigurd Savoniuksen muistoksi ja kunniaksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonius-roottori
	05.03.2023 04:58	Esa J. Rintamäki
		Katolla Flettner - roottorit liikuttelemassa vaunun sisäilmaa. Muutoin olisi lattialla pakkasta ja katonrajassa riihenpuintilämmintä.
	05.03.2023 04:55	Esa J. Rintamäki
		Eikös Imatran Voimalla ollutkin aikoinaan ne jumalattoman isot nokka-Sisut vetotehtävissä?
	05.03.2023 04:50	Esa J. Rintamäki
		Herra Seppo, nykyisin liikkuvan kaluston muotoilusta huolehtii veturinvalmistajan talousosastot! Kyllä, kaikki ne vi*un diplomiekonomit! Designereita (esim. Luigi Colani) pidetään nykyaikana lähinnä mielisairaalaan kuuluvina Legopalikka- tai sormivärilinjan potilaina. On tätä nähty.
	05.03.2023 00:11	Uwe Geuder
		Scheuerle teki 1980-luvulla konkurssin, mutta pelastettiin pienemmässä muodossa. Se on vieläkin olemassa, vaikka ei enää itsenäisenä: https://www.tii-group.com/de/tii-scheuerle/ En tiedä, löytyisikö enää Suomessa senmerkkinen ajoneuvo.
	04.03.2023 22:54	John Lindroth
		Edustava ja moninainen siltakuva!
	04.03.2023 21:37	Teppo Niemi
		Kun rataosa Minkiö - Humppila purettiin vuonna 1975, jäi Minkiön pohjoisesta tulovaihteelta vain noin 20 m pituinen vetopätkä. Ja tuo raidehan rakennettiin kahdessa vaiheessa, ensimmäisen rakennuksen tapahtuessa vuonna 1978. Raide purettiin, kun radan uudelleen rakennus Humppilan käynnistyi.
	04.03.2023 20:35	Seppo Rahja
		Olisin kyllä odottanut edes hieman muotoilua, nyt on kuin muuntaja kiskoilla.
	04.03.2023 20:29	Hannu Peltola
		Kaluston kunto riippuu myös varikosta ja yhtiöstä. Kouvolan alueelle sijoittuvan pienoisrautatien höyryvetureiden tulee olla timmissä kunnossa! Samoin rapakon takana vaikkapa Great Northernin henkilöjunien höyryvetureiden tulee olla sen näköisiä, että ne ovat juuri valmistuneet konepajalta. Esikuvan yhtiöllä olisi muuten tullut varikkoporukalle sapiskaa!
	04.03.2023 20:17	Jimi Lappalainen
		Ks. https://vaunut.org/kuva/87626
	04.03.2023 20:17	Petri Nummijoki
		Kyllä työkoneessakin ulkonäkö vaikuttaa, jos ostajalla on aitoja vaihtoehtoja. Esimerkiksi Fergusonin traktorit näyttivät aluksi tältä https://en.wikipedia.org/wiki/File:Ferguson-Brown_Type_A.jpg eikä niistä ollut kiinnostunut juuri kukaan. Sitten Fordin muotoiluosasto suunnitteli uuden ulkonäön (hioi toki myös valmistustekniikkaa hinnan pudottamiseksi) https://en.wikipedia.org/wiki/File:Ford_Ferguson_9N_tractor_1942.jpg ja myynti räjähti.
	04.03.2023 19:33	Jarno Piltti
		Tää 2650 on kyllä ihan omassa sarjassaan, ei tosiaan Märklinin kuvastosta.
	04.03.2023 19:29	Esa J. Rintamäki
		Kyllä, nestekaasulla. Muistaakseni nestekaasulämmityksestä oli olemassa VR:n julkaisema ohjekirja. Tätä lämmitystapaa alkoi näkyä myös Fo-vaunuissa.
	04.03.2023 19:28	Jarno Piltti
		Aita myös varsin tyylikäs osa molempaa kuvaa. VR:n ensimmäinen valmistajan nimeämä linjaveturi? Vaihtoveturipuolelta löytyy Nallea, Veto-Jussia ja Kisko-Kallea. Vai lasketaanko M-veturi, hmm...
	04.03.2023 19:19	Jarno Piltti
		Olettaisin että harjakatto on halvempi ja että kaareva katto kestää liikkuvan vaunun rasitukset paremmin. Tämäkin on kai enimmäkseen paikoillaan pysyvä vaunu?
	04.03.2023 18:32	Timo Anttila
		Moderni nykyaikainen laitos. Vaan on tuo vihreä tylsä väri.
	04.03.2023 16:57	Markku Naskali
		Helppo tehdä ja on toimiva.
