Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.02.2023 17:35 | Vertti Kontinen | ||
| Erinomainen yökuva! | ||||
|
28.02.2023 17:30 | Timo Salo | ||
| Vaikka onkin upea kuva, niin nuo rähtämät saisivat minun puolestani jo sulaa... Löytyy kuvasta yllättäen muutakin väriä, kun valkoista: km-lätkä? | ||||
|
28.02.2023 17:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkennettakoon: näin työmatkalla, että Turku tavarassa oli lastattuja raakapuuvaunuja. Mutta sitten näin että Muhkurissakin on tätä kirjoitettaessa täydet vaunut. | ||||
|
28.02.2023 17:22 | Markus Räsänen | ||
| Topi Lajunen: 200km/h suurin nopeus on ainakin julian mukaan Nastola-Lahti välillä. Ennen Nastolaa suurin nopeus on 170km/h. Vai miten Julian nopeuskarttaa on tulkittava? | ||||
|
28.02.2023 16:50 | Jarno Piltti | ||
| Viking Linen mainos! | ||||
|
|
28.02.2023 15:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Muhkurissa on eilen lastattu ja tänään haettu täydet vaunut. | ||||
|
28.02.2023 15:18 | Timo Salo | ||
| Ymmärtääkseni navassa ei ole kantta, vaan pulssianturi(?) peittää hohlomin... Ykköstelissä ja linkin kuvassa ne näkyy. (Blogin lumikuvassa ko. hyrrä näkyy parhaiten ja ne on irrotettu telin vaihdon ajaksi. Siirretty sivuun! )https://vaunut.org/kuva/130938?tag0=2%7CSr2%7Chttps://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/sr2-jarrujen-paalla-olon-valvonta-ja.html | ||||
|
28.02.2023 14:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikähän tämän Jokerijunan numero on ollut? Jo tuolloin numero 911 kuului Turun–Pieksämäen päiväpikajunalle. Sattumalta se on kuvattu samana päivänä: https://vaunut.org/kuva/42952 | ||||
|
28.02.2023 14:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoista myös nähdä tämä asemarakennus alkuperäisenä ja laajentamattomana. Kiitos, Tapio! :) | ||||
|
28.02.2023 14:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Aurinko on ollut aktiivinen näinä aikoina. | ||||
|
|
28.02.2023 13:38 | Timo Anttila | ||
| Laakeripesien ulommaiset kannet on auki. Vanhat siniset kannentiivisteet näkyy kuvasta. Asentajien välissä olevasta pesästä näkyy jotain epämääräistä. Ehkä särkyneen laakerin osia…? |
||||
|
|
28.02.2023 13:35 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän se ole MKT-tehtaat: https://fi.wikipedia.org/wiki/MKT-tehtaat . | ||||
|
28.02.2023 13:03 | Topi Lajunen | ||
| ...toki epäsuorasti liittyy siten, että koko pyörä kun kuumenee riittävästi, niin sitten kuumenee liikaa akselit laakereineenkin. Mutta ei tosiaan sen suoremmin liity kuvan ongelmiin. | ||||
|
|
28.02.2023 13:01 | Topi Lajunen | ||
| Liittyy jarrujen laahaamiseen ja niiden valvontaan. Sr2:ssähän on perinteiset tönkkäjarrut, eli ei liity laakereihin eikä akseleihin. | ||||
|
|
28.02.2023 12:57 | Topi Lajunen | ||
| Kouvola-Lahti-välillä suurin nopeus on 200 km/h, ei 160. | ||||
|
28.02.2023 12:11 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa näkyvän vasemmalle kaartavan radan raidesopimus oli Pellos Oy, 1094/38/70, 21.9.1970 (En tiedä millä nimellä sopimus on nykyisin) |
||||
|
|
28.02.2023 11:57 | Hannu Peltola | ||
| Mikä tuo taustan teollisuusrakennus on? Yläkertaan on ollut kohtuullisen järeä hissi. | ||||
|
|
28.02.2023 11:51 | Mikko Herpman | ||
| Nämä on kyllä hienoja toiminnan kuvia! Olikohan näitä Veto-Jusseja sijoitettuna monille asemille Helsingin ympärille. Ainakin oli tällainen myös Pitäjänmäellä. Eläkkeelle jo jäänyt Jyväskylän kuljettaja tarinoi että oli aika jännää saada ensimmäisiä töitä käydä tekemässä tuntemattomissa maisemissa näillä. Ilmeisesti Pasilasta oli annettu tehtäväksi mennä ja hoitaa ko. paikan vaihtotyöt. Mies oli kaiketi kuin "ulkomailla" kuljettajakoulutuksessa Helsingissä. Ja jäi hetkeksi töihin pääkaupunkiseudulle, kunnes sitten sai paikan Jyväskylästä. |
||||
|
28.02.2023 11:04 | Eljas Pölhö | ||
| Puhos on kokenut täydellisen muodonmuutoksen jo noin 10 vuotta avaamisensa jälkeen. 1968 siellä oli vain kaksi läpiajettavaa sivuraidetta pääradan itäpuolella, tässä sivuraiteita on neljä ja kaikki ovat pääraiteen länsipuolella. Tehdasraiteen rakentaminen on varmasti aihe muutokseen. Sitä ei vielä ilmeisesti suunniteltu rataosan avaamisen aikaan. 1968 sivuraiteiden hyötypituudet olivat 250 m ja 725 m ja rakennuspituus 1300 m, josta 888 m K54 kiskoilla ja 412 m K30 kiskoilla. EDIT: typo |
||||
|
28.02.2023 10:58 | Timo Salo | ||
| Minun silmääni tämä rakennus näyttää suorastaan hyvältä, jopa nuo "valeikkunaluukut"! Seinä olisi tylsän näköinen ilman niitä. Sokkeli saisi olla oikea ja korkeampi. Tuolla set-upilla laudoituksen alareuna kasvaa sammalta muutamassa vuodessa. Myös "rännivedet" jää lillumaan rakennuksen sokkelin viereen, vai onko siellä salaojat? Tuo koivu pitäisi myös pian hävittää, sen juuret tunkeutuvat kaikesta terästä pehmeämmästä läpi. | ||||
|
|
28.02.2023 10:51 | Timo Salo | ||
| Tuon nopeus vaikutti olevan paremminkin tuo Ollin ehdottama liki 200km/h! Maksuton vihje uusille kuvaajille: Kameran kaulalenkki kannattaa vastaavassa tilanteessa pitää oikeasti kaulan ympäri, tuota pelästyy, kuten Hannukin mainitsee... :-) (mahtaako tuo valkopunainen merkki kuitenkin olla 120km/h = nopeusrajoitus alkaa) | ||||
|
28.02.2023 08:05 | Kari Haapakangas | ||
| Alavudelle? | ||||
|
|
28.02.2023 08:03 | Kari Haapakangas | ||
| On siinä sentään harjakatto ja kunnon räystäät. Taitaa olla kuitenkin valesokkelille tehty. Tuo valeikkunaluukkurakenne ei kyllä ole erityisen suomalainen. Mistä lienee kopioitu. |
||||
|
|
28.02.2023 07:59 | Timo Anttila | ||
| Ennen oli aikaa ja rahaa kun VR rakensi… Ei ainakaan minun silmiä hivele tämä rakennus. Oman aikansa tuote kuitenkin. |
||||
|
28.02.2023 07:50 | Timo Anttila | ||
| Siinä on kotoisa Dv kavereiden levätä. Hyvä Kuva! |
||||
|
28.02.2023 06:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva ja sen teksti! Hyvä homma, herra Eemil! | ||||
|
|
28.02.2023 06:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alavukseen...? Alavurelle...? Alavuteen...? Rikkaan kielen esivanhempamme loivat, voi perkele! |
||||
|
28.02.2023 06:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saunalta (?) lyhyt matka hakea kaivovettä. | ||||
|
|
28.02.2023 05:02 | Kari Haapakangas | ||
| Onpas 2-raide hyvin valaistu. Tarpeena tarkastaa vaunujen kytkyt? | ||||
|
28.02.2023 00:07 | Otto Tuomainen | ||
| Päivitystä tämän rataosan 094 tilanteeseen. Lužec nad Vltavou sai vuonna 2020 uuden korkean laiturin varsinaisen ratapihan ulkopuolelle. Samassa yhteydessä rakennettiin myös uusi avattava silta Vltavaa sivuavalle kanavalle. Rataosan liikennekatko kesti kahdeksan kuukautta. Keski-Böömin lääni päätti puolestaan lopettaa tämän rataosan henkilöliikenteen vuonna 2021. | ||||
|
27.02.2023 22:54 | Mikko Ketolainen | ||
| Onhan noita useampia. Uusimmat ovat raivausauton tunnuksen sijasta sammutusauton tunnuksella, eli viimeinen numero ei ole näissä vitonen, vaan ykkönen. | ||||
|
27.02.2023 22:25 | John Lindroth | ||
| Baby please come back!( "Come Back"The Fantastic Puzzles 1975) | ||||
|
Kuvasarja: Kolínská řepařská drážkad - Kolinin sokerijuurikasrata |
27.02.2023 22:14 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoista kapearaide dokumentointia! | ||||
|
27.02.2023 21:23 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mahtava tilannekuva! Kuvia telinvaihdosta ratapihalla ei liian paljoa Vorgissa ole. | ||||
|
27.02.2023 20:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anoppi kertoi, että sotien jälkeisenä pula-aikana myytiin erityistä maalia, jolla saatiin jalat maalattua siten, että ihan kuin olisi ollut nailonsukat jaloissa! Nailonkuitu tunnetaan paremminkin nimellä polyamidi. Nylon-nimi otettiin New Yorkin ja Lontoon nimistä. DDR halusi myös ostaa oikeudet nailonin valmistamiseen, mutta amerikkalaiset Joe Mccarthyn lietsoman kommunismikauhun takia eivät sitä myyneet. Joten itäsaksalaiset pakostakin kehittivät PA-6-kuidun ja antoivat sille nimeksi Dederon. Se tuli käyttöön 1959 ja vastasi suunnilleen perlonia. Du Pont keksi nailonin 28.8.1935. N - Day oli 15.5.1940, kun Du Pont myi ensimmäisen miljoonan nailonsukkia. I. G. Farben kehitti perlon-kuidun vuonna 1938, mutta sukkia alettiin valmistaa perlonista vasta vuonna 1943. TWD Fibres antoi omalle PA-6.6 - kuidulleen kauppanimeksi "Timbrelle". Aaaahhh, nailonsukat! Sukkahousut ovat hätäisille naisille tarkoitettuja romantiikanmurhaajia...! |
||||
|
|
27.02.2023 20:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olen kanssa ymmärtänyt että DuPont keksi nailonin juuri ennen sotaa. | ||||
|
27.02.2023 19:45 | Timo Humalisto | ||
| Maatumisaikaa ei ole vielä tiedossa? | ||||
|
|
27.02.2023 19:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Nailonsukkien historia on kyllä erilainen: Vielä 1930-luvulla amerikkalaiset naiset käyttivät silkkisukkia. Vaikka silkki onkin miellyttävän tuntuinen materiaali, se oli epäkäytännöllinen sukissa: joustamaton ja helposti rikkoutuva. DuPont palkkasi Wallace H. Carothersin tekemään tutkimusta synteettisistä materiaaleista. Vuonna 1939 Carothers keksi Fiber 6-6 -kuidun. Se sai nimen Nylon, suomeksi nailon. Toisen kertomuksen mukaan ensimmäiset nailonsukat valmistettiin jo vuonna 1937. Joka tapauksessa nailonsukkien läpimurto seurasi niiden esittelyä vuoden 1939 maailmannäyttelyssä New Yorkissa. DuPont näki nailonin arvon silkin korvaajana. Uuden kuidun kallis tuotekehitys vaati suuria markkinoita. Ja nailonsukkien menestys olikin valtaisa. Silkki oli tuotu Japanista, ja siitä oli sukkien lisäksi valmistettu myös mm. laskuvarjoja ja köysiä. Japanilaisten hyökättyä Pearl Harboriin nailonista tulikin militäärituote, ja siitä alettiin valmistaa mm. laskuvarjoja. Laskuvarjokankaan ja nailonsukkien kudos olivat erilaiset: Sukkiin tuli helposti silmäpakoja, mutta laskuvarjossa oli ripstop-kudos, joka sieti pieniä vaurioita. |
||||
|
|
27.02.2023 19:35 | Markus Räsänen | ||
| Eihän tässä nykyisessä laiturimallissa ole mitään kummallista, kuten niissä vanhemissa, kun laituri oli kiskojen välissä. Kiskojen väli laiturit oli hienoja, kun juna tuli kummastakin suunnasta, niin imu veti kumpaakin suuntaan. Ainakin Kouvola-Lahti väillä henkilöjunat saavat mennä 160km/h. |
||||
|
|
27.02.2023 19:10 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä kuvassa näkyy erikoisuus, joka on yhä olemassa. Kolmannella raiteella on raiteensulut, mutta silti se on varustettu lähtösuunnan pääopastimin. | ||||
|
|
27.02.2023 17:48 | Antti Grönroos | ||
| Jimi, Puhoksella ei ole ollut henkilöliikennettä. Olen kuullut, että on yritetty siirtää matkustajajunien pysähdys Kiteeltä tänne Puhokselle. Taustalla näkyy VR:n rakennus | ||||
|
27.02.2023 17:36 | Markku Naskali | ||
| Katselen kaiholla tuota laituria! Tuollaisia ne olivat. Joskus jopa kylän miesten talkoilla tekemiä. Jos nyt joku haaveilee seisakkeista, sanotaan että ainakin miljoona euroa maksaa ja juna viivästyy minuutin. Siis mahdoton toteuttaa. |
||||
|
|
27.02.2023 16:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei kai täällä ole ollut edes henkilöliikennettä? | ||||
|
|
27.02.2023 15:35 | Tapio Keränen | ||
| Kuvanottoaikaan Puhoksessa ei ollut matkustajalaituria. Lyhyt kuormauslaituri oli viitosraiteen varrella liikennepaikkarakennuksen vasemmalla puolella. | ||||
|
|
27.02.2023 15:26 | Hannu Peltola | ||
| Nuorena poikana Etelä-Ranskassa tuli notkuttua asemalaiturilla, jonka ohi TGV pyyhälsi varovastikin arvioiden 250 km/h. Pelästyksen jälkeen muistiin jäi unohtumaton kokemus... | ||||
|
|
27.02.2023 15:18 | Markku Naskali | ||
| Enpä ole pystynyt mittailemaan, mutta myös Lempäälässä mennään matkustajalaiturin ohi ykköstä välillä melkoista haipakkaa. Hirvittää kun siellä usein juoksentelee laiturilla pikkulapsia. Olisi kaiketi teknisesti mahdollista ajaa sitä väliraidetta eteläänkin päin, mutta kaiketi se taas hidastaisi jonkun sekunnin? |
||||
|
27.02.2023 15:13 | Petri Sallinen | ||
| Tämä oli hyödyllinen tieto. Minulla on kaksi erilaista Mustan kirjan piirustuslehteä Gkk-vaunusta. Toisessa on kattokaide ja toisessa se on vedetty punakynällä ylitse, mutta ajankohtaa kaiteen poistolle ei ole merkitty. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7186.msg52315 |
||||
|
|
27.02.2023 15:05 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Toijalassa läpikulkevat IC:t hidastelevat 120 km/h:iin, mutta sen jälkeen pääsee kiihdyttelemään ja tässä Viialan kohdilla nopeus lienee 180...200 km/h välillä. | ||||
|
|
27.02.2023 14:34 | Pasi Seppälä | ||
| Vai tarkoitatko "urheilujunan tuntua" :) Kuva on mainio. Lumipölly kertoo, että vauhtia on. | ||||
|
27.02.2023 13:55 | Kari Haapakangas | ||
| Roomalaiskatolinen pastori-isä... varmaankin hengellisessä mielessä isä, ei niinkään fyysisessä. | ||||
|
|
27.02.2023 13:25 | Panu Breilin | ||
| Vuonna 1941 ilmestyneen muutoslehden mukaan Gkk-vaunuja käsittelevä lehti on poistettava mustista kirjoista. Joten liekö sitä juurikaan jäljellä missään? | ||||