Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.02.2024 17:11 | Janne Iitiä | ||
| Tervehdys. Löysin sattumalta edesmenneen, samassa kylässä asuneen Antin kuvia täältä. Paikka on Hinnus. Kuvaus suunnasta vasemmalla, ylikäytävän jälkeen sijaitsi Hinnuksen pysäkki. Oikealla oleva talo paloi 2000 luvun alkupuolella. Rauniot ovat vieläkin jäljellä. |
||||
|
18.02.2024 14:07 | Antti Ranta-ojala | ||
| Lisää kuvia löytyy https://foppismedia.kuvat.fi/kuvat/Junia/ | ||||
|
|
18.02.2024 13:12 | Valtteri Paakkari | ||
| Mahtava sommittelu! | ||||
|
18.02.2024 13:11 | Valtteri Paakkari | ||
| Loistavaa värikäsittelyä, eloisa vihreys hyppää hienosti esiin vaaleasta maisemasta. Sr2 on tyylikäs ilmestys raakapuujunan vetäjänä. | ||||
|
18.02.2024 13:11 | Vertti Kontinen | ||
| Kappas. Korjataan... | ||||
|
18.02.2024 12:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tänä talvena on noussut arvoonsa se seikka, että sähkövetureissa (pl. ammoin liikkunut Sv1) on kaksi virroitinta. On saattanut tulla vastaan jopa tilanteita, joissa oltaisiin kaivattu jo kolmattakin sutia. | ||||
|
|
18.02.2024 11:57 | Jorma Toivonen | ||
| Oisko tuossa kuvan päivämäärässä tullut lipsahdus. Kun julian mukaan ei 12.2. juuri junia kulkenut, mutta päivää aiemmin IC 147 oli Sr1 3035:n vetämänä tullut Kuopioon tuon runsaan tunnin myöhässä. SKS |
||||
|
|
18.02.2024 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alijäähtynyt vesisade on ollut ongelmanlähteenä kuluvana talvena. Tunnetusti jäätyminen vaatii jotain "sopivaa esinettä", jonka ympärille jäätyminen pääsisi alkuun. Muun muassa pikaratikka 15:n kulkua on häirinnyt juuri alijäähtyneen veden iskostuminen ajolankaan. |
||||
|
|
18.02.2024 07:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä ulkokaarrekuvassa on kyllä hienosti saatu hyödynnettyä sekulijunan keulaosan avovaunuryhmän suomat näkymät loppupään kirjaviin vaunuryhmiin. Kuluvan talven pakkasjaksojen aikaan on ollut siksi haastavia virroitinkelejä, että kuvan virroitinasetteluihin on useinkin saatu tottua. | ||||
|
17.02.2024 21:55 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan raidekaaviolla Ruskealan raiteen liikennöiminen vähän hankaloitui sen jälkeen kun Ruskealan Marmori ilmoitti VR:lle 18.8.1943, että heidän veturiaan ei enää saada liikennekuntoon. Ruskealan radan (tai raiteen) isompi silta Km 529+104 oli aika huomattava tällaiselle sivuraiteelle. Se oli puusilta ja siinä oli 7 jännettä à 5 m (sillan pituudeksi ilmoitetaan 36,7 m) ja 1939 voimassa olleen tiedon mukaan silta oli rakennettu 1928 (piirustus n:o 10159) ja se oli tarkistettu kuormalle III-1926. |
||||
|
17.02.2024 21:39 | Eljas Pölhö | ||
| Näitä kaavioita taidettiin päivittää jatkuvasti muutosten tapahduttua. Minun versiossani muutoin raiteet menevät samoin, mutta Kaurilassa on vain yksi sivuraide ja Kaurila ei ole pysäkki vaan seisakevaihde. Uusi-Värtsilä nimistä paikkaa ei ole lainkaan ainakaan samassa kohtaa kuin tässä kuvassa. Minun kaavioni on leikattu niin, ettei Tohmajärvi tai siitä eteenpäin näy ollenkaan. Valtakunnan raja on merkitty punakynällä eikä sisälly monistettuun pohjakaavioon. | ||||
|
17.02.2024 21:28 | Vesa Höijer | ||
| Kuva jossa on tunnelmaa. | ||||
|
17.02.2024 19:24 | Markus Selin | ||
| Perjantaiaamuna Linnoitustien länsipuolella siivottiin puunkaadon jälkiä, eli rakentaminen on vissiin alkamassa siinäkin. | ||||
|
|
17.02.2024 16:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Kolmioraiteen ratapohja erottuu vielä: https://www.google.fi/maps/@61.9653689,30.5348431,943m/data=!3m1!1e3?entry=ttu | ||||
|
17.02.2024 16:11 | Antero Airola | ||
| Kuvan päivämäärä on 1.9.1990 | ||||
|
17.02.2024 15:47 | Petri Sallinen | ||
| Työt alkoivat Leppävaaran ja Keran välillä jo joulukuussa. Nyt puut on parturoitu. Leppävaaran ja Kilon välisestä kallioleikkauksesta puut on kaadettu ja maata kaavitaan. Todennäköisesti pian tehdään räjäytystöitä, kun kallioleikkausta levennetään. Alueen rakennuksissa on tehty kuvaukset ja asennettu tärinämittarit. Nyt on viimeiset hetket kuvata aluetta. | ||||
|
17.02.2024 15:34 | Jari Välimaa | ||
| Onko kukaan kuvannut sähköistystöitä Torniossa ? ja kuinka paljon Tornion ratapihaa on jo revitty ? | ||||
|
17.02.2024 14:28 | Pasi Seppälä | ||
| No nyt on tunnelma kohdallaan. On kyllä mykistävä. | ||||
|
|
17.02.2024 12:52 | Kari Aho | ||
| Aivan mahtava kuva! | ||||
|
17.02.2024 10:18 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Joidenkin tietojen mukaan Suhmuran Santra -laulun seurojentalo tarkoittaisi Hammaslahden nuorisoseurantaloa. | ||||
|
17.02.2024 10:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Vieläkö nämä ovat Niiralassa? | ||||
|
17.02.2024 10:04 | Simo Toikkanen | ||
| Kiintoisa virkatarvevaunu! Katon reunan pienen torpedotuulettimen sijoituspaikalle on luonteva selitys: vaunussa on Dalen-asetyleenivalaistus. Torpedotuuletin on ns. injektorisekoittajaa varten, joka näkyy oven pielessä kaasujohdon päähanan yläpuolella. Injektorisekoittaja sekoittaa asetyleeniin ilmaa niin, että kaasu on valaistuskelpoista eikä enää räjähtävää. Asetyleenipulloteline näkyy vaunun alla, joskin ilman pulloa ja tästä syystä epätyypillisesti pystyasennossa. Harmittavasti katon kaksi valaisimen ilmanvaihtokupua eivät tältä puolelta näy kovinkaan selvästi. Myös naapurivaunussa XG 04068 on listojen mukaan ollut Dalen-valaistus. | ||||
|
|
17.02.2024 07:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joensuusta Suhmuraan: 15,59 km ja Joensuusta Muloon on 8,64 km. Olisi tosiaan ollutkin matkaa rautateitse "suatille Suhmuraan..." |
||||
|
Kuvasarja: Tavarajuna T 1658 Porvooseen |
17.02.2024 07:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varmastikin ollut hauskaa seurata kuvasarjan vaihtotyömanööveriä... Jotenkin muistelin harmaan Mas-vaunun värin muistuttavan jonkin verran virkatarvehenkilövaunuissa sittemmin käytettyä vaaleaa väriä, Mas:in ollessa aavistuksen harmaampi. Nyt tulee "hyvä" kysymys: värireferenssi kummallekin? (RAL ? FS ? Tikkurila? VRS ?) Kiva kuvasarja muuten, monet kiitokset Tapsa! |
||||
|
17.02.2024 04:17 | John Lindroth | ||
| Tulethan takaisin! | ||||
|
16.02.2024 22:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalaisten syöksypommitusilmailu tosissaan meni heillä päähän: - onhan yhdellä (1) pommilla tuhoaminen halvempaa kuin mattopommitukset a la Royal Air Forcen yöpommitukset, niin sanoakseni. Asiasanana: kustannusvastaavuus. Venäläiset ottivat rapsakasti opikseen; mitäpä muuta Iljushin Il-2 Shturmovik onkaan kuin pst-Stuka-konfiguraatio edelleen mietittynä ja jatkokehiteltynä. Eikä sekään "nopeushirmu" ollut. Niin, ja jenkkien Republic/Fairchild A-10 Thunderbolt II (eli "Warthog") on myös samaa jatkumoa aseistukseltaan. Eikä sekään taistelukentällä juurikaan ääntä nopeammin kaahaile? Ja vielä, herra Kari: arvioisin että nykyaikaisella Hornetilla tai F-35:llä olisi tyystin mahdotonta ampua alas Punaisen paronin Fokker Dr I - kolmitasoa, nopeuseron ollessa juuri huimaavan suuri. Ja myös ketteryyttä unohtamatta. |
