Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.03.2024 22:08 | Otto Tuomainen | ||
| České dráhy on saamassa käyttöönsä toisen veturin Osoblahan radalle tämän vuoden aikana. 705 914 on valmistumassa mittavasta peruskorjauksesta. Toisaalta alueen kunnat ovat halukkaita ottamaan liikennöinnin vastuulleen. | ||||
|
09.03.2024 20:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos päivämäärästä :) | ||||
|
09.03.2024 19:39 | Erkki Nuutio | ||
| Lihasmuisti on virallisemmin refleksitoiminto: lihastoimintoa useasti toistamalla se voi muuttua vaistonvaraiseksi lihasrefleksiksi, joka tapahtuu selkäytimen ohjaamana automaattitoimintona lähes viiveettä (viive on 0,001 s luokkaa). Refleksitoiminto ohjaa tarvittaessa samanaikaisesti hyvinkin monia lihasryhmiä. Tietoisissa eli aivojen ohjaamissa lihasreaktioissa (=päättelyreaktioissa) viive on puolestaan 0,10 s luokkaa ja pidempikin. Lapsi opettelee toistamalla ensimmäisiä tarvitsemiaan toimintoja reflekseiksi, kuten pystyssäpysymisen, kävelyn jne. Olennaista reflekseissä on, että aivot seuraavat taustalla toimintoja, ja katkaisevat tarvittaessa ne automaattisesti, jos tapahtuukin joku häiriö, eli toiminto ei kehitykään aivojen haluamalla tavalla. Päättely- ja refleksireaktiot käskevät yhteistä lihaksistoa, MUTTA päättely- ja refleksitoimintojen toimintakäskyt kulkevat eri hermojohtimia pitkin. Konkreettisesti jouduin tämän kokemaan vuosia sitten. Niskan alueen välilevypuristusten vuoksi refleksitoiminnot katkesivat ruumiini OIKEALTA puolelta, aluksi kaikki. Oikeakätisenä en pystynyt kirjoittamaan nimeäni muuten kuin viiva kerrallaan aivojen käskyillä, muutuin latuskajalkaiseksi ja auton polkien käyttö tuli hankalaksi jne.. Vaiheittain refleksitoiminnot ryhmittäin palasivat joidenkin päivien päästä kun niitä käskevien hermojen puristus laukesi vähitellen. Nämä refleksien käyttämät hermot kulkevat välilevyjen alueella ja välilevyjen ikärappeutuma voi siksi johtaa niiden joutumiseen puristukseen. Toisella kerralla hermojen puristus niskan alueella aiheutti sen, että asentoelin pääkopassa menetti yhteyden asentoa ylläpitävään lihaksistoon. Seurauksena asenolihakset kaatoivat voimakkasti sivulle. Seinästä piti tukea itseään ja häiriötila aivoissa aiheutti hyvin epämiellyttävän olon Voimistelulla refleksihermpjen puristus poistuu ja hermot samalla hieman liikahtavat puristuksettomalle kulkureitille. Kertomani vaivat eivät ole toistuneet riittävän liikunnan ja voimistelun ansiosta. Refleksitoiminnoista loistava esimerkki on soittaminen. Lahjakas soittaja oppii enemmän tai vähemmän nopeasti soittamaan läpi refleksinomaisesti vaikka pitkän konserton. Käsiensä ym. reflekseillä tapahtuvien lihastoimintojen rinnalla refleksejä valvoo ja niitä tarvittaessa korjaa kuulo (pitää kuulua tarkalleen sellaisia säveliä joita haluttiin ja tarkalleen oikea-aikaisesti) ja näkö joka seuraa tarvittavassa määrin nuotistoa ja kapellimestarin ohjauskäskjä Itse pureuduin perusteellisesti refleksiasioihin kun 70-luvun puolivlissä Sisulla parannettiin kokeellisesti ja kehitettiin komponenttejakin kuorma- ja linja-autojen jarrujärjestelmän saamiseksi lyhytviiveiseksi. Viivettä muodostuu jarrun paineilmaosuudella ja pyöräjarruissa (rumpujarru), joissa paiilmasylinteri kiertää kiristysnokkaa. Alussa pyrki olemaan noin 0,5...0,7 s jarrutuksen aloitusviive ja perävaunun osalta jopa yli 1 s. Jarrutustunto (= nopea refleksinomainen jarrutus) ei ole tällöin mahdollinen. Vasta kun aloitusviive saadaan/saatiin eninitään 0.3 s pituiseksi tulee jarrutustunto mahdolliseksi, eli kuljettaja pystyy vaistomaisesti yhdistämään jarrupolkimen polkaisun ja auton hidastumisen yhdeksi ja samaksi asiaksi. |
||||
|
09.03.2024 19:37 | Eetu Aaltonen | ||
