Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.08.2022 22:21 | Lasse Reunanen | ||
| No sieltähän se ajankohta löytyi, kun vaan ymmärsi kuvasta katsoa numeron... | ||||
|
15.08.2022 22:17 | Lasse Reunanen | ||
| Vertailin useita Wellamon ja Oihonnan kuvia, niin Wellamon rungossa avoimien lastiovien perän puolella oven alareunan korkeudella on jokaisessa kuvassa musta piste, ikkunaventtiili tai joku muu avattava luukku, tms. Oihonnan kuvissa sitä ei näy yhdessäkään. Eli melkein varmasti voin julistaa tuon laivan Oihonnaksi. Elisiis silloin se on kuvattu 16.5.1898 jälkeen. | ||||
|
15.08.2022 22:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Uad-vaunujen rakenneselostus löytyy vuoden 1990 VR-tiedotuksista numerossa 37/90, sivuilta 9–10 (PDF-dokumentin sivut 420–421.) https://www.doria.fi/handle/10024/171680 | ||||
|
|
15.08.2022 22:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Sepelivaunuja on pääasiassa kahta erilaista, BMo ja Uad. BMo-vaunusta on myös Etvsa-muunnelma, joka sisältää sepeliauran. NRC Group (ex. VR Track, ex. VR-Rata) on käyttänyt jokaista niitä, ja näköjään käyttävät muutkin. | ||||
|
15.08.2022 22:07 | Oula Ahlholm | ||
| On tämä näinkin komea kuva! | ||||
|
15.08.2022 22:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä betonisilta on rakennettu vuonna 1924. Millainen silta tässä oli alun perin? | ||||
|
|
15.08.2022 22:02 | Petri Kiviniemi | ||
| Tallbergin talo lienee valmistunut varsinaisesti vuonna 1898. | ||||
|
|
15.08.2022 22:00 | Lasse Reunanen | ||
| Tuon Oihonnan tai Wellamon erottaminen on hieman haasteellista. Joitain eroja niissä kuitenkin oli. Jos on kuvattu heti valmistumisen jälkeen 1898, on kyseessä Oihonna, koska Wellamon runko oli aluksi musta. Se kuitenkin maalattiin hyvin varhaisrssa vaiheessa valkeaksi. Tarkkaa ajankohtaa en tiedä. Kuitenkin 1903 onnettomuudesta säilyneissä valokuvissa se on jo valkea. Uskoisin värinvaihdon tapahtuneen jo ensimmäisen tai toisen vuoden aikana. Mutta tämä on toistaiseksi oletus. Toisaalta en ole nähnyt Oihonnasta yhtään valokuvaa, missä ei takana yläkannella ole kankaisen suvikatteen kannatinkaaria. Wellamossa taasen ei noita kaaria eikä katetta alkuvuosina ollut. Eli vahvasti veikkaisin Wellamoksi, mutta en keväällä 1898. Toki voi olla Oihonnakin ensivisiitillään Helsingissä, mikäli nuo suvikatteen kaaret ei olleet siinä aivan alusta asti. Oihonna saapui Helsinkiin 16.5. ja aloitti linjaliikenteen 22.5. Wellamo saapui 2.3. 1898 Hankoon ja liikennöi aluksi sieltä käsin, ensivisiitin ajankohtaa Helsinkiin en tiedä. Mutta vahvemmin veikkaisin kevättä 1899 tai 1900. |
||||
|
|
15.08.2022 21:55 | Ilari Inkiläinen | ||
| Joo. Halusin ottaa pystykuvan kun ajattelin että on vain yksi veturi, eikä sen takia mahtunut. Enkä sitten siinä hässäkässä tajunnut kääntää kameraa vaikka olisi kerennytkin. | ||||
|
15.08.2022 21:54 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Tapsan tasan 50 vuoden takaiset näkymät ovat kyllä mahtavia! | ||||
|
|
15.08.2022 21:41 | Hannu Peltola | ||
| No hö, en tietenkään huomannut lukea kaikkia kommentteja! Rakenteilla oleva talo sopisi hyvin Tallbergin taloksi! | ||||
|
15.08.2022 21:36 | Valtteri Paakkari | ||
| Niin joo, Sm5-laivasto on ehtinyt vaihtaa väriä! | ||||
|
|
15.08.2022 21:34 | Jussi Tepponen | ||
| Juuri tuo rakennustyömaa on jota Erkki ehdotti Kruunuvuorenkatu 7:ksi. Google Streetview:n kanssa leikittyäni epäilen, että tuo voisi kuitenkin olla Luotsikatu 1, eli Tallbergin talo, joka valmistui tai otettiin käyttöön vuonna 1897: https://helsinginkaupunginmuseo.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0045de |
||||
|
|
