Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01.2023 20:46 | Jarno Piltti | ||
| Jaa vastaus olisi löytynyt noin helposti jos olisi viitsinyt katsoa, kiitos! Sympaattisen näköinen työjuhta. | ||||
|
|
05.01.2023 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, vastaus: - kyllä oli, Höyryveturit valtionrautateillä - kirjan mukaan. Se tuotiin Virosta marraskuussa 1943 ja palautettiin neukkulaan 1944/45. Lisähuomautuksena mainittiin samassa kirjassa: - "veturit 324 ... 467 (7 veturia) saattavat olla EVR, LG tai LVD Pkd-sarjoja". Tulkitsin noiden tunnusten tarkoittaneen neuvostoanastajien sieppaamien Baltian maiden rautatielaitosten tunnuslyhenteitä. |
||||
|
05.01.2023 20:12 | Kevin Glynn | ||
| Löysin Wikipediasta: Ratina-nimi juontaa todennäköisesti tietä tarkoittavaan sanaan rata. | ||||
|
|
05.01.2023 19:37 | Jarno Piltti | ||
| Oliko tämä yksilö 324 Suomessa sodan aikana? | ||||
|
Kuvasarja: Raide-Jokerin koeajo Haagassa |
05.01.2023 18:26 | Juhana Nordlund | ||
| Hyvä kuvasarja. | ||||
|
05.01.2023 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Erkki! Mielenkiintoinen historiatieto, josta jälleen kerran ilmenee se, kuinka puuhakas olento ihminen onkaan. Toisekseen, aika on luikua ainetta, kuten Stephen Hawkingkin sanoi. | ||||
|
05.01.2023 16:25 | John Lindroth | ||
| Talvitunnelmallinen kuva! | ||||
|
05.01.2023 16:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Harjukin tyhjennetty venäläisistä näköjään? | ||||
|
|
05.01.2023 16:14 | Erkki Nuutio | ||
| Ei ole sorinmäkeä, vaan on Sorinahde. Ahteet ovat jyrkkiä, lyhyehköjä mäkiä. Vetohevosen kuormaa joutui keventämään niitä ylös päästäkseen. Tampereella oli useita ahde-päätteisiä paikkoja. Katuja on niiltä kohden sittemmin loivennettu. Ahde -sanan merkitys alkaa olla unohdettu. Moni liittää sen vain erään edesmenneen poliitikon sukunimeen. Sorinkatu syntyi vasta kun 20-luvulla Hatanpään valtatie kaivettiin harjun läpi 10 m syvään kuiluun. Koska Sorinkadun alku tuli näin tiputetuksi yhtä paljon, on sen katulinjaa todellisuudessa jyrkennetty oleellisesti. Ei ole varsinaisesti ollut Sorin sorakuoppaa, mutta Kalevanharjun huippua kaivettiin vuosikymmenten mittaan länsipäästään pois 10...20 m korkeudelta aina Ratinanvuolteelle asti. Kun harju puhkaistiin rautatietä varten Sorin kohdalla, käytettiin sieltä poistettu sora aseman ratapiha-alueen korottamiseen ja tasoittamiseen. Harjun soraa ei alkuaan voitu viedä Viinikanojan toisella puolella tarvittaviin pengerryksiin, koska ojan ylittävän korkean sillan pilarointi ja pengerrys oli oli työläs työ, joka kesti parisen vuotta. |
||||
|
05.01.2023 15:28 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva ja tilanne. Jostain syystä tulee mieleen tämä https://vaunut.org/kuva/21107 Jorma rauhalan ottama kuva Turussa vuonna 1972 | ||||
|
05.01.2023 14:54 | Topi Lajunen | ||
| Teknistä arvailua: Kuva on "oikeasti" näin päin tiedostossa, mutta sitten metadatalla ilmoitetaan kuvan näyttävälle softalle, että "tämä suunta on sitten näytettäessä ylöspäin". Pikkukuvan muodostava softa ymmärtää tämän metadatan, mutta sivuston varsinainen täysikokoisen kuvan näyttävä softapätkä ei ymmärrä. |
||||
|
|
05.01.2023 13:54 | Vesa Höijer | ||
| Miksi kuva on vaaka-asennossa, vaikka pieni kuva on oikein päin? | ||||
|
