Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.11.2022 20:45 | Hannu Peltola | ||
| Asema on Stockholm-Södra Lidingöns Järnvägin rakentama ja yhtiö ei varmastikaan noudattanut AGAn graafista ohjeistusta! | ||||
|
27.11.2022 16:23 | Jarno Piltti | ||
| Nyt kun katsoo myös tunnisteet niin siinähän lukee Laans. Klikkaamalla löytyy lisää kuvia. | ||||
|
27.11.2022 14:31 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vanhassa karttakuvassa ko. tie (kinttupolku?) näkyykin. https://3.bp.blogspot.com/-pwOHgAsb8yc/T6jPyFjsjsI/AAAAAAAACeY/L57cHFs6Q8Q/s1600/Harmala5.jpg Taitaa olla vielä Gibraltarilla samanlainen ratkaisu käytössä, siellä on kuitenkin liikennevalot ohjaamassa liikennettä. Kuvakin löytyy. https://www.vastavalo.net/gibraltar-lentokone-tie-poikki-381201.html Kuin myös Kuukkeli katunäkymä https://goo.gl/maps/Wz64j8YW6ZA3i19v9 |
||||
|
27.11.2022 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suonperä avattu liikenteelle, asiasta annettu määräys 12.3.1889 päivätyllä Cirkuläärillä nro 12/919. 1.4.1889 alkaen se on oleva laituri, liikennöintitapana HilTp, eli henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, ja pikkutavaraliikenteelle ( yksittäisen tavaralähetyksen suurin sallittu paino 100 kg). Suonperän laituri alennetaan 1.7.1953 lukien seisakkeeksi (pikkutavaraliikenne lakkautetaan). Srä on edelleenkin Kälviän aseman alaisuudessa (Klv 5 km, Pnä 45 km, Yv 67 km). (KL27/53-3) Srä lakkautettu 23.5.1971 lukien (VT15/71-2). Riipan seisahduslaiturin luona avataan samanniminen vaihde tavaraliikenteelle ilman painorajoitusta tästä päivästä lukien (Cirk. 39/11111, 16./29.12.1904). Riipan liikennöintitapaan tulee muutos: H -> Hrl, eli täydellisestä henkilöliikenteestä rajoitettuun lipunmyyntiin (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 12, 14.6.1934). Riippa, lisäys liikennöintitapamerkintään: R (rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien (KL56/47-13). Uusi liikennöintitapamerkintä: HrlTt (henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin) 1.10.1976 lukien. (VT39/76) Tavan muutos: henkilöliikenne lakkautettu, tavaraliikennettä.täysin vaunukuormin, 1.4.1980 lukien. VT13/80. Jälleen muutos: Tt liikennepiirin päällikön luvalla 1.12.1980 lukien. VT47/80. Edellinen merkintä poistettu 25.9.1983 lukien. VT36/83. Liikennepaikka lakkautettu 1.1.1984. VT50/83. |
||||
|
27.11.2022 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimi Storå saanut rinnalleen suomenkielisen nimen ISOJOKI 1.6.1925 lukien. Cirk.21/384, 14.5.1925. Isojoen liikennöintitapaa muutettiin: ollut HilT (= henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä, täydellinen tavaraliikenne). Uudeksi tavaksi tuli HrlT, eli nyt tuli rajoitettu lipunmyynti henkilöliikenteessä tavaraliikenteen pysyessä ennallaan. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, lisäys 10, 15.5.1929.) Nimenmuutos: Isojoki -> Rimmi 1.1.1934 lukien. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 11, 11.11.1933.) Liikennöintitapa on oleva HrlT. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 12, 14.6.1934.) Lisätään liikennöintitapamerkintään: R (= liikennepaikalla rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien. (KL56/47-13) Rimmi alennetaan 26.5.1968 lukien seisakkeeksi, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä (tapa Hil), päällystöasemana Kokkola. (KL13/68-8) Rimmi, nro 746, Säy 646, poistetaan VR 2669 - koodinuettelosta. (KL19/68-5) Seisake lakkautettu 1.1.1982 lukien. (VT52-53/81) |
