|
|
11.03.2023 16:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Hyvä että on sentään laitureita jäljellä hätätilanteita varten. Jokin aikaa sitten luin että Taavetissa oli joku IC-juna simahtanut ja matkustajia ei voitu siirtää muihin aseman ohi ajaviin juniin eikä busseihinkaan koska ei ollut laitureita. Joutuivat odottamaan kylmissä ja pimeissä vaunuissa pari tuntia kunnes saatiin toinen veturi tilalle. | ||||
|
|
11.03.2023 15:58 | Jarno Piltti | ||
| Upea sattumakuva. Niin jäi tämä liikenne hetken ilmiöksi. | ||||
|
|
11.03.2023 15:53 | Jarno Piltti | ||
| Tässä on jännä sävymaailma. Hieno sivuprofiilikuva. | ||||
|
|
11.03.2023 15:50 | Jarno Piltti | ||
| Tästä ei osaa päättää onko sovellettu muodikasta HDR-teknologiaa vai ei. Tosiaan hieno kuva! | ||||
|
|
11.03.2023 15:48 | Jarno Piltti | ||
| Kivasti litistyy täyspitkä raakapuurunko, ja rataosan hienoinen vuoristorataluonne tulee esiin. Moottorikelkkauran äksämerkit mielenkiintoisia myös. | ||||
|
|
11.03.2023 15:46 | Tuukka Varjoranta | ||
| Upea kuva! Auringonvalo osuu hienosti veturiin. | ||||
|
|
11.03.2023 15:26 | Urpo Mustapää | ||
| Hieno kuva. Tästä se Haapamäen radan sähköistys alkaa. | ||||
|
|
11.03.2023 13:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jes, rakennuksia on näköjään remppailtu tässä talven mittaan. Näkyvimpänä ehostuksena päärakennuksen huopakatto on vaihtunut saumapeltikattoon. Vappuna saattaa kämpältä jo saada kahvettakin vuosien tauon jälkeen: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009177064.html | ||||
|
|
11.03.2023 13:34 | Timo Arolainen | ||
| ? | ||||
|
|
11.03.2023 13:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Tätä onkin pitänyt käydä katsomassa; kiitos kuvasta A-P! :) | ||||
|
|
11.03.2023 13:24 | Otto Tuomainen | ||
| Nykyään tätä junayhteyttä ei ole olemassa, Kútyn ja Břeclavin välillä (18 km) liikennöi vain kaukoliikenteen junia. Slovakian puolella sijaitsevaa Brodskén seisaketta tosin palvellaan korvaavalla bussiyhteydellä, nämä bussit on merkitty aikatauluun 142xx-sarjan "junanumeroilla". Tšekin puolella sijaitseva Lanžhot löytyy aikatauluista, mutta sinne ei ole ollenkaan liikennettä. | ||||
|
|
11.03.2023 13:12 | Jukka Ahtiainen | ||
| Rainerille, häiriötilanteissa IC on jäänyt Haukivuorelle ja matkustajat on haettu linja-autoilla. Jaakon kommentti täydentää. Kuulutuslaitteet purettiin pari vuotta sitten ja laiturivalaistus osittain. Hillosensalmella on kansallispuisto ja Haukivuorella suuri vesistö ja luonnonsuojelualue https://www.luontoon.fi/puulajakyyvesi Savonradalla kohtauspaikkoja on vähennetty. Samaa mieltä Jaakon kanssa myös kohtauspaikkojen lisäämisestä, johon riittäisi vähempi raha. Pysähdykset saattaisivat nostaa iibis-linnun siivilleen (matkustajamäärät). Kokeilemalla näkisi. Tilanne on muuttunut 2014 jälkeen. |
||||
|
|
11.03.2023 12:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, eläköityneenä koneteknikonretkuna ehdottaisin riittävän neutraalia nimitystä: - kansalainen. Lajitoverikin kelpaa vallan hyvin. |
||||
|
|
11.03.2023 12:20 | Jouni Halinen | ||
| Siten on vielä ”Doktor“. Sitähän viljellään ainakin Saksassa laajasti, sitähän käyttävät ainakin ne joilla on vähän “paksummat pahvit“ korkeakoulu/yliopisto piireistä. Mikä on Esan koulutustaso, eli voimeko alkaa puhua Tohtori Esasta? | ||||
|
|
11.03.2023 11:49 | Jaakko Pehkonen | ||
| Pohjankurun tehtaat ja satama eivät käytä enään rautatiekuljetuksia. Jos minä saisin päättä yhden kehityskohteen Rantaradalle niin rakantaisin Karjaa Turku välille uusia kohtauspaikkoja sillä se olisi edullinen keino parantaa rataosan välityskykyä ja häiriöherkyyttä. Siellä on tällä hetkellä sangen pitkät kohtauspaikkojen välit. Tuo Haukivuoren pysähdysten lopetus ja selityksen sen ympärillä on kyllä isolta osin keksimällä keksittyjä. Jos Haukivuoren laiturit ovat kerta käyttökelvottomat/vanhanaikaiset, miksi esim. Vaalassa voidaan käyttää vastaavia laitureita joka päivä? Tässä taitaa olla sama juttu kuin Kemijärven junakapinassa; VR:n haluttomuus. Eiköhän aika vielä muutu, ainakin se mikä tuntui VR:stä täysin mahdottomalta vuonna 2006 on ollut täysin mahdollista Kolarin junissa vuoden 2016 joulukuusta. |
||||
|
|
11.03.2023 11:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Jukka: Tuolla Haukivuoren ohittamisen selitykset olen kuullut mutta luulen että syy on se että asemalta puuttuu se infrastruktuuri joka pitäisi olla että kaukojunat voisi pysähtyä. Sekään ei ole selitys koska ne voidaan rakentaa, mutta sääntö-Suomen osalta se voisi tarkoittaa muutakin kuin vain laitureiden korottamista. Se että Hillosensalmella pysähdytään mutta Haukivuorella ei on kanssa mysteeeri, onko kyseessä siitä että siellä on jotain VR:läisten mökkejä? Haukivuoren ja Kirkkonummen kanssa lienee se yhteistä että infra on puutteellinen ja radan läpäisykyky on huono. Savon radalla tavaraliikenne ja rantaradalla lähijunat. Lähijunien aikataulut ainakin E-junien osalta menisi uusiksi jos kaukojunien aikataulua rukattaisiiin parilla minuutilla, ja se ei ilmeisesti ratkea ennenkuin ns kaupunkirata Leppävaaran ja Kauklahden välillä on valmis, mutta siihen menee ainakin 5 vuotta. Mutta ennen 2016 se oli mahdollista eikä kukaan purnannut vaikka lähijunien vuoroväli ei ollut tasan 15 minuuttia. Esa: Vaikka omistaa koiran ja auton niin silti jotkut muut voivat tarvita kulkea junalla. Koiran kanssa voi kanssa matkustaa junassa ja moni matkustaakin. Bensan ja dieselin hinnat ovat nyt niin korkeat että juna tulee todella halvemmaksi vaikka omistaisi auton. Hintoihin on tullut yli 50 senttiä litra/lisää parissa vuodessa ja se ei johdu verotuksesta vaan maailmanmarkkinoista ja se taas eräästä muusta syyystä. |
||||
|
|
11.03.2023 10:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Tuolla "tunnin rata" investoinnilla asfaltoisi teitä kuntoon, lanaisi monta hyppyriä sileäksi, oikaisisi shikaaneja, poistaisi näköesteitä risteyksistä, vaihtaisi isompia rajoituksia. Seurauksena 1000 kertaa suurempi nopeutuminen kokonaisliikenteessä, kun pari miljoonaa ihmistä säästäisi minuutinkin joka päivä työ- tai muilla matkoillaan. Viimeksi toissapäivänä kirosin että miten voi mennä muutamaan kilomteriin nykyään niin järjetön määrä aikaa, ns. ruuhkan ulkopuolella, aina joku nyhvö mataa edessä. 3km ajaa "pahimmillaan" edestakaisin pyörällä samaan aikaan kuin autolla suuntaansa, mutta se ei toimi jos tulee autolla muun matkan yhteydessä, kuten 99% tapauksista omalla kohdalla on. |
