Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.08.2022 19:37 | Aku Lehtola | ||
| Sieltähän se oikea vastaus tuli. | ||||
|
|
11.08.2022 19:36 | Robin Raita | ||
| Salmisen seisakkeelta jokioisiin päin. Kuvaajan selkä kohti minkiötä. Hiitelänmäen yli-käytävä löytyisi jos zoomausta otettaisiin pienemmäksi. Raemäen harju näkyy puu rajana. | ||||
|
11.08.2022 19:36 | Jussi Pajunen | ||
| Todella hieno kuva. Kaikki kohdallaan. Hyvää työtä :) | ||||
|
|
11.08.2022 19:36 | Aku Lehtola | ||
| Ei. | ||||
|
|
11.08.2022 19:26 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kermala? | ||||
|
|
11.08.2022 19:22 | Aku Lehtola | ||
| Tarkempaa seisakkeen nimeä haettiin :) | ||||
|
|
11.08.2022 19:16 | Masi Levola | ||
| Minkiö-Humppila väliltä :D | ||||
|
11.08.2022 17:05 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kyllä. Yksinkertaisuudessaan nerokas ja mahdollisesti ainutkertainen. | ||||
|
11.08.2022 17:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Sitä pistoraidetta on kerran tullut tutkittuakin harrastajakaverin kanssa. | ||||
|
11.08.2022 14:28 | Hannu Peltola | ||
| Oulalle tämä on tosiaan hyvinkin tuttu paikka, mutta myös minulle tuli vahva tuttuuden tunne tässä kerran junaa kuvanneena! | ||||
|
|
11.08.2022 13:01 | Oula Ahlholm | ||
| No jopas. Näiltä samoilta jalansijoilta olen kuvannut useasti ohimeneviä junia. | ||||
|
Kuvasarja: Kolarin reissu |
11.08.2022 12:41 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Mukava katsaus Lapin liikenteeseen, hienoja kuvia! | ||||
|
11.08.2022 11:42 | Visa Pöntinen | ||
| Ok, tehdään näin. | ||||
|
|
11.08.2022 11:09 | Hannu Peltola | ||
| Olen Eljaksen kanssa samoilla linjoilla, kuvaa ei missään nimessä kannata poistaa, vaan tämä toimii muistutuksena meille muille, jotka ovat suuntaamassa samoille seuduille. t. nimimerkki "Kameralaukkua jo pakkaava" | ||||
|
|
11.08.2022 10:34 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on kyllä mielenkiintoinen esimerkki siitä, kuinka maastossa voi näkyä useampia tielinjoja ratalinjan lisäksi. Pitäisi joskus tutustua tuohon Hyvinkää-Karkkila-radan linjaan, tietämykseni siitä on melko lähellä lukua 0. | ||||
|
|
11.08.2022 09:47 | Kari Haapakangas | ||
| Myös rinnevarjostuksen käyttäminen paljastaa "armotta" vanhan ratapenkan olemassaolon. | ||||
|
|
11.08.2022 08:40 | Eljas Pölhö | ||
| Älkää poistako. Eikö tämä kuva ole hyvä muistutus Tapion kommentin kanssa, että oikealta näyttävä paikka ei olekaan oikea. Siten tämäkin kuva auttaa tulevia reitin tutkijoita/kulkijoita. Kuvatekstiin voi tietysti lisätä että eipäs ollutkaan ja lue kommentti. | ||||
|
Kuvasarja: Metro 40 vuotta |
11.08.2022 08:24 | Ilmari Tommola | ||
| Kolmen vaunuparin junahan se oli, niitä ei ole ajettu vuoden 2016 jälkeen. Juna kulki vain Itäkeskuksen ja Ruoholahden väliä, ja matkustajat pääsivät Ruoholahdessa mukaan kääntöraiteelle. | ||||
|
11.08.2022 07:02 | Oula Ahlholm | ||
| Rötkösen tasoristeys on hyvä kuvauspaikka. | ||||
|
11.08.2022 05:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaaha. Pytinki saanut lisäeristyksen ja rautakauppaikkunat. | ||||
|
11.08.2022 00:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| Niin ja nopeus toki hyvin olennainen seikka. Taitto-ovet myös rajoittivat junan suurinta sallittua nopeutta. | ||||
|
|
11.08.2022 00:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Keskikaide siellä on eniten tiellä lastenvaunujen kanssa. Sm2-junissa joissain eteisissä siirrettiin keskikaide siksi sivummalle. Ennemmin kyllä tekniikan kehittyminen, mitä tiiviimpi ovi sitä vähemmän lunta tupaan... | ||||
|
|
