Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.03.2023 19:28 | Jarno Piltti | ||
| Aita myös varsin tyylikäs osa molempaa kuvaa. VR:n ensimmäinen valmistajan nimeämä linjaveturi? Vaihtoveturipuolelta löytyy Nallea, Veto-Jussia ja Kisko-Kallea. Vai lasketaanko M-veturi, hmm... | ||||
|
04.03.2023 19:19 | Jarno Piltti | ||
| Olettaisin että harjakatto on halvempi ja että kaareva katto kestää liikkuvan vaunun rasitukset paremmin. Tämäkin on kai enimmäkseen paikoillaan pysyvä vaunu? | ||||
|
04.03.2023 18:32 | Timo Anttila | ||
| Moderni nykyaikainen laitos. Vaan on tuo vihreä tylsä väri. | ||||
|
|
04.03.2023 16:57 | Markku Naskali | ||
| Helppo tehdä ja on toimiva. | ||||
|
|
04.03.2023 16:53 | Markku Naskali | ||
| Työkoneitahan nuo ovat. Kauneusarvot ovat toissijaisia jos toimii kuten on tarkoitus. | ||||
|
04.03.2023 16:42 | Petri Nummijoki | ||
| Sijoituslistojen mukaan 444 siirtyi Kouvolan varikolle joskus jatkosodan aikana ja oli siellä vielä kesäkuussa 1949 https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/. Tällöin sen esiintyminen Karjaalla lienee epätodennäköistä. Kuvan täytynee siis olla joko ennen sotia tai sitten 1950-luvulla otettu. Mutta tuo väite täytyy haastaa, että Porkkalan liikenteen vuoksi luukuilla varustettuja vaunuja olisi käytetty vain Helsinki-Turku-reitillä. Luukuilla varustettuja vaunuja oli melkoisen paljon siihen nähden, että aikataulujen puolesta neljä junarunkoa riitti hoitamaan silloisen Helsinki-Turku-liikenteen ja yhdessä junassa normaali vaunumäärä todennäköisesti ennemmin yhden, kuin kahden käden sormilla laskettavissa. Toisin sanoen tavallisen päivän tarve Porkkalan liikenteessä oli ehkä noin 20 vaunua, kun luukuilla varustettuja oli yli 80 kpl. Tuskin nelinkertaista kalustomäärää on voitu ylläpitää pelkästään Helsinki-Turku-junien varavaunutarvetta ajatellen ja vielä pula-aikana. On luukuilla varustetuista vaunuista kuviakin myös muilta reiteiltä, kuten https://www.vaunut.org/kuva/92271. |
||||
|
04.03.2023 16:38 | Timo Salo | ||
| Tässä on sitä kontenttia, lentokone vaan puuttuu... :-) Hieno kuva! | ||||
|
04.03.2023 16:38 | Juhana Nordlund | ||
| Sm1:n järjestysnumeron voisi laittaa tunnisteisiin. | ||||
|
|
04.03.2023 16:29 | Timo Salo | ||
| Alkaisko tähän silmä jo tottumaan. Ei se niin ruma ehkä olekkaan... Aikanaan sama juttu, kun näki ensimmäisen Ford Sierran! | ||||
|
04.03.2023 15:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yeah, herra Petri! Minun nähdäkseni liikelaitosvouhkaamiseen vaikutti sekin rautateiden erityispiirre, että Valtionrautatiet kuljetusoperaattorina joutui itse maksamaan omien kulkuväyliensä, siis ratojensa, kunnossapidosta. Maanteillähän rekka- ja bussifirmojen ei tarvinnut "nauttia" tästä kulungista erikseen, ei millään lailla, joka olisi ollut normaalin verotuksen ulkopuolella. Mitä kilpailuttelemisiin tulee, siinä on huonona puolena halvimman hinnan aiheuttama törkeä toiminnan laadun huononeminen! Tämä on nähty jo monen monta kertaa. Ja tulee näkymään vastakin: esimerkiksi Dm12-kaluston "kevennetty huolto", YÄK! Toinen pointti on kilpailutusten aiheuttamissa sekamelskoissa sekin, että se tuiki tarpeellinen "hiljainen tieto" (eli juuri se mikä tekee ajohenkilökunnan ammattitaidon!) väistämättä katoaa. Puhumattakaan muista ihmisellisistä seikoista. Ja miksi sitten - homeisten kolikoiden tai bittinollien säästämiseksi...? Maailmalla ei ole koskaan ennen ollut niin paljon rahaa olemassa kuin nyt, niin että mikähän se pointti oikeastaan onkaan? Kansallis-Osake-Kahmintako? Viheliäinen ahneus on kuolemansynti. |
||||
|
|
04.03.2023 13:59 | Petri Sallinen | ||
| Tervetuloa 2000-luvulle! Rautatiejärjestelmän osalta valtio turvasi strategiset etunsa jo silloin, kun liikennöinti ja radanpito erotettiin toisistaan: rataverkko jäi valtiollisen viranomaisen käsiin. Sillä on yhä vähemmän merkitystä, omistaako valtio operoinnista vastaavan yhtiön vai ei. Mallia voi ottaa siitä, miten julkiset joukkoliikennepalvelut on järjestetty pääkaupunkinseudulla. Pääkaupunkialueiden kunnat omistavat JKOY:n, joka taas omistaa Flirtit. Se operaattori ajaa Flirteillä, joka voittaa kilpailutuksen. Liikenteen palvelutasosta päättää kuitenkin kilpailutuksen järjestäjä. Pääkaupunkiseudun kuntien ei tarvitse omistaa junilla operoivaa yhtiötä — riittää, kun ne omistavat kaluston, mikä madaltaa kynnystä osallistua kilpailutukseen. Linja-autojen osalta tilanne on muuten samankaltainen, mutta kilpailutukseen osallistuvat liikennöitsijät omistavat itse kalustonsa. Mihin tarvitaan enää valtion omistamaa VR:ää, joka omistaa kalustoa? Operointi ja kaluston hallinta olisikin syytä eriyttää. Kaluston käyttö voidaan kilpailuttaa samaan tapaan pääkaupunkiseudulla. Päätetään ne reitit, joille halutaan liikennettä ja kilpailutetaan. Samalla operaattori (olipa se kuka tahansa) saa tarvitsemansa kaluston käyttöönsä. Kun näin toimitaan, voidaan ottaa huomioon erilaisia aluepoliittisia tarpeita järjestää liikennepalveluita. Maakunnat voisivat osallistua ja saada alueillensa raideliikennepalveluita. |
||||
|
04.03.2023 13:46 | Teppo Niemi | ||
| Raidetila puute. Kuvahan on ajalta ennen Humppilan radan uudelleenrakentamista. Raide rakennettiin 1978 - 1979 juurikin kaluston säilytystä varten. | ||||
|
04.03.2023 12:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Varustettuna nestekaasulämmityksellä? | ||||
|
|
04.03.2023 11:18 | Jukka Ahtiainen | ||
| Minkiöllä ollaan. Lato varmaan helpotti paikallistamista. Oli kuva-arvoitus. Itselleni heräsi kysymys, mikä oli syy kaluston väistöliikkeeseen. | ||||
|
|
04.03.2023 11:05 | Eljas Pölhö | ||
| Kuva ei voi olla otettu välillä 10.9.1939-11.5.1948, koska 444 oli tuon välin halkopolttoinen. Se muutettiin uudestaan halkopolttoiseksi 25.4.1949 eikä ollut muutettu hiilille ennen 17.4.50, mihin asti muutokset ovat yhtenäisellä listalla (uudempien muutosten listaus on vielä tekemättä). | ||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 09:53 | Jouni Hytönen | ||
| Soklin oikeudet eivät ole enää Yaran omistuksessa, vaan Suomen valtion omistamalla Suomen Malminjalostus Oy:llä. | ||||
|
04.03.2023 09:37 | Petri Soronen | ||
| Huikeaa, autokanta kuin tänään otetussa kuvassa, ainakin täällä maaseutukaupungissa. | ||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kertomus, Jukka, rautatieläisyyden kulkemisesta suvussa! Kiitos ja kumarrus! Siitä ilmeni totaalinen sitoutuminen firman töihin. Mitä John Henryyn tulee, niin suosittelisin etsimään/katsomaan Johnny Cashin ylistystä rautateille leffana "Ridin' the Rail". Siinä Käsiraha-Jussi muun muassa ohjastaa veturia 4501. Itselläni on se DVD:nä, minkä löytyminen oli kyllä ihme. Kokeile eBaytä, nyt ainakin aluksi. |
