Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 11.09.2007 12:47 Jussi-Pekka Halonen  
  2741 ja 2742 siirrettiin Kouvolasta Tampereelle toukokuussa 2006. Mutta kumpi nyt sitten vastaakaan tuosta 2742:sta?
kuva 11.09.2007 12:36 Juhani Pirttilahti  
  Kisko on tuttu ympäristö minullekin, joskin vasta -95 lähtien.
kuva 11.09.2007 12:13 Juha Vuorela  
  Heh! Hyvä huomio. Isovanhemmat asuivat Kiskossa ja sinne mentiin 60-luvulla junalla silloin tällöin. Juna tietysti meni Koskelle, joka on jo Perniötä!
Kiitos korjauksestasi!
kuva 11.09.2007 12:10 Juhani Pirttilahti  
  Tarkoittanet kuitenkin Koski-Karjaa väliä.
kuva 11.09.2007 11:53 Torbjörn Sandell  
  Kulkevatko muuten kaikki Ri-Lh-henkilöjunat nykyään Sm4-kalustolla (lukuunottamatta tietenkin "Kotkan radan kaluston vaihtojunia" H 311 ja H 316)?
kuva 11.09.2007 10:44 Tero Korkeakoski  
  Lari: Kyllä tuo allas siis ilmakuvasta löytyy mutta tarkoitin että Google earthin nettiversion kartoista ei löydy mitään vettä tuolta kohtaa. Kartat siis lienevät ikivanhoja.
kuva 11.09.2007 10:43 Tommi K Hakala  
  Knoppi;Mitä yhteistä näillä kahdella suomalaisella teollisuustuotteella on?
kuva 11.09.2007 10:31 Jouni Hytönen  
  2741 oli 2721:n kanssa nipussa Seinäjoella sunnuntaina. Eli taitaa olla palannut kotiin Tampereelle.
kuva 11.09.2007 10:30 Tommi K Hakala  
  Juttua tuosta Marion 7400:sta; http://www.hattijahunen.com/marion/index.html -ja jotta maailma säästyy pahalta tuokin matkailunähtävyys oli pakko hävittää... (Käyttäjä muokannut 11.09.2007 10:34)
kuva 11.09.2007 10:29 Lari Nylund  
  korkki: Valitse Google Earth'issä vasemmassa yläkulmassa oleva kohta "fly to" ja kirjoita siihen "II, Finland". Nähtävissä on välittömästi luonnottoman muotoinen tekoallas Iin asemasta muutaman kilometrin verran pohjoiseen päin. Kyllä se siellä on, kuten myös jotain Tapion mainitsemasta Marionin laahakaivuukoneesta. Tuo kauha nimittäin löytyy edelleen Yli-Iin tie varresta noin 4 kilometrin päässä asemalta Yli-Iihin päin. Paikalla on myös infotaulu Marionista. Kannattaa poiketa katsomaan vaikka samalla matkalla Kierikkikeskus.
kuva 11.09.2007 10:16 Tero Korkeakoski  
  Koskas tuo allas rakennettiin? Katselin tuossa google earthista ja sen kartoista tuon altaan paikkaa ja huomasin että allasta ei näy kartoissa eli taitavat käyttää melkoisen vanhoja karttoja siellä...
kuva 11.09.2007 10:12 Tommi K Hakala  
  Muuten, VR 1862-1962 kirjassa lienee täsmälleen samasta kohdasta otettu kuva,siinä kuvassa nuo männyt ovat vain metrisiä taimia...
kuva 11.09.2007 09:58 Tapio Muurinen  
  Kotkan miehet on komennettu koulun penkille ajamaan Dv12 korttia. Siitä voisi päätellä jotain.
kuva 11.09.2007 09:55 Tapio Muurinen  
  Varpasuo hyvinkin. Raasakan voimalaitoksen linja, joka syöttää säätövoimaa valtakunnan kantaverkkoon, näkyy molempien kuvien yläosassa. Larin linkkikuvissa näkyvä Raasakan allas tehtiin "kuivalle maalle". Altaan toisessa päässä oli vuoteen 1996 saakka Suomen suurin laahakaivukone, Marion 7400. Sen kauhakin oli 10 kuutio-m.
kuva 11.09.2007 09:42 Timo Arolainen  
  Kotkassa on samannäköistä rataa entiselle laatikkotehtaalle menevä rata Huumantien varrella. (Käyttäjä muokannut 11.09.2007 09:46)
kuva 11.09.2007 08:51 Juhana Konttinen  
  Kuten joku kuvan nähdessään totesi, tiellä olevilla törpöillä suorastaan ehdotetaan puomien kiertämistä :)
kuva 11.09.2007 08:50 Juhana Konttinen  
  Järven toisessa päässä, uimarannan kohdalla ollut aukko alkaa umpeutua. Tämä Könkkölän kohta on todellakin viimeinen kunnollinen kurkistusaukko radalle.
kuva 11.09.2007 08:38 Timo Arolainen  
  2742 Kotkassa vaihtoveturina.
kuva 11.09.2007 06:25 Jukka Voudinmäki  
  Tervasuo?
kuva 11.09.2007 06:15 Tuomas Pätäri  
  Asiaan hieman liittyen voisin kysäistä, ovatko koneet 2741-2742 siirretty Kouvolasta muualle, kun täällä niitä en ole nähnyt ja viimeisimmät Vorgin kuvat niistä ovat lähinnä Keski-Suomesta. Etusivultä löytyvä sijoitustaulukko on vähän vanhentunut.
kuva 11.09.2007 01:10 Jarmo Ranta  
  Vuorojen numerot ovat pysyneet samoina vuosien ajan, mutta kalusto sen sijaan on uudistunut ja muuttunut useaankin kertaan. Riihimäki-Kouvola-rata sai sähköt vuonna 1977, mutta milloin Sm-liikenne alkoi? Sm4-junat aloittivat kulkunsa vuonna 2005. Aah, tietoa löytyikin toisesta kuvasta. (Käyttäjä muokannut 11.09.2007 01:14)
kuva 11.09.2007 01:07 Lari Nylund  
  Jälleen upea otos Tapiolta. Muistot palaa Iissä vietettyyn vuoteen, kun itse kävin samoilla nurkilla kuvaamassa. Tässä taitaa nykyisin sijaita Varpasuon syöttöasema https://vaunut.org/kuvasivu/16048 ja juna 5014 näytti pari vuotta sitten kuvissa https://vaunut.org/kuvasivu/16044 ja https://vaunut.org/kuvasivu/16043 näyttävältä. "Maailma matkaa radallaan, kaikki muuttuu aikanaan..."
kuva 11.09.2007 01:02 Heikki Piirainen  
  Ei.
kuva 11.09.2007 00:56 Sakari Kestinen  
  Vatiala, sorakuopan raide? :)
kuva 11.09.2007 00:36 Sakari Kestinen  
  Ilosuunta!
kuva 11.09.2007 00:20 Sakari Kestinen  
  Hyvin ufonmuotoisia nuo junat.
kuva 11.09.2007 00:20 [Tunnus poistettu]  
  Uusien sääntöjen mukaan ei kalustoa välttämättä tarvitse luetella kuvatekstissä, koska sen voi lisätä tageihin. Sen sijaan kuvatekstissä pitäisi kertoa mitä kuvassa tapahtuu. Ts. tämän kuvan teksti on asiasisällöltään ok.
kuva 11.09.2007 00:18 Sakari Kestinen  
  Pitäisi varmaan alkaa jo nukkua, kun luen "Spermberg", mutta onko tuo tosiaan Vattenfallin sähköveturi?
kuva 11.09.2007 00:16 Mikko Mäntymäki  
  Kuinka suuria vaurioita reeverissä on? Ainakin peräpään konesuojan nokka kasassa.
kuva 11.09.2007 00:13 Ilari Eskelinen  
  Vaikka deeveri se kuvassa lurpsuttaakin, voisi kuvatekstiin hieman panostaa lisäämällä esim veturin numeron. Myös kieliasu kaipaisi hieman huolellisuutta.
kuva 11.09.2007 00:04 Sakari Kestinen  
  Oriveden kepulaituri :)
kuva 11.09.2007 00:02 Sakari Kestinen  
  Vänstertrafiken i Messuby.
kuva 11.09.2007 00:01 Sakari Kestinen  
  "Tulloo tätä raijjetta!"
kuva 11.09.2007 00:00 Jari Alanko  
  Väärä kuva p.kele.
kuva 10.09.2007 23:58 Sakari Kestinen  
  No jopas! Ja asjanmukaisuussemaforitkin tottakai käytössä.
kuva 10.09.2007 23:54 Jorma Toivonen  
  Näinhän tuota paikkaa kutsutaan "paikallisessa slangissa".
kuva 10.09.2007 23:51 Tero Korkeakoski  
  Mielestäni vielä 70-luvun lopun kartassa oli tuohon merkitty ihan raide. Ei se silti sitä tarkoita että siinä oikeasti raide olisi silloin ollut jäljellä...
kuva 10.09.2007 23:49 Jorma Toivonen  
  1.10.-78 lähtien ajettiin Riihimäeltä Tampereelle yksi Dm7-vuoro, klo 15;25 lähti juna 451 VVL-kokoonpanolla kohti pohjoista, paluu seuraavana päivänä, toinen vetovaunu junalla 452 klo 17;10 ja VL junalla 454 klo 18;09.
kuva 10.09.2007 23:45 Heikki Piirainen  
  Kuva em. sillalta: https://vaunut.org/kuvasivu/41529
kuva 10.09.2007 23:43 Kimmo Pyrhönen  
  Dm7-liikenne Hämeenlinnan ja Toijalan välillä päättyi ja Sm-junat tulivat liikenteeseen 30.5.1980. Vuotta myöhemmin olikin sitten Riihimäen lättäkaluston viimeinen päivä. Pois jäi niin Porvoon, Lahden kuin Hämeenlinnankin junat sekä Riihimäeltä Hyvinkäälle ajettuu aamuinen työläislättävuoro. Viimeinen normaaliliikenteen lättävuoro saapui Riihimäelle 30.5.1981 klo 23.51. Juna oli H 322 Lahdesta, keulillaan Dm7 4180.
