Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.10.2022 17:00 | Hannu Peltola | ||
| Tässähän näkyy nyt tuon Gd:n numero tarkkana. Pystyykö sillä ajoittamaan kuvaa? Mikä veturi on roikan keulilla? | ||||
|
25.10.2022 16:53 | Kimmo Huhta | ||
| Heinolassa Tka-293:n ura on kaiketi jäänyt hyvin lyhyeksi. Vuodelta 1973 peräisin oleva koonnos sen hetkisistä käyttöpaikoista ei Heinolaa enää mainitse, eikä sen jälkeenkään ole vastaavia merkkejä. Olisiko Tka ollut liian heikko Heinolaan? | ||||
|
25.10.2022 16:44 | Matti Hietanen | ||
| Edelleenkin kaipaan kuvaa Mäkriän asemasta...!? Löytyykö keneltäkään? | ||||
|
25.10.2022 16:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, näin pikapikaa arvioituina ja tekun harjoitustöitä muistellen esittäisin omana arvionani, että silta kyllä kestäisi, vaikka se pantaisiinkin ylösalaisin. Sauvavoimien, eli noiden pystysuunnan palkkien jännitykset muuttuisivat suurimmaksi osaksi päinvastaisiksi (eli laskennassa etumerkit vaihtuisivat). Siten puristusjännitykset muuttuisivat vetojännityksiksi ja kääntäen. Silta kestäisi sitenkin, koska palkkien neliömomentti ei muutu. Neliömomenttikerrointa (taivutusvastus x palkin painopisteen etäisyys, yksikkö mm4) käytetään teräsrakenteissa palkkien valintakriteerinä. Neliömomentin vanha nimitys oli pintahitausmomentti. Tämä pätee palkin vaaka- ja pystysuuntaan. Teräspalkkien neliömomentit ilmoitetaan myyntiluetteloissa suuntaan x ja y. Sen havainnollistaa siten, että otat polkupyörästäsi etupyörän irti, tartut akselin päähän ja pyöräytät pyörää. Renkaan sivuajan (tangentin) suuntainen pyörimisliike on "helpompi" kuin poikkisuunnassa. Se "helppous" juuri on "pintahitausmomentti". Homma toimii siten, että valitun palkin neliömomentti on oltava suurempi kuin laskennassa saatu pitää-vähintään-olla-arvo (saksaksi: Sollwert). Tietenkin taivutusvastusten ja vetolujuuksien varalta palkit pitää mitoittaa myös siten, että suurimmalla mahdollisella kuormalla ja sopivalla varmuuskertoimella silta pysyy ehjänä. Terästankoa vedettäesssä tietynsuuruisella voimalla ja vedon loppuessa teräs palautuu venymänsä verran ja kestää tällaista sopivansuuruista vetoa toistuvasti, vaikkapa nyt miljoonia kertoja. Esimerkiksi tavaravaunun pyörän akseli. Sen laakerikauloihin kohdistuva rasitus vaihtaa suuntaa pyörien pyörimisen takia jatkuvasti, junan kulkiessa. Tietyn "yli"- suuruisen vedon jälkeen terästanko ei enää palaudukaan, vaan venymä jää pysyväksi, tällöin niin sanottu myötöraja on saavutettu. Vielä lisää vetoa, niin tanko katkeaa, venymisensä jälkeen. Loppuvaiheessa katkeamiseen tarvittava voima on pienentynyt suurimmasta arvostaan. Varmuuskerroin tarkoittaa sitä, että esimerkiksi laskentatuloksen ollessa 25 kg, mitoitetaan palkki kolmintertaisella varmuudella kestämään 75 kg ja siten tulos on takuulla myötörajan turvallisella puolella. |
||||
|
25.10.2022 15:47 | Hannu Peltola | ||
| Esalla on tarkat silmät! Ja umpivaunu on tosiaan Gd, vaunussa on sivuseinällä kolme pylväsväliä pystytukien välissä, ei neljää kuten Gb:ssä. Simo vinkkasi tämän tunnistuskeinon kuvan https://vaunut.org/kuva/151324?s=1 yhteydessä. | ||||
|
25.10.2022 15:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös Turun konepajalta palautettiin isossa huollossa tai pikakorjauksessa käyneitä runkoja vakijuniin kytkettynä. Kolmen rungon Porkkanan pituus oli 236,1 m vetokytkimineen. |
||||
|
25.10.2022 15:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Katsoisin itse että Oar on varusteltu kehdoin ohutlevyrullille, kun taas Oav-vaunussa on tasainen lattia levyjä, tankoja ja lankarullia varten. | ||||
|
25.10.2022 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä on sitten hyvä kuva! Ja Breda lauloi...! | ||||
|
|
25.10.2022 15:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Oar ollutkin Rautaruukkia varten ja Oav Ovako Vuoksenniskaa? Muuten vaunuissa ei äkkiseltään katsottuna maankaatosuuria eroja ollut. |
||||
|
|
25.10.2022 15:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkin arvioimana kuvausajankohtana käytössä oli myös suurin määrin Gd - vaunuja, laakeampikattoisia ja myös kuvan vaunun korkeakattoisiakin. Vaunun päädystä ei erota vinoja lattarautoja ja sen pituuden takia epäilen Gb:ksi tunnistamista. Otteita VR 1937 - kirjan osasta II, sivu 496: Sivupylväillä varustetut ja korkeapäätyiset vaunut saivat sarjamerkin Mp ja itsestään tyhjentävät merkin Ma. Kaikki soravaunut sisältyvät sarjaan 80001 - 85678. On myös rakennettu M - vaunuja uusille rautaisille aluskehyksille ja varustettu ne ilma- ja vipujarruilla. Näitä vaunuja on 241 kpl (n:ot 83001 - 83241). Taulukko n:o 2 tavaravaunujen lukumääristä (sivulla 475): Kaksiakselisia: Vanhamallisia Ga vuonna 1927: 2842 kpl ja vuonna 1932: 2691 kpl. Uusimallisia Gb vuonna 1927: 815 kpl ja vuonna 1932: 1900 kpl. Uutta yhdysliikennemallia Gd vuonna 1927: 2915 kpl ja vuonna 1932: 2916 kpl. Vanhaa yhdysliikennemallia Gav vuonna 1927: 437 kpl ja vuonna 1932: 382 kpl. Soravaunuja: M vuonna 1927: 610 kpl ja vuonna 1932: 1187 kpl. Mp vuonna 1927: 1105 kpl ja vuonna 1932: 519 kpl. Ma vuonna 1927: 432 kpl ja vuonna 1932: 299 kpl. Ja vanhat Ga:t saivat koreja uusittaessa Gd - mallisen uuden korin ja aluskehysrakenteen vahvistamisen myötä niistäkin tuli Gd:tä, tosin 76 mm pitempiä kuin oikeat Gd:t. Näitä vaunuja oli käytössä vuonna 1941 80 kpl (n:ot sarjassa 36'001 ... 36'116). Suurena apuna oli Tapio Keräsen artikkeli Gd-vaunuista Junat - lehdessä 3/1990, josta kiittelen häntä vuolaasti! |
||||
|
25.10.2022 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, hyvä, Hannu! Elephant's Walk etenee Elephant's Boogien tahdissa, kun kyseessä on tavarajuna! https://youtu.be/MLd_5mCZyLs (Cissellä Sunburst-värinen Fender Jazzbass.) |
||||
|
|
25.10.2022 14:14 | Erkki Nuutio | ||
