Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.05.2023 19:02 | Timo Haapanen | ||
| Juurikin tätä Destian härveliä vaimo kutsui hauskasti Helvetinkoneeksi, ja kyllä se täryttäessä aika jumalattoman mekkalan pitikin, kun se askelsi parin sadan metrin tuntivauhtia Seinäjoelta Lapuan suuntaan (rata on aivan meidän nurkan takana). Kun melu alkoi kuulua Seinäjoen suunnalta, tajusin kohta, että kyseessä ei voi olla minkäänlainen juna, vaan aivan outo muu laite, joka lähestyi hitaasti. Kyllähän minulle sitten Unimatin nähdessäni valkeni, että kyseessä täytyi olla tukemiskone, jollaista laitetta en ennemmin ollut nähnyt (enkä kuullut!) livenä. | ||||
|
22.05.2023 18:43 | Timo Haapanen | ||
| 3 x 6400 kW, ei taida voima loppua aivan äkkiä. | ||||
|
22.05.2023 18:39 | Timo Haapanen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
22.05.2023 17:07 | Eljas Pölhö | ||
| Toimituskielto oli poliittinen päätös. Tehtaat olivat valmiit ja halukkaat myymään veturit Suomeen. Myyntikiellon jälkeen Baldwin sai idean, että entä jos kootaan valmiista osista ja Alcon kuultua siitä he halusivat mukaan siihen diiliin. Yhdysvaltojen hallituksen myyntikiellossa mainittiin, että he pelkäsivät Neuvostoliiton esittävän vaatimuksia vetureista, koska ne olivat heidän tilaamiaan ja heitä varten rakennettuja. Silloin riskinä oli, että Suomi olisi ne luovuttanut. | ||||
|
22.05.2023 16:07 | Lari Åhman | ||
| Mahtavia hämäräkuvia taas Pasilta. Tuota Dr20:n valonheittimen himmeyttä olen usein pohtinut ja tässäkin se näyttää varsin kellertävältä - valaiseeko rataa miten hyvin? Tämä perustuu vain nähtyyn kuvamateriaaliin, muuta kokemusta valovoimasta ei ole. | ||||
|
22.05.2023 15:57 | Lari Åhman | ||
| Ja vuoden päästä vetovoimana voi jo hyvinkin olla virroittimellinen veturityyppi, varmaan aiemminkin. | ||||
|
|
22.05.2023 15:29 | Petri Sallinen | ||
| Valmiiden vetureiden toimituskielto Suomeen vuosien 1946-1947 aikana taisi olla amerikkalaisten osalta puhtaasti poliittinen: Suomen oletettiin luisuvan Neuvostoliiton etupiirin. | ||||
|
|
22.05.2023 14:57 | Eljas Pölhö | ||
| Wikipedian artikkelista kannattaa hypätä Suomea koskeva osuus ylitse, koska se ei ole ensimmäisen kappaleen osalta totta. Suomeen tulleet veturit on koottu osista, jotka olivat valmiina silloin kun toimitukset Neuvostoliittoon kiellettiin, ja lisäksi tarvittavista uusista osista. Valmiita, Neuvostoliitolle valmistettuja veureita, ei saanut toimittaa Suomeen 1946-1947. Vasta pari vuotta myöhemmin valmiit veturit päästettiin pannasta ja niitä tarjottiin myös Suomelle (myös VR oli kysellyt niitä), mutta niiden hankinnalle ei aluksi myönnetty valuuttaa ja sittemmin tarvekin poistui Jungille tehdyn Tr1-tilauksen ansiosta. Wikin artikkelin korjaamiseen tarvittavat tiedot löytyvät kirjasta "Höyryveturit Valtionrautateillä" myös valmiiksi englanninkielellä, jos joku haluaa korjata artikkelia. Minä en voi sitä tehdä, koska Wiki kielsi jo lähes 20 vuotta sitten minua kommentoimasta tai korjaamasta artikkeleita, joissa lähteenä on mukana minun toimittamani lehti tai kirja, vaikka en olisi lehtiartikkelin tai kirjan kirjoittaja. |
||||
|
Kuvasarja: Preeriaprojekti 13.5.2023 |
22.05.2023 14:42 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen laaja projekti ja parhaat onnittelut! | ||||
|
|
22.05.2023 14:22 | Petri Sallinen | ||
