Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.12.2022 10:03 | Hannu Peltola | ||
| Johnin lumiaura on käynyt Kouvolassakin? (vrt. https://vaunut.org/kuva/159775?a=1 ) | ||||
|
13.12.2022 09:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyvin valittu kuvauspaikka ja kuvakulma. | ||||
|
13.12.2022 09:26 | Jukka Ahtiainen | ||
| Käsintehdyt Johnin H0-mallit ovat asemapihan parkkialueella pukin päällä noin 5 m etäisyydellä lähimmästä raiteesta. Niistä hehkuu esikuvana Kauko Kuosma. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13907.msg107461 Mkähän on ollut aikoinaan peruste sympaattisen laatikkoauran värin valinnalle? |
||||
|
|
13.12.2022 09:23 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin hieno! Vain kaluston puhtaus herätti huomiota että on pienoismalli! | ||||
|
13.12.2022 08:48 | Robert Sand | ||
| Missä se oli käytössä Liechtensteinissa? | ||||
|
13.12.2022 02:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punikeilla oli about pari venäläistä Nieuport - kaksitasoa venäläisine lentäjineen jo aiemmin kuin lahtareilla. Siis talvella 1918. Tietääkseni vanjapilotit lentelivät Tampereelta käsin, helmikuussa 1918. Olivatpa ulottaneet tiedustelulennon Vilppulaan asti. |
||||
|
|
13.12.2022 02:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa! Minäkin luulin tätä oikeaksi. Todella hienoa työtä! | ||||
|
|
13.12.2022 00:05 | John Lindroth | ||
| Eemil kiitos huomiosta! | ||||
|
|
12.12.2022 23:31 | Eemil Liukkonen | ||
| Luulin aluksi tätä ihan oikeaksi! Silmääni miellyttävät noi pienoismallin tarkat yksityiskohdat. Erittäin kaunista jälkeä! | ||||
|
12.12.2022 23:11 | Rainer Silfverberg | ||
| SJ:n ja sittemmin Snälltågetin 40-luvulla rakennetut lepovaunut käytännössä uudelleenkoritettiin 1970-luvulla. | ||||
|
12.12.2022 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Koulujen luokkaretket, partiolaisten kokoontumiset, urheilukisat ym massatapahtumat ja mahdollisesti jopa matkatoimistojen seuruematkat tulee mieleen retkeilyvaunujen kohderyhminä. Niissä sai ilmeisesti myös yöpyä kohdepaikkakunnalla mikä säästi porukan majoituskuluissa. Euroopassa otettiin käyttöön lepovaunut 1956 luokkamuutoksen jälkeen, halvempana vaihtoetona makuuvaunuillle. Lepovaunut eivät Suomessa lyöneet läpi koska matkustusmukavuus kehnompi ja siksi ne vähitellen katosivat. Suomessa matkustaminen "oikeassa" makuuvaunussa oli suhteellisen halpaa koska liikennöinti oli valtiollisen VR:n ylläpitämä eikä Kansainvälisen Makuuvaunuyhtiön tai Deutsche Schlafwagengesellschaftin joiden hinnat olivat ihan eri sfääreissä. Ravintolavaunupuute oli sitten oma juttunsa, ilmeisesti omat eväsvoileivät oli useimmille konkreettinen vaihtoehto vielä 60-luvulla. Alkoholilain uudistus ja keskioluen vapautuminen 1969 vasta sysäsi tarpeen ravintolavaunukannnan kasvattamiselle. |
||||
|
|
12.12.2022 22:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se on vaan hyvä, että minun puolivahingossa laittamani heitot saavat osaajat liikkeelle (mm. maininta Claytonista). Lienee paikallaan mainita vielä vanhempien höyrylämmitysjärjestelmien pääperiaate: höyry kiersi vaunun lämmitysputkissa ja pattereissa, kunnes jäähdyttyään ja lauhduttuaan poistui ulos. Muistaakseni Pintschin systeemissä oli lämpöä haistelemassa spriirasia. |
||||
|
|
12.12.2022 22:44 | John Lindroth | ||
| Kiitokset teille! | ||||
|
|
12.12.2022 22:40 | Uwe Geuder | ||
