Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.07.2022 21:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Ratoja ennemminkin erotetaan toisistaan. | ||||
|
25.07.2022 21:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Huh huh! Komeaa menoa. | ||||
|
25.07.2022 21:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan siitä kuvia Väylän tasoristeyspalvelussa. https://arcg.is/1abXn00 | ||||
|
|
25.07.2022 21:41 | Vesa Höijer | ||
| Äänislinna liitetään kohta taas Suomeen? | ||||
|
|
25.07.2022 21:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Ajankohtainen kuva :) | ||||
|
25.07.2022 21:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Riippuu siitä, onko alkuperäinen JR:n laituri ( https://vaunut.org/kuva/6759 ) vielä jäljellä. | ||||
|
25.07.2022 21:31 | John Lindroth | ||
| Tässä on tunnelmaa! | ||||
|
|
25.07.2022 21:22 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno! | ||||
|
25.07.2022 19:51 | Jaakko Tuominen | ||
| Löytyiskö kuvaa käytöstä vai onko pelkkä koriste? | ||||
|
25.07.2022 19:27 | Arto Papunen | ||
| Raakapuuvaunuja oli perässä. Tosin tuon junan tapauksessa ihmetyttää, että jos junalla joutuu pysähtymään heti Lievestuoreen aseman jälkeen niin miksei peräytetä junaa Lievestuoreelle ja katsota että kaikki ok, nyt pysähdyksiä tuli kaikkiaan kolme. Tai no enhän tiedä mikä tilanne oikeasti oli.. | ||||
|
25.07.2022 19:23 | Lasse Reunanen | ||
| Erikoista, että on kyllästämättömiä pylväitä kyydissä. Toki niitäkin toimitetaan varmasti, jos joku asiakas sellaisia haluaa. Oliko enemmänkin vai ainoastaan nuo pari vaunullista, mitä kuvassa näkyy? | ||||
|
25.07.2022 18:43 | Miro Heinonen | ||
| Viimeinkin selkeämpi kuva tuosta kartasta! | ||||
|
|
25.07.2022 18:25 | Mikko Ketolainen | ||
| Liikkeellä on tavarajuna T7131 välillä Kouvola tavara - Kaipola. Tosin Julian mukaan juna seisoo tällä hetkellä Jyväskylässä lisätiedolla V2 Vetokalusto: Veturivika. Onkohan kyseessä joku kokeilu, sillä myös huomenna on T7131 liikenteessä samalla välillä. Tänään on liikenteessä myös VET17132 välillä Kaipola-Kouvola asema ja huomenna Kaipolaan tulon jälkeen Fenniarail suorittaa vielä päivystystehtävän tunnuksella PAI17132 välillä Kaipola-Jämsä. Keskiviikkona lähtee Jämsästä Kouvola asemalle tunnuksella VET17132. Mitähän vaunuja se Kaipolaan vie? | ||||
|
25.07.2022 18:24 | Timo Salo | ||
| Kun muut ei ehtineet vielä kertoa mielipiteitään niin: Aika kultaa muistot! Kuitenkin päällimmäisenä tulee mieleen "riittoisa" äänimaailma, kiskonkolkkeesta alkaen. Eiköhän kaikki tuon ajan vaunut olleet suunnilleen teknisesti samantyyppisiä? Puu on elävä materiaali ja kiva katsella hyvin tehtynä, mutta ne natinat etc.... Esim. Cem-vaunun sisustus on KAUNIS!https://vaunut.org/kuva/86910?tag0=9%7CCEm%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CVaunun+sis%C3%A4tilahttps://vaunut.org/kuva/86911?tag0=9%7CCEm%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CVaunun+sis%C3%A4tila | ||||
|
25.07.2022 18:15 | Timo Salo | ||
| Tosi ikävää luettavaa Hr11:sta kohdalta... No, jos jotain positiivista täytyy löytää, niin kokemusta uudempien veturien/moottorivaunujen kehitystyöhön? Taisi olla kallis pieti Valmetille! Tuo Dr16 oli mielestäni onnistuminen (kuten Petrin kommentistakin tulee sellainen käsitys), joskin kovan tien kautta sekin. |
||||
|
25.07.2022 17:28 | Jarno Piltti | ||
| Sääksjärven raiteistokaavio kiinnostaisi nähdä, jännä kuormausraiteiden risteys. | ||||
|
|
25.07.2022 17:20 | Markku Naskali | ||
| Ja siellä havaittiin usein Valmetin tehtaan tuottamaa uutta rautatiekalustoa. | ||||
|
25.07.2022 17:13 | Jarno Piltti | ||
| Hetken piti miettiä onko kuvassa tähtiä vai savupiipun kipinöitä. Hieno kuva! | ||||
|
|
25.07.2022 17:12 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta Hr11 tuskin olisi ollut menestys, vaikka tekniikka olisi ollut luotettavampaakin. Täälläkin on puhuttu, että veturin liikkeellelähtö pelkkänä veturina oli hyökkäävä, joka teki siitä vaarallisen tallialueilla liikuttaessa tai junaan kytkeydyttäessä. Hr11-veturin törmäyskestävyys ei tainnut koskaan joutua todelliseen testiin mutta matalana ja turvanokattomana siinä tuskin olisi ollut kehumista. Ei ollut Dm4:n tