Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.03.2023 22:54 | Teppo Niemi | ||
| Piltin Jarnon kysymykseen 15.3. on nyt vastattu: https://vaunut.org/kuva/161228 | ||||
|
24.03.2023 22:46 | Jukka Ahtiainen | ||
| Oli parasta Lintsillä. | ||||
|
24.03.2023 22:40 | Elias Murto | ||
| Joissakin ammattikouluissa on sähköalan perustutkinnossa tarjolla tutkinnonosat nimeltä Sähköverkostoasennukset (1kV – 20 kV), 30 osp ja Sähköverkostoasennustekniikka, 15 osp. Voi myös suorittaa S1 sähköpätevyyden. | ||||
|
24.03.2023 22:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Mistä nimitys "Bender" oikein tulee? | ||||
|
Kuvasarja: T3495:n bongausta Äänekoskella |
24.03.2023 22:23 | Joonas Pio | ||
| Komeita kuvia! Veturi lienee kuitenkin jotain muuta kuin 3103. | ||||
|
24.03.2023 22:10 | Miitre Timonen | ||
| Tuo 5 euroahan oli korvaus vain puuttuvasta kahvikupista, ja siihen nähden se on ihan hyvä. Varsinainen Ekstra-luokan puuttuminen hyvitetään erikseen. | ||||
|
24.03.2023 21:41 | Jarno Piltti | ||
| Saattaisi ehkä junan lankkukapasiteetti kasvaa näillä vaunuilla? Eurooppalainen kuormaulottuma versus suomalainen. | ||||
|
24.03.2023 21:38 | Jarno Piltti | ||
| Tässä on kyllä sellainen keskustelu että uskaltaako lukea... Kuvassa huomio kiinnittyy pieneen polkupyörään. Joku tullut katsomaan junia? | ||||
|
24.03.2023 21:35 | Jarno Piltti | ||
| Kuvien perusteella paikka on kyllä maineensa veroinen! Upeaa! | ||||
|
24.03.2023 20:42 | Niko Rolamo | ||
| Tuli yhytettyä sama juna ihan sattumalta Pasilassa raiteella 4. Sen verran maanläheiset tuoksut tuprusi Ukko-Pekasta, että taisi olla halkoja tenderissä. Viimeisessä vaunussa oli iso nippu suursäkkejä, joissa taisi olla lisää em. polttoainetta | ||||
|
24.03.2023 20:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä tuli tällä viikolla kuluneeksi kymmenen vuotta. | ||||
|
24.03.2023 19:54 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitokset kehuista kollegoille. Näissä Operail/North Rail-junista sai mukavasti vastapainoa savonradan liikenteeseen, jota tulee seurattua ehkä eniten. Mutta nythän sinivalasliikenne alkaa savonbaanallakin, täytyypä yrittää kuvata niitä myös tällä rataosalla. | ||||
|
|
24.03.2023 19:48 | Onni Tikkala | ||
| Kappas, itse seisoin kakkoslaiturilla juuri tuossa Sm4:n kohdalla, mutta en kuitenkaan ihan näy kuvassa. | ||||
|
24.03.2023 17:38 | Mikko Herpman | ||
| Diesel Flirtin tapainen moottoriyksikkö tuohon väliin niin mikäs siinä. Vielä jos se mootttoriyksikkö olisi hybridi niin voisi ajaa sähköllä kun sattuu olemaan ajolangan alla. | ||||
|
|
24.03.2023 17:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aamen, herra Rasmus! Ohjaamoiden taakse joku MTU:n sopivantehoinen V-12, ja jäähdytysjärjestelmä Edo:n otsan taakse. Joku Voithin automaattiloota päätyakseleiden vetovoiman kehittelemiseksi. Pikkuisen rakennevahvisteluja, niin eiköhän ala vörkkiä...? Hyviä ideoitahan riittää, mutta itsensä jumaliksi kohottaneet talousnulikat haittaavat ja pahasti! Talous"tieteen" Bachelor of Nothing tai Master of Nonsense, hyi olkoon! |