| Jouni on oikeassa, se jonka muistin on rakennettu 1948: https://vaunut.org/kuva/121847 Mietin vähän oliko 1930 vai 1940-luku, mutta kirjoitin sitten vain 1930-luku tarkistamatta asiaa. Onneksi täällä on tarkkoja lukijoita :) | ||||
|
|
12.12.2022 22:38 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on loistava! | ||||
|
|
12.12.2022 21:42 | Petri Nummijoki | ||
| Tilausmatkakäyttö lienee ollut Eim-vaunujen alkuperäinen tarkoitus mutta lieneekö sellaisia lähtöjä ollut vuoden aikana vaunua kohti, kuin joku kahden käden sormilla laskettu määrä korkeintaan? Sen päälle vielä juhlapyhien ruuhkaliikenne 5-6 kertaa vuodessa. Kovin korkea käyttöaste tämmöisestä ei vielä tule. Esim. useammalle ravintolavaunulle olisi 60-luvun puolivälissä ollut päivittäistä tarvetta. | ||||
|
|
12.12.2022 21:28 | Petri Nummijoki | ||
| Nyt pääsin lukemaan Höyryveturit ja niiden hoitoa. Niin ymmärsin, että höyryjohtoon siirrettiin normaalisti tuoretta höyryä kattilasta mutta joissain vetureissa voitiin lauhoilla ilmoilla käyttää paineilmapumpun höyrykoneen poistohöyryä. Kirjassa on taulukkokin eri akselimäärän junien vaatimasta lämmitystehosta eri pakkasasteilla. Sen perusteella esim. 600 kg höyryä tunnissa riitti lämmittämään 44-akselista junaa (11 vaunua) -30 °C pakkasella. Jos Hr12-veturin lämmitysteho oli 1200 kg höyryä tunnissa eli riitti lämmittämään kahta mainitun kaltaista junaa samanaikaisesti -30 °C pakkasella niin tuskin lämmitystehon puutetta on Hr12-veturissa voitu pitää ongelmana. Muita haittoja höyrylämmityksessä on tietysti voinut olla. Esim. pitkillä matkoilla, kuten Tampere-Oulu on jouduttu lisää vettä ottamaan viskureista varmasti useaankin kertaan eivätkä toimintahäiriötkään olleet lämmityskattiloissa ilmeisesti tavattomia sattumuksia. Lisäksi, jos höyryjohto oli jostain kohtaa junaa jäätynyt tai vuoti niin junan loppupää ei lämmennyt. Tosin viimeksi mainittu haitta ei ole riippuvainen siitä, minkä tyyppinen veturi junaa veti. |
||||
|
|
12.12.2022 20:36 | Pasi Seppälä | ||
| Tarkkaan sai katsoa, jotta pienoismalliksi tunnistaa. Komeat mallit ja taidokkaasti maisemassa kuvattu. | ||||
|
12.12.2022 20:05 | Heikki Jalonen | ||
| Tiedä tuosta asiantuntijuudestani, mutta... Oikealla on Citroën Type A, valmistuksessa 1919...1921, tehtaan ensimmäinen malli. Vasemmalla kaikile tuttu Škoda 110 MB... Oikeastaan kylläkin vielä Laurin&Klement 110. Etujarrujen (sellaiset siinä on jo) perusteella ollaan vuosimallin 1925 tuntumassa. Valmistettu Böömissä, Mlada Boleslavissa. Siksi merkki myöhemmin viittasi samoihin kirjaimiin, auto oli tosin aivan toisenlainen. Autot ovat siis vähän liian uusia ollakseen Suuren Sodan taistelun osallisia. Mutta, niinhän on veturikin. |
||||
|
|
12.12.2022 19:51 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on sikäli harvinainen veturi, että se on toimitettu uutena Liechtensteiniin. Tenderin rakennetta on selitetty kuvassa https://vaunut.org/kuva/146092 |
||||
|
|
12.12.2022 19:14 | Robert Sand | ||
| Tässä linkki videoon tämän vuoden tapahtumasta. https://youtu.be/5uWiRAZjGgk | ||||
|
|
12.12.2022 18:44 | Jarno Piltti | ||
| No googlestahan se selviää. Junan vieressä vasemmalla Austin-Putilov ja oikealla Venäläis-Balttilaisen vaunutehtaan panssariauto. Molemmat replikoita. Etualan autot saa joku asiantuntija tunnistaa. | ||||
|
|
12.12.2022 18:25 | Jarno Piltti | ||
