Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.03.2024 10:07 | Kari Haapakangas | ||
| Helsingin luontaiset edellytykset menestyväksi kaupungiksi eivät ole koskaan olleet oikein hyvät: se ei ole maanviljelyksellisesti hyvällä alueella, se ei ole erityisen hyvä satamapaikka, sieltä ei ole mitenkään kummoiset yhteydet sisämaahan eikä se edes tarjoa hyviä luonnonvaroja tai energialähteitä saatika hyviä rakennuspaikkoja. Nykyisestä asemastaan Helsinki saakin oikeastaan kiittää kolmea henkilöä: Kustaa Vaasaa, Augustin Ehresvärdiä ja Aleksanteri I:stä. | ||||
|
11.03.2024 09:21 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kuva tutusta ympäristöstä. Sinisävyinen juna ja etualan puut tuovat kivasti väriä muutoin kouvolalaiseen värimaailmaan. | ||||
|
11.03.2024 09:16 | Pasi Seppälä | ||
| Mainio kohtauskuva, jossa pitkälle näkyvän radan profiili näyttäytyy selvästi. Vaikka Pajarin suorasta puhutaan, niin pientä kumpuilua on havaittavissa pystysuunnassa. | ||||
|
11.03.2024 09:14 | Pasi Seppälä | ||
| Komea silhuetti nättiä taivasta vasten. Tykkäysnapille olisi taas käyttöä. | ||||
|
|
11.03.2024 08:19 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva näyttää millaista vuoristoa (taka)Töölö oli ennen kupan katoamista Töölöstä. Onko oikealla reunalla Alppilan kukkula? | ||||
|
11.03.2024 06:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Parkanon tien kautta, tietty. | ||||
|
11.03.2024 06:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuoret näyttävät olevan OK. Nyt innovoimaan dynaamisesti uusia sisuskaluja vehkeen saattamiseksi edellyttämään alkuperäistä tehtäväänsä. Pienet vihreät ukot juoksemaan hamsterityyppisessä juoksupyörässä ja joka on tunnettu siitä, että se on kytketty generaattoriteitse ratamoottoreihin, ei nähdäkseni ole riittävän staattis-dynaamis-abstraktis-tannerilais-mannerheimilais-lapualaista! |
||||
|
11.03.2024 01:24 | Riku Outinen | ||
| Osa Kelteleen tavarasta laivataan Oulusta. | ||||
|
|
10.03.2024 23:39 | Mikko Nyman | ||
| Rainer: en sitä tarkoittanut, vaan sitä, että mahtaako VR:n omistaja olla miten hyvin informoitu siitä, että noin 20 vuotta vanhaa vetokalustoa valjastetaan varaosalähteeksi? Käyttöarvohan näillä on valtava, vaikkei se taseessa kummoinen olekaan. Tämä on tietysti aiheena laaja ja aiheuttaa väkisinkin pidemmän keskustelun, joten ehkei asiasta ole järvin jouhevaa höpistä täällä kuvapuolella. Omistajaohjausasioiden pitäisi tietysti kuulua valtioneuvoston kanslian oo-osastolle, mutta kun siellä ei välttämättä aina olla oikein tilanteen tasalla, lienee vorgin keskustelualue toiseksi paras paikka omistajaohjauspulmien ruotimiselle. |
||||
|
10.03.2024 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin.pikkukuvasta, että onpas vasenta tuulilasia "rajoitettu". Kuvan klikkaaminen paljasti ilmiön aurongonvalon tekemäksi efektiksi. | ||||
|
|
10.03.2024 22:27 | Jorma Toivonen | ||
| Dieselin voimin nuostaan. Minkähän vuoksi vaunut olivat Oritkarissa? Punavalot (?) edessä, vai oliko työntöliike? | ||||
|
10.03.2024 22:01 | Jouni Halinen | ||
| Ratavartija https://fi.wikipedia.org/wiki/Ratavartija Ratavartijan kaunis Inkeri https://areena.yle.fi/1-251970 |
||||
|
10.03.2024 21:51 | Teemu Halttunen | ||
| Valitettavasti dehiivatisoitu kuten myös muutkin lähialueen vastaavat 2-valoiset hiivattilaitokset. | ||||
|
10.03.2024 21:29 | Jouni Halinen | ||
| Katsoin Helsingin karttapalvelusta, että että tuo kiskopari junan alla on nykyjään aikalailla keskellä nykyistä ratakuilua, eli jos saisit napattua Sm5 kuvan siltä kohdin, niin kuva olisi aivan täydellinen. Ota kuva vielä mustavalkoisena?. | ||||
|
