Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.04.2023 15:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyyn huomiota herättää, kun silloin tällöin tömistelee kengillään/saappaillaan maata. Kyy mieluumminkin väistää ihmistä. Pikkalassa oli aikoinaan neliökilometrillä enemmän kyitä kuin ihmisiä ( = alumeetti- ja kaapelihenkilöitä). |
||||
|
21.04.2023 15:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö ne MAnkin rojut ole ollut jo pari kuukautta poissa? | ||||
|
|
21.04.2023 15:02 | Tuomas Pätäri | ||
| Luomassa on tilapäinen nopeusrajoitus kilometrivälillä 28,400 -28,600, syynä "heittoa radassa", rajoitus asetettu 17.1.2023, arvioitu päättyminen 1.5.2023. Mankissa ei ole tilapäistä vaan normaali nopeusrajoitus. Veikkaan että siellä kyse on vain byrokratian lievästä hitaudesta, eli hallinnollinen päätös uudesta nopeusrajoituksesta ei ole tullut "samalla minuutilla" kun viimeiset rojut on siivottu pois... |
||||
|
|
21.04.2023 14:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos Mankista on kaikki "infra" eli laiturit ja tasoristeys purettu pois, niin miksi junat joutuvat vielä hidastamaan siellä 80 km/h nopeuteen? Sama koskee Luomaa, siellä tosin on tavallinen tasoristeys vielä, mutta sen ei pitäisi estää että junat ohittavat 120 km/h. Kun seuraa "junat kartalla" sovellusta niin rantaradan kaukojunat köröttelevät koko matkan Kauklahdesta Masalaan 80 km/h noiden kahden hidastusten takia. Ilmeisesti JKV on ohjelmoitu jarruttamaan noilla seisakkeilla, vaikka ei olisi tarvetta? Jos ei tarvitsisi körötellä, niin säästyisi minuutti tai pari matka-aikaa, joka mahdollistaisi sen että kaukojunat voisivat pysähtyä Kirkkonummella, ilman että aikatauluja pitää muiden, lähinnä E-junien, osalta laittaa uusiiksi. Vai odottaako VR että kun kaupunkiratatyömaat alkavat oikein kunnolla, niin kaikille junille tulee 10 minuuttia lisää matka-aikaa ja perusteluja Kirkkonummella pysähtymiseen ei ole silloinkaan? |
||||
|
21.04.2023 13:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Tympäisee, että Vesa-Matti lopetti. | ||||
|
21.04.2023 12:29 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa Snohomishin alue oli vielä osin maisemoimatta ja näkymä muuttui vuoden 2017 jälkeen. Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa! Tässä ja muutamissa muissakin kuvissa vanhalta pienoisrautatieltäni olen käyttänyt siirrettäviä taustakuvia, jotka sopivasti asettamalla ja oikein kuvaamalla luovat halutun tunnelman. Paikan päällä tunnelma voi olla karumpi! | ||||
|
|
21.04.2023 12:12 | Sami Perälä | ||
| Mankki on nyt siivottu ja purettu. | ||||
|
|
21.04.2023 11:02 | Juha Kutvonen | ||
| Tässä taustamaisema on toteutettu hienosti antaen syvyyttä pienoismaailmaan. | ||||
|
21.04.2023 02:43 | Mikko Mäntymäki | ||
| Pitkät raudat on yhä paikallaan, muistan nähneeni että poikkeavalle annettiin 140 km/h. | ||||
|
21.04.2023 00:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikö Tampereen aseman kellotornissa ole mainosvaloja enää...? | ||||
|
Kuvasarja: Pääsiäiskuvia Slovakiasta 2023 |
21.04.2023 00:12 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuvasarja! | ||||
|
20.04.2023 23:07 | Hannu Peltola | ||
| Otto, hyvin mahdollista! Olen näköjään ottanut kuvan 10.55 eli tämä olisi voinut kulkea muutaman minuutin myöhässä. | ||||
|
|
20.04.2023 23:00 | Otto Tuomainen | ||
| Hannu, tämä voisi olla kokoonpanonsa perusteella EC 130 "Báthory" Budapestista Terespoliin Itä-Puolaan. Kyseinen juna ei kulje Prahan kautta. EC 130 saapuu Bratislavaan aikataulun mukaan 10:55. | ||||
|
20.04.2023 22:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Jännästi sommiteltu! | ||||
|
20.04.2023 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi! Slavín on ehkä vähän poikkeava junakuvauspaikka, mutta se tarjoaa oikein mukavia kaupunkinäkymiä. Kuvauspaikasta on hyvin tarkkaan yksi kilometri junaan. | ||||
|
20.04.2023 21:19 | Arto Papunen | ||
| Olikohan kuinka monta vaunua jo tyhjänä kohti Vainikkalaa? Taisiko olla noin 30 mitä tuli ekalla kerralla. | ||||
|
|
20.04.2023 20:18 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kuvauspaikka tässä. Ja muutenkin jälleen hyvää kuvamateriaalia koko satsi. | ||||
|
20.04.2023 17:49 | Hannu Peltola | ||
| Vertasin vaunun ulkomuotoa vanhaan SSy45-vaunuun, lähteenä erinomainen Taschenbuch für Deutsche Güterwagen ja ulkoisesti vaunu täsmää tähän vanhaan Wehrmachtin vaunuun! Sitä en tiedä, jatkuiko vaunun valmistus sodan jälkeen Tsekkoslovakiassa, mikä on kyllä mahdollista. Esimerkiksi saksalaisia Hetzer-rynnäkkötykkejä valmistettiin sodan jälkeen pitkään Tsekkoslovakiassa ja niitä meni jopa vientiin Sveitsiin. Ural valmistaa edelleen Venäjällä sivuvaunu-Zündappeja vanhoilla sota-ajan spekseillä. EDIT vielä: Saksassahan tämä vaunu korvattiin kuusiakselisilla vaunuilla, koska SSy45-vaunu ei enää riittänyt Tigereiden ja Königs Tigereiden kuljetukseen. Panther-vaunu pitäisi vielä liikkua tällä vaunulla. |
||||
|
|
20.04.2023 17:27 | Jarno Piltti | ||
| Siis onko tämä Scmms 84 56 4709 520-5 toisen maailmansodan aikainen vaunu?! Vai jatkettiinko valmistusta senkin jälkeen? Hieno historiallinen vaunubongaus joka tapauksessa. Pieni c litterassa muuten tarkoittaa kääntyvää keskiöpalkkia, mikä se sitten ikinä onkaan. | ||||
|
20.04.2023 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osansa on tietysti myös omistajissa ja omistussuhteissa. Esimerkiksi Keuruun Pihlajavedellä seurakunta omistaa myös metsäalueita, ei siinä mitään. Niitä srk on saanut edesmenneiden talonisäntien testamenteilla. Käytäntö on varsin yleinen vieläkin. Oikeastaan seurakuntametsät ovat siitä mukavia, ettei niissä kovin runsaasti puupeltomentaliteettia tapaa, toimialahan srk:illa on ihan toisenlainen verrattuna niihin piireihin, joissa voitot kiskotaan veren maku suussa ja keinoja kaihtamatta. |
||||
|
|
20.04.2023 10:57 | Mikko Herpman | ||
| Kaipa metsistä ymmärtävät insinöörit yms. osaavat laskea miten paljon se kasvaa. Ainakin täällä susirajalla tuota metsää on aika lailla. Saa mennä autolla taikka junalla pitkiä taipaleita "puutunnelissa". Toki en mitään ymmärrä metsän kasvatuksesta, mutta sen verran voi havainnoida että talousmetsää se kaikki on. Varsinkin jos poistuu valtateiltä niin puuta kyllä on, ainakin noin silmämääräisesti. Toki aika isoja hakkuitakin on havaittavissa etenkin tämän vuoden aikana. Ilmeisesti kun ei tule puuta venäjältä niin hinta on noussut ja maanomistajat päättäneet laittaa myyntiin.. |
||||
|
|
20.04.2023 10:49 | Hannu Peltola | ||