||||
|
|
11.03.2023 10:07 | Ilkka Hovi | ||
| Gg (35 vaunua), Ggi (80 vaunua) ja Ggil (20 vaunua) vaunujen akseliväli oli 6000 mm. Uudenpien Igb (5 vaunua) ,Ig (15 vaunua) ja Ggb (95 kpl) vaunujen akseliväli oli 8000 mm. Jäin miettimään olivatko vaunusarjat samanlaisia, näemmä eivät Ggb oli vain katalyyttisellä lämmityslaitteella varustettu lämminvaunu. Ixx vaunut olivat pakastevaunuja joissa oli myös lämmityslaitteet. Tiedot perustuvat lehtiseen Tavaraliikenteen Kuljetuskalusto 1975. |
||||
|
|
11.03.2023 07:30 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kuva. Vähän Hillosensalmen eteläpään tunnelmaa tässä. Tosin tunnelin suuaukko on erilainen, mutta jotain samaa on. | ||||
|
|
11.03.2023 07:28 | Pasi Seppälä | ||
| Komea kuva taas Karilta. | ||||
|
|
11.03.2023 07:26 | Pasi Seppälä | ||
| Onpa hieno tosiaan. Tunnelma kohdallaan. | ||||
|
|
11.03.2023 02:53 | Jukka Ahtiainen | ||
| Jos Kirkkonummella pysähtyminen maksoi liikaa, niin 25.9.2014 ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Otto Lehtipuu, VR: "Haukivuoren pysähdysten osalta kysymys ei siis ole liikennöinti-, energia- tai pysähdyskustannuksista, vaan matka-aikahyödyistä." 2022 kesällä IC-junaparin pysähdys Hillosensalmella lisäsi matka-aikaa Kouvola-Pieksämäki välillä (184 km) toiseen suuntaan 2 min ja toiseen suuntaan 0 min. 29.11.2022 Radio Suomen Liikenneilta VR:n kaukoliikennejohtaja Piia Tyynilä Hillosensalmen pysähtymisestä: "Teemme mielellämme tällaisia kokeiluja" 14.2.2023 VR:n vastaus Haukivuoren esitykseen vastaavasta kokeilusta Haukivuorella 2023, mm: "Juuri Savon-radalla junan kilpailukyky henkilöauton kanssa on haastava." Esim. 12.5.2022 IC 70: - Pieksämäeltä lähtö 2 min myöhässä - Haukivuorelle saapuminen 3 min etuajassa - Haukivuoren ohitus 41 km/h - Mikkeliin tulo 5 min etuajassa 6.3.2023 vaalikeskustelussa Haukivuorella: "Mitä mieltä olette, tulisiko junapysähdykset ainakin jossain määrin palauttaa Haukivuorelle?" Ehdokkaiden äänestyksen tulos 6-0: Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät. |
||||
|
|
11.03.2023 02:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pohjankurun "ratikkapysäkki"...? Mennytkin Salmisaaresta kauas ohi. |
||||
|
|
11.03.2023 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, kyllähän koiraihmisiä Kirkolla riitti, Kirkkonummen kennelkerhon agility-osasto kilpaili itsensä SM-mestaruuksiin saakka. Koirakoita oli useampia. Koiria oli, akita inusta bastardirotuisiin torinseisojiin! Alumiinin eräällä työnjohtajalla oli myös Liteace, perhettä ja kaksi cavalierspanielivaliota. Seinänaapurilla Pikkalassa oli monivuotisen "kävelevä nakki"- (lue: pitkäkarvainen mäyräkoira) harrastuksensa tuloksena kunnioitusta herättävä kokoelma palkintoruusukkeita ruokasalin seinällä todisteena kahden mäyriksensä menestyksellisestä näyttelyurasta: ROP, BIS, CACIB, VSP, MVA, jne. Edellä kirjoittamani piirteet