||||
|
27.11.2022 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomi - valimo ja Jokelan valimo toimittivat GAS pumpputehtaalle Mänttään teräs - ja isompia valurautavaluja 1970 - luvulla. T. nimimerkki: valutavaravarastoa järjestelemässä ja trukinkuljettajana ollut. |
||||
|
|
27.11.2022 12:19 | Jarno Piltti | ||
| Railshipin Laas tulee mieleen, mutta ei taida olla kun tarkemmin katsoo. | ||||
|
|
27.11.2022 11:31 | Erkki Nuutio | ||
| Tarinaa laskeutuvia ja nousevia lentokoneita väistelevästä reitistä Rukkamäen karmealle tasoristeykselle on sivuilla 3 ja 4. Liikennöitsijä Myllymäen muistot: http://www.harmala-seura.net/nurkkakunta/Nurkkakunta_data/2014_2_nurkkakunta.pdf Linjan nokka-Sisukin vuodelta 1950 näkyy valokuvassa. Rata oli sodan jälkeen korottunut ja kiskot tulleet raskaammiksi/korkeammiksi, mutta kaupungilla ei ollut harrastusta korottaa tietä asianmukaisesti tasoristeyksen edessä. Olihan kyse YKSITYISEN liikennöitsijän paikallisliikenteestä. Ajelu liikennöidyn kiitoradan poikki päättyi 50-luvun lopulla. Reitti siirrettiin aluksi kiitoradan päähän ja sitten vähän myöhemmin rakennetulle uusille katuosuuksille. Rukkamäen alikulkusilta taisi valmistua vuonna 1983. |
||||
|
|
27.11.2022 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Laas tai joku sen "sukulainen" mahdollisesti, se oli 2-akselinen vaunu jota usein käytettiin junalauttaliikenteessä. Vaunut oli kiinteasti kytkettynä 2 vaunun pareissa, että saatiin pyöräkerrat vaihdettua nopeammin. | ||||
|
Kuvasarja: Hurujuna Rauman radalla |
27.11.2022 11:15 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin mukava ja lämminhenkinen kuvasarja! | ||||
|
|
27.11.2022 10:57 | Jarno Piltti | ||
| Mikäs vaunutyyppi tässä menee Claasien alla? | ||||
|
Kuvasarja: Hurujuna Rauman radalla |
27.11.2022 10:10 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mukavan kuvasarjan avulla pääsi mukavalle Huru-matkallle. | ||||
|
27.11.2022 08:25 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Komean näköinen paketti! | ||||
|
27.11.2022 05:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| evp = elää vaimonsa palkalla...? | ||||
|
27.11.2022 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Jorma, kiitokseni asian korjaamisesta. Kun tuota aikaa on päässyt kulumaan kesistä 1979 ja 1980, kun jonkun kerran pääsin mukaan Hurun ohjaamoon Mänttä - Vilppula - radalla. | ||||
|
|
27.11.2022 03:27 | Jukka Ahtiainen | ||
| Näen yhtäläisyyksiä Danny Kaye:n, UNICEFin Goodwill Ambassadorin kanssa - tuo iloa asemille Hurulla. https://www.unicef.org/goodwill-ambassadors/danny-kaye |
||||
|
|
26.11.2022 23:33 | Heikki Jalonen | ||
| Outoa, outoa. Voisipa olettaa, että AGA:n aseman kyltti noudattaa AGA:n graafisen ilmeen käsikirjaa ja AGA-logoa. Vaan eipä noudata. | ||||
|
26.11.2022 23:27 | Heikki Jalonen | ||
| Ruotsissa varakkuus on aina ollut suurempaa kuin ohutvaraisessa Suomessa. Näin hyvillä kulutuspinnoilla olevat renkaat olisivat meillä pyörineet vielä lukuisia vuosia tiestöllä. Erikoisesti vasemman puolen Michelin X olisi palvellut vielä parikymmentä vuotta jonkin Pösön alla, luovuttaen vielä useampia kymmeniä tuhansia turvallisia kilometrejä. Oikealla saataisi olla kovin ruotsalainen Gislaved; jonkin 140-sarjan Volvon tassu useinkin... | ||||