10.03.2024 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, tuo sointukulku on kyllä käypäisä monessakin paikassa, kännisen yleisön edessä nyt ainakin! Mutta, jonkinmoisena 12-kielisenä fakki-idioottina sanoisin, että linkin Ismon kitara on tosissaan "pahasti" vajaakielinen! C- ja G-duuri, sekä D ja G jotain outoa tzibaletta soinnutettaessa wörkkivät aika hyvin, meikäläisen lauluäänellekin (mullivainaan nuotilla, heko heko). Väritykseksi voi heitellä jotain ihme septimiä sekaan, molliakin. Muuten, kiitos huomiostasi. |
||||
|
|
10.03.2024 19:40 | Erkki Nuutio | ||
| Tosikiinnostava kuva oletettavasti juuri vuodelta 1868. VR 1862/1912 II s. 498 kertoo, että oikean reunan tiilinen veturitalli rakennettiin vuonna 1866 kun alunperin tallina käytetyn viereisen konepajarakennuksen katto oli romahtanut (kuolonuhreja vaatien). Veturinpiipuista nousseet kuumat palokaasut olivat ehkä korventaneet katon kannatuspalkkeja. Aluksi tallissa oli 2 pilttuuta ja kuva näyttää tämän tilanteen.. Vuonna 1869 talli laajennettiin 12 pilttuiseksi. |
||||
|
|
10.03.2024 19:16 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Jouni, hyvästä vihjeestä! | ||||
|
|
10.03.2024 19:14 | Tapio Keränen | ||
| Oikealla savupiipun takana näkyy veturitallin takanurkkaa. | ||||
|
10.03.2024 18:33 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Rasmus! | ||||
|
10.03.2024 18:17 | Pasi Utriainen | ||
| Voi olla ensimmäisiä kertoja, ainakaan minä en ole talven aikana havainnut näitä Sänkimäen junassa. Julian mukaan Dr19 nopeuskäyrä muistuttaa hyvin pitkälti virkeän deeveriparin käyrää. Kurkimäessä alin nopeus näyttää olleen n. 25 km/h. | ||||
|
10.03.2024 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkähänlainen linjakilpi on niissä junissa, jotka kulkevat sille tunnetulle nimihirviöasemalle: - Lllllanfairpwlgyll... - äsh! Voi Lyly, kun tuo kieli ei taivu tällä iällä enää niin kerkeästi...! |
||||
|
10.03.2024 17:48 | Timo Haapanen | ||
| Olihan siinä CZ Lokon perässä kunnon satsi raakapuuta. | ||||
|
10.03.2024 16:37 | Samuel Pajunen | ||
| 2021 Marraskuussa näyttäisi PAI siellä viimeisen kerran käyneen: https://juliadata.fi/timetables?s=65851&d=19.11.2021 | ||||
|
10.03.2024 16:23 | Tero Korkeakoski | ||
| Ketuttaa aina kun näkee kuvia Pieksämäeltä Joutsenoon tai Imatralle kulkevista junista Savon radalla. Nää kuuluisi vetää Savonlinnan kautta, mutta kun muuten kunnostettu reitti on yhden sillan vajaa. | ||||
|
10.03.2024 16:22 | Tero Korkeakoski | ||
| Saattavat olla jopa Ukrainalaisia, sielläkin on ammoniakin tuotantoa mutta kuljetustarvetta ei välttämättä ole juuri nyt. Sattuneesta syystä. | ||||
|
|
10.03.2024 16:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Milloinkahan Raision tehtaille on viimeksi ollut junaliikennettä? Tuskin ainakaan 2022 helmikuun jälkeen on ollut mitään. | ||||
|
10.03.2024 15:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Kokemäenjoki näytti vielä eilen olevan jäässä, tosin eipä sen jäällekään enää ole turvallista mennä. | ||||
|
|
10.03.2024 15:28 | Jouni Halinen | ||
| Tapsan R-valokuvaajan ura täyttää jo 60 vuotta. Ensimmäinen tänne lisätty kuva on otettu toukokuussa 1964 ja eikun meno vaan jatkuu ja jatkuu…. https://vaunut.org/kuva/153204?u=701&kv=1964&kv2=1964 Käyppäs Tapsa nappaamassa vertailukuva paikasta toukokuussa ”paikka 60 vuotta myöhemmin”, vaikka sellainen jossa esiintyy Sm5. |
||||
|
10.03.2024 14:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Peruskorjatut yksiköt Sm4 6325 + 6326 koeajolla. https://juliadata.fi/timetables?s=10251&d=8.3.2024 | ||||
|
10.03.2024 14:34 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Melkoinen aavetarha. | ||||
|
10.03.2024 14:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Oikeasti kulunvalvonnassa luotetaan tulevaisuudessa mobiiliverkkoon? En taida uskaltaa sitten enää junalla kulkea. | ||||
|
|
10.03.2024 13:59 | Tuukka Varjoranta | ||