15.08.2022 21:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan ajoittaminen olisi paitsi mielenkiintoinen haaste, myös hyödyllistä. Aika paljon nämä vanhat kuvat ovat arvailujen varassa. | ||||
|
|
15.08.2022 21:12 | Timo Salo | ||
| Joka urakoitsijalla omanlaiset sepelivaunut?https://vaunut.org/kuva/157098?tag0=6%7CTka8%7C | ||||
|
|
15.08.2022 21:09 | Hannu Peltola | ||
| Auttaako kuvan ajoittamisessa Skattalla kuvan oikeassa reunassa oleva suuren rakennuksen rakennustyömaa? Se on minusta korkeampi kuin tulli- ja pakkahuone, joka valmistui 1901. Nykyinen Scandicin hotelli eli vanha makasiiini K27 valmistui 1927 eli se ei voi olla tässä kuvassa. | ||||
|
15.08.2022 21:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä alue tulee aikanaan muuttumaan suuresti, kun Iso-Heikkiläntietä jatketaan tänne saakka ja paikalle rakennetaan uusi tasoristeys. Ruissalontie katkaistaan. https://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Kaavakartta&cp=6704505,23458308&z=0.5 | ||||
|
|
15.08.2022 21:04 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Eiköhän tuo ole ihan perus sepelivaunu. | ||||
|
|
15.08.2022 21:01 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo vasemmanpuoleinen laiva on s/s von Döbeln. Sekään ei auta kuvan ajoittamiseen, oli FÅA:n laivastossa vuodesta 1892 vuoteen 1941 lukuunottamatta takavarikkoa 1. maailmasodan aikana. | ||||
|
|
15.08.2022 20:58 | Timo Salo | ||
| Ei oikein mene jakeluun, että minkä viran tarpeeseen tämä vaunu on ja mitä sillä tehdään? | ||||
|
|
15.08.2022 20:46 | Jussi Pajunen | ||
| Kiva kuva, mutta oliko tuo toinen veturi niin kova yllätys, että ei mahtunut samaan kuvaan? | ||||
|
|
15.08.2022 20:45 | Jussi Tepponen | ||
| Kuva on Veljekset Karhumäki Oy:n kuva n:o 19352141, kuvattu 11.09.1935: http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/item.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23ilmakuva_p_19352141 |
||||
|
|
15.08.2022 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Wau, hyvä havainto Kurt! Kuvat suomalaisista yksittäisten ratojen vaunuista ovat todella harvinaisia ja en ollut koskaan ennen nähnyt kuvaa Waasan radalle merkitystä vaunusta. | ||||
|
15.08.2022 20:33 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva onkin jäänyt huomaamatta. Upea on! | ||||
|
15.08.2022 20:32 | Hannu Peltola | ||
| Tuomas, Olet aivan oikeassa, tämä Mustangin vuoden 2008 Grabber Orange -sävy ei ole kaikkein tavallisin! Minulla on tiedossa kolme oranssia uudempaa Mustangia: tämä, sen lähes identtinen kaksoisveli ja uudemmalla vuoden 2012 jälkeisellä korilla ja "Schoolbus Yellow" -oranssisävyllä maalattu nuorempi veli. En ikävä kyllä ollut Jämsässä perjantaina, tämä Mustang vietti silloin aikaansa tylsästi Mäntsälässä ja työpaikalla Metsälässä. | ||||
|
|
15.08.2022 20:31 | Lasse Reunanen | ||
| Oikealla näkyvän laivan keula on Effoan s/s Orionin keula, mutta sen tunnistaminen ei auta kuvan ajoittamiseen mitenkään. | ||||
|
15.08.2022 20:20 | Miitre Timonen | ||
| Khi toiseen -testi lienee kehitetty täällä. | ||||
|
|
15.08.2022 20:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan oikeassa reunassa on Vaasan rautatien (WJ, Wasa Jernwäg) katettu tavaravaunu. On kenties yllättävää, että vaunussa on edelleen Vaasan rautatien tunnus, vaikka valtion eri rautateiden kalustot siirrettiin yhteiseen kalustoluetteloon jo 10 vuotta aikaisemmin (jos kuva on ajoitettu oikein), eli vuonna 1887. | ||||
|
|
15.08.2022 19:55 | Tuomas Pätäri | ||
| On upea, hienoon maisemaan on tyylikäs juna sovitettu. | ||||
|
15.08.2022 19:50 | Tuomas Pätäri | ||
| Erinomaisen kaunis otos, ja mielenkiintoinen kuvasarja kokonaisuudessaan. | ||||
|