| Täys rähinä päällä. Noiden kahden panssariauton alkuperäisyys/replika aste kiinnostaa. | ||||
|
|
12.12.2022 18:22 | Jarno Piltti | ||
| Mikko Uolan Kotkanpojan lentoonlähtö (2018) on hyvä ja perusteellinen kirja ilmavoimien synnystä, jos aihe kiinnostaa. | ||||
|
12.12.2022 17:45 | Pasi Seppälä | ||
| Ihan mukava rajaus tässä. Kauemmas jätetty juna toimii hyvin tässä kohtaa ja varsinkin kun häntä on vielä sivuraiteella. | ||||
|
12.12.2022 17:44 | Arto Papunen | ||
| Eikös siellä palavaa kiveä viety ja vähän puukuljetusten määrä lisääntynyt ja se uusi konttijuna yhteys Virosta Liettuan Kaunasiin. Mutta eikö siellä päässä suurin osa ollut Venäjän liikennettä ja se vähentynyt ja junien kokonaismäärässä iso pudotus. Mutta rajan yli taitaa jotain tulla.. Veturikalustoa taitaa olla Tapan varikko täynnä C36:iä, mutta saako niitä missään muussa Euroopan maassa liikenteeseen. Eikö niistäkin pitänyt tehdä polttokennovetureita, mutta luulen että rahatilanne mennyt sellaiseksi että siitä hankkeesta luovutaan.. |
||||
|
12.12.2022 17:41 | Pasi Seppälä | ||
| No niinpä näkyy olevan Kvt ohitusraiteiden kohdalla. Ja ns.yläteiden raiteet on myös merkitty Kvt:n alle. Jotenkin tuntuu omaan maantietoon huonolta laittaa tähän paikaksi Kouvola Tavara. Hieman edempänä voisi ollakin, mutta toimikoon kuvateksti täsmennyksenä. Ja voin kyllä korjatakin jos on jonkun mielestä väärin. |
||||
|
12.12.2022 17:35 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikkäämmällä vetokalustolla olet saanut tämän taltioitua. Ja varsin haastavissa olosuhteissa, kuten komeasta kuvasta hyvin näkee. | ||||
|
12.12.2022 17:33 | Pasi Seppälä | ||
| Taidokasta kameratyöskentelyä jälleen. On kyllä hieno kuva. | ||||
|
12.12.2022 17:32 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kuvakulma ja valot loistavat komeasti. Tyylikäs kuva. | ||||
|
|
12.12.2022 16:45 | Vertti Kontinen | ||
| Nyt on kyllä mahtava otos! | ||||
|
12.12.2022 16:09 | Timo Salo | ||
| Miten niin? | ||||
|
|
12.12.2022 16:06 | Rainer Silfverberg | ||
| 27.12.2022? Aikakoneellako kävit Siurossa? | ||||
|
|
12.12.2022 14:59 | Petri Sallinen | ||
| Tämä on yksi parhaista kirjoituksista von Rosen yhteyksistä Suomeen. Kun rullaa juttua alaspäin, niin sieltä löytyy myös kuva suomalaisesta tavaravaunusta, jonka kylkeen on maalattu von Rosen suvun tunnus. https://digitaltmuseum.se/021189661992/finska-flygvapnets-forsta-flygplan-kom-fran-sverige |
||||
|
|
12.12.2022 14:49 | Topi Lajunen | ||
| VR on kyllä ostanut paljon vaunuja Transtechilta. Ja ostanee jatkossakin. | ||||
|
|
12.12.2022 12:13 | Urpo Mustapää | ||
| Hienoja kuvia. Tosin tuo kertomus von Rosenin lahjakoneesta on kauniimpi kuin Haapasen kirjassa "Punatähdestä hakaristiin" esitetty näkemys että Ilmavoimien ytimen muodostivat tuolloin Venäjältä koneidensa kanssa loikanneet lentäjät. Toki vastaitsenäistynyt valtio oli ilmeisesti tukenut heitä rahapalkkion muodossa. Ilmavoimien historialla on toki yhtymäkohtia rautateiden historiaan. Esimerkiksi Ilmavoimien komentaja Somersalo sai potkut ranskalaisten koneiden hankinnan vuoksi. Myös Valtion Lentokonetehdas valmisti tuotteita sekä Ilmavoimille että VRlle mutta nykyään kumpikaan ei osta kotimaista. Suosi suomalaista, osta ulkomailta. |
||||
|
|
12.12.2022 09:32 | Jouni Hytönen | ||
| Snälltågetin lepovaunut on rakennettu alun perin 1940- ja 1950-luvuilla, ei nyt sentään 30-luvulla. | ||||
