Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.12.2023 16:38 | Jarno Piltti | ||
| Sunlight mainos päässyt tehokkaasti Katri Valan junamatkustusrunoon "Matka Eedeniin" vuonna 1930: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/550904?page=7 |
||||
|
19.12.2023 15:12 | Otto Tuomainen | ||
| Tuossa on varmaan mukana kaikki mahdolliset veturit mitä Tsekkoslovakiasta on toimitettu ulkomaille (ainakin sähkö ja diesel). Erilaisia sähkövetureita on toimitettu Neuvostoliiton lisäksi ainakin Puolaan, DDR:ään, Bulgariaan ja Pohjois-Koreaan. Myöhemmin Škodan vetureita päätyi Italiaan, mutta tässä vaiheessa Tsekkoslovakia oli tainnut jo hajota. | ||||
|
19.12.2023 14:11 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Uusi asemarakennus purettiin v. 2021. | ||||
|
|
19.12.2023 12:56 | Kari Roininen | ||
| Se Ruukin vanha asemarakennus on edelleen entisellä paikallaan. Rataoikaisuhan tehtiin 1966,ja uusi asema valmistui 1967. Eli tämä kuvassa oleva on uuden ratalinjan vieressä. Koska kuvassa näkyy myös laiturikiveystä,niin uusi asema rakennettiin tähän samaan paikkaan. | ||||
|
19.12.2023 12:54 | Petri Tuovinen | ||
| Ainakin Kontiomäellä ja Oulussa ja varmaankin Kemissä... | ||||
|
|
19.12.2023 12:29 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvassa on sarjan ЧC2т protoveturi vuodelta 1972, niitä tehtiin kaksi. Alussa näemmä T-kirjainta ei ollut edes merkitty. Tehtaan sarjamerkintä on 63Е0, sarjaveturit (63Е1, 63Е1m ja 63Е2) ovat numerosarjassa 945-1062. Nähtävästi ulkomitoiltaan identtinen vaihtovirtaversio on ЧC4т. Ei kai noita muualla liiku kuin tämän päivän Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. | ||||
|
|
19.12.2023 11:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuota alarivillä esiintyvää raskasta "ЧC2" -sähköveturia todella myyty muuallekin kuin Neuvostoliittoon? Enpä usko, tai ei ainakaan kori mahtuisi kulkemaan? | ||||
|
19.12.2023 10:37 | Mikko Herpman | ||
| Olikohan kuitenkaan veturissa lovipyörä, kuuntelin 1.26 kohdalla on vaunussakin lovipyörä eli olisikohan ensimmäisessä vaunussa lovet, aika samanlainen kolina. | ||||
|
19.12.2023 08:59 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoinen kuva näin tämän päivän lappeenrantalaiselle. Nykyratapihalla ei ole idästä alkavia pussiraiteita, lännestä alkavia on kyllä useampiakin. Laituripolku on ollut hiukan eri paikassa kuin nykyään, olisikohan sitä siirretty itään laituria korotettaessa? Lappeenrannan asemarakennus on aivan ratapihan itäpäässä, ei tyypilliseen tapaan keskellä ratapihaa. Mitä idempänä, sen lähempänä keskustaa. :) Oikealla ulkona kuvasta oleva Vanhan Viipurintien alikulkusilta pakottaa raiteiston supistumaan ennen itseään. | ||||
|
19.12.2023 08:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko Soehnle-nerkkinen vaaka. | ||||
|
|
19.12.2023 06:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, arvoisa herra Tapio. Tuli kiire kirjoittaa kommentti loppuun, kun ystäväni eteisessä kysyi: - No, tuleeko siitä mitään? Kauppareissu odotti: - Joo joo, ihan pian, pari sekuntia vielä! |
||||
|
|
18.12.2023 23:38 | Otto Tuomainen | ||