||||
|
|
24.03.2023 17:00 | Rasmus Viirre | ||
| Siitä uusi kiskobussi kehiin.. ;) | ||||
|
|
24.03.2023 16:44 | Petri Sallinen | ||
| Ainakin Tampereen aikuiskoulutuskeskus. https://www.takk.fi/fi/koulutukset/ammattialat/sahkoala https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/osaaminen-taltuttaa-murroksen.html?tagged=ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4 |
||||
|
24.03.2023 16:13 | Otto Tuomainen | ||
| Tänään kävin testaamassa kommenteissa mainitun rataoikaisun. Muutos vanhaan on todella suuri. Heřmaničkyn uusi seisake on kyllä kirjaimellisesti eri vuosituhannelta tähän vanhaan asemaan verrattuna. | ||||
|
24.03.2023 15:30 | Timo Salo | ||
| Jaa, että North Rail nykyään??? Vanhat teipit näytti olevan T7333:ssa... | ||||
|
|
24.03.2023 14:50 | Timo Salo | ||
| Ei hajuakaan, mutta veikkaan työnantajan kouluttavan noihin töihin peruskoulutuksen jälkeen... Itsekkin "kävin koulua" ainakin yhteensä vuoden koti- ja ulkomailla. (lähinnä Saksassa) Ei kai tuo sivuraiteella olo mitään haittaa, pysyypä kiskot kirkkaana. Sieltähän Petri ehti vastaamaan tuohon kysymykseen. Meillä oli aikanaan koulussa pari viikkoa linjatöitä. En muista vetäneeni tolppiin muutakuin AMKAaa ja sitä kirkasta avojohtoa mitä nyt olikin nimeltään. R:llä se alkoi! :-) |
||||
|
|
24.03.2023 14:50 | Petri Soronen | ||
| Täällä verkkopuolella puhutaan että missään ei ole kunnon koulutuksia sähköverkkoasentajiksi. Työvoimapula meinaa monesti olla kun ei vaan valmistu sellaisia nuoria jotka osaisivat edes alkeita keskijännitepuolelle. Tosin ilmeisesti myös monikaan nuori ei halua lähteä verkostopuolelle, ilmeisesti johtuen työolosuhteista, valmiudesta olla käytettävissä säällä kuin säällä tekemään töitä. | ||||
|
|
24.03.2023 14:39 | Jouni Halinen | ||
| Yhtä asiaa olen aina ihmetellyt, onko sinulla Timo vastaus tähän?, eli mistä tulevat ne sähkärit jotka tekevät ns. korkeajännite töitä?. Ammiksessa ei mainittu sanallakaan järjestelmistä joissa jännite on yli 380 volttia. Pinsettejä kyllä viilattiin, hitsaamaankin joutui ja moottoreita käämittiin ja oli jotain muutakin täysin turhaa ja jonninjoutavaa sälää. Korkea jännitetyöthän ovat kuitenkin tosi vaarallisia ja aivan oma maailmansa, eihän niihin hommiin sovi oikein normisähkäriä suoraan ammiksesta lähettää. Ps. taas on menty pahasti sivuraiteelle. | ||||
|
|
24.03.2023 13:48 | Timo Salo | ||
| Kuinka sen nyt ottaa, eli korjailin työstökoneiden sähköjärjestelmiä n. 40 vuotta. Siinä joutui kyllä oikeisiinkin töihin, kun sähköhommia ei aina ollut... (öljynvaihtoa yms) | ||||
|
|
24.03.2023 13:36 | Jouni Halinen | ||
| Olen törmännyt yhden ainoan kerran (sokeain hieromalaitos Kasarminkatu) tilanteeseen jossa kytkimet katkoivat nollajohtoa. Sehän aiheutti sen että loistevalaisimen runko tuli jännitteiseksi kun "valot sammutettiin", eli vastaava tapaus mistä Timo kertoi. Tuli hirmu duuni kun piti vaihtaa yli sadan neliön kämpästä kaikki johdot, vanhat kun olivat ns. "rättipiuhaa" joka levisi käsiin kun sitä käsitteli. No olihan talossa sen jälkeen yksi kämppä jossa asiat olivat oikealla tolalla, Asunnon sisäisten johtojen korjaus kuluthan menevät osakkeen omistajan omaan piikkiin. Sama on ollut meillä "urapolku", teitkö sä loppuun asti S-hommia? | ||||