| Nämä kansalliset stereotypiat ovat hauskoja. Listaa voisi vielä jatkaakin: - amerikkalainen: -kuinka paljon dollareita tuon lihojen myynnistä saisi? - venäläinen: -voisiko tuon varastaa ja laittaa näytteille Moskovaan? - kiinalainen: -voisiko tuon kopioida ja laittaa kopion näytteille Pekingiin sekä myyntiin Alibabaan? - japanilainen: -saisiko tuon kiveksistä tai kärsästä tehtyä erikoisen ruokalajin? - italialainen: -onko tuo AC Milanin kannattaja? - sveitsiläinen: -onko elefantilla lupa käyttää savannia ja täyttyvätkö lupaehdot? - brittiläinen: -tykkääkö tuo oluesta ja voiko sen kanssa mennä pubiin? - brasilialainen: -osaako tuo pelata jalkapalloa? |
||||
|
|
20.04.2023 10:44 | Kari Haapakangas | ||
| Riippuu vähän mitä sillä järeällä metsällä tarkoitetaan. Esimerkiksi täällä rannikolla vanhoja metsiä ei ole ollut ainakaan 300 vuoteen. Soilla sellaisia ei muutenkaan ollut ja muut oli hakattu tervanpolton ja muun käytön raaka-aineiksi. Niitä suuresti mainostettuja puupeltoja olen yrittänyt tiirailla aina matkustaessani. Lähimmäksi niitä olen päässyt satunnaisen joulukuusiviljelmän kohdalla. |
||||
|
|
20.04.2023 10:20 | Petri Nummijoki | ||
| Pöpelikköä Suomessa tietysti riittää mutta huoli liittyykin siihen, löytyykö järeää metsää kohta enää mistään? | ||||
|
|
20.04.2023 09:30 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllähän tämä ilmiö on jo vaikkapa Kaakkois-Suomessa nähtävissä. Puuta syöviä nieluja on ja on jo pitkään ollut niin paljon, että luonnontilaisia metsiä on melko vähän jäljellä. Repoveden kansallispuiston kokoisia alueita ei vaan oikein ole enää jäljellä. Miehikkälän ja Lappeenrannan rajamaastossa on muuten hyvin erämaista ja asumatonta, mutta puut on hakattu moneen kertaan. | ||||
|
|
20.04.2023 08:23 | Kari Haapakangas | ||
| Jaa, nykyisellä tahdilla käsittääkseni ikuisesti. Puiden kasvu kun on edelleen poistumaa suurempaa. | ||||
|
|
20.04.2023 08:04 | Riku Outinen | ||
| Onko Jorma kuullut vaikka sellaisesta että puu kasvaa? | ||||
|
20.04.2023 08:02 | Jyrki Längman | ||
| Pendolinon virroitin höyryää | ||||
|
20.04.2023 07:30 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon Uwen 01:02 kirjoittamaan kommenttiin liittyen. 1990-luvun puolivälissä olin kuvaamassa junia Fürth (Bay) Hbf:llä Talvi oli sikäläisittäin poikkeuksellisen kylmä. Kuvasin Markt Erlbachiin lähtevää 212 sarjan veturin vetämää taajamajunaa. Kuljettaja vinkkasi käymään ohjaamossa ja lähtöajan lähestyessä tarjosi jopa matkaa ohjaamossa. Kiitin kohteliaasti todeten, että haluan matkustaa höyrylämmityksellä varustetussa vaunussa, sillä siitä on aikaa parisen kymmentä vuotta, kun sellaisen olen viimeksi tehnyt. Kuljettaja ihmetteli moista, olenhan Suomesta. Messulipun kelpoisuusalue joukkoliikenteessä määritti matkan pituuden. Tuo päivä oli muutenkin todella mielenkiintoinen harrastuspäivä, vaikkein sinä päivänä messuilla vieraillutkaan.... |
||||
|
|
20.04.2023 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa kuva saksalaisesta höyryputkikytkimestä: https://de.wikipedia.org/wiki/Dampfheizung_(Eisenbahn)#/media/Datei:Dampfheizung_Kupplung_01.jpg | ||||
|
|
20.04.2023 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meillä ei uskalleta, herra Jorma. Asian vahvistaa tarina, jossa kolme tiedemiestä kohtaa elefantin. - Saksalainen: - mitä se syö, miten nukkuu, miten pitää yhteyttä lajitovereihinsa, tunteeko iloa? - Ranskalainen: - millainen on sen rakkaus- ja seksielämä? - Suomalainen: - mitähän mieltä se on minusta? Herra Otto, eikös tulo-opastinta vailla oleva liikennepaikka olekin seisake? |
