Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.12.2022 20:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ollutkaan, herra Erkki. Sachsen - Coburg - Gothan residenssi oli Coburgissa, näin kertoo edessäni pöydällä auki oleva vuoden 1912 valtiokalenteri. Siinä Venäjän hovin kohdalla on: Keisari Nikolai II:n täti, v. 1853 syntynyt Maria Aleksandrovna, joka oli jäänyt leskeksi heinäkuussa 1900: miesvainajansa oli ollut herttua Alfred von Sachsen - Coburg - Gotha. Keisarin sedän leski, Mecklenburg - Schwerinin prinsessa Maria Pavlovna, jonka poika suurherttua Kirill Vladimirovitsh oli naimisissa Iso-Britannian ja Irlannin prinsessan Viktoria Fjodorovna Saksi - Coburg - Gothan kanssa (vuodesta 1905). Romaniassa oli kruununperijänä prinssi Ferdinand, jonka vaimo, Iso-Britannian ja Irlannin prinsessa Maria Alexandra Victoria (syntynyt lokakuussa 1875), joka oli myös Saksi - Coburg - Gotha - sukua ja jonka vanhin poika oli lokakuussa 1893 syntynyt Carol. Saksan keisari Wilhelm II:n "keittiövääpeli" alias vaimo oli Englannin Viktorian tytär Augusta Viktoria Friederike Luise Feodora Jenny, syntynyt lokakuussa 1858, heillä oli 7 lasta, joista yksi oli tytär. Eli voidaan ajatella että avioitumisten myötä tultiin Saksi - Coburg - Gothaksi tai siitä poiskin. Tämä siis vuonna 1912, jolloin kenraalikuvernöörin kanslian johtajana (Helsingissä) oli valtioneuvos Mikael Borovitinoff, Porvoon yksityisellä rautatiellä Hindhårin asemapäällikkönä oli Artur Leonard Nylund, syntynyt 1881, virassa 1905 alkaen. Valtionrautatiellä Vilppulan asemapäällikkönä oli Frithiof Arnkil, syntynyt 1854 ja ollut virassa 1883 alkaen. Vilppulan toisena bokhållarena oli Eino Onni Yrjö Strang, synt. 1885, virassa 1911 alkaen. Helsingissä aapeena oli Emil Barsokevitsh, synt. 1859, virassa 1900 ->. Asemapäällikönadjutanttina Pekka von Nandelstadh s. 1859, virassa 1909-> ja asemakassöörinä Thure Adolf Wessberg. Valtionrautatiellä oli myös neljä omaa pappia, sijoituspaikkoina Helsinki, Viipuri, Gamla Karleby ja Nakkila. Töfsala (!) eli Taivassalo: khra Emil Alfred Sarasto, s. 1863. Mäntän postin hoitaja (Vilppulan expeditionin alaisena): Hugo Richard Blåfield, entinen asemapäällikkö, synt. 1872, virassa 1899->. |
||||
|
29.12.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, samoin minullakaan ei ole selvää käsitystä siitä, miksei muutokset juosseet numerojärjestyksessä, mutta koetan avata syitä omalla teknillisellä kokemuksellani: - aluskehyksen tarkastuksen seurauksena kunnostuksessa tullut esiin jotain perusteellisemmin korjattavaa, - vaunuja on käsketty toimittaa määräajassa konepajalle, mutta sopivaa junaa tai rakoa aikataulussa ei ollut helppo järjestää, - Pasilan sijasta Pieksämäki? - jotakin valmistuksessa tarvittavaa tarviketta puuttui, tilaus tehty, toimittajalla lievää vaikeutta, - pajan henkilöstöä sairaslomalla? - piirustukset aiheuttivat rutinaa verstaalla (ei mitenkään harvinaista!), tarkistamiset viivyttivät työtä hiukan, Eikös tammikuussa 1963 kova talvi aiheuttanutkin runsasta liikennettä kohti Hangon satamaa, joten senkin hoitaminen vaikutti priorisointiin? Virkatarvevaunut joutivat odottamaan vähän aikaa? Kuten hyvin tiedetään, paholainen piileksii detaljeissa ja mr. Murphy on aina muistuttamassa olemassaolostaan. Kaikille lienee tuttua autonkorjaajan ensimmäinen aksiooma: - Tarvitessasi jotain työkalua, se putoaa ja vierii auton maantieteelliselle keskikohdalle siten että kädensija on sinusta poispäin ja kätesi osuu juuri siihen vasta terottamaasi työkalun osaan, aiheuttaen kiusallisen haavan. |
||||
|
29.12.2022 20:02 | John Lindroth | ||
| Tämän paikan jälkeen vesitie sitten yhdistää Mälarenin järven Hammarbyn sulun kautta 115m /17,4m veden syvyys 6,29m Saltsjöhön joka on Tukholman Itämeren saaristoa. | ||||
|
29.12.2022 19:56 | Markku Naskali | ||
| Paljon hienoja kuvia olet laittanut, ja kiitos suomenkielisestä tekstistä. Pienet virheet eivät haittaa. Asia on hyvin ymmärretty. | ||||
|
29.12.2022 19:44 | John Lindroth | ||
| Tässä norjalaisessa on eleganssia! | ||||
|
29.12.2022 19:36 | Eljas Pölhö | ||
| Hr1 *säännöllinen* käyttö matkustajaliikenteessä Iisalmen pohjoispuolella taitaa rajoittua muutamaan kuukauteen 1960-luvun lopulla, jolloin yksi Kon-Ilm-Kon kiskoautojunapari ajettiin jostain syystä Hr1:llä. En osaa sanoa olisiko siinä joskus ollut Tr1, mutta ei varmasti montaa kertaa. | ||||
|
29.12.2022 19:36 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Hurukuva! | ||||
|
|
29.12.2022 19:30 | Eljas Pölhö | ||
| Muutos CEm 2442 -> BT 01185 kirjattu tammikuulle 1963. 1963 tammikuussa myös: CEm 2425 -> BT 01184 CEm 2428 -> BT 01186 CEm 2447 -> BT 01183 Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miksi vaunujen muutokset eivät menneet numerojärjestyksessä. Voi olla korjausjärjestys tai sitten sijoituspaikkajärjestys, kuten monissa muissakin sisäisen käytön vaunuissa, resiinoissa yms. |
||||
|
|
29.12.2022 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01185, suunnilleen 1960-luvun alkupuoliskolta oli entinen CEm 2442 vuodelta 1928. 1920-luvulla suomalainen vaunutuotanto työnsi vauhdilla uusia vaunuja radoillemme, kunnes kirotun ahneuden siivittämänä keinottelijoiden osakepeli keitti pahemman kerran yli lokakuussa 1929 ja maailma syöksyi syvälle lamaan. Näiden ahneiden paskiaisten tekosten seurauksena maailma sai ristikseen äärioikeistokouhotuksen natseineen, lapuanliikkeineen kaikkineen. |
||||
|
29.12.2022 17:47 | Jan Jahkola | ||
| Kiitokset selvennyksestä. Mietinkin aluksi vaan siltä kantilta että missä olisi ollut säiliövaunukuljetuksille asiakkaita Helsingin seudulla (Herttoniemen lopettamisen jälkeen), tämä kun Keravan eteläpuolella oli kuvattuna. Monipuolista junakalustoa ollut tuollakin päin. | ||||
|
|
29.12.2022 17:16 | Timo Salo | ||
| Niin, päivä oli väärä... Me oltiin 26/11 Kokemäellä. No, uusia tilaisuuksia tulee toivon mukaan.... | ||||
|
|
29.12.2022 16:33 | Raimo Harju | ||
| Kyllähän minä piipahdin tämän kyydillä Kokemäellä, täs oltiin juuri palattu Poriin. | ||||
|
|
29.12.2022 16:32 | Tommi Koskinen | ||
| Mahdollisesti siis T 3114, jonka pari toisessa suunnassa oli T 3113. Tosin https://vaunut.org/kuva/36102 kommenteissa mainitaan, että näitä olisi ajoittain kulkenut enemmänkin kuin yksi suuntaansa päivässä. | ||||
|
|
29.12.2022 16:21 | Teuvo Piirainen | ||
| Oletettavasti tulossa Sköldvikistä, ja menossa Pasilaan. Pasilan ja Sköldvikin välillä liikkui arkisin pönttöjunia siihen asti, kunnes Pasilan tavaratoiminnot lakkautettiin. Aamulla nestekaasuvaunuja vietiin Pasilasta Sköldvikiin, ja iltapäivällä vaunut tulivat Pasilaan. Pasilassa vaunut liitettiin illalla lähteviin tavarajuniin. | ||||
|
|
29.12.2022 16:00 | Jan Jahkola | ||
| Pasilan kautta rantaradalle menossa? Liikkuikohan useinkin 2000-luvulla pönttöjunia näin etelässä? | ||||
|
|
29.12.2022 15:40 | Timo Salo | ||
| Olisit Raimo piipahtanut Kokemäellä, niin olisi järjestetty autoilevien setämiesten kokoontumisajot! :-) | ||||
|
29.12.2022 15:04 | Markku Touronen | ||
| Otsikon monikkoon viitaten, Keiturinsalmella ei ole muita kuin tämä yksi silta. Todella hieno tunnelmainen kuva muuten. | ||||
|
29.12.2022 14:39 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tarkistusnumero -3 ei vastaa vaunun numeroa: vaunuun on teipattu numeron ensimmäiseksi jaksoksi 5010, kun pitäisi olla 5510. Asia varmaan paljastuisi, jos tuota yrittäisi syöttää johonkin viralliseen tietojärjestelmään. | ||||
|
29.12.2022 13:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä eroa on etelän ja pohjoisen keulalla? | ||||
|
|
29.12.2022 11:08 | Erkki Nuutio | ||
| Gothassa on suurta rikkauttakin. Se näkyy yhä mm. kaupungin keskustan loistossa. Suosittelen vierailua. Itse kävin siellä pienoisrautatienäyttelyssä joku vuosi sitten. Gotha oli kuningashuone Sachsen-Coburgin residenssi. Vaikuttava suvun edustaja oli kuningatar Victoria, Iso-Britannian hallitsija vuoteen 1901. Hänen jälkeläisiään toisessa polvessa oliva/ovat mm. Elisabeth II (1952-2022), Karl XVI (Ruotsin kunkkukunta), Albert II ((Belgian kunkkukunta). Gothasta löytyi aina kunkun/kunkuttaren tapakäytännön hallitsevia kuninkaallisia maihin, joilla oli sellaisiin tarvetta ja varaa. Britanniassa Sachsen-Coburg -sukunimi muutettiin suuren sodan ja natsien vuoksi Windsoriksi. |
||||
|
29.12.2022 10:10 | Jarno Piltti | ||
| Resiina 4/2022 tuli kuin tilauksesta kertomaan että sarjamerkki on Tte. | ||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
29.12.2022 02:48 | Uwe Geuder | ||
| FEVE on edelleenkin olemassa, siihen kuuluu kaikki metriradat Bilbaon länsipuolella, siis maantieteellisesti hyvin iso verkko, joskin varmaan suurelta osin vähäliikenteinen verkko: https://www.renfe.com/content/dam/renfe/es/Viajeros/Secciones/Cercanias/Mapas/feve/map_feve_general.png Euskotrenilla olen mennyt vain San Sebastianista Hendayeen. Varsinkin alussa rata on hyvin metromainen. Junamatkustajalle Euskotrenin ikävä puoli on, ettei Interrail kelpaa. FEVE on ymmärtääkseni enemmän maaseudulla ja vuoristossa. Interrail pitäisi ymmärtääkseni olla voimassa, mutta konduktöörit eivät ole varmoja asiasta ja saatavat rahastaa uudestaan olen lukenut. Minulle se on vielä täysin haaveen tasolla. En usko, että vorgissa olisi monta "tavallista" kuvaa (https://vaunut.org/sarja/4481 on turistijuna) |
||||
|
|
29.12.2022 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gotha - tehtaan tuotteista kuuluisimpia olivat I maailmansodan aikaiset raskaat pommikoneet. II maailmansodan aikana firma teki muun muassa rynnäkköliitokoneita ja maailman ensimmäisen Stealth - hävittäjäkoneen, Gotha Go 229:n, melkein lentokuntoiseksi. Oli vekkuli kapistus, lentävä siipi, jossa kaksi suihkumoottoria ja MK 103 - konetykit (30 mm kaliiberia, hirmuinen ase, yksi osuma riitti pudottamaan Boeing B-17 Lentävän Linnoituksen. Oli hypoteettisenä koneena Secret Weapons of the Luftwaffe - ilmataistelu-PC-pelissä. Varsin onnistunut simulaatio, sanoisin. On pakkauksineen ja ohjekirjoineen minulla vieläkin tallessa. |
||||
|
29.12.2022 00:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikku-Jumbon perässä oleva Ei (83-paikkainen) on numeroltaan - niin mikä? Pikku-Jumbo on näköjään hukannut sylinterinsä etupäästä männänvarren suojuksen. Upeeta! Rappioromantiikkaa...! Tuhannesti kiitetty olkoon pyhä Euro ja ylipappinsa "Kauppakamarinulikka"! Vekkulia raidejärjestelyä eteläpäässä. |
||||
|
29.12.2022 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa matkustaja-"tulva" Haapamäellä! Missä kunnossa muuten Haapamäen muistomerkki-Ankka nykyisin on? Särjetty sisältä ja värimetalliosat pöllitty ja juotu? Onko Haapamäen kylätoimikunta koolla hautausmaalla ("kunnes Vapahtajamme Jeesus Kristus on sinut viimeisenä päivänä herättävä")...? |
||||
|
29.12.2022 00:09 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos Eemil että huomasit, korjasin sen äsken. | ||||
|
28.12.2022 23:49 | Hannu Peltola | ||
| Katselin tätä kuvaa ja ainakin minusta näyttäisi siltä, että kuljettajalla on sekä peili että kamera: https://vaunut.org/kuva/159946?s=1 | ||||
|
|
28.12.2022 23:35 | Eemil Liukkonen | ||
| Virheellinen liikennepaikka. Kuopion sijasta sen pitäisi olla Joensuu. | ||||
|
28.12.2022 23:15 | Jorma Toivonen | ||
| Erittäin hieno kuva Vertiltä. Melkoisia "piikkejä" (80km/h-yli 220km/h) junan nopeustiedoissa? | ||||
|
|
28.12.2022 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Onko kuljettajalla myös peilit kameroiden lisäksi tähystämistä varten? | ||||
|
|
28.12.2022 22:07 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
28.12.2022 19:54 | John Lindroth | ||
| Tämä lienee ns Gothawagen rakennettiin vuosien 1957-1967 välisenä aikana VEB Waggonbaulla DDRn Gothassa. | ||||
|
28.12.2022 19:51 | Urpo Mustapää | ||
| Hups, kolme erilaista raideleveyttä joen yli kahden valtion välillä. Jossain pohjoisempana ei saada kahtakaan erilaista raideleveyttä pelittämään Tornionjoen ylitse. Hienoja kuvia joka tapauksessa. |
||||
|
28.12.2022 19:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Pietu linkeistä ja täsmennyksestä! Wikipedia ei siis ollut väärässä. | ||||
|
Kuvasarja: Mladějovská průmyslová dráha - Mladějovin teollisuusrautatie |
28.12.2022 18:58 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
|
28.12.2022 18:41 | Pietu Tuovinen | ||
| Ecuadoriin on tosiaan myyty kolme veturia, numerot 2008, 2009 ja 2010 (nyk 2001-2003). Vetureissa on edelleen virroittimet vaikka Ecuadorissa ei sähkörataa olekaan. Täällä on veturisarjasta espanjaksi varsin kattavaa infoa: http://trenesytiempos.blogspot.com/2019/12/cronicas-de-la-via-estrecha-xciii-las.html?m=1 Tässä vielä video Ecuadorista https://m.youtube.com/watch?v=WcVjuAkmALc |
||||
|
28.12.2022 16:49 | Timo Salo | ||
| Jaaha, nyt nämä Möhköt on alkaneet rytistää Porin radallakin oikein laskutuksen(?) kera.... https://juliadata.fi/live/train?n=7333 | ||||
|
28.12.2022 16:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Varmaan sitä kahvaa piti kääntää, mutta sitä pystyi siis kääntämään opasteista riippumatta. | ||||
|
|
28.12.2022 15:54 | Pekka Siiskonen | ||
| Hmm... Oletko aivan varma, että avaimia saattoi irrottaa liikuttamatta kuvan vasemman reunan kahvaa/salpaa keskiasentoon? | ||||
|
|
28.12.2022 12:32 | Teemu Sirkiä | ||
| Mielestäni näissä ei ollut mitään sähköisiä lukituksia, vaan mahdollisesti aja-asennossa olleen opastimen/opastimien opaste vaihtui seis-opasteeksi, mikäli avaimen irrotti. Nämähän olivat monella paikalla myös miehittämättömässä käytössä, jolloin juuri vaihtotöiden aloittaminen avaimet irrottamalla sai liikennepaikkaa suojaavat pääopastimet molemmista suunnista seis-asentoon. | ||||
|
28.12.2022 12:29 | Hannu Peltola | ||
| Julkaise Tapsa tästä radasta lisää kuvia tai kokonainen kuvasarja. Tämä on ainakin minulle täysin vieras rata ja olisi mielenkiintoista nähdä siitä enemmän kuvia. | ||||
|
28.12.2022 12:09 | Ilkka Hovi | ||
| Ylläolevasta vaihtoveturilistasta sanoisin että Vr5 oli hyvä, Vr4 oli liian raskas. | ||||
|
|
28.12.2022 10:14 | Petri Nummijoki | ||
| Vr1, Vr2, Vr3 ja Vr5 taisivat kaikki olla sangen päteviä käyttötarkoitukseensa ja (ehkä Vr5-vetureita lukuun ottamatta) hyvin pitkäikäisiä malleja. Toisaalta vaihtoveturista lienee helpompi suunnitella hyvin toimiva, kun kulkuominaisuuksilla tai teholla ei ole samalla tavalla merkitystä, mitä linjavetureissa. | ||||
|
28.12.2022 09:26 | Tommi K Hakala | ||
| Juuri niitä tarkoitin. | ||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
28.12.2022 08:39 | Robert Sand | ||
| Hienoa että lisäät kuvia täältä. Vierailu tällä rataverkkolla on minunkin toivelistalla. | ||||
|
|
27.12.2022 22:06 | Pekka Siiskonen | ||
| Onko avaintaulun vasemman reunan kahva sähköisesti lukittavissa? Kuvan tauluun menee oikeasta alakulmasta kaapeli, eli siellä on jotain kytkimiä, joiden perusteella "Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos" saanee vasemmalla olevan kahvan asennosta — eli taulun sisäisen kulkutielinjaalin asennosta — tiedon, että avaimia on taulussa ja vaihde siksi lukittu kulkutien vaatimaan asentoon. Vaan oliko avaintaulussa myös ikäänkuin "avainsalpalaite", jolla taulun vasemman reunan kolmiasentoinen kahva, taulun sisäinen kulkutielinjaali, ja sitä kautta siihen liittyvät avaimet saadaan lukittua laitteeseen niin, ettei avaimia saada pois laitteesta, jos tulo-opastimessa on ajon salliva opaste? Lukittuuko tuo linjaali, jos opastimessa on ajon salliva opaste, vai onko sen linjaalin tarkoitus vain osoittaa Varmistuslukko- ja opastinturvalaitokselle, että kulkutie on vaihteiden osalta mahdollinen (kuten esim. kampiasetinlaitteessa lähtökulkutietä varmistettaessa)? Kampiasetinlaitteellahan voi lähtökulkutietä varmistettaessa kulkutielinjaalin kääntää koska vaan keskelle ja purkaa lukitukset, sillä mikään ei varsinaisesti lukitse linjaalia. Tulokulkutielläkin kampiasetinlaitteen linjaalin lukitsee vain tulo-opastimen kampi, ja sen opastimen kammen voi koska tahansa kiertää seis-asentoon... Kuinka on asianlaita näissä Varmistuslukko- ja opastinturvalaitokseen liitetyissä avaintauluissa? Jos tuo kuvan vasemman reunan kolmiasentoinen kahva on käännetty jompaan kumpaan pääteasentoonsa, ja Varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksella asetetaan tulo-opastimeen ajon salliva opaste, niin onko tuo kolmiasentoinen kahva silloin sähköisesti lukittuna vastaavaan pääteasentoonsa (tyyliin avainsalpalaite), vai voiko tuon kuvan vasemman pään kahvan koska tahansa palauttaa keskiasentoon ja saada avaimet taulusta ja käydä vapauttamassa vaihteen asettimen lukot? Tietysti tässäkin tapauksessa opastin on varmaan mennyt punaiseksi, kun vasemman reunan kahvan oikea asento on edellytys opastimen saamiseksi ajon sallivaan tilaan. |
||||
|
27.12.2022 21:41 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia! Kuvan toteutuksesta: kuvattu auton kyydistä "sarjatulella" 1/15s valotusajalla (ensi kerralla pitää ottaa pidempi valotusaika, sillä tulos ei ihan ollut sitä mitä tavoittelin) ja toivoen edes muutamaa onnistunutta ruutua. Vaikka optiikassa onkin kohtuullisen hyvä vakaaja, ei se siinä kaikessa tärinässä paljoa auta ja ehkä reilusta sadasta kuvasta valikoituikin vain kaksi tai kolme onnistunutta kuvaa. |
||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
27.12.2022 21:37 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia! Kuvasarja on tosin vasta alussa! | ||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
27.12.2022 21:29 | Jarno Piltti | ||
| Hannulta taas laaja kuvasarja jossa infon täyteiset tekstit! Tässä riittää tutkimista! | ||||
|
|
27.12.2022 21:23 | Jarno Piltti | ||
| Junat lehdessä 3/1984 haastatellaan eläköityvää rautateiden insinööri Eero Söderqvistiä. Tämä höyryvetureiden kanssa työskennellyt asiantuntija nimeää monia vetureita suunnitelleen Erik Petter Erikssonin parhaaksi konstruktioksi Vr1:n. Teknisesti käyttökelpoisin, helppokäyttöinen ja helppo korjata. Epäilemättä hyviä perusteita siinä missä ajokilometrit (paljon) ja korjauskustannukset (vähän). Varmaan vähän paha sanoa kumpi on parempi, Hv4 vai Vr1, kun on niin eri käyttötarkoitukset? Kana oli kuitenkin käytössä tosi myöhään. |
||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
27.12.2022 21:08 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen harvinainen kuvasarja! | ||||
