Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.03.2024 19:26 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Oliko kyseessä ehkä Massey-Ferguson 300-sarjan traktori? | ||||
|
|
07.03.2024 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pieksämäki vanha: - rakennettu Oulun rautatien IV luokan tyyppi nro 2 piirustuksilla. Laajennettu yhdellä ikkuna-akselilla pohjoispäässä (kuvassa vasemmalla) vuonna 1902. | ||||
|
07.03.2024 18:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teli muistuttaa aika tavalla itäsaksalais-VEB-görlitziläistä mallia. | ||||
|
07.03.2024 18:03 | Teppo Niemi | ||
| Kiitoksia täydennyksestä. Aina oppii uutta. | ||||
|
07.03.2024 18:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästäpä Minkiön motiksi...? | ||||
|
07.03.2024 18:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 21914, vuodelta 1959 oli entinen Ci 2325 vuosimallia "se iso luokkamuutos" eli 1956. Alunperin se oli valmistunut vaunuksi Ci 2239 vuonna 1922. Eim 21914 hylättiin ja vuonna 1980 siitä tuli virkatarveasuntovaunu BT 01375. Mainittakoon, että Eim - sarjassa oli normaalin 24 V sähkövalaistuksen lisäksi myös ulkoverkkoliitäntämahdollisuus, juuri valaistusta varten. |
||||
|
07.03.2024 17:00 | Otto Tuomainen | ||
| Hyvä että tästä Majdalenan opastimestakin saatiin tänne kuva, Suchdol nad Lužnicín siipiopastimesta löytyykin jo kuva täältä sivustolta. Hirveän monta siipiopastinta ei Tšekistä enää löydy. | ||||
|
07.03.2024 16:51 | Otto Tuomainen | ||
| Seppeleiden laittaminen junan keulaan tuntuu olevan maan tapa, esimerkiksi kalustotyypin vaihtuessa tietyllä rataosalla. | ||||
|
|
07.03.2024 16:47 | Otto Tuomainen | ||
| Operaattorina on toiminut viime joulukuusta alkaen GW Train Regio, ČD hävisi tämän(kin) reitin liikennöinnin. Moottorivaunu on liikenteen tilaajan (Plzeňin lääni) värityksessä. | ||||
|
|
07.03.2024 16:46 | Tapio Keränen | ||
| Retkeilyvaunun kilpi löytyy kuvasta https://vaunut.org/kuva/143500?t=retkeilyvaunu | ||||
|
07.03.2024 16:07 | Onni Tikkala | ||
| Ja sittenhän on vielä erikseen Eil-vaunut, jotka kyllä ovat lähiliikennekalustoa, mutta niidenkään numeroita ei näy. | ||||
|
07.03.2024 15:38 | Juha Kutvonen | ||
| Tavan matkustajalle aika tarpeetonta tietoa, juna kuin juna. Pääasia, että se pysähtyy ja ottaa kyytiin. Dm12-reiteillä olisi tarpeen tiedottaa niistä poikkeustapauksista, jolloin vuoro ajetaan junalla. |
||||
|
|
07.03.2024 14:42 | Miitre Timonen | ||
| Mihin perustuu se, että lähijunien kalustotiedot voidaan näyttää avoimessa datassa, mutta kaukoliikenteen vaunu/veturitietoja ei? | ||||
|
|
07.03.2024 13:37 | Lasse Reunanen | ||
| Lihasmuisti on kummallinen asia. Vaikka itsekin olen tottunut ajamaan mitä erilaisimmilla autoilla ja työkoneilla, niin joitain hupsuja asioita sattuu. Monesti on käynyt, että kun on suunnanvaihimella varustetulla traktorilla tai trukilla ajanut päivän ja sen jälkeen lähtee auton rattiin, niin kovasti tulee suuntavilkkua käytettyä, kun pitäisi peruuttaa. Suunnanvaihtimen käyttövipu siis traktorissa on samalla paikalla ratin alla, kun henkilöauton vilkkuviiksi. | ||||
