Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.04.2023 11:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksei näissä vetureissa lue jo North Rail? | ||||
|
Kuvasarja: North Railin Dr20 ja Dr21 Siilinjärvellä töissä |
25.04.2023 09:58 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja kuvien tilanne on äkkiä suomalaista rautatiehistoriaa. | ||||
|
25.04.2023 09:40 | Jukka Eklund | ||
| Siellä on varmaan tosi iso mustesuihkukirjoitin... | ||||
|
25.04.2023 09:28 | Hannu Peltola | ||
| Tämä sopii hyvin viikon kuvaksi! Tämä pienois-362 on kyllä hauska! | ||||
|
25.04.2023 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, herra Petri! Mainittakoon nyt vielä, että Hr11 ohjekirjassa oli kohta, että jos vaihteisto alkaa muuttaa väriään, nopeus on liian suuri ja vauhtia on hiljennettävä vaihteiston jäähtymisen ajaksi. Niin ja Maybach - moottorin kampiakselin malli, kiekkomaisine "petilaakereineen" tarkoitti sitä, että näihin kiekkoihin sijoitetut laakerirullastot kiersivät tosi kovalla kehänopeudella verrattuna tavanomaiseen, nykyisinkin käytössä olevaan kampiakselinlaakereiden konstruktioon. Itse ainakaan en tältä pohjalta ihmettele lainkaan moottoreiden kierroslukujen alentamista. Samalla turboahtimen syöttämä ilmamäärä tietenkin oli suurempi vapaasti hengittävään verrattuna. Tämähän oli ahtamisen tavoitteenakin, siten tehoa tuli lisää. Itsellänikin oli muutamien vuosien ajan Toyota Corolla Wagon 1,6 vuosimallia 1993. Herjasin lähinnä autolehtien virallisten ylipappien harrastamaa hehkutusta. Ymmärtääkseni hyvin harva näistä raukoista edes tajusi tekniikkaa millään tavalla. Esimerkiksi viritetyn (lue: pölykapselit poistettu) Audin kohdalla jumalointi tarkoitti moisen ruostujan julistamista tosi tykiksi! |
||||
|
Kuvasarja: North Railin Dr20 ja Dr21 Siilinjärvellä töissä |
25.04.2023 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Veetiltä hyvä kuvasarja uudelta operaattorilta uudelta kuljetus-alaltaan. | ||||
|
|
24.04.2023 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että kilpailevat operaattorit pystyvät hoitelemaan omat tehtävänsa sopusoinnussa samalla ratapihalla. | ||||
|
|
24.04.2023 23:52 | Jorma Toivonen | ||
| Asiasta hieman poiketen - mitähän nuo taustalla olevat eriväriset säiliöt sisältänevät? | ||||
|
|
24.04.2023 22:53 | Petri Nummijoki | ||
| Saattoihan tehonsäätö olla suurin ongelma Turun aikoina mutta Hr11-vetureita tuli Turun kiertoihin vasta 1961 ja suurimmat ongelmat olivat ennen 1958 valmistunutta koneistoremonttia ainakin vetureiden käyttöasteen perusteella. Koska vaihteiston mallia vaihdettiin ja moottoreiden kierrosluku pudotettiin ahtamisen yhteydessä 1700 -> 1500 r/min niin ilmeisesti sekä vaihteiston että moottoreiden kanssa oli alun perin isoja ongelmia, kuten historiikeissä kerrotaan. Toisaalta 5 yksilöä käsittävään sarjaan tuskin ylläpidettiin kovin laajaa varaosavarastoa tai koulutettua asentajajoukkoa, joten osa huonoa mainetta voi johtua siitäkin, että huollot veivät aikaa. Sitten se joka on Japanissa valmistetun 1980- tai 1990-luvun Toyotan mennyt ostamaan niin tuskin on joutunut katumaan ratkaisuaan. Eipä saman hintaluokan muun merkkisiä 30-35 vuotta vanhoja autoja ole enää juuri liikenteessä, jos jätetään entisöidyt pois laskuista. |
||||
|
24.04.2023 22:44 | Mikko Ketolainen | ||
| Tänään aamulla oli T53367 saapumassa Vectronin dieselmoottorin voimin Suolahden ratapihan puunlastausraiteelle. Yritin ehtiä rautatieasemalle, että saisin jonkinlaisen videon otettua, mutta en ehtinyt. Seuraava samalla tunnuksella kulkeva juna tulisi kuukauden päästä. Ehtisiköhän silloin kuvaamaan, tai muistaisiko sitä mennä? | ||||
|
24.04.2023 22:13 | Jani Tuominen | ||
| Siis E71-sarjalainen :) Tämä sarja on alunperin valmistettu Preussin valtionrautateille: https://de.wikipedia.org/wiki/Preu%C3%9Fische_EG_511_bis_EG_537 (auf Deutsch). | ||||
|
24.04.2023 22:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lyhyesti sanottuna: Köf merkitsee: K = pienveturi (Kleinlok), ö =öljykäyttöinen, eli dieselmoottori, f = Flüssigkeitsgetriebe, eli hydraulinen vaihteisto. |
||||
|
|
24.04.2023 22:00 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos | ||||
|
24.04.2023 21:49 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä kuvan yksilö ei ole itseasiassa ollut ČSD:n käytössä, se on valmistunut Bulgarian rautateille. Veturi on entinen БДЖ:n 43 555, vanhemmalta numeroltaan 43 055. | ||||
|
|
24.04.2023 21:41 | Jani Tuominen | ||
| Tämä lienee Köf II: https://en.wikipedia.org/wiki/DRG_Kleinlokomotive_Class_II | ||||
|
24.04.2023 20:49 | Lasse Hinkkanen | ||
| Virtain kolmastoista kuu, Vaskuu. | ||||
|
24.04.2023 20:42 | Jarno Piltti | ||
| Taitaa olla ajankohtaista taas. | ||||
|
24.04.2023 20:37 | Jarno Piltti | ||
| Hienosti on kuvasarja päivittynyt sinisillä vetureilla! Ja raita kukkii. | ||||
|
24.04.2023 19:24 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpahan todella kaunis huhtikuinen kuva! | ||||
|
|
24.04.2023 18:34 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos | ||||
|
|
24.04.2023 18:30 | Teppo Niemi | ||
| Kuvaa katsoen kyseessä olisi E17 sarjan veturi numeroltaan 28. | ||||
|
|
24.04.2023 17:54 | Ossi Rosten | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/83066 perusteella Tepon muistikuva Kankaanpäästä on ainakin oikein | ||||
|
24.04.2023 15:38 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Käytettiinkö JR3:a vielä linja-ajossa 1960-luvulla vai alkoko tämän rooli olla enemmän Forssan tai Humppilan päivystäjä? | ||||
|
|
24.04.2023 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyllystä esiin Auvisen - Pyrhösen kirja "Harmaan kiitojunan tarina". Sivu 36: - "Hr11-vetureissa oli alun perin hydraulismekaaninen Maybach Mekydro K64 B - vaihdelaatikko. --- Mekydro K64 koostui kahdesta hammaspyöräparista, hydraulisesta [momentin]muuntimesta ja suunnanvaihdon hammaspyöristä. Kaikki hammaspyörät olivat joka hetki otteessa toisiinsa ja sakarakytkimien avulla kytkeytyi aina tarvittavia vaihteita vastaavat hammaspyörät vetoakseleihin kiinni. Kytkinvipuja, joiden molemmissa päissä oli sakarakytkin, oli kaksi. --- Näiden vipujen neljällä erilaisella keskinäisellä asennolla saatiin aikaan neljä eri välityssuhdetta eli vaihdetta." Neljäs vaihde oli välitykseltään ylivaihde. Suunnanvaihdon hammaspyöriä varten oli oma vipunsa. Sillä oli asentovaihtoehtona myös keskiasento (veturin hinaamista