Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.08.2022 03:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno homma, John! Vr2 958 Ankka oli VR:n höyrykauden viimeinen virallinen käytössä ollut höyryveturi. Kuopio, tiistaina 30.9.1975, kuljettajana R. Vänttinen ja lämmittäjänä J. Toivanen. Illalla kuljettajana oli K. Luukkonen ja lämmittäjänä V. Jaatinen. Kello oli jo yli puolenyön, alkavaa keskiviikkoa, lokakuun 1. päivänä, kun 958 ajettiin työn päätteeksi talliin. 1978 syksyllä Ankka 958 oli Leppälahdessa romujonossa seisomassa. Sen kohtalo päättyi romutukseen Jyväskylässä 1978. |
||||
|
24.08.2022 02:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin tuon teknisen selostuksen. Ei mennyt yli hilseen, eikä ali jalkasienestä. Toisin sanoen, oman saksantaitoni avulla sain riittävän hyvin selvää. Saksankieli on ollut minun mielenkiintoni kohteena jo 1960-luvulta lähtien television "Sie Sahen" - kielenopetusohjelman myötä, "Da steht eine Kirche. Ja, da steht eine Kirche", niksmannikielenopettajien matkustaessa junassa. Ohjaamokuvasta on nähtävissä sekin, kuinka kuskinpenkki ei suinkaan ollut Bremshey tai Vogel, heko heko. Ihmettelin Tapion mainintaa AEG-Kleinow-telistä, kunnes DDR-läinen Ellok-Archiv - kirja (Bäzold/Fiebig), ei mainittua painatusvuotta, kertoo telien olleen Krauss - Helmholtzin mallia, AEG-muunnoksena. Muunnoksen lienee suunnitellut juuri der Herr Kleinow. E 18:n suunnittelun lähtökohtana oli ollut veturiteknisesti sarja E 17 ja sähköteknisesti sarja E 04. Niin, ja E 18 kykeni nykäisemään 392 tonnisen junan paikaltaan neljässä minuutissa ja 52,8 sekunnissa 7 km matkalla 165 km/t:n nopeuteen. Voimaa riitti: maksimiteho oli 4 530 kW. E 17: samanlaiset telit kuin E 18:ssa. E 19:ssä myös. Tehonsäätöjärjestelmän valssikytkimet olivat sähköisesti ohjattuja, omalla sähkömoottorillaan. |
||||
|
|
24.08.2022 00:11 | Johannes Erra | ||
| Koska tietokonepohjainen kalustorekisteri otettiin ÖBB:llä käyttöön vasta huhtikuussa 1985, tämä veturi ehti olla kirjoilla modernilla numerolla 1118 001-5 vain joitakin kuukausia. Ulkoinen merkintä oli hylkäykseen saakka 1118.01. | ||||
|
23.08.2022 23:14 | Uwe Geuder | ||
| GT4 on kulkenut tunneleissa vuosikymmeniä. Onko DoT4 koskaan kulkenut aikataulun mukaan tunneleissa, siitä olen epävarma. Ehkä linjalla 21, vuodesta 1978 lähtien linja 2. DoT4 perässä ei voinutkaan käyttää muuta kuin 2-akselista perävaunua. Se olisi muuten tullut pitemmäksi kuin pysäkit. Myös GT4:n perässä on käytetty ainakin yhdellä linjalla 2-akselista perävaunua. Linjalla 31, vuodesta 1978 lähtien linja 3. Verkosta löytyy kuva: https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~strassenbahn~stuttgart-keine-stadtbahn/690255/stuttgart-ssb-sl-3-bw-typ.html Mutta se oli harvinaisempi yhdistelmä, en muista nyt yhtään toista linjaa. |
||||
|
23.08.2022 22:33 | Markku Pulkkinen | ||
