175-26148 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 29.06. 10:00 Jouni Hytönen  
  Hieno kuva! Olin kerran mukana Dr13-vetoisessa rautakanavassa Keljonlahti-Suolahti, olikohan nyt heinäkuuta 1993. Tuolloin hirvi lähti juoksemaan junaa pakoon rataa pitkin ja kuljettajat juurikin kertoivat, että hirvi ei reagoi viheltimiin mitenkään. Soittokello soiden ja jarruttaen lähestyimme hirveä ja juuri ennen kuin se olisi tömähtänyt minun kohdalleni ohjaamoa, hirvi päätti viime hetkellä poistua radalta vasemmalle metsään. Tuskin hirvi toki edes Dr13:n keulalle olisi mitään mahtanut, mutta tilanne jäi mieleen, kun katseli sitä aitiopaikalta ohjaamon vasemmassa nurkassa.
kuva 29.06. 08:52 Joonas Kauppinen  
  Esa, olen kuullut samaa vanhoilta veturinkuljettajilta, että hirvet ja muut eläimet eivät pahemmin reagoineet lätän vislaukseen. Jimi, ei kai sinuun sattunut? Näyttää aika pahalle onnettomuutesi!
kuva 29.06. 08:45 Joonas Kauppinen  
  On kyllä mukava kuvasarja.
kuva 29.06. 03:00 John Lindroth  
  Onnistunut kuva!
kuva 29.06. 02:51 John Lindroth  
  Kiva kuvasarja!
kuva 29.06. 00:24 Esa J. Rintamäki  
  Komea peli, vaikka ei soi.
kuva 29.06. 00:23 Esa J. Rintamäki  
  Eräs Turun varikon lättäkuski kertoi minulle 1980 toukokuussa, että hirvi ei reagoi kimeän visslan ääneen mitenkään. Vasta soittokellon kalkatus tepsii.
kuva 28.06. 23:37 Juhani Pirttilahti  
  Tässäpä hieno sähkövetoinen museojuna.
kuva 28.06. 23:04 Jorma Toivonen  
  Sattuipa kuvaajalle oikea hetki ja oikea paikka kameran laukaisimen painallukeselle. Todella hyvä luontokuva - parhaimmistoon.
kuva 28.06. 21:47 Tuomas Pätäri  
  Kyseinen veturi on romutettu jo ajat sitten. Hämmennykseni johtui siitä, että kuvasta ensin katsottuna näytti ihan kuin 2729 olisi oikeastikin komeillut veturin päädyssä! Nyt kun tietää että siinä on 2726, niin siltähän se näyttääkin.
kuva 28.06. 21:20 Joel Kuikka  
  Juu ei ollut 2729 vetämässä. Mä kuvasin kyseisen junan Riihimäellä ja Hyvinkäällä, ja veturina oli 2726.
kuva 28.06. 21:08 Tuomas Pätäri  
  Hetkonen... 2729??
kuva 28.06. 20:22 Tuomas Pätäri  
  Onpahan kauniit maisemat tässä sarjassa, komeita junia myös.
kuva 28.06. 20:17 Markku Naskali  
  Olen sen ikäinen kalkkis jolle nuo siniharmaat vaunut istuimineen edustivat arvokasta matkustamista jossa asiakkaatkin otettiin huomion eikä pidetty välttämättömänä ajelua haittaavana pahana.
kuva 28.06. 20:00 John Lindroth  
  Onkohan rakennus suojeltu?
kuva 28.06. 19:58 John Lindroth  
  Tämä on sukua termeille Trambahnlok ja Kastenlok.
kuva 28.06. 18:46 Joel Kuikka  
  Ainakin ratasuunnitelmien perusteella osalle Luumäen ja Rasinsuon väliä pitäisi tulla myös tällainen ratkaisu. Saa nähdä toteutuuko se sitten, jos/kun Luumäen ja Joutsenon välistä kaksoisraidetta lähdetään toteuttamaan.
kuva 28.06. 18:27 Rasmus Viirre  
  Mahtava!
kuva 28.06. 18:19 Rasmus Viirre  
  Samalla tavalla on asetettu pylväitä Kannuksen ja Riipan välillä. Saattoi olla muuallakin väliä Kokkola - Ylivieska
kuva 28.06. 17:33 Joel Kuikka  
  Mieki oon kiinnittänyt huomiota kuinka nuo pylväät on sijoitettu kyseisellä osuudella, ja miusta se edelleenkin näyttää oudolta vaikka kutostiellä on tullut siitä mentyä ohi monta kertaa.
kuva 28.06. 17:28 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitokset kehujille kehuista. Seepran teknisistä eroista muihin veturityyppeihin tähän vielä pari sanaa: Kouvolalainen lempinimi, Belarus, jaksaa naurattaa: valkovenäläiset Belarus-neuvostotraktorit olivat harvakäyntisiä ja punaisia, ja kuka lie koiranleuka ekana Kouvolassa tämän yhtäläisyyden on oivaltanutkaan, niin osuva lempinimi jäi elämään.

Seepra saattaa näyttää Dv12:lta, mutta näissä tuskin on montaakaan samaa osaa, jopa hyteissä on pieniä eroja, samoin runko on erilainen. Koneiston puolesta Seepra on joka osaltaan sukupolvea modernimpi kuin Dv15-16 Nalle; päämoottorin sylinterimitat ovat samat, mutta siinä missä Dv15:n teho turboahdettuna on 840 hv ja Dv16:n teho turboahdettuna ja ahtoilman välijäähdytyksellä on 950 hv, Seepran päämoottorin teho on 1240-1250 hv tuhdisti turboahdettuna ja isolla välijäähdyttimellä varustettuna. Lukema on aika hyvä verrattuna siihen, että tuon moottorin teho vapaasti hengittävänä on noin 520-550 hv, eli Seeprassa ahtamalla huipputehon teholukema enemmän kuin tuplataan.

Ja tästä aiheutui se Seepran korviasärkevä ahtimen kiljunta, joka vaimennettiin vasta 2000-luvun saneerauksessa asentamalla ilmanoton eteen iso vaimennuslaatikko käyntisillalle. Huolimatta tutuista sylinterimitoista, 220 mm halkaisija ja 300 mm iskunpituus ja koko iskutilavuus 91 litraa, moottori oli kokonaan uusi, ja valmistui vaadituista koekäytöistä juuri sopivasti Seepran tilausajankohtiin. MAN:han osasi dieseltekniikan, muistettakoon, että liki 130 vuotta sitten muuan Rudolf Diesel rakensi juuri MAN:illa ensimmäisiä puristussytytteisiä moottoreitaan, jotka sittemmin tunnettiin dieselmoottoreina. Niinpä MAN:ilta oli aiemmin hankittu etukammiomoottoreita ja jopa niin, että Hr 12 / Dr12 Hurussa viimeiset 10 veturia varustettiin suoraruiskutusmoottoreilla, jota eroa oli liki mahdoton huomata. Ja nyt uusimpana MAN:illa oli Seepran pyörrekammiotekniikka, jossa sylinterinkannessa on hiukan pallonmuotoinen palotila, jonka muotoilun ansiosta paloilma pyörteilee ja ruiskutettu polttoaine sekoittuu ja palaa tehokkaasti.

Vaihteisto on tuttua Voithia kahdella momentinmuuntimella, mutta käsittääkseni vaihteistomalli on jäänyt harvinaisuudeksi ja Seeproihin on ollut vaikea saada vaihteistovaraosia. Dv12:ssahan on 16-portainen sähköisesti säädettävä tehonsäätö, mutta Nallessa tehoa säädetään paineilman paineella ja ensimmäinen 1 bar kytkee vaihteiston käyttöön; ykkösvaihteen kytkeytyessä Nallesta siirtyy päämoottorilta tehoa vaihteistoon noin 72 hv ja tätä pienempää tehoa ei voi käyttää muuta kuin kytkemällä vaihdetta ja tätä 72 hv päälle ja sitten taas pois, ja tämä aiheuttaa melkoista nykimistä kevyttä vaunustoa hiljaa liikutettaessa. Seeprassa on niinikään paineilman paineeseen perustuva tehonsäätö, mutta siinä säätöalue alkaa hyvin matalalta, ja ensimmäinen, nollatehosta vajaaseen 1 bar:iin, säätää 1-vaihteen momentinmuuntimen öljymäärää portaattomasti melkein nollasta täyteen täyttöön asti , eli siinä luistatetaan momentinmuunninta jättämällä sen täyttöä vajaaksi ja näin saadaan moottorilta otettua ihan jokin ehkä 15-30 hv ja siitä ylöspäin, kunnes ratin 4-pykälän asennolla momentinmuunnin on täynnä ja antaa ehkä vajaat 100 hv voimansiirtoon. Seepran tehonsäätö on siis hyvin pehmeästi alhaalta alkava, verrattuna Nallen ykkösportaan kytkeytymisen nykäykseen. Dv12:ssahan ajoportaalla 1 tehdään samantapainen liike täyttämällä momentinmuunnin vain osittain ja luistattamalla tätä vaihdetta, mutta Seeprassa tämäkin on ajateltu pidemmälle ja saatu iso säätövara kaikkein pienimpiinkin tehoihin. Vaikka Seepran tehoratissa on merkitty pykälät, niin ratti liikkuu ja säätää tehoa portaattomasti ja täydellä tehonsäätöpaineella moottorista otetaan 1190 hv voimansiirtoon.

Hydraulinen voimansiirto kun aina kuumenee toimiessaan, koska momentinmuuntimessa kierroslukuero synnyttää vääntömomentin, ja tämä vaihteistoöljyn pyörteily hukkaa tehoa lämmöksi ja paras esiintyvä hyötysuhde on siellä vähän päälle 80%:ssa. Mutta esim. liikkeelle lähdettäessä raskaan vaunuston kanssa, melkein kaikki moottoriteho muuttuu lämmöksi, ja vaikka vaihteistoöljyn lämpöä siirretään lämmönvaihtimella päämoottorin jäähdytysnestepiiriin ja jäähdytetään kennoissa ulkoilmaan, erityisesti alle 10-15 km/h nopeuksissa vaihteistoöljy ylikuumenee, paitsi Seeprassa, jossa on erikseen nokassa vaihteistoöljylle oma jäähdytyskenno. Jäähdytyksen kokonaisteho on niin suuri, että periaatteessa Seepra voi seistä paikoillaan ja se MAN jyskyttää täyttä tehoaan, ja Seepran vaihteisto ei ylikuumene; päämoottorin jäähdytysjärjestelmä, johon myös vaihteistoöljyn jäähdytys on yhdistetty, toimii täydellä tehollaan ja se nokan öljynjäähdytyskenno hukkaa kuumuutta ulkoilmaan, ja vaihteistoöljyn lämpömittari näyttää ehkä +120-140 C mutta ei nouse siitä. Ja pyörillä on melkein 300 kN vetovoimaa, jolla Seepra "vetää nurin" melkein kaikki muut veturit. Tämä ns. kestotehoraja eli pienin nopeus täyden tehon päällä ollessa on eri lähteissä joko 2 km/h tai 0 km/h mutta hyvin jäähtyy.

Ja vetovoimaa on siis kuin pienellä varikolla. Alun perin Seepra tehtiin 78-tonniseksi ja on sellaisena huomattavasti 60-tonnisia Nalleja tai 2500-sarjan Sv 12:aa, sekä 66-tonnisia Sr 12:ia painavampi, juuri raskasta vaihtotyötä silmällä pitäen. Lisäksi Seeproihin lisättiin 8 tonnia lisäpainoja ja veturin paino onkin 86 tonnia. Olen joskus kysynyt , että missä ne lisäpainot muuten ovat, ja niitä ei äkkiä huomaakaan: ne ovat teräslevyjä, jotka on hitsattu käyntisilloille, eli niiden päältä kävellään aina hyttiin kulkiessa ja näin niihin ei kiinnitä huomiota ellei asiaa tiedä. Ja tämä 86 tonnin kokonaispaino yhdessä ylikuumenemattoman voimansiirron kanssa tekee Seeprasta tavattoman väkevän vetäjän ja urbaanilegendoja siitä, miten sillä on vahingossa vedetty Dr12:aa, jossa oli jäänyt veturin jarrut päälle, ja tavarajuna vielä perässään, taitaa elää vieläkin kahvipöydissä. Eli noin 280 kN tai enemmänkin vetää Seepra pyörien luistamatta.