|
26.11.2022 23:20 | Hannu Peltola | ||
| Upea! | ||||
|
Kuvasarja: Lidingöbanan keväällä 2013 |
26.11.2022 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
|
26.11.2022 22:56 | Jorma Toivonen | ||
| Mainio kuva Vertiltä! Samalla selviää myös vaunuston kokoonpano. | ||||
|
26.11.2022 22:55 | Hannu Peltola | ||
| Jorma, olet aivan oikeassa! Veturimalli on Broadway Limitedin valmistama ja jostain syystä he ovat päätyneet tekemään Classification Lights -lyhdyt punaisilla väreillä. Valot pitäisi olla nokikaapin yläreunassa ja väri pitäisi olla jokin näistä: - Jos juna oli normaali aikataulunmukainen juna, valot olivat normaalisti sammutettuna. - Vihreä valo ilmaisi, että kyseessä on aikataulunmukaisen junan jokin osajuna ja lisää samaan junaan liittyviä junanosia seuraa perässä. Esimerkiksi raskas ja pitkä aikataulunmukainen tavarajuna saatettiin pilkkoa 2-3 osaan ja nämä junanosat ajettiin peräkkäin samalla aikataululla. Viimeisenä liikkuvan aikataulunmukaisen junan osiossa valot olivat sammutettuna. - Jos valot olivat valkoiset, kyseessä oli lisäjuna. - Punaisia valoja käytettiin puolestaan veturin kulkiessa yksinään peräpään valoina. |
||||
|
|
26.11.2022 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Osattiin sekoilla valojen kanssa Valloissakin. Punavalot (!) puskinlyhdyissä? | ||||
|
|
26.11.2022 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/51705 ei lämpöpatteri ollut k.a.:n polven tuho, vaan tuo käsijarrukammen rasvanippa. Niin selvästi muistan sen vieläkin... ja tunnen. | ||||
|
|
26.11.2022 22:26 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! | ||||
|
26.11.2022 20:59 | Hannu Peltola | ||
| Tausta on valmis taustakuva, joka on kyllä Washingtonista, mutta noin 200 kilometriä pohjoisempaa Mt. Bakeristä. Snohomish sijaitsee Snohomish-joen laaksossa ja maasto on vielä täällä varsin tasaista. Cascade-vuorten ensimmäiset rinteet alkavat noin parinkymmenen kilometrin päässä itään Monroessa. Osassa Great Northernin höyryvetureita oli näyttävä "Glacier Park" -maalaus: savukaappi oli maalattu grafiitin väriseksi, kattila vihreäksi ja hytin katto punaiseksi tai oranssiksi. Maalauskaavio sai alkunsa yksittäisen konepajan (työntekijän?) ideasta ja se levisi nopeasti muihinkin konepajoihin. Maalaus oli kuitenkin varsin harvinainen ja ainoastaan osa vetureista maalattiin näin. Maalauskaavio oli kuitenkin niin näyttävä, että nyt kaikki pienoisrautatievalmistajat maalaavat kaikki GN:n höyryt näin. #1141 kaipaisi säistämistä, mutta en ole vielä uskaltanut säistää höyryvetureita. |
||||
|
26.11.2022 20:52 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://www.e-periodica.ch/cntmng?pid=sbz-002:1959:77::470 | ||||
|
Kuvasarja: Lidingöbanan keväällä 2013 |
26.11.2022 20:48 | John Lindroth | ||
| Kiinnostava kuvasarja Lidingöbananilta! | ||||
|
26.11.2022 20:34 | Hannu Peltola | ||
| Hieno Deeveri-kuva! (tämä pompsahti satunnaiskuvana) | ||||
|
|
26.11.2022 20:31 | Jukka Peltonen | ||
| Täsmälleen samaa mieltä Gunnarista. | ||||
|
|
26.11.2022 20:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovesta voi erottaa koneapulaisen polven menoksi suunnitellun lämpöpatterin sijoituksen. | ||||
|
|
26.11.2022 20:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan se niinkin, että.dieselin pakokaasusta osa on käyttämättä jäänyttä ilmaa. Asia riippunee siitä, miten säädöt on tehty, pakokaasuanalysaattorin avulla tai ilman. | ||||