| 1018/1118 -sarjan läntinen kääntöpiste oli Innsbruck, mihin ne vetivät jopa pikajunia (D- ja E -Züge) ainakin vielä 70-luvulla. Sarjaa käytettiin paljon Salzgammergutin radalla, joka siis haarautuu Wien-Salzburg -pääradasta. Varhemmin ne kulkivat jopa Tauernin radalla. 1018.101 ja 1118.01 olivat alkuperäisiä Deutsche Reichsbahnin vetureita(E 18 046 ja E 18 42). Pahoin vaurioituneina jäivät sodan jälkeen Itävaltaan, jossa ne korjattiin käyttökuntoon. HG-Ausbesserungiin asti ne myös olivat ulkoasultaan E 18 -sarjan kaltaisia, poiketen kylkien ilmanottoaukkojen osalta alkuperäisistä itävaltalaisista sisarvetureistaan. 1118.01:n huippunopeus oli muusta sarjasta poiketen 150 km/t, sitä käytettiin jonkin verran myös nopeuskoeajoissa Westbahnilla. | ||||
|
|
23.08.2022 22:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan kun tällaisia kulki 1970-80 luvulla Stuttgartin "metrossa". Oli myös sellaisia virityksiä että nivelvaunun perässä oli vielä 2-akselinen perävaunu. | ||||
|
|
23.08.2022 22:03 | Uwe Geuder | ||
| Ja kuvatun DoT4:n tiedot: http://stuttgarter-bahnen.de/Fuhrpark_historisch_DoT4.htm Vasemmalla, linjanumerolla 5 taitaa olla GT4. |
||||
|
|
23.08.2022 22:01 | John Lindroth | ||
| Kuvan vaunu on siis niinkuin Uwe kertoo tyyppi Do T4.eli vanhoista kaksiakselisista T2 vaunuista reconstruoitu versio Esslingenin tehtailla vuosina 64-66.Tuolloin niihin asennettiin mm välikappale. | ||||
|
23.08.2022 21:53 | Eljas Pölhö | ||
| Lisää tietoa kuvassa https://vaunut.org/kuva/157309 Kuten Johannes sanoo, niin tämä oli alkujaan Saksaan valmistettu veturi. Hyvä lähde tähän sarjaan on "KIRUBA Classic 1/2018; Die Reihe 1018". Saksan ja Itävallan Eurohinta 12,50€ (92 sivua, suosittelen varauksetta) ja tästä kopsasin myös muiden kuvien kommentit. | ||||
|
|
23.08.2022 21:45 | Uwe Geuder | ||
| GT4:stä taitaa olla vain 1 kuva vorgissa: https://vaunut.org/kuva/29920 Mutta verkosta löytyy varmaan satoja. Ensimmäinen GT4 rakennettiin 1959 ja viimeinen 1965. Vuodesta 1982 vuoteen 1986 Stuttgartissa ei ollut muitakaan malleja käytössä. 1986 - 2007 se oli ainoa 1000 mm:n malli, uusimmat olivat siitä lähtien 1435 mm. Vuonna 2007 1000 mm:n liikenne loppui, poislukien museoliikenne. Käytettyjä GT4 myytiin sen jälkeen moneen muuhun kaupunkiin. http://stuttgarter-bahnen.de/Fuhrpark_historisch_GT4.htm |
||||
|
|
23.08.2022 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| Jotain historiaa: Toimitusnumero- ja aika (tehdas) E18 42 (3.10.1938) ja vastaanotto (DR) 04.10.1938. Myöhemmät numerot 1118.01 ja 1118.001-5 Sijoitukset: Halle 5.10.1938. Salzburg 18.6.1944. Linz 3.2.1954. 10.5.1962 Wien-West, Linz 1.10.1962. Hylätty 1.12.1985 |
||||
|
|
23.08.2022 21:36 | John Lindroth | ||
| Uwe kiitos korjauksesta! | ||||
|
|
23.08.2022 21:26 | Uwe Geuder | ||
| Tämä ei ole GT4 vaan DoT4. | ||||
|
23.08.2022 21:05 | Teemu Saukkonen | ||
| Meneekö kyseisellä välillä kumpaankaan suuntaan terästeollisuuden tuotteita? | ||||
|
23.08.2022 20:57 | Oula Ahlholm | ||
| Tänään kun tämä De- vaunu oli junassa 262, niin nyt oli puhdas tämä vaunu :). | ||||
|
|
23.08.2022 20:47 | John Lindroth | ||
| Näitä tyylikkäitä Gt4 vaunuja valmistettiin yhteensä 380kpl joista 350 meni SSB yhtiölle(Stuttgarter Strassenbahnen). | ||||
|
23.08.2022 20:29 | Tuomas Pätäri | ||
