Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.06.2023 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Jälleen hieno paikka ja kuva! | ||||
|
25.06.2023 21:50 | Hannu Peltola | ||
| Heh Ossi! | ||||
|
25.06.2023 21:49 | Hannu Peltola | ||
| Tämä paikka on kyllä upea, tuo pitää muistaa, jos joskus tulee matkailtua Keski-Ruotsissa. Ja kuva on hieno! | ||||
|
25.06.2023 21:47 | Hannu Peltola | ||
| Upea on paikka ja kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Semmeringbahn kesäkuussa 2023 |
25.06.2023 21:46 | Hannu Peltola | ||
| Vesa, uusi rata tulee menemään tunnelissa Gloggnitzin ja Mürzzuschlagin välillä koko 27,3 kilometrin matkan! Ja pikkuasemia ei tuolla välillä tule olemaan. Semmeringbahnilla kannattaa vierailla ennen vuotta 2030, kun uusi tunneli valmistuu! Ja Jukalle pikaisia paranemisia, toivottavasti koko juhannus ei mennyt "sairasvaunussa"! |
||||
|
25.06.2023 21:32 | Petri Sallinen | ||
| Linkin takaa löytyvän Canada Worksin rakentaman veturin alustasta on hyvinkin havaittavissa Suomi-veturin piirteet. https://www.ellitoral.com/regionales/150-anos-inauguracion-ferrocarril-central-argentino_0_EzhzwiYwv2.html |
||||
|
|
25.06.2023 21:24 | Eljas Pölhö | ||
| Canada Works valmisti noin 260-270 veturia, joista n. 57 Kanadaan, joista 53 oli pyörästöä 2-4-0 kahdelle eri yhtiölle. Vastaanottajamaita olivat Englannin+Skotlannin+Walesin ja Kanadan lisäksi ainakin Tanska, Australia, Venäjä/Suomi, Intia, Ranska, Italia, Argentiina, Egypti, Romania ja Venezuela. Vetureiden valmistus loppui 1875. | ||||
|
|
25.06.2023 21:08 | Erkki Nuutio | ||
| Konepajan tarkoitus oli mm. tuottaa mainittujen "rautatiekuninkaiden" (Peto ja Brassey olivat vuosia yhdessä keskinäisessä avoimessa yhtiössä) rakennuttamalle Grand Trunk -rautatielle Kanadaan sillat, veturit ja muut tarvittavat konepajatuotteet. Birkenheadin satamasta tavarat vietiin laivoilla ja lotjilla rakentamiskohteensa varteen Kanadaan. Tehokkaasti integroitua suurliiketoimintaa. Vetureita taidettiin tehdä noin 1853...1870 välillä runsaat parisataa. Ne tehtiin kuten Wigrénin nakit (=kuten itselle tehdään) ilmeisesti pääosin Grand Trunk -rautatielle (siis kovaa talvea kestäviksi), mutta myös Tanskan rautateille (vetureita, vaunuja ja itse rautatiekin (Rendsborg - Tönning - Flensborg). Kummastakin rautatiekuninkaasta on julkaistu kirjoja: - Samuel Morton Peto (1809-1889) The Achievements and Failings of a Great Railway Developer (John Cox, Railway and Canal Historical Society, 2008, 128 s.). Hyvä kirja Peton saavutuksista, ja ottamiensa suurten riskien vuoksi joskus väistämättä tulevasta vararikosta. Kirjassa on kuva suorastaa kepulin oloisesta Canada Worksin tekemästä veturista Randersissa Tanskassa - esimerkiksi ohjaamoa edusti vain kapea tuulipelti. Ei ollut kirkon tai muunkaan ikkunoita, vaan vajaakorkuinen sivuseinä. Valitettavasti Canada Worksista ei ole kirjassa juuri mitään. - Thomas Brassey - Railway Builder & Canada Works Birkenhead (John Millar, 1976, extracted from William Heap and his Company, extract first published in 1993, 79 s.). William Heap oli Canada Worksin siltavalmistuksen johtaja. Brassey joka Canada Worksin perusti oli maailman suurin rautatienrakentaja. Hänen palveluksessaan oli enimmillään 85000 ihmistä maapallon eri puolilla. Otekirja kuvaa etenkin Canada Worksin sillanvalmistusta. Canada Worksin pohjakaavio ja eri osastojen paikat on näytetty. Vetureista esitellään ensimmäinen, 1854 valmistunut 2-4-0 The Lady Elgin. Toinen veturi oli The Lord Elgin. Vuonna 1854 lähetettiin Kanadaan 5 matkustaja- ja 5 tavarajunan veturia. 