| Veturilla testataan uutta ETCS-kulunvalvontajärjestelmää ja tarkemmin sanottuna ETCS-tasoa 2, jossa juna saa tiedon ajoluvastaan reaaliajassa kaupallisten mobiiliverkkojen ylitse. | ||||
|
|
10.03.2024 13:53 | Tuukka Varjoranta | ||
| Todella kaunis kuva ja hieno kuvan asettelu! | ||||
|
10.03.2024 13:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuon tasoristeyksen nimi on Utin kuormausalue, ja sijainti 204+017. | ||||
|
|
10.03.2024 13:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo Loughborough-nimen ääntäminen vaatii kyllä jonkin verran tuntemusta :) Se on suunnilleen "laafbraa". | ||||
|
10.03.2024 13:10 | Jimi Lappalainen | ||
| 50 vuotta sitten. | ||||
|
|
10.03.2024 11:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Missäs ne Pieksämäellä kotimaiseksi muutetut kulkevat? | ||||
|
|
10.03.2024 11:22 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennyksenä vielä: Lihaksilla ei ole muistia. Sensijaan esimerkiksi asentoa ylläpitävissä lihaksissa on reseptorit (=liikeanturit). Reseptori vertaa selkäytimeltä tulevaa lihaksen supistumiskäskyä toteutuvaan lihaksen supistumiseen. Jos nämä alkavat poiketa toisistaan (eli refleksikäsky ei toteudu selkäytimen käskemällä tavalla) lähettää reseptori tästä tiedon hermojohdinta pitkin selkäytimeen. Tällöin selkäydin lähettää lihakselle lisäkäskyjä - joko lisätä tai vähentää lihaksen supistumisvoimaa. Kyseistä toimintoa kutsutaan (lihaksen) venytyksen vastarefleksiksi. Tällaiset lähes viiveettömät servomekanismit on mm. ihmisen asentoa ylläpitävissä (kävelyssä ja muissa toiminnoissa) lihaksissa. Niiden ansiosta ei esimerkiksi kävellessä aivojen tarvitse käskeä nostamaan vuoronperään jalkoja, vaan kävely etenee automaattisesti refleksitoimintona - kunnes esimerkiksi pysähdytään - joko aivojen käskyllä tai uuden refleksin ohjaamana esimerkiksi kun silmien kautta selkäytimelle välittyy vaaratieto. Ihmisellä on suuri määrä tämänkaltaisia refleksitoimintoja. Niiden avulla lihasten servomekanismit ovat automatisoineet useimmat ihmisen toistuvat toimet. Ne toimivat normaalisti niin hyvin, että niiden refleksien mahdollistamaan toimintatapaan ei kiinnitetä huomiota. Lääkärikään ei normaalisti juurikaan niitä tutki eikä yleensä edes tunne - poikkeuksena kevyt isku potilaan polveen. Sen tulee aiheuttaa polven ojentumisreaktion. Jos tämä refleksireaktio ei toteudu, on kyse selkäydinongelmasta. |
||||
|
10.03.2024 10:48 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Taustalla ilmeisesti Valio Oy Joensuun tehdas. | ||||
|
|
10.03.2024 09:36 | Raimo Harju | ||
| Voishan tuohon vääntää pellistä kuoret ja käyntisiltaan ruuveilla kiinni, olis kuljettaja sateensuojas, jos pitää konehuoneeseen kurkistaa. | ||||
|
|
10.03.2024 09:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Tätä kuvaa tulikin katsottua pitkään. Hirveä määrä tutkittavia yksityiskohtia, taustalla tehdas seisoo jopa dystooppisen mahtipontisena. Ja tässä ympäristössä etenee juna, joka sekin on sieltä mielenkiintoisemmasta päästä. On upea kokonaisuus. | ||||
|
10.03.2024 09:03 | Tuomas Pätäri | ||
| Upeaa välipäivien talvifiilistä muutaman vuoden takaa. | ||||
|
10.03.2024 09:01 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämä tunnelmallisen hämärä isovaaleekuva tuli arvonnassa. Hienosti vaihtelee valo ja varjo. | ||||
|
10.03.2024 08:58 | Tuomas Pätäri | ||
| Täältä onkin kuvia näkynyt harvemmin. Mukavan näköinen miljöö tässä. | ||||
|
|
09.03.2024 22:49 | Timo Haapanen | ||
| Työkalu mikä työkalu... Täällä Etelä-Pohojammaalla sanotahan notta "ruma se vasta komia onki":) | ||||
|
|
09.03.2024 22:46 | Timo Haapanen | ||
| Näyttäisivät olevan naapurin Vgobo-ammoniakkivaunuja matkalla Ruokosuolle. | ||||
|
|
09.03.2024 22:09 | Rasmus Viirre | ||