| Kiitos tiedosta, kun en itse nähnyt vetureiden numeroita. | ||||
|
09.03.2024 19:16 | Onni Tikkala | ||
| Sr2-sarjan kuusi ensimmäistä veturia on otettu varaosalähteiksi, jotta loput 40 veturia saataisiin pidettyä ajossa. | ||||
|
|
09.03.2024 18:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Meintatko että nämä olisivat jonkun rahoitusyhtiön omistamia? Ovatko nämä olleet jossain kolarissa osallisina vai miksi poistettu liikenteestä? |
||||
|
09.03.2024 18:39 | Markku Naskali | ||
| On se vaan aika ruma hökötys. Toisenlainen väritys voisi vähän parantaa mielikuvaa. Varmaan kuitenkin ihan hyvä peli eikä hommia ulkonäöllä hoidella. | ||||
|
|
09.03.2024 18:19 | Mikko Nyman | ||
| Mitähän tästä on oikein firman omistajalle kerrottu? | ||||
|
|
09.03.2024 16:48 | Eljas Pölhö | ||
| Uusi linjaus otettiin käyttöön 7.6.1968. | ||||
|
09.03.2024 16:10 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Oy Pohjolan Liikenne Ab hoiti Naantalin korvaavat ajot. Keväällä 1966 Förbommilla oli vain, yksi kaukovuoro: Turku – Rymättylä - Ahteentaa ja sitä ajettiin A. Laaksosen kanssa. |
||||
|
|
09.03.2024 14:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisikohan Vöörpuumi? https://linjuri.1g.fi/kuvat/F%C3%B6rbom,+Y./020+%3E+092+.JPG | ||||
|
|
09.03.2024 14:01 | Jimi Lappalainen | ||
| EJR; minkä biisin kertosäe menee: C-D-G-Em? https://www.youtube.com/watch?v=b8SmePfjCjY ;) | ||||
|
09.03.2024 13:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, siellä on jo maastotutkimukset menossa. | ||||
|
09.03.2024 13:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, mikä yhdennäköisyys: https://vaunut.org/kuva/154102 :) | ||||
|
|
09.03.2024 13:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Olikos se 1968 kun linjaus muutettiin? | ||||
|
09.03.2024 13:12 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tässä se nähdään, auran siipi on huollettu, kuten kuuluu.. Terä on ajan tasalla. Kumet ovat juuri niinku pittää ja yläkerran mattokin levityskunnossa. Täydessä iskussa! Hyvin huollettu Tka. Seurannu kyseistä ratakuorma-autoa pitkin talvea täällä Lapissa. Komeasti Tka painaa aina menemään. | ||||
|
|
09.03.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lasse-herran mainitsemasta lihasmuistista: esimerkiksi minulla kitaran otelauta syöpynyt sointuotteiden muodossa niin syvälle lihasmuistiin, että perussoinnut löytyvät hakematta, (tyyli "eiku-eiku-eiku" jäi 1970-luvulle). Siitä huolimatta, että olen periaatteessa pelkkä leirinuotiorämpyttelijä periaatteella KISS (= Keep It Simple, Stupido). Kolme sointua ja totuus (country ja gospel ovat juuri tätä!) ja täydestä menee kuuntelijoille kuin 30 eurosentin kolikko. |
||||
|
09.03.2024 12:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sr1 3002, FMP 1996:n kertoman mukaan tullut rajan yli Suomeen 13.9.1973 ja käyttöönottopäivämäärä 14.1.1974. Ja siinä se senkun vetotehtäväänsä hoitaa, kuin silloin ennen! |
||||
|
09.03.2024 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovatko säiliövaunut ryss --- eikun "itäystävän" vaunuja? | ||||
|
09.03.2024 11:38 | Markku Heikkilä | ||
| Voi kun löytyisi kuva tai kuvia lättäliikenteestä Haapajärven rataosalta perille saakka, kaupallisen liikenteen ajalta. Tapion lyhtyraideopastinkuva on otettu reilu vuosi ennen liikenteen loppumista Haapajärvelle saakka. | ||||
|
09.03.2024 11:27 | Markku Heikkilä | ||
| Äskettäin haastattelin eläkkeellä olevaa Ylivieskan veturinkuljettajaa. Pihtiputaan asioita sivuttiin bussimatkan aikana. Asemalla oli Olga suorittaja, hänen kerrottiin olleen monitoimihenkilö. Olga lastasi puut nosturilla, harjasi vaihteet, tarkasti jarrut, hoiti suorituksen ja asiakaspalvelun jne. Pienellä liikennepaikalla oli varmaan tärkeää toimia näin että työpaikat säilyivät. Vastaavasti toimittiin varmaan muuallakin. Keskustelusta jäi kuva suuresta arvostuksesta Olgan työtä kohtaan. | ||||