|
|
07.03.2024 13:00 | Jorma Toivonen | ||
| Noo, Esa, pientä malttia lukea vähän tarkemmin… SKS |
||||
|
|
07.03.2024 12:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mi - täh? Onko pupujunatkin menossa junien taivaaseen ja kohti unohduksen yötä? Sm4:hän on erinomaisen hyvä kulkuneuvo, matkustettaessa Helsingistä Tampereelle jonottamaan Tapolan snagarin mustaamakkaraa! |
||||
|
Kuvasarja: Lake Superior & Ishpeming Marquette MI USA |
07.03.2024 12:16 | Timo Salo | ||
| Mukava kuvasarja Urpolta! Näitten kuvasarjojen arvo nousee kenties hurjasti, jos tuo linkin skenaario toteutuu ja ei tarvita edes puttea tuhoamaan "amerikkalaisen demokratian" aikaansaannoksia...https://www.youtube.com/watch?v=oMR83gnKqpY | ||||
|
|
07.03.2024 11:40 | Onni Tikkala | ||
| Kyllä, avoimen datan tietojen perusteella. Jäljellä ovat enää 6301, 6303, 6312, 6314, 6316, 6318 ja 6320. Lisäksi 6325 ja 6326, joiden näytöt on uusittu, ovat käyneet Hangossa vain koeajolla. | ||||
|
07.03.2024 09:18 | Hannu Peltola | ||
| Olin jo kommentoimassa Caboosesta, että kuvassa on tyypillinen 34' Three-Window Steel Caboose, jollaisia löytyi melkein jokaiselta rautatieyhtiöltä ja josta mm. Athearn on tehnyt H0-mallin. Näissä kuitenkin on yhtiökohtaisia eroja, esimerkiksi tässä LS&I:n vaunussa ikkunajako poikkeaa Athearnin mallista. Vaunut.orgista löytyy yksi lähes vastaava DRG&W:n perua oleva caboose ( https://vaunut.org/kuva/147036?t=caboose ), jonka ikkunajako vastaa Athearnin mallia, mutta ikkunat ovat puolestaan pienemmät ja kumikiilakiinnityksellä. Ilmeisesti jokainen yhtiö on tehnyt omalla konepajallaan omat versionsa ja yksityiskohdat poikkeavat pikkuisen toisistaan. | ||||
|
07.03.2024 08:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä linkki itse videoon: https://www.youtube.com/watch?v=ud6QiHw7SU0 | ||||
|
|
07.03.2024 08:15 | Esa Lehtinen | ||
| Tässä vielä vertailun vuoksi kuvaus malmilaivojen self-unloading -järjestelmästä (pitkä linkki!): https://www.google.com/search?q=great+lakes+ore+ships+unloading+gear&client=firefox-b-d&sca_esv=7e0a5ff40af74da5&ei=b1bpZajLOJybwPAPspCpuAQ&udm=&ved=0ahUKEwjovrWZu-GEAxWcDRAIHTJICkcQ4dUDCBA&oq=great+lakes+ore+ships+unloading+gear&gs_lp=Egxnd3Mtd2l6LXNlcnAiJGdyZWF0IGxha2VzIG9yZSBzaGlwcyB1bmxvYWRpbmcgZ2VhcjIFECEYoAFIqpMBULocWKF5cAF4AJABAJgBaaAB4geqAQQxNC4yuAEMyAEA-AEBmAIQoALhB8ICChAAGEcY1gQYsAPCAgYQABgWGB7CAgQQIRgVwgIHECEYChigAcICBRAhGJ8FmAMAiAYBkAYIkgcEMTQuMqAH4Dk&sclient=gws-wiz-serp#fpstate=ive&vld=cid:75b6d952,vid:ud6QiHw7SU0,st:0 | ||||
|
06.03.2024 19:37 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana ja tätä en ollut ennen huomannutkaan. Herttinen sentään, mikä kuva! | ||||
|
06.03.2024 19:36 | Kari Haapakangas | ||
| Kyllä Kataisen sillat on parempi nimi kuin vanha "Saksanseisoja" | ||||
|
06.03.2024 19:04 | Pasi Ohtonen | ||
| Tuulilasi on puhdistettu. | ||||
|
|
06.03.2024 17:34 | John Lindroth | ||
| Erinomaisen onnistunut kuva! | ||||
|
|
06.03.2024 17:24 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Osa Jyrki Kataisen nimikkosilloista (rakennettiin vv. 2009-14 ja tulivat maksamaan n. 90 miljonaa euroa). | ||||