||||
|
|
20.04.2023 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin Fo - vaunuissa oli ennenvanhaan varalla pari - kolme jarruletkua. Ja asianmukaiset työkalutkin. Että kyllä linjalta pääsivät pois lievän ähistelemisen jälkeen, toisin kuin nyt...! Nyt koko Suomi seisoo rukkaset suorana, kun generaattorin hihna hyppää pois pyörältään. (Bitte, beachten Sie - eine Sarkasmuswarnung!) |
||||
|
|
20.04.2023 00:25 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos. Niinpä tietysti. Siksi se näyttää paksummalta. Se onkin oikeasti paksumpi. Haluaisin muistaa, että Saksassa höyryjohdossa ei ole käytetty kumiletkuja, mutta jonkinlaisia rautaputkikappaleita. Niitä näkyi ratapihoilla telineissä. Muistikuvat kuitenkin hataria. Olen kasvanut alueella, jota on sähköistetty 1930 - 1960 -luvulla, höyrylämmitys on minulle aina ollut eksoottinen harvinaisuus. | ||||
|
20.04.2023 00:12 | Uwe Geuder | ||
| Aloitetaan vanhoista junista, jossa on vain yksi johto: jarrujohto. Junan paineilmajarru toimii juuri toisinpäin: Jos paine laskee, juna jarruttaa. Tämä on tärkeä, jos juna katkeaa tai tulee muuten vuoto jarrujohtoon. Vikatilanteessa kaikki vaunut jarruttavat automaattisesti. Siksi semmoinen järjestelmä kutsutaan automaattiseksi jarruksi. Että se voi toimia, pitää ennen matkaa ja jarruttamisen jälkeen täyttää kaikkien vaunujen apupaineilmasäiliöt täydellä paineella. Pääsäiliöjohto on uudempi järjestelemä. Sitä ei tarvita jarrujen perustoiminalle. Tavarajunissa semmoinen ei edes yleisesti ole. |
||||
|
20.04.2023 00:11 | Otto Tuomainen | ||
| Esimerkiksi 721 151 on RegioJetin kirjoilla, käytetään satunnaisesti yhtiön Praha-Smíchovin varikon vaihtotöihin ja kaluston siirtoihin. Tämä https://www.youtube.com/watch?v=31TowS5RsFQ melko tuore video löytyi ko. veturista. | ||||
|
|
20.04.2023 00:10 | Mikko Herpman | ||
| Toinen sininen letku on lämmityshöyryn letku. Eli siitä on saatu aikanaan höyryä vaunuihin ja myös veturi on saanut siitä lämmityshöyryä. Onneksi nykyään on lisätty sähkölämmitys mahdollisuus tähän, eli ei tarvita lämmityshöyryä enää esilämmitykseen. | ||||
|
|
19.04.2023 23:59 | Uwe Geuder | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/20827 yhteydessä oli keskustelu paineilmajohdoista. Sen mukaan täällä näkyisi nyt 2 pääsäilöjohtoa ja 1 jarrujohto? Jos muistan oikein, johtoja on tuplasti vain siksi, ettei koko ajoneuvosta tule käyttökelvottomaksi, jos joku letku on vahingoittunut. Kerrallaan kytketään aina vain toinen niistä tuplajohdoista. Jos kaikki tämä pitää paikkansa, tällä veturilla voisi mennä toinen pääsäiliöletku rikki, mutta se voisi jatkaa vielä toisella. Mutta jos jarruletku menee rikki, junan matka päättyy siihen. Tämä tuntuu nurinkuriselta: Vanhalla kalustolla niin kuin varmaan puuvaunuilla pääsäiliöjohto ei edes ole. Sama kai tavarajunissa. Jarrujohto tarvitaan kuitenkin joka tapauksessa. Olen varmaan ymmärtänyt jotakin väärin, mutta mitä? |
||||
|
19.04.2023 23:58 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tapsa tästä kuvasta! Ex-vaimon vanhempien kesämökki oli Eurassa ja joskus 2000-luvun alussa vietin hikisen heinäkuun iltapäivän kävelemällä läpi kaikki Kauttuan sivuraiteet. Yllätyin, kun tästä kohdasta löytyi selvä vanha ratapenkka Säkylän Pyhäjärven rantaan. En olisi kyllä arvannut, että raide oli vielä paikallaan 1970! Oliko raiteella vielä tuolloin liikennettä? | ||||
