Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.05.2023 22:51 | Uwe Geuder | ||
| Siitäkään ei ilmeisesti Suomessa paljon puhuttu, että tehtaalla ammuttiin lakkoilevia työläisiä vain muutama vuosi ennen Sr1:sten tilausta: https://en.wikipedia.org/wiki/Novocherkassk_massacre | ||||
|
|
26.05.2023 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| NEVZ:n "mökki" on saksisankavirroitin. | ||||
|
|
26.05.2023 22:42 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, logo ei ole muuttunut vuodesta 1970 ainakaan. Ei taida olla ihan niin paljon markkinointi-ihmisiä töissä kuin monessa muissä yrityksissä. Englanninkielisessä Wikipediassa logosta puuttuu se "mökki": https://en.wikipedia.org/wiki/Novocherkassk_Electric_Locomotive_Plant Mistähän siinä kyse? Suomenkielinen artikkeli ei edes ole. Lehdistötiedotteet eivät ole täysin muuttuneet neuvostoajasta: https://www-nevz-com.translate.goog/news_page.php?id=1078&_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=en-US&_x_tr_pto=wapp |
||||
|
|
26.05.2023 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Uwe: näkemäsi "viisikulmainen symboli" Sr1:n kyljessä on valmistajan NEVZ:n logo (НОВОЧЕРКАССКИЙ ЭЛЕКТРОВОЗОСТРОИТЕЛЬНЫЙ ЗАВОД). Siinä on saksisankavirroittimen sisässä kyrilliset Н ja Э kirjaimet. https://www.nevz.com/ |
||||
|
26.05.2023 21:41 | Jorma Rauhala | ||
| Kerran joskus muinoin Käsivarrentietä pohjoiseen ajaessa, oltiin jo ajettu ties vaikka kuinka pitkät matkat erämaan maisemissa, niin yht´äkkiä tien varressa oli kyltti: Kauppa 50 km No sehän oli vain kiva etumerkki, ja sitten ½ tunnin kuluttua jo kurvattiin sen puodin pihaan. |
||||
|
26.05.2023 21:24 | Jorma Rauhala | ||
| Sj:n uusille pääraiteille oli luonnollisesti rakennettu myös laiturit. Sellaiset juuri asiansa hoitavat. | ||||
|
26.05.2023 21:12 | Jorma Rauhala | ||
| P69:n 1.lk palaa jo samana iltapäivänä Oulusta Hesaan. H63 liikennöi Roista Kemijärvelle. |
||||
|
26.05.2023 20:58 | Reijo Salminen | ||
| Mielenkiintoista pohdiskelua, huomenna kuulemme sitten miten SFP suhtautuu säätytalossa neuvoteltuun kompromissiin, saas nähdä miten nyt käy. | ||||
|
|
26.05.2023 20:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Båtvik (tai oikeastaan Kantvik) ei kelvannut Helsingille siksi että Finnlines varustamo oli ostanut maa-alueet sataman ympäriltä ja halusi perustaa yksityissataman joka kilpailisi Helsingin omat satamat ulos. Finnlineshan oli markkinajohtaja rahtilaivaliikenteessä ja olisi sen voinut tehdäkin, eli Helsinki olisi jäänyt ilman satamatuloja. Helsinki joutui jopa maksamaan Finnlinesille siitä että he luopuvat omasta satamahankkeestaan. Siis antoivat jonkun tontin Helsingissä (muistaakseni Kampin jonkun arvotontin) maksuksi Finnlinesille ja Helsinki sai arvottomaksi muuttuneet maa-alueet Kirkkonummelta. Tietysi kirkkonummen kunta ilmeisesti joutui välikäteen, kun huomasivat että Helsinki ja Finnlines päättävät jokka tapauksessa heidän pään yli. |
||||
|
|