	04.03.2023 16:53	Markku Naskali
		Työkoneitahan nuo ovat. Kauneusarvot ovat toissijaisia jos toimii kuten on tarkoitus.
	04.03.2023 16:42	Petri Nummijoki
		Sijoituslistojen mukaan 444 siirtyi Kouvolan varikolle joskus jatkosodan aikana ja oli siellä vielä kesäkuussa 1949 https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/. Tällöin sen esiintyminen Karjaalla lienee epätodennäköistä. Kuvan täytynee siis olla joko ennen sotia tai sitten 1950-luvulla otettu. Mutta tuo väite täytyy haastaa, että Porkkalan liikenteen vuoksi luukuilla varustettuja vaunuja olisi käytetty vain Helsinki-Turku-reitillä. Luukuilla varustettuja vaunuja oli melkoisen paljon siihen nähden, että aikataulujen puolesta neljä junarunkoa riitti hoitamaan silloisen Helsinki-Turku-liikenteen ja yhdessä junassa normaali vaunumäärä todennäköisesti ennemmin yhden, kuin kahden käden sormilla laskettavissa. Toisin sanoen tavallisen päivän tarve Porkkalan liikenteessä oli ehkä noin 20 vaunua, kun luukuilla varustettuja oli yli 80 kpl. Tuskin nelinkertaista kalustomäärää on voitu ylläpitää pelkästään Helsinki-Turku-junien varavaunutarvetta ajatellen ja vielä pula-aikana. On luukuilla varustetuista vaunuista kuviakin myös muilta reiteiltä, kuten https://www.vaunut.org/kuva/92271.
	04.03.2023 16:38	Timo Salo
		Tässä on sitä kontenttia, lentokone vaan puuttuu... :-) Hieno kuva!
	04.03.2023 16:38	Juhana Nordlund
		Sm1:n järjestysnumeron voisi laittaa tunnisteisiin.
	04.03.2023 16:29	Timo Salo
		Alkaisko tähän silmä jo tottumaan. Ei se niin ruma ehkä olekkaan... Aikanaan sama juttu, kun näki ensimmäisen Ford Sierran!
	04.03.2023 15:10	Esa J. Rintamäki
		Yeah, herra Petri! Minun nähdäkseni liikelaitosvouhkaamiseen vaikutti sekin rautateiden erityispiirre, että Valtionrautatiet kuljetusoperaattorina joutui itse maksamaan omien kulkuväyliensä, siis ratojensa, kunnossapidosta. Maanteillähän rekka- ja bussifirmojen ei tarvinnut "nauttia" tästä kulungista erikseen, ei millään lailla, joka olisi ollut normaalin verotuksen ulkopuolella. Mitä kilpailuttelemisiin tulee, siinä on huonona puolena halvimman hinnan aiheuttama törkeä toiminnan laadun huononeminen! Tämä on nähty jo monen monta kertaa. Ja tulee näkymään vastakin: esimerkiksi Dm12-kaluston "kevennetty huolto", YÄK! Toinen pointti on kilpailutusten aiheuttamissa sekamelskoissa sekin, että se tuiki tarpeellinen "hiljainen tieto" (eli juuri se mikä tekee ajohenkilökunnan ammattitaidon!) väistämättä katoaa. Puhumattakaan muista ihmisellisistä seikoista. Ja miksi sitten - homeisten kolikoiden tai bittinollien säästämiseksi...? Maailmalla ei ole koskaan ennen ollut niin paljon rahaa olemassa kuin nyt, niin että mikähän se pointti oikeastaan onkaan? Kansallis-Osake-Kahmintako? Viheliäinen ahneus on kuolemansynti.
	04.03.2023 13:59	Petri Sallinen
		Tervetuloa 2000-luvulle! Rautatiejärjestelmän osalta valtio turvasi strategiset etunsa jo silloin, kun liikennöinti ja radanpito erotettiin toisistaan: rataverkko jäi valtiollisen viranomaisen käsiin. Sillä on yhä vähemmän merkitystä, omistaako valtio operoinnista vastaavan yhtiön vai ei. Mallia voi ottaa siitä, miten julkiset joukkoliikennepalvelut on järjestetty pääkaupunkinseudulla. Pääkaupunkialueiden kunnat omistavat JKOY:n, joka taas omistaa Flirtit. Se operaattori ajaa Flirteillä, joka voittaa kilpailutuksen. Liikenteen palvelutasosta päättää kuitenkin kilpailutuksen järjestäjä. Pääkaupunkiseudun kuntien ei tarvitse omistaa junilla operoivaa yhtiötä — riittää, kun ne omistavat kaluston, mikä madaltaa kynnystä osallistua kilpailutukseen. Linja-autojen osalta tilanne on muuten samankaltainen, mutta kilpailutukseen osallistuvat liikennöitsijät omistavat itse kalustonsa. Mihin tarvitaan enää valtion omistamaa VR:ää, joka omistaa kalustoa? Operointi ja kaluston hallinta olisikin syytä eriyttää. Kaluston käyttö voidaan kilpailuttaa samaan tapaan pääkaupunkiseudulla. Päätetään ne reitit, joille halutaan liikennettä ja kilpailutetaan. Samalla operaattori (olipa se kuka tahansa) saa tarvitsemansa kaluston käyttöönsä. Kun näin toimitaan, voidaan ottaa huomioon erilaisia aluepoliittisia tarpeita järjestää liikennepalveluita. Maakunnat voisivat osallistua ja saada alueillensa raideliikennepalveluita.