|
|
19.04.2023 23:54 | Hannu Peltola | ||
| Ai 721-sarjaakin on vielä ajossa? Aika monet antiikkiset tsekkiveturit ovat selvästi löytäneet tiensä pienille operaattoreille. | ||||
|
19.04.2023 23:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on kyllä upea, voisi olla Pikon mainoksesta 1980-luvulta! | ||||
|
19.04.2023 23:51 | Otto Tuomainen | ||
| Lempinimenä myös mm. "Vana", hieman tämä muistuttaakin ylösalaisin olevaa kylpyammetta. :) | ||||
|
|
19.04.2023 23:49 | Hannu Peltola | ||
| Otto, totta! Tein väärän oletuksen, että kaikki junat olisivat menossa Bratislava hl. st:lle. Tämä taitaa olla Budapest-Praha -pikajuna? Ja tuo oli hyvä tieto, että mustavalkoinen kyltti kertoo opastimettomasta asemasta. Tässä tapauksessa se on Bratislava Vinohrady, joka on heti kaarteen takana. Jorma, Tämä oli minulla ensimmäinen vierailu Slovakiassa ja kieltämättä innostuin kuvaamaan! Nyt alkaa tämä kuvasarja olla koossa, täytyy jossain vaiheessa koostaa kuvasarja Bratislavan liikennemuseosta. Se on onneksi maltillisemman kokoinen! |
||||
|
19.04.2023 23:47 | John Lindroth | ||
| Viimeinen Baureihe 86 höyryajan höyryvetoinen juna kulki DDRssä paikkakuntien Schlettau ja Crottendorf välillä vuonna 1988.Radan 100v juhlallisuuksiin veturi BR 86501 ajoi kuitenkin vielä viikon ajan säännöllisessä liikenteessä. | ||||
|
19.04.2023 23:44 | Hannu Peltola | ||
| Totta, niinhän kuvasta näkyy, kun sitä tarkemmin katsoo! Päivitän kuvatekstin ja kiitos tarkennuksesta! | ||||
|
19.04.2023 23:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia, päivitin kuvatekstin! | ||||
|
|
19.04.2023 23:37 | Jorma Rauhala | ||
| Teuvo: Mitä tarkoituseroa on kuitenkin sinisellä ja punaisella? Kun kuljettaja jarruttaa, niin jarruputkeen menee enemmän painetta ja klossit kiinnittyy, ja kun helpottaa kahvaa, niin ilmat pääsee pihalle ja klossit vapautuu. Mitä tarvetta on kahdella erivärisellä putkella? Se kaveria kyselyttää. | ||||
|
|
19.04.2023 23:28 | Otto Tuomainen | ||
| Vectronin operaattori on ZSSK Cargo. | ||||
|
|
19.04.2023 23:12 | Uwe Geuder | ||
| Värikoodaus ei taida olla kansainvälinen. Tuoreessa kuvassa Slovakiasta https://vaunut.org/kuva/161653 näkyy punaista ja keltaista. Saksassa kovin näkyvä värikoodaus ei edes aina ole. Ja jos on, punainen tarkoittaa pääsäiliöjohto. Se mitä on kansainvälisesti standardisoitu, on sijainti: Puskurin lähellä on pääsäiliö, sisäpuolella on jarru. Liittymät ovat erilaisia, siis ristiin ei voi vahingossa kytkeä. Sveitsissä oli aikaisemmin jarrujohto puskurin lähellä. Mutta se piti muuttaa ainakin sille kalustolle, joka meni ulkomaille. |
||||
|
|
19.04.2023 23:08 | Otto Tuomainen | ||
| Näyttäisi olevan ČD Cargon veturi. Kyseisellä yhtiöllä on vielä näitä kauhtuneita Laminátkoja liikenteessä jonkin verran, mutta suurin osa käytössä olevista yksilöistä on nykyään sinisessä värityksessä. | ||||
|
|
19.04.2023 23:02 | Jorma Toivonen | ||
| Hannulla kuvia riittää Slovakiasta (tuli ilmeisesti näppäiltyä innostuksessa muutama "rulla" täytteen), mikäettei, mielenkiinnolla seuraan näitä värikkäitä junia - miksei meillä uskalleta? | ||||
|
|
19.04.2023 22:42 | Otto Tuomainen | ||
| Vaunun kotiasema näyttäisi olevan Nové Zámky. | ||||
#/media/Datei:Dampfheizung_Kupplung_01.jpg){kind=link}