|
|
09.03.2024 09:34 | Oula Ahlholm | ||
| Ei tässä sen kummempia, ollut viime kuukausina muuta tekemistä, tosiaan nyt taas palailen tänne foorumillekin :) | ||||
|
|
09.03.2024 09:21 | Jouni Halinen | ||
| No mikäs sulla on Oula käynyt kun on rautatieharrastus loppunut? | ||||
|
|
09.03.2024 08:40 | Samuel Pajunen | ||
| Junan numero on T 3383 ja vetureina 2559, 2646 & 2744, : https://vaunut.org/kuva/167009?liikp1=2446&liikp2=1175 | ||||
|
Kuvasarja: Höyryä Suonenjoella |
09.03.2024 00:13 | Eemil Liukkonen | ||
| Mukavaa nähdä, että tästäkin löytyy kuvia. On Kana ennenkin käynyt Suonenjoella, mutta kuvat sattuvat olemaan tavallaan henkilökohtaisia, koska tais toi päivä olla muistaakseni elämäni eka kerta, kun matkustin junalla ollessani 4-vuotias. | ||||
|
08.03.2024 22:46 | Petri Nummijoki | ||
| Olisivatko tämmöisestä? https://www.vaunut.org/kuva/15387 Tosin taisi Hv1-vetureiden säännöllinen liikennöinti Uudenkaupungin radalla loppua aika pian tämän aikataulun jälkeen. Sekajunat säilyivät kuitenkin aikatauluissa, joten ajettiinko niitä Hv1-kauden jälkeen vielä Vv15-vetureilla? Oikein muutakaan mahdollista veturia en keksi, kun ko. rata oli vielä kevytkiskotteinen. | ||||
|
08.03.2024 21:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturimallinen "otsalamppu" syrjäytetty, käytössä "Biltema"-valaisin. | ||||
|
08.03.2024 21:48 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintosta. Odotuskatoksesta kun löytyi tuo yhden junaparin aikataulu. | ||||
|
|
08.03.2024 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä bussifirma muuten hoiti aikataulussa olleet Vallis Gratiaen (Naantalin) vuorot? | ||||
|
|
08.03.2024 21:44 | Teppo Niemi | ||
| Huomatkaahan sekajunapari 381 / 382 arkisin ja 381A / 382 sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Minkälaisesta kalustosta junat ovatkaan koostuneet? | ||||
|
|
08.03.2024 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lahdensuun seisake, elikkä Toijalassa on vielä vanhaa Turun lähtösuunnan linjaa vielä käytössä. | ||||
|
08.03.2024 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköhän Toijalasta löytyne sopuhintainen CNC-koneistamo parin puhelinsoiton jälkeen tai avulla...? | ||||
|
|
08.03.2024 21:24 | Otto Tuomainen | ||
| Säännöllinen henkilöliikenne loppui tällä Číčenice - Týn nad Vltavou rataosalla noin kymmenen vuotta sitten, sen jälkeen on liikennöity jonkin verran mm. sesonkiliikennettä. Tuorein Správa železnicin sivuilta löytyvä pdf-aikataulu tälle rataosalle sisältää vain asemien nimet ja etäisyydet, taulu on junien suhteen tyhjä. Tämä järjestelyjuna voisi ehkä olla numeroltaan Mn 88811, Týn nad Vltavou - Protivín. Muutaman kilometrin päässä tästä seisakkeesta sijaitsee Temelínin ydinvoimala, sinne on aikaisemmin kuljetettu ydinpolttoainetta rautateitse. |
||||
|
|
08.03.2024 20:16 | Erkki Nuutio | ||
| Tavallisia haka-avamia saa MotonettiBiltemoista kympillä parilla. Kiinalainen tai vastaava on ne tehnyt. Otsapinnaltaan avaavia ei näissä kaupoissa taida olla ja kokoja ja tyyppejäkin voidaan tarvita useita. Tekee ne sitten sahaten ja viilaten tai CNC:llä, on aihio silti haalittava. Toistuvassa teollisuus- ja korjaamotyössä hankitaan toki tarvittavat koot ja tyypit esimerkiksi räikkä- tai momenttivääntimeen. |
||||
|
|
08.03.2024 18:55 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Talvi 1980-81 oli runsasluminen. Jyväskylässä suurin lumensyvyys oli 95 cm 25.3.1981 (fmi). | ||||
|
08.03.2024 18:33 | Timo Salo | ||
| https://fi.wikipedia.org/wiki/Sivakka Kelpaako tuo Karille?Rakentaneet valmiin liittymän kaivokselle, jos joskus semmonen avataan... :-) | ||||
|
|
08.03.2024 18:06 | Kari Haapakangas | ||
| Oululaisella vuokra-asuntokonsernilla tuskin on kummoista tarvetta raiteelle Pohjois-Karjalassa | ||||
|
08.03.2024 16:40 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| O.t. Täydessä pellettilastissa ollut rahtilaiva SS Edmund Fitzgerald upposi kovassa myrskyssä 10.11.1975 Whitefish Bayn edustalla Yläjärvellä mukanaan 29 miestä. Gordon Lightfoot levytti seuraavana vuonna loistavan kappaleen "The Wreck of the Edmund Fitzgerald" haaksirikon muistoksi. | ||||
|
08.03.2024 16:11 | Otto Tuomainen | ||
| Vaihteista vielä. Keltainen vastapaino ymmärtääkseni kertoo että vaihde on keskitetysti käännettävä. Mustavalkoinen puolestaan ilmaisee vaihteen olevan käsikääntöinen. | ||||
|
|
08.03.2024 15:39 | Timo Salo | ||
| https://sivakka.fi/ Olisko noitten tehdas/varastoalue....? | ||||
|
|
08.03.2024 14:40 | Kimmo Huhta | ||
| Mikä toimija on 'Sivakka', joka on merkitty kynällä reunimmaiselle pistoraiteelle? | ||||
|
|
08.03.2024 14:01 | Timo Salo | ||
| Ei kai Erkki tarkoita, että tuommoinen avain pitäisi itse "rakentaa"...? CNC-koneella jakoväli ja muutkin toleranssit saattavat tulla parempilaatuisia? Eiköhän myös mutterikohtaisia avaimia myydä kaupassakin ja ei tuollaisen hinta pitäisi päätä huimata näinä päivinä... | ||||
|
|
08.03.2024 12:56 | Erkki Nuutio | ||
| Tuossa on SKF:n valikoimaa, mutta ei sellaisiin ole luultavasti varaa: https://docs.rs-online.com/70a0/A700000007049337.pdf Normaali työväline upotettujen akselimutterien säätöön/kiristämiseen/avaamiseen on sopivan sisä- ja ulkohalkaisijan omaava putki, jonka otsaan sahaillaan/viilaillaan akselimutterin uriin sopivat hampaat. |
||||
|
|
08.03.2024 11:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräänlainen haka-avainversio tarvittiin Saab 99:n etujarrupalojen vaihdon jälkeen, kun sylintereiden mäntiä piti kiertämällä saattaa uusien jarrupalojen paksuuden vaatimaan asemaan. Saman kaltainen, edelleen haka-avaimeksi nimitetyllä työkalulla kiristettiin uusi hiomalaikka "klassiseen" paineilmarälläkkään. Ja vasta-alkanutta "suviuunoa" (lue: kesätyöntekijää) juoksutettiin hakemassa "hakaviilaa", ympäri koneistamohallia. |
||||
|
|
08.03.2024 09:27 | Timo Salo | ||
| Meidän työmaalla tuollaisen mutterin kiristys-/irrotustyökalua sanottiin "haka-avaimeksi"... (sinänsä ympäripyöreä käsite, kun joissain avaimissa oli vain yksi "vetotappi" ja joissain yhtä monta "tappia", kuin koloakin mutterissa.)https://www.tooloutlet.fi/product/160627/ks-tools-nivelletty-haka-avain-tapeilla-1535-mm--5171323 https://www.autodoc.fi/hazet/9770140#haka-avain-suutinpidike-kiristysmutteri | ||||
|
08.03.2024 09:24 | Timo Salo | ||
| Käyköhän tuolla Keski-Euroopassa samanlainen asemakato, kun täällä Suomessa? Tuossa on sentään kunnon katos, esim. Nokialla on n. 1,5 neliöinen katos, hmmm... Hieno kuva! | ||||
|
07.03.2024 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haargenau ja tismalleen, herra Jimi! Ihan kipeetä juttua... | ||||
|
07.03.2024 20:42 | Robert Sand | ||
| Tässä vähän kuvia vuodelta 2022 kun oli vielä liikennettä radalla. https://vaunut.org/kuvat/?s=5683 | ||||
|
|
07.03.2024 20:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Esan heko heko -vitsit tuntien; jos avattavat ikkunat olivat terveysikkunoita, sanoisitko kiinteitä ikkunoita sairausikkunoiksi? | ||||
|
|
07.03.2024 19:26 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Oliko kyseessä ehkä Massey-Ferguson 300-sarjan traktori? | ||||
|
|
07.03.2024 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pieksämäki vanha: - rakennettu Oulun rautatien IV luokan tyyppi nro 2 piirustuksilla. Laajennettu yhdellä ikkuna-akselilla pohjoispäässä (kuvassa vasemmalla) vuonna 1902. | ||||