|
26.11.2022 20:13 | Hannu Peltola | ||
| Hieno Huru-kuva! | ||||
|
26.11.2022 20:12 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä on Huru upea näky ja tässä kuvassa veturi pääsee hyvin oikeuksiinsa! | ||||
|
|
26.11.2022 20:10 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva, tässä on jotenkin sadunomainen tunnelma! | ||||
|
Kuvasarja: Lidingöbanan keväällä 2013 |
26.11.2022 19:40 | Hannu Peltola | ||
| Näitä vuoden 2013 kuvia oli mukava katsoa. Muutos on ollut valtava ja kieltämättä Lidingöbanan vanhassa asussaan oli rautatieharrastuksen kannalta paljon mielenkiintoisempi! | ||||
|
Kuvasarja: Lidingöbanan keväällä 2013 |
26.11.2022 18:52 | Simo Virtanen | ||
| Kyllä, Lidingö-banan oli liki jokakertainen käyntikohde Tukholman reissulla, kunnes de-hiivatisointi vei sen. | ||||
|
|
26.11.2022 18:31 | Timo Salo | ||
| Siinä tuo SUOMALAINEN veturi puhaltaa lähes kirkasta kaasua taivaalle.... | ||||
|
26.11.2022 17:57 | Jyrki Talvi | ||
| Kok Vaihde- ja opastinturvalaitos otettiin käyttöön 2.11.22 vastaavanlaiset kaiteet ovat käytössä mm, sekä laituripolun Valo- ja äänivaroituslaitos Jäs ja Vti. | ||||
|
Kuvasarja: Museojunan vierailu Kokemäellä. |
26.11.2022 17:04 | Jukka Ahtiainen | ||
| Ilonaiheet ja tunnelmakuvat nykymaailmassa tekevät hyvää (etänäkin). | ||||
|
|
26.11.2022 13:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Tätä kuvaa voisi luulla 1960-luvulla otetuksi jos värit olisivat "haaleammat", mutta hyvä näinkin! | ||||
|
|
26.11.2022 11:25 | Raimo Harju | ||
| Kumpa Pori-Haapamäki rata olis vielä ajokunnossa, niin siellä metsän keskellä vois nähdä kuinka tontut ja pukit heidän perässään kirmaisivat. | ||||
|
|
26.11.2022 09:08 | Pasi Seppälä | ||
| Nätit iltahämärän sävyt saatu kuvaan pitkällä valotuksella. Komea kuva sekä juna. | ||||
|
26.11.2022 06:58 | Marko Laine | ||
| Tuo Saustila nimi tulee vieressä olevasta Saustilan tilasta, jonka maiden halki rata kulkee. Saustila on ollut aikoinaan osa Jokioisten kartanoa. | ||||
|
26.11.2022 01:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Savon radan yöjunan aikataulukoeajoja? ;) | ||||
|
25.11.2022 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän kommentin kirjoitin vastauksena herra Mikko Herpmanille: Kyllä, Mäntän rautatiellä matkustajajunat ainakin kulkivat aikataulujen mukaan. Seuraavaksi ote kirjasta "Kapeat kiskot", sivulta 137: "Liikenteen alusta eli vuodesta 1897 lähtien matkustajajunapareja oli iltapäivisin kulussa kaksi. Esimerkiksi 16.5.1899 alkaneella aikataulukaudella junat kulkivat seuraavasti: km 0: Mäntästä 12.45, km 1: Koskela 13.00, km 8: Vilppulaan 13.25 ja Mäntästä: 16.00, Koskela: 16.15, Vilppulaan: 16.40. km 0: Vilppulasta 13.55, km 7: Koskela 14.20, km 8: Mänttään 14.30 ja Vilppulasta 17.10, Koskela 17.35, Mänttään 17.45. Mäntän ja Koskelan yhden kilometrin väliä varten oli aikataulussa varattu huomattavan paljon aikaa. Täytyy muistaa, että tämä osuus kulki tehdasalueen halki, jolloin nopeus oli alhainen ja aikataulu mahdollisti myös välillä tehtävät vaunujen mukaanotot ja jätöt. Tällä välillä olivat myös rautatien omistajan kauppaneuvos Serlachiuksen asuinlinna ja tehtaiden konttorit, eli jos tarvetta ilmeni, varmasti oli mahdollista pysähtyä ottamaan tulijoita. Kun oltiin päästy "oikealle" pääradalle, juna sai ajaa kahtakymppiä perille. Toukokuun 16. päivästä 1900 alkaen otettiin käyttöön aamupäivällä kulkenut kolmas junapari. Saman vuoden elokuun alusta tämä pari siirrettiin liikennöimään yöllä. Aikataulut oli sovitettu toimimaan VR:n junien jatkoyhteisvuoroina ja sama järjestelmä junalukumäärineen oli käytössä koko liikennöimisajan." Ote Jorma Rauhalan minulle lähettämästä faksista 18.10.1996: Aikataulu, voimassa 1.5. - 31.8.1913: Juna 1, Mäntästä klo 1.40, tulo Vilppulaan 2.20. Juna 2, lähtö Vilppulasta 3.46, tulo Mänttään 4.21. Juna 3, Mäntästä klo 10.35, tulo Vilppulaan 11.20. Juna 4, lähtö Vilppulasta 12.05, tulo Mänttään 12.40. Juna 5: Mäntästä klo 16.03, tulo Vilppulaan 16.48. Juna 6, lähtö Vilppulasta 17.20, tulo Mänttään 17.55. Ylimääräisten junien 351a ja 352a kulussa ollessa odotetaan niistä tulevat. Vuonna 1975 täytti Kuorevesi - Mänttä - Wilppula - lehti 50 vuotta. Juhlan kunniaksi jokaiselle tilaajalle jaettiin kotiin jäljennös lehden ensimmäisestä numerosta, eli n:osta 1, torstaina huhtikuun 30 p:nä 1925: Takasivulla on Juna-aikataulu. Mäntän rautatie: junat lähtevät: Mäntästä, klo 1.50 yöllä, 11.15 a.p., 4.40 i.p. Koskelasta, klo 1.55 yöllä, 11.20 a.p., 4.40 i.p. (ilmiselvä painovirhe!) Vilppulasta, klo 2.55 yöllä, 12.20 j.p.p., 5.45 i.p. junat saapuvat: Vilppulaan klo 2.20 yöllä, 11.45 a.p., 5.10 i.p. Mänttään klo 3.25 yöllä, 12.50 j.p.p., 6.15 ip. Samassa ilmoitettiin Valtion rautatien junien aikatauluista: Junat lähtevät Vilppulasta: Etelään: Klo 12.40 yöllä pikajuna Helsinkiin [Vaasasta] Klo 2.45 yöllä postijuna Helsinkiin [Torniosta] Klo 4.00 yöllä sekajuna Tampereelle Klo 12.10 päivällä postijuna Helsinkiin [Torniosta] Klo 7.13 i. sekajuna Tampereelle [Viipurista Haapamäen kautta] Pohjoiseen: Klo 2.44 yöllä postijuna Tornioon [Helsingistä] Klo 3.44 yöllä pikajuna Vaasaan [Helsingistä] Klo 11.28 päivällä sekajuna Viipuriin Haapamäen kautta [Tampereelta] Klo 5.32 i.p. postijuna Tornioon [Helsingistä] Samassa lehden numerossa oli merkki uuden ajan sarastamisesta: VILPPULAN AUTTO alottaa taasen säännölliset kulkuvuoronsa Vilppulan - Jämsän välillä maanantaista toukokuun 4 p:stä alkaen. Lähtee Vilppulasta joka arkipäivä klo 5.35 illalla Jämsään ja Jämsästä samoin joka arkiaamu klo 8 Vilppulaan. Ylimääräisiä ajoja suoritetaan. Hinnat kohtuulliset. Lähemmin puhelin 64 Vilppulasta. T. Murtomäki. |
||||
|
|
25.11.2022 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aero? "Anna Ensin Ryyppy Ohjaajalle". Ei mikään ihme, että nimi Finnair otettiin käyttöön...? |
||||
|
25.11.2022 20:49 | Lasse Hinkkanen | ||
| Puomit laitettiin ennen paikoilleen vasta käyttöönotossa. | ||||
|
|
25.11.2022 18:53 | Jorma Rauhala | ||
| Suomessa on vain yksi "Saustila" ja se on Sauvon kunnassa. Onko tämä Raiskionojan rumpu? Se laskee radan alitettuaan Lähdeojaan ja se puolestaan meijerin takana Jänhijokeen. | ||||
|
|
25.11.2022 18:45 | Marko Laine | ||
| Kyllä sekä opastin että tasoristeysmerkki näkyvät selkeästi kuusiaidan läheisyydestä huolimatta. Ainoastaan, jos sattuu ratti olemaan autossa oikealla puolella, niin voi olla vähän haastavampaa, mutta tasoristeyksen lähestymismerkit kuitenkin ilmoittavat risteyksen olemassaolosta, joten täysin "puskista" tuo tasoristeys ei kenellekään tule. | ||||
|
25.11.2022 18:25 | Jorma Rauhala | ||
| Käykö tuossa Minkiön linja-autosilmukassa nykyään mikään linja kääntymässä? | ||||