ajatellen). Käyttövipu oli ajopöydän päällä keskellä. Sakarakytkimien sakarat yleensä konetekniikassa ovat sivusta katsottuna neliön tai suorakaiteen muotoisia ja sakarat vastaavat kytkimen toisen puoliskon uriin. Tällaisia kytkimiä, joita käytön aikana EI irroteta käytetään esimerkiksi sähkömoottorin ja keskipakopumpun välissä. Niillä voidaan siirtää suuriakin tehoja ja kytkimen rakenne on yksinkertainen ja helposti valmistettavissa. Mekydron kytkinsakaroissa oli oma muotoilunsa, jonka ansiosta kytkimiä voitiin irrottaa ja kytkeä silloin, kun nämä pyörivät. Sakaroiden muodossa oli parissa sivupinnassa muutaman asteen viistous, siis sivusta katsottuna. Ne eivät siten olleet suorakulmaisia. Sivu 37: - "Mekydro - vaihteisto oli yksi veturin ongelmakohtia. Koneiston uusimisen yhteydessä [mm. moottoreihin asennettiin turboahtimet] vuosina 1956 - 1958 muutettiin vetureihin KL 64 - vaihteistot. Vaihteiston toiminnan edellä selostetut yleisperiaatteet eivät kuitenkaan muuttuneet. Aikaisemmin oli ilmeisestikin ollut ongelmia 1. ja 2. vaihteen jatkuvasta edestakaisesta vaihtamisesta liikuttaessa ratapihalla ilman raskasta lastia, koska uutena ominaisuutena tuli vaihteiston ohjauskoneiston kanteen ykkösvaihteen lukitusvipu." "Tehonsäätö tapahtui painelimalla ja siinä oli kuusi porrasta." "Varsinaisen ajamisen kannalta Hr11 oli varsin yksinkertainen: suunta eteen, jarrut irti, tehonsäätövivulla pykäliä lisää ja vaihtamiset tapahtuivat automaattisesti." Haastattelin syksyllä 1980 erästä turkulaista kuljettajaa, jolla oli ollut Hr11 - kelpuutus. Hänen mukaansa ongelmia esiintyi lähinnä tehonsäädössä. Siinä tehonsäätöpaineella ja käyttöpaineella oli paine-eroa. Paineiden "välissä" putkistossa oli kumikalvolla varustettu "membraaniventtiili". Tehonsäätöpaineen muuttuessa membraaniventtiili liikkui ja välitti impulssillaan liikkeen edelleen ruiskutuspumpuille Oman teknisen "sivistykseni" avulla ymmärsin tämän olleen pyöreä lautasventtiili, jossa kahden teräslautasen välissä oli juuri kumilevy. Kun kumilevy sitten reunoiltaan jatkuvan taivuttelun seurauksena murtuili rei'ille, menivät paineet sekaisin ja siihen loppui Pullahurun taival sillä kerralla. Tämä viimemainittu omana käsityksenäni, onhan aikaakin jo kulunut yli 42 miljoonaa vuotta! Jos joku tietää asiasta tarkemmin, olisin itsekin kiitollinen päivittämisestä. Siis, olkaa hyvä ja epäilkää edes nyt vähän. Sitä, että oliko membraaniventtiilin lautasessa karaa, en tiedä. Luulisi olevan! Vekkuli piirre Hr11:n moottoreissa oli että ne täyttivät merimoottoreiden tuntomerkit: kullakin sylinterillä oma kantensa ja siinä yksittäisruiskutuspumppu. Moniventtiilitekniikkaa myös: - kolme imu- ja kolme pakoventtiiliä sylinteriä kohden. Tähän verrattuna 1980- ja 1990-luvun autolehtien toimittajien harrastama ekstaattinen hehkuttaminen 16-venttiilisellä Tojotalla oli minulle ainakin naurun paikka! Kun tiesin "normaalipaavojen" lankeavan loveen moisen edistyksellisyyden edessä! Huhun mukaan samanlaisia moottoreita kuin mitä Hr11:ssä oli, meni jonnekin etelä-Amerikkaan sukellusveneiden moottoreiksi. |
||||
|
|
24.04.2023 10:53 | Niko Rolamo | ||
| Olisi tosissaan mielenkiintoista kuulla ihan käyttökokemuksia noista ja siitä, mikä loppupeleissä kinnasi. Mekhydrohan on tuoteperhe ja tää taisi olla sieltä alkupäästä että ehkä jotain oli opittu V200:aan mennessä (siinä mekhydro oli nelivaiheinen Hr11:n kolmivaiheisen sijaan eli kyse on eri mallista). V200:ssa, kuten mainittu, oli tosin useita kone- ja vaihteistovaihtoehtoja ja kaikki oli suunniteltu sopimaan yhteen. Tämän lisäksi moottoriyksiköt oli suunniteltu nostettavaksi veturista pakettina huoltotöiden helpottamiseksi. Hr11:ssa tämä ei taida olla mahdollista, kun moottorit on sijoitettu teleihin, mikä varmaan osaltaa mutkisti ihan rutiininomaisia huoltotöitä. Tämä on siis ihan mutuilua, olisi kiva kuulla jos kenelläkään on oikeaa kokemusta asiasta. | ||||
|
|
24.04.2023 10:12 | Teppo Niemi | ||
| Mitenkös Kairokoski, eli alkuperäiseltä nimentään Parkano? Jotenkin muistelen, että siellä olisi ollut yksisiipiset, lukituksesta riippumattomat siipiopastimet. Ja jostakin on jäänyt mieleen, että jodssakin vaiheessa Kankaanpäässä olisi ollut valo-opastimet (Varmistuslukko-opastinturvalaitos). Eikö unohtaa sovi myöskään Poria, Haapamäkeä eikä (Uusi-)Parkanoa. |
||||
|
24.04.2023 09:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pienoisrautatiepäivät olivat Helsingissä marraskuussa 1987. Itse kävin siellä 8.11.1987 ja näyttelyitä oli vaunuissa: EFi 22378 + Ei 22319 + 22621 + Eikd 22348 + Eit 23133 + Ei 22639 + 22325. Muistelisin EFi:n olleen roikan pohjoispäässä. Minulla on vieläkin noiden päivien muistoksi tehty pinssi tallella; siinä on Kanan siluetti. |
||||
|
|
24.04.2023 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sikäli, kuin olen ymmärtänyt, niin Mierontiellä ei asetinlaitteita kovin tiheässä ollut? Niinä aikoina kun Tapsa kamerallaan sitä kuvasi...? Virroilla nyt ainakin kampiasetinlasetinlaite. Oliko muualla mitään, siis muuta kuin asemamiehen käskyttäminen tulovaihteille rautoja kääntelemään? |
||||
|
24.04.2023 08:15 | Jouni Hytönen | ||
| Lappeenrannassa pääsi yllättämään Sr2-vetoinen tavarajuna pari päivää sitten. Ei ole täälläkään vielä ihan arkipäivää. Kolmosia kyllä näkyy. | ||||
|
|
24.04.2023 08:03 | Pasi Seppälä | ||
| Miehon mutkista saa hyviä kuvia, kuten Joonaksen kuvapari osoittaa. Sr3:n esiintyminen savonradan raakapuujunissa on lisääntynyt mukavasti. Sr2 taas rahtijunan keulilla on tällä rataosalla varsin harvinaista. | ||||
|
23.04.2023 23:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Upea kuva harvinaisesta veturien siirrosta! | ||||
|
23.04.2023 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John ja Jarno! 5MT on upea veturi, siitä on tullut minulle ihan lemppari brittiveturi ja niitä on onneksi varsin helppo bongata ajossa! | ||||
|
Kuvasarja: Pääsiäiskuvia Slovakiasta 2023 |
23.04.2023 23:24 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuomas! Myös minulle Slovakia, Bratislava ja paikallinen junaliikenne olivat aivan uusia tuttavuuksia. Minulla tiedot Slovakian rautateistä ovat hyvin ohkaiset, mutta onneksi mm. Otto on täydentänyt tietoja! | ||||
|
23.04.2023 22:00 | Joonas Pio | ||
| Nuo kuvassa näkyvät ja pari lyhyttä letkaa umpi- ja avovaunuja (lienee tyyppejä Vgk ja Vof). Muuten oli hyvin tyhjää. | ||||
|
23.04.2023 20:52 | Petri Soronen | ||