||||
|
|
04.03.2023 06:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä puolestani kovin mielelläni arvostelisin (oikeamminkin vi**uilisin) esimerkiksi VR:n toimarinvalintapolitiikasta: logistiikasta muka jotain "tajuava" kaupansetä tai taksikuskiporukan nokkamiehen valinta eivät oikein vakuuttaneet. Ennenvanhaan pääjohtajat tulivat laitoksen sisältä, ei siihen virkaan eestulemattomilla ollut asiaa. Jo vuonna 1916, VR:n 50 - vuotishistoriikissa oli mainittu, että rautatielaitoksen kehittämisessä ajateltiin liikevoiton tavoittelun ohella myös strategista merkitystä. Tähän viittasi mm. rautateiden vaikutus muinaisajoilta periytyvän kestikievarilaitoksen loppumiseen. Toisena tekijänä sekin, että yksipuinen sääty-yhteiskunta alkoi muuttua kansalaisyhteiskunnaksi sillä siunaaman sekunnilla, kun ensimmäinen sosialistiagitaattori astui junasta Vilppulan asemalla, aikomuksenaan mennä puhumaan Mäntän tehtaan työläisille. Ei sovi unohtaa myös Pohjanmaan radan siunauksellisuutta siinäkin mielessä, että mm. puukkojunkkarikulttuuri ei enää nostanut päätään: tilalle tuli nuorisoseuratoiminta ja junilla liikaväestö pääsi matkustamaan kohti Ameriikan raittia. Puukkojunkkarit tosin saivat jo ennen rautatien tuloa seudulle kokea selkänahoissaan valtion mahdin kurinpitäjänä. Strateginen merkitys oli silläkin, että isäntänä olleet tsaari/suuriruhtinaat saattoivat nopeasti määrätä sotilasjuniensa pikaisesta kulusta ympäri koko suuriruhtinaskuntaa, jonka valvonta tuli siten helpommaksi. Papiston yksinoikeus kansan mielipiteiden muokkaajana sekin alkoi muuttua, yhteiskunnan moniarvoisuuden mahdollisti juuri rautatie ja sen mukana tulleet uudet vaikutteet ja aatteet. Nykymenossa on toki vaikea nähdä strategista pointtia (kehitysvaraa myös!), yksinomaan liikevoittoon kun on kovin helppoa hirttäytyä. Kauhulla odotan aikaa, jolloin VR:n osakkeet "vapautettaisiin" piittaamattomien pörssihaiden pelailtavaksi. |
||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 06:46 | Jukka Viitala | ||
| Esa, naulaaja oli wanhaa VR-sukua, joka vakaumuksensa vuoksi kävi intin vankilassa ja juniori oli juurikin tullut Rixun sisäoppilaitoksesta. Faija oli VEK ja paikkana Hamina. Jostain kumman syystä siellä oli ainakin kolmen suvun edustajia samasta ryhtiliikkeestä, mun faija oli järjestelymestari ja joissakin vuoroissa ratapiharadiossa oli aika tiukan asjallista liikennettä... Itte sekoitin VR:n liikenteen kun kastelimme JuHan sepelikuormia ja samalla kanavalla oli joku tarkkuusnosto, puhuivat senteistä... hihkaisin väliin että "vaununmitta" ja jostain satamasta kuului kauhea kolina. Simpeleen sepelissä oli niin paljon hienoa, että se piti uittaa Mas-vaunuissa ennen käyttöä, meillä oli aika hilpeät pumput ja vesitykillä osui ykkösraiteen Dv15 ohjaamoon 8-raiteelta siis hups kun lipes... Noilta vuosilta parhaat muistot on Dr13 lähdöistä, ei jumankauta jos 32 pyttyä huutaa hoosiannaa niin sitä näkyä ja ääntä ei voi kuvailla. En ikuna osta hypriti saati sähkövatkainta vaan ajan tuplaturbodieselillä maailman tappiin. Toimii myös tyynellä säällä. Vroum. |
||||
|
|
04.03.2023 06:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas P.:n kuvaamasta arkistosivusta, päiväyksellä 1.6.1955 on luettelo Porkkalan luukuilla varustetuista vaunuista. Vaunuja oli kaikkiaan 82 kpl. Ci-sarjan hyttivaunuja: 11 kpl, nroalue 2239, 2242 - 2251. Di-sarjan II lk vaunuja: 6 kpl, nroalue 2309 - 2314. DEi: 4 kpl, nrot 2611, 2613, 2625, 2629. Ei-sarjan III lk vaunuja: 29 kpl, nroalue 22143 ... 22305. Eik-sarjan kahvilaosastovaunuja 2 kpl, nrot 22343 ja 22347. Fo-konduktöörivaunuja 7 kpl, nroalue 22501 ... 22516. F-konduktöörivaunuja 5 kpl, nrot 3705, 3714, 3716, 3798 ja 3808. Ge-matkatavaravaunu 30'113, Kansainvälisiä ravintolavaunuja, sarjaa R: kolme vaunua, nrot 2012, 2014 ja 2015. Po-sarjan postivaunuja: 9 kpl, nroalue: 9804 ... 9970. Pe-sarjan postin apuvaunuja (2-akselisia), neljä vaunua, nrot 10051 - 10054. Lisäksi oli annettu määräys kunnostaa lisää vaunuja Porkkalan liikenteeseen: 3 kpl Di, 9 kpl Ei, 3 kpl Eik, 3 kpl Fo ja 3 kpl Po. Näissä piti olla rullalaakerointi, sähkötuulettimet ja ikkunoistakin oli esitetty määräykset. Näiden lisäksi piti tulla 4 kpl F ja 10 kpl Gg, niissäkin piti olla rullalaakerit. |
||||
|
Kuvasarja: Raidejokerin koeajot Keilaniemessä 1.3.2023 |
04.03.2023 06:10 | Jukka Viitala | ||
| Mulle entiset itämaat, etenkin Budapest, ovat toimineet joukkoliikenteen mittarina. Helsinki on kaukana siitä. Yksi toimiva esimerkki on 2-suuntaiset ratikat. Pikku vinkkinä paria puuttuvaa istumapaikkaa voi kompensoida riittävillä vuoroväleillä. Oli aika hassua matkustaa kaupungin läpi odottamatta missään, suurin ongelma oli 4:n euron päivälippu, jota ei leimata ja jotkut uniformuiset lipuntarkkaajat ei tajunneet sitä. Budapestissä kului kivasti koko päivä ajellessa ratikkalinjoja. Trollikoille saa varata viikon ja busseille 2. |
||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 06:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka, oliko mainitsemasi "lekan suhisuttaja-naulaajan" nimi John Henry? (Paul Bunyankin olisi ollut pätevä...?) | ||||
|
|
04.03.2023 05:27 | Jukka Viitala | ||
| Kummallista tämä ei-VR -operaattoreihin kohdistuva v**tuilu. Dr13 hopean tai hornan värinen peltikatto oli puolen veturin matkalta musta 100 km ajon jälkeen eikä sen puolikas Dv12 ole sen puhtaampi. Miksi kilpailijoiden pitäisi käyttää Tier 4sta jos pääoperaattorilla on 1947 savugeneraattori? Miksi Dv12 päivitystä esim CAT C32 ei ole edes harkittu mutta itketään siitä, että kilpailija ajaa modernilla (rys) dieselillä? Jenkeissä revittiin kuparit viimeisiltä sähköradolilta 2-kerroskonttien tieltä ja raideliikenne nostaa asemaansa. Meillä kitistään tunnin junista eikä tajuta, että nykykapasiteetillakin puolet rekoista voitais ajaa parkkiin jos raideoperaattori tuotais pois 60-luvulta |
||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 04:40 | Jukka Viitala | ||
| Kekkosen aikaan meillä ei huudeltu pahojen kaivosten perään, ne kuuluivat valtiolle. Kaivosten kiisumalmeilla ruokittiin sellutehtaita. Kaivoksille oli rautatie ja rikasteen kuljetus rannikon sulatoille sujui kiskoilla kuormittamatta valtion tieverkkoa. Talvilomilla sukset pakattiin suksipussiin ja matkustettiin junalla Lappiin, hiihtämään. Latu alkoi asemalta ja autiotuvilla sai keittää kahvit omista tarpeista. Hurjimmilla oli alumiinikanttiset Järviset, jotka kestivät mäenlaskut. Satamiin tuli laivoja, joihin pakattiin sellua, sanomalehtipaperia ja egyptin parruja. Mulle ei ole koskaan selvinnyt tuon vimpan käyttötarkoitus, mutta niitä meni ihan simonaan. Sorvattu parru jossa oli jotain vihreää kyllästettä. Niitä tuli ju nalasteittain jostain Mikkelin seuduilta, terkkuja vaan vihreille. VR luotti kreosoottiin. Tervatolpissa lennätin kantoi kauemmas ja ratapölkky kesti sata krhm 50 krhm 20 vuotta. Kiire meni laadun edelle ja pintamustia pölkkyjä ripoteltiin radoille. Olihan ne kevyitä kantaa. Oikeessa kreopöllissä ratanaula tarttee pari lyöntiä ja istuu kuin tauti, pintavärjätyissä puolen tusinaa ja irtoaa vetämällä, puun syyt katkeavat niissä. Meillä oli töissä kaveri, joka löi naulan kerrasta kiinni, valehtelematta leka suhisi ilmassa. Vähän nopee... |
||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 03:38 | Jukka Viitala | ||
| Hassua, että Sanna kertoo idänkaupan loppuneen... luulis että njet on NET mutta kun ei. Lannoitteita ei meiltä tartte välittää, 70-luvulla luodun Siilinjärvi-Uki -kummajaisen pitäis toimia kotimaisella kaivoshöystöllä hups nekin myytiin mutta siis Siilinjärven rikasteen pitäis riittää Euroopan tarpeisiin ai ei no joo. Soklia ei varmaan vieläkään avata koska se on kaivos ja pelkkä sana tekee pahan olon helsinkiläisille. Suomennettuna ME ei tarvita grammaakaan ulkoa. EU tarvii ja antaa norjalaisen Yaran tuoda. Soklista riittäisi koko Euroopalle, mutta ja muttamutta, joku myi oikeudet Yaralle. Hups. | ||||
|
04.03.2023 03:22 | Jukka Viitala | ||
| Hassua, että raiteet ovat sulia syäntalvella. Koeajot olisivat realistisia jos raiteilla olisi 30 cm lunta ja risteyksissä paakkuja. Hienoinen ku$etuksen maku tulee näistä nykyinssien touhuista... en sanonut triplasti kalasatamaa. | ||||
|
04.03.2023 02:59 | Jukka Viitala | ||
| Etupuskurin ja sivuhelmojen maavara kertoo omaa kieltään kikottimen kunnossapitotarpeesta tulevilla lumilla... | ||||
|
|
04.03.2023 01:08 | John Lindroth | ||
| Nyt en osaa tuohon ottaa kantaa mutta menikö itse asiassa tuolloin itsenäisiä henkilöjunia välillä Kr-Tku?Ja 444 vetoinen juna olla menossa suuntaan RI.Aikatauluasiantuntijoilta voisi asiaan saada tarkennusta. | ||||
|
|
04.03.2023 00:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Luulisi että junista kauimmainen on menossa Hankoon, keskimmäinen Helsinkiin ja etualalla oleva Turkuun. | ||||
|
|
04.03.2023 00:20 | John Lindroth | ||
| Rainerilta hyvä tieto.Tuo 444 Hk2(Hyl.1962) esiintyy jossain Porkkalan tunnelin filminpätkässä muistaakseni hiilipiipulla eli vaihdettiinko siihen piippua laisinkaan?Toisaalta tämä ei poissulje ajatusta että ollaan jo Porkkalan tunneli aikakaudella. | ||||
|
|
04.03.2023 00:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Sanoisin että Helsinki-Turku reitillä oli Porkkalan tunnelin aikana omat vaununsa joita ei laitettu muihin juniin. Juniahan oli vain kolme päivässä joista kaksi hitaampaa ja yksi pika. Karjaaa -Hyvinkää ja -Hanko junissa luukkuja ei lähtökohtaisesti ollut. |
||||
|
|
04.03.2023 00:05 | John Lindroth | ||
| Rainerilta hyvä pointti mutta oliko Hyvinkään suunnsta tulleilla junilla luukut ja ylipäätänsä monessako vaunussa ne oli asennettu vai oliko Porkkalan tunnelin käyttämiä vain tietyt siihen erityiseen käyttöön sovitut vaunut ?Mikä lienee kuvan postivaunun rakennusvuosi? En halua suoraan väittää että kuva on otettu ennen sotaa mutta vähän sellainen tunnelma tulee. | ||||
|
|
03.03.2023 23:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Veikkaan että kuva on otettu ennen vuotta 1947 koska 1947-55 olisi jollakin kuvan junista ollut ikkunaluukut. | ||||
|
|
03.03.2023 23:12 | John Lindroth | ||
| Pikkutulistaja kapeamallisella korkealla hiilipiipulla kelpaa! | ||||
|
03.03.2023 22:58 | John Lindroth | ||
| Asiaa työrukkasen ei kuulukaan olla paraatikunnossa! Aivan kuten pienoisjuna harrastajalla ajokalusto ja vitriinikalusto.Ruotsalaiset harrastajat kutsuvat ajossa olevaa veturikalustoa nimellä"Körlok"eli sen ei täydykään olla priima kunnossa. Mutta kyllähän se kaiken pienoismallikaluston kunnossapito vaatii myös ajoa se joka on harrastanut näytösajoa myös asian on kokenut. Kun puhutaan esikuvista niin Nimikko veturien aikana ne olivat todella edustuskuntoisia ja tutkielman mukaan miehistöt hoitivat niitä jopa vapaa-aikanaan! ". |
||||
|
03.03.2023 21:32 | Juha Kutvonen | ||
| Ei se mitään, sellaista sattuu. | ||||
|
|
03.03.2023 21:23 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Nuhjuinen veturi käy hyvin nuhjuisen vaunuston keulille. | ||||
|
|
03.03.2023 20:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Äärimmäisen oikealla konnarivaunu LWR51 sitten keltainen veturi JR 3 Muita ei pysty erottamaan. | ||||
|
|
03.03.2023 20:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisa herra Juha, taisin olla turhan totinen... | ||||
|
|
03.03.2023 19:59 | Teppo Niemi | ||
| Samasta paikasta otetuksi tunnistan. Mutta kertokaahan kuvassa oleva kalusto. | ||||
|
|
03.03.2023 19:38 | Erkki Nuutio | ||
| Tasapainoinen, miellyttävä ja edustava kuva. Puhdas veturi, puhdas hanki, kuormana paperisetelien aihioita! | ||||
|
03.03.2023 19:22 | Juha Kutvonen | ||
| Dm12:n korvaaja. | ||||
|
|
03.03.2023 19:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkiön pohjoispuolella Jokioisten museorautatiellä | ||||
|
03.03.2023 18:43 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Veikko Lavin "Lasijauholaivakeikka" sijoittunee tähän ympäristöön: https://www.youtube.com/watch?v=CoftYwTuJTY | ||||
|
03.03.2023 18:14 | Timo Salo | ||
| Kiitos Joonalle tuosta infosta, aina sitä oppii uutta...! | ||||
|
|
03.03.2023 17:48 | Joona Kärkkäinen | ||
| Sr2:ssa lähtökohtaisesti etuteli antaa hieman vähemmän tehoa, mutta kolmosessa kaikilla akseleilla on sama vetovoima paitsi kun tapahtuu luistoa jolloin säätö on akselikohtainen. | ||||
|
|
03.03.2023 17:30 | Juha Kutvonen | ||
| Hyvä herra Esa, eihän tässä mitään mokaa olekaan, mutta se näyttää siltä. Siksi lainausmerkit ja hymiö. | ||||
|
03.03.2023 17:06 | Mikko Ketolainen | ||
| Uusikaupunki 03.03.2023 13:55:41 raideliikenneonnettomuus: pieni Silminnäkijähavainto: Säiliövaunuja suistunut Hangonsaaressa lähellä Yaran porttia. |
||||
|
03.03.2023 17:00 | Jyrki Längman | ||
| Väliaikainen ? Samalla tavalla kuin Lasipalatsi tai Eiffel torni Pariisissa... Heh heh no ei varmaan niin väliaikainen kuin nuo esimerkit. | ||||
|
|
03.03.2023 16:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Väliaikainen? - Väliministerin väliruskeiden välihousujen väliaikainen vaeltelu väliministeriön välikerroksen väliovien välissä... |
||||