| Koko Seinäjoen-Jyväskylän väli sekä pätkä Vilppulasta Haapamäelle ovat jääneet minulla lähes viimeisiksi Suomen dieselradoista, joihin en ollut vielä tutustunut. Tämä on johtunut paljolti rahtiliikenteen vähyydestä ja yksipuolisuudesta. Kävin nyt kuitenkin kesäloman loppupuolella muutaman päivän reissulla korjaamassa tilanteen Vilppula-Haapamäki-Jyväskylä -osuuksilta. Tässä vielä muutama kuva Haapamäeltä itään. Eilen pistin jo kuvia Haapamäeltä etelään; kuvailin toki myös jo ennestään tutulla osuudella eli vielä Vilppulastakin etelään, kun siellä on rahtiliikenne vilkkaampaa. |
||||
|
23.08.2022 20:14 | Lari Åhman | ||
| Mukavasti kaartelee rata ja Deeverikin tekee työtä käskettyä. Hienoja kuvia jälleen. | ||||
|
23.08.2022 20:02 | John Lindroth | ||
| On aivan selvää että monia muitakin kuin minä asia kiinnostaa, kaikki tuon ajan rautatiemateriaali on arvokasta ja säilyttämisen arvoista! | ||||
|
|
23.08.2022 19:36 | Eljas Pölhö | ||
| Vanha pyyntö: olisiko mitenkään mahdollista lisätä tieto kuinka monta kertaa kuva on avattu? Viimeisiään vetelevä vanhus (lievä liioittelu) ei haluaisi kuluttaa aikaa turhaan skannailuun ja kuvien pienentämiseen. Olen alustavasti sopinut Akaan kunnan kanssa, että siirretään mun "rautatie"-kirjasto Toijalan Veturimuseoon (kunnostettavaan arkistovaunuun). Kiinnostavatko nämä vanhat kuvakirjat ja aikakauslehdet ketään niin paljon, että kannattaa tallentaa myös rautatieaiheiseen kirjastoon? Kertokaa minulle yksityisviestein (tai kommentein), jotta osaan pakata ainakin teoriassa kiinnostavaa matskua. | ||||
|
23.08.2022 18:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Görlitz III Schwer - mallissa myös oli akseliväli 3 600 mm. | ||||
|
|
23.08.2022 18:23 | Jarno Piltti | ||
| Yli hilseen menevä tekninen kuvaus veturista Elektrische Bahnen -lehdessä vuodelta 1936: http://www.zackenbahn.de/downloads/e18_kleinow_1936.pdf |
||||
|
23.08.2022 18:17 | Jarno Piltti | ||
| Viehättävä kuva, kaupunkijuna kaupunkimaisemassa niin kuin pitääkin. | ||||
|
23.08.2022 18:15 | Jarno Piltti | ||
| Tähän sopii musiikiksi Veikko Lavin Kervisen baarissa! | ||||
|
23.08.2022 18:14 | Jarno Piltti | ||
| Viehättävä taustamaisema. | ||||
|
23.08.2022 18:03 | Timo Järvi | ||
| Tuttu lapsuusajan maisema. Paljon on muuttunut nykyiseen verrattuna tämäkin seutu. Nykyisin tuolla kohtaa ei ajettaisi lätällä edes teoriassa, kun vuosia sitten Patamäenkatua jatkettiin Toivion puolelle ja puhkaisten tieura entisen Lentokonetehtaan teollisuusradan ratapenkkaan. Tästä on aikoinaan tullut kuljettua monen monta kertaa jalan perinteisellä Multisillasta radan kautta Toivioon ja hiekkatien kautta takaisin suuntautuneella ulkoilulenkillä. :) |
||||
|
23.08.2022 17:59 | Timo Järvi | ||
| Harmi, ettei Ruutanassa tullut koskaan pentuna käytyä. Kuva ajalta ennen sähköistystä. | ||||
|
23.08.2022 17:57 | Timo Järvi | ||
| Korkeat hanget nietokset. Komea kuva se on tämäkin ja selvästi postikorttiainesta. Harmi, ettei tälläisiä miljöitä ohi kulkevine lättähattuineen ole enää olemassa kuin vain muistoissa. | ||||
|
23.08.2022 17:54 | Timo Järvi | ||
| Onnistunut, keväinen ajankuva asemamiljööstä lättähattuineen :) | ||||
|
23.08.2022 17:52 | Timo Järvi | ||
| Tässä kuvassa on sitä jotakin, mitä on vaikea kuvailla :) Hieno otos ajalta, jolloin palveltiin myös radan varren taajamien ihmisten kulkutarpeita ja ylipäätänsä mahdollistettiin myös kaupunkilaisten matkustustarpeet pienemmille asemille ja seisakkeille. |
||||
|
|
23.08.2022 12:56 | Tapio Keränen | ||