8 tavarajunan veturia oli lähetysvalmiina ja lisää tekeillä. Veturia 35 aloitettiin. Työvoimaa oli aluksi noin 400 ja pian noin 1200, puolet siltaosaston ja puolet konepajatuotteiden osaston kesken. Brassey oli varsin edistyksellinen suhteessaan työvoimaansa. Hän ei tehnyt vararikkoa. Syöpä tappoi vuonna 1870. |
||||
|
25.06.2023 19:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikein komea kuva! :) | ||||
|
25.06.2023 19:49 | Mikko Ketolainen | ||
| Graffiteja junavaunuihin Äänekoskella maalanneille sakkoja – oikeus ei uskonut selitystä eväiden syömisestä ja valokuvaamisesta Poliisi hälytettiin viime vuoden kesäkuussa Äänekosken kartonkitehtaan ratapihalle, kun tehtaan työntekijät havaitsivat alueella epämääräistä liikehdintää. Paikalle autolla tuli kolmen miehen seurue, joka otti takakontista koreja ja kasseja ja paineli junavaunujen väliin. Loput on maksumuurin takana. |
||||
|
25.06.2023 19:14 | Teppo Niemi | ||
| Valtateiden 2 ja 10 tasoristeyksissä ei ollut kuin pelkät risteysmerkit. Ainoastaan Forssassa Finleyssonin tehdasradalla oli Rautatienkadun tasoristeyksessä valo-ohjaus. Ensimmäinen turvalaitoksen saanut tasoristeys on Kiipuntie, jonka puolipuomilaitos otettiin käyttöön toukokuun lopulla 2023. |
||||
|
|
25.06.2023 18:53 | Eemil Liukkonen | ||
| Kaunis auringonlasku on saatu kuvaan, hyvä! | ||||
|
|
25.06.2023 18:51 | Antti Grönroos | ||
| Teppo, olet oikeassa, rata purettiin 7 km vuoden 1974:n aikana. | ||||
|
25.06.2023 18:30 | Antti Grönroos | ||
| Sukulainen asuu tuon Tornionjoen varrella. Jotenkin pärjää jos on vene käytössä. Aavasaksan liikennepaikan vaihdekoppi on purettu. Radan vieressä oleva omakotitalo on ent. kauppa. | ||||
|
|
25.06.2023 17:39 | Petri Sallinen | ||
| Kaivelin taannoin tietoja englantilaisten Suomeen valmistamista vetureista. Canada Works Birkenheadissa lähellä Liverpoolia ei itse asiassa ollut yrityksen, vaan konepajan nimi. Konepajan omisti Peto, Brassey, Betts & Jackson nimineen yritys. Yritys muutti nimeään useamman kerran, mikä hankaloittaa tietojen keräämistä. Se teki konkurssin 1800-luvun lopulla, mikä entisestään hankaloittaa arkistomateriaalien etsimistä. Yritys oli monitoimialayritys, joka valmisti mm. siltoja ja satamarakenteita. Se rakensi myös asiakkaille kokonaisia rautatiejärjestelmiä. Canada Works -konepaja perustettiin Birkenheadiin vuonna 1853 sen seurauksena, kun yhtiö ryhtyi rakentamaan kanadalaiselle asiakkaalleen kokonaista rautatietä — Canadian Grand Truck Railway. Tästä juontaa myös Canada Works -konepajan nimi, koska yhtiö tarvitsi paikan, jossa valmistaa kanadalaiselle asiakkaalleen kymmeniä vetureita. Yksi yhtiön osakkaista — Thomas Brassey — oli ilmeisesti erikoistunut vetureiden suunnitteluun. Canada Worksin ensimmäiset 13 veturia olivat pyöräjärjestyksellä 2-2-2. Pyöräjärjestys kopioitiin London & North Western Railway -yhtiön vetureista. Ne valmistuivat vuosina 1854 ja 1856. Myöhemmin veturista kehitettiin 4-2-2-versiot. En osaa sanoa siitä mitään, miten hyvin tai huonosti veturit toimivat, mutta yhtiön veturituotantoa koskevien lähteiden mukaan Canada Works omaksui lopulta vetureihinsa amerikkalaisen pyöräjärjestyksen 4-4-0. Asiakkaan toiveilla saattoi olla vaikutuksensa tähän. Voidaan siis ehkä todeta ensimmäisen suomalaisen veturin pyöräjärjestyksen olevan amerikkalaista perua |
||||
|
25.06.2023 16:21 | Mikko Herpman | ||
| Kas kas, penkille pääsee jopa pitkälleen. Ei ole "gettokäsitukia"jokaisella penkillä 60cm välein. | ||||
|
25.06.2023 16:07 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni iso osa Kuopion konepajan Suomen Rautatiemuseoon lähettämistä korjauskirjoista päätyi paperinkeräykseen. Ja tuosta syystä Tampereen varikko luovutti hurujen korjauskirjat HMVYlle luovutusrajoituksin. | ||||
|
|
25.06.2023 15:09 | Juhani Katajisto | ||
| Varmaan John asia on noin kuin kerroit. - Hienoa, että Kake ehti kuvata niin paljon Pekkoja vielä etutelin jarrut paikoillaan ja (ilman katon tuulilevyjä). - Mitä vielä näihin konepajakorjauksiin tulee vaikka luettaisiin kaikki Ivalot ja muut mahdolliset tietolähteet, kukaan ulkopuolinen ei voi tietää sitä höyryvetureiden korjaustarpeen kirjoa konepajoissa, mitä niihin pyydetään tekemään vetureita lähetettävien varikkojen taholta. | ||||
|
|
25.06.2023 14:59 | Juhani Katajisto | ||
| VR:n 150-vuotishistoriikissa annetaan ihmeen epämääräinen kuva näiden ensimmäisten vetureiden hankinnasta. Ikäänkuin briteille olisi annettu vapaat kädet. Ennen veturien tilausta Törnudd kävi useissa maissa tutustumismatkalla ja hänen kokemuksiensa mukaan veturit sitten tilattiin 4-4-0 pyörästölle. Hän kävi henkilökohtaisesti työnjohtaja Gustav Robert Stenströmin kanssa Englannissa valvomassa vetureiden valmistusta. Juhalajunan matka 31.1.1862 on hyvin dokumentoitu. Erkki tässä junassa oli mm. tavaravaunuja lastattuna ratakiskoilla Hämeenlinnan ratapihalle. Eli kyllä siellä heti liikenteen alettua on ollut kaksi raidetta. |
||||
|
25.06.2023 14:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä tarkalleen meinaa tässä yhteydessä koneen ryntääminen? Ylikierroksille kai, mutta miten? | ||||
|
25.06.2023 13:50 | Antti Grönroos | ||
| Tämän lisäksi Salovaara (208+705) ja Kappo (208+883) tullaan poistamaan. Salovaaraan ja Kappoon tehdään korvaava tieyhteys Lampitielle. | ||||
|
25.06.2023 13:18 | Antti Grönroos | ||
| Tästä kun käännytään vasemmalle Untamonkadulle, niin siinä oli 90-luvulla tällainen samanlainen risteysmerkki. | ||||
|
|
25.06.2023 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, tosiaan, menin tekemään kirjoitusvirheen! Tikulla räknättäessä laskujärjestys on erilainen verrattuna Sharp EL-5103 - laskimeen (ohjelmoitava). Kiitos, herra Eljas. |
||||
|
|
25.06.2023 10:32 | Erkki Nuutio | ||
| Lisähatunnosto rautatiemekaanikko Gustaf Törnuddille ja rakentamispäällikkö Knut Stjernvallille (joka sai Rakentamistoimikunnalta ja Senaatilta ankaria moitteita rakennuskustannusten ylityksestä) näistä (brittiläisiksi) hyvin edistyksellisistä vetureista. Hatunnosto myös Törnuddille ja Stjernvallille täydellisesti varustetusta Helsingin rautatiekonepajasta, jossa veturit koottiin, pidettiin kunnossa ja uudistettiinkin myöhemmin. Hatunnosto myös kenraalikuvernööri Bergille (rautatien primus motor) Samoin hatunnosto samoille herroille veturien kalevaisista suomalaisnimistä. Nimet annettiin pari vuotta ennen kuin keisari-suuriruhtinaamme Aleksanteri II antoi asetuksen suomenkielen virallisista oikeuksista. Ei vain ole vieläkään selvinnyt, kuka päätöksen veturien suomalaisnimistä teki (luultavasti omin lupinensa). Oletukseni on Törnudd ja/tai Stjernvall. Jos lupaa pyydettiin, sen antoi Berg pitäen Rakentamistoimikunnan sivussa. Wikin mukaan ensimmäinen brittien 4-4-0 (siis perustyypiltään A1:siä vastannut) tehtiin vuonna 1860 : https://en.wikipedia.org/wiki/4-4-0 . Neljä A1:stä tehtiin samana vuonna Canada Works -tehtaassa Birkenheadissa. Kummat ensin? Canada Worksin tuotanto on pysynyt jokseenkin tuntemattomana briteille. Kuten pienoismallista havaitsee, on veturin nokalla kolme lyhtyä. Niitä ei ole - eikä ilmeisesti kiinnitysosiakaan valokuvassa veturista Pohja Hämeenlinnassa (luultavasti 1860 -luvun lopulla). Koskapa Hämeenlinnan asemalle tuli enemmän kuin kaksi raidetta? |
||||
|
25.06.2023 10:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tuota videota enää missään? | ||||
|
25.06.2023 05:53 | Vertti Kontinen | ||
| Rautakanavan liikenteestä ei ole koskaan liikaa kuvia! Jos näitä on jemmassa enemmänkin, saa julkaista! | ||||
|
|
25.06.2023 02:29 | John Lindroth | ||
| Juuri te höyryveturit toitte intohimon ja ilon elämään!(You brougt the Joy into my life Freda Payne Top of the pops 1981)) Arvoasteikolla korkeimmalla ovat he jotka näillä liikennöinnin saatte aikaan! Freda Paynen suurin hitti oli "Band of Gould"vuodelta 1970 eli vieltä kunnon häyryajalta. |
||||
|
|
25.06.2023 01:47 | John Lindroth | ||
| Komeaa! | ||||
|
|
25.06.2023 01:44 | John Lindroth | ||
| Olen kuullut myös version siitä että etutelin jarrujen poistamisen eräs syy olisi ollut niiden helposti lukkiutuminen ja täten suhojen aiheuttaminen. | ||||
|
|
25.06.2023 00:13 | Eljas Pölhö | ||
| Tarkistapa Esa laskelmasi ainakin Saksan sarjan 61 osalta. Eikö kierrosluvun pitäisi olla n. 403,85. Pisti silmään kun 05 samoilla fillareilla 200,4 km/h = 462,48 kierr/min. Mallard ennätysajossaan 529,5 kierr/min (2032 mm vetopyörät) ja Norfolk & Western sarja J ajaessaan 177 km/h = 528 kierr/min (1778 mm vetopyörät). | ||||
|
24.06.2023 22:42 | Jorma Toivonen | ||
| Alkavat uutukaisetkin jo oirehtimaan, onneksi sattui tuolla "kairassa" tuumii VR, jossa harvemmin on todistajia kuvaamassa.... unohtivat Oulan! Kiitokset tarkkavaiselle Oulalle tästä aineistoksesta. | ||||
|
24.06.2023 21:28 | Vertti Kontinen | ||
| Myös veturi viittaa vahvasti Piitimeen. 441 luokan veturit tuntuvat olevan vahvasti sidottu Piitimen liikenteeseen | ||||
|
24.06.2023 20:32 | Jarno Piltti | ||
| Ikkunassa ei Viking Line, mutta seinällä Saimaa... | ||||
|
24.06.2023 20:27 | Jarno Piltti | ||
| Sehän on avoin kirja! Vastavalo ei tässä lopputuloksessa haittaa yhtään. | ||||
|
24.06.2023 20:24 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä! Hakejunat sykähdyttää, syytä en osaa sanoa. | ||||
|
24.06.2023 20:23 | Jarno Piltti | ||
| Lievä häkeltyminen kuvausvuodesta tässä kyllä. | ||||
|
24.06.2023 19:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Vertailukuva samaan suuntaan: https://vaunut.org/kuva/159597 | ||||
|
|
24.06.2023 19:49 | Pasi Utriainen | ||
| Että tällainen oli Meijerhovin liikennepaikkarakennus. | ||||
|
24.06.2023 19:41 | Pasi Utriainen | ||
| Käytännössä yksikielinen, ainakin Pieksämäellä. Venäjä nyt oli mukana olosuhteiden pakosta ja ruotsia käytti vähenevässä määrin lähinnä Helsingin virkamieskunta ja ruotsinkielisen rannikkoseudun asukkaat. | ||||
|
|
24.06.2023 19:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolmikielinen...? Nyt Suomi on enää kaksimielinen...! | ||||
|
|
24.06.2023 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei mutta, siinähän on menneisyyden hahmot, herra ylikamreeri Sauli von Niinistenburg ja Riikka-Fatima al-Purrah lähdössä matkalle ja niin viattomanvalkoisissa matkavaatteissaan...? | ||||
|
24.06.2023 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Laituripolku suljettu. Lähin toimiva laituripolku (on ollut) Jorvaksessa." Tiedustelut pyydetään osoittamaan VR:n palvelunumeroon. 2 € puhelu + pvm. |
||||
|
|
24.06.2023 18:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy kuvan perusteella olevan odottelijoitakin. Niin paljon, että rumempia saa hätistellä halolla kauemmas. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholma |
24.06.2023 17:49 | Vesa Höijer | ||
| Video: https://www.facebook.com/vesa.hoijer.77/videos/208307268346851 |
||||
|
|
24.06.2023 13:35 | Tommi Koskinen | ||
| Oletettavasti Piitimestä. Säännöllisten listalla kaikilla Hector Railin Göteborgiin kulkevilla junilla on lähtöpaikkana Piitime, mutta tätä numeroa ei löydy säännöllisistä ja kartta näyttää aina vain junan määränpään. Myös uutisessa https://www.infrasverige.se/pitea-hamns-nya-elektrifierade-jarnvagsterminal-invigd viitataan reittiin Piitime-Göteborg. | ||||
|
24.06.2023 13:31 | John Lindroth | ||
| Berliinin uusi hallinto lakkauttaa uusien pyöräilyteiden rakennuksen(Die Welt) | ||||
|
|
24.06.2023 12:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Mistäs tää juna lähti kohti Jöötteporia? | ||||
|
|
24.06.2023 12:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Missä on lappu: Älä sylje lattialle - Spotta ej på golfvet? Meinaan, se lisäisi tämän rakennelman romantiikkaa. |
||||
|
24.06.2023 12:25 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika kovat juoksutukset vielä toukokuun lopulla. | ||||
|
24.06.2023 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Teemu, en epäile, etteikö tätä kysymystäsi olsii mietitty tuolla Briteissä. Koko helkkarin Englanti silloin pitäisi rakentaa kokonaan uusiksi...? |
||||
|
24.06.2023 12:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Lähistöllä kiertelee melkoista hullunkurvia vanha ratalinja. | ||||