845-22921 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 07.02. 07:59 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Petri ajoituksesta, muutin vuodeksi nyt 1964.
kuva 07.02. 04:31 Kari Haapakangas  
  Mikähän siinä on, että Hiacen kohdalla rupeaa aina mielessä soimaan Jope Ruonansuun kappale:"Kuinka paljon mahtuu pieneen Hiaceen, pieneen Hiaceen..."
kuva 07.02. 00:58 Uwe Geuder  
  Voitko selittää? Leveäraide Haaparantaan on ollut "aina". Haluatko sanoa, ettei siihen sopiva veturi ei ollut vuosiin? Dr19 ei ole vielä kovin kauan, en tiedä mikä tuohon pätkän "sopiva" sarja olisi poistunut viime vuosina.
kuva 07.02. 00:55 Lasse Holopainen  
  Köf, madallus hoidettu asjallisesti. Rälläkällä jouset poikki ja suora putki paikalle. Pro-röökisuu-amis -tyylillä madallettu, köf köf, jou jou! Ainoa vaan ettei se ole BMW. (Mitäköhän mä nyt rupeen sekoomaan tähän aikaan yöstä? Aamulla pitäs lähtee Hiacella ajamaan. Ja BMW:hen ei sitten kosketa, siitä tulee muuten ruoste mukaan.)
kuva 07.02. 00:40 Lasse Holopainen  
  No mutta vanha kunnon kunnonvanha asjanmukaisuuslieriö. Tuota ei enää muuten n e ä .
kuva 07.02. 00:38 Lasse Holopainen  
  Edelleenkin: Hiacen asjallisuus.
kuva 06.02. 23:47 Uwe Geuder  
  Että DDR:ä luonnehditaan iloiseksi voitaneen pitää vähintäänkin luovaksi kuvaukseksi. Varmaan ovat pelkästä ilosta ampuneet ne, jotka eivät enää halunneet olla iloisia. Mutta takaisin asiaan...

V60 on alussa todellakin rakennettu Babelsbergissä. Mutta sen jälkeen tuotanto on siirretty enimmäkseen Henningsdorfiin. Babelsbergissa valmistui lopussa ”vain” 188 kpl., Hennigsdorfissa 2068 kpl. Näin ainakin Wikipedia kertoo.
kuva 06.02. 23:32 John Lindroth  
  Jorma! Oikein Hyvä,olen itsekin aikanaan kuullut tuon teorian !
kuva 06.02. 23:11 Heikki Jalonen  
  Totta, kyllä tuo Pikku-Jussi meni takavetoisellakin, ainakin upottamattomalla kovalla alustalla. Mitä pehmeämpää oli alla, sen vaikeammaksi elämä meni. Nimestään huolimatta kun Pikku-Jussikin painoi noin 5 tonnia ja pääosa sen painosta lepäsi kapeilla (7.50") paripyörillä jotka kyllä upottavan kohdan taatulla varmuudella löysivät.

Tuota kuosia oleva Pikku-Jussi (néé Åkerman 200D) tuli Eklöfin tuotantoon 1949 alkaen. Silloin varmasti Mörkö-Majuri (Fordson Major E27N) oli Suomen oloissa lähes ainoa valinta voimakoneeksi, jokusen harvan Volvon ja muutaman muun kalliin rahan harvinaisuuden ohella. Harmikki-Fergu tai muut sen kokoluokan Suomessakin jo yleistyneet koneet olivat pahasti alimittaisia. Eivätkähän sen Mörönkään voimat Jussin liikutteluun liialliset olleet (petroolina 28...35 hv ja harvinaisena Perkins-dieselinä 45 hv). Mutta tuskinpa Jussien kanta Mörön valtakauden aikana ehti nousta muutamaa kymmentä suuremmaksi, joten pidän kyllä Mörkö-vetoista Pikku-Jussia melko harvinaisena tapauksena.

Vuodesta 1952 eteenpäin tuli sitten saataville uusi Major (Fordson Major E1A, alkuaikoinaan noin 40 hv) ja valtasi markkinan, varsinkin urakoinnissa ja vastaavassa. Vain Nuffield oli samalla viivalla (vuodesta 1950 lähtien eli Perkins-dieselin tultua). Molempia käytettiin kaivurin vetäjinä - jos kyllä kaiken muuhunkin mahdolliseen. Ja myös mahdottomaan.