05.01.2023 13:36 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Tampereellakin oli sotien jälkeen Vr3-veturi. Koska Pasilan Vr3 siirrettiin Kouvolaan ja Tampereen Vr3 Pieksämäelle vasta siinä vaiheessa, kun Pasila ja Tampere olivat saaneet Vr11/Vv15-vetureita niin luultavasti näissä oli sellaisiakin vaihtotöitä, joissa Vr5:n katsottiin olevan alakantissa. Tampereella tosin lajiteltava junamääräkin oli samaa tasoa Pieksämäen kanssa mutta Pasilassa huomattavasti vähäisempi. | ||||
|
05.01.2023 12:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Helsinki korvataan IC-vaunustolla. | ||||
|
|
05.01.2023 12:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Wikipedian Kyttälä-artikkeli mainitsee: "Kyttälän etelärajalla sijaitsevan Sorin aukion nimen taustalla on paikalla aikoinaan sijainnut Sorinahde-niminen torppa." | Sivusto https://www.aviisi.fi/2017/09/tervetuloa-tampereelle/ kertoo, että "Kielitoimiston sanakirja tuntee sanaa sorittaa, joka puolestaan tarkoittaa samaa kuin sorastaa eli päällystää hiekalla tai soralla. Sorin hiekkamontun lisäksi yhteyttä tukee se, että kun rautatietä rakennettiin, myös Sorinmäkeä madallettiin, jotta Viinikanojalle saatiin hiekkaa ja soraa fyllingiksi notkopaikalle. Tuolloin ahteen sisältä löytyi yllätyksenä savea ja lähteensilmä." | ||||
|
|
05.01.2023 12:20 | Markku Naskali | ||
| Tietääkö kukaan mistä Sorinkatu ja -aukio ovat nimensä saaneet? Ei kuitenkaan siitä että joku on poliisilaitoksella ruvennut tekojaan katumaan. Nimi on varmaan tuttu ulkopaikkakuntalaisillekin jos lukevat dekkareita. | ||||
|
05.01.2023 10:58 | Hannu Peltola | ||
| Heh, kitara voisi tosiaan sopia hyvin tuolle kaverille! | ||||
|
|
05.01.2023 01:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleiselle kaverille sopisi luppoajan kulumisen nopeuttamiseksi kitara, miten olisi blues - kitara tai Martin D-16? "I'm a poor wayfaring Stranger, wandrin' thru this world of woe. And there's no toil no sickness, in that land, which I go." |
||||
|
05.01.2023 00:26 | Teemu Sirkiä | ||
| Vaihdetta ei ole enää olemassa. Vaikka juna ajaisi turvavaihteesta ja päätepuskimesta läpi, voisi lopputulos olla silti parempi kuin täydellinen nokkakolari toisen junan kanssa. | ||||
|
|
04.01.2023 23:53 | Mikko Mäntymäki | ||
| Turvavaihde sivulle SN35 tosin tukkisi koko pääradan jos kävisi niin että joku ajaisi siihen 160km/h, ei varmasti pysyisi kiskoilla päätepuskuri vielä viimeistelee kaiken. Halvemmaksi taitaa tulla tuon pitkänvaihteen aukiajo. | ||||
|
|
04.01.2023 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa hedelmäpakkaamon päässä näkyy muovitaskuun laitettu raiteen tunniste. Tein tällaiset jokaisen teollisuusraiteen viereen, jotta vieraampien veturinkuljettajien on ajoilloissa helpompaa löytää oikea pistoraide. Yleensä poistan nämä ottaessani radasta kuvia, mutta tässä kuvassa en näköjään sitä huomannut tehdä. | ||||
|
04.01.2023 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Grand Canyon Express...? Aikamoista, on muuten hyvin ideoitu kuva, jollaista täällä pääkaupungissa ei helposti otetakaan! |
||||
|
|
04.01.2023 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä lisäisin, että ennustukset ovat ennustuksia vasta kun jotain edes vähän sinne päin tapahtuu. Ei hikoilla. Markku, voisin lisätä lohdutukseksi: - kiitos siitä että elät! |
||||
|
04.01.2023 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei kuvan juna olisikin Sjuna 8, eli "Alarik"...? Päällikkölääkäri Alarik Jahkolan mukaan. Sjunassa olleen hoitajattaren, Ruth Erikssonin muistelmakirjan "Jorden runt med Alarik" mukaan Alarikissa olisi juuri ollut Jumbo 941, kuljettajan kutsumanimi: " Pikku-Matti". Järkeilläkseni: Jumbo olisi riittävän voimakas pitkän Sjunan vetämiseen ja silti sen nopeus oli hyväksyttävissä myös. |
||||
|
04.01.2023 23:16 | John Lindroth | ||
| Komea syksyinen höyrykuva Povoonradan harvinaisesta vieraasta! | ||||
|
04.01.2023 23:11 | Hannu Peltola | ||
| Jees! Tätä kuvaa voisi peukuttaa, jos se olisi Vorgissa mahdollista! | ||||
|
|
04.01.2023 22:53 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva! Nyt on kuvaaja oikeassa paikassa! | ||||
|
|
04.01.2023 22:28 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva pitkästä vaihteesta. | ||||
|
|
04.01.2023 22:24 | Jarno Piltti | ||
| Älä sure. Ennustuksille käy juuri noin! Muistan kuulleeni Helsingin metrosta lempinimen rötösvaunu. Viitannee lahjusskandaaliin. |
||||
|
04.01.2023 21:39 | Robert Sand | ||
| En ole. En ole edes ollut laitteen kyydissä vielä. | ||||
|
|
04.01.2023 20:15 | Markku Naskali | ||
| Sori siitä että olen vielä elossa. Tulin nimittäin väittäneeksi, että elinaikanani ei ratikkaa Tampereella nähdä. Niin pitkään sitä oli jahnattu ja tapeltu. Nyt se kulkee ja suosio lisääntyy vaikka tietyt känkkäränkät vielä yrittävät urputtaa. Muistuu mieleen Helsingin metron alkuajat. |
||||
|
|
04.01.2023 20:08 | Pasi Seppälä | ||
| Toivelistalla oli myös pilvipeitteen rakoilu ja mahdollisesti hieman värikkäämpi taivas, mutta sekin jäi tulematta. Kuitenkin oli mukava yllätystapaaminen radanvarressa taas pitkästä aikaa. |
||||
|
04.01.2023 19:24 | Sauli Mäkelä | ||
| Varmaan tarkoituksella rakensivat tuon koulun "väärinpäin", niin ei junien katseleminen häirinnyt opetusta, koska nuo on perhana käytävien ikkunat. | ||||
|
|
04.01.2023 18:12 | Ilkka Hovi | ||
| Eläkkeellä oleva lääkäri kertoi olleensa päällikkönä sairaalajunassa. Hän esitti toiveena olleen saada junaa vetämään Tv1, ei saanut ja hän oli hyvin tyytymätön kun antoivat hänelle Hv1:n | ||||
|
04.01.2023 17:06 | Markku Pulli | ||
| Joo, ei se minullakaan heti onnistunut. Tein haun "Museo Vasco del Ferrocarril locomotora de vapor 1-2-0" ja aloin selaa kuvia. | ||||
|
04.01.2023 15:54 | Jyrki Längman | ||
| Wau mahtava kuva | ||||
|
04.01.2023 15:34 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla! Veturin kotirautatie näkyy olevan Южная железная дорога, eteläinen rautatie, jonka pääkonttori oli Harkovassa Ukrainassa. Veturi on kaukana kotiseuduiltaan! Venäläisiä O-sarjan 0-8-0 -vetureita oli ainakin yli 8500 kappaletta, Wikipedia tosin mainitsee valmistusmääräksi "9,129 locomotives were built between 1890 and 1928". Littera O tuli sanasta "osnovnoj" - "perustyyppi". Veturisarjan littera tuli käyttöön 1912, kun Venäjän rautatiet yrittivät standardoida kymmeniä erilaisia veturisarjoja saman litteran alle. Sarjaan O kerättiin erinäinen kokoelma 0-8-0 -vetureita, kuten vanha sarja K ja standardiveturit vuosilta 1893, 1897 ja 1901. Sarjan uusimmat yksilöt olivat sarjaa Ov, jossa V-yläindeksi tulee sanasta Valskhart eli siinä oli Walschaertsin luistikoneisto ( https://vaunut.org/kuva/133206?s=1 ). Vetureita valmistivat useat venäläiset veturitehtaat. Useimmat veturit olivat 1930-luvun puolivälin jälkeen jo vaihtovetureina ja käyttö päättyi pääosin 1960-luvulla. Tästä huolimatta Venäjän rautateiden kirjanpidossa oli 1.1.1992 vielä 4 kappaletta Ov-sarjan "Pikku-Lampaita". Ylläolevat tiedot pl. Wikipedia-lainaus Soviet Locomotive Types -perusteoksesta, Heywood & Button, Malmö 1995 (taitaa olla Eljakselle varsin tuttu kustantamo ja kirja!) Kirjan Lokomotivij otetshestvennih zheleznih dorog 1845-1955, V. A. Rakov, Moskova 1995, mukaan Venäjän rautateillä oli 265 OK-sarjan veturia vuonna 1912, mutta näitä ei ollut tuolloin sijoitettuna Eteläiselle rautatielle. Yläindeksi tuli sanasta Kolomenskim eli kyseessä oli Kolomnan veturitehtailla valmistettu alasarja. Tässä kirjassa on useita kuvia O-sarjan eri alatyypeistä ja tämä kuvan veturi vastaa lähinnä kirjassa olevaa Ov-sarjan veturia. |
||||
|
04.01.2023 15:33 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno lumisadekuva ja mukava saateteksti! | ||||
|
04.01.2023 15:07 | Maria Shishkova | ||
| Hyvin kuvattu :) Pieni huomautus: Venäläiset veturit, joilla on useampi kuin 1 "osio" kokonaisuudessa kutsutaan vähän eri tavalla. Kuvassa on 2M62U-sarjan veturi, missä 2 on osioiden luku, koska veturi on kaksiosioinen :D TE116:n kanssa on sama juttu. Oikein olisi 2TE116 tai 3TE116, riippuu osioiden luvusta. Pensaat pilaavat kaiken :) |
||||
|
04.01.2023 13:08 | Petri Nummijoki | ||
| Mitä tulee Hr1:n ja Hr12-veturin vertailuun niin alkupään Hr12-vetureissa (numerot 2200-2231) sähköinen voimansiirto mahdollisti täyden tehon hyödyntämisen vain nopeuteen 100 km/h asti, joten ne olivat laiskoja tästä ylöspäin. Sen sijaan Hr1:llä oli indikoitu eli sylintereistä mitattu teho korkeimmillaan (1800 hv) nopeudella 103 km/h eli tämä olisi niillä edullisin ajonopeus. Teorian mukaan ainakin hyväkulkuisen Hr1:n pitäisikin olla hitaamman välityksen Hr12-veturia parempi noin 100-115 km/h ajettaessa. Mutta miksi raskaat pikajunat pyrittiin silti siirtämään mahdollisimman varhain (1959-1961) Hr1:ltä Hr12-vetureille perustuu käsittääkseni siihen, ettei huippunopeus ollut niillä aikataulun kannalta ratkaisevaa vaan lähtökiihtyvyys pysähdysten jälkeen ja mäennousukyky. Samasta syystä kai Tr1-veturiakin suosittiin raskaissa junissa Hr1:n sijaan. Jonkun kuvan yhteydessä oli keskustelua junan P11 ajosta 26.8.1960 eli menojuna tapaukseen https://rautatiearkisto.info/epolho/Kulkuaikamittaukset%20ja%20koeajot/1960.0827%20996%20P12%20Imr-Kv.pdf nähden. Tuossa P11-ajossa oli muistiinpanojeni mukaan Helsingistä Kouvolaan veturina Hr1 1005 ja junassa 52-akselia. Ajoaika Helsinki-Pasila oli 7 min 56 s ja Helsinki-Oulunkylä 14 min 1 s. Hr12-veturilla 2200 suoritettiin 15.4.1959 pikajunakoeajo Helsinki-Tampere, jolloin vedettävänä oli 60-akselinen tyhjävaunujuna. Tämä juna käytti aikaa Helsinki-Pasila 4 min 57 s ja Helsinki Oulunkylä tasan 9 min. Veturilla ei myöskään ajettu ennen Oulunkylää vielä täysillä 900 r/min kierroksilla vaan kierrokset olivat tyypillisimmin 850 r/min ja vaihteluväli liikkeellelähdön jälkeen 780-850 r/min. Toisin sanoen Hr1-juna jäi nousussa Helsingistä Pasilaan jälkeen 3 min ja Oulunkylään ehdittäessä ero oli 5 min. Tuohon aikaan esim. Helsingistä Tampereelle mentäessä pikajunat pysähtyivät tyypillisimmin Kerava, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala eli 5 kertaa ja saattoi olla joku ylimääräinenkin ratatöistä johtuen tai edellä kulkevan/sivuraiteelta lähtevän junan hidastamana. Koska tyypillinen pysähdysväli oli vain 30-40 km tai jopa vähemmän niin ei oikein ollut mahdollista, että raskas pikajuna olisi ehtinyt kiihtyä korkeaan huippunopeuteen ja sen jälkeen vielä päästy ajamaan kymmeniä kilometrejä kovaa, ennen kuin oli tarvetta seuraavan kerran jarruttaa. Korkea nopeus vain muutaman minuutin jatkuessaan tuo aikasäästöä ainoastaan sekunteja. Sitten jos tuollaisista 52-60-akselisista pikajunista siirryttäisiin vielä raskaampiin niin ero oletettavasti lisääntyisi. Hr12-veturilla Utin suoralla tehdyissä kiihdytyskokeissa siirtyi 80-akselinen pikajuna pysähdyksestä 4 km:n päähän vain 14 s hitaammin kuin 60-akselinen, joten viiden vaunun lisäkuorman aiheuttama muutos ei ollut enää dramaattinen. Mutta jos Hr1-vetoiseen 52-akseliseen junaan laitettaisiin 20-akselia lisää kuormaa niin selviytyisikö veturi edes noususta Helsingistä Pasilaan vai tarvittaisiinko jo työntöveturi apuun? |
||||
|
04.01.2023 12:28 | Teppo Niemi | ||
| Kesällä 1977 oli Kontiomäki - Oulu rataosan varrella olevilla soraraiteilla pitkät letkat muita kuin 57 alkuisia Gb vaunuja. 57 alkuisia Gb-vaunuja oli liikenteessä vielä hetkisen. | ||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
04.01.2023 12:15 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Esan ottamat kuvat Amaran asemalta kannattaa katsoa rinnalla, kalusto on 14 vuodessa muuttunut täysin: https://vaunut.org/kuvat/?paik=San%20Sebastian-Amara | ||||
|
|
04.01.2023 11:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Markku tunnistuksista! En löytänyt näistä helpolla lisätietoja. | ||||
|
|
04.01.2023 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on oikein hyvä, mutta kieltämättä vähempikin vihreä riittäisi! Onko Robert hytissä? | ||||
|
|
04.01.2023 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis 1977 vielä Geebeetä käytössä? Aikamoista, sanoisin. "Yhdessä hujauksessa" Gb:t pistettiin noihin aikoihin virkatarvevaunuiksi. Itse näin viimeisen Gb:n normikäytössä syksyllä 1975, kun Mäntästä tulleessa roikassa sellainen oli. Matka jatkui sitten kohti Tamperetta T3410:ssä. |
||||
|
04.01.2023 09:25 | Jarno Piltti | ||
| Tuo 150 lääkäriä on iso määrä osaamista ja varmasti näkyi pelastettuina ihmishenkinä. Lento-osasto F19 on kyllä tuttu ja muut vapaaehtoiset sotilaat, mutta näin suuresta lääkäriavusta en muista kuulleeni! Kiitos Ruotsille avusta. | ||||
|
|
04.01.2023 03:45 | John Lindroth | ||
| Tuossa sotasairaalassa työskenteli 41 nuorena lääkärinä Nils-Oker-Blom Helsingin yliopiston rehtorina toiminut ja sittemmin Arkkiatrin arvon saavuttanut. | ||||
|
04.01.2023 03:39 | John Lindroth | ||
| Upea Pekkakuva ! | ||||
|
|
04.01.2023 03:37 | John Lindroth | ||
| Sotasairaalaan kuljetukset tehtiin vesitse ja syyskuusta 41 rautateitse(Sotasairaala 47 pdf).Tuo Tiera siis tekee tässä oletettavasti paikallista pendelöintiä eri sotasairaala yksiköiden välillä. | ||||
|
|
04.01.2023 03:06 | John Lindroth | ||
| Jo Talvisodassa Suomeen tuli 150 vapaaehtoista ruotsalaista lääkäriä ja suuri joukko myös jatkosodassa.(Läkartidningen) | ||||
|
|
04.01.2023 02:19 | John Lindroth | ||
| Savonlinnassa toimi sotasairaala ja siellä ruotsalainen lääkäri Carl-Erik Groth toimi vapaaehtoisena jutussa mainitaan myös (ruots.vapaaehtois sairaala) vuoden 39 joulukuusta eteenpäin.Hän otti myös harvinaisia värikuvia siellä ja sairaalassa sodan aikana. Asiasta ollut myös juttuja lehdissä ja Savonlinnassa tästä oli valokuvanäyttely.Kuvat oli saatu Riksarkivenista.(Itä-Savo)(Ilta-Sanomat) Esillä olleet värikuvat lienevät ainoita Talvisodasta julkitulleita väriotoksia! |
||||