26.05.2023 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, se miksi otin oletuksekseni "bättre-folkin"- suojelun pahoilta finjääveleiltä johtuu kahdesta omasta kokemuksestani. Toinen oli se kun, suursatamaa suunniteltiin etelärannikolle (toteutui Vuosaaressa), niin vaihtoehtoina olivat muun muassa Inkoo, jossa sijaitsevan voimalaitoksen tiimoilta oli jo satama olemassa. Sitä ei olisi tarvinnut kuin "pikkuusen" laajentaa, niin siinä ratkaisu. Inkoolaiset svedupetteripoliitikot kielsivät ajattelemastakaan koko juttua. Toisena vaihtoehtona oli Båtvik, jossa oli Porkkalan vuokraajien jäljiltä myös oli satamarakenteita, Kantvikin/Pikkalan alueen teollisuuslaitosten (Suomen Sokeri, Gyproc, Nokian Kaapeli ja Alumiini) hyväksi. Upinniemi/Obbnäs-laivastoasema tosin naapurina! Näihin kumpaankin satamaan johti ihan käypäisä meriväylä. Båtvikiin oli jo olemassa rautatieyhteys rantaradalta, eikä Inkoo olisi ollut maastollisesti hankala yhteysraidetta ajatellen. Kirkkonummi kaatoi Båtvikin suursatamahankkeen luontoarvoihin vetoamalla. Hmm, no miksei, rannikko on Båtvikissa rikkonaisempaa kuin Inkoossa. Ja kuinkas kävikään, mitenkähän laaja työntekijäparvi nytkin Vuosaaressa työjelee? Yksi kokemus vielä: 1983 lopulla Alumiini haki talousosastolle toimihenkilöä. Silloinen avokkini tuli valituksi, koska hänellä oli ruotsinkielinen sukunimi. Jos hän olisikin ollut Maija Mölsä nimeltään, olisi takuuvarmasti häneltä noussut tie pystyyn |
||||
|
26.05.2023 19:19 | Uwe Geuder | ||
| Olen aina ihmetellyt, kuinka paljon ne ovat suomalaisia vaunuja leveämpiä. Vai onko se enimmäkseen optinen harha matalien selkänojien takia? | ||||
|
|
26.05.2023 19:05 | Uwe Geuder | ||
| Sen tyylistä: http://www.baureihe110.de/images/Technik/E10FalteSkizze.jpg Minusta niitä on Saksassa ollut "aina". En muista nähneeni semmoista Sr1:stä, Dr13:sta jne. | ||||
|
26.05.2023 19:00 | Panu Breilin | ||
| Tavara-asemallakin näyttää olleen runsaasti vaunuja purettavina/lastattavina tuohon aikaan. | ||||
|
|
26.05.2023 18:49 | Erkki Nuutio | ||
| Partekin oli perinteisesti kalkin, sementin ja vuorivillan tuottaja. Sen taloudellinen menestys ei perustunut tekniseen luovuuteen, vaan kilpailijoiden ostamiseen ja tuotteiden hinnan optimointiin kartelleilla (ensin kotimaisilla, sitten ruotsalaisilla). Ennen tällaista (joka on nykyään paljolti laitonta) ei suuremmin estetty. Mahdollisissa vaikeuksissa olivat hyvät veljet ja joustavat lakimiehet apuna. Koneenrakennustaan alkoi Partek laajentaa vuonna 1977 ostamalla merkittävistä vaihtolavakeksinnöistä muodostuneen ja laajentuneen Multiliftin. Tällä oli laajaa ja menestyksekästä vientiä Euroopan maihin. Kun Partek osti ja liitti edelliseen ruotsalaisen Hiab-Focon, on lopputulos vuosikymmenien ja monien vaiheiden jälkeen, yllätys, yllätys : Kaikki Multilift- ja Hiab-Foco-tuotteet ovat nykyään ruotsalaisia Hiab -tuotteita. Yritys on nykyään Cargotec Oyj, josta Herlinin suku omistaa 66%. Cargotecille nämä päätyivät sopivin ehdoin Partek-yhtymää hävityksen myötä. Todettakoon vielä, että samassa hävityksessä Cargotecille päätyivät Sisu- vetomestarit, jotka Taxell oli jo häpäissyt Kalmar-nimisiksi (valmistettiin silloin Valmetilla Härmälässä) ja Valmet -trukkien laajuudeltaan merkittävä valmistus. Taxell oli jo häpäissyt nämä Kalmar -nimisiksi ja lahjoittanut kaikkine tuoteoikeuksineen Ruotsista ostamalleen vähäiselle Kalmar Industrin trukkitehtaalle. Tämä sai kelpo pesämunan (dinoraurusmunan kokoisen). Lähes heti nämä saatuaan Cargotec-Herlin siirsi vetomestarit Härmälästä Puolan Stargardiin EU-tuilla rahoittamaansa uuteen tehtaasen. Tämä rahoitti koko ostoksensa myymällä Valmet/Valtra -traktorit ja Sisu-Diesel -nimisiksi muuttuneet Valmet -taustaiset dieselmoottorit AGCO-yhtymälle jenkkilään. Kun Sisun autot (Karjaa) ja akselistot (Hämeenlinna) tulivat Partekille, oli Partek-yhtymän suhtautuminen niihin vihamielinen, niin teoissa kuin julkisuudessakin. Muistan Euroopan johtavan raskaiden ajoneuvojen IAA-näyttelyn, jossa Partek Cargotecillä oli suuri ulko-osasto. Puolella sanallakaan ei haluttu paljastaa, että omistuksessa ovat Sisun kuorma-autot ja akselistot. Tämä vaikka mm. jokainen saksalainen kuljetusalalla tunsi ja osoitti suurta arvostusta Sisuja kohtaan näiden kilpailuissa saavuttamien euroopanmestaruuksien seurauksena. Mistä johtui Taxellin ja Partekin viha Sisua ja Karjaata kohtaan ja umpisokeus mahdollisuuksien suhteen? Selitys että Taxell (Rkp) ei halunnut Karjaalle suurta määrää etupäässä suomenkielisiä sisulaisia (näkymä vähintään tuhat + perhe) ei vaikuta täyspäiseltä, vaikka tällaistakin on toteutunut kiihkeissä viikinkiseuroissa. Taxellin (Partekin) myötä paloi stiftelserahaa tukuttain. Ehkä se oli yhteiskunnallisesti tervehdyttävää. Cargotec myi heti Sisu-autot toimivalle johdolle, samoin akselistot. Rahoituksellisesti vahvoja omistajia ei kuitenkaan tullut ja Sisun kattava myynti- ja huoltoverkosto ja tuotantovolyymi oli jo tuhottu. Näin meille suomalaisille on jäi vain vähäisesti jäljelle näistä vuosikymmenten työn tuloksista. Hyötyjiä ovat olleet kiinteistö- ja muut keinottelijat sekä työpaikkojen ja valuuttatulon osalta ainoastaan Ruotsi. |
||||
|
|
26.05.2023 18:47 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos linkistä! En muista nähneeni sitä vielä satunnaiskuvana. Selitys lienee hyvin tarkkaa, mutta yksi kuva visi vielä kertoa vielä enemmän kuin 96 sanaa :) | ||||
|
|
26.05.2023 18:00 | Timo Haapanen | ||
| Topi Lajunen on kirjoittanut seikkaperäisen selvityksen tuulettimista ja niihin liittyvistä ritilöistä https://vaunut.org/kuva/9894 | ||||
|
|
26.05.2023 17:48 | Uwe Geuder | ||
| Mistä löytyisi räjäytyskuva tai muu kaavio, josta näkisi miksi näin on? | ||||
|
|
26.05.2023 17:35 | Uwe Geuder | ||
| Ero näkyy kai tässä: https://vaunut.org/kuva/161862 Ja varmistakseen, että 3059:llä on myös se toinen puoli: https://vaunut.org/kuva/153623 Olen joskus huomannut, että toisella on sivussa keskellä "Made in USSR" -laatta ja toisella semmoinen viisikulmainen symboli. Taitaa olla näin, että "Made in USSR" on sillä puolella, jossa on pitempi ritilärivi. |
||||
|
|
26.05.2023 16:48 | Timo Haapanen | ||
| Et ole ainoa :) | ||||
|
26.05.2023 15:59 | Jussi Tepponen | ||
| Sattumalta sattui silmiin hauska yksityiskohta, että numero 335 on todenäköisesti viimeinen Märkische Lokomotivfabrik:in numerolla valmistettu veturi. Kyseisen veturin jälkeen tehtiin ilmeisesti vielä yksi kattila numerolla 336. Tuo listaus löytyy tämän sivun alalaidasta: http://www.lokhersteller.de/lokbau/oundk.htm |
||||
|
26.05.2023 15:46 | Kai Krause | ||
| OK, kiitos, korjataan. | ||||
|
|
26.05.2023 15:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, kertomasi perusteella voisin päätellä, että Partek-Taxellia ei alkuunkaan kiinnostanut suomalaisen tuotteen menestys maailmalla, koska hänen agendansa nimenomaan oli "Bättre Folkin" etujen edistäminen. Eikä tällaiseen yksinkertaisesti mahdu työpaikkojen lisääminen ruotsinkielisellä Uudellamaalla. Satans sentään, RKP menettäisi johtoasemansa SKP:lle ja kuinka silloin kävisi käsipalloilulle...? (Fy fittan!) Niin kuin kuvittelinkin demokratian olevan kelvollinen yleisen edun edistäjänä, niin kaikkien näiden touhujen takia alkaa valistunut diktatuuri kiinnostaa. Siitäkin huolimatta, ettei sitä ihmiset koskaan pysty toteuttamaan (muinainen roomalainen maanviljelijä Cincinnatus oli poikkeus!). |