Stuart Gibbardin kirjassa "Roadless" mainitaan Manuelien (Power- ja Super-Major-pohjaisten, tuotannon aloitusvuosi 1957) kokonaisvalmistusmääräksi 2947 kpl. Olen kuullut arvion, että niitä tuotiin Suomeen noin 1600 kpl, siis selvästi yli puolet kokonaistuotannosta. Luku on uskomaton, ei ihme että Roadless-tehtaalla Englannissa ihmettelivät "mihin ne niitä upottavat...?" No, melkoinen osa sai vedettäväkseen Pikku-Jussin, jokunen ehkä Temmeksen. Loput sitten keulaansa ARAn puskulevyn tai etukuormaajan eli akselintuhoojan.

Eklöf lopetti Pikku-Jussin tuotannon noin vuonna 1959, kokonaisvalmistusmäärän ollessa noin 500 konetta.

Naapuriimme rakennettiin uusi omakotitalo vuonna 1963. Pohjakuopan (täyden talon kellari) kaivun aloitti tuollainen Pikku-Jussi, voimakoneena perus-takaveto-Major. Kaivun teki loppuun Lokomo Teräsmies 22. Jussi kun sortui kuoppaansa Majori mukanaan eivätkä sen vedot kuopan märässä savessa ekipaasia liikkumaan saaneet. Apuun hätyytetty Lokomolainen sai kyllä Jussin ja Majorin lopulta ylös. Siinä savotassa meillä Artturin pikkupojilla oli kaikenlaista katsottavaa...
kuva 06.02. 23:10 Jorma Toivonen  
  Olisikohan tila "puupalkille", jolla voitiin tarvittaessa työnnellä vaunuja esim. "viereisellä raiteella"?
kuva 06.02. 23:07 Jorma Toivonen  
  1950-luvun puolivälissä oli pikkupojalla onnen päivät, kun saattoi seurata "Jussin" kaiveluita kadun toisella puolen, voimanlähteenä sininen traktori (= majuri). Eräänä aamuna "Jussi" olikin työntuohussa kellahtanut kyljelleen - lisää tutkaltavaa koko päivälle.
kuva 06.02. 22:46 John Lindroth  
  Kuka tietää mikä tuo puskinpalkissa vetokoukun oikealla puolella oleva neliö on? Jouduin tietenkin sen laittamaan rakentamaani tuon veturin , nykyisin Leena veturin HO mallin puskinpalkkiin!
kuva 06.02. 22:38 Petri Nummijoki  
  Vk4 on näissä kuvissa ilmeisesti vielä lämpimänä, jolloin kuva voitanee ajoittaa kesään 1962. Vk4 jäi kai elokuussa 1962 pois liikenteestä ja toisaalta 1011 oli Kouvolan varikon veturi kesäkuusta 1962 lähtien, joten vasta sen jälkeen 1011 lienee ollut säännöllisessä käytössä Savon radalla. 1011 on tässä varmaankin veturin 1020 tai 1021 korvaajana, jotka olivat Kouvola-Kuopio-pikajunien vakivetureita tuohon aikaan.
kuva 06.02. 22:25 Petri Nummijoki  
  Hv2-vetureiden säännölliset ajot Helsinkiin päättyivät joulukuun alussa 1964, joten kuva lienee vähintään vuoden verran mainittua vanhempi. Karjaalta on kai sen jälkeen käyty vielä muutamia kertoja Hv2:lla Helsingissä mutta satunnaisen käynnin päätyminen kuvaan lienee jo epätodennäköisempää.
kuva 06.02. 22:21 John Lindroth  
  Upea Schwarzkopff Hv kuva!
kuva 06.02. 22:18 Esa J. Rintamäki  
  Fo 22518 on vuodelta 1928. Siitä tuli BG 040087 vuonna 1972. Hylätty vuonna 1983.
kuva 06.02. 22:16 Esa J. Rintamäki  
  Pysyyköhän tuo kääntöpöydän koppi nyt varmasti pystyssä?
kuva 06.02. 22:14 Esa J. Rintamäki  
  Erinomaisen tunnelmallinen kuva!
kuva 06.02. 22:13 Esa J. Rintamäki  
  Ek 1071 vuodelta 1945, sen aluskehykselle rakennettiin autojenkuljetusvaunu Hac 105'997 vuonna 1968. Hylätty vuonna 1980.
kuva 06.02. 21:50 Esa J. Rintamäki  
  Äkkiseltään vilkaistuna lentokone näyttäisi olevan Convair Metropolitan. Sivuperäsimen muoto näkyy hyvin, kun pistää zoomaillen ja diivaillen.