koiraihmisten elämästä eivät siis rajoittuneet vain minuun ja avokkiini. Mikä tässä keskusteluketjussa näkyy selvästi, niin ainakin Suomen päättäjien yleinen piirre: jotain on noussut hattuun. Terve järki pysyy kaukana niin kauan, kuin ihmiset äänestävät oikeistoa, luullessaan että naapurinsa uskovat näiden vaalikarjatyhmyreiden kuuluvan ökyihin. Tervejärkinen ehdotus ajetaan kiville siksi, kun aloitteen takana on esim. vassarit tai vi*un ituhipit (lue: vääräuskoiset). Sitäpaitsi, pääministeri Sipilä kuului lestoihin, joiden mielestä toisuskoisia saa jymäyttää, kun helvetti odottaa näitä joka tapauksessa! Turhaa ponnistella näiden helvetinkekäleiden eteen yhtään mitään. No, itselleenhän sikaparka hallaa tekee, kun kaukalonsa kaataa! Ikävintä siinä vaan on se, että sivullistenkin kaukalot kaadetaan samalla. Suomella on aika harvoin hyvää herraonnea. Puistattaa vieläkin juopuneesta kansliapäällikkö Buntasta vuosia sitten lukemani juorut. |
||||
|
|
11.03.2023 01:45 | Timo Salo | ||
| Kustannustehokasta joukkoliikennettä.... | ||||
|
|
11.03.2023 00:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen kuullut kaikenlaisia selityksiä miksi Turun junat eivät voi pysähtyä Kirkkonummella mutta tuo että kaikilla on kumminkin koira ja pakettiauto en oikein niele. Mitä tekemistä länteen menevillä rautateillä on Suomen turvallisuuden kanssa? No sillä että Suomenlahteen työntyvät niemet kuten Hankoniemi voi kanssa joutua maihinnousuyritysten kohteeksi ja toimivien junayhteyksien puuttuminen kiihdyttää muuttotappiota ja seudulle jää asumaan vain vanhuksia. VR teki hätäisen ratkaisun romuttaa rantaradan läntistä Uuttamaata palvelevat yhteydet v 2016 silloisen hallituksen painostuksesta kun uhattiin pistää lahtipenkille koko VR, ja Onnibus kilpaili kahden euron tarjouksilla moottoritietä pitkin ajavilla pikabusseilla, ja VR väitti silloin että Kirkkonummella (Suomen 2. suurin maalaiskunta) pysähtyminen "maksaa liikaa". VR yritti samaa temppua Hämeenlinnan kanssa poistmalla IC-junien pysähdykset siellä mutta Hämeenlinna sai junansa takaisin kun oli riittävästi protestoijia. Nyt sekä bussilippu että junalippu Hki-Turku maksaa 12-15 euroa riippuen vuorosta ja bensan ja dieselin kallistuttua junamatkustus on todella muuttunut houkuttalevaksi vaihtoehdoksi autoon verrattuna. Elias on siinä mielessä oikeassa että pari minuuttia lisää matka-aikaan ei karkota matkustajia, mutta ongelma on radan huono läpäisykyky, lähijunien aikataulut pitäisi laittaa uusiksi jos Turun junien aikataulua rukataan 2 minuuttia Helsingin päässä ja siitä ei HSL tykkää! |
||||
|
|
10.03.2023 23:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Omasta puolestani voisin kertoa omakohtaisen näkemykseni ja nimenomaan oman ("sammakko kaivossa") kokemukseni kulkutarpeesta Kirkkonummelta tai Siuntion Pikkalasta Turkuun, silloin kun kuljin berniläiskoirieni kanssa koiranäyttelyissä. Yksi näistä oli Sveitsinpaimenkoirien kaksipäiväinen erikoisnäyttely Paraisilla kesäkuussa 1997. Juna ei tullut mitenkään kysymykseen, viikonlopun laivamatkalle pyrkivien ja nieleskelevien nousuhumalaisten joukossa. Järkevin