| Oikealla keskellä on ensimmäinen Škodan valmistama sähköveturi E 466.001 vuodelta 1927, valmistajan käyttämä tyyppimerkintä 1ELo. Näitä E 466.0-sarjan koneita tehtiin kolme kappaletta ja parannettua E 467.0-sarjaa rakennettiin kaksi lisää. 1920-luvun loppupuolella sähköistettiin Prahassa radat päärutatieasemalta (silloiselta nimeltään Wilsonova nádraží) Vršovicen, Smíchovin, Vysočanyn ja Libeňin asemille. Tämän järjestelmän jännite oli 1500 V, nykyisin alueella on 3000 V sähköistys. Kuvan veturi oli luokiteltu pikajunaveturiksi, mutta käytännössä sillä vedettiin junia vain lyhyitä matkoja Prahan kaupungin alueella. | ||||
|
|
18.12.2023 22:42 | Jorma Toivonen | ||
| Mihinköhän kaikkialle uutukaisia on ripoteltu? Ehkä opiskelu tarkoituksessa - ai niin eihän VR:n sarjakohtaisessa opiskelussa ei taideta enää tutustuta lainkaan fysikaalisesta itse kohteeseen, vaan näppärämmin (= halvemmalla) kaikki tapahtunee tietokoneen kautta. Siinäpä sitten ensimmäisten ongelmien kohdalla sormen kynnet tulee pureskeltua - onhan tosin apuna "kaikkitietävä" puhelinneuvonta (= helpdesk). | ||||
|
18.12.2023 20:32 | Timo Haapanen | ||
| Vorgin kuvaston kahlaamisen perusteella ilman teippejä olisivat 2521, 2529, 2545, 2553, 2567, 2604, 2620, 2631, 2641, 2655, 2658 ja 2738 (poistettuja ei huomioitu). | ||||
|
|
18.12.2023 19:54 | Timo Haapanen | ||
| Julian mukaan pääteasema oli Seinäjoki, mikähän mahtoi olla hänen seuraava komennuksensa, olisiko pantu oikein töihin? | ||||
|
|
18.12.2023 19:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä 2502:ssa on pitkässä päässä turvallisuusteippi. | ||||
|
|
18.12.2023 18:32 | Onni Tikkala | ||
| Onkohan jollain ajantasaista listaa punaisista Dv12-vetureista, joista turvateipit puuttuvat? | ||||
|
|
18.12.2023 18:30 | Timo Haapanen | ||
| Still going strong. | ||||
|
18.12.2023 18:22 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitän! Niin, onhan tuota liipasinsormea ihan reippaasti saanut harjaannuttaa rk:lla, sekä muillakin aseilla. |
||||
|
|
18.12.2023 18:03 | Kari Haapakangas | ||
| Omalla kohdalla palvelus Pyssykylässä ja kotiutus välipäivinä tarkoitti reservin auringon ihailua hyvän matkaa Rovaniemen suuntaan. Roista matka siviiliin jatkui junassa. | ||||
|
|
18.12.2023 16:32 | Timo Salo | ||
| Eikös rynkyn tarkassa liipaisussa päde samat lainalaisuudet, kun kameran käsittelyssä? Tehnyt varmaankin vain hyvää tuo varusmiesaika harrasteellekin... | ||||
|
|
18.12.2023 16:21 | Pasi Seppälä | ||
| Kameran laukaisutaidot ovat ainakin pysyneet tallella. Kuva on hieno. | ||||
|
18.12.2023 16:18 | Pasi Seppälä | ||
| Melkein alkaa häikäisemään kun pitempään katsoo. Erinomainen kuva vastavaloon, etten sanoisi. | ||||
|
18.12.2023 15:47 | Timo Haapanen | ||
| Piirkiirus tarkoittaa käsittääkseni suurinta sallittua nopeutta eli siis nopeusrajoitusta. | ||||
|
18.12.2023 15:40 | Timo Haapanen | ||
| Kerrassaan loistava! | ||||
|
|
18.12.2023 15:36 | Timo Haapanen | ||
| Eemilillä on sekä valokuvaus että sana hallussa. | ||||
|
18.12.2023 15:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jt:n mukaan junan kuljettaja voi pyytää liikenteenohjaukselta luvan peräyttämiseen, jos tämä näkee rautatien vieressä kulkevan Kakkostien varressa opastetaulun, jossa lukee »Pori 8 km». | ||||
|
|
18.12.2023 15:14 | Eljas Pölhö | ||
| Jimi: Matelaa ja Puusaarta ei ole siirretty käyttämäni lähteen mukaan ainakaan 1939 jälkeen. Lähteeni (minulla kotona odottamassa pysyvää sijoituspaikkaa) ei kuitenkaan ole 100%:sti täydellinen, sillä joitakin vähäisiä siirtoja, jotka eivät vaikuta tariffivälimatkoihin, on jätetty mainitsematta. Arkistoaineistosta löytyy paljon aineistoa siirretyistä seisakkeista, joita on anottu käyttäjien taholta; itse asiassa riippumatta siitä onko anomus hyväksytty vai hylätty. Sen sijaan vähäiset muutokset, jotka johtuvat tielinjojen pienistä muutoksista (oikaistu tai kiepautettu juuri ylikäytävän kohdalla), usein puuttuvat säilytetyistä arkistoista (joita olen ehtinyt kuvata). Näissä muutos on yleensä muutamasta metristä pariinkymmeneen metriin eli kokonaisuuteen katsoen vähemmän merkityksellistä. | ||||
|
|
18.12.2023 15:04 | Tapio Keränen | ||
| Sarjatunnus N oli varattu kaksiakselisille vankivaunuille. | ||||
|
|
18.12.2023 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| N 3005:n aluskehys oli tosin palvellut työläisvaunun T 1237 aluskehyksenä. Siihen virkaan se oli otettu O-vaunusta 70'058. N 3005 hylättiin vuonna 1970. |
||||
|
|
18.12.2023 13:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalaisessa työelämässä johtaminen tai pikemminkin sen puute on todella iso ongelma, jota ei kyetä ratkaisemaan. Se on se "Management by Perkele" tai "Rankaiseva Tavoitejohtaminen" perinne, joka on ja pysyy. Isältä pojalle ja muillekin oletetuille, aamen iankaikkisesti. Kesällä 1982 GAS Pumpputehtaalla Mäntässä, eräs juntti Runttimäestä löi minua nyrkillä naamaan työpaikalla ja työaikana, kun hänen verbaalilahjakkuutensa loppui kesken. Minä älyttömänä jatkoin vittuilua ja ilman minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. Juntti kokosi pumppua urakkapalkalla, ja kun asennustyö tökki, niin meni minulta lupaa kysymättä purkamaan asetuksia porakoneeltani (työsarja tekeillä). Riitahan siitä nousi, "konemestari" kun olin. Eikä junttiparka sietänyt edes viiden minuutin odottamista. Mitä teki pumpputehtaan koneistushallin ylityönjohtaja? "Koettakaa äkkiä selvittää asianne, meillä ei ole aikaa tällaisen vatvomiseen!" Eipä silti, juntti saatiin aisoihin seuraavan vuoden aikana (ilman minua), luvattoman sikapistoolin ottamisesta esiin. Eräs insinöörioppilas myös törnäsi juntin lahjattomuuteen suunsoitossa. Sakkoahan juntti luvattomasta ja ladatusta revolveristaan sai, - häähäähhää!!! Inssioppilas ei ollut jäänyt tutkimaan aseen latausta, vaan otti jalat alle ja vauhdilla. Ja huhut paisuivat - kuin pullataikina! PK10:n kohdalla: Eeroa on ammuttu! Vanhalla konepajalla 2,5 Eeroa oli ammuttu. Voima-asemalla kuolleita oli jo "kolme"! Rataportilla (Leikkauksen tasoristeyksessä) vainajat olivat kertaantuneet jo viiteentoista, hah hah. Juntista tuli kerralla kiltti ja hiljainen poika... ja Kauhajoella? Hänen broidinsa possu "Töpselikärsä" sai vielä pitää henkensä. Sen pituinen se. |
||||
|
|
18.12.2023 13:06 | Timo Salo | ||
| Edelleen UPEA! | ||||
|
|
18.12.2023 11:01 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Sakari Tamminen oli myös yksi eläkeläisvuoristoneuvoksista, jotka muuttivat Portugaliin Suomen verotusta pakoon. | ||||
|
|