10.08.2022 23:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Eilf:n erimallisten ovien perustelu isompien matkatavaroiden kuten lastenvaunujen sisään nostamisen helpottaminen? | ||||
|
10.08.2022 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, divetymonoksidin! Ja vielä lääkärin määräyksestä. En ole koskaan pitänyt oluesta ja viimeksi olin päissäni marraskuussa 1976. Tarkoitukseni oli osoittaa, että "jos-historia" mielenkiintoisuudestaan huolimatta on aika turhaa. Iävallan Waldviertelissä ihmiset naivat toisiaan pitkin ja poikin. Schicklgruberin suku liittyi nimellisesti Johann Nepomuk Hiedleriin. Myös Hüttler-nimistä porukkaa rutsasi toisiaan siellä noina "Grimm-kauhusatujen" aikakautena. Täsmennyksenä herra Jounille: Matrabazo - Sossiko oli Josif Dzugashvilin eli Stalinin yksi kutsumanimistä nuorna miesnä. Hänet erotettiin ortodoksisesta pappisseminaarista vallankumouksellisuutensa takia. Toisena syynä oli sosialidemokraattisen puolueen propaganda-aineiston hallussapito. Se kun oli kiellettyä. Venäjän tsaariperheeseen syntyi poika 12.8.1904, kovasti odotettuna kruununperijänä eli tsesarevitshinä. Hänen äitinsä oli verenvuototaudin kantaja, Englannin kuningatar Viktorian jälkeläisenä. Ellei tätä tautia olisi poikarukalla ollut, ei irstasta munkkia, Grigori Rasputinia olisi päästetty lähelllekään tsaariperhettä. Ei olisi seurannut venäläisten totaalista kyllästymistä tsaarinvaltaan, Leninkin olisi jäänyt historiaan pamfletti- ja kahvilaväittelijänä. Rasputinin irstaudesta: tämän talonpoikaismunkin teologia: - jotta saisi synnit anteeksi, piti ensin tehdä syntiä! Ja sitä hän tekikin. Kaatoi sänkyynsä liki jokaisen pietarilaisen aatelisnaisen. Eikä siitä hyvä heilunut. Verenvuototaudin aiheuttaa pieni geenimuunnos. Saksan keisarillinen perhe jostain kumman syystä säästyi siltä, vaikka Ville-keisarin vaimo myös.kuului Englannin Viktorian jälkeläisiin. Espanjan ja Kreikan kruununprinssien elämä olikin yhtä kipeää kuin Aleksei Nikolajevitshilla. Alois Schicklgruber eli Hitler sai paavilta luvan mennä naimisiin serkkutyttönsä Klara Pölzlin kanssa. Klara synnytti kolme lasta Aloisille, mutta nämä kuolivat jo lapsina. Eloon jäänyt poikalapsi syntyi illansuussa 20.4.1889 Braunaussa ja sai nimekseen Adolf. Ja niinpä Adolf Hitler nykyisinkin on saanut epähenkilön maineen ja aiheesta! Nikolai II kruunattiin tsaariksi isänsä Aleksanteri III:n kuoleman jälkeen. Kuolinsyynä oli ollut munuaistauti. Ryssän Nikua ei oltu mitenkään valmisteltu yksinvaltiaan virkaan! Hän olikin vastahakoinen, tietäessään olevansa toistaitoinen koko laajan Vennäinmaan hallitsijaksi. Ja tätä käytettiin hyväksi: muun muassa yliprokuraattori Konstantin Pobedonostsev siirsi sangen ankarat mielipiteensä liian kiltin tsaarin noudatettavaksi. Ja Nikun muija Aleksandra tyypillisen äkkikäännynnäisen tapaan myös mielellään korosti tsaarinvallan jumalallista luonnetta miehelleen. Ja mitä Niku, tunsi olonsa mukavaksi, kunhan pääsi eroon hoviprotokollasta halkoliiteriin omiin oloihinsa polttopuusouviin, sahan ja kirveen kanssa. |
||||
|
|
10.08.2022 21:43 | Alex Chudoba | ||
| Vanhimman Eil-sarjan kanssa yhtä aikaa vuonna 1982 valmistui Eilf 25201, jossa taitto-ovet oli. | ||||
|
|
10.08.2022 21:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikö Eilf-vaunussa koskaan ollut taitto-ovia, niinkuin vanhimmissa Eil-vaunuissa? | ||||
|
|
10.08.2022 21:21 | Jouni Halinen | ||
| Nyt on pakko kysyä Esa J:tä, että minkälaisten aineiden vaikutuksen alaisena kirjoitit kommentin 10.8.2022 kello 20.05. | ||||
|
10.08.2022 21:21 | Tomi Hämäläinen | ||
| Asema, tavaramakasiini ja lastauslaituri olivat melko rapistuneita 2000-luvun alussa. Ne on kunnostettu siistiin kuntoon sen jälkeen ja lastauslaituri on joko rakennettu kokonaan uudestaan tai ainakin kunnostettu. Alkuperäinen laituri oli niin huonossa kunnossa että siinä oli isoja reikiä. | ||||
|
10.08.2022 21:03 | Jimi Lappalainen | ||
| 50 vuotta sitten. | ||||
|
|
10.08.2022 20:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Voithan vaihtaa kuvan. Täällä on ihan liikaa tyhjiä kuvapaikkoja. | ||||
|
|
10.08.2022 20:30 | Visa Pöntinen | ||
| Ylläpito voi halutessaan poistaa kuvan nyt kun se ei olekaan ratalinjan varresta :D | ||||
|
|
10.08.2022 20:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Entä jos Alois Schicklgruber olisi säilyttänyt sukunimensä! | ||||
|
10.08.2022 20:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Onnea vaan opiskelulle! Onhan Vaasassa asema hyvällä paikalla. | ||||
|
|
10.08.2022 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansainliitto oli hyvä idea, mutta sen tavoitteiden toteuttaminen tökki ja pahasti. Suurimpana syynä nurkkapatriotismi. Jos nyt vaihtoehtoisilla historiankuluilla pelataan, niin minun mielestäni historian kulku olisi toisin: - Jos Matrabazo - Sossiko olisikin jäänyt pappisseminaariinsa. Eli Talliinin Joopi. - Jos tsesarevitsh Alekseilla ei olisi ollutkaan pienen pientä geenimuunnosta DNA:ssaan. - Jos Alois Schicklgruber ei olisikaan saanut paavilta lupaa mennä serkkunsa Klara Pölzlin kanssa naimisiin. - Jos Klaran odottama lapsi olisikin ollut tyttö (synt. päivä 20.4.1889 Braunaussa). - Jos Aleksanteri III:n munuaiset olisivat kestäneet pitempään. Jos, jos, jos, jos! Jos isoäitivainaallani olisi ollut pyörät, hän olisi ollut auto! |
||||
|
10.08.2022 18:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei varmaan yli viiteentoista vuoteen. Sen sijaan kassakaapissa piilee toki edelleen aapeen huomattava kultavaranto. ;op | ||||
|
|
10.08.2022 17:56 | Visa Pöntinen | ||
| Okei, kiitos tiedosta! | ||||
|
10.08.2022 16:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Eipä kuvatessa arvannut mitä tulee tapahtumaan, ja tämä jäi toiseksi viimeiseksi kuvaksi 4508:sta. Ei ole kulkenut 18.3 jälkeen, kun tuli iltapäivän T54254 jolla vähäiset vaunut menevät. | ||||
|
|
10.08.2022 16:43 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei näytä olevan aktiivikäytössä enää? | ||||
|
|
10.08.2022 16:39 | Erkki Nuutio | ||
| Jos-historia on mielenkiintoista, mutta uskottavaa korkeintaan kun jossia on vain yksi. Nyt on ainakin jos-jos-jos. Aleksanteri I pyrki siis kokoamaan kaikki selkeästi suomalaisten (suomenkielisten) alueet Suomen suuriruhtinaskunnaksi. Kiire Napoleonia kukistamaan ja ruotsalaisneuvottelija Curt von Stedingkin viivytys pelasti tällöin Länsipohjan Ruotsille. Jos se sensijaan olisi siirtynyt suuriruhtinaskunnan osaksi, ja sinne olisi siirtynyt paljon venäläisiä ja venäläisten kaivostoimintaa, ei se olisi estänyt vuonna 1918 Länsipohjan siirtymistä Suomen valtion osaksi. Länsipohjalaiset (suomalaiset ja saamelaiset) olisivat kaikkein innokkaimmin ajaneet venäläiset pois, ja itsensä Suomen valtioon. Olivathan he olleet Ruotsin valtion aika rankan rasismin kiusaamia, ja olisivat olleet Nikolai II:n aikana Venäjän sorron alaisia. Suurin jos-ongelma olisi ollut siinä, että Ruotsi olisi todennäköisesti hyökännyt vuonna 1918 Länsipohjaan, saadakseen sen takaisin itselleen - kuten se hyökkäsi Ahvenanmaalle. Kuinka tässä Ruotsi-Suomi nahistelussa olisi lopulta käynyt, olisi riippunut lähinnä Saksasta (joka torjui Ahvenanmaan kaappauksen) ja sitten luultavasti Kansainliitosta. |
||||
|
10.08.2022 15:29 | Lasse Reunanen | ||
| Santra päässy kyytiin. Mulla on tallessa yks tuollainen Santra, pihavaraston virkaa hoitaa tällä hetkellä. | ||||
|
10.08.2022 15:10 | Mikko Herpman | ||
| Miten lienee kokonaisuutta ajatellen, kaiketi porkkanakalustossa oli enemmän vikoja kuin jossain muussa kalustossa. Mutta toki varmaan ajettiinkin kohtuullisen paljon. Eli ongelmattomiakin matkoja varmasti oli myös. Kuten Pendon kanssa ehkäpä myös on ollut haasteita, mutta ajokilometrejäkin kertyy paljon. Omalle kohdalle on sattunut vain kaksi hässäkkää, kerran meni ilmanvaihto jumiin ja tuohon aikaan oli tupakkakopit vaunuissa, olipas savua kuin taikurin teltassa. Toinen kerta oli kun eivät pendot katkenneet Kouvolassa... Mutta tuohon aikaan reissasin aika paljon ja pääosin aina pendolla. |
||||
|
|
10.08.2022 14:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Tornio? Murmansk? | ||||
|
|
10.08.2022 14:40 | Kari Haapakangas | ||
| Olettaen tietenkin, että Venäjän keisarikunnalla olisi ollut halua, kykyä, resursseja ja tarmoa kaivoksen rakentamiseksi. Harmillisena pikkuseikkana olisi lisäksi ollut kunnollisen sataman puute (Narvik oli osa Ruotsia tuolloin). | ||||
|
|
10.08.2022 14:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Tilanne olisi ollut aivan toinen jos Venäjjän ja Ruotsin raja 1809 olisi vedetty niin että Kiiruna olis kuulunut Venäjälle. Pohjoiseen kaivosalueille olis muuttanut iso joukko venäläisiä ja jääneet sinne, kaivos olis Venäjän valtion omistuksessa jne. Minkähänlaiset mahdolisuudet Suomella olisi ollut siinä tapauksessa itsenäistyä 1900-luvun alussa? Korkeintaan eteläisin Suomi ja Pohjanmaa olis voinut päästä irti Venäjästä? |
||||
|
|
10.08.2022 14:03 | Petri Sallinen | ||
| Sama käsitys kuin Tepolla: kaikissa Hk-vaunuissa oli laukaistavat pylväät. Vaunu edusti suunnittelussaan monella tapaa uutta aikaa. Pääty oli nostettavissa pois paikoiltaan eikä sitä oltu enää tuettu vaunun alustaan Hdk-vaunujen tapaan. Aluksi pylväät valmistettiin muotoraudasta. Ilmeisesti syynä olli tekijänoikeudelliset kysymykset — joku taho oli kaiketi patentoinut putkeen perustuvan laukaistavan pylväsmallin. Aluksi pylväitä ei oltu kytketty toisiinsa ketjuilla, jolloin laukaistut pylväät lentelivät hallitsemattomasti jorpakkoon. | ||||
|
10.08.2022 13:59 | Juha Kutvonen | ||
| Syksyllä 1967 kulussa olleet Dm8-kiitojunat (MK) on tiivistetty tälle Turistin sivulle: https://www.vaunut.org/kuva/129493 | ||||
|
|
10.08.2022 13:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muiden maiden reunaehtona oli juuri se, että Venäjä tunnustaisi itsenäistymisen ensin. Suomalaiselle, silloiselle porvarihallitukselle Lenin hiukan julmisteli, istuttamalla suomalaisia anojia tuntikausia Smolnan käytävällä. | ||||
|
|
10.08.2022 13:29 | Teppo Niemi | ||
| Eikjös koko Hk:ssa ollut laukjaistavat sivupylväät? Näin olen ainakin lukenut. Mutta niitä teleskooppipylväitä oli kahta eri tyyppiä, muotoraudasta ja putkesta tehtyjä. | ||||
|
|
10.08.2022 13:17 | Juha Kutvonen | ||
| Porkkanajunien äänimaailmasta (ja suunnanvaihdosta) on juttua täällä: https://www.vaunut.org/kuva/79216 | ||||
|
|
10.08.2022 12:51 | Jorma Rauhala | ||
| Ei Lenin Suomelle mitään itsenäisyyttä antanut, senhän suomalaiset ottivat ja päättivät itse. Neuvosto-Venäjän bolsevikkijohtaja Lenin vain tunnusti jälkikäteen, noin kuukauden päästä, itsenäistymisen, ja sitten muutkin valtiot uskaltautuivat antamaan tunnustuksen. | ||||
|
|
10.08.2022 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oliko Tka-kalustossa linjaradion vehkeitä? Kuvasta voi nähdä, kuinka Tka6-sarja oli rakennettu Hk-vaunuista. Ja vielä siitä mallista, jossa oli ollut laukaistavat sivupylväät. | ||||