| Ansiokas kuva, jonka paikan ja vuoden tunnistus olisi todellakin tarpeen. Paikasta sen verran, että raide taitaa kulkea mutkan jälkeen kaukaisuuteen joen reunaa seuraillen. Löytyykö kartalta? Umpivaunu on Gb -sarjaa. Valmistus alkoi 1925 ja vaunumerkinnät olivat kuvan mukaisesti ovissa ilmeisesti 40-luvun loppuun asti. Vaununumeron aloitusluvun voinee tunnistaa viitoseksi (se ei voi olla kolmonen - sellaisia ei ollut, vaan aluksi nelosia jotka muutettiin 1935...1938 viitosiksi). Gb:t olivat alunperinkin viitosalkuisia vuodesta 1933 alkaen (52133...). Saattaisin tunnistaa vaunun numeroksi 51xx1. Se olisi ollut alkuaan 41xx1 ja valmistettu Pasilassa vuonna 1930. Tämän vaunun alkunumero siis luultavasti muutettiin viitoseksi 1935...1938. Toivottavasti olen tulkinnut oikein Tapio Keräsen kirjoitusta Gb - puolen vuosisadan yleisvaunu (Junat 2/1995), Eerolan Pasilan konepaja 1903-2003 -kirjaa ja VR 1912-1937 II -kirjaa. Edellä olevan perusteella arvioin kuvausvuodeksi 1935...1939. Kaiketi Helsingin knp:ssa tehtyihin M-hiekkavaunuihin tehtiin valmistuksen loppuaikoina (ennen 1910-lukua) päädyt. Kuva näyttää miten näissä vaunuissa säilytettiin sivupylväitä silloin kun ne eivät olleet käytössä. |
||||
|
|
25.10.2022 13:11 | Juhani Katajisto | ||
| Kuvaa katsellessa ja useilla maamme sorakuopilla sorajunien lastausta seuranneena täytyy todeta, että kyllä kauhakuormaaja oli oiva apu myöhemmin näissä sorajunien lastauksissa. Kesäaikana sorakuopat olivat veturimiehistölle kuumia työpaikkoja. Mittauksissa on saatu jopa yli 50 asteen lämpötiloja hytissä. Pitkäksi aikaa ei voinut poistua veturista. koska runkoa jouduttiin siirtämään lastauksen edistyessä. Varsinkin nämä sorakuopilta lähdöt olivat mielenkiintoista seurattavaa. Raskas juna, vauhtia ei saanut ja usein lähdettiin kaarteeseen ja vastamäkeen niin kuin tässä. Monestihan raskaat sorajunat jouduttiinkin nostamaan kahdessa osassa ylös. Soravaunujen purkaus oli myös paljolti käsityötä. Vaikka sora purkautui Ma-vaunuista itsestään radan varteen se jouduttiin levittämään lapiolla. | ||||
|
|
25.10.2022 12:57 | Hannu Peltola | ||
| Hieno syksyinen kuva! Amerikkalaiset harrastajaveljet sanoisivat Deevereistä, että ne ovat Elephant Walk -asennossa (Jos F-yksiköiden piiristä tuttua sanontaa voi soveltaa Suomeen...) | ||||
|
25.10.2022 12:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Olipa epäonninen kahvilavaunu. Ja että rötökset tapahtuivat vielä aikana jolloin niissä ei edes saanut anniskella ykköspilsneriä vahvempia juomia! | ||||
|
|
25.10.2022 12:40 | Juhani Katajisto | ||
| Turun asemalla sattui 4.6.1963 törkeä varkaustapaus. Rautaista esinettä apuna käyttäen väkivalloin tunkeuduttiin kahvilavaunun Eik-22349 kahvilaosastoon seurauksin, että mm. rikottiin kummankin virvoitusjuomakaapin lukot kiinnikkeineen ja samoin keittiön oven lukko kiinnikkeineen. Samassa yhteydessä vioitettiin ovien pieliä siinä määrin, että niitä on korjattava Pasilan konepajassa. Poliisi etsii syyllistä ja löydettyä juttu menee oikeuteen. | ||||
|
|
25.10.2022 11:23 | Hannu Peltola | ||
| Pystyykö kuvaa mitenkään ajoittamaan? Minulla tuli työvaatetuksen perusteella mieleen 1920-luku, mutta työvaatetus ei tainnut kauheasti muuttua 1800-luvun lopulta sota-aikaan. Kuvassa on kuitenkin kattokorokkeellinen ja lanterniinikattoinen F, M- ja Mp-vaunuja. Saako näistä ajoitusta tarkennettua? Hassulta tuntuu nykyaikana katsoa tuota ukkojen määrää, junaa lastaamaan on tarvittu komppaniallinen ukkoja, kun tänä päivänä yksi mies pyöräkuormaajalla hoitaisi vastaavan urakan. | ||||
|
25.10.2022 11:09 | Kari Haapakangas | ||
| On vain ollu hiasta hommaa tuolla lailla junakuormallinen tehä. Vallankin kun raide on jo sen verta kaukana soratörmästä, että siirtokuormaus kottisiin on tarpeen. | ||||
|
25.10.2022 11:06 | Hannu Peltola | ||
| Jotenkin minulla tuli kuvasta mieleen Kirkniemi ennen kuin edes luin Tepon kommentteja. Otso voisi olla verrokkikuvan Deeverien kohdalla: https://vaunut.org/kuva/154622?paik=Kirkniemi | ||||
|
|
25.10.2022 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Tammisaaressa oli omien havaintojeni mukaan 70-luvulla kisko-kalle "päivystäjänä". Ratapihan takana on lisäksi rakennuksia että ne näkyisi siinä tapauksessa. | ||||
|
|
25.10.2022 10:18 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/16278 P122 maanantai-aamuna muutamaa vuotta myöhemmin ja pitkässä kokoonpanossa sekin. Siinä taidettiin palauttaa maanantaisin viikonlopun lisärunkoja Helsinkiin. | ||||
|
|
25.10.2022 09:44 | Teppo Niemi | ||
| Kolmisen vuotta myöhemmin tuoi veturi oli E. Pölhöän listojen perusteella Kirkniemessä, kuten myös Reino Kalliomäen kuvassa aunut.org/kuva/111151 . Tammisaaressa E. Pölhön listojen mukaan olisi ollut Trr tai Tka-Lko. Eli paikkaa lienee syytä hakea Kirkniemen paikkeilta. Puhelinlinjan sijaintikin sopisi Kirkniemeen ja tuo lennötinpylvään jatko olisi silloin tehty raiteen ylitystä varten. Eli tarjotaanpa paikaksi Kirkniemi. |
||||
|
|
25.10.2022 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Tuo lennätinlinjan pylvään jatko rajaa paljon paikkoja pois. Eli sen täytyy olla paikka, jossa olisi ylikulkusilta joko ratapiha-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Rautateiden lennätinlinjahan kulki pääsääntöisesti kilometrien kasvusuuntaan katsottaessa radan oikealla puolella, joskin Hankopaanalla oli poikkeuksia tuohon sääntöön. Eli tuolla rajauksella tulisi ekaksi mieleen Tammisaaren ratapihan länsi- /eteläpää, jolloin Otso olisi raiteella 3. Mutta myöskään Nummelaa en sulkisi pois, jolloin veturi olisi ratapihan itä- / pohjoispäässä olleella naperolla, mutta silloin tuon viereisen raiteen kisko pitäisi olla kiiltävä, olisihan se pääraide. |
||||
|
Kuvasarja: Syyslomareissun kuvailut |
25.10.2022 08:11 | Jukka Ahtiainen | ||
| Taitavaa kameran käyttöä. | ||||
|
|
25.10.2022 06:44 | Juhana Nordlund | ||