Myös telit valittiin uudesta valikoimasta: Dv12:n Kruppin teleissähän on ensiöjousina pienet lehtijouset kullekin akselille ja toisiojousina isot kierrejouset telin rungon ja veturin rungon välillä; Seeprassa molemmat jouset ovat kumielementtejä ja melko huonollakin raiteella Seepra tuntuu kulkevan melkein kuin sukkasillaan, kun kumijouset vaimentavat kulkua.

Ja näin syntyi melko pitkä kaksiosainen kertomus ratapihojen voimamiehestä. Niitä on vähän ja näkee vain muutamilla paikoilla, ja ne poikkeavat muista vetureista melkein kaikilta osiltaan. Voinee sanoa, että Seepra oli parasta voimankäyttöä ja -näyttöä, mihin 1960-luvun veturitekniikka pystyi , ennen Dr16:aa ja myöhempiä high-tech -vetureita. Ja, suomalaista Lokomon suunnittelua, toki pitkälti saksalaisista komponenteista.
kuva 28.06. 17:17 Riku Outinen  
  Tänään oli päivän aikana tehokkaasti tuo vanha silta hävinnyt, nyt iltapäivällä oli enää tolpat pystyssä. Totaalikatko Kouvola-Lahti.
kuva 28.06. 17:14 Riku Outinen  
  Mikko, Vähän myöhäinen vastaus mutta ei Ristiinasta ole ainakaan 20 vuoteen mennyt olennaisia määriä Loviisaan. Kotka päävientisatama ollut jo kauan.
kuva 28.06. 16:52 Jimi Lappalainen  
  Toisen kuvalinkin piti olla tietenkin tämä: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/54618972146
kuva 28.06. 15:38 Pasi Seppälä  
  Huikea tilannekuva! Täydet pisteet.
kuva 28.06. 13:53 Noah Nieminen  
  Noniin! Nyt voit yliviivata yhden ämpärilistasi toiveista ja tavoitteista! Onnittelut!
kuva 28.06. 13:07 Jimi Lappalainen  
  Tässä kertomus ja pari kuvaa: https://tinyurl.com/3z88hmkk + https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/54619174879/ + https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/54619174879/
kuva 28.06. 12:51 Jimi Lappalainen  
  Upea kuva! Minullakin sattui alkuviikosta hirvi eteen postia jakaessa. Seuraus: postiskootteri jorpakossa.
kuva 28.06. 12:47 Jimi Lappalainen  
  Onko missään kuvaa Kaipiaisten asemarakennuksesta siltä ajalta, kun tämä oli vielä osa sitä?
kuva 28.06. 10:41 Teemu Saukkonen  
  Ei tässä kyllä koskaan mitään ole ollut 4,6m korkeudella. Mikä vitsi lie ollut se rimasysteemi?
kuva 28.06. 10:24 Veeti Pietilä  
  Kiitos! :D
kuva 28.06. 10:23 Samuel Pajunen  
  Mutta sekään ei käynyt edes Saunakallion teollisuusraiteella asti.
kuva 28.06. 10:07 Veikko Hattunen  
  https://juliadata.fi/timetables?s=76043&d=23.4.2025# Näyttäisi olevan viimeisin juna
kuva 28.06. 09:58 Veeti Saukkonen  
  Hyvä kuva!
kuva 28.06. 09:24 Raimo Harju  
  Ei taitaisi nykyään onnistua mies, hevos ja lapiopelillä.
kuva 28.06. 09:21 Esa J. Rintamäki  
  Jääkö koppi 22547 pysyvästi Toijalaan, vai käymässäkö se vaan on?
kuva 28.06. 09:17 Esa J. Rintamäki  
  Näillä main oli ollut aikoinaan jumalattoman iso ratapiha.
kuva 28.06. 09:15 Esa J. Rintamäki  
  Tämä oli tehty poikkaisemalla Kaipiaisten asemataloa ja siirretty tänne. Alkuperäisen Utin söi Punainen kukko.
kuva 28.06. 09:11 Esa J. Rintamäki  
  Kuvitelkaas, että tuo järveen väsätty penkka oli aikoinaan äherretty mies- ja hevos- ja lapiopelillä...