|
|
24.03.2023 13:18 | Timo Salo | ||
| Taidetaan olla likimain samaa vuosikertaa, eli amis 72-74 ja sitten inttiin... Mullekin nuo maadotusasiat vasta paremmin selvisi työuran alussa, kiitos erään Lepolan Villen, joka oli täys kymppi noissa hommissa. Tuo nollavika on juuri erityisen vaarallinen, kun ennen (tässä meidänkin rötiskässä) maadoitus tehtiin nollaamalla. Eli johto kylmänrauhallisesti nollajohdosta pistorasian maadoitusliittimeen. Nollajohdon katketessahan täysi jännite makaa metallisen laitteen kuoressa. Nykysäännöthän on korjanneet tuon vaaranpaikan pitämällä keltavihreä johto täysin omana piuhanaan. Myös vikavirtasuojat ovat tehneet nykysähkölaitteet hyvin turvallisiksi. Myös kolmivaiheverkon raju vinokuormitus aiheuttaa ns. tähtipisteessä jännitteen nousua, siksi tuo ke-vi:n käyttö on se järjestelmän tärkein johto, kuten mulle joskus opetettiin... Tee-se-itse-miehille vielä korostaisin, että se ke-vi olisi AINA jätettävä vallankin siirrettävissä laitteissa hiukan pidemmäksi, kun virtajohdot!!! (irtoaa viimeisenä vikatilanteessa) Vielä varoittava esimerkkisuoritus, teen itse/säästän rahaa: Eräs rouva toi "viraapelikorjaamomme" silitysraudan ja valitti, että se välillä nipistelee kummasti. Tutkimme asiaa ja välkky aviomies oli tehnyt "nollauksen" myös pistotulppaan. Eli aina kun johto oli "väärinpäin" seinässä, niin silitysraudan kuori oli jännitteinen! Tienasimme hyvät pullakahvit ja aviomies kuukauden selibaattia.... :-) |
||||
|
|
24.03.2023 12:14 | Jouni Halinen | ||
| Aivan, Unkari -56 ja Karin piirros -58, jo selvis mullekkin. eli Kari irvaili länsimaille, että nyt tekin olette suomettunut. Nyt ollaan tosiaan syvällä kansainvälisen politiikan historiassa. |
||||
|
|
24.03.2023 12:03 | Jouni Halinen | ||
| Kävin ammiksen (Vallila 1972-1975) ja siellä ei oikeastaan puhuttu näistä maadoitushommista mitään. en ainakaan muista?. Päivätöikseni tein S-töitä 1975-1979 (sen jälkeen siirryin koppari hommiin). ja niinä vuosina ko. maadoitukset tapahtuivat. En muuta muista kuin sen että pomoni kertoi miten maadoitukset tehdään ja painotti sitä lenkin heittoa mittarin yli ja kertoi siinä olevasta vaaranpaikasta ja tositapauksista asiaan liittyen. Näitä lenkkejä tein ehkä 5-10 kappaletta, jokin syyhän siihen oli?. Itsekkin pähkäilin, että miten moinen on mahdollista, hullulta tuntui. Muuta minulla ei ole asiasta kertoa, mutta kilautan vielä kaverille. Viimeistään 80-luvulla käyttöön tuli tosiaan muoviputket joten asia ei ollut enää ajankohtainen, mutta talon metalliset putket tietenkin edelleen maadoitettiin. |
||||
|
24.03.2023 11:02 | Jarno Piltti | ||
| Ehkä yksi hienoimmista Tve4 kuvista. | ||||
|
24.03.2023 11:02 | Jarno Piltti | ||
| Pakko nostaa tämä. Hieno oman aikansa kuva, ukkoa on hytissä ja vaihteenlimpussa. | ||||
|