| Haa, tuli ajeltua tuolla 406:lla sen ollessa vielä tehtaan testiradalla. Olenkin odottanut sen kuvaa täällä. | ||||
|
|
23.04.2023 20:01 | Panu Breilin | ||
| Oliko tavararatapihalla vaunuja? | ||||
|
23.04.2023 16:20 | Topi Lajunen | ||
| Toivottavasti kansi rakennetaan, ja päälle vaikkapa puistomaista jalankulkualuetta. Toki jotain pientä kaupunkilaisille ja matkaavaisille sopivaa palveluakin pieniin rakennuksiin. Siellä olisi mukava odotella junan lähtöaikaa. Tampere näyttää kyllä hienoa esimerkkiä, miten asema-aluetta tiivistetään. |
||||
|
23.04.2023 13:53 | Tommi Koskinen | ||
| Omien havaintojen perusteella tapana vaikuttaisi olevan, että vaunuja tuodaan tehtaalta asemalle aamulla tuntia-paria ennen VR:n junan saapumista, kun tosiaan näillä kahdella kuvauskerralla se on tapahtunut klo 8 tienoilla. Lisäksi kerran on tuotu 9.30 ja pari kertaa olen nähnyt IC 1:n kyydistä Otson asemalla, mutta nämä olivat sitä aikaa kun VR:n junan saapuminen tapahtui vasta klo 11:n jälkeen, eli tukevat tuota samaa säännönmukaisuutta. Vaunujen hakua asemalta tehtaalle en ole nähnyt ikinä, mutta parin otannan perusteella se ei tapahdu ainakaan klo 15 mennessä. Ehkä tehtaan iltavuoro hoitaa sen. |
||||
|
23.04.2023 12:44 | Antti Grönroos | ||
| Oikein Rosten. | ||||
|
23.04.2023 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosivernissä ikkunalasit hajalla! Joko pikkupojat kivittäneet tai hirviporukat harrastaneet aseittensa tarkkuutusta...? | ||||
|
|
23.04.2023 11:11 | Ossi Rosten | ||
| Viljatie, Naantali. | ||||
|
|
23.04.2023 08:26 | Antti Grönroos | ||
| Alemmas. Täällä on ollut joskus matkustajaliikennettä. | ||||
|
|
23.04.2023 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että ei liikennettä? Mänttä. |
||||
|
|
22.04.2023 23:44 | Antti Grönroos | ||
| Ei. Sellainen vinkki, että tänne ei ole tällä hetkellä mitään liikennettä. | ||||
|
22.04.2023 23:18 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Kuvan julkaisuhetkinen (lähes) kymmenvuotisuus | ||||
|
22.04.2023 23:11 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Päivitetään Tve5:n tilannetta sen verran, että olen nyt kertaalleen nähnyt tämän käytössä, tapahtui aiemmin tässä kuussa. Kuvaa en valitettavasti saanut. | ||||
|
|
22.04.2023 22:55 | Jyrki Talvi | ||
| Kommila. | ||||
|
22.04.2023 22:49 | Tommi Koskinen | ||
| Saa nähdä, väheneekö tämä liikenne Kemin tehtaan avauduttua. Sellaista on ainakin Metsä Groupin suunnilta viestitty: "Pohjois-Pohjanmaan osalta se tarkoittaa sitä, että nykyään sieltä Äänekoskelle menevät puuvirrat kääntyisivät Kemiin. Vastaavasti täydennämme Äänekosken puunsaantia etelämpää, joten hanke vaikuttaa puuvirtoihin koko Suomessa ja itse asiassa koko Itämeren alueella, jossa toimimme." https://yle.fi/a/3-11787492 | ||||
|
|
22.04.2023 22:06 | Kari Kuusela | ||
| Puutavaran toimittaminen Äänekoskelle vaatii vaihtotöitä - eli veturin ympäriajoa rungon toiseen päähän Haapajärven ratapihalla? Ilmeisesti valtaosan kuormattavasta puusta on ajateltu lähtevän Ylivieskan suuntaan. | ||||
|
|
22.04.2023 21:05 | Antti Grönroos | ||
| Ei mutta paljon lähempänä kuin S.järvi. | ||||
|
|
22.04.2023 20:56 | Rainer Silfverberg | ||
| KAksikielinen kyltti. Lohja? | ||||