ajoreitti Pikkalasta Turkkusse kulki Jorvaksentietä Inkooseen, sujui vauhdikkaasti, kun Liteace-pakulla sai paahtaa satasta. Sitten maantietä 186 Mustion ja Kiskon kautta Saloon. Mutkainen ja mäkinen tie, jossa ei montaakaan ohituspaikkaa ollut, kun joku lantsari tuli eteen Ursus-kökkötraktorillaan laittamasta syrjäpellollaan perunoita seipäille. Niin ja tarpeelliset pysäykset koiran pissattamiseksi ja vesihuollon ajaksi. Salossa pääsi liittymään moottoritien liikennevirtaan. Sitten Kaarinassa tielle 180 ja Paraisille Jutta-bernin kasvattajan luokse yöksi. Ennen moottoritien valmistumista, vanhalle ykköstielle päästäkseen piti risteyksessä odotella ja vanhentua ja vanhentua ja vanhentua. Paluumatka samaa tietä, pysäyksineen. Oma auto oli sikäli paikallaan, kun mukana oli myös kokoonpantavat tuolit ja päivänvarjo. Plus syötävät kylmälaukussa ja vaihtovaatteetkin. Jos kartalta katsotaan epätoivoisten kirkkonummelaisten reissua kohti Oopoa, niin hankalammalta näyttää: keskustasta Veikkolaan kulkee maantie hankalasti Volsin, Lapinkylän ja Haapajärven kautta. Parempi olisi pöhkiä Jorvaksentietä länttä kohti. Kimpassa muiden koiranomistajien kanssa tilattu bussi olisi myös ollut toimiva ratkaisu...? Toisin sanoen, kulkutarpeita on myriadeja muitakin, kuin istuksia Pendolinossa kiitämässä kuuttasataa kohti länttä tai inhaa itää. |
||||
|
|
10.03.2023 23:10 | Jorma Toivonen | ||
| VR:n kunnossapidon nykyinen taso? Ellei korjausilmoituksessa (?) huomioida yhden ruuvin kiristyksen tarpeellisuuta - tottakai se ohitetaan, vaikka se huomioittasiinkiin, odotellaan kunnes luukku tipahtaa. "Asentajat lyönevät vetoa keskuudessaan" kauanko kauanko luukku repsottaa ennen putoamistaan |
||||
|
|
10.03.2023 22:37 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/147928?kd=12.6.2021&kd2=12.6.2021&tag0=17%7CSijainti%7CAsemalla%2FRatapihalla | ||||
|
|
10.03.2023 21:49 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyvä, kun/jos rautatieliikennettä kehitetään. Kehityksen tulisi perustua realiteetteihin ja siihen, että rautatiet palvelevat kansakunnan hyvinvointia (kivijalka). Mielestäni nopeuden painoarvo ylikorostuu. "Rautatiet eivät ole ensisijaisesti voiton tekemistä varten, vaan se on yhteiseen hyvään velvoitettu liikennelaitos. Sen on palveltava valtion liikenneintressien voimien vapaata peliä vastaan koko kansan hyväksi." - Otto von Bismarck – En ole huomannut perusteissa maanpuolustusta enkä pandemiaa. Suuret cityt on tuhottu nopeammin kuin cityjen välillä tasaisesti asuttu maa. Valmiuksia tasaisempaan asutukseen on paremmin kuin aiemmin: nopeat tietoliikenneyhteydet, etätyö, monipaikkainen asuminen, kansalaisten halu vähentää päästöjä. 