24.03.2023 09:04 | Timo Salo | ||
| MV-kuvien parhaimmistoa! (enkä nyt viittaa siihen v...n lehteen) | ||||
|
|
24.03.2023 08:39 | Timo Salo | ||
| Nyt on kyllä lähtötiedot kovin vajavaiset! Minkälainen talo/asunto jne... Kuullostaa kuitenkin ns. nollavialta. Vielä 50-luvulla oli paljon taloja joihin tuli vain kaksi piuhaa, nolla ja yksi vaihe. (usein vielä tolppien kautta avolinjana) Arvaan, että Jouni muistelee nyt sellaista tapausta, että se ns. nollapiuha on ollut poikki ja sähköä torpassa on kulutettu suojamaata vasten? Silloin kuvailemasi tilanne on mahdollinen...??? (oma talonmörskäni on "vesitetty" kunnan vedellä v. -77 ja tuloputki oli silloin jo muovia. Siinä tapauksessa SIIHEN ei voi maadoittaa mitään, vaan SIIHEN LIITETYT metalliputket PITÄÄ maadoittaa! Ja tämä siksi, että esim. puurakenteisen talon metallinen "vesiverkko" kelluu ja voi tulla jännitteiseksi jonkun eristevian seurauksena.) | ||||
|
|
24.03.2023 07:48 | Kari Haapakangas | ||
| Herra Esa J.R. tuon suuren laman aikan sellaisia poliitikkoja ei tainnut löytyä oppositiostakaan. Pankkikriisin siemenethän kylvettiin edellisen hallituksen "hallitun rakennemuutoksen" ja "verotus kevenee" politiikan myötä, sadonkorjuu vain jäi Ahon hallitukselle. Hallitusti ajoissa devalvoimalla ja ne valuuttalainojen tuputukset välttämällähän kriisi olisi jäänyt huomattavasti pienemmäksi. STS-pankki nyt oli pikkutekijä, joka lähti mopolla isojen poikien ralliin. Sen sotkut siivottiin Siltapankkiin, ja jos se olisi siihen jäänyt, niin eihän meillä olisi mitään pankkikriisiä edes ollut. Vaan sitten oli tämä toinen "maalaispankki", mikä lähti kasinopeleihin mukaan todella lujaa ja tuli todella kalliiksi veronmaksajille Sitä myötä katosi sitten tämä kilpaileva pankki meidänkin maalaispitäjän katukuvasta. "Nallella" taisi sitten olla hunajaiset tassunsa pelissä, kun se toinenkin kilpaileva katosi, ja jäi vain yksi, se meidän pankkimme. Sekin pankkikonttori tosin lakkautettiin sitten tämän vuosituhannen puolella. Mutta joo, eihän tämä enää junakeskustelua ole. Karin kuuluisa piirros ei tosiaankaan kuvannut suomettumista (sen aiheuttamat reaktiot kylläkin), vaan kyllä sillä oli ihan kansainvälinen tausta. Ei siitä nyt niin kauan ollut tuon kuvan syntyhetkellä, kun länsi oli osallistunut Unkarin kansannousuun lähinnä sivusta seuraamalla. Siksi tuo selin oleminen. |
||||
|
|
24.03.2023 04:25 | Jouni Halinen | ||
| Mikähän tuossa Volgan lauttureissa kuvaa suomettumista, ainakaan minusta siinä ei ole muuta ”suomalaista” kuin sen piirtäjä, vetohan oli Karilta vuonna 1958 todella rohkea, ja se itsessänsä aiheutti suuren raivon veli venäläisessä. Eihän kuvassa nöyristele yksikään Suomalainen vaan vaikuttaa että kuvassa olevat läntiset ulkomaan elävät sitä tekevät, katsovat poispäin kun Neuvostoliitto kurittaa vaikutus piiriinsä kuuluvia itäblokin maita. En siis ainakaan minä ymmärrä mikä on kuvan idea?.Täysin päinvastainen ilmiö minusta kuin mitä suomettumisella tarkoitettiin. Karihan ei piirtänyt kuvaa Hesarissa julkaistavaksi, vaan Lontoossa pidettyyn sarjakuva