15.08.2022 19:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä on tunnelmaa näissä yökuvissa! Hyvä setti kuvia. | ||||
|
|
15.08.2022 19:42 | Tuomas Pätäri | ||
| Hmm, koska näitä ei samaa väritystä myöten varmaan lukemattomia Suomessa ole, niin täytyykin kysyä, että sattuiko kyseinen kosla sijaitsemaan Jämsän Nesteen pihalla viime perjantaina? | ||||
|
15.08.2022 19:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Vorgia on jälleen kesällä ehtinyt seurata vähemmän, ja nyt tämä keskustelu kaikessa kiehtovuudessaan pomppasi silmille. En tiedä onko Vorgiin pistetty useitakin kenkäpareja näytille, mutta Juhanin kommentista tuli ainakin yksi oma kuva mieleen :) https://vaunut.org/kuva/41611 | ||||
|
15.08.2022 18:52 | Petri Nummijoki | ||
| Miten kuljettajat ovat yleensä suhtautuneet manuaalityön suurempaan määrään? Koettiinko asia positiivisena (enemmän virikkeitä) vai hankalana ominaisuutena? | ||||
|
|
15.08.2022 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos monen vetovaunun junassa suuntaa osoittava merkkilamppu ei pala, on mentävä vetovaunu vetovaunulta läpi suuntalaatikon asennot, lattialuukku avaamalla ja luomalla pistävä katse suuntalaatikon paineilmasylinterin männänvarteen, että kummassa asennossa se on. Jos suunta on väärin, niin asia hoituu irroittamalla välikaapeli, laittamalla plumpsi vaunun takapäähän ja sitten pöytä auki ja suunnanvaihto, jos moottori on jo käynnissä. Tämän jälkern pöytä kiinni, plumpsi pois ja välikaapeli paikalleen (jos vetovaunu ei ole viimeisenä). |
||||
|
15.08.2022 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Myös ornitologit voivat innostua kuvasta! | ||||
|
|
15.08.2022 15:53 | Topi Lajunen | ||
| Vähän tekniikasta taustalla: Jarruja ohjataan sähköllä (jännitteellä irrotetaan, jännitteen katkaisulla jarrutetaan, ja halutun jarrupaineen ylläpitäminen hoituu siten, että kahdesta jarrupiiristä vain toinen on jännitteinen. Sm1/2:ssa on identtinen systeemi.) Kukin vaunu sitten reagoi itsenäisesti näihin ohjausjännitteisiin. Tehoa ohjataan koko junan läpäisevällä paineilmaa käyttävällä ajojohdolla. Mitä suurempi paine, sitä enemmän ruiskutusta koneissa. Oikean laidan ajokahvalla sitten kontrolloidaan tätä kaikkea. Siinä on viisi asentoa, edestä taakse päin: 1: Jarrujen irrotus, ajojohdon täyttäminen. Jarrupiirit jännitteiset, ajojohdon painetta lisätään, ruiskutus kasvaa. 2: Jarrujen irrotus, ajojohdon painen pito. Sama kuin yllä, mutta ajojohdon paine pidetään vakiona (miinus vuodot...). Tämä on normaali asento kun ajetaan, eikä ole tarvetta tehdä muutoksia vetovoimaan. Muutokset asennoilla 1 ja 3. 3: Jarrujen irrotus, ajojohdon paineen poisto. Ruiskutuksen vähennys tai jarrutuksen keventäminen, riippuen kummasta tilasta ollaan tulossa. Käytännössä siis tässä asennossa juna siirtyy kohti rullausta. Moottorijarrutusta kuitenkin vältettävä. 4: Jarruvoiman pito. Toinen jarrupiiri jännitteinen, toinen jännitteetön. Vaunut ylläpitävät senhetkistä jarruvoimaa. Muutokset jarruvoimiin asennoilla 3 ja 5. 5: Jarrutus. Jarrupiirit jännitteettömät, jolloin jarruvoima kasvaa kohti maksimiaan. Tällä siis sekä aloitetaan jarrutus, että lisätään jarruvoimaa. Lisäksi sitten toisella kädellä valitaan vaihteita. Suuremmalle vaihtaessa moottoreiden ruiskutus ajetaan vaihdekahvan ollessa käännettynä alas automaattisesti (joskin tätä voi vähän huijata), kun taas pienemmälle vaihdettaessa tulee kuljettajan lisätä ruiskutusta itse, jotta moottoreiden kierrosluvut sopivat paremmin uudelle pienemmälle vaihteelle. |
||||
|
|
15.08.2022 15:46 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Se taitaa olla Kupla-pääte. (Tietääkseni) | ||||
|
15.08.2022 15:43 | Hannu Peltola | ||
| Onko Jukka tosiaan näin? Täytyykin katsoa! | ||||
|
|
15.08.2022 15:33 | Tauno Hermola | ||
| Mikä tuo näyttö on, tablettiko vain ja siihen avattu aikataulu? | ||||
|
15.08.2022 14:38 | Timo Mattila | ||
| Laitettu ajokuntoon Toijalassa Museoveturiseuran toimesta. Ja Topparoikka Ry:lle myyty. | ||||
|
|
15.08.2022 14:32 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Monty Pythonin Hullu Maailma (Monty Python and the Holy Grail) elokuvan viimeinen kohtaus on kuvattu tuon linnan pihalla. | ||||
|
|
15.08.2022 11:56 | Mikko Herpman | ||
| Lyhyesti selostettuna, ajopöydän etureunan mustat isot kytkimet ovat toinen vaihteen valinta ja toinen suunnan valinta. Eli ensin valitaan suunta, ja sen jälkeen voi kytkeä vaihteita päälle. Ajopöydän oikeassa reunassa (ei näy kuvassa) on tehonsäätövipu millä voidaan sekä jarruttaa että kiihdyttää. Pienemmät nappulat ja painikkeet ohjaavat ovia, viheltimiä ja valoja. Oikeastaan mitään automatiikkaa ei ole, vaan kuljettaja valinnoillaan tekee kaikki ajoon tarvittavat liikkeet. Myöskään suojauksia ei juurikaan ole, eli tekniikka voi rikkoutua mikäli asioita ei tehdä oikeassa järjestyksessä ja oikea-aikaisesti. Mittarit kertovat moottorin lämmön, ajonopeuden, paineilman syöttöjohdon paineen, sekä tehonsäätö- ja jarrusylinterin paineet. Viheltimiä lukuun ottamatta kaikki kytkimet ja valitsimet ovat sähköisiä, eli niillä ohjataan samalla muita moottorivaunuja junassa. | ||||
|
|
15.08.2022 11:18 | Jouni Hytönen | ||
| Lätän ajaminen on varsin manuaalista työtä verrattuna vetureihin. Ei nyt sentään ole poljettavaa kytkintä, vaan nestekytkin. Pyrhösen Kimmon lättäkirjassa on aihepiiriä avattu. | ||||
|
15.08.2022 11:04 | Tero Korkeakoski | ||
| Niin, juuri sen takia ihmettelinkin kun näin kuvan päiväyksen ja muistelin että Seeprat käytettiin remonteissa vielä tuolloin toimineella Hyvinkään konepajalla. | ||||
|
Kuvasarja: Karkkilan radan nykytilaa |
15.08.2022 10:36 | Jukka Ahtiainen | ||
| Erinomainen kuvakertomus. Edesmenneellä kaverilla oli C-kasetilla nauhoitus HKR:n veturin vetämän junan matkassa. Lähdettiin talvella hänen Ladalla ajamaan ratapohjaa, laitettiin kasetti pyörimään ja kuvasin videolle vieressä. Valittiin lumisateen jälkeinen päivä, jolloin tietä ei oltu aurattu eikä hiekoitettu. Tunnelma oli täydellinen. Yhdessä kohdassa jäätiin kuitenkin hankeen kiinni ja yritettiin työntää autoa liikkeelle. Ohi ratsasti henkilö, joka tokaisi yläviistosta: "Eikö teillä ole muuta tekemistä!" |
||||
|
15.08.2022 10:07 | Jukka Ahtiainen | ||
| Auringonpaiste muuttui nopeasti sumuksi sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti. Tuli yllättäen tilaisuus yrittää tavoittaa vuosien takaisen Rautatieuutisten kuvan tunnelmaa. Alkoi mukava tapahtumapäivä junamatkoineen. https://vaunut.org/kuva/153173?u=2471&tag0=0%7CTr1%7C&tag1=17%7CVuodenajat%7CTalvi |
||||
|
15.08.2022 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Vaunujen tyypit voi asiantuntemuksella päätellä kattokaluistakin. | ||||
|
15.08.2022 09:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva, josta näkyy rautateiden status tänä päivänä: - perinteitä edustaa puiset ratapölkyt, tätä päivää keltaiseksi turvaväritetty kiskokulkine ja tie tulevaisuuteen on viitoitettu sähköllä. Hyvä kuva, Ilari! |
||||
|
|
15.08.2022 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli vanhanaikaiseen tapaan sanottuna: - juna pysähtyi Kontiolahti/Björnvikissä (Khi) aikatauluun merkittynä kolmiona. | ||||
|
|
15.08.2022 08:19 | Jaakko Pehkonen | ||
| Topparoikalle menossa Lahteen https://www.facebook.com/photo?fbid=742747930471795&set=a.650589356354320 | ||||