| Teli voisi olla Görlitz II Austauschbau, akseliväli 3600 mm. | ||||
|
23.08.2022 12:14 | Jouni Hytönen | ||
| Juu, naurettavan näköinen ilman tenderiä siellä erittäin näkyvällä ja keskeisellä paikalla. Kenenköhän aivopieru? | ||||
|
|
23.08.2022 11:36 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä näissä kuvan molemmissa vaunuissa on hyvin vahva saksalainen pohjamaku. Jostain Rocon tai Fleischmannin kuvastosta varmasti selviäisi saksalainen tyyppikin... | ||||
|
23.08.2022 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö näillä Blizeilllä ajettu alkuaikoina kansainvälisiä kiitojunia mm Berliiniin asti, mutta mitkä oli niiden myöhemmät määränpäät? | ||||
|
23.08.2022 11:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Nämä olivat sangen mukavia junia matkustaa. Kakkos ja ykkösluokkaa ei erottanut kuin istuinplyyssin väri. | ||||
|
|
23.08.2022 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen hytinä, että kuvan postivaunu olisi saksalaista alkuperää. Telit ovat mallia Görlitz III, koska akseliväli näyttäisi olevan 3000 mm. | ||||
|
23.08.2022 08:39 | Ossi Rosten | ||
| Jos tuo nettilinkki oli se "lipsahdus", niin siitä nyt ainakin puttuu jotain oleellista: https://www.youtube.com/watch?v=NdxC68JLW2Q | ||||
|
|
23.08.2022 07:10 | Pasi Seppälä | ||
| Maukasta mutkarataa ja junakin varsin tyylikäs kokoonpanoltaan. Hyviä kuvia jälleen tässäkin postauksessa. | ||||
|
23.08.2022 07:07 | Pasi Seppälä | ||
| Tämän junan alkumatka pelkällä veturilla on melko yleistä. Inkeroisista poimitaan ainakin vaunuja matkaan. Hyviä kuvia Teemulta Kouvolasta. | ||||
|
|
23.08.2022 06:49 | Eljas Pölhö | ||
| 1018.04 oli ensimmäinen, joka sai kaksiosaisen tuulilasin, HG-Ausbesserung 20.11.1964. Muut seurasivat perässä vuosina 1965-1968. Vihreä väri tuli 1950-luvun alussa. Kori Tannengrün RAL 6009, katto Weißaluminium RAL 9006, virtaa kuljettavat osat Karminrot RAL 3002 ja runko aluksi Eisengrau RAL 7011, myöhemmin myös Tiefschwartz RAL 9005. Vuosina 1970-1977 pääväriksi tuli oranssi Blutorange RAL 2002 ja koristeraita Elfenbein RAL 1014. Nostalgiaveturi 1018.05 (liikenteessä ollessaan 1018 005-7) sai vihreän värin 17.12.1986 Veturit liikennöivät säännöllisesti joinakin kausina Wien-Salzburg lisäksi väleillä ainakin Linz-Garsten ja Linz-Selzhal. |
||||
|
|
23.08.2022 03:14 | Riku Outinen | ||
| Raakapuuta. | ||||
|
|
23.08.2022 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kuvatorpan mutka", kun sen niminen elokuvateatteri olì tuossa taustan talossa. Näillä main oli myös Kolhon pohjoinen tulosiipiopastin. Ravinteli Ukonselkä oli myös eräässä taustan talossa. Mutkassa oli nopeusrajoitus, siis junille, sn 80. Nopeusmerkki oli Kaarelan seisakkeen kohdalla. |
||||
|
23.08.2022 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava tasoristeys tästä Vlp päin oli Rostinkorven tasoristeys. Eräs tuntemani kaveri kuoli siinä jäätyään autoineen junan eteen, siinä keväällä 1980. Tasoristeys poistettiinkin pian tapahtuneen jälkeen. | ||||
|
23.08.2022 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana oleva maantiesilta on vuodelta 1962, tehty vanhan tilalle. Ai niin, koski ei enää lemahda jättimäiselle ilmavaivalle. Kertoivat lohenkin jo nousseen Mäntän alapuoliseen vesistöön. Tiedä sitten onko kyseessä oikea punalihakala vaiko suutarinlohi? |
||||
|
|
23.08.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna on kuvattu vähän matkaa Pynnöskylästä etelään. Se oli tuon mainitun sillan ja kaarteen takana. | ||||
|
23.08.2022 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäpä sitä ajopeliä vaihtamaan, kun huolloista vaan pitää huolen. Pätee kumpaankin kuvassa näkyvään kulkun3uvoon. |
||||
|
|
23.08.2022 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuulilasin malli poikkeaa saksalaisesta mallista. Lieneekö tehty jonkin myöhemmän konepajakäynnin yhteydessä? | ||||
|
|
22.08.2022 23:29 | Johannes Erra | ||
| Nämä itävaltalaisveturit tilattiin vielä itsenäisen BBÖ:n toimesta ennen natsihallinnon laajenemista Itävaltaan, mutta toimitus tapahtui vasta tämän jälkeen, Deutsche Reichsbahnille sarjana E 18.2. Sen verran on pakko täsmentää, että vetureiden poisto tapahtui itse asiassa jo vuonna 1992, jonne asti ajossa pysyi vain neljä veturia. Poistoja oli tehty sitä ennen jo 1980-luvun puolella. Vuonna 2001 olivat nostalgialiikennettä silmällä pitäen säästetyn veturin 1018.05 viimeiset ajot tähän mennessä, eli yli kahden vuosikymmenen tauko veturille tuli liikenteestä, vaikka paluu museo/nostalgiatehtäviin onnistuisikin lähitulevaisuudessa. | ||||
|
22.08.2022 22:55 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| 2020 syksyllä kerrottiin yhdessä vanhemmassa kuvassa. | ||||
|
22.08.2022 21:37 | Erkki Nuutio | ||
| Tämän katu/siltajärjestelyn vaikeaselkoisuudesta on ollut aiheellisesti pulinaa mm. Aamulehdessä, samoin kaistaviitoituksen sekavuudesta. Ja vielä ei edes ratikka sillalla kulje. Selkeissä risteyksissä kääntyy kääntyvän reitin kaista, mutta kääntymättömän reitin kaista ei käänny (eli etenee suoraan). Tällöin ei tule vaikeuksia ensikertalaisillekaan vaikka kaistaviivat olisivat esimerkiksi lumen peitossa. Tämä osaisi edellä olleiden ymmärrettävien kaistamerkkien ohjaamana asettua tarkoittamalleen kaistalle ajoissa ennen risteystä - eikä joutuisi hämmennyksiin ja temppuilemaan itse risteyksessä. Nyt kääntymättömänkin reitin kaista kääntyilee ja kääntyvän reitin kaista kääntyy niin tiukasti, että esimerkiksi linjuri ei mahdu kaistalleen. Sillan uusiminen oli verorahan ilmaanheittämistä. No, palvelihan se toki sillantekijän liiketoimintaa. Jos järkeä olisi käytetty, olisi tehty raitiotiesilta viereisen Savilinnantien jatkeelle (josta kulkuyhteys kulki vanhastaan). Silloin raitiotiesilta olisi tullut ohittavan junan kolmanneksi viimeisen vaunun kohdalta rautatien yli. Ylityksen jälkeen olisi ollut puolen kilometrin verran tilaa laskeutumispengertä varten (joutomaata jota ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen). Alkuperäiselle Sepänkadun sillalle ei olisi tarvinnut tehdä mitään ja risteys olisi nykyistä uutta paremmin toimiva. |
||||
|
|
22.08.2022 21:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Milloinkas muuten ratapiha on purettu? Yritin katsella Vorg-kuvista mutta tarkkaa ajoitusta en niistä saanut, joskus 2014 jälkeen kuitenkin. Maastokartta päivittyy nykyään useissa tapauksissa varsin nopeasti, mutta siellä on Kolhon raiteet vielä olemassa. | ||||