| Ye-luokan veturi ei ole puhdasoppinen amerikkalainen veturi. Muistikuvani mukaan veturi olisi ollut pitkälti venäläisten insinöörien suunnittelema, vaikka veturit valmistettiinkin USA:ssa — pitkälti venäläisten konepajojen kapasiteettiongelmien vuoksi (Wikipedian juttu on muistikuvieni kanssa samoilla linjoille). Samoista syistä Pohjois-Amerikassa valmistettiin suuria määriä rautatievaunuja venäläisille 1900-luvun alussa. https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_locomotive_class_Ye |
||||
|
|
22.05.2023 13:32 | Petri Nummijoki | ||
| Saksalaiset 20- ja 30-luvun höyryveturit lienee optimoitu kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta eivätkä suorituskyky edellä mutta en tiedä edustivatko amerikkalaiset höyryveturit tässä ajattelutavassa huippua? Joku Ranskaan toimitettu 141R saattoi edustaakin mutta varmaan useimmille tulee amerikkalaisista 1900-luvun höyryvetureista ensimmäisenä mieleen jättiläiskokoiset nivelveturit. Suomessa Tr2 oli varmasti valtava parannus 1940-luvun lopulla, kun rinnalla jopa Tr1:llä jouduttiin ajamaan halkopoltolla. Tämä saattaa vaikuttaa Tr2-vetureiden hyvään maineeseen Riihimäellä. Käsittääkseni Tr1 oli kuitenkin myöhempinä aikoina Tr2:ta suositumpi ja niillä ajettiin enemmän. Tietysti jotain hyvää Tr2:ssa on täytynyt olla, kun niitä rakennettiin paljon ja Neuvostoliitto teki siitä omia versioitaan. |
||||
|
22.05.2023 11:52 | Vertti Kontinen | ||
| Kaunista, ei lisättävää | ||||
|
|
22.05.2023 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli juuri syntynyt silloin kun säännöllinen liikenne Tr2:lla Helsinkiin loppui. | ||||
|
22.05.2023 11:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Vanhempasi olivat kaukaa viisaita sitten. Kävi vaan huono tuuri tai se kostautui heidän pojalleen. 1970-luvun maantieliikennekulttuurihan lähinnä muistutti Le Mansin 24 tunnin ajoja. Tiet oli huonot, ei nopeusrajoituksia, autot oli mitä oli, ruuhkat viikonloppuisin vähintään yhtä kaameat kuin nyt. Ymmrrän että junalla mökille kulkemisen ystäviä oli siihen aikaan suht paljon vaikka junat oli hitaat. Mulla on kanssa kokemuksia sellaisista mökinomistajista jotka suhtautuvat hyvin nihkeästi siihen jos haluaa tulla mökkiä lähimpään kaupunkiin junalla josta he hakisivat kyytiin. Pitkin hampain ollaan tulltu ja tunnin, pari myöhässä. |
||||
|
|
22.05.2023 09:08 | Petri Nummijoki | ||
| Tr2-vetureita on ollut 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alkupuolella Helsinkiin sijoitettunakin https://vaunut.org/kuva/44459 mutta varmaankaan Rainer ei hakenut noin varhaista ajankohtaa? Sen jälkeenkin niillä ajettiin Helsinkiin Riihimäeltä käsin. Säännölliseksi katsottavat Helsingissä käynnit lienee lopetettu vuoden 1960 kuluessa, koska Tr2-vetureiden sijoittelun painopiste siirtyi vuosina 1959-1960 Kouvolan ja Pieksämäen varikoille aina 1960-luvun puoliväliin asti. Riihimäelle jäi 1960-luvun alkupuoliskon ajaksi vain viisi veturia (1315-1319). Satunnaisia Helsingissä käyntejä on silti ollut vuoden 1960 jälkeenkin. Ilmeisesti ainakin vielä talviliikenteen 1966 aikaan Tr2-vetureilla on käyty Helsingissä lisätavarajunissa. | ||||
|
|
22.05.2023 08:42 | Hannu Peltola | ||
| Pikkupoikana sain Mikko Alameren kirjoittaman loistavan Suomen rautatiet -kirjan, jossa on tämä kuva Trumanista: https://vaunut.org/kuva/136480?tag0=0%7CTr2%7C Voi olla, että kuva on vaikuttanut kaikki nämä vuodet mielikuviini, mutta jo lapsena Truman oli minulle synonyymi tehokkaasta höyryvetursita! | ||||