2.9.2022 Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola itäisen Suomen turvallisuudesta: "Suomen pitää varautua turvallisuuspoliittisiin uhkiin huolehtimalla alueiden elinvoimaisuudesta" Entä Liikenneviraston esiselvitys: Junaliikenteen päästöjen ja kuljetuskustannusten vähentäminen "Nopeus vaikuttaa ilmanvastukseen toisessa potenssissa ja sitä myöten lisää kilometriä kohti käytettävää energiaa vastaavalla tavalla. Ilmanvastuksesta aiheutuva energiantarve aikayksikössä eli teho kasvaa nopeuden kolmannessa potenssissa." "Väljentämällä aikataulua merkittävästi rataosalla kokonaisvaikutus kulkuaikaan jää pieneksi, mutta vaikutus energiankulutukseen voi olla sitä suurempi." https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/121056/lts_2013-43_978-952-255-350-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y Liikenneturvallisuus ("Lähimmille rautatieasemille Pieksämäelle (30 km) ja Mikkeliin (40 km) johtaa Haukivuorelta hyväkuntoinen suora kantatie.") Vuonna 2022 tapahtui ennakkotietojen mukaan 3 069 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. https://moottori.fi/liikenne/jutut/liikenteen-kuolemat-eivat-taltu-kuten-norjassa-jossa-alle-sata-kuolemaa-vuodessa/ Huono homma, että minuuttikilpailua käydään ylinopeudella ajavan maantieliikenteen kanssa (43 % Traficom). Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä ja 1,0 miljoonaa alaikäistä. Heille taitaa olla yhteydet tärkeämmät kuin minuutit. Päätöksenteossa olisi syytä saada sijaa Eljaksen kehuja saanut esitelmä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13973.msg107570 |
||||
|
|
10.03.2023 21:29 | Eljas Pölhö | ||
| Hki-Turku välillä ehdottomasti tärkeintä olisi palauttaa edes osalle junista Kirkkonummen pysähdys. Täysin järjetöntä edellyttää Kkn matkustajien ensin menevän Leppävaaraan tai Helsinkiin. Ei kai Kkn-Turku ole edes mitään järkevää vaihtoehtoa oman auton lisäksi. Lohja-(Espoo) on paikallisliikenteen kannalta täysin hyväksyttävä tutkimuskohde. Sillä ei pitäisi olla mitään sitouttavaa suunnitelmaa Lohja (Lohjan pohjoispuoli)-Salo kanssa. Lohja pohjoisen ja Salon välillä juna ei pysähdy missään minkään suunnitelman mukaan (väliseutu saa nauttia ohiajavien junien katselusta). Pienillä nopeutuksilla tai hidastuksilla ei ole yhtään mitään vaikutusta matkustajamääriin, vaikka suomalaiset selvitykset lisäävät matkustajia jokaisen minuuttisäästön antamalla kertoimella. Oikeassa elämässä minun työmatkani oli Norrköping-Malmö ja junien hitauttaminen 15 min lisäsi matkustajamääriä sellaisella prosentilla, ettei Suomessa edes osata uneksia. Avain oli, että lisättiin pysähdyspaikkoja. Jok'ikinen juna ei pysähtynyt kaikilla asemilla, mutta joka asemalla pysähtyi joitakin junia hidastetussa aikataulussa. Malmön ja Norrköpingin välillä on useita yliopistoja ja muita oppilaitoksia. Näiden oppilaat tekivät säännöllisesti oppilastöinä junissa kyselytutkimuksia, joiden tulokset sain työni takia. Ylivoimaisesti tärkeintä oli aikataulujen luotettavuus. Toisena oli sujuvat jatkoyhteydet ja kaukana perässä junien nopeus pääteasemien välillä. |
||||
|
|
10.03.2023 21:05 | Jorma Rauhala | ||
| Haapalan Manen huvila. | ||||
|
|
10.03.2023 19:48 | Arto Papunen | ||
| Saattaakohan jatkossa veturi vaihtua useammin kun lauantainakin jatkossa lähdetään hakemaan kuormaa Kurkimäestä, jolloin sama veturi olisi vuoroviikoin Porin/Kalvitsan ja Kaipolan/Suolahden vuoroissa, jos ei veturia vaihdettaisi. | ||||
|
|
10.03.2023 19:34 | Juha Toivonen | ||
| Juuri niin! Värillä on väliä...tai oikeammin sen vaihtelulla. On hienoa, kuinka rautateidemme tavaraliikenteeseen on syntynyt aitoa kilpailua. | ||||
|
|
10.03.2023 19:23 | Juha Toivonen | ||
| 60:n dieseveturin ostosopimuksessa veturin maalauskustannukset eivät näyttele niin mitään osaa. Toisin sanoen: niiden kylkeen voidaan maalata ilman lisäkustannuksia vaikka hämähäkkejä väärinpäin. Näitä ei tietenkään pidä maalata, mutta asialliselle väri- ja imagesuunnittelulle toteutuksineen toivoisi hieman lisätilaa valtio-omisteisen ahtaassa päätöksenteossa. | ||||
|
|
10.03.2023 19:18 | Juha Toivonen | ||
| Mitä vähemmän tuon rautatieyhtiön nokipyssyjä tai sähköhäkkyröitä näkee suomen rataverkolla, niin sitä paremmaksi muodostuu sekä Suomen turvallisuus, että myös yleinen rauhantilanne Euroopassa. Nythän kai Nurminen Logistic toimii "verisen" itärahdin takuumiehenä??? Menikö oikein? | ||||
|
|
10.03.2023 19:13 | Juha Toivonen | ||
| Suomi elää metsistä ja metsäteollisuudesta. Niin elävät rautatietkin. Jos joku muuta väittää, niin hän valehtelee. Vietin kuvanottopäivänä runsaat kaksi tuntia tämän kuvan ottopaikalla, ja siinä ajassa 5 erillistä raakapuujunaa kolisteli tuon paikan ohi. Vain yksi teräskelajuna ja yksinäinen veturi kulki noiden välissä. | ||||
|
|
10.03.2023 17:27 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsissa SJ on monena vuonna valittu "vihreimmäksi kuljetusalan firmaksi" *). Veturit ja vaunut ovat mustia, kiitojunat (X2000) ovat ikävän harmaita [ei tarvitse pestä niin usein - virallinen selitys]. Värillä ei ole väliä, vain teoilla. Se on toisinpäin kuin Suomessa, missä puheet on puheita ja teot on tekoja. EDIT: *) Huomaa: Kuluttajat eli tavikset äänestäneet näin, eivät "tärkeäpetterit" keskenään sopineet |
||||
|
|
10.03.2023 16:52 | Markku Naskali | ||
| Luotettavuus olisi ehkä väriä tärkeämpi... | ||||
|
|
10.03.2023 16:21 | Topi Lajunen | ||
| Mahdollisesti vähemmän, mitä imagonnostatus on tuonut lisää rahaa sisään. Vaikea arvioida toki. | ||||
|
|
10.03.2023 16:14 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitoksia! On tosiaan mukavaa nähdä vähän muutakin väriä kuin vihreää täällä seudulla, etenkin, kun nämä kulkevat lähestulkoon joka päivä | ||||
|
|
10.03.2023 16:09 | Ari Suomela | ||
| Savupiippuja kyllä oli, mutta ei ihan tuossa kohdassa. Tehdasalueelle ei kuvan paikasta ollut viittä kilometriä. Kamerasta en tiedä mikä oli, mutta noin parin postimerkin kokoisia negatiivejä siitä tuli. Tuohon aikaan ei kovin suuria valokuvia tehty. |
||||
|
|
10.03.2023 16:06 | Topi Lajunen | ||
| San-pääte on Japanissa arkinen peruskohteliaisuus vertaisten kesken, ei niinkään mikään erityinen herroittelu/rouvittelu nykymittapuulla. Toki ennen vanhaan täälläkin herra/rouva oli arkinen peruskohteliaisuus vailla "ylimääräisiä" arvostuksia. | ||||
|
|
10.03.2023 15:41 | Tuomas Pätäri | ||
| Hieno aurinkoisen talvipäivän kuva, ja mukava nähdä Ferrikuvia näiltä (vielä melko) uusilta toiminta-alueilta. | ||||
|
|
10.03.2023 15:35 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John, Kurt ja Esa! Kurt kaivoi esille tarkat tiedot tästä mallista, kyseessä on tosiaan tuo Bachmannin vakiomalli. Pidin tätä pitkään geneerisenä mallina American-tyyppisestä veturista, mutta yllättäen Bachmannin malli vastaa varsin tarkasti Great Northernin veturia #124. | ||||