kuva 10.09.2007 23:42 Juhani Pirttilahti  
  Ja sitten on toki rataosat vielä rakennusjärjestyksessä rautatietilastoissa.
kuva 10.09.2007 23:41 Juhani Pirttilahti  
  Ongelmana on, ettei RHK:lla ole mitään yhtä virallista luetteloa rataosista. Verkkoselostus on ehkä hyvä lähtökohta rataosajakoa miettiessä, mutta rataosajakoja on käytössä erilaisia: mm. tasoristeysluettelot, ratatyölista, opastinluettelot, rataosaselostukset, verkkoselostuksessa kaksikin erilaista jakoa (solmupisteiden väliset rataosat sekä yleinen rataosajako)...
kuva 10.09.2007 23:35 Ari Palin  
  Marko ja Jouni: Tulkitsetteko Lempäälän sijaitsevan Hämeenlinna-Tampere -rataosalla sen sijaan, että se sijaitsisi Helsinki-Tampere -rataosalla tai suurien risteysasemien välin ilmoittaen Riihimäki-Tampere -rataosalla? Esimerkiksi RHK:n liikennepaikkaluettelossa Riihimäki-Tampere on yksi rataosa. Mielestäni rataosat ilmoitetaan yleensä suurien risteysasemien välisinä. Silloin kyseessä olisi Simola-Elisenvaara -rata. Lappeenranta ei vuonna 1937 radan valmistuessa ollut kovin kummoinen risteysasema, kun sieltä erkani vain pistoraide Rapasaareen. Vai oliko asia teknisesti niin, että Elisenvaaran rata haarautui Simola-Rapasaari -radalta? Yksi vaihtoehto radan nimeämiselle olisi myös Imatra-Elisenvaara, sillä olihan Imatra (tai jokin sen variaatioista) päälinjojen risteysasema. Antrean suunnastahan Imatralle oli päässyt jo 1892.
kuva 10.09.2007 23:29 Jouni Hytönen  
  Kanavaan liittyen tällainen pieni erikoisuus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ravansaari
kuva 10.09.2007 23:22 Jorma Toivonen  
  Varmaan löytyy tarkempaakin tietoa, mutta muistelisin, että lätillä liikennöitiin Lahteen aina Dm7-kaluston etelästä poistumiseen asti (kesä 1981). Kesästä 1979 (?) lähtien liikennöitiin muutama Tpe:n juna Sm-kalustolla (jatko Hki:stä ja Hki:iin), samoin liikenteeseen tulleet Ri-Kv-Ri välin junat ajeltiin Sm-kalustolla. (Tarkemmat tietolähteet saavat korjata omia hataria muisteluita vapaasti tarpeen mukaan.) Sm-kalustolla ajeltiin tosin Lahteenkin välillä poikkeuksellisesti lättien aika-taulujen mukaan aiemminkin. Aikatulun mukaista 1h 20min ajo-aikaa oli todella vaikeaa "toteuttaa" ensimmäisillä kerroilla Sm1:llä, Dm7 VLV- tai VL-kokoonpanoilla oli täysi työ pysyä aikataulussa, Sm:llä taasen tuntui olevan pitkähkö "tupakki-tauko" jokaisella liikenne-paikalla.
kuva 10.09.2007 23:19 Jaakko Aumala  
  Kuvassa on vauhdin tuntua!
kuva 10.09.2007 23:19 Jouni Hytönen  
  Juurikin tuota tarkoitin.
kuva 10.09.2007 23:15 Leo Männistö  
  Ja vielä tulee mieleen yksi juttu. Eikös tarkastusmmaksulaki tullut -87 ja sitä myötä lipunmyyntitarrat kylkiin, joita tässä ei ainakaan näy?
kuva 10.09.2007 23:13 Marko Anttila  
  Veikkaanpa että Jouni tarkoitti sitä että ensin rakennettiin Simola-Lappeenranta-Rapasaari 1885 mennessä, ja vasta 1930-luvun puolivälissä rakennettiin yhdysrata Lappeenrannasta Imatralle ja Simpeleen kautta Elisenvaaraan, eli kyllä tämä mielestäni mieluiten olisi Lappeenranta-Elisenvaara rata. Raipon kolmioraide rakennettiin ja avattin väliaikaiselle liikenteelle 1940. Raipon nimi oli aluksi Etusimola, ja se avattiin vasta kolmioraiteen liikenteelle avaamisen jälkeen.
kuva 10.09.2007 23:03 Marko Anttila  
  Ja löytyisikö tietoa siitä että Elisenvaaran ratalinja olisi ollut vielä 1960-luvulla sepeliraiteena. Ainakin vuoden 1968 aikataulukirjassa oli km:llä 371 vaihde.
kuva 10.09.2007 23:01 Leo Männistö  
  Menee kyllä hakuammunnaksi, mutta pari juttua pistää silmään. 1) Kaikki ikkunat avattavia 2)mainostarrat ikkunain alareunassa.