18.12.2023 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Ruukki tuo mieleen vuosia jatkuneen Ruukki Oy:n ja Rautaruukki Oy:n lakimiestappelun. Sen aiheutti Rautaruukki Oy:n onneton viimeinen toimitusjohtaja (Tamminen). Rautaruukki alkoi omavaltaisesti käyttää mainostuksessaan Ruukki -yritysnimeä - ikäänkuin Rautaruukki olisi ollut jotenkin epäedullinen tai aliarvostettu yritystunnuksena. Tappelu maksoi oikeudessa Rautaruukille miljoonia. Ajan tuhlaus hölmöön ja kalliiseen tappeluun vei toimitusjohtajan huomiota pois olennaisesta. Osaseuraus tästä oli panikoiminen ja Rautaruukki Oy:n aiheeton luovuttaminen sen pahimmalle kilpailijalle SS Ab:lle. Kekkosen kruununjalokivistä arvokkain menetettiin. Tunnettujen yritysnimiensä menettäminen luo Suomesta ulkomailla (mm. Ruotsissa) kuvaa teollisena banaanivaltiona. Ei aiheetta. Toivo Härkösen muistelmakirja Rautatehdas Raaheen (Pohjoinen, 1984) kertoo tarmosta ja taitavuudesta ja aikanaan vuorineuvokseksi nimetyn DI Helge Haaviston väsymättömästä työstä. Kirjoittaja, teollisuusneuvos Toivo Härkönen oli Rautaruukki Oy:n rakennuspäällikkö. Suositeltava kirja! |
||||
|
18.12.2023 08:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Sarjatunnus on LM5. https://jernbane.net/bo/subpage.php?s=0&id=219365 | ||||
|
|
17.12.2023 22:48 | Jorma Toivonen | ||
| Eemilin runosuoni alkaa kukertamaan... Erinomaisesti iskevä kuvateksti hetkeen, jatka samaa latua. | ||||
|
|
17.12.2023 22:33 | Otto Tuomainen | ||
| Tuo testiradalla oleva veturi on E 469.3030 vuodelta 1971, nykyisin se on numeroitu 124-sarjaan. Veturi rakennettiin kun haluttiin testata nopeiden vetureiden vaatimia teknisiä ratkaisuja. Se saavutti aikoinaan Tsekkoslovakian rautateiden nopeusennätyksen 219 km/h, vasta Pendolino rikkoi tämän ennätyksen. | ||||
|
|
17.12.2023 22:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan seisakkeita (siis noita kahta) siirretty aikojen saatossa? | ||||
|
|
17.12.2023 21:23 | Pave Saarinen | ||
| Paljon ihmettelin piirrosta, ei se minulle avautunut. Jos olisi ollut digitaalisena tekstinä, kääntäjällä olisi selvinnyt. | ||||
|
17.12.2023 21:05 | Rainer Silfverberg | ||
| No siinäpä se! | ||||
|
|
17.12.2023 20:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Se kävi lopettamassa junana kulkunsa. Näin näin kerran tehtävän Kupittaalla kakkosraiteen remontin aikana, kun työkone saapui ensin ykköselle, sitten peräytti vaihteen taakse ja siirtyi kakkoselle. | ||||
|
|
17.12.2023 20:51 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä vaihtoehto on tutkittava. Kun 10000 vastaanottajaa oli asemalla, täytyi vastaanoton olla hallitumpi kuin yllä olevassa kuvassa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828064?page=5 Yrjö lomstedtin tutkimuskirjassa K.J. Ståhlberg (Otava, 1969) on sivun 432 jälkeisellä kuvasivulla Ståhlberg puolisoineen tumma-asuisten nais- ja miesvastaanottajien ympäröimänä syksyisenkostealla Helsingin asemalla. Takana raiteilla näkyy vain umpitavaravaunuja. |
||||
|
17.12.2023 20:33 | Nikolas Peippo | ||
| Sob oli jonkinlaisessa paloharjoituksessa mukana. | ||||
|
|
17.12.2023 20:16 | Pasi Utriainen | ||
| Kuva voi olla presidentti K. J. Ståhlbergin paluusta Helsinkiin 16.10.1930. | ||||
|
17.12.2023 20:11 | Pasi Seppälä | ||
| Mainio iltapäivän alkavan hämäryyden tunnelma. Opastimet ja veturin punavalot tuovat joulun tunnelmaa... | ||||
|
17.12.2023 19:52 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin viimeinen Vr3 (756) siirrettiin Kouvolaan vuonna 1959, kun Helsingin varikko oli saanut vuodesta 1958 lähtien käyttöönsä uusia Vr11-dieselvetureita. Vr1- ja Vr5-vetureiden loppuaikojen Helsingin ajoista oli yhteenveto rautatiearkisto-sivulla mutta ei ole ainakaan nyt käytettävissä. Helsingin viimeisistä Vr1-vetureista (792-795) oli yksi sijoitettuna Karjaalle (kesäkuusta 1962 lähtien numero 792) ja se oli vielä vuodet 1962-1963 ahkerassa käytössä. Sen sijaan Helsingin omassa käytössä olevien Vr1-vetureiden aktiivisemmat ajot näyttäisivät päättyneen huhtikuussa 1962 ja sen jälkeen oli vain vähäistä käyttöä veturilla 793 kesäkuuhun 1963 asti, veturilla 794 heinäkuuhun 1962 ja veturi 795 oli päättänyt ajonsa jo joulukuussa 1961. 60-luvun jälkipuoliskolla nämä otettiin vielä uudestaan ajoon muilla varikoilla mutta Helsingin omassa käytössä siis alkuvuosi 1962 on viimeinen, kun Vr1:n on voinut havaita vielä kohtuullisella todennäköisyydellä ja sen jälkeen satunnainen havainto on voinut onnistua hyvällä tuurilla kesäkuuhun 1963 asti. Helsingin viimeisistä Vr5-vetureista (1402-1404) oli 1402 ajossa huhtikuuhun 1962, 1403 toukokuuhun 1962 (joskin poissa käytöstä joulukuun 1961 ja maaliskuun 1962 välisen ajan) ja 1404 lopetti ajonsa jo syyskuussa 1961. Nämä lähetettiin pois Helsingistä syys-lokakuussa 1962 ja veturit 1402-1403 siirtyivät Oulun varikon kirjoille ja 1404 Seinäjoelle. En tiedä miksi Helsinki piti näitä useita kuukausia käytön päättymisen jälkeen mutta ehkä Oulun ja Seinäjoen vaihtotyötarpeet olivat kesäaikana sen verran vähäisempiä, ettei lisävetureille ollut tarvetta ennen seuraavaa talvikautta. |
||||
|
|
17.12.2023 19:20 | Timo Haapanen | ||
| Vihtori on vielä arvossaan Etelä-Pohjanmaalla, paitakauppa käy https://www.sinimusta.fi/ ja Kosolan talo on suosittu käyntikohde https://kosolantalo.fi/fi/etusivu-2/ | ||||
|
|
17.12.2023 19:18 | Eljas Pölhö | ||
| Jimin mainitsemien seisakkeiden Matela Km 699+876 ja Puusaari Km 702+681 perinteiset sijainnit ovat nämä. En tiedä mistä liikennepaikkaluettelon sijainnit on poimittu, kun Tuomioja Km 698+504 on kuitenkin samassa sarjassa mainitsemieni kanssa. | ||||
|
|
17.12.2023 19:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruukin vanha, alkuperäinen asematalo oli sittemmin lestadiolaisten Rauhanyhdistyksen käytössä. Muuten, Liikennepaikkojen välimatkat - kirjassa (painos 1954) mainittiin Ahmanevan seisakevaihteesta: liikennöintitapa: "henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä", "tavaraliikenne täysin vaunukuormin autoliikennöitsijä Väinö Paunua varten". Käskylehti 16/54 - 4: Wihannin aseman alaista Ahmanevan vaihdetta liikennöidään 1.6.1954 lukien seisakkeena, tapa: henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä entisin välimatkoin (Wti 6, Yw 62, Lpi 8, Ol 62). Vuoden 1948 välimatkakirja: Ahmaneva, vaihde, tavaraliikennettä täysin vaunukuormin (eli kappaletavaraa sinne ei saanut lähettää). |
||||
|
|
17.12.2023 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer: - ilmiselvästi junttien vyöry...? Menivät junttaamaan hallitusta, että tämä säätäisi ns. kommunistilait, tarkoituksena lopettaa vasemmistopuolueiden toiminta valtakunnan- ja kuntapolitiikassa. Se oli suunnattu pääasiassa kommunistiryhmiä vastaan, mutta asia kun keitti pahasti yli, niin sosdemitkin saivat lapualaisia niskoilleen huutamaan näitä v**un kommareiksi. Sitä samaa kommunistilakia sovellettiin sittemmin Sinimustat-järjestön (ei ollut kommunistipuolue, päinvastoin!) lopettamiseksi. Lopettamista ajoi silloinen sisämiministeri U. Kekkonen. |
||||
|
|
17.12.2023 18:29 | Kari Haapakangas | ||
| Myös Ahmanevalla Tuomiojalta etelään on ollut sivuraide ja ja kapearaiteista turvesuolla. Ja tietysti itse Ruukissa melko mittava teollisuusraiteisto asemalta itään. |
||||