||||
|
|
16.02.2024 21:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Teppo, tarkoitin että tänä kesänä 2024 on kivijalkojen vuoro tehdä tilaa. | ||||
|
16.02.2024 19:39 | Johannes Erra | ||
| Portugalin valtionrautateillä tuon radan sähkövetureista tuli v. 1977 sarja 3300. Siihen samaan sarjaan niputettiin sekä nämä kaksi AEG-peräistä veturia, joista tämä on toinen, että radalle v. 1948 Britanniasta hankittu kolmas veturi. Portugalilaisten lähteiden, joiden luotettavuudesta en tiedä, mukaan kuvan veturi poistettiin käytöstä vuonna 1979. Brittiperäinen veturi oli käytössä uuden vuosituhannen puolelle, ja näin sen ensimmäisellä Portugali-reissullani Cais do Sodren aseman tienoilla v. 1990. Radan sähköistyksen standardisointi 25 kV 50 Hz systeemille on tällä hetkellä käsittääkseni rakenteilla, toistaiseksi ajetaan kuitenkin vielä tasasähköllä ja vanhoilla, yksityisradalta perityillä sähkömoottorijunilla. | ||||
|
16.02.2024 18:56 | Vesa Höijer | ||
| Tuosta tuli mieleen, että miten tuollainen teippi suhtautuu spraymaaliin. Olisiko graffitit helpompi pestä pois? | ||||
|
16.02.2024 18:51 | Vesa Höijer | ||
| Reaalisosialismin rappioromantiikkaa parhaimmillaan. Kivasti pikkuisen ruostunutkin. | ||||
|
|
16.02.2024 16:51 | Kari Haapakangas | ||
| Hitaus ei sinänsä ollut lentokoneelle tuhoisaa, olihan saksalaisilla "haikara" ja liittoutuneilla "sentinel", jotka hitaudestaan huolimatta tarjosivat hikisen puhteen kimppuunsa käyvälle hävittäjälle. Jos hitauteen yhdistetään kömpelyys, on hävittäjille tiedossa juhlapäivä. Joka tapauksessa stuka ei liittoutuneiden puskajusseja pahemmin ilahduttanut, ihan riippumatta sen aseistuksesta. Saksalaisille tosiaan tuo syöksypommituskyky muuttui päähänpinttymäksi. Ei Grief sentään syöksyyn pystynyt, jonkinlainen liukupommituskyky sillä sentään oli. |
||||
|
16.02.2024 16:26 | Markku Heikkilä | ||
| Muistelu palaa 85-86 ja 86-87 kylmiin talviin. Työautona silloin Scania BF 110, yksi varmimpia talviautoja. Siihen aikaan ei Teboilin talvilaatu kestänyt pakkasta yli 32c. Ongelmia rupesi tulemaan kun pakkanen pysytteli kuusi viikkoa putkeen 35-37c välillä. Mersun O 303 ja Scanian 112 ja 116 olivat yhtenään ongelmissa. Pisimpään selvisi hetku Scanioilla. Pakkasjakson puolivälissä asentajat tuskastuivat ja soittivat Rovaniemen postiautovarikon huoltovastaavalle. Jossain lehdessä oli kuva kun lappilainen rouva ja pystykorva odottelivat postiautoa heitto laatikolla Sallassa. Kuvan alla oli pakkaslukema yli 50c. Sisu tuli heittään postia eikä mitään ongelmia pakkasen vuoksi. Postiautovarikon kaveri neuvoi oikean, oliko valo-vai moottoripetroolin sekoitussuhteen sen ajan polttoainesäiliöihin ja ongelmat loppui siihen. | ||||
|
|
16.02.2024 13:09 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi Mikko olla vain runsaat 30 vuotta myöhässä. Tuo silta kun on purettu Kirkkojärventien sillan rakentamisen yhteydessä. Sen jälkeen silta lienee vielä ollut käytössä Elielin pysäköintilaitoksen takentamisen yhteydessä osana väliaikaisia kulkureittejä. Toki nuo maatuet (jotka ovat osa aikoinaan sähköistyksen tieltä purettua holvisiltaa) lienevät vielä jäljellä. |