	04.03.2023 13:46	Teppo Niemi
		Raidetila puute. Kuvahan on ajalta ennen Humppilan radan uudelleenrakentamista. Raide rakennettiin 1978 - 1979 juurikin kaluston säilytystä varten.
	04.03.2023 12:56	Jimi Lappalainen
		Varustettuna nestekaasulämmityksellä?
	04.03.2023 11:18	Jukka Ahtiainen
		Minkiöllä ollaan. Lato varmaan helpotti paikallistamista. Oli kuva-arvoitus. Itselleni heräsi kysymys, mikä oli syy kaluston väistöliikkeeseen.
	04.03.2023 11:05	Eljas Pölhö
		Kuva ei voi olla otettu välillä 10.9.1939-11.5.1948, koska 444 oli tuon välin halkopolttoinen. Se muutettiin uudestaan halkopolttoiseksi 25.4.1949 eikä ollut muutettu hiilille ennen 17.4.50, mihin asti muutokset ovat yhtenäisellä listalla (uudempien muutosten listaus on vielä tekemättä).
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan	04.03.2023 09:53	Jouni Hytönen
		Soklin oikeudet eivät ole enää Yaran omistuksessa, vaan Suomen valtion omistamalla Suomen Malminjalostus Oy:llä.
	04.03.2023 09:37	Petri Soronen
		Huikeaa, autokanta kuin tänään otetussa kuvassa, ainakin täällä maaseutukaupungissa.
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan	04.03.2023 07:08	Esa J. Rintamäki
		Loistava kertomus, Jukka, rautatieläisyyden kulkemisesta suvussa! Kiitos ja kumarrus! Siitä ilmeni totaalinen sitoutuminen firman töihin. Mitä John Henryyn tulee, niin suosittelisin etsimään/katsomaan Johnny Cashin ylistystä rautateille leffana "Ridin' the Rail". Siinä Käsiraha-Jussi muun muassa ohjastaa veturia 4501. Itselläni on se DVD:nä, minkä löytyminen oli kyllä ihme. Kokeile eBaytä, nyt ainakin aluksi.
	04.03.2023 06:53	Esa J. Rintamäki
		Minä puolestani kovin mielelläni arvostelisin (oikeamminkin vi**uilisin) esimerkiksi VR:n toimarinvalintapolitiikasta: logistiikasta muka jotain "tajuava" kaupansetä tai taksikuskiporukan nokkamiehen valinta eivät oikein vakuuttaneet. Ennenvanhaan pääjohtajat tulivat laitoksen sisältä, ei siihen virkaan eestulemattomilla ollut asiaa. Jo vuonna 1916, VR:n 50 - vuotishistoriikissa oli mainittu, että rautatielaitoksen kehittämisessä ajateltiin liikevoiton tavoittelun ohella myös strategista merkitystä. Tähän viittasi mm. rautateiden vaikutus muinaisajoilta periytyvän kestikievarilaitoksen loppumiseen. Toisena tekijänä sekin, että yksipuinen sääty-yhteiskunta alkoi muuttua kansalaisyhteiskunnaksi sillä siunaaman sekunnilla, kun ensimmäinen sosialistiagitaattori astui junasta Vilppulan asemalla, aikomuksenaan mennä puhumaan Mäntän tehtaan työläisille. Ei sovi unohtaa myös Pohjanmaan radan siunauksellisuutta siinäkin mielessä, että mm. puukkojunkkarikulttuuri ei enää nostanut päätään: tilalle tuli nuorisoseuratoiminta ja junilla liikaväestö pääsi matkustamaan kohti Ameriikan raittia. Puukkojunkkarit tosin saivat jo ennen rautatien tuloa seudulle kokea selkänahoissaan valtion mahdin kurinpitäjänä. Strateginen merkitys oli silläkin, että isäntänä olleet tsaari/suuriruhtinaat saattoivat nopeasti määrätä sotilasjuniensa pikaisesta kulusta ympäri koko suuriruhtinaskuntaa, jonka valvonta tuli siten helpommaksi. Papiston yksinoikeus kansan mielipiteiden muokkaajana sekin alkoi muuttua, yhteiskunnan moniarvoisuuden mahdollisti juuri rautatie ja sen mukana tulleet uudet vaikutteet ja aatteet. Nykymenossa on toki vaikea nähdä strategista pointtia (kehitysvaraa myös!), yksinomaan liikevoittoon kun on kovin helppoa hirttäytyä. Kauhulla odotan aikaa, jolloin VR:n osakkeet "vapautettaisiin" piittaamattomien pörssihaiden pelailtavaksi.