| Jos tuon Porkkanan toinen pää on todellakin aivan raiteensa päässä, niin sitten se juna on P 122:ksi todella pitkä. Kolmirunkoisen Porkkanan takapää jäisi ehkä kuvan näyttämään kohtaan. Voihan se olla, että joinakin aamuina P 122 ajettiin ihan kalustokierrollisista syistä tuon pituisena, en enää muista. Hki - Turku -reitillä oli ihan normaalia, että Porkkanoiden pituuksissa oli viikonpäiviin sidottua vaihtelua, ja että varsin usein tietyt yksiköt olivat suljettuja. | ||||
|
|
25.10.2022 06:37 | Juhana Nordlund | ||
| 23.10.1978 oli maanantai, ja dieselveto P 67:ssä oli erittäin luonteva. Saman vuoden elokuussa matkustimme koulumme järjestämälle leirille osuuden Hki - Pko - Sk junalla P 67. Sekin oli maanantai, ja silloinkin vetovoimana oli 2 Dv12. Käytännön taustalla olivat varmasti Petrin mainitsemat sähköradan kunnossapitotoimet. | ||||
|
|
24.10.2022 23:49 | Petri Nummijoki | ||
| Lienee vastaava tilanne kuin kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/40638 eli sähköradan huoltotyöt käynnissä ja siksi Seinäjoen suunnan juna dieselvetoisena. | ||||
|
|
24.10.2022 22:54 | Jukka Ahtiainen | ||
| Lujuusoppi on jo unohtunut, mutta Aulangon sillassa taitaa olla pystypalkkeja puolet enemmän. https://vaunut.org/kuva/128401?paik=H%C3%A4meenlinna&tag0=17%7CRautatieinfra%7CSilta |
||||
|
|
24.10.2022 22:43 | Jyrki Talvi | ||
| 7.00 lähti, EP 53 Polaria Ol ellei ollut totaali Idän Ihme pula Dreeveri valjakolla koko matka normaalisti Pko kautta kulkevat EP ja Pikurit ajettiin Sk sähkärillä Ol Roi vaihdettiin dieseliin. | ||||
|
24.10.2022 22:17 | Rainer Silfverberg | ||
| En minä näkisi niille käyttöä muualla kuin leveäraidemaissa. Baltian maissa sähköistys on katkonaista, ja rataverkko sellainen että 200 km/h kulkeville junille ei ole käyttöä. Jäljelle jäävät Aasian maat Georgia, Armenia ym? Suomessa VR voisi kyllä käyttää niitä tuuraamaan pendolinoja ja IC junia. Miksi ei esim rantaradalle? |
||||
|
24.10.2022 21:54 | Eljas Pölhö | ||
| On Lidingöbanalla toki ajettu höyryllä ja moottoriveturilla, ei tosin kauaa eikä monella. Aluksi ratatöissä käytettiin 600mm Skånska Cementin veturia 3 (Zobel 69/1909) Sitä mukaa kuin normaalirataa kiskotettiin, hoituivat työjunat Skånskan veturilla 11 (NoH 161/1882, pyörästö 2'Bt (4-4-0T). Tavaraliikenne alettiin sähkömoottorivaunulla, joka veti yhtä tavaravaunua. Seuraavassa vaiheessa 1925 tuli Tjust AB:n valmistama pieni moottoriveturi, lähinnä "tralla", jossa oli uutena Fordin moottori, joka vaihdettiin 6-sylinteriseen Overland-moottoriin. Kunnon vetureiden tultua sitä käytettiin työjunissa. Veturi/tralla tuhoutui 1949 vaunuhallin tulipalossa. Sähkövetureita oli kaksi, kummatkin myös akulla toimivia: # 200 oli ASEA 173/1929 (2x93 hv, 25 km/h), hyväksytty 17.5.1929 # 201 oli ASEA 241/1938 (2x183,5 hv), saapui joulukuussa 1938 Tavaraliikenne oli suurimmillaan 1964 (5800 kuormattua vaunua), 1975 niitä oli 3000 ja tavaraliikenne loppui lopullisesti 1982 (14 vaunua). |
||||
|
24.10.2022 21:45 | Jouni Halinen | ||
| Niin ihmeellistä kuin se onkin, niin Stadissa liikkui vielä ainakin 10 vuotta sitten kauppa-auto. Sen liikeidea oli kulkea vanhusten palvelutalosta toiseen. Olin äimän käkenä kun näin Vuosaaressa Hannakodin edustalla sellaisen. Muorivainaa asui silloin siellä. Autolla oli pari mummoa ostoksilla ja myös henkilökuntaa ostamassa huonojalkaisille apetta. | ||||
|
24.10.2022 21:44 | John Lindroth | ||
| Kaksiakselinen höyryveturi veti raitiovaunua ainakin koeajolla ennen sillan vihkimistä.(Lidingö Nyheter) SSn tiedotteen mukaan se olisi ollut kaasutehtaalla toiminut veturi 4 Jung 82/1890 joka ostettiin käytettynä Tanskasta 1919 ja hylättiin 1929.(Järnvägshistorisk forum) Yotubesta löytyy myös vanhaa Lidingöbanan höyrykuvaa haulla-1946 Lidingöbrons avgift tas bort. |
||||
|
24.10.2022 21:05 | Veeti Heino | ||
| Vähäsen myöhässä Timon kommenttiin vastaan. Siihen ilmeisesti tehtiin Hyvinkäällä maalauksia sekä moottoriin jotakin kunnostuksia ja kaiketi on yhä edessä. HMVY asiantuntijat voivat kertoa lisää. | ||||
|
|
24.10.2022 21:01 | Jouni Halinen | ||
| No nyt puoli ysin uutisissa kerrottiin, että Vr käy neukkien kanssa neuvotteluja, junien tulevaisuudesta. VR ei niitä kertomansa mukaan tarvitse ja sen mielestä ne voitaisiin myydä kotimaiselle/ulkomaalaiselle operaattorille. Ompa höveliä touhua, vai onko omistajaohjauksella sormensa pelissä?. Tätähän minä jo jossain toisessa keskustelussa ounastelin. Minkälaiseen operointiin ko. kalusto riittää? ja mikä voisi olla mahdollinen liikennöintiväli kalustolle?. | ||||
|
|
24.10.2022 20:32 | Heikki Jalonen | ||
| Huomannette kääntöorsien lyhyet eristimet: radan ajojohdon jännite on raitiotielle ominainen 600 VDC. Näin on ollut koko radan olemassaolon ajan, myös radan tavaraliikenteen kaudella. Tavaraliikenteeseen on siten vaadittu omat erikoiset veturinsa, samoin junapainolla on ollut rajoituksensa. Myös vanha ratasilta on ollut rajoite. Tavaraliikenteessä junapainon raja lienee ollut 20 akselia (300 t). Edelleen, painorajoitettu silta ja virtajärjestelmä ovat estäneet ison radan (SJ) sähköisen veturikaluston käytön. Onkohan höyryllä tai dieselilläkään koskaan ajettu Lidingöhön, edes kaikkein kevyimmillä sarjoilla? Lidingön omat veturit olivat sikäli ovelia, että ne pystyivät liikennöimään yhdysraiteella ilman ajolankaa. Siirtyminen ja vaihtotyöt Norra Hamnvägenillä (jossa oli vastassa SJ) ja paluu Lidingöbrolle takaisin ajolangan alle sujuivat akkukäytöllä. Melko modernia. Akkukäyttö on tietysti ollut kapasiteetiltaan rajoitettu, sekin junapainoa rajaava tekijä. |
||||
|
|
24.10.2022 20:31 | Jouni Halinen | ||
| Juu se jäi tosiaan mieleen, että "maanalainen" olikin "maanyläinen" kun oli ensikerran katsomassa metroa niin mielikuvani oli että metroon mennään aina alaspäin. Mutta oppia ikä kaikki. | ||||
|
|
24.10.2022 20:17 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on yksi kuva Ropstenin metroasemasta. Kuvasta vasemmalle katutasossa juuri kuvan ulkopuolella on Lidingöbananin asema. Näyttääkö Jouni tutulta? https://vaunut.org/kuva/113825?s=1 | ||||
|
24.10.2022 19:42 | Jussi Pajunen | ||
| Komea kuva :) | ||||
|
|
24.10.2022 19:29 | Jouni Halinen | ||
| Mikähän näidenkin lopullinen kohtalo tulee olemaan. Itärajan yli ne eivät tule enää kulkemaan kuin vain "kurkkusalaatilla" lastattuna. | ||||
|
24.10.2022 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo S. ja miksei muutkin, Challengerin lojahdukseen johti oma tapahtumaketjunsa. Laukaisupäivää edeltänyt yö oli kylmempi, kuin mitä "Sheref Torah" (= toora) salli, niin sanoakseni. Insinöörit tilannetta pohtiessaan päätyivät suosittelemaan operaation johtajille laukaisun siirtämistä. Heidän mukaansa tiivisterenkaiden kylmänkestävyys ei välttämättä toiminut tarkoitetulla tavalla "ylikylmän" yön jälkeen. Laukaisua kyllä siirrettiinkin, mutta vain parisen tuntia. Kustannusvastaavuusfundamentalismiin höpsähtäneiden pamppujen mielestä: - Challenger lähtee, tai lähtee insinöörit! (Sarkasmivaroitus!) Ja se siitä. Hätäilyyn johti myös tuona päivänä sekin, että pressa Ronald Raygunin piti kruunata laukaisu kansakunnan tila - puheellaan. Isojen poikien juttujen mukaan kyydissä olleen opettajattaren (Christa McAuliffe) hautaan laskettiin hänen kotikaupungissaan merestä sattumoisin löytynyt säärenkappale, jossa oli vielä jalkaterä kiinni. Mahdollisesti kynsilakka varpaankynsissä auttoi tunnistamista...? Hindenburgin verhoilukangas oli maalattu lakalla, johon oli sekoitettu hienon hienoksi jauhettua alumiinia. Syynä oli se, ettei auringon lämpö aiheuta kaasupusseille lämpölaajenemista, vaan heijastuisi poispäin. Parempaakaan vaihtoehtoa Luftschiffbau Zeppelinillä ei ollut, semminkin kun amerikkalaiset olivat kieltäytyneet myymästä heliumia saksalaisille. Ja jauhemainen "alumeetti" paloi hyvin iloisesti...! |
||||
|
|
24.10.2022 19:04 | Jouni Halinen | ||
| Ok Rainer nyt selkis. Kyllä me ihan käveltiin (sai vähän happea) T-Bana asemalle, muistelisin että asemalle joutui jonkin verran kiipeilemään katutasolta. | ||||
|
|
24.10.2022 18:49 | Jouni Halinen | ||
| Kun nyt tuli kerrottua osa nuoruuden kolttosista, niin laitetaan tähän vielä kertauksen vuoksi loputkin ”pahanteot” https://vaunut.org/kuva/78013?u=1809 kommenttini 12.10.2012. Herran jestas tästäkin on jo yli 10 vuotta. Ps. Oula A ja muut saman ikäluokan kaverit älkää vaan ottako tästä oppia. |
||||
|
|
24.10.2022 18:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Metron ja Lidingöbananin välinen vaihtoasema on Ropsten. Asema on rakennetu katutasoa ylemmäs sillalle ja penkereelle ja metron laituri on länsipuolella ja Lidingöbananin itäpuolella. Ennen vanhaan Siljan terminaalista oli liityntäbussi Ropstenin metroasemalle ja sitä varmaan käytit. Nykyisin ei taida olla enää, vaan lähin metroasema on Gärdet jonne vajaa kilometrin kävelymatka terminaalilta. |
||||
|
|
24.10.2022 18:27 | Jouni Halinen | ||
| Silta on selvästi Kiinalaisten tekosia, niillähän on täälläpäin ollessaan pää alaspäin, lienevätkö niitä 1914-1916 Helsingin seudun linnoitustöistä ylijääneitä raksakundeja?. | ||||
|
|
24.10.2022 18:22 | Timo Salo | ||
| Valmetilla 80-luvulla tehtiin lähes sama "testi" mitä Jouni selosti. Karkaisuöljyaltaaseen oli päässyt vettä jostakin ja kun hehkuva panos kastettiin öljyyn, niin BOOOOM! 1-halli ja monta konetta paloi huonoon kuntoon ja silloinen tuotantopäällikkö puki tilanteen jälkikäteen sanoiksi: Nyt on puhallettava yhteen hiileen... (että saadaan tuotanto taas käyntiin) | ||||
|
|
24.10.2022 18:13 | Jouni Halinen | ||
| Nyt vähän hämää, tässähän on kuvassa ratikka, eihän sillä voi vanhaan ahtaaseen metrotunneliin ajaa?. Mutta kyllä me silloin tästä metrolla (T-bana) "kylille" lähdettiin? Muistaakseni se sukelsi heti miten maan alle?. Mistä ihmeestä on kysymys?. | ||||
|
|
24.10.2022 18:03 | Jouni Halinen | ||
| Meikäläisen nuoruudesta (70-luvun alkupuolella) tulee mieleen yksi kemiallinen koe. Laitettiin seinän viereen kynttilä palamaan, liekin päälle laitettiin rautalanka (henkarista visioitu) tellinkiin kossupullon korkki joka oli täynnä steariiniä ja kun se sitten alkoi melkein "kiehumaan", niin rohkein meistä heitti korkkiin tosipienen lumi/jää nokareen. Tulipatsas nousi kattoon asti (betonia), ja kulmakarvat saattoivat kärähtää. No jonkun faijahan tämän näki, ja homma päättyi siihen. Astetta vanhemmilla kundeilla oli Vartsikassa aina jemukassa kivi/kantopommeja tai dynamiittiä (niitähän sai aikoinaan ihan rautakaupasta?). Läheisellä suolla he sitten tekivät myytinmurtajat tyyppisiä räjähdyskokeita. Eikä siitä kuulemma ikinä tullut mitään seuraamuksia? | ||||
|
|
24.10.2022 18:02 | Timo Salo | ||
| Artemiksen ajoaine on vetyä ja pienenpieni vuoto pani inssit perumaan lähdön... Olisiko tullut toisinto Columbian lähdöstä, pienenpieni tiivistevika siinäkin! Vai oliko se Challenger, jossa tiivisteet petti? Kiva kuulla Kari, että meillä on ollut yhteisiä "harrasteita" ennenkin... :-) | ||||
|
|
24.10.2022 17:29 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan vety toki herkästi syttyvää, mutta sen vaarallisuutta on hieman liioiteltu. Näyttävimmät liekit Hindenburgin tuhossakin tulivat palavasta päällyskankaasta. Vety itsessään kun palaa melkoisen näkymättömällä liekillä. Sitäkin tuli kokeiltua nuoruusajan hmm... kemiallisissa kokeissa. Sääluotainpallon sytyttäminen ei ollut aivan yksinkertaista ja näyttävyydeltään se possaus oli varsinainen antikliimaksi. Huomattavasti kiintoisampi kemiallinen koe koostui veden lämpötilan vaikutuksesta kemiallisen reaktion nopeuteen. Nolla-asteinen vesi "herätti" noitapadan kovin, kovin hitaasti. Toisaalta taas yli 60-asteisen veden käyttäminen samaan tarkoitukseen ei ollut välttämättä viisasta sekään! |
||||
|
24.10.2022 17:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Maalipurkit esim. Niissä luki "Lämmin vaunu". | ||||