||||
|
|
16.02.2024 11:11 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturi on HCP 257/1976 (valmistenumero viittaa veturiperheen numeroihin 1–326. Valmis tehtaalta 6.7.1976 ja vastaanotettu PKP:lle 28.7.1976. Oli alkujaan SP45-255, muutos SU45:ksi 1.1.1992 (todellinen tekninen muutos 29.3.1991), jolloin muutetut SP:t saivat uuden tunnukset. Ajokilometrimäärä joulukuun lopulla 2002 oli 2’208’044 km. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/48524 on minusta onnistuneempi värimalli ilman keltaista läiskää. HCP = Zakłady Przemysłu Metalowego H. Cegielski (Poznań, Puola) Alla tilastotietoja: Koko valmistusmäärä 326 kpl 1967-1985 jakaantui Proto 2 kpl, PKP Puola 321 kpl ja CFL Libanon 3 kpl Alle eriteltynä HCP:n tehdasmalleittain (numero sulkeissa): - SU45-001 (301D) 1 kpl 1967, proto ei PKP:n omistukseen - 301Da-002 -> SP45-500 (301Da), 1 kpl 1968 (alkujaan proto) - SP45-001 - 265 (301Db), 265 kpl 1970-1976 - (301Dc), CFL Libanon 1201-1203, 3 kpl 1977 - SP47-001 - 002 (302D), 2 kpl 1975, 1977 - SU46 001-054 (303D), 54 kpl, 1974-1977, 1985 (2 kpl) 191 kpl SP45 rakennemuutos -> SU45 1988-1997 (sarjamuutos toteutettiin 1.1.1992 lukien) Mottoreita näitä varten on valmistettu 431 kpl - 12C22W = 2 kpl 1967-1968 - 2112SSF = 363 kpl 1970-1985 - W2112SSF = 64 kpl 1973-1985 - 2116SSF = 2 kpl 1975-1976 Telejä PKP:lle valmistettuja vetureita varten on kaikkiaan (valmistaja Pafawag) 661 kpl (1970-1977, 1985) Vetureita tarjottiin hieman eri spekseillä Kreikkaan ja Syyriaan, mutta valinta kohdistui kilpailijoihin. Myös PKP:lle tarjottiin SP47 rinnalla SU47-mallia, mutta sitä ei tilattu. |
||||
|
|
16.02.2024 10:39 | Ossi Rosten | ||
| On se kun pitää tippa silmässä töitä tehdä... Mutta asiallinen tämä on, vaikkakin ehkä enemmänkin sympaattisen huvittava ilmestys kuin miehekäs työjyrä | ||||
|
|
16.02.2024 10:04 | Hannu Peltola | ||
| Kuulun siihen perverssiin koulukuntaan, jonka mielestä brittiläiset dieselveturit ja amerikkalaiset vanhat sähköveturit ovat kaikessa rumuudessaan loppujen lopuksi varsin hellyyttäviä. Sama pätee tähän SU45:teen, tämä on muotoiltu aikana, kun vetureilla vielä oli sielu. Ja käyntiääni on miehekkään röyheä, ei mitään eko-dieselin hiljasta pihinää... | ||||
|
|
16.02.2024 09:37 | Leevi Halonen | ||
| Olen Kimmon kanssa samaa mieltä. | ||||
|
|
16.02.2024 09:34 | Kimmo Huhta | ||
| Yksi kappale jaa-ääniä sille, että keulan muotoilu on asjallinen ja väritys hivelee silmää. | ||||
|
|
16.02.2024 08:37 | Raimo Harju | ||
| Eikä tuo värikään silmiä hivele. | ||||
|
|
16.02.2024 07:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari: Junkers Ju 87 G-1:n eli tykki-Stukan lentopaino oli 4 400 kg. Siinä oli nokalla Junkers Jumo 211, käännetty V-12, josta irtosi sentään 1400 hummaa. Kone oli kyllä hidas kuin ikiliikkuja, mutta pysyi ilmassa sentään. Vieläpä kaksi ukkelia kyydissä. Minulle oli täysin uusi tieto mainintasi Heinkel He 177 "Greifin" käytöstä matalalentotoimintaan. Olihan joitakin niistä käsketty lentämään Ranskan Bordeauxista Stalingradiin auttamaan evakuointilennoissa, tunnetuin seurauksin. Valtakunnanilmailuministerö (RLM) sekoili totaalisti He 177:n kehittelyssä, vaativat vielä moiselta syöksymiskykäkin, koska se näytti kaksimoottoriselta! Perusteluna: kun kerran kaksimoottorinen Junkers Ju 88 voi syöksypommittaa, niin miksi sitten "Greif" ei kykene siihen? Ihan päätöntä! Ernst Heinkel himself sai monen monta kertaa ladella donnerwettereitä juuri RLM:n takia! |