kuva 06.02. 21:11 Petri Nummijoki  
  Löytyykö P37:n vetovoimasta tietoa? Harmaan kiitojunan tarina-kirjan sivuilla 90-91 on Hannu Luukanteleen ottama kuva Hr11-parivedosta Helsingin aseman silloisella raiteella 2. Kuvassa on taustalla salossa Suomen lippu, ensimmäisen veturin numero on 1954 ja junan ensimmäinen vaunu on EFi. Kuvan https://vaunut.org/kuva/173000 perusteella raiteella 2 olevan junan vaunu on Sr12-veturin vierellä 22374 ja eikös se ole EFi-vaunujen numerosarjasta? Mielestäni yksityiskohdat sopisivat täysin siihen, että kyseinen Hr11-pariveto on tästä samasta tilanteesta.
kuva 06.02. 20:00 Eljas Pölhö  
  MK55 runko Helsingistä lähdettäessä 25.6.1965 oli 5015x5016+5009x5010. Saako kuvasta selvää onko etummaisena 5015? Porin junassa oli sinä päivänä Sr12 2701, joten 2702 Imatralle sopisi kyllä hyvin.
kuva 06.02. 18:21 Juha Kutvonen  
  Rautatiehallituksen vuosikertomuksista selviää, että Espoo - Kauklahti -kaksoisraide kiskotettiin v. 1965. Todennäköisin kuvausajankohta olisi siten kesä -64.
kuva 06.02. 17:26 Leevi Halonen  
  Minun mielestäni myös tämä kuva on Kauklahdesta.
kuva 06.02. 15:48 Julius Ylitalo  
  Nuojuan uusi liikennepaikka on vihdoin käyttöön otettu
kuva 06.02. 14:57 Hannu Peltola  
  Ajoituksen osalta pidän juhannusta 1965 todennäköisimpänä:
- liputuspäivä, kesällä 1965 vaihtoehtoina pv:n lippujuhlapäivä tai juhannus
- vuosi on todennäköisimmin 1965, Deeveri on suoraan pakasta vedetty ja Marlboro-mainos on sama kuin vuoden 1965 verrrokkikuvassa
- kuva ei voi olla Deeverin valmistumisen takia 4.6.
kuva 06.02. 14:54 Jari Välimaa  
  Tämä on muuten ainoa VR:n veturityyppi joka voi mennä Haaparantaan.
kuva 06.02. 14:54 Rainer Silfverberg  
  Ajettiin myös 1980- ja 90 luvulla suoria viikonloppujunia Helsinki-Hanko ja joskus olivat pitkiä, Hangon Regatta 1-2 viikkoa juhannuksen jälkeen oli se päätapahtuma, jonka perjantai-illan junaan lisättiin vaunuja.
Kaikilla ei ollut vielä autoa 1960-80 luvulla ja Hankoniemellä oli varsin tiheä kesämökkiasutus, joihinkin mökkeihin pääsi jopa kävellen lähimmältä seisakkeelta. Tai sitten viikonlopuksi piipahtavat "kesälesket" haettiin perheen autolla tai veneellä asemalta. Hangossa on toiminut ja toimii vieläkin kesäyliopisto ja Tammisaaressa on tietenkin se varuskunta.
kuva 06.02. 14:43 Veeti Pietilä  
  Sama automaatti samassa kunnossa joulukuussa 2024
kuva 06.02. 14:32 Petri Nummijoki  
  Helsingistä Hankoon kuitenkin kulki 50-luvun lopulta 70-luvulle viikonloppujunia, kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/41562 olisi jopa 7-vaunuinen juna lähdössä juhannusruuhkassa Karjaalta Hankoon. Ilmeisesti jotain virkistystoimintaa Hangossa tuohon aikaan oli, joka sittemmin on loppunut.
kuva 06.02. 14:23 Petri Nummijoki  
  Jos kuvassa esiintyvä Sr12 2702 saapui Helsinkiin ensimmäisen kerran 23.6.1965 niin sitä vanhempi kuva ei voi olla.
kuva 06.02. 14:23 Erkki Nuutio  
  Vanhimmat rakennukset suunnitteli lääninarkkitehti Albert Edelfelt ja toteutti rautatiemekaanikko Gustaf Törnudd noin vuonna 1860.
Kaikkien vanhempien rakennusten vanhat tehtävät ja sisäjärjestelyt on kuvattu SVR 1862/1912 II -historiikissa.
kuva 06.02. 14:21 Rainer Silfverberg  
  Jotenkin kallistun siihen että kuva olisi otettu 4.6 eikä juhanusaattona.