|
|
22.05.2023 08:32 | Jukka Ahtiainen | ||
| Vanhemmilla oli 60-luvulla tontin hankinnassa neljä vaihtoehtoa: meren rannalta Snappertunasta, Päijänteen rannalta, Saimaan rannalta ja kuvan rannalta, joka voitti, koska sinne pääsi junalla ovelta ovelle (4 km säteellä). Reilut 50.v myöhemmin, kun meno Telluksella vaikuttaa Äärimmäiseltä katastrofielokuvalta tai Le Mansin 24 tunnin ajolta, niin moni matkustaisi varmaan mielellään myös junalla. https://www.youtube.com/watch?v=228f-dPxI3Q |
||||
|
|
22.05.2023 08:05 | Jussi Laukkanen | ||
| Juuri 67 kesän alussa isoisäni otti minut mukaan tuonne ratapihalle, koska halusi näyttää sinne varastoituja Trumaneja. Kävimme parissa veturissa sisällä ja isoisä esitteli hallintalaitteita ja kehui stokeria, miten paljon se helpotti lämmittäjän työtä. Menimme sitten istuskelemaan johonkin rakennukseen, jossa oli muita VR:n miehiä ja he alkoivat isoisäni kanssa juttelemaan Trumaneista. Muistan, että kaikki taisivat olla sitä mieltä, että kyseinen veturityyppi oli mitä mainioin tavarajunan veturi. Sen vetovoimaa kehuttiin. Muistan vielä, että joku läsnäolijoista kertoi, kuinka joskus oli vahingossa mennyt juna poikki liian rivakassa liikkeellelähdössä. Jos Trumania kuvaavaa sanaa lähtee hakemaan, niin mieleeni tulee käsitteet funktionaalinen tai tarkoituksenmukainen. Juuri siinä suhteessa amerikkalaiset olivat ennen toista maailmansotaa pystyneet kehittämään veturinvalmistuksen ja muun teollisen tuotantonsa hyvin pitkällä. Voisi olettaa, että 1960-luvulle saakka saksalainen teollisuus oli tämän tyyppisessä tuotannossa kakkosena ja muut tulivat vasta kaukana perässä. Tarkoituksenmukaisuuden tässä yhteydessä ymmärrän kokonaisuutena, jossa on mukana raaka-aineiden menekki, valmistukseen kuluva työaika, huollon kustannukset suhteessa ajateltuun käyttöikään ym asiat eli kaikki tuotettuun koneeseen uhratut tuotantopanokset suhteessa siihen työhön, joka tällä koneella pystytään tekemään. |
||||
|
22.05.2023 06:48 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
| Olin asunut tuon rakennuksen läheisyydessä vuosina 1998-2022, ennen kuin muutin omaan asuntoon, joka on toisella puolella rataa. | ||||
|
|
22.05.2023 00:11 | Rainer Silfverberg | ||
| On ainakin eksoottinen. Harmi ettei ole tullut nähtyä livenä. Niitä ei tainnut Helsingin seudulla liikkua, tai sitten olin niin nuori että en osannut erottaa niitä Ristoista ja Pekoista. | ||||
|
|
22.05.2023 00:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse olen kulkenut meidän perheen mökille läntiselle Uudellemaalle aikoinaan kun ei ollut omaa autoa, junalla Tammisaareen ja sieltä on tultu noutamaan, ja homma toiimi. Myös äitini ja vaimoni ovat kulkeneet junalla sinne. No nythän junayhteys on ollut poikki pandemian alusta asti ja luvataan palauttaa 2024 mutta VR keksii varmaan syyn ettei tarvitse tulevaisuudessakaan ajaa matkustajajunia Hankoniemelle joka kansa on suosittu loma-asuntoalue. Tavarajunia varten se sähköistys varmaan tehdään? Suurin osa suomalaisista on kuitenkin sellaisia että heille on vieras ajatus miksi kukaan haluaa mennä junalla kesämökille, edes osan matkaa. Autot on sen takia olemassa että niillä ajetaan koko matka, ja junat on köyhiä varten piste. |
||||
|
|
21.05.2023 23:22 | Petri Nummijoki | ||
| Varmasti vaikuttava näky oltaessa radan varressa katsomassa mutta en tiedä onko "hieno" oikea sana kuvaamaan Tr2-veturia? Esim. Hr1 ja Tr1 tai oikeastaan Suomessa valmistetut höyryveturit kautta linjan vaikuttavat ainakin omaan silmääni paljon viimeistellymmän oloisilta mitä tämä. | ||||
|
|
21.05.2023 22:51 | Hannu Peltola | ||
| Truman on kyllä ollut hieno veturi! | ||||
|
21.05.2023 22:18 | Oula Ahlholm | ||
| Tulvakuvia julkaisen huomenna omalle Instagram- tilille ainakin. Saattaa myös Flickriin parit mennä. | ||||
|
21.05.2023 22:09 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno alkukesän kuva. Hyvännäköinen kuvauspaikka myös. Johdinpylväätkin kerrankin oikealla puolella. | ||||
|
|
21.05.2023 21:31 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko sulla lisää tulvakuvia jossain? | ||||
|
|
21.05.2023 20:52 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuvan kohdassa vastarannalle on n. 1,5 km. Kyyvesi on pinta-alaltaan 129,9 neliökilometriä Suomen 37. suurin järvi, 35 km pitkä, 17,5 km leveä, rantaviivan pituus 857 km ja saaria on enemmän kuin vuodessa päiviä. Kyyvettä kutsutaan välillä Kyyjärveksi (kunta). Nimi tullee järven sokkeloisuudesta. Ollessani Kyyveden Hoitokunnassa (jäin pois sairastumisen vuoksi), ehdotin nimen muutosta Kuhavedeksi, jota ei Suomessa ole, mutta Kyyvesi on tunnettu Kuhistaan. https://www.kyyvedenosakaskunta.fi/wp-content/uploads/2022/04/KHS-Kyyvesi-2022.pdf Sivukatseluiden perusteella loma-asuntojen Top 10 alueet vuoden sisällä (Oikotie huhtikuu 2023): 1. Levi, Kittilä 2. Lammi, Hämeenlinna 3. Ruka, Kuusamo 4. Jaala, Kouvola 5. Tahkovuori, Kuopio 6. Parainen, Korppoo 7. Haukivuori, Mikkeli 8. Nauvo, Korppoo 9. Vierumäki 10. Lohja Mihin pääsee / voisi päästä sähköjunalla? |
||||
|
21.05.2023 20:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Käskylehdessä 50 / 62. 2. kerrotaan, että "Vääkiön laiturivaihteen alaisena avataan 15.12.1962 lukien liikenteelle Matinharjun raide", etäisyys Vö 7, liikennöintitapa Tt, tarkennuksena "Vaunukuormalähetykset T". | ||||
|
|
21.05.2023 15:53 | Martti Vuorikoski | ||
| On siinä kyyjärvessä aavaa ihan hirmusti. | ||||
|
21.05.2023 15:34 | Otto Tuomainen | ||
| Uusikaupunki | ||||
|
21.05.2023 15:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kunhan nyt ei joku tuskainen teini-ikäinen saisi kuuppaansa nerokasta ajatusta kiivetä opastinmastoon kokeilemaan, että onk se ny nii iha oikeesti se turvaväli 2 metrii ajolangast, ennenkuin - ZAP! | ||||
|
21.05.2023 15:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noin voimakkaan näköisen vehkeen kanssa on syytä lukea ohjekirja ensin. | ||||
|
|
21.05.2023 14:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tankeroslavialla suomennettuna Nové Mesto voisi olla "Uusi Paikka"...? ÖBB:n vaunuja? Ikäänkuin wanhaakin wanhempaa muistuttelua Frans Joosefin Tonavan-kaksoismonarkian ajoilta. Jaa-a, taitaa historia melkein toistaa itseään? Kunhan nyt ei vain sudeettikriisi "kaupantekoineen" ja Anschlusseineen toistuisi. |
||||
|
|
21.05.2023 09:32 | Otto Tuomainen | ||
| Näillä CityShuttle -rungoilla liikennöidään myös Slovakian sisäistä Bratislava - Komárno reittiä. Kyseiset junat pysähtyvät myös tällä Nové Meston asemalla. | ||||
|
|
21.05.2023 09:06 | Timo Salo | ||
| Se ympäristöoppi... | ||||
|
20.05.2023 19:55 | Riku Outinen | ||
| US Armyn kalustoa siirtyi kahdella junalla Niinisalosta Vuohijärvellä. Harmiksi melkein kaikki telavehkeet menivät lavetilla kumipyörillä. | ||||
|
|
20.05.2023 18:59 | Jukka Ahtiainen | ||
| Siuro on komeaa seutua ja Alatalon "Viimeinen juna" istuu myös maisemaan kuin nenä päähän. | ||||
|
20.05.2023 16:17 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Mikä vaurio? | ||||
|
20.05.2023 15:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt on isoa meininkiä, vaikka pienoismalli onkin | ||||
|
20.05.2023 15:39 | Timo Salo | ||
| Eemilillä on kyky muokata kuva näyttämään"hyvältä".... Terhakat värit ja terävyys! | ||||
|
|
20.05.2023 15:33 | Timo Salo | ||
| Lähes yhtä hieno maisema, kuin Siurossa näkee... TNX Jukka! | ||||
|
20.05.2023 12:22 | Kari Haapakangas | ||
| Ei parta pahoille kasva / turpajouhet joutaville | ||||
|
|
20.05.2023 12:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Lienee joku ihan tuore juttu? Vai onko tässä siis hinauksessa Pieksämäelle? | ||||
|
|
20.05.2023 10:16 | Timo Salo | ||
| Maksuton vinkki henkilöille, joilla parrankasvu on heikkoa: Osta kaksiteräinen Gillette ja poista takimmainen terä! Silloin etummainen terä vetää partakarvan esiin, mutta takimmainen ei enää katkaise sitä... :-) | ||||
|
20.05.2023 10:06 | Panu Breilin | ||
| Rantasalmen saha/hirsitalotehdas on ymmärtääkseni lopettanut toimintansa. Yhteys sahan raiteelle purettiin vuonna 2008 Huutokoski–Savonlinna-radan perusparannuksen yhteydessä. Sitä ennen (ainakin vielä 2005/2006) sinne meni joskus pieniä eriä kontteja: https://vaunut.org/kuva/13368 | ||||
|
Kuvasarja: Preeriaprojekti 13.5.2023 |
20.05.2023 09:56 | Juha Kutvonen | ||
| Mukavaa nähdä junaliikennettä Forssassa, onpa hieno projekti. Panulle parhaat synttärionnittelut! | ||||
|
|
20.05.2023 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| No mutta, herra Topi, minun mielestäni nyt ainakin asiasta noussut parranpärinä yhdistää partasi rautateihin...!? Heko heko! | ||||
|
|
20.05.2023 02:34 | Topi Lajunen | ||
| Heh. Tälle sivustolle parrassani ei liene riittävästi yhteyttä rautateihin. | ||||
|
20.05.2023 00:28 | Uwe Geuder | ||
| Niitä videoita en ole enää löytänyt. Se on se nykyaika, että paljon tietoa häipyy vain bittiavaruuteen. Sen sijan löysin videon, kuinka Vectronin ohjelmisto käynnistetään: https://youtu.be/U5M9Hb1qDXo Yli viiden minuutin proseduuri ei näyttänyt kovin loogiselta tai helpolta. Siksi tarvitaan ammatti-ihmisiä, että voivat käyttää modernia tietotekniikkaa. Videossa veturin perus-ETCS:n lisäksi on italialainen kulunvalvontajärjestelmä, joka kuitenkin jätetään poiskytkettynä. Sen sijaan kytketään saksalaista PZB/LZB:tä. Luulisin, että vastaavasti Suomessa on sitten se JKV-lisäosa, joka sai alkuvuosina huonoa julkisuutta. Automaattinen tekstitys toimii, mutta ammattisanaston takia aika huonosti, vaikka hän puhuu selkeästi ja hitaasti. Automaattikäännös lienee jo enemmän vitsi. |
||||
|
|
19.05.2023 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| VR:n taitamattomalla "johtotasolla" näyttäisi olevan omat kriteerinsä kaluston poistoille - vanhukset ensin romuksi, ei kannata korjata. Tämä Dr16 2805 on läpikäynyt täyden saneeraus-ohjelman (näköjään turhaan), papereissa on tärkeämpi ikä kuin kunto (kuinka paha vaurio oli kyseessä?). | ||||
|
|
19.05.2023 22:58 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikäs saha tuolla on? Sieltä ei ole kuitenkaan tuotekuljetuksia kiskoitse? | ||||