||||
|
|
16.02.2024 01:44 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuo silta tulee katoamaan tulevien lisäraiteiden tieltä. Toivottavasti ei aloita töitä ennen lumen lähtöä, koska aion tonkia tuon alueen kunnolla ennen töiden aloittamista. | ||||
|
15.02.2024 20:50 | Simo Virtanen | ||
| Lutakon hotellihuoneesta katselin tämän uurastusta ja sitten jää FR:n Sr3 bongaamatta vaikka lipuu vierestä. Sellaista se on. | ||||
|
15.02.2024 19:51 | Rasmus Viirre | ||
| Oho, eipä voisi olla tutumpi rautatieasema :) Itsellä oli noihin aikoihin palvelus käynnissä.. | ||||
|
|
15.02.2024 18:24 | Raimo Harju | ||
| Tähän kesä/ talvilaatu asiaan liittyen, 2000 litran säiliöllisen kesälaatuista polttoöljyä sai muutettua talvilaatuiseksi kaatamalla sinne 10-15 litraa valopetroolia, tätä konstia käytettiin vielä 1970 luvulla. | ||||
|
15.02.2024 17:34 | Timo Järvi | ||
| Heh, junassa on keulilla ainakin riittävästi vetovoimaa. | ||||
|
15.02.2024 16:17 | Samuel Pajunen | ||
| T:n numero on 4904. | ||||
|
|
15.02.2024 16:09 | Reijo Salminen | ||
| Ja tuon sotilasasiantuntija Paasosen käsivarsille menehtyi presidentti Kallio Helsingin rautatieasemalla. | ||||
|
|
15.02.2024 13:17 | Erkki Nuutio | ||
| Koiviston Saarenpään linnoitus sai Talvisodan kahden päivän tuntikausien tykistötaistelussa täysosumat kumpaankin taistelulaivaan. Linnake olisi upottanut ne mikäli sen tykkiasemien laajat vauriot eivät olisi hankaloittaneet upotusammuntaa laivojen paetessa: https://veteraanienperinto.fi/index.php/tietopankit/kertomuksia/aselajien-toiminta/taistelu-oktjabrskaja-revolutsijan-ja-maratn-kanssa/ |
||||
|
15.02.2024 12:58 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuon kuvan kommenteissa luki, että Dr13:sta on 4000 litran polttoainetankki https://vaunut.org/kuva/88440 | ||||
|
|
15.02.2024 10:32 | Raimo Harju | ||
| Paljonko se Dr13 hörppäs sitä polttoöljyä. | ||||
|
|
15.02.2024 08:26 | Kari Haapakangas | ||
| Melkoisia viritelmiä stukiin tosiaan tehtiin, alle kolmen tonnin koneessa tonnin ilmapommi on melkoinen kuorma! Kahden 37 mm tykin asennus teki sekin melko höpöä lento-ominaisuuksille, mutta oli kyllä tehokas panssareita vastaan. Ei toki Saksa ainoana harrastanut järeänpuoleista tykkiaseistusta lentokoneissa. Britit esimerkiksi varustivat jo hävittäjäksi vanhanaikaisen hurricanen 40 millin tykeillä ja aiheuttivat "erämaan ketulle" melkoisesti päänvaivaa. Jenkkilässä rakennettin lentokone 37 mm tykin ympårille. Lopputulos ei omia pilotteja miellyttänyt, mutta venäläiset ihastuivat. Hulluuden huipentuma oli "Luftwaffwen sytkärin" varustaminen 75 mm pst-tykillä. Tulos ei ollut erityisen onnistunut, mutta säikäytti varmasti T-34 miehistöltä huonot housuun. Matalalentoa tekevä nelimoottorinen (mutta kaksipotkurinen) oli kuitenkin melkoisen helppo saalis "taivaallisille ohiampujille". Mahtoivatko Rudelin hoitelemat neljä panssarijunaa olla panssarijunia vai pikemminkin rautatietykistöä? Etulinjaan änkeävä panssarijuna oli sentään tuossa maailmanpalossa jo pahasti vanhentunut asejärjestelmä. |
||||