1960-luvulla, vaikka juhannusaatto oli työpäivä, niin monen kesälomat alkoivat juuri tuolloin. Silloin saatettiin käytännössä ottaa yksi päivä "omaa lomaa".
Mitään "festareita" ei siihen aikaan juhannuksena järjestetty, erilaiset tanssit ja kokonpolttajaiset olivat paikallisia, mutta monet matkustivat ihan omin päin Lappiin ihailemaan yötöntöä yötä, yövyttiin leirintäalueilla tms. Meno oli välillä villiä, mun vaimo kertoi nähneensä Rukatunturilla puukotuksen.
kuva 06.02. 14:15 Petri Nummijoki  
  Mutta sellainenkin asia on huomattava, että työlauantaiden aikaan oli kesäkuussa parin kolmen viikon välein kaksi pidennettyä viikonloppuvapaata eli helluntai ja juhannus. Koska helluntai oli näistä ensin ja ensimmäinen pitkä viikonloppu pääsiäisen jälkeen (ellei vappu sattumalta osunut viikonlopun yhteyteen) niin helluntai saattoi olla jopa juhannusta merkittävämpi lomaviikonloppu. Toisin sanoen juhannus on nykyään ehkä tärkeämpikin lomaviikonloppu kuin tuohon aikaan, kun taas silloiset suuret juhlapyhät helluntai ja pyhäinpäivä ovat lomailumielessä menettäneet asemansa.
kuva 06.02. 13:54 Jimi Lappalainen  
  Kuvasarja: https://vaunut.org/kuvat/?u=829&d=16.4.2007
kuva 06.02. 12:57 Kari Haapakangas  
  Mahtoiko tiiliä päätyä yhtään hyötykäyttöä, vai ovatko ne nykyään jonkin Helsingin rannan täyttömaana...
kuva 06.02. 12:54 Petri Nummijoki  
  Vapaat lauantait (aluksi kesäkuukausina) tulivat vasta 1966. Mutta junahannusaatto saattaa olla erikoistapaus.

Aikataulun perusteella näyttäisi, että useimmat juhannuksen lisäjunat, kuten pohjoisen ylimääräiset yöjunat lähtivät Helsingistä torstai-iltana 24.6.1965 ja normaalit lauantaijunatkin, kuten Kuopion aamupikajunasta P75 Imatralle jatkaneet vaunut (junana P705) kulkivat jo torstaina. Mutta jonkin verran lisäjunia on ollut vielä perjantainakin 25.6.1965 lähinnä aamulla ja keskipäivällä. Esim. klo. 13:50 Helsingistä lähtenyt Kouvolan viikonloppujuna P17 olisi kulkenut sekä torstaina että perjantaina. Jos tästä voi jotain tulkita niin olisiko junannusaatto ollut periaatteessa normiviikon lauantaita vastaava eli työpäivä puoleen päivään asti mutta monilla työpaikoilla olisi käytännössä annettu se vapaapäiväksi tai sitten juhannuksen viettoon lähtijät ottivat siihen ylimääräisen lomapäivän itse?