kilpailuun, jossa se voitti lähes 300 kuvan joukosta pääpalkinnon. Seuraavaksi kuva matkasi Nykiin, sielläkin se voitti koko kilpailun ja järjestäjä olisi halunnut ripustaa siitä tehdyn mainoslakanan YK:ta vastapäätä olevan talon seinään, koko olisi ollut 20 metriä leveä ja 4 kerrosta korkea. Näin oli toimittu aikaisemminkin. Siinä kävi lopuksi niin että Kari itse (jostain syystä?) vihelsi pelin poikki, eikä lakanaa näin ollen ripustettu talon seinään. Voi vain kuvitella mitä olisi tapahtunut jos kuva olisi ollut talon seinässä ja Venäjän delekaatio olisi kävellyt siitä ohi? Ensireaktio olisi ollut tietenkin se että Kari olisi tippunut seuraavalla viikolla 6:nen kerroksen parvekkeelta kadulle. |
||||
|
|
24.03.2023 01:32 | Jouni Halinen | ||
| Meni sen verran väärin, että ensin maadoitettiin tulopuoli ja sitten lenkki siitä lähtöpuolelle ja tämä tehtiin ennen mittarin asennusta. Potenttiaalin tasauskiskosta laitettiin myös 16 mm/2 eristetty KeVi piuha keskuksen KeVi kiskoon. | ||||
|
|
24.03.2023 01:01 | Jouni Halinen | ||
| Kyllähän saa, ainakin 10 minuutin pysäköinnin Stadin keskustassa. | ||||
|
|
24.03.2023 00:44 | Jouni Halinen | ||
| Potentiaalin tasauksesta (maadoitus) hurjin esimerkki on seuraava. Takavuosina (ehkä -80 luvulle?) vesi rakennuksiin tuli kupariputkia pitkin ja jatkui myös vesimittarista eteenpäin kupariputkella tai ns. mustalla putkella. Itse tein vuoteen 1979 sähköhommia. Kun rakennukseen tuli vesi sisään ja sisähommatkin olivat valmiit, niin tuli aika hoitaa maadoitukset kuntoon. Pääkeskuksen alle laitettiin potentiaalin tasauskisko siitä sitten parinkymmenen metrin kirkas 16 mm/2 kupari kaapeliojaan tai avonaiseen sokkelikaivantoon, seuraavaksi maadoitettiin samalla kuparilla kaikki metalliset putket. Anteenimastokin olisi pitänyt maadoittaa se vain tuntui joskus unohtuvan?. Sitten se kaikista tärkein, tämän laiminlyönti on aiheuttanut ihmishenkien menetyksiä. Kupari vietiin ensin aivan vesimittarin viereen lähtöpuolelle ja siitä sitten lenkki mittarin tulopuolelle, eli näin potentiaalit tasattiin. On käynyt tosiaan niin että mittarinvaihtaja on heittänyt henkensä jos tämä on jätetty tekemättä, eli mittarin irrottamisen jälkeen putkien välillä saattaa olla hengenvaarallinen jännite. Sitä en ole ikinä miettinyt mikähän sen jännitteen määrä oli?. Osaako Timo sanoa?. |
||||
|
|
23.03.2023 23:44 | Markku Laaksonen | ||
| Kyllä meilläkin osataan maadoittaa. Espoon Kivenlahdessa metron kääntöraiteella kuljettajien WC:ssä kaikki, vesikalusteet mukaan lukien, on maadoitettu. Jostain syystä on valittu teräksiset kalusteet ja kai siellä kulkee paksua sähköäkin riittävän lähellä. | ||||
|
|
23.03.2023 23:27 | Jouni Halinen | ||
| Katso Jorma mitä kirjoitin 15.47 Mähän tämän käänsin sivuraiteelle 22.03 04:21 ja nyt pyysin että ylläpito siirtäisi tämän setin oikealle ”sivuraiteelle”. Sitä tulee tuskin kuitenkaan tapahtumaan?. Niin kuin Timo ylempänä kirjoitti. niin olisi aina hyvä lukea mitä aikaisemmin on kirjoitettu, ei tulisi turhaa toistoa. | ||||
|
|
23.03.2023 23:13 | Jorma Toivonen | ||
| Jokohan tämä KUVAN kommenttiketju on ryöstäytynyt liian kauaksi sivuraiteen vaihteesta - taitaa "porkkana" jo pyyhältää kaukana hiekkatiellä - nuo nykyiset "Kaukot"... | ||||
|
|
23.03.2023 23:11 | Stefan Baumeister | ||
| Viideltä eurolta ei oikeasti saa enää mitään :-) | ||||
|
|
23.03.2023 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari H.: syvästi valittaen joudun toteamaan, että en osaa ja kykene pitämään sellaisia poliitikkoja hölmöinä, jotka nimenomaan toimivat ihmisten oikeuksien hyväksi. Hölmöyttä on omasta mielestäni sen sijaan tuudittaa ja vaalia rahan oikeuksia kerääntyä harvojen oligarkkien kynsiin. Rahahan sisältää siihen sisältyvää valtaa. Muun muassa vakuutusyhtiölääkärit tietävät tämän erinomaisen hyvin! Olen vikapää luuloon, että talous on ihmisiä varten, eikä ihmiset taloutta varten. Jos olen tämän vuoksi hölmö jonkun mielestä, niin se on tämän jonkun oma valinta. Mitä STS-"lenkkimakkarapankkiin" tulee, sehän tallasi omistavan luokan varpaille olemalla vaihtoehto. Siksi se "jahdattiin kuoliaaksi". Yhtenä syynä oli myös se kuuluisa suomalaisen johtajiston perkeleen surkea taso. Mitään ei ole ikinä opittu, samoja johtajia kierrätellään firmoista toiseen tuholaismaista toimintaansa "toteuttamassa", milloin milläkin tekosyyllä. Kunhan ovat määrätynlaisten "koirasmarttakerhojen" jäseniä! |
||||
|
23.03.2023 22:07 | Arto Papunen | ||
| Kalvitsassa taitaa olla jatkossa maanantaisin sellainen tilanne kun Kalvitsasta lähtee maanantaina juna ja maanantaina menee Kaipolaan juna. | ||||
|
|
23.03.2023 21:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Mielettömän hieno hetki saatu ikuistettua! Vaikka Fenniarail ja Operail/North Rail jo aika suuresti Suomessa operoivatkin, junamäärät siltikin ovat vielä niin pieniä, ettei tällaisia tilanteita (saman operaattorin tuplia) kovin tiuhaan tule. Noin kuukausi sitten itselläni oli tarkoitus kuvata mahdoillinen 7311:n ja 7318:n kohtaus Juurikorvessa, mutta Finntrafficin datan saanti reistaili ja viimeisistä saaduista tiedoista päättelin, etteivät junat sillä kertaa kohtaisi siellä. No, kohtasivathan ne sittenkin, mutta itse olin 10 km väärässä paikassa... Kyseinen kohtaus on tapahtunut useamminkin Juurikorvessa, vaikka aikataulun mukaisesti kohtaavatkin pohjoisempana linjalla. |
||||
|
|
23.03.2023 19:16 | Timo Salo | ||
| Kyllä Pasi kuvata osaa, kohde vaan on........ | ||||
|
|
23.03.2023 18:30 | Onni Tikkala | ||
| Kuva ansaitsee isot kehut, loistavasti sommiteltu! | ||||
|
23.03.2023 16:33 | Markku Naskali | ||
| Noinhan se toimi aikoinaan. Matkustin esim. Lempäälän Hakkarista Raumalle samassa vaunussa istumalla. Matkalla junaa pätkittiin. Yksi osa taisi irrota Tampereella ja jatkaa muualle. Kokemäen Peipohjassa sitten osa lähti Raumalle ja osa Poriin. |
||||
|
23.03.2023 16:12 | Mikko Herpman | ||
| Katos, eivätkös nämä rungot olleet seisontaraiteilla aiemmin. Miksiköhän on siirretty tähän laituriraiteille, ainakaan Julian mukaan ei ole vielä tälle päivälle muuta matkustajajunaliikennettä kuin seuraavan aamupendon siirtyminen Ilmalasta Joensuuhun. | ||||