| Hyvällä kaarrekuvalla takaisin peliin! | ||||
|
09.03.2024 22:08 | Otto Tuomainen | ||
| České dráhy on saamassa käyttöönsä toisen veturin Osoblahan radalle tämän vuoden aikana. 705 914 on valmistumassa mittavasta peruskorjauksesta. Toisaalta alueen kunnat ovat halukkaita ottamaan liikennöinnin vastuulleen. | ||||
|
09.03.2024 20:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos päivämäärästä :) | ||||
|
|
09.03.2024 19:39 | Erkki Nuutio | ||
| Lihasmuisti on virallisemmin refleksitoiminto: lihastoimintoa useasti toistamalla se voi muuttua vaistonvaraiseksi lihasrefleksiksi, joka tapahtuu selkäytimen ohjaamana automaattitoimintona lähes viiveettä (viive on 0,001 s luokkaa). Refleksitoiminto ohjaa tarvittaessa samanaikaisesti hyvinkin monia lihasryhmiä. Tietoisissa eli aivojen ohjaamissa lihasreaktioissa (=päättelyreaktioissa) viive on puolestaan 0,10 s luokkaa ja pidempikin. Lapsi opettelee toistamalla ensimmäisiä tarvitsemiaan toimintoja reflekseiksi, kuten pystyssäpysymisen, kävelyn jne. Olennaista reflekseissä on, että aivot seuraavat taustalla toimintoja, ja katkaisevat tarvittaessa ne automaattisesti, jos tapahtuukin joku häiriö, eli toiminto ei kehitykään aivojen haluamalla tavalla. Päättely- ja refleksireaktiot käskevät yhteistä lihaksistoa, MUTTA päättely- ja refleksitoimintojen toimintakäskyt kulkevat eri hermojohtimia pitkin. Konkreettisesti jouduin tämän kokemaan vuosia sitten. Niskan alueen välilevypuristusten vuoksi refleksitoiminnot katkesivat ruumiini OIKEALTA puolelta, aluksi kaikki. Oikeakätisenä en pystynyt kirjoittamaan nimeäni muuten kuin viiva kerrallaan aivojen käskyillä, muutuin latuskajalkaiseksi ja auton polkien käyttö tuli hankalaksi jne.. Vaiheittain refleksitoiminnot ryhmittäin palasivat joidenkin päivien päästä kun niitä käskevien hermojen puristus laukesi vähitellen. Nämä refleksien käyttämät hermot kulkevat välilevyjen alueella ja välilevyjen ikärappeutuma voi siksi johtaa niiden joutumiseen puristukseen. Toisella kerralla hermojen puristus niskan alueella aiheutti sen, että asentoelin pääkopassa menetti yhteyden asentoa ylläpitävään lihaksistoon. Seurauksena asenolihakset kaatoivat voimakkasti sivulle. Seinästä piti tukea itseään ja häiriötila aivoissa aiheutti hyvin epämiellyttävän olon Voimistelulla refleksihermpjen puristus poistuu ja hermot samalla hieman liikahtavat puristuksettomalle kulkureitille. Kertomani vaivat eivät ole toistuneet riittävän liikunnan ja voimistelun ansiosta. Refleksitoiminnoista loistava esimerkki on soittaminen. Lahjakas soittaja oppii enemmän tai vähemmän nopeasti soittamaan läpi refleksinomaisesti vaikka pitkän konserton. Käsiensä ym. reflekseillä tapahtuvien lihastoimintojen rinnalla refleksejä valvoo ja niitä tarvittaessa korjaa kuulo (pitää kuulua tarkalleen sellaisia säveliä joita haluttiin ja tarkalleen oikea-aikaisesti) ja näkö joka seuraa tarvittavassa määrin nuotistoa ja kapellimestarin ohjauskäskjä Itse pureuduin perusteellisesti refleksiasioihin kun 70-luvun puolivlissä Sisulla parannettiin kokeellisesti ja kehitettiin komponenttejakin kuorma- ja linja-autojen jarrujärjestelmän saamiseksi lyhytviiveiseksi. Viivettä muodostuu jarrun paineilmaosuudella ja pyöräjarruissa (rumpujarru), joissa paiilmasylinteri kiertää kiristysnokkaa. Alussa pyrki olemaan noin 0,5...0,7 s jarrutuksen aloitusviive ja perävaunun osalta jopa yli 1 s. Jarrutustunto (= nopea refleksinomainen jarrutus) ei ole tällöin mahdollinen. Vasta kun aloitusviive saadaan/saatiin eninitään 0.3 s pituiseksi tulee jarrutustunto mahdolliseksi, eli kuljettaja pystyy vaistomaisesti yhdistämään jarrupolkimen polkaisun ja auton hidastumisen yhdeksi ja samaksi asiaksi. |
||||
|
09.03.2024 19:37 | Eetu Aaltonen | ||
| Kiitos tiedosta, kun en itse nähnyt vetureiden numeroita. | ||||