Mielestäni tämän kuvan junat sopisivat tilanteeseen hyvin. P11 ja MK55/93 ovat normimittaisia eivätkä lisävaunuja sisältäviä, joten enimmät ruuhkat olisivat olleet jo edellisenä päivänä ja saman päivän aamuna. Näihin iltajuniin juhannus ei siten enää vaikuttaisi kysyntää lisäävästi. Mutta Turun suuntaan on vielä viimeisiä juhannuksen viettäjiä lähdössä isommassa määrin. Lienevätkö menossa iltalaivalle tai onko esim. Hangossa juhannuksena yleisötapahtuma?
kuva 06.02. 12:07 Jimi Lappalainen  
  Mainio yksityiskohta tuo lentokone kuvan yläreunassa.
kuva 06.02. 12:04 Rainer Silfverberg  
  Asemalla on liikaa väkeä ollakseen juhannusaatto. Toinen juttu, muistaako kukaan oliko 1965 juhannusaatto ollenkaan vapaapäivä? Jos ei ollut, niin silloin ymmärtää että ajettiin normaalin perjantai-aikataulun mukaan.
kuva 06.02. 11:57 Hannu Peltola  
  Uskomatonta, mutta kyllä tämä Kökkeliin sopisi! Taustan vanhat VR:n talot ovat edelleen olemassa, mutta ne olivat jo 1970-luvulta lähtien niin puskien peitossa, ettei niitä täältä asemalta erottanut. Olen asunut Kökkelissä yli 20 vuotta, mutta en osannut sijoittaa sitä mahdolliseksi kuvauspaikaksi! Sinällään olisi ihan sopivaa, että kaima olisi ottanut tämän kuvan samana päivänä, kun kuvasi Bensulsin pelloilla.
kuva 06.02. 11:54 Rainer Silfverberg  
  Mielestäni kuva on juuri Kauklahdesta. Taustalla oleva rakennus on rautatieläisten asuintalo, nykyisen Hansatien varrella.
kuva 06.02. 10:54 Petri Nummijoki  
  Lienee kuitenkin Pikku-Jussia käytelty useimmin tavallisella takavetoisella Majorilla ja olisiko Mörkö-Majurikin ollut niille yleisempi voimakone, kuin nelivetoinen Manuel? Perustelu siinä, että nelivetoiset Majurit tulivat Suomen markkinoille vasta 1950-luvun lopulla mutta Pikku-Jussi jo saman vuosikymmenen alussa.
kuva 06.02. 10:51 Jimi Lappalainen  
  Miltä ajalta nuo rakennukset olivat? 1860-luvulta?
kuva 06.02. 10:02 Petri Nummijoki  
  Voisiko olla samasta kohdasta kuvattu kuin https://vaunut.org/kuva/172107?

Neljä vaunua ja vielä Eik + EFi mukana rungossa on varmaan kaikkein tyypillisin Hr11-vetoinen pikajuna Rantaradalla ennen vuotta 1966 ja Dm9-junien Turun liikenteen aloitusta. Turku-Toijala-välillä Hr11-vetureiden käyttö oli kiskotuksesta johtuen mahdollista vasta vuodesta 1966 lähtien. Hr11-junia olisivat siellä voineet olla lähinnä P357/358 ja P359/360 mutta jälkimmäisessä rahtiosastona tuskin olisi pelkkä EFi. Junaan P357/358 EFi sopisi mutta havainnon https://vaunut.org/kuva/13009 perusteella siinä on ollut viimeistään tammikuussa 1967 jo teräsvaunuja. Lisäksi kesäaikana P357/358 ei oikein olisi voinut olla näin lyhyt, kun siinä oli myös Seinäjoelle/Vaasaan jatkavia vaunuja. Toisin sanoen Rantaradalla tämmöinen juna on ollut jokseenkin päivittäinen tai useamman kerran päivässä esiintyvä näky usean vuoden ajan mutta Turun ja Toijalan välillä korkeintaan ehkä muutamia kuukausia vuonna 1966. Siten todennäköisyydet ovat selvästi Rantaradan puolella.
kuva 06.02. 09:32 Petri Nummijoki  
  Hyvinkin voi olla, että tässä junarunkoa siirretään ratapihan keskellä oleville "odotusraiteille", jotta veturi pääsee poistumaan junan edestä. Kuitenkin H16 sopinee silloisista junista parhaiten tähän kokoonpanoon. Mutta Tampereelta klo. 14:15 lähteneessä H402:ssa oli postivaunu siinäkin https://vaunut.org/kuva/90263 ja H402:n Riihimäelle saavuttua oli seuraava paikallisjunayhteys Riihimäeltä Helsinkiin H220 (tulo Helsinkiin klo. 19:50). Sikäli lienee mahdollista, että myös junassa H220 olisi ollut postivaunu mukana rungossa.
kuva 06.02. 08:59 VM Heinonen  
  Loppi taipuu muuten kohti Loppea :) Loppi, Lopelle, Lopelta, Lopella jne.
kuva 06.02. 07:54 Teppo Niemi  
  Jotta Mikan arvaukseen pystyisi ottamaan tarkemmin kantaa, pitäisi olla käytössä aikataulukirjan.A-osa vuodelta 1965.