||||
|
26.05.2023 13:27 | Simo Virtanen | ||
| Mitä lienee aikalaiset puhuneet rikkaitten rinteestä? Varmaankin samaa. Onkos tuossa lähinnä rataa olevassa talossa asuntoja alakerroksissakin? Olisikin hieno olla ikkunat suoraan asemalaiturille. Ei tarvitse juniabongatekseen nousta soffalta. |
||||
|
26.05.2023 13:20 | Juha Kutvonen | ||
| Ainakin eräästä sarjan vaunusta on havainto Tukholmasta: https://www.vaunut.org/kuva/61963 | ||||
|
26.05.2023 12:23 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kuopio Tavaran itäpään kopissa lienee kans vielä? | ||||
|
|
26.05.2023 11:56 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolla kopissa lienee viimeisiä aikojaan käytössä vielä kampiasetinlaite, yksi maan viimeisistä. | ||||
|
26.05.2023 11:52 | Jouni Hytönen | ||
| Varhaisimmassa vaiheessa Jämsän suunnasta tuleva rata liittyi Haapamäen rataan vaihteen kautta ennen varsinaisen ratapihan tulovaihdetta ja molemmista suunnista oli siipiopastimet. Säynätsalon ja Keljonlahden liikennehän alkoi jo ennen varsinaisen oikoradan valmistumista. Vasta tuolloin 1977-78 ratapihan eteläpää muokattiin nykyiseen asuunsa ja Jämsän suunnasta tultiin ja tullaan edelleen suorilla raiteelle 2. Edelleen vuonna 1993 asennettiin kolme 80 km/h pitkää vaihdetta mahdollistamaan 80 km/h nopeus sekä raiteella 1 että raiteella 2 molempiin suuntiin läpi Tampereelta Pieksämäelle. | ||||
|
|
26.05.2023 11:45 | Jouni Hytönen | ||
| Jostain syystä Mikkeliin ei oltu sijoitettu laisinkaan Maseja, niistä jäivät ajokokemukset itselle hyvin harvinaisiksi. Protoja oli lauma, samoin maasto-SK181-Sisuja. Raseja myös noin 25 kpl, mutta vuoden 1995 säästötunnelmissa niillä ei juurikaan ajettu. | ||||
|
26.05.2023 11:39 | Rainer Silfverberg | ||
| En tiedä tarkkaan juuri tästä mutta joidenkin Transwaggonin Suomessakin liikkuneiden vaunujen H0 malleja saa ostaa ainakin eBaysta. | ||||
|
|
26.05.2023 11:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoittavatko nuo merkinnät VR:n vieressä (SJ DB DSB NS) että vaunulla on sallittu (tai ollut sallittu) ajaa myös Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa? | ||||
|
|
26.05.2023 11:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllähän ratapölkkyjä edelleen kyllästetään Haapamäellä. | ||||
|
|
26.05.2023 11:00 | Markku Naskali | ||
| Aika sööttiä ja tuoksuvaa ainetta. Käytetäänkö sitä vielä nykyisin johonkin? | ||||
|
|
26.05.2023 10:40 | Timo Salo | ||
| Aina sitä oppii uutta, kun tuo Johnin mainitsema nimi "Huuva" on minulle tuttu ennestään vain savun-/kärynkerääjänä! :-)https://www.taloon.com/huuva-valugrilli-rst | ||||
|
|
26.05.2023 10:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Juna on Sm2 6083, 6283 on Eioc-liitevaunun numero. | ||||
|
|
26.05.2023 09:51 | Teppo Niemi | ||
| Mahtaneekohan kyseistä TWAn vaunua saada H0 mallina. | ||||
|
|
26.05.2023 09:23 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä Sisu (Sisu-Auto Oy, Karjaa) Sisu-akselistoineen (Sisu-Axles Oy, Hämeenlinna) toimittaa autoja kuljetusyrittäjille - kolmen Sisu-Polarin näyttävä osasto on parhaillaan esillä Kuljetus -näyttelyssä Jyväskylässä. Vierellään ovat isoisten kilpailijoidensa osastot. Sotilasajoneuvot esiintyvät omissa näyttelyissään. Yrityksiä tuhonnut Partek-Taxell hajotti aikanaan Sisu-yhtymän (Sisu + Valmet -trukit ja -traktorit, trukit lahjoitti Ruotsiin). Cargotec-Herlin, ostettuaan jäännöksen valtion hävittämältä Partek Oy:ltä, vei johtoasemassa olleet vetomestarit Puolaan (EU-tukien voimalla). Asiakkaat eivät näitä kuvioita ymmärtäneet eivätkä hyväksyneet. Ne nostivat johtoasemaan perheyhtiö Terbergin. Tämä tekee nykyään vetomestareita noin 1500 ihmisen voimin hollantilaisella palkkatasolla kaikkiin maailman satamiin. 1500 työntekijän lisäys olisi virkistänyt kuihtuvaa Karjaatakin (Raaseporia). |
||||
|
26.05.2023 09:01 | Panu Breilin | ||
| Koiviston satamaradalla taisi olla vain matalampi (maa)leikkaus ja ympäristö siellä oli muutenkin erilaista radan poikki kulkeneine maanteineen jne. Rauman satamaradalla oli tämän oloinen raiteisto myös ja siellä lisäksi on kallioleikkaus. Mutta kalliot eivät ole noin jyrkkiä. |
||||
|
|
26.05.2023 08:33 | Erkki Nuutio | ||
| Muuten ehdottaisin Römpöttiä, mutta siellä ei ollut kuvan kallioleikkausta. Römpötin kylässä oli luonnonsatamasta muodostunut mittava Makslahden (koko)puutavaran vientisatama. Siellä oli 1930-luvulla yhdeksän pistoraidetta laivattaviksi purettavia tukkikuormia varten. Tukit lastattiin laivoihin pääosin redillä (eli uitettiin laivan vierelle). Lautatavaralle oli lyhyitä laitureita. Makslahden asema oli heti sataman eteläpuolella. (Toivo Tikka: Römpötti - Satamakylä Koivistolla, Römpötin kylätoimikunta 1989, 206 s). Mieleen tuli myös Koiviston satama (tekeillä), mutta kallioleikkaus taitaa puuttua sieltäkin. |
||||
|
|
26.05.2023 08:22 | Kari Haapakangas | ||
| Aakeenlaakeeta kuin soramontussa, mutta eikö tuolla taustalla ole kallioleikkaus? | ||||
|
26.05.2023 08:20 | Kari Haapakangas | ||
| Meinaa hukkua kaiken informaation alle, mutta onhan siinä kolmioraidekin mahdollistamassa veturin "ympäriajon" | ||||
|
|
26.05.2023 08:07 | Kari Haapakangas | ||
| Aika harvoin tuli oltua Masin matkassa, se kun oli tykistölle kuitenkin liian köykäinen peli. Rasi sen olla piti! Eikä sekään aina riittänyt. Yksi yönseutu vietettiin kiskomassa #"% surkealla telillä varustettua MAMS-konttia pellosta kolmen Rasin avustuksella. Jälkeenpäin piti vielä käydä penäämässä avustaneilta kuskeilta kaasutiivis taskulamppu takaisin jaoksen kalustovahvuuteen. | ||||
|
26.05.2023 01:35 | Mika T. Polamo | ||
| Maailmalla JA nyt myös Suomessa. Mä lähden Europpaan Suomessa on tylsää. | ||||
|
|
26.05.2023 00:08 | John Lindroth | ||
| Tuo Timon mainitseva nahkapipo on myös meidän prätkäkundien tuntema itsekin Stadin prätkäjengiin kuuluneena huuva,eli tuo on huuvamies,Kerran yksi Huuvamies piti valtavaa meteliä yöllä Brittirallissa Rotoxillaan Itse olin tuolloin saapunut tilaisuuteen omalla Norton Commando 850 Mk3 Electric Start versiolla! | ||||
|
|
25.05.2023 22:11 | Simo Virtanen | ||
| Masi on Sisun kulta-ajan tuotteita, kuten oli Pasit, Vetomestarit ja akselit ylipäätään. Olivat aivan maailmanluokan vehkeitä kaikki. Kaikki myytiin kun Partekista tuli Sisun omistaja, koska eihän Suomessa sellaisia voida/kannata rakentaa. | ||||
|
|
25.05.2023 22:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, jonkin verran merkittävää Jykylän ratapihan parannustyöskentelyä tehtiin siinä 1977 - 1978 tienoilla ja mennessä, liittyen juuri Jämsän oikoradan henkilöliikenteelle avaamiseen. Tavaraliikennehän siellä alkoi 1977 marraskuun alussa. | ||||
|
25.05.2023 22:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kurt, sen Dm8 Porkkana-junan kohtalo kertoo selvästi sen, kuinka pölvästimäinen sarvikuonomentaliteetti kukkii ja voi erinomaisen hyvin täällä rutsaisessa Suomessamme. Dm8 kunnostettiin pieteetillä hienoon kuntoon ja ajokelpoiseksi VR Turun konepajalla. Sitten se ajettiin omin konein Kaipiaisiin vaunuhalliin seisomaan. Kyseinen vaunuhallihan oli niiiiin hieno ja tiivisseinäinen, että karvalakin pystyi heittämään sen molempien sivuseinien läpi, yhdellä heitolla, jopa! Junaa ajaneen kuljettajan mielestä Dm8 5003 + CEikv 5502 + Dm8 5004 toimi matkalla oikein hienosti. Tarkoitushan oli käyttää sitä erikoistilaisuuksissa ja myöskin tilaus - ja juhlajunana. Siihen se olisi sopinut erittäin hyvin paikkalukunsa ja keittiöosastonsa puolesta. Mutta. Niinkin tarkoin, kuin Hesaria aina tähän iltapäivään asti luin, missään EI NÄKYNYT minkäänlaista mainostusta tai edes pikkuilmoitusta siitä, että nyt olisi tällainen juna arvoisten asiakkaitten käyttöön tilattavana. Valtakunnan päälehdessä, siis! Vai keittikö junan tilausajon hinnoittelu "vähän" yli? Epäilen tätä, koska vanhan Valtionrautateiden aikaan asiat osattiin, kun tilausiikennettä sentään oli... Ja vielä kun sen vaunuhallin kunnossapito ja vartiointi oli niin "hyvin" hoidettua ja "huolellista", niin hupsista - vähän lipsahti! Että voi Vantaanlaakso eikun Vandalen sentään! |
||||
|
|
25.05.2023 21:37 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikka maisema on periaatteessa erittäin tuttu, tällaista soratukikerros + K43-kiskot + puupölkyt-maisemaa en ole ehtinyt nähdä. Havainnot alkavat näkymästä, jossa on jo sepeli, UIC54-kiskot ja betonipölkyt ykkösellä ja kakkosella, mutta ei vielä sentään sähköistystä. | ||||
|
25.05.2023 20:29 | Arto Papunen | ||
| Nyt oli Joroinen ilmestynyt Fenniarailin aikatauluihin 3-4.7 ja edellisinä viikkoina löytyy kahteen otteeseen myös Naarajärvi aikatauluista. | ||||
|
25.05.2023 20:19 | Eljas Pölhö | ||
| Vaunun A80 hylkäysraportista poimittua: Vaunu on rakennettu 1877. Se on ollut ylijohtajan käytössä. "Vaunussa on kaasuvalaistus, liukulaakeripyöräkerrat, A6-telit, joissa on erikoisjouset. Vaunu on korirakenteeltaan osittain laho, mutta maalaukseltaan niin tyydyttävässä kunnossa, että se voidaan sellaisenaan siirtää Rautatiemuseolle, joka on ollut siitä kiinnostunut." "Vaunu on seisonut Helsingin ratapihalla kylmillään 22.2.1962 alkaen ja jo aikaisemmin ollut käyttämättömänä parisen vuotta." HUOM. Konetoimiston kirjelmissä vaunu kulkee tunnuksella A80 (ei esim A 80, kun A-vaunujen merkinnästä minua on huomautettu). Sama koskee vaunua A41, joka hylättiin samalla kertaa. Näin siis 1965. A41 ja A80 hylättiin toukokuussa 1965. |
||||
|
25.05.2023 17:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Harri, realismin mainetta hieman heikensi niin sanottu "sosialistinen realismi"-taidesuuntaus tuolla inhan itäystävän tontilla. Se oli ylhäältä mahtikäskettyä ja taiteilijat siihen "suostuivat" Siperia-nimisen taide-"akatemian" uhalla. | ||||
|
|
25.05.2023 17:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, ennen Hakaniemen hallin remontin aloittamista vuonna 2018, tuollaisia nahkapipoja oli siellä yläkerrassa myynnissä. Värinä vaan oli iloisen musta, klassisen puuvaununruskean sijasta. | ||||