|
|
23.03.2023 16:07 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva lättäliikenteen ajalta. Kuvassa tapahtuva nopea vaunujen irrotus tai liittäminen oli varmasti Dm7 vaunujen hienoja ominaisuuksia. Etummainen veto-liite-veto on jo irti kun taemman rungon kuljettaja on saanut "pöydän auki" ja ajovalot ovat jo kytkettyinä. Lieneekö ollut normaalia että jälkimmäinen runko on liite-veto-liite-veto, eli onkohan tuo viimeinen liite lisätty runkoon lisävaunuksi taikka onko vain siirto Savonlinnaan. |
||||
|
23.03.2023 15:48 | Timo Salo | ||
| Hulppee yökuva! | ||||
|
|
23.03.2023 15:47 | Jouni Halinen | ||
| Ensinnäkin eikö olisi fiksua siirtää tämä setti keskustelun puolelle vaikka nimellä ”suomettumisen aika”?. Olisko jo mahdollista saada ”sivuraide” takaisin elävien kirjoille?, tuleeko puoltoääniä?. Hommahan voisi mennä niin että perättäisiä kommentteja tehdään muokkaamalla edellistä ja uusi aloitetaan vasta sen jälkeen kuin joku muu on lisännyt kommenttinsa, näin keskustelun etusivu pysyy siistinä. Puoltoääniä?. Törmäsin tähän pro gradu työhön jokunen aika sitten, se tuntui mielenkiintoiselta joten lukaisin sen. Asian ytimessä on se, että miten kommarit onnistuivat hukkaamaan rahansa (100:milj mummoja). Koko porukasta käytetään tekstissä nimitystä KD-leiri, siihen kuului suuri määrä yhdistyksiä, kirjapainoja ym muita osakeyhtiöitä. Pahimmassa vauhtivaiheessa 80-luvun jälkipuoliskolla leirin keskeinen taloudenhoitaja ajeli valkoisella kalliimman hintaluokan Mersulla. Kuinka korroosio eteni – ja vei Koitosta Koittoon. Suomen Kommunistisen Puolueen talouskriisiin 1981–84 johtanut kehitys, kriisin torjunta, torjujat ja seuraukset ”Hyvät toverit! Luokkataisteluun välittömästi liittyvä kysymys on taistelun rahoittaminen.” SKP:n Turun piirin edustaja Jorma Valtakari SKP:n IX edustajakokouksessa 1951 ”Käsitämme asiat hullusti, jos odotamme, että Nl maksaisi meille kaikesta mitä teemme.” Järjestösihteeri Martti Malmberg SKP:n puoluetoimikunnassa 4.6.1947 ”Hevoset ovat alue, josta kukaan ei osaa sanoa mitään varmaa.” Taloudenhoitaja Jorma Sorvari SKP:n keskuskomitealle kirjeitse 27.5.1988 Poliittisen historian pro gradu -työ. Turun yliopisto, kesäkuu 2020 Hannu Miettunen Tarkastettu Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/151068/Miettunen_Hannu_opinnayte.pdf;jsessionid=EA0E1A1A8FA93D682167C351344F4E76?sequence=1 |
||||
|
|
23.03.2023 15:40 | Petri Sallinen | ||
| Karjalan palauttamista koskevan keskustelun yhteydessä energiatoimialalla laskettiin se, mikä maksaisi korjata alueen sähkö-, kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkot ynnä energiantuotantojärjestelmä. Kokemusta ja tietoa oli, koska em. infraa oli ehditty saneerata suomalaisvoimin alihankintatöinä Neuvostoliitossa. Lopputulema oli, että Suomen kansallisuusvarallisuus ei olisi puuhaan riittänyt. Tämän lisäksi olisi pitänyt investoida muuhun infraan: maanteihin, rautateihin ja tietoliikenneverkkoihin kiinteistöistä puhumattakaan. | ||||