Mutta käsittääksenl Turku - Toijala välin kiskoitus vaihdettiin suoraan K30 -> K54 ja Hr11 vetureille vaadittiin ratapihoja lukuunottamatta K43 kiskot. Kiskojatkosten rakeenne ei sovi K54 kiskoille. Sen sijaan ne sopivat K30 ja K43 kiskoille.
kuva 06.02. 07:23 Miika Rosendahl  
  Upea kuva samoin kuin muutkin sarjan kuvat! Kiitos esillepanosta!
Tämä kuva ei kylläkään taida olla otettu Salossa - kuvassa pitäisi näkyä muun muassa tavaramakasiini, kulkutieopastin ja taustalla Osuuskaupan viljavarasto. Matkustajalaiturien kohdalla valaistus oli muistaakseni (siis ainakin vielä 1980-luvulla) toteutettu ratapihan yli roikkuviin vaijereihin kiinnitetyillä lampuilla. Myös taustalla oleva 1950-luvun tyylinen talo ei ole tutun oloinen. Yritin mielessäni sijoittaa tätä Karjaa-Turku -välille, mutta tuntemattomalta vaikuttaa. Voisiko tämä olla kuvattu jossain Turun ja Tampereen välillä?
kuva 06.02. 07:19 Esa J. Rintamäki  
  Pitipä vilkaista turisteja 1963 ja 1967, kun ei 1965:ttä löydy kokoelmista.

H 16 lähti Kouvolassa klo 13.00 ja tuli Riksuun siinä varttia vaille 16. Päästettyään Spank Hillistä (Pieksämäeltä) tulleen kiireellisemmän P 92:n edelleen lähti Ri:stä 16.10 ja saapui Helsinkiin juuri ennen iltakuutta.

Vuonna 1967 H 16:tta oli nopeutettu hieman, lähti Kouvolasta klo 13.15. Tulo Riksuun klo 15.51.

Riihimäellä se päästi Pieksämäeltä tulleen P 92:n edelleen, ja lähti sen perään lievän odotusajan jälkeen klo 16.10. Tuloaika Helsinkiin edelleenkin klo 17.56.

Vuonna 1963 H 16:ssa kerrottiin olevan 1. ja 2. luokan paikkatarjontaa, 1967 vain 2. luokkaa.
kuva 06.02. 07:02 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassahan poseeraa Vempun "Ossi"-serkku vanhasta iloisesta Daadaaräästä.

1950-luvun suunnittelua, jolle moottoriksi heitettiin 12 KVD 21 - dieselmoottori ja tätä varten suunniteltu hydraulinen kolmivaihteinen GSR 12/5,1. Ossi suunniteltiin juuri vaihtoveturiksi. Sen valmisti VEB Lokomotivbau "Karl Marx" Berliinin Babelsbergissä.

Alkuperäinen sarjamerkki oli V 60.0-1. Muutettiin sittemmin (1970) sarjamerkiksi BR 106.0-1. Jatkoa seurasi, eli lisää vetureita: BR 106.2 ... 8.

Ossi-serkun mitat ovat: pituus puskimineen 10 880 mm. Vetopyörien halk. 1100 mm, suurin sallittu ajonopeus 30/60 km/t (aluevaihde). Moottorin teho 650 hv. Paino työkunnossa 55 tonnia. 7Ensimmäisen hankintavuosi: 1964.

Wessi-serkkuhan on tosiaankin yhtä pyöräkertaa vajaa tähän verrattuna.
kuva 06.02. 06:58 Teppo Niemi  
  Tikkurilaan lähtevä lättä on raiteella 5a.

Mutta jatkaaksemme Rintamäen pohdintoja, niin missä on tuon huru-vetolsen junan loppuopastimet?
<<   >>