|
|
10.03.2023 15:32 | Vertti Kontinen | ||
| Mikä tunnelma! | ||||
|
|
10.03.2023 14:00 | Kari Aho | ||
| Mahtaako olla kivijalkaakaan jäljellä vanhasta. Meinasin viime keväänä käydä katsomassa mutta into loppui Saaren ylikäytävälle parin sadan metrin päähän. | ||||
|
|
10.03.2023 12:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäinen Rahkola (perustettu junakohtauspaikkana 1.4.1947 ja lakkautettu 28.5.1978) sijaitsi kilometrillä 411+002. Sieltä alkoi kaksoisraide, joka johti Seinäjoen tavararatapihalle. Mielenkiintoinen kuva! |
||||
|
|
10.03.2023 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pari hyvää kysymystä asian tiimoilta: Joko taas on tekeillä nopea yhteys "Pyhille Liike-Miehille" kultaisine kiveksineen, jotta nämä pääsisivät vaikka nyt 16,3 sekuntia nopeammin Turusta Helsinkiin...? Onko asian tiimoilta harrastettu riittävän pitkäjänteistä markkinatutkimustakaan? Kunnollinen tutkimus vienee aikaa ainakin muutaman vuoden ja tulosten analysointi vielä päälle. Täällä Suomessa väestöpohjalla, joka EI KASVA! Turistit ovat oma lukunsa, totta, mutta pienikin häiriö maailmassa vaikuttaa myös hupailumatkoihin. Eikä sitä tutkimusta pidä rajoittaa koskemaan vain Suomea. Olisi mentävä aina USA:han asti, Indianan osavaltioon, Assholen piirikuntaan Cuntinghamin kaupunkiin ja tietenkin myös Japaniin Omanko-pikkukaupunkiin Honshun saarella...? Vai onko pohjalla toiveikas kuvitelma matkustajamäärien kasvusta, jos Tku - Hki-väliin menisikin aikaa 16,3 sekuntia vähemmän? Itse näkisin ajatuksen taustana kuvitelman ikuisesta talouskasvusta, joka kuitenkin tulee törmäämään seinään kipeästi, maailman rajallisuuden tullessa lopulta yllätyksenä. Kuitenkin, kun asiaa haudotaan vasta nyt, pitkälti toistasataa vuotta rantaradan liikenteelle avaamisen jälkeen, se kertoo siitä, että rautateiden linjaus onkin ollut varsin hyvin kohdalle osunutta jo ennen vanhaan. Siitäkin huolimatta, että rantarata oli tarkoitettu alunperin paikallisradaksi. Eikä mikään ole niin helppoa kuin menneisyyden ennustaminen. Oman elämänkokemukseni myötä peukutan Eljasta, täyttä asiaa. Huom! Joissakin lauseissa sarkasmivaroitus (omanko = japania, tarkoittaa gynekologin työmaata). |
||||
|
|
10.03.2023 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Että on hieno kuva hienosta koneesta! Veturissa vielä tasoluistit, vaikka valaistusturbogeneraattori on tätä päivää edustamassa. Aikamoinen kolmivuotias pitää olla, jos mielii niellä veturin "hasardimaisesti" ja kokonaisena...? Joskus taannoin USA:n tuotevastuulaki oli riemuvoitto rahastusmielisille "väärinkäyttäjille" asianajajineen. Tämän vuoksi muun muassa suositun Cessna 172:n tuotanto jouduttiin poikkaisemaan, hillittömät korvausvaatimukset olisivat muuten kaataneet tehtaan! |
||||
|
|
10.03.2023 10:47 | Markus Selin | ||
| Tuo oli Juliadatan mukaan perillä Kouvolassa 11:07 ja lähti takaisin jo 12:01. Onko tietoa, mistä noin lyhyessä visiitissä oli kyse? | ||||