Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 12.02. 15:11 Jari Välimaa  
  Miksi sitten Jounin visiointi dokumentissä on sivulla 4 mainittu Tornio, Kemi ja Oulu reitteinä 2040 ?
kuva 12.02. 12:53 Rainer Silfverberg  
  Jos joskus hamaassa tulevaisuudessa tulisi kiinteä yhteys Turusta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin niin se ei menisi suoraan Tukholmaan vaan tunneli nousisi maan pinnalle suurin piirtein Grisslehamnin tai Kapellskärin kohdalla ja rata vedettäisiin Uppsalaan tai Arlandan lentokentälle. Rekkaliikennekin pystyisi kiertämään Tukholman ruuhkat.
kuva 12.02. 11:33 VM Heinonen  
  Kuvan rakennus on alunperin ollut Jokioisten sahan höyläämö. Suunnilleen kuvaajan kohdalla, tai vähän hänen takanaan oli vaihde josta lähti rata joen reunaa myöten sahalle, ja toinen siirappitehtaalle ja edelleen kohti Minkiötä. Tuo rakennuksen "lippa" on ainakin 30-luvun kuvien mukaan ollut rakennuksen pituus-suunnassa paljon leveämpi.
kuva 12.02. 11:08 Erkki Nuutio  
  Havainnollinen vertailu, mutta mahdollisuutena esitetty Tukholma-Kööpenhamina 15 h+ on NON POSSUMUS..
Siis mahdottomana kumoutuva ajatus. Tukholma olisi lisäksi sumppu raideläpikulunkin kannalta.
Nykyinen ajo rekalla pääosin Kapellskärin kautta nopeutuu ehkä viisikin tuntia Fehmarnin tunnelin ansiosta ja rekan polttoainetta säästyy.
Tällöin sen vertailuajaksi tulisi noin 22 h+

Tallinnan tunneli on siis ylivoimainen henkilö- ja tavarajunien osalta. Ainoastaan se voittaa rekat ja se on ylivoimainen muihin tarkasteltuihin raideliikenteen toteutuksiin verrattuna. Sen hinnoittelua pitää toivottavasti kurissa rekkaliikenne Kapellskärin ja Fehmarnin kautta.

Nopeahkosti mahdollisista (jo ennen 2030) ratkaisuista on SIVUUTETTU toistaiseksi puuttuva junalauttayhteys Rail Balticalle.
Se on toimivampi kuin raideyhteydet merenkurkun ja perämerenkaaren kautta (joita ei ennätettäisi toteuttaa paljonkaan tätä ennen).
kuva 12.02. 09:37 Jari Välimaa  
  Itse ihmettelen kun tuota kadonnutta siltaa ja yli kulkenutta 1435 mm yhteyttä ei saada näkyviin valtion ratasysteemehin ?
kuva 12.02. 08:21 Kimmo Huhta  
  Tämän ensimmäisenä oikealle kaartavan raiteen nimenä näkyy 1960-luvun lopun ratapihakartoissa 'Tialan raide'. Mistähän nimi tulee? Vanhoja karttoja katsellen lähistöllä ei näy vastaavaa karttasanaa. Raiteen päässä oli 69-71 Koillis-Savon Kone Oy:n varastoalue, mutta mitään Tiala-nimistä yhtiötä ei ole tullut vastaan Juankosken asioita penkoessa.
kuva 12.02. 07:35 Esa J. Rintamäki  
  Arvon herrat Petri ja Jorma R.: minkähänlaiseen tekijänoikeuteen perustuu sitten Elkan ja linjuri.1g.fi:n julkaisemat linja-autoaikataulut? Nytkin on helppo kaivaa bussiharrastajasivuilta esiin erikoisyhdistelmä linja-autojen pikavuoroista ja tietenkin myös Onni Vilkkaan pikavuoroaikataulut vuodelta 1982.

Että silleen.
kuva 11.02. 21:25 Erkki Nuutio  
  Venäjän ja Ruotsin 1916-1917 suhmuroima kierros Pohjanlahden pohjan vaiheille vieläpä rikkoi Alatornion hautausmaan hautarauhaa. Kaivettiin hakuilla esiin tsuhnien luita. Ei edes viety niitä Uppsalan yliopistoon rotututkimuksia varten (vrt. Pälkäne), vaan viskottiin sivuun.
Jos kuvakaappaus ulottuisi vähän pohjoisemmaksi, näkisi kuinka tyylikkäästi rata olisi kulkenut Tornion kaupunginsaaren poikki Ruotsiin.

Rautatieasema(t) olisi saatu tyylikkäästi Tornion ja Haaparannan rajan tienoille. Ratakilometrejä suora ratalinja eteenpäin Ruotsiin olisi säästänyt yli seitsemän nykyiseen ratalinjaan verrattuna. Suuri vahinko aiheutettiin ja aiheutuu yhä Tornion ja Haaparannan kaupungeille.
Annetaanko nahjusmaisina asian olla kun suora linja voitaisiin yhä toteuttaa?!
Kuvasarja:
Repin
 
11.02. 19:30 Antero Airola  
  Viittaukset VR:n nettisivuille kannattaa poistaa. Eivät ole toimineet pitkään aikaan.
kuva 11.02. 18:07 Antti Grönroos  
  Maisema on nykyään paljon muuttunut.
kuva 11.02. 16:14 Jari Välimaa  
  Artolle : https://sv.wikipedia.org/wiki/Norrt%C3%A5g
kuva 11.02. 16:13 Jouni Hytönen  
  Norrtåg on hankintayhteenliittymä ja sen tuotebrändi samoin kuin Tåg i Bergslagen. Molemmat kilpailuttavat oman alueellisen liikenteensä, TiB-alueen operaattori on jo VR Sverige, Norrtåg-alueen operaattorina se aloittaa tämän vuoden joulukuussa.
kuva 11.02. 15:27 Arto Papunen  
  Ehkä Jarin nyt pitäisi ensin tietää mikä Norrtåg edes on. Sillä kun VR:hän jatkossa ajaa Norrtågin junat kilpailutuksen perusteella kun nyt ne ajaa Norjan Vy.
kuva 11.02. 14:23 Jari Välimaa  
  Koskahan Norrtåg alkaa tehdä kuin VR Ruotsissa että siirtyy myös Suomen puolelle ?
kuva 11.02. 12:38 Antero Airola  
  Täsmennetäänpä hieman talven 1967-1968 liikennettä:
Tapion mainitsemien kahden päivittäisen junaparin lisäksi maanantainayönä kulki ilmeisesti varusmiesten lomia ajatellen M763 Kouvola 0.30 - Hamina 1.33
kuva 11.02. 10:29 Jouni Hytönen  
  Norrbotniabanan muuttaa isosti Pohjois-Ruotsin saavutettavuutta ja Norrtågilta löytyy kiehtovaa visiointia, kuinka paikallisliikenne voi hyödyntää uutta tilannetta: https://norrtagab.se/wp-content/uploads/2024/01/Norrtag-2040-%E2%80%93-En-tagvision.pdf
kuva 11.02. 10:17 Jari Välimaa  
  Näitä kaikkia kolmea rautatieyhteyttä rakennetaan jo tällä hetkellä Euroopassa.
kuva 11.02. 09:54 Timo Salo  
  Mainio kartta ja siitä näkee heti missä yhteyksiä olisi kehitettävä! Yritin katsoa netin kartoista tuota Uumaja-E6 väliä. Suoraan länteen mennessä se on hiukan huonossa hapessa kartan mukaan... (Ainakin Ruotsin puolella nuo tieyhteydet!) Unohtunut väylien suunnittelijoilta?

Vähän kun zoomaa, niin näkee myös tuon Pori-Parkano välin "aukkona" verkossa. EU maksumieheksi(?) radan uudelleen rakentamiseen... (Porista/Raumalta Tampereen kautta pohjoiseen menevä liikenne on toivottomassa tilanteessa, tai ainakin Lielahteen olisi saatava sellainen "kolmioraide", ettei tavarajunia tarvitse kierrättää keskustan kautta? Voimalan ja asutuksen välissä Epilän harjulla näyttäisi olevan valmis "aukko" rataa varten.)

Epilän ilmatorjunnan muistomerkin saisi samalla aktivoida uudelleen ko. käyttöön. Paljon "suojattavaa" infraa...?
kuva 11.02. 08:38 Hannu Peltola  
  A5:n äänistä pääsimme onneksi myös me harvat onnekkaat nauttimaan 31.1.! Kiitos John äänielämyksistä!
kuva 11.02. 08:16 Markus Selin  
  On se Myllykivenkujan ja Martinkyläntien risteys taustalla. Vuoden 2009 Googlen katunäkymässä näkyy pysäkin vierinen puska, joka on kasvanut puustoksi 15 vuodessa ja tämä mikä nyt onkaan näkyy sumuisesti toisella puolella. Itseasisassa se näkyy vielä 2017 katunäkymässä.
kuva 11.02. 04:12 John Lindroth  
  SJ B-Lok Arvostettava upea veturi ja myös ääniosasto tykkää!Aivan niin kuin veturin A5 nro KJ !7/SJ 1545 kohdalla viime syksynä!Tämä tarjosi seuraajilleenn erinomaiset äänielämyset viime syksynä!Ja Tätä lisää!
kuva 11.02. 03:54 John Lindroth  
  Ja Taas kertakaikkiaan upea Pekkakuva,olet tervetullut takaisin me odotamme kaikki höyryharrastajat sinua!Baby come Back we all love you!
kuva 11.02. 03:30 John Lindroth  
  Kun koko Eun sotaväelle ehkä ollaan kaatamassa määrätön summa sotarahaa ,tottakai se kohta alkaa kokeilemaan muskeleitaan ja sen pikkupoliitikot isottelamaan !Lopputulos turpiin tulee! Ja kierre jatkuu!Kun ostan Porschen (vrt joku ihmease)en osta sitä siksi etten aio testata sitä!Olisikohan EUn pitäydyttävä siinä rauhan viestissään eikä ryhtyä kumppaniksi näiden sodanlietsojien kirjavaan joukkoon!
(Make Peace Not War)."There Will Never Be Any Peace until God is seated at the conference table"The Chi Lites 1974 Brunswick Records, Mahtavaa Musaa!!!.
kuva 11.02. 03:19 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jani, nyt kun sotaväelle on kaadettu aivan helvetisti rahaa, niin pitääkö sotaväen nyt sen edestä ruveta spedeilemään?

Ihan samanlaista, kun Ameriikan täti osti minulle (ollessani 4-vuotias) aivan megalomaanisen suuren punaisen peltisen paloauton vilkkuvine valoineen ja sanoi: - Nyt leikit sillä sitten tai täti palauttaa sen Rears & Roebuckille, kun se maksoi niin monta amerikanmarkkaa!!!

Mitä sotaväkirehvasteluun tulee, niin ryssän EI TARVITSE muuta tehdä pistää koko v*tun Suomi savuavaksi kuopaksi noin kymmenellä perkeleellis-saatanallisella ydinohjuksella.

Sen jälkeen ei tsuhnat aiheuta ryssälle enää minkäänlaista vaivaa, että soromnoo.

Luulot ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa, GET OVER IT.
kuva 11.02. 02:51 Juha Toivonen  
  Huomattavasti tähdellisempää, kuin edes osittainen rataverkkomme kaventaminen 1435 mm:n, olisi alati kasvavan rataverkon korjausvelan systemaattinen pienentäminen, ja näin myös välityskyvyn parantaminen. Onko kukaan miettinyt saati laskenut, kuinka paljon siirtokuormauksia/telienvaihtoa Suomen sisäiseen liikenteeseen tulisi, mikäli esim. Pohjois-Suomen rataosuudet kavennettaisiin Eurooppalaiselle raideleveydelle? Ainoa liikenne, johon tarvitsemme Eurooppalaista raideleveyttä, on mahdollinen länsiliikenne. Kotimaan sisäisessä liikenteessä, eri raideleveyksin toteutuneesta rataverkosta olisi vain turhaa haittaa, ja huomattavia lisäkustannuksia.
kuva 10.02. 23:33 John Lindroth  
  "Kaipola Boys" Osaaks ne laulaa? Vitsit sikseen mutta kaikenlaisissa Mega projekteissa Suomi poikaa yritetään guzettaa! Kuitenkin onnea tuolle projektille!
kuva 10.02. 23:22 Jani Tuominen  
  Herra Esan sopii myös muistavan että emme enää taistele yksin jos nyt idästä satuttaisiin sellainen suurvirhe tekemäänkin että tänne jotain hyökkäysmänööveriä yrittäisivät :)
kuva 10.02. 22:37 Mikko Ketolainen  
  Raakapuun kuormauspaikat jätettävä rauhaan – Suolahdessa luvatonta liikennettä

Väylävirasto saa jatkuvasti ilmoituksia luvattomasta liikkumisesta raakapuun kuormauspaikoilla eri puolilla Suomea. Rautatiealueen läpi ei saa oikaista, myös liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on vaarallista ja kiellettyä myös laissa.

Rautateiden varsilla sijaitsee yhteensä 70 raakapuun kuormauspaikkaa ympäri Suomen. Kuten itse rautatiellä, myös kuormausalueella on luvaton liikkuminen paitsi laissa kiellettyä myös vaarallista.

– Alueilla liikkuu raskasta kalustoa, joita ei välttämättä huomaa puukasojen takaa eivätkä kuljettajat välttämättä huomaa luvattomia kulkijoita. Yrittäjät tekevät jatkuvasti havaintoja ulkopuolisista liikkujista kuormausalueilla. Läheltä piti -tilanteita syntyy valitettavan usein ja vakavan henkilövahingon uhka on usein läsnä, muistuttaa Väyläviraston asiantuntija Kimmo Tiainen.

Yli 20 paikassa ilmoituksia luvattomasta liikkumisesta

Väylävirasto on saanut havaintoja luvattomasta liikkumisesta yli 20 eri raakapuun kuormauspaikalla. Listalla ovat Akaa, Alavus, Seinäjoki, Kyrö, Jämsä, Petäjävesi, Suolahti, Lapinlahti, Salo, Pori, Parkano, Immola, Heinola, Ylämylly, Kurkimäki, Ylivieska, Saarijärvi, Kannonkoski, Pyhäsalmi, Vuokatti, Rovaniemi, Hyrynsalmi, Naarajärvi ja Pihtipudas.

– Useimmissa paikoissa kyse on erityisesti kuormauspaikan läpi oikaisemisesta, joissain taas esimerkiksi muusta luvattomasta liikenteestä kuten mopoilusta alueella. Paikoin on tehty myös ilkivaltaa. Esimerkiksi koululaiset kulkevat säännöllisesti ratapihan ja kuormausalueen läpi ainakin Petäjävedellä ja Lapinlahdella, Tiainen selvittää.

Alueiden aitaaminen ei ole kestävä ratkaisu

Esimerkiksi Petäjävedellä ja Suolahdessa radan kunnossapito on rakentanut aitaa ongelmallisimpiin paikkoihin, mutta se ei laajemmassa mittakaavassa ole kestävä ratkaisu luvattoman liikkumisen haasteisiin.

– Aidan rakentaminen on kallista, eikä alueita kuitenkaan voida sulkea kokonaan, koska niihin on päästävä niin junilla kuin kumipyörilläkin. Ihmisten on vain ymmärrettävä luvattoman liikkumisen riskit sekä heille itselleen että alueella työskenteleville, Tiainen vetoaa.

Rautatien ja raakapuun kuormausalueiden vaaroista kannattaa keskustella lasten ja nuorten kanssa niin kouluissa kuin kotonakin. Keskusteluvinkkejä löydät Väyläviraston verkkosivuilta.
https://aksa.fi/raakapuun-kuormauspaikat-jatettava-rauhaan-suolahdessa-luvatonta-liikennetta/
kuva 10.02. 22:30 Arto Häkkinen  
  Katoppas, siinähän nököttää mun fiatti. Kiva nähdä kuva mun uran alkuajoilta. Kesä 76 aloitin makasiinilla, -77 kävin Pieksämäellä asemamies junasuorittaja kurssin ja -82 läksin Kotkaan ratapihalla töihin.Lauantai tai sunnuntai päivä koska resiinat on lukittu toisiinsa ettei kukaan lähde niillä viikonlopun aikana omille teilleen.
kuva 10.02. 18:23 Juha Toivonen  
  Odotetaan nyt ensin mitä "Kaipola Boys" eli Freight Car Finland Oy saa aikaiseksi. Aivan turha on P-A valtion ruveta polttamaan miljardeja koko- tai edes osittaisen rataverkon raideleveyden muutokseen, jos sujuva länsiliikenne saadaan turvattua muutamalla raideleveyden muuntolaitteistolla ja muuttuvaraideleveyksisin telein. Tulee huomattavasti edullisemmaksi, kuljetuskapasiteetin kärsimättä.
kuva 10.02. 17:44 Teuvo Piirainen  
  Olisiko tällaisille screenshoteille oikeampi osoite vaikkapa keskustelualueen puolella?
kuva 10.02. 17:40 Teemu Saukkonen  
  Nyt taitaisi olla taas tarvetta tälle touhulle: https://vaunut.org/kuva/50236
kuva 10.02. 15:53 Antti Grönroos  
  Onko mahdollista antaa vinkkiä jotta tämä kuva-arvoitus saataisiin ratkaistua?
kuva 10.02. 15:12 Jari Välimaa  
  Jos huomasit tuo sisältö ei ollut minulta vaan lainaus jonka kirjotti Liikenne ja Viestintäministeriö Liikenne 12 asiakirjoissa
kuva 10.02. 14:24 Jimi Lappalainen  
  Oliko tämä vanha laituri käytössä tarkalleen uuden laiturin avauspäivään saakka, eli ilmeisesti 20.9.1998 saakka, ja sitten seuraavana päivänä otettiin käyttöön uusi laituri? Nämä tiedot pääsevät Tuurin kohdalle liikennepaikkaluetteloon.
kuva 10.02. 14:00 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jimi, Naantali - Tukkisaari, eikun Stockholm ja Hanko - Travemunde ja myöhemmin Turku - Travemunde.
kuva 10.02. 13:54 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jari, kommenttisi sisältää kaksiteräisen miekan: jos rata sopii ns. puolustukseen, sopii se myös hyökkäykseenkin.

Olisin huolissani, suomalaista tykinruokaa syötettäisiin tuleen amerikkalaisten talousetujen vaatimuksesta.

On tätä nähty. Taas kerran historia unohdetaan ja toistetaan menneisyyden virheitä, tekemällä omista ihmisistämme sylttyä! Ja pelkän ahneuden lietsomana.

Älkää nyt ihmeessä antako jymäyttää itseänne!
kuva 10.02. 13:49 Jimi Lappalainen  
  Ja junalauttahan on siis nimensä mukaisesti laiva-alus, jonka kannella on raiteet. https://vaunut.org/kuva/88200 + https://vaunut.org/kuva/89639 + https://vaunut.org/kuva/136528
kuva 10.02. 13:47 Jimi Lappalainen  
  Tavaravaunuja, jotka kulkivat Suomesta ulkomaille junalautan kyydissä, tai toisinpäin. Tuossa hallissa vaihdettiin vaunujen telit kulkusuunnasta riippuen joko normaaliraiteisiin ( 1 435 mm) tai leveäraiteisiin (1 524 mm). Sitä en tiedä minne vaunut menivät; varmaankin pääasiassa Saksaan?
kuva 10.02. 13:43 Esa J. Rintamäki  
  Herra Tuomo, niiden 95 000 kaatuneen hinnalla parani myös "Lapuan liike"- niminen törkeä mielisairaus miltei kertaheitolla.

Herra Erkki: Kannaksen möhläystä 1944 kyllä lievensi osasto Kuhlmey aika tavalla. Lahtari-Kustaan päähän ei mahtunut mikään tiedustelutieto juuri ennen kesäkuun -44 suurhyökkäystä. Kuinka olisi voinutkaan, kun hänellä ei ollut esikuntaupseerin koulutusta ja kokemusta.

Onneksi olivat ammattinsa osanneet kentsut Airo ja Heinrichs tilanteen tasalla.

Herra Rainer, mitähän ihmeellistä siellä suurtuntureilla on muuta kuin kovaa tuulta, joka kiskoo tukankin päästä. Ja mäkäräisten suuret ilmahyökkäysoperaatiot räkkäaikana?
kuva 10.02. 13:36 Veeti Saukkonen  
  mitäs liikennettä tässä on kulkenut???
kuva 10.02. 13:31 Jimi Lappalainen  
  Kotoisammin väriä voi kutsua myös "Vorginvihreäksi" ;)
kuva 10.02. 12:58 Rainer Silfverberg  
  Rata Kolarista Tromssaan maksaisi n 3 kertaa niin paljon kuin kiistelty Länsirata. Eikä siitä olisi rauhan aikana mitään hyötyä. Ainoastaan matkailulle jos Käsivarren ja Norjan puolen suurtunturit olisivat yöjunamatkan päässä Helsingistä.
kuva 10.02. 12:34 Jari Välimaa  
  Näin LVM kirjoittaa Liikenne12 suunnitelmassa "Valtio arvioi ja selvittää raideleveyden muutosta erityisesti Pohjois-Suomessa sotilaallisen liikkuvuuden ja teollisuuden tarpeiden näkökulmasta. Valtio laatii TEN-T-asetuksen mukaiset selvitykset ja raideleveyden muutossuunnitelman."
kuva 10.02. 12:12 Tero Korkeakoski  
  Muistetaan nyt sekin että ratayhteydestä Jäämeren rantaan normaalilla raideleveydellä ei ole SUOMELLE juurikaan hyötyä. Se hyödyttää vain niitä maita missä on normaali raideleveys.
kuva 10.02. 12:00 Tuomo Kärkkäinen  
  ^^Taisi talvi- jatko- ja Lapin sodissa kaatua lähes 95000 suomalaista.
kuva 10.02. 11:58 Markku Naskali  
  Kyllä raha on sen verran kova houkutin että kauppa idän suuntaan alkaa heti kun pakotteet helpottavat. Ehkä investointeihin suhtaudutaan vähän harkitummin kuin ennen mutta kanavat Kiinankin suuntaan helpottuvat. Ja kuka sitä tietää miten pitkä etäisyys sinne Suomen rajalta joskus on...
kuva 10.02. 11:04 Erkki Nuutio  
  Aikaisemman (1950...1990) valossa esimerkiksi Italia ja Saksa eivät odota edes siihen asti, jolloin vihollisuuksien päättymiseen Venäjän ja Ukrainan välillä tähtäävä rauhansopimus tulee lopullisesti vahvistetuksi. Eräiden maiden emissaarit aloittavat kauppasopimusneuvottelut Venäjän kanssa HETI kun rauhanneuvottelut aikanaan aloitetaan - jotkut emissaareista jo tätä aikaisemmin.

Koko sen ajan kun Suomi kävi kannattavaa kauppaa Neukkulan kanssa taisteltuamme ja hoidettuamme sotakorvaukset loisteliaasti, oli etenkin Italia kateudesta vihreä neuvostokaupastamme ja yritti sitä vastustaa. Samaan aikaan Suomessakin oli tahoja, jotka olisivat halunneet lopettaa tämän kaupan, josta kuitenkin olimme maksaneet ennakkohinnan mm. 85000 sankarivainajan muodossa.
Toki neuvostokaupassakin oli vaaroja (kuten yksipuolinen siihen nojaaminen), jotka laukesivat Neukkulan ajautuessa konkurssiin.

Edellä olevasta riippumatta Suomen tietysti pitää tukea omissa ja EU:n toimissa Ukrainaa nykyisillä ja uusillakin tavoilla, kunnes Venäjä lopettaa rikollisen hyökkäyssotansa ja palaa noudattamaan sopimuksia (kuten ETYK), joihin kaikki Euroopan valtiot olivat sitoutuneet.

Raideleveysasiassa ei luultavasti silti ehdi tulla suurta ongelmaa. Kapeampi rinnakkaisrata Tornio-Raahe-Oulu on luultavasti perusteltu. Sensijaan ainakin etelämmän Suomen mahdolliset kavennukset lienevät perusteltuja vasta Tallinnan tunnelin valmistuessa.
Jos Tallinnan junalautta tulee sitä ennen, rakennettakoon syöttörata sille 1524-raiteistolta jonnekin Hyvinkään korkeudelle.

Suomen ulkoministeriön tulee lisäksi alkaa havainnoida milloin Giuliot ja Helmutit alkavat uudelleen parveilla Moskovassa päin.
Silloin tulee toimia, joko käräyttämällä nämä emissaarit tai liittymällä joukkoon.
Siihen asti pätee: Roistovaltionkaan edustajia (kuten Putinia) pidä loukata hävyttömillä (ja perättömillä) henkilökohtaisuuksilla.

Opittakoon Suomen omasta historiasta: Lehdistömme solvasi paljon Hitleriä henkilökohtaisuuksilla 30-luvun loppuvuosina.
Suuttuneena (ja tätä vihamielisyyttä syynä käyttäen) Hitler teki diilin Stalinin kanssa. Stalin kiitti hyökkäämällä kimppuumme.
Vaikka osattiin pelätä (perivihollinen), hyökkäys tuli paljolti yllätyksenä - oltiin hyväuskoisia ja ulkomaantiedustelumme epäonnistui.

Jatkosotaan mennessä Suomi oli oppinut. Maamme johto ei ollut enää hyväuskoinen.
Tiesimme pari viikkoa edeltäkäsin, että sota Saksan ja NL:n välillä alkaa koko Mustanmeren ja Suomenlahden välisellä alueella.
Tämän seurauksena Suomelle ei jäisi PIENINTÄKÄÄN mahdollisuutta pysyä sivussa taisteluissa. Jos sitä yrittäisimme, NL:n ja Saksan taistelu leviäisi etelämpään Suomeen, joka tuhoutuisi. Sama tapahtuisi myös Pohjois-Suomessa.
Suomalaisilta loppuisi ruoka ja aseet ja suurelta osin myös polttoaineet.
Niinpä valitsimme ainoan mahdollisuuden - tulimme loistavaksi myötäsotijaksi. Jos möhläykset Kannaksella 1944 olisi vältetty eikä USA olisi suunnattomasti tukenut vihollistamme, olisimme selvinneet vielä paremmin kuin miten selvisimme.

OPPI NUMERO 1 : Hyväuskoista hölmöyttä ei tule olla EU- eikä muussa ulkopolitikassamme. Realismia ja määrätietoisuutta sensijaan.
Tämä koskee myös mm. ilmastoasioita ja -väitteitä.
kuva 10.02. 09:33 Jorma Rauhala  
  Selvennetään vielä että julkaisun nimi on ollut eri aikoina eri ja digihakua varten vielä tässä vihjeet.

Vuosina 1891-1906 Turisti, 1907-1909 Aikataulut, 1910-1930 Turisti ja 1931-1939 Suomen kulkuneuvot.
kuva 10.02. 09:23 Petri Sallinen  
  Turistit löytyvät digitoituina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1910-1914 ja 1916-1930 (rautatie)Turisteja voi selata nettihaulla. Uudempia ei tekijänoikeudellisista syistä voi julkaista netissä, jolloin on mentävä käyttämään Kansalliskirjaston koneita.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&name=turisti
kuva 10.02. 09:23 Jorma Rauhala  
  Hra Esa, kaikki Suomen Turistit ja Aikataulut ja Kulkuneuvot on Kansalliskirjaston verkkosivuilta luettavissa, vuosilta 1891-1939. Samaten myös linja-autojen vastaavat Maantieturistit löytyvät talvisotaan saakka.