|
12.12.2022 08:51 | Robert Sand | ||
| Tuo on oikeastaan mielenkiintoisempi veturi. Kaikki mikä tässä kuvassa näkyy on siistissä kunnossa niin kuin Sveitsissä ilmeisesti aina on. | ||||
|
12.12.2022 08:28 | Tapio Keränen | ||
| Vaunu kunnostettuna toiselta sivulta näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/17600?tag0=22%7CBE%7C0700 | ||||
|
11.12.2022 23:19 | Jaakko Pehkonen | ||
| Jos rupean muokkaamaan kuvaani jossa on PoRhan kalustoa ja operaattorina luonnolisesti PoRha, niin ehdottaa Aurora Railia. SVY:n junien kuvissa ei tee tätä, tosin niihin merkkasin operaattoriksi "muu" koska SVY:tä ei ole operaattorilistalla. | ||||
|
|
11.12.2022 22:52 | Jorma Toivonen | ||
| Jos menet korjailemaan jo julkaistun kuvan HMVY:n tietoja, täytyy korjata myös operaatori uudelleen. Miksi??? Huomasin saman jo aiemmin "kantapään kautta". Ei muiden operaattorien kuvien korjailun yhteydessä? | ||||
|
11.12.2022 22:13 | Miitre Timonen | ||
| 10 vuotta tästä. | ||||
|
|
11.12.2022 21:30 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno. | ||||
|
|
11.12.2022 21:07 | Tuomas Pätäri | ||
| Julian kartan mukaan kuuluvat Tavaraan, myös Lajittelun kohdalla. Lajittelun länsipuoellla vaihteiden 072 ja 073 kohdilla muuttuvat Aseman raiteiksi. | ||||
|
11.12.2022 20:58 | Arto Papunen | ||
| Syksynkin ajan Fenniarail ajanut nuo Vainikkala-ajonsa ylimääräisenä ilman vakituista kapasiteettiä. Toisaalta Fenniaraililla ja Operaililla ollut raidevaraukset Vainikkalassa ja nyt siellä ei ole kuin Fenniarailille aseman viereinen raide varattuna 18.12 asti. Ensi viikolla taidetaan julkaista seuraavat säännöllisen liikenteen muutokset, jos siellä näkyisi jotain muutosta tammikuun lopusta lähtien.. |
||||
|
11.12.2022 20:02 | Markku Naskali | ||
| Ehkä luotettavampaa kyytiä kuitenkin. | ||||
|
11.12.2022 19:58 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen Tk3 juna jouluisessa maisemassa! | ||||
|
|
11.12.2022 19:04 | Jarno Piltti | ||
| Oikein mainio raskaan sarjan pyrykuva. Äänet voi vaan kuvitella, ja hienoisen pakokaasun löyhähdyksen nenään. | ||||
|
11.12.2022 15:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuolloin Kuonan lyhenne oli vielä nelikirjaiminen Kuon. Lyhenne Kna otettiin käyttöön 1.7.1977. | ||||
|
|
11.12.2022 15:38 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin Vr1 789 junan lämmityken höyrylämmityssyötössä käytettiin (tulistamatonta) tuorehöyryä. Jos se olisi ollut poistohöyryä, niin Dr12 esilämmitys olisi ollut paljon haasteellisempaa. Käsittääkseni JRn höyryveturien junanlämmityksessä käytettiin tuorehöyryä. | ||||
|
|
11.12.2022 15:36 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä kaikilla vaunuillakin tehtiin koeajot ennen vastaanottoa, ihan totta. Vaunut vaan ei ole minun alaani, joten seuraan niitä "vain sivusilmällä". Kuvia dokumenteistä on enemmän kuin ehdin lukea uudestaan, mutta ne kaikki tulevat Toijalan Veturimuseon arkistovaunuun sitten kun se avautuu. Osittain tähän valmistumisasiaan liittyen laitoin äsken keskustelupuolelle esimerkin Sv12 (Dv12) vetureista. Koeajot alkoivat 1963, mutta veturit luovutettiin VR:lle vasta 1964 puolella. Mikä on valmistumisvuosi? En sano omaa kantaani, jotten vaikuta kenenkään mielipiteeseen, mutta olisi oikeasti kiva kuulla "yleisön" kanta, kaksi vaihtoehtoa: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13953.0 |
||||