Aika perusteellisen monta kapearaiteista hiekkavaunua lisäksi tuohon tyhjennetty, kunhan penkan yläosa alkoi nousta vedenpinnan yläpuolelle.
kuva 28.06. 09:06 Esa J. Rintamäki  
  Luupäähän se, vuosimallia 1964, rekkarista päätellen. (Mäntässä pyöri aikoinaan punainen vm 1964 tähtilamppu-Cortina, rekkarilla HUR-64.)

Tiputtivat tuollaisen Luupään kerran telkkarimainoksessa nosturin koukusta ja eikun jannu sisään ja menoksi. Kori oli pysynyt ryhdissään! Ihme sinänsä, kun Jaappanin pojan tekemästä autosta oli kyse.

Olisi hauska nähdä samanlainen tiputus jollain nykyisellä ihme-Supural- eikun anteeksi, Subarulla tai Nissan Qashqäillä...?
kuva 28.06. 08:50 Esa J. Rintamäki  
  Autot ovat Hoppa-Fordeja kumpikin. Vaalea on vuosimallia 1953 oleva Customline ("Big in size and long on beauty").

Tumma Hoppa on vuosimallia 1951, eli vielä sitä Shoebox- eli "kenkälaatikko"-mallia. Takavalojen mallista sen näkee.
kuva 28.06. 07:47 Jussi Pajunen  
  Super mahtava kuva. Kiitos
kuva 28.06. 00:20 John Lindroth  
  Pekan ainutkertainen komeus siihen riittää kolme sanaa se ,on,siinä!
kuva 28.06. 00:16 John Lindroth  
  Hieno kuva!
kuva 27.06. 23:32 Jimi Lappalainen  
  Käsittämättömän upea :)
kuva 27.06. 23:07 Juhani Pirttilahti  
  Tästä menee brittiläisen ulottuman junia ihan tavallisella 2+2 penkkijärjestyksellä. Todennäköisesti ykkösluokkaa tuo 2+1...
kuva 27.06. 23:01 Jaakko Pehkonen  
  Kieltämättä muutama tämän tyylisellä raiteistolla varustettu paikka olisi eduksi Riihimäki-Tampere välillä. Hämäänlinnan pohjoispuolella ainoastaan Toijalassa on useampia sivuraiteita. Parolassa ja Lempäälässä on sivuraide vain itäpuolella joten niiden hyödyntäminen on suunnassa Tampere-Helsinki hieman hankalaa erityisesti Parolan osalta kun puolta pitää vaihtoo jo Leteensuolla jos pyrkii Parolan kolmoselle Tampereen suunasta.
kuva 27.06. 22:52 Jaakko Pehkonen  
  Kiirellistä kapasiteettia (ts. kaikki muu kapasiteetin haku mitä ei haeta säännöllisenä kapasiteettina vuosihaussa tai muutosajankohdissa) on mahdollista hakea hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Se ei ole este, mutta kalustokierto ja henkilökunnan saanti lyhyellä varoitus ajalla voi olla suurempi syy sille ettei vuoroja nyt yhtäkkiä lisätä.
kuva 27.06. 22:37 Mikko Herpman  
  Komea kuva VR:n lippulaivasta, ja vähän ajan päästä vauhtia 196km/h, eli lähes lujaa!
kuva 27.06. 22:35 Matti Ollikainen  
  Royal Albert Bridge. Saltash. Tässä video: https://www.youtube.com/live/oRvre04wgCA?si=9i6NypH7SoO0khOy. Monta kertaa olen tätä rautatiesiltaa siltaa pitkin ylittänyt TAMAR-joen.
kuva 27.06. 21:45 Veeti Saukkonen  
  No eipä oo kuin vieläkin siellä
<<   >>