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan	04.03.2023 06:46	Jukka Viitala
		Esa, naulaaja oli wanhaa VR-sukua, joka vakaumuksensa vuoksi kävi intin vankilassa ja juniori oli juurikin tullut Rixun sisäoppilaitoksesta. Faija oli VEK ja paikkana Hamina. Jostain kumman syystä siellä oli ainakin kolmen suvun edustajia samasta ryhtiliikkeestä, mun faija oli järjestelymestari ja joissakin vuoroissa ratapiharadiossa oli aika tiukan asjallista liikennettä... Itte sekoitin VR:n liikenteen kun kastelimme JuHan sepelikuormia ja samalla kanavalla oli joku tarkkuusnosto, puhuivat senteistä... hihkaisin väliin että "vaununmitta" ja jostain satamasta kuului kauhea kolina. Simpeleen sepelissä oli niin paljon hienoa, että se piti uittaa Mas-vaunuissa ennen käyttöä, meillä oli aika hilpeät pumput ja vesitykillä osui ykkösraiteen Dv15 ohjaamoon 8-raiteelta siis hups kun lipes... Noilta vuosilta parhaat muistot on Dr13 lähdöistä, ei jumankauta jos 32 pyttyä huutaa hoosiannaa niin sitä näkyä ja ääntä ei voi kuvailla. En ikuna osta hypriti saati sähkövatkainta vaan ajan tuplaturbodieselillä maailman tappiin. Toimii myös tyynellä säällä. Vroum.
	04.03.2023 06:22	Esa J. Rintamäki
		Eljas P.:n kuvaamasta arkistosivusta, päiväyksellä 1.6.1955 on luettelo Porkkalan luukuilla varustetuista vaunuista. Vaunuja oli kaikkiaan 82 kpl. Ci-sarjan hyttivaunuja: 11 kpl, nroalue 2239, 2242 - 2251. Di-sarjan II lk vaunuja: 6 kpl, nroalue 2309 - 2314. DEi: 4 kpl, nrot 2611, 2613, 2625, 2629. Ei-sarjan III lk vaunuja: 29 kpl, nroalue 22143 ... 22305. Eik-sarjan kahvilaosastovaunuja 2 kpl, nrot 22343 ja 22347. Fo-konduktöörivaunuja 7 kpl, nroalue 22501 ... 22516. F-konduktöörivaunuja 5 kpl, nrot 3705, 3714, 3716, 3798 ja 3808. Ge-matkatavaravaunu 30'113, Kansainvälisiä ravintolavaunuja, sarjaa R: kolme vaunua, nrot 2012, 2014 ja 2015. Po-sarjan postivaunuja: 9 kpl, nroalue: 9804 ... 9970. Pe-sarjan postin apuvaunuja (2-akselisia), neljä vaunua, nrot 10051 - 10054. Lisäksi oli annettu määräys kunnostaa lisää vaunuja Porkkalan liikenteeseen: 3 kpl Di, 9 kpl Ei, 3 kpl Eik, 3 kpl Fo ja 3 kpl Po. Näissä piti olla rullalaakerointi, sähkötuulettimet ja ikkunoistakin oli esitetty määräykset. Näiden lisäksi piti tulla 4 kpl F ja 10 kpl Gg, niissäkin piti olla rullalaakerit.
Kuvasarja: Raidejokerin koeajot Keilaniemessä 1.3.2023	04.03.2023 06:10	Jukka Viitala
		Mulle entiset itämaat, etenkin Budapest, ovat toimineet joukkoliikenteen mittarina. Helsinki on kaukana siitä. Yksi toimiva esimerkki on 2-suuntaiset ratikat. Pikku vinkkinä paria puuttuvaa istumapaikkaa voi kompensoida riittävillä vuoroväleillä. Oli aika hassua matkustaa kaupungin läpi odottamatta missään, suurin ongelma oli 4:n euron päivälippu, jota ei leimata ja jotkut uniformuiset lipuntarkkaajat ei tajunneet sitä. Budapestissä kului kivasti koko päivä ajellessa ratikkalinjoja. Trollikoille saa varata viikon ja busseille 2.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset