Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 02.11.2007 10:48 Tapio Muurinen  
  On sunnuntai. Kakkosraiteella oli viimeksi perjantaina Lättähattu, koska oli kohtaus pikajunan kanssa. Kolmostiellä näyttää olevan mm. joku Hh-vaunu.
kuva 02.11.2007 08:57 Tapio Muurinen  
  Tästä paikasta n. 1,6 km kuvaussuuntaan, Korven mutkan jälkeen, kilometrillä 233 oli hauras kiskonpää, joka murtui transitojunan alla tammikuussa 1978. 300 kuutiota dieselöljyä valui rikkoutuneista vaunuista maastoon. Varmaan jäljet näkyivät pitkään.
kuva 02.11.2007 08:47 Tapio Muurinen  
  Kuva on eteläisestä Suomesta ennen puolipäivän hetkeä. Asemalla ja kunnalla on sama nimi.
kuva 02.11.2007 08:27 Niilo Arvola  
  Kaks legendaa samassa kuvassa kupla ja rättisitikka. :)
kuva 02.11.2007 08:17 [Tunnus poistettu]  
  Hieno kuvasarja.Olin syksyllä 1978 Kouvolassa koneapulaisena pari kuukautta,Haminan rata jäi mieleen vähän erikoisena.Rata myötäili maastoa tarkemmennin kuin nykyiset radat,oli pieniäkin kumpareita matkalla.Kiskojen välissä kasvavat pajupensaat rapisivat veturin pohjassa.Paikoin sai ajella jopa 60km/h paikoin 45.Uuden radan tulo Juurikorvesta varmaan vaikutti että entistä huollettiin vähin mahdollinen.
kuva 02.11.2007 08:03 [Tunnus poistettu]  
  RD11 on lisäaine ruostetta ja kavitaatiosyöpymistä vastaan.Veden jäätymisominaisuuksia se ei muuta millään tavalla.
kuva 02.11.2007 07:34 Jarkko Korhonen  
  Paikasta en osaa sanoa, mutta vuodeksi arvelen 1972.
kuva 02.11.2007 04:21 Juhana Nordlund  
  Raitiovaunu taitaa olla Ruusulankadulla kuten Timokin kertoi. Kuvaaja lienee tähtäillyt Sibeliuksenkadun kulmilta. Uskoisin, että risteys on sama kuin tässä: http://jno.1g.fi/13085581LKA.html Suunta on vain osaksi toinen.
kuva 02.11.2007 02:26 Timo Valtonen  
  Venäläisellä sivustolla http://terijoki.spb.ru/railway/rw_beloostrov.php on kuvia sekä Valkeasaaren että Rajajoen rautatieasemista eri kausilta. Rajajoen kuvat alkavat sivun puolivälistä. Mainittakoon, että tässä oli raja sekä autonomian että itsenäisyyden aikana toiseen maailmansotaan asti. Itsenäisyyteen asti Suomen VR hoiti liikenteen Pietariin asti.
kuva 02.11.2007 02:18 Timo Valtonen  
  Rajajoki ja Valkeasaari (Beloostrov) ovat kaksi erillistä liikennepaikkaa, välimatkaa n. 1 km. Näiden välissä lähempänä Rajajokea virtaa itse Rajajoki (ruots. Systerbäck, ven. Sestra). Rajajoen mahtipontinen asema valmistui vuonna 1917 ja tuhoutui vasta jatkosodassa. Kivijalkaa näkyy vieläkin junan ikkunasta. Sodan jälkeen liikennepaikkaa ei enää ole ollut. Valkeasaari toimii yhä edelleen ja on edelleenkin risteysasema, josta pääsee Siestarjoen kaupungin kautta rantaa myöten Pietariin. Sotien välisenä aikana sielläkin oli mahtipontinen asemarakennus, joka vaurioitui sodassa ja purettiin. Nyt paikalla on vaatimattomampi rakennus.
kuva 02.11.2007 01:58 Timo Valtonen  
  Töölöössä Ruusulankadulla
kuva 01.11.2007 23:56 Nuutti Kiljunen  
  Taas tulee Folkswagenin biisi mieleen: "Vanha mökki seisoo Raivolassa radan varressa, prolejuna Viipurista kulkee kerran tunnissa..."
kuva 01.11.2007 22:17 Jorma Rauhala  
  Tässä 1930-luvun kortissa todentuu kyllä SNTL:n tuonaikainen Stalin-dynaamisuus. On kuin jonkin nykyaikaisen mainostoimiston suunnittelema rakennelma tuo Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoon peremmälle houkutteleva tervetuloportti. Eivät ole loikkaukset olleet teknisesti todellakaan vaikeita. Hru¨t¨ovin aikana siirryttiin taaksepäin näissä markkinointijipoissa, verrataanpa vaikka tuttua Kirkkonummen aseman maantieporttia Porkkalan palautuksen yhteydessä 50-luvulta. Sitten asiasta toiseen: Rajajoki-kuvien paikannimeämisessä suosittelisin lisäksi mainittavaksi asemanimen Valkeasaari. Sehän on oikeasti tuo rautatieasema jota tässä kuvataan. Suurin osa "Rajajoki" nimisistä postikorteista on oikeasti "Valkeasaarta", joka sijaitsee, ja on aina sijainnutkin, ihan eri valtiossa kuin meillä. Tosin Valkeasaaren aseman on rakentanut VR, mutta lukekaa ne asiat historioista... Valkeasaari on muuten risteysasema. Sieltä lähti ensimmäinen SVR:n kanssa yhdysliikennesopimuksen tehnyt yksityinen rautatie Siestarjoelle. Tuo tapahtui jo ennen Hangö-Hyvinge Jernvägiä, joka oli vasta toinen yksityisrata, joka teki SVR:n kanssa yhdysliikennesopimuksen.
kuva 01.11.2007 22:11 Topi Lajunen  
  Itsekin keväällä tuolla Hammametissa (ja Tunisissakin) pyörin, tosin rautatiekuvausta ei tullut juurikaan harrastettua.
kuva 01.11.2007 21:13 Tapio Muurinen  
  Mitähän ainetta se RD11 on/oli, jota käytettiin jäähdytysveden seassa? Tietääkö Antti tai joku muu?
kuva 01.11.2007 21:09 Kari Syrjänen  
  Onkohan se ruostunut paikalleen? Oli siinä jo huhtikuussa https://vaunut.org/kuvasivu/36397
kuva 01.11.2007 20:59 Tapio Muurinen  
  Hyvät päättelyt vahvistavat oikeaksi vuoden 1968, sillä virastotalon harjakaisia vietettiin toukokuussa 1968. Koivikossa näkyvä suuri rakennus on todennäköisesti rautatieläisten kulttuuritalo, jossa oli teatteriesityksiä, konsertteja jne.
kuva 01.11.2007 20:45 [Tunnus poistettu]  
  Voe mahoton! Onpa ne nuo piäkaapuntiseovun konneet ollu siistiä kun sika pienenä.
kuva 01.11.2007 19:43 Joni Leskinen  
  Juu kiitoksia :)
kuva 01.11.2007 18:56 Mika Björkqvist  
  Katson mitä vielä löydän veturikuvia,jonkun otin videoklippinä kun ohi huristi.
kuva 01.11.2007 18:55 Mika Björkqvist  
  Saman näköinen on myös sivuprofiili kuin meillä käytössä oleva ratakone, tosin pikkuisen kapeampi malli.Laitan tuosta mikä tallista pilkottaa paremman kuvan sivustolle 2.11 aikana.
kuva 01.11.2007 18:53 Mika Björkqvist  
  Tästä puomista on minulla parempikin kuva olemassa,koitan ajaa sen sivustolle 2.11 aikana.
kuva 01.11.2007 18:44 Petri Soronen  
  Tuo vesitorni (?) taitaa vieläkin olla olemassa. Tasan rajan kohdalla näkyy kiskojen kiinikkeet, ja kiskojen omistaja vaihtuu. On muuten ollut varsin erikoinen tämä naapurin puoli heti alkuun, olisi kiva nähdä millainen oli suomen puoli, varmaan varsin matalaa profiilia.
kuva 01.11.2007 18:14 Joni Leskinen  
  Mielenkiintoinen yksityisohta: puominkääntölaite on Ahsthom, joita on suomessakin käytetty, mm. Perniössä ja Rekolassa. Näitä tuntuu tulevan vastaan eri puolilla maailmaa. Laite on siinä mielessä erikoinen, että puomin lasku tapahtuu jousella. (Käyttäjä muokannut 01.11.2007 18:15) (Käyttäjä muokannut 01.11.2007 18:15)
kuva 01.11.2007 17:52 Petri Soronen  
  Tuo ratakonehan on samaa tyyppiä kuin meidän Plasser & Theurer koneet, ainakin keulan ulkomuodon mukaan.
kuva 01.11.2007 17:49 Ville Vehmaa  
  Tunisiassa on tosiaan kahta raideleveyttä: 1000mm ja 1435mm. Siellä on myös uusimmat Alco-veturit, Bombardierin valmistamana (olivat myös aikanaan viimeiset Bombardierin veturit, sillä firma lopetti veturinvalmistuksen - kunnes osti alan toimijan uudelleen). Ei sattuisi olemaan kuvaa niistä?
kuva 01.11.2007 17:47 Ville Vehmaa  
  SNCFT 040-GT eli EMD GT18?
kuva 01.11.2007 17:46 Ville Vehmaa  
  SNCFT 040-DK, valmistajan tyyppi DL536B, moottori Alco 251.
kuva 01.11.2007 17:45 [Tunnus poistettu]  
  Tuosta lumesta muistuu yksi tärkeä talviajan homma.Aikaisemmin moottorien jäähdytysneste oli vettä ja Hurussa sivukierron kennot jäätyivät pakkasella herkästi.Koneapulaisen piti olla tarkkana kuin ketun pesällä ja seurata suvukierron lämpötilaa ja esilämmityshanan kautta laskea kuuumempaa pääkierron vettä sekaan.Veturikohtaisia eroja oli kuinka paljon hanaa pidetään auki. Sivukierrolle oli "hallavahti" mutta sen hälyttäessä kennot olivat jo yleensä jäässä.Parempi oli avata hanaa reilusti lähtiessä ja sulkea sitä tarpeen mukaan.
kuva 01.11.2007 17:40 [Tunnus poistettu]  
  Näillähän ajetaan puita myös. Näitä vaunuja oli lappeenrannan kaukkaan tehtailla ihan hirveesti puulastissa kesällä.
kuva 01.11.2007 16:34 Olli Aalto  
  1954.
kuva 01.11.2007 16:30 Olli Aalto  
  Ei varmasti rakenneta. Voitaisiin tehä näin: Sysmäjärven liikennepaikka jaetaan osiin. Sysmäjärven liik. paikan lyhetenteeksi Sys, ja osat ovat Sysmäjärvi tavara (Smj) ja Outokumpu keskusta (Okk).
kuva 01.11.2007 16:24 Eero Heinonen  
  Junalauttavaunu ei ole toimiva konsepti silloin kun ei ole laivaa joka niitä kuskaisi, sääli juurikin Voikkaan tyylistä tapausta ajatellen...
kuva 01.11.2007 16:07 Olli Aalto  
  Suoniemi, T 3742 Dv12 2535+ Dv12 2706+ 19 Fat, 76 aks.
kuva 01.11.2007 16:06 Valtteri Keski-Säntti  
  Suoniemi
kuva 01.11.2007 15:05 Ville Ukkonen  
  Olisihan se mukavaa, jos tuokin kaunokainen pääsisi vielä hommiin ennen kuin operaattori v.2009 Kuusaalla vaihtuu. (Käyttäjä muokannut 01.11.2007 15:06) (Käyttäjä muokannut 01.11.2007 15:06)
kuva 01.11.2007 14:55 Tapio Muurinen  
  Viime lauantaina kuulin mainion jutun, joka sattui Haminan radalla joskus 1940-50 luvulla. - Reitkallissa oli "maitotytto" myymässä maitoa ohikulkeviin juniin. Eräs haminalainen veturimies osti kolme litraa. Hän pani päälärin tenderin sihdin päälle, että se pysyisi viileänä. Astia oli kuitenkin kaatunut ja maitoista vettä alkoi mennä höyrykoneen läpi. Kun juna pääsi perille, oli koko veturi valkoisen kuohan peitossa.
kuva 01.11.2007 14:43 Tapio Muurinen  
  Tämä kuva https://vaunut.org/kuvasivu/36490 on otettu tieltä. Eräissä kuvissa näkyy sallittu ajoneuvon korkeus 3,6 m.
kuva 01.11.2007 13:57 Otto Karikoski  
  Oku:n asema voisi sijaita Joensuunkadun ja Polvijärventien välissä, mikäli keskustaan vievää raidetta ei rakennettaisi uudelleen.
kuva 01.11.2007 13:44 Janne Harakka  
  Kun tuolta 59167585 alta zoomais voisi siinä lukea vaikka "OOO Huolintakeskus".
kuva 01.11.2007 11:37 Tapio Muurinen  
  Aivan niin, kyllähän siltaan kuormia jysähteli epähuomiossa, milloin propsi-, milloin pylväskuormia. Joskus mentiin hiljaa ali ja vänkäri tähysti, että sopiiko vai eikö sovi, ja jos pientareen kautta pääsisi, ettei tarvitse purkaa kuormaa, tai lähteä kiertämään Salmenkylän kautta. - "Miljoona" kertaa tästäkin tuli koulumatkoja ym. pyöräiltyä. Vähän useammin koukkasin Jamilahdentien kautta, Poitsilan ratapihan päästä.
kuva 01.11.2007 11:34 [Tunnus poistettu]  
  Veturien valmistajalaatat lienevät aika haluttua tavaraa.Luin joskus kirjan Talvisodan aikaisesta sairasjunasta jonka veturi oli juuri 940. Kirjan mukaan veturi rikkoutui pommituksessa. En ole veturin numerosta aivan varma,Katajiston Jussia tarvittaisiin nyt apuun.
kuva 01.11.2007 11:27 [Tunnus poistettu]  
  Jukka on oikeassa,nuo ovat entiset halkokatokset uusiokäytössä. Rakennus oli ykköraiteen vierellä,asemalta ehkä n.100 metriä etelään päin niin että viskurista ulottui lorottelemaan vettä veturiin.
kuva 01.11.2007 09:40 Timo Arolainen  
  Tyylikäs nostalgia-annos jälleen, kiitos Tapio ! Tämä silta oli niin matala että korkeammat ajoneuvot olivat usein alla kiinni. Eräskin ulkomainen rekka oli kerran ajanut kananmunalastissa sillan alle. Ainoa ongelma oli että perävaunu oli 10 cm liian korkea joten jokunen muna särkyi.
kuva 01.11.2007 09:35 Tapio Muurinen  
  Korjaan oman pienen asiavirheen: Ei Jaakko, vaan velimihet Jukka Kämärässä haavoittumiseensa saakka, ja siitä eteenpäin Eino. - Antti Tuuri on kirjoittanut matkasta erinomaisen kirjan, josta tiettäväästi oon tehty myös elokuvasopimus.
kuva 31.10.2007 23:53 Jokke Harju  
  Mikä tämä traverssi/siirtovaunu on Englanniksi, että löytyy hakukoneella?
kuva 31.10.2007 22:32 Lari Nylund  
  Työnimen "Sm5" numeroinnista ei ole vielä käsittääkseni päätöstä, mutta tuohon suuntaan näytettäisiin olevan menossa... Aika näyttää...
kuva 31.10.2007 22:30 Lari Nylund  
  HannuK: Oikein n e ä t, että takimmaisella raiteella menee, mutta mutta... Lähimmällä raiteella olikin menossa kiskonvaihto, josta kuva kohteen etäisyyden ja kamerani (ei mtn objektiiviputkia) vuoksi ei onnistunut. Veturi siis veti kohti pohjoista. (Käyttäjä muokannut 31.10.2007 22:30)
kuva 31.10.2007 22:26 Tapio Muurinen  
  Viipurin-Pietarin rata kulki vain lyhyen matkaa Kuolemajärven kapean pitäjän poikki, mutta Kämärän aseman kautta sillä oli tärkeä yhteys tähän liikenteen valtasuoneen. Kylistä alettiin rakentaa teitä asemalle. Siitä tuli tärkeä puunlastausasema. Asemalle rakennettiin kestikievarikin matkustavaisille. - Tammikuun lopulla 1918 valkoiset yrittivät pysäyttää Jaakko Rahjan komentaman punaisten asejunan tulon Pietarista Kämärän asemalle, mutta eivät onnistuneet. Taistelussa kaatui kuitenkin kymmeniä ihmisiä. Näistä alkuvaiheista kytevä kansalaissota eskaloitui nopeasti hirveksi roihuksi.
kuva 31.10.2007 22:01 Tapio Muurinen  
  Yleensä uusien ratojen rakentaminen otettiin mielihyvin vastaan, mutta tämä Terijoen-Koiviston rata herätti paikallisissa vastustusta, koska venäläiset rakensivat radan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä poliittisista syistä lähinnä sotilasradaksi. Maat jouduttiin valtaosaltaan pakkolunastamaan. Kuolemajärvelle rakennettiin komea asemarakennus, joka tuhoutui viime sodissa. - Isäni kotiasema.
kuva 31.10.2007 21:38 Jari Kuusinen  
  Tekisi mieli esittää vastakysymys, miksi ei kulkisi? (Oma havaintoni syyskuun lopusta, 3*VTG, mutta eipä ole sen koomin VTG-reiteillä tullut oltua) Nämä VTG:t tosin ovat varmaankin kyllä ainoita vaunuja mitä Pansion junalauttasatamasta rataverkostollemme raahautuu, Speno-kaluston lisäksi. Runner-alus käy Pansiossa maksimissaan joka toinen arkipäivä, seuraavan kerran se on laiturissa Pansiossa perjantaina noin klo 15-22, joten esimerkiksi T3512:lla saattaa vielä Turun suuntaan valua VTG-vaunu(ja) jos joku haluaisi tarkistaa.. Zas-pytyt tulevat muistaakseni Searail:n kautta, mutta termospullovaunut tuli kai myös Pansion kautta..? (Nyt iski laiskuus eikä jaksa kaivaa havainnoista :p)