|
|
02.03.2009 20:38 | Anton Carlsson | ||
| Tuona päivänä ei osattu aavistaakaan, mikä uutinen lehdissä lukisi seuraavana päivänä | ||||
|
|
02.03.2009 20:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei Suomikaan sitten taas ole niin vaikea kuin usein ajatellaan. Tietysti äidinkielenään englantia tai saksaa puhuvalle tulee suomen oppimisessa samat vaikeudet kuin suomalaiselle englantia opiskellessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kieli sinänsä olisi vaikea. "Vaikeaa" parempi ilmaus on "erilainen". Esimerkkilauseessasi muuten sana "kaksi" on perusmuodossaan. Muttaniin.. Mikähän olisi venäjässä oikeasti vaikeaa? Perfektiivinen aspekti ehkä? Sitä käytetään lähinnä juuri niissä samoissa tilanteissa kuin suomessa perfektimuotoa, joten käsitteenä sekin on simppeli. Sen käyttäminen kuitenkin on vähän hankalaa, kun sen muodostaminen tuntuu tapahtuvan joka sanan kohdalla eri tavoin. Kielioppikirjaa selaillessa on kuitenkin saanut havaita, että kaikki se, mitä venäjänopiskelijat pitävät vaikeana, on joko suomen tai germaanisten kielten kieliopeista tuttua. | ||||
|
|
02.03.2009 19:32 | Tauno Hermola | ||
| No suomi nyt onkin ihan patologinen kieli, "Sain kaksi pientä kalaa", eihän siinä mikään ole perusmuodossaan! Onnea etsintään! : ) | ||||
|
|
02.03.2009 18:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ovivikalaput voisi ehkä kiinnittää jotenkin niin lähelle niitä painonappeja - samalla vaikka napit blokaten - että eivät jäisi huomaamatta. Tietysti lappujen pitäisi silloin olla säänkestäviä, mutta suuriko järjestely siinä nyt sitten olisi. Lisäksi, Suomessa ovat ne laput kuitenkin niin naurettavan pieniä, ettei niitä ihan helposti huomaa. Etenkin kun ne on väritettykin naamioitumaan ympäristöönsä. | ||||
|
|
02.03.2009 18:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Venäjässä on muutenkin metkaa, että suurin osa sen omituisuuksista löytyy suomestakin. Ai, on vaikeaa hahmottaa että lukusanan jälkeen substantiivi ei olekaan nominatiivimuodossa? Mietis, miten suomessa sama asia tehdään. Vinkki: "Kaksi kalaa" ei ole nominatiivimuoto. Ei ole mitään vastinetta englannin have-verbille. Eipä ole suomessakaan ja prepositio u vielä tarkoittaa aika jetsulleen samaa kuin -lla. Suurin osa suomen sanonnoistakin tuntuu löytyvän myös venäjältä. Marraskuusta asti päivittäin venäläisen kanssa kommunikoidessa on tullut kai kerran vastaan suomalainen sanonta jota ei Venäjällä tunneta. Että ei sekään kovin vaikeaa ole. Suomalaiset on hassua kansaa, kun identifioidutaan kulttuurillisesti samankaltaisiksi kuin ruotsalaiset, vaikka oikeasti venäläisten kanssa on yhtä paljon yhtäläisyyksiä kuin ruotsalaistenkin kanssa. Yhtä hyvin suomalaiset voisivat siis kokea Venäjän vahvimmaksi kulttuurilliseksi vertaisryhmäkseen. Etenkin itselleen parempaa puoliskoa lähinnä muiden ulkomaalaisten joukosta etsiskellessä on saanut havaita, että ruotsalaisten, balttien ja venäläisten kanssa synkkaa helpoiten, yhteisestä kulttuuritaustasta johtuen. Sitten tulee perässä Saksa, Puola ja Benelux-maat. Seuraavana Ranska, sitten Italia ja Espanja. | ||||
|
|
02.03.2009 18:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| A. | ||||
|
|
02.03.2009 18:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Siinä on asjallinen kuva, ja paikkakin näyttää oikein mukavalta kuvailla junia! ;) | ||||
|
|
02.03.2009 17:11 | Eero Heinonen | ||
| Minä / gummipyörämoottorivaunu ei sitten ilmeisesti säteilty mitenkään tänäänkään, koska pääsin samaiseen satamaan ja jopa sieltä pois silminnähden samanlaisten värkkien välistä ajaen. :) | ||||
|
|
02.03.2009 17:02 | Tero Korkeakoski | ||
| Taas oikeen fiksua logistiikkaa. Miksei noita voi jättää perästä Riihimäellä ja vetää sieltä Sköldvikiin... | ||||
|
|
02.03.2009 16:25 | Topi Lajunen | ||
| Ja niin, tuo aiempi tarkennukseni tosiaan tarkoitti sitä betonibunkkerilaitetta. | ||||
|
|
02.03.2009 15:21 | Mikko Herpman | ||
| Todella hienoa että tulee taas vähän liikennettä sahallekin. Toivotaan ettei ole vain kertaluontoinen kokeilu ja homma jatkuisi vaikka epäsäännöllisestikin. | ||||
|
|
02.03.2009 15:18 | Mikko Herpman | ||
| Joo eikös nämä vaan ikään kuin haistele mahdollisia säteilyn lähteitä. Eivät itsessään säteile lainkaan. | ||||
|
|
02.03.2009 14:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiitos Tuukka vastauksesta! Tarkoitin tosiaan, että voidaanko Pendolinorungon vaunuja irrottaa toisistaan. | ||||
|
|
02.03.2009 13:15 | Tunnus poistettu | ||
| Peesaan tässä Jarkon mielipidettä: Kauhtunut mutta räpelöimätön rakennus on arvokkaampi missä kunnossa hyvänsä kuin sama ammattitaidottomasti korjattuna. Katto näyttää tässä vedenpitävältä eikä mikään varsinaisesti irvistä, joten tämä ratavartijan mökki tarvitsee vain kertasivelyn punamullalla. | ||||
|
|
02.03.2009 12:57 | Jarkko Korhonen | ||
| Hyi! | ||||
|
|
02.03.2009 12:21 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Mukavaa, että saha käyttää (taas) rautatiekuljetuksia. Tuossa alkutalvesta kiskot olivat aina lumen peitossa, kun ko. satamaradan ylitin. | ||||
|
|
02.03.2009 11:28 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kuvassa näyttäisi olevan normaali säteilymittari, jollaiset eivät lähetä ympäristöönsä säteilyä. Vastaavia löytyy monilta raja-asemilta ja satamista. Sillan ratapihan puoleisessa päässä oleva läpivalaisulaitehan on aidattu n. 10 metrin säteeltä ja lisäksi suojana on tukeva betonimuuri. Tuskinpa siis rupeat hohtamaan pimeässä ainakaan näiden laitteiden vaikutuksesta ;) | ||||
|
|
02.03.2009 10:41 | Teppo Niemi | ||
| Lisäksi raidenäytöt, ja päätaulun infotiedot kertovat junan jaosta matkalla. Laiturin itäpään näyttö kertoo junan etupään menevän Marktredwizeen, takimmaisen mennessä Bayretiin. Samoin etupään kohdalla raidenäytössä lukee Marktredwiz ja takapään näytön (kohdallani) menevän Bayrettiin. Vastaavan jaon näyttö päätaulussa https://vaunut.org/kuva/54813?s=1 (klo 9.36 RE3513/RE3513)Läpikulkeville 'palapeli'-ICE-junien yhteydessä en nähnyt käytettävän tällaisia kylttejä, vain raidenäytöt kertovat asiaa. Sen sijaan taajamajunien (RE, IRE, RB) osalta näitä käytettiin. Mutta miten väliasemilla opastetaan palapelitaajiksien oikeisiin runkoihin, ei minulla ole havaintoja. Mutta kuten Lari kirjoitti, mailmalla on paljon esimerkkejä, jotka kannattaisi tuoda Suomeen. Yksi voisi olla esim. tarvittavan minimivaihtoajan ilmoittaminen aikatauluissa, toinen on palapelijunien osalta raidenäyttöjen hyödyntäminen (josta siis vinkkiä uusien hankintaan Ratahallintokeskukselle) ja kolmas poikkeustiedotus näytöillä. Ja kun katsotaan vielä päätaulua: 9.36 Müncheniin lähtevän junan lähtöraiteella 13 näyttäsi olevan myöhemmin lähtevä toinen runko, koska lähtöraiteeksi on merkitty 13a (kaikki raiteethan on jaettu 13a, 13, 13b), lisäksi junan sijainti merkitty sektoritunnuksin. Mahtaakohan samalla raiteella olla Mücheniin Treutligenin ja Ingolstadin kautta lähtevä juna? | ||||
|
|
02.03.2009 10:20 | Riku Outinen | ||
| Sinnehän nuo Versowoodille satamaan menee. Junan pääteasema on Otava josta vaihtotyönä satamaan. | ||||
|
|
02.03.2009 10:14 | Risto Itkonen | ||
| Pääteasema on varmaan Otavan satama, koska siellä on saha. | ||||
|
|
02.03.2009 10:05 | Teemu Niinikorpi | ||
| Taisin olla n 13.30 päälistelemässä tr:n kohdalla. | ||||
|
|
02.03.2009 09:55 | Arto Lopia | ||
| Onko sillan pilarit ja maatuet ihan kivestä tehty, vaiko vain verhoiltu kivellä? | ||||
|
|
02.03.2009 09:13 | Leo Haimi | ||
| Tuossa nyt http://parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=184354&LNG=RU#picture kuva samasta junasta samana päiväna.Saapuu Pushkiniin,Detskoje Selo. Timo Valtonen,mielenkintoinen teoria paikkakunnan nimesta,kiitos tiedosta. |
||||
|
|
02.03.2009 07:11 | Risto Itkonen | ||
| VR ilmoitti, ettei heillä ole riittävästi Sr2 vetureita Vuosaaren juniin, koska niitä tarvitaan suuremman nopeutensa vuoksi matkustajajunissa. Mistäköhän junista on irroitettu Sr2 vetureita Vuosaaren juniin? Miten Sr2 vetureiden kierto on muuttunut? Onko Sr1 vetureita näkynyt joissain uusissa junissa? Vai onko Sr2:n kierrosta otettu vain löysät pois? | ||||
|
|
02.03.2009 06:23 | Toni Puolatie | ||
| Veturi kiiltelee puhtaasti, voisi luulla pienoismalliksi pikkukuvasta. | ||||
|
|
02.03.2009 05:38 | Lari Nylund | ||
| Kyseistä seinustaa sen paremmin tuntematta olisi mukava nähdä alueen liikennemerkkejä. Tuon yhden VR Osakeyhtiö Vetopalvelu kyltin perusteella seinustaa ei ainakaan voi sanoa viralliseksi parkkipaikaksi kenellekään. | ||||
|
|
02.03.2009 05:25 | Lari Nylund | ||
| Maailmalla on paljon esimerkkejä, jotka kannattaisi tuoda Suomeen. Toki myös päinvastaista mallia olisi tarjolla. Informaatiossa on kaksi puolta, jos sitä annetaan liikaa niin tulee informaatiotulva ja sitten ovat kaikki seinät sekä jääkaapin ovet täynnä tietoa erilaisista asioista - ilmoitustaulu kärsii siitä, kun tietoa on jaettu kaikkialle muutenkin. Mielestäni junan ja vaunun numeron perusteella itselleen oikeaa paikkaa etsivä asiakas pääsee varmasti perille, eikä tarvitse lisäkylttejä. Valitettavasti niin monta esimerkkiä on myös tavattu siitä, että vieressä on kyllä selkeästi monella kielellä ilmoitettu esimerkiksi oven olevan poissa käytöstä, mutta niin vain pitää sitä nappia painella ja sitten olla paniikin partaalla. Ehkä ilmoituksen vieressä pitäisi olla vielä henkilö, joka lukisi tekstin? Hauskoja tilanteita tarjoaa myös nykyteknologiaan tutuksi päässeet henkilöt, jotka ovat ihmeissään oven aukaisumahdollisuuden olevankin kahva eikä painonappi. | ||||
|
|
02.03.2009 05:18 | Lari Nylund | ||
| Ehdotus junien numeroinnin uudistamisesta on tehty aikanaan, että esimerkiksi Pendolino S8 kulkisikin reittiä Joensuu-Turku satama. Ongelman muodostaa rataosa Pasila-Helsinki-Pasila, jossa juna kulkisi samalla numerolla eri suuntiin. Kyllä tällaisissa tilanteissa matkustajia pyritään informoimaan helpommasta vaihdottomasta vaihtoehdosta ja lipputoimistossakin on tilanne useasti huomioitu myymällä jatkojunaan sama paikka. Se vie vähän lisäaikaa, mutta minne sitä kiire olisi - eläkeikä kuitenkin se 65 vuotta - ellei hallitus jotain muutosta siihenkin aikanaan keksi. | ||||
|
|
02.03.2009 05:10 | Lari Nylund | ||
| Timo kaipasi puisista sähköratapylväistä kuvaa https://vaunut.org/kuva/24317 . | ||||
|
|
02.03.2009 05:01 | Lari Nylund | ||
| Laiturialueen puhdistuksesta vastaa selkeästi liikennöitsijä turva-alueen osalta ja joku muu lopuista. | ||||
|
|
02.03.2009 04:59 | Lari Nylund | ||
| Tampere-Helsinki välillä kahden rungon Pendolino taitaa olla mahdollista nähdä sunnuntaisin S56:ssa, joka toki tulee Oulusta asti yhdessä. Väliasemakytkennät ovat harvinaisempaa "herkkua" nykyisin. | ||||
|
|
02.03.2009 04:52 | Lari Nylund | ||
| Vorg on saanut kunnon kasarimeiningin kuvia helmikuun aikana. Kiitos niistä yhteisesti kaikille "keräykseen" osallistuneille. | ||||
|
|
02.03.2009 04:32 | Lari Nylund | ||
| Hakusana pannukahvi tarjoaa myös tällaisen vaihtoehdon vorgin uumenista https://vaunut.org/kuva/46713 . Aikatauluvaihtoehto 1990-luvun alusta http://jpl.yi.org/taulut/index.php?id=365 voisi tukea tuota Jarnon muistelemaa P69, mutta jotenkin tuo keulassa oleva Cx mietityttää kyseisessä vaihtoehdossa. Olisiko Vaasan IC35 kuitenkin kyseessä ja keulassa olisi Ouluun jatkavaa kalustoa perjantaisin sekä sunnuntaisin? Havaitkaa aikataulussa myös "kello neljän erikoinen" eli Helsingistä Tampereelle pysähtymättä ajettu EP57 "Lapponia". Kyllähän Lakeuksille "ajetahan komiasti" ainakin jos Botnia Expressin mainosta uskomme http://jpl.yi.org/taulut/index.php?id=416 . | ||||
|
|
02.03.2009 00:42 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aikanaan Ilmalassa olimme siirtymässä huoltokuljettajan kera hiekoilta pätkälle, ja hän sanoi "punainen" - johon minä karkealla vislalla ja suoratoimi laitaan. Ei ollut niin kiire sen punaisen kanssa ja varsinkaan vislan, kun tähystäjä oli samassa hytissä:" melukin on saastetta...". | ||||
|
|
02.03.2009 00:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Olisin kyllä Jukan asemassa enempi huolissani siitä radiotaajuisesta säteilystä, jota on ihan joka paikassa ihan koko ajan... | ||||
|
|
01.03.2009 23:39 | [Tunnus poistettu] | ||
| Etelästäpäin Seinäjoelle saavuttaessa laitettiin kahvivedet kiehumaan jo hyvissäajoin. Roskat oli siivottu peltikoriin ja kelpasi uuden miehistön ajon alkaa. Omat kahvit piti suodattaa ja ne juotiin melko nopeasti - jotta saatiin taas uutta. | ||||
|
|
01.03.2009 22:58 | |||