|
06.03.2024 16:45 | Jarno Piltti | ||
| Hyvää luettavaa tuo Timon vinkkaama artikkeli. Revontulituristit pettyy kun silmällä näkyvä ei vastaa mainoskuvia. Vorkin junakuvissa tätä vaaraa tuskin onneksi on! Tässä kuvassa aseman arkkitehtuuri on hienosti esillä tavalla joka on mahdollista vain tällaisessa valossa ja tällaisesta kuvakulmasta. |
||||
|
|
06.03.2024 16:40 | Jarno Piltti | ||
| Onko yksityisenkin operaattorin ohjaamon kojelaudalla Katrin käsipyyhkeitä, kysynpähän vaan? | ||||
|
|
06.03.2024 16:36 | Jarno Piltti | ||
| Samaa mieltä edellisten kanssa, ylisanat meinaa loppua! Erityisen hienoa on varjopuolen erottuvat yksityiskohdat, ja kuitenkin jylhä silhuettimaisuus. | ||||
|
06.03.2024 16:34 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu on tyypillinen suurten järvien 25' malmivaunu. Bethlehem Steel Works rakensi näitä AAR-luokitukseltaan SOG-tyypin vaunuja 1950-luvulta lähtien useille alueen malmiradoille. Kuvan vaunu on oikean ylänurkan tekstien perusteella valmistunut huhtikuussa 1953. Näiden vaunujen kapasiteetti oli 70 tonnia (US). Vastaavia vaunuja oli mm. seuraavilla rautatieyhtiöillä: Duluth Missabe, & Iron Range, Chicago & Northwestern, Duluth South Shore & Atlantic (myöhemmin Soo line), Lake Superior & Ishpeming, Northern Pacific ja Great Northern. Jos harrastaa live steam -rautateitä, tällaisen LS&I:n vaunun voisi tilata suoraan rakennussarjana omalle radalleen: https://readingcarcompany.com/sog H0-mittakaavassa näistä on malleja useammaltakin valmistajalta ja mm. minulle nämä ovat hyvin tuttuja: https://vaunut.org/kuva/120721?s=1 |
||||
|
|
06.03.2024 16:24 | Jukka Viitala | ||
| Tutustuin poljinkäyttöiseen hydrostaattiseen menoon Toro 100-kaivoskuormaajassa, jossa istuttiin poikittain ja vasemman jalan polkimella mentiin eteen- oikealla taaksepäin. Hankalaa oli, kauhaa täyttäessä nuppi sanoi, että poljin lattiaan ja Deutz kyykähti siihen. Tuommoiseen kun tottui, niin kotiin lähtiessä autolla ajo oli vähintään yhtä hilpeää. | ||||
|
06.03.2024 16:00 | Urpo Mustapää | ||
| Aiheen sivusta senverran että tuolla penkereen takana on alasajettava vanha hiilivoimala jonka osittaiseksi korvaajaksi Marquette Board of Light and Power osti kolme Wärtsilän maakaasukäyttöistä dieseliä. | ||||
|
|
06.03.2024 15:23 | Hannu Peltola | ||
| Tässä verrokiksi kuva AAR 1937 -Box Carista: https://vaunut.org/kuva/158424?t=box%2Bcar | ||||
|
|
06.03.2024 15:09 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan umpivaunut ovat kumpikin perinteisiä Pullman Standardin valmistamia 40' PS-1 -umpivaunuja. Pullman-Standard aloitti AAR 1937 -malliin perustuvan PS-1 -umpivaunun valmistuksen 1947 ja vuoteen 1962 niitä oli valmistunut jo 100 000 kappaletta! Valmistus jatkui vielä hetken 1960-luvun puolelle, kunnes tuotantoon tulivat 50' ja 60' mallit. Vaunu on korirakenteeltaan hitsattu ja se oli ovia lukuunottamatta hyvin pitkälle standardoitu. Kuvassa vasemmanpuoleisessa (eli ylemmässä) vaunussa on 8' Youngstown-ovi ja oikeanpuoleisessa 9' Six-Panel Superior -ovi. Kummastakin vaunusta on poistettu käyntisillat vaunun katolta, tämä oli tyypillinen muutos 1980-luvulla. Suurista rautatieyhtiöistä Great Northern ja Milwaukee Road olivat lähes ainoita poikkeuksia, jotka eivät tilanneet PS-1 -vaunuja. | ||||
