Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.07.2005 21:58 | Lari Åhman | ||
| Kyllähän ne pikurit jotka vain pystyvät, paahtavat tässä radan sallimaa sataaneljääkymppiä :) | ||||
|
21.07.2005 21:51 | Markku Blomgren | ||
| Tämä lienee Lappeenrannan päivystäjän paluujuna ja se toinen tulee varmaankin Imatralta. | ||||
|
21.07.2005 20:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tulee kyllä vaunuja, vetureita ja junia. Ehkäpä joku ratikkakin. M/V:tä ja färillisiä. Kunhan tämän "puutarhaelämän" saisi kohta päätökseen :) On toisaalta kiva katsella täällä nyt vain toisten ottamia hienoja mestaritöitä, ihan Jussin kuvakauden alusta lähtien nykyajan taitureihin saakka... | ||||
|
|
21.07.2005 20:32 | Tommi K Hakala | ||
| JR;koskas skannaat taas jotain mielenkiintoisia wanhoja vaunukuvia tänne palstalle? | ||||
|
21.07.2005 19:53 | Joona Kärkkäinen | ||
| ok. | ||||
|
21.07.2005 19:52 | Joona Kärkkäinen | ||
| siis en tajunnut tota sun juttuas olin museossa aukioloaikana ja maksoin maksun. | ||||
|
21.07.2005 19:05 | Kimmo Kettunen | ||
| Mitäs iisalmen ratapihalla kaikkiaan remontoidaan? Uusivatko viimeinkin laiturin? Vai jääkö se vain pölkkyjen vaihtoon... | ||||
|
|
21.07.2005 18:54 | Marko Anttila | ||
| Tarkoitin siis edellisessä kommentissani museon sisäänpääsymaksua (olisi kai pitänyt laittaa se hymiö perään, mutta enpä viitsinyt). Kyllä kai junaharrastajien kannattaisia tukea toisia junaharrastajia, jos siis museossa käydään aukioloaikana. Jotta tälläkin harrastuksella olisi myös tulevaisuudessa jonkinlaista elinmahdollisuuksia. | ||||
|
21.07.2005 18:06 | Ilari Eskelinen | ||
| Miltähän vuodelta tämä on ja missä käytössä on viimeksi ollut? | ||||
|
|
21.07.2005 17:11 | Teemu Lokka | ||
| Parempi olisi, kun tuossa näkyy selvät raidat, jotka kertovat omaa karua kieltään.... | ||||
|
|
21.07.2005 16:57 | Karri Pietikäinen | ||
| Voihan ollakin että niin tapahtuu...remontti alkoi vasta 18.7.. | ||||
|
|
21.07.2005 16:53 | Teppo Niemi | ||
| Tämän vaunun sarja on ollut koko ajan Em, joka merkitsee 2. (III) luokan makuuvaunua, | ||||
|
21.07.2005 16:53 | Ville Rautiainen | ||
| Kiitos Tepolle informaatiosta! :) | ||||
|
|
21.07.2005 16:52 | Teppo Niemi | ||
| Paineilmajarrusta löytyy suppeaa tietoa esim: http://www.saunalahti.fi/rautatie/faq/shrfaqb1.htm#mitenjarrutoimivatentajarrupaino . Enemmän tietoa siitä saa eri ohjekirjoista, joita on ollut yleensä myynnissä Suomen Rautatiemuseolla rautatiemuseopäivänä. Jarrupaineet on tuohon aikaan saatu aikaan höyrytoimisella ilmamumpulla (höyryveturit) tai mäntäkompressorilla (moottorivaunut). Pääsäiliöstä ilma on johdettu kuljettajaventtiilin kautta jarrujohtoon. | ||||
|
|
21.07.2005 16:49 | Teemu Lokka | ||
| Tuosta samalla vois vaihtaa maatakin, niin näyttäs paremmalta betonipölkkyjen kanssa :D | ||||
|
|
21.07.2005 16:39 | Antti Busk | ||
| Eikös tämän vaunu littera ole Em tai CEm, eikä Ei (kuten kuvan nimessä)? | ||||
|
|
21.07.2005 16:35 | Antti Busk | ||
| Joo meillä löytyy kans Wärtsilän koneen mäntä, jonka halkaisija on 220 mm. En tiedä männän taustaa sen tarkemmin, mutta saattaisi olla samanlainen kuin Dr16 2803 ja 2804 Wärtsilä-koneissa. | ||||
|
21.07.2005 16:34 | Antti Korhonen | ||
| Neljän vuoden päästä odotusvajan satavuotisjuhlat ! ;) | ||||
|
|
21.07.2005 16:33 | Ville Rautiainen | ||
| Toinen nimimerkki tietämätön kysyy, että miten tuohon aikaan on jarrupaineet saatu aikaiseksi? | ||||
|
21.07.2005 16:31 | Antti Korhonen | ||
| Perniön seudun sanomat julkaisi joskus kesäkuussa erillisen kesänumeron, joka kertoi muun muassa monia alueella uskottuja kummitusjuttuja. Samassa numerossa oli myös tämän muistokiven tarina melkein sivun pituisena ja vastaavan kuvan kanssa. Täytyy skannaa se artikkeli mutta lyhyesti on siis käynyt niin, että ratamestari ajoi muistaakseni 1916 resiinalla pimeässä Karjaan suuntaan, kun vian takia valoitta ajanut veturi tuli vastaan ja tuli rumaa jälkeä. Lehden mukaan tapaukseen syyllisestä kiisteltiin 20-luvun alkuun asti oikeudessa, kunnes se julistettiin onnettomuudeksi. | ||||
|
21.07.2005 16:23 | Antti Korhonen | ||
| Huomasin yllättäen, että Perniön kunnan kotisivuilta löytyy videohaastattelu Ervelän odotusvajan minua edeltäneestä asukkaasta, joku läänintaiteilijamummo. Pitää mennä kotiin katsomaan, kun duunissa ei ole kaiuttimia (onneksi, vähänkö sais hävetä jos kattelis päivät pitkät äänekkäitä videoita toimistokäytävän varressa, heh) http://www.pernio.fi/matkailu/vihrealaakso/default.html |
||||
|
21.07.2005 16:06 | Jonne Reitti | ||
| Lisätään nyt vielä sen verran, polttoöljy on nykyään sitä lämmityskäyttöön tarkotettua ja vain harva bensa-asema sitä enään myy, moottoripolttoöljy taas on moottoreihin tarkotettua ja se on korvannut entisen polttoöljyn. | ||||
|
21.07.2005 15:43 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ihan hyvin kulkee 6 miljoonalla watilla. | ||||
|
|
21.07.2005 15:36 | Ilkka Huikari | ||
| Jottei homma menisi liian yksinkertaiseksi, niin nykyään (ainakin Nesteellä) on tarjolla polttoöljyä sekä lämmitys- että moottorikäyttöön. Puhtaasta lämmitysöljystä puuttuu joitakin lisäaineita, joilla ilmeisesti voidellaan ainakin ruiskutuspumppua. Ei ehkä liity ihan aiheeseen, mutta hyvä tietää silti. | ||||
|
|
21.07.2005 15:07 | Juho Haapala | ||
| Koulussa on ruuvi penkkinä veturin mäntä | ||||
|
21.07.2005 14:45 | Joona Kärkkäinen | ||
| ei siinä mitään "sellaista" ole. ehkä sen vois laittaakin jos laitan niin laitan illemalla tänään tai huomenna. En ole pienentänyt sitä vielä... | ||||
|
21.07.2005 14:41 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ehkäpä. | ||||
|
|
21.07.2005 14:40 | Joona Kärkkäinen | ||
| Joo! | ||||
|
|
21.07.2005 14:40 | Joona Kärkkäinen | ||
| no en tod. | ||||
|
21.07.2005 14:12 | Ilari Eskelinen | ||
| Sama vaunu: https://vaunut.org/kuvasivu.php/3619.html?kuvaus=teatteri&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=0&x= | ||||
|
|
21.07.2005 14:10 | Ilari Eskelinen | ||
| Mikähän on tämän vaunun historia? | ||||
|
21.07.2005 12:47 | Petri Pitkänen | ||
| Sellaisten junien kokonaisuus, joissa ei ole kiinteitä loppuopastimia (+ käytännössä muutkin junat) todetaan kuljettajan toimesta. Mikäli pääsäiliö- tai jarrujohdon paineissa ei tapahdu normaalista poikkeavaa paineenalennusta, voidaan juna katsoa olevan kokonainen. Mikäli paine putoaa muusta kuin tarkoituksellisesta syystä, eikä kuljettaja voi muutoin todeta junan kokonaisuutta, on vaunuluettelon ja junassa olevan viimeisen vaunun numerot todettava yhdenmukaisiksi. Kokonaisuuden varmistus on siis siirtynyt js:lta kokonaan kuljettajalle. Näin oli asia jo aiemminkin kiinteiden loppuopastimien ollessa kyseessä. | ||||
|
|
21.07.2005 12:28 | Janne Peltola | ||
| Ihmettelin Oulusta asti sitä polttoöljyn hajua takaohjaamossa ja tässähän se syy oli :) Lättä on kuvanottohetkellä aika tavalla kallellaan oikealle. | ||||
|
21.07.2005 12:25 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän sitä näköjään lyö huteja. Mutta myös Vv15 (Dv15) 1965-1973 saivat SA3 kytkimet jossakin vaiheessa ennen muita vetureita. Veturit olivat sijoitettu Kouvolan konepiiriin. Lisäksi joissakin vaunuissa (mm. 1 Oba) on kokeiltu Unicopler-kytkimiä 1960-luvun lopussa. Luettelo näistä koevaunuista löytyy samasta Käskylehdestä (KL), jossa on julkaistu myös SA3-kytkinten käyttöohjeet. Kyseisissä kytkimissä oli mahdollisuus myös automaattisiin paineilmakytkentöihin, mutta tätä ei Suomessa hyödynnetty. | ||||
|
|
21.07.2005 12:05 | |||
| Kyllähän nuo sarjamerkinnät menee juurikin Oton mainitsemalla tavalla. | ||||
|
|
21.07.2005 11:34 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aika iso jos vertaa tuohon penkkiin... | ||||
|
|
21.07.2005 11:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| "laiva" Jos vertaa ETV RTO:n :P | ||||
|
|
21.07.2005 11:29 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oha! :D | ||||
|
|
21.07.2005 10:47 | Otto Tuomainen | ||
| Eikös Dr14 ollut ennen Vr12? Dv11 oli taas se Vr11. | ||||
|
|
21.07.2005 10:38 | Otto Tuomainen | ||
| Juha: Resiinan (2/1995) mukaan Sv12 2551:ssä kokeiltiin vuosina 1967-1972 SA3-kytkintä. Mutta muutenhan ne tulivat käyttöön vasta 1980-luvulla. | ||||
|
|
21.07.2005 10:38 | Teppo Niemi | ||
| Sotasaalisveturien jälkeen seuraava VR:n veturi, johon oli asennettu SA3-kytkimet, oli vasta Imatralle sijoitettu Sv12. Nyöhemmin tämä veturi muutettiin ruuvikytkimille. Ensimmäinen VR:n veturisarja jossa oli SA3-kytkimet, olin Vr11 (Dr14). Yleensäkin suomalaisessa kalustossa alettiin käyttää SA3-kytkimiä vasta 1960-luvun lopulla. Syynä oli, että Neuvostoliitton uusissa vaunuissa ei ollut enää puskinten asennusmahdollisuutta. (Teboilin Neuvostoliitosta vuokraamien Stb-vaunujen kytkimistä ennen v.1965 en kyllä uskalla sanoa mitään varmaa, mutta todennäköisesti niissä on ollut SA3-kytkimet 1950-luvun lopulta asti) |
||||
|
|
21.07.2005 10:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nynnylle. En valitettavasti tiedä. Juha varmaan olisi tiennyt, jos oli käyttetty. Mutta pannaan asia korvan taa hautumaan. | ||||
|
|
21.07.2005 10:08 | Juha Vuorinen | ||
| Voisin näin mutu-tuntumalla sanoa, että jos sotasaaliskoneita ei lasketa, niin ei. Taisivat SA-3:t tulla suomeen vasta 80-luvulla. | ||||
|
|
21.07.2005 09:16 | Simo Virtanen | ||
| Ei käytä pv ainakaan kumipyörävehkeissään polttoöljyä. Oli huoltohallin seinällä suht selvästi ilmaistu käsky tankata traktoreihinkin dieseliä.. | ||||
|
21.07.2005 06:54 | Tero Korkeakoski | ||
| Se on ollut myös silloin Sfc. Saman litteran alla kulkivat vaikka FC oli välillä vuokrannut osan vaunuistaan Kemiralle. | ||||
|
21.07.2005 02:13 | Antti Busk | ||
| Tuo "sumuvalo" puskimen alapuolelta on näköjään jätetty pois. | ||||
|
|
21.07.2005 02:09 | Antti Busk | ||
| Polttoöljyä käyttävän ajoneuvon pakokaasukin haisee hieman erilaiselle kuin dieseliä polttavan. Eikö puolustusvoimat muuten käytä ajoneuvoissaan juuri löpöä eikä dieseliä? | ||||
|
|
21.07.2005 02:05 | Jonne Reitti | ||
| Itseasiassa se on toisinpäin, löpössä on punertava väriaine mukana. Näin poliisit näkevät helposti, jos joku käyttää löpöä naftan siaan. | ||||
|
|
21.07.2005 01:50 | Juhani Pirttilahti | ||
| Diisselin lisäaine on veroa. :) | ||||
|
|
21.07.2005 01:15 | Marko Anttila | ||
| Annoithan veturimuseolle provision tästä kuvasta? (3 ¤) | ||||
|
|
21.07.2005 01:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Juhani: sinä varmaan tiedät erikoiseen kysymykseen vastauksen - käytettiinkö koskaan missään suomalaisessa höyryheposessa SA3-automaattikytkimiä? Jos käytettiin (edes kokeilumielessä), niin missä vetureissa ja milloin? | ||||