| JVV8 on romutettu Hy knp 2004, paitsi BG 040178-6 (5505) mikä oli pajalla ilmeisesti varastona ainakin parivuotta sitten. Onko kenelläkään näköhavaintoa/ vastaavaa BG 040 191 (5601) tai BG 040 192-7 (5604) vaunuista? Ovat saman näköisiä kuin Jvv9:n vaunut, mutta kulkevat mahdollisesti "yksinäisinä" eli näissä on veto- ja puskinlaitteet molemmissä päissä. Tämä Jvv9hän koostuu vaunuista BG 040187-7 (5603), 040188-5 (5511), 040189-3 (5510) ja 040190-1 (5605). Muitä "säilyneiksi" merkkaamiani välivaunuja on: 5503 Eurajoki ja 5612 Haapamäki. | ||||
|
|
01.03.2009 22:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mihin aikaan olet ollut kuvailemassa? Mä olen ollut klo 12-16 välisenä aikana ja noin 1km päässä sinusta! :). Et nähnyt mitään musta takkista, vihreä housuista ja puna pipoista poikaa? | ||||
|
|
01.03.2009 22:27 | Topi Lajunen | ||
| Laiskoja varten sanallinen kuvaus: selkäpuolen näyttävä merkki on paraatipuoleltaan muutoin toverinsa näköinen, mutta päällä lisäksi musta vinoviiva. | ||||
|
|
01.03.2009 22:23 | Topi Lajunen | ||
| Kuvatekstiin ehkä vorgin käyttäjien fiksuus huomioiden tarpeeton tarkennus: laitteisto ei ole veturin kohdalla käynnissä, käynnistyy vasta myöhemmin. | ||||
|
|
01.03.2009 22:21 | Topi Lajunen | ||
| Ei liene kovin yleinen tuo Labbackan tyylinen ratkaisu, jossa tieliikennetunnelit kulkevat rautatietunnelin ali kallion sisässä. Eräänlainen eritasoratkaisu siis. | ||||
|
|
01.03.2009 22:17 | Jukka Tölkkö | ||
| Läpivalaisulla valvotaan satamaan tulevia sekä sieltä meneviä tavaravirtoja. Sitä olen alkanut puolileikilläni miettimään, että onko sillan molemmissa päissä olevien läpivalaisulaitteiden läheisyydessä turvallista pidempään oleskella? Tänäkin vuonna olen useita kertoja ollut alueella tavarajunia bongailemassa. Onkohan minun vuotuinen säteilykiintiö jo täynnä, vaikka maaliskuun alkua elellään? | ||||
|
|
01.03.2009 22:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tka7, johan se on tuossa kuvatekstissäkin. | ||||
|
|
01.03.2009 21:44 | Joona Kärkkäinen | ||
| mitä tällä läpivalaisulla tavoitellaan | ||||
|
|
01.03.2009 21:35 | Jouni Hytönen | ||
| Ja venäjän seitsemästä s-äänteestä kuusi löytyy englannin kielestäkin. Englannin opiskelua ei jostain syystä koeta kuitenkaan niin hankalaksi. | ||||
|
|
01.03.2009 21:23 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vuonna 1981 kaikki Hkb:t olivat vielä vanhassa numerosarjassa, kun vuonna 1985 enää nelisen sataa oli numeroimatta uudestaan ja noin 2300 Hkb-vaunua oli uudessa sarjassa. | ||||
|
|
01.03.2009 21:19 | Jouni Hytönen | ||
| JVV8 on kai jo historiaa, tämä 9 on vielä jäljellä. | ||||
|
|
01.03.2009 21:12 | Jouni Hytönen | ||
| Koskahan Hkb-vaunut numeroitiin uudelleen? Siis esim. tämä 115500 -> 135500? | ||||
|
|
01.03.2009 21:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ohhoh! Antinojan muodot vielä Nautor Swanissa. Yksi maailman hienoimpia ja kauneimpia purjeveneitä! | ||||
|
|
01.03.2009 19:07 | Teemu Sirkiä | ||
| Rautatievirasto on julkistanut ihan hiljattain tällaisen: http://www.finlex.fi/data/normit/34323-Radan_merkit,_16.2.2009.pdf Tuolta löytyy myös nämä JKV-merkit. | ||||
|
|
01.03.2009 19:07 | Jarkko Korhonen | ||
| Näyttää pikemminkin peruspilaamattomalta, huono kunto on tietenkin suhteellinen käsite. | ||||