|
|
06.03.2024 14:49 | Hannu Peltola | ||
| On, kuvassa on hieno idea ja upea toteutus! | ||||
|
|
06.03.2024 14:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Uskomaton kuva! | ||||
|
|
06.03.2024 13:41 | Pasi Seppälä | ||
| Samaa mieltä. Erittäin komea. | ||||
|
|
06.03.2024 13:28 | Erkki Nuutio | ||
| Kaasuvarusteisia olivat kaikki bensiinimoottoriset Valmet-haarukkatrukit. Niissä oli juoppo sivuventtiilinen Continental-bensiinimoottori. Kaasuvarusteisia olivat kaiketi vanhemmat (nokalliset) laituriveturit, joissa oletettavasti oli myös Continental -bensiinimoottori. Dieselmoottorisissa (1...3 tonnia nostavissa) Valmet-haarukkatrukeissa oli Perkins -dieselmoottori. Kuvan nokattomissa VW-moottorisissa laiturivetureissa ei liene ainakaan alunperin ollut kaasuvarustusta eikä kaasupullolle paikkaa. Ehkä VW ei kaasuvarustusta hyväksynyt tai ainakaan toimittanut. En tiedä asennettiinko niitä jälkeenpäin. |
||||
|
|
06.03.2024 12:56 | Tomi Seppänen | ||
| No nyt on kyllä nappilaukaus! Mielettömän hieno kuva tunnelmaltaan. | ||||
|
|
06.03.2024 12:13 | Esa Lehtinen | ||
| Kuvat voi omaa katselua varten kätevästi kääntää ilmaisella IrfanView-appilla. Itse käytän sitä jokseenkin päivittäin eri tarkoituksiin. | ||||
|
|
06.03.2024 12:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on sellainen muistikuva että Helsingin aseman trukit kulkivat kaasulla. Syynä on voinut olla että niillä ajettiin myös sisätiloissa, matkatavaratoimisto oli 1980-luvulle asti asemahallissa. | ||||
|
|
06.03.2024 11:43 | Hannu Peltola | ||
| Käännä Urpo jossain vaiheessa tämä kuva, olisi helpompi katsoa! | ||||
|
|
06.03.2024 11:10 | Hannu Peltola | ||
| Video oli loistava yhteenveto Hulett-purkajista. | ||||
|
06.03.2024 11:00 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi oli käytössä vuoteen 1973, jolloin se siirrettiin romuliikkeen pihalle Saloon. Jimin linkittämä YP:n Jämsänkosken veturi on myös tyyppimerkinnältään A8M517. |
||||
|
06.03.2024 10:48 | Hannu Peltola | ||
| Nämä rautamalmin lastausterminaalit ovat olleet massiivisia rakennelmia! Minnesotan, Michiganin ja Wisconsinin alueella Lake Superiorin rannalla malmiterminaaleja on ollut mm. Great Northern Railwayllä, Northern Pacific Railwayllä, the Soo Linella, Duluth South Shore & Atlantic Railroadilla, Duluth Missabe & Northern Railroadilla, Milwaukee Roadilla, Chigaco & Northwesternillä ja tämän kuvasarjan Lake Superior & Ishpeming Railroadilla. | ||||
|
Kuvasarja: Lake Superior & Ishpeming Marquette MI USA |
06.03.2024 10:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Urpo, loistava kuvasarja harvinaisemmasta pohjoisamerikkalaisesta rautatiestä! LS&I on jäänyt ainakin minulle vieraammaksi amerikkalaiseksi rautatieyhtiöksi ja Michiganin Upper Peninsulan alueella toimineet Soo Line, Chigaco & Northwestern ja Milwaukee Road ovat olleet huomattavasti tutumpia. Piti luntata internetin syövereistä pohjatietoja LS&I:stä ja samalla voin niitä kirjoittaa tännekin: - Lake Superior and Ishpeming Railroad on perustettu Marquettessä Michiganin Ylemmällä niemimaalla (Upper Peninsula) vuonna 1896 ja Marquette on aina ollut yhtiön pääkonttorin sijainti - LS&I on ollut aina paikallinen rautatieyhtiö ja pääliiketoiminta on ollut rautamalmin kuljetus Upper Peninsulan rautakaivoksisista Marquetten malmiterminaaliin. Toinen tärkeä kuljetettava tuote on ollut sellupuu. Henkilöliikenne on yhtiön radoilla ollut vaatimatonta. - laajimmillaan LS&I:n trataverkko oli 1960-luvun alusta 1970-luvulle 241 mailia (388 km), josta tosin liikenteessä oli vain 117 mailia (188 km). Pääradalle oli asennettu kauko-ohjaus (Centralized Traffic Control). - Liikenne on tästä hiipunut ja nyt käytössä on 25 mailin (40 km) rataverkko. - Upper Peninsula on rautaesiintymiltään rikas ja tärkeimpiä malmin kuljettajia olivat Milwaukee Road, Soo Line ja Chigaco & Nortwestern LS&I:n edustaessa pienempää toimijaa. Vähän ironista on, että näistä rautateistä ainoastaan LS&I jatkaa edelleen toimintaansa alkuperäisellä nimellä itsenäisenä. - LS&I oli harrastajapiireissä tunnettu Alco-ratana, kaikki dieselveturit olivat Alcon tuotantoa. - myöhempinä vuosina rata on ollut kuuluisa U Boat -ratana, käytössä on ollut erityisesti Alcon U-sarjan veturit. - radan vanhaa kalustoa on säilynyt eri museoissa yllättävänkin paljon. |
||||
|
|
06.03.2024 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Laiturijunan veturissa oli Volkswagenin teollisuusmoottori (alivireinen Kuplan moottori) ja ainakin ensimmäisessä erässä noin vuodelta 1966 hydrostattinen variaattorivaihteisto/taka-akselisto -yksikkö. Olin Valmetin Lentokonetehtaalla harjoittelijana kokoamassa niitä. Näissä oli vain nopeuspoljin. Painamalla jalkaa tuli nopeutta ja nostamalla jalkaa hitautta ja pysähdys. https://www.vaunut.org/kuva/99332?kv=1966&kv2=2000&tag0=17%7CSekalaiset%7CMuu+ajoneuvo Muita jarruja ei ollut kuin nopeuspolkimella käsketty öljyvirtauksen kuristus ja katkaisu vaihteiston pumpun ja moottorin väliltä. Se oli samalla turvatoiminto - ei valu laiturilta raiteille. Tavanomaisen käsijarrun kytkeminen voi unohtua. En tottunut nopeuspolkimeen. Se ei ole ergonomisesti luonteva. Mielestäni näissä käytettiin vain bensiiniä mm. koska kaasupullolle ei ollut paikkaa. Mahdollisesti näitä on toimitettu myöhemmin 60-luvun lopulla ilman hydrostatiikkaa synkronoimattomalla keppivaihteistolla varustettuna täällä olevan erään kuvan mukaan. |
||||
|
06.03.2024 10:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kotkalainen, ilmiselvästi. Haminan henkilöjunaliikennehän oli jo 1968 pistetty slyyt. | ||||
|
|
06.03.2024 09:56 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Tollehan on kasvanut sarvet! | ||||
|
|
06.03.2024 09:47 | Pasi Seppälä | ||
| Idän suuntaan lähdössä oleva juna sattuisi kyllä Petrin linkkaamaan paikkaan. Tallialue olisi juurikin taustalla. | ||||
|
06.03.2024 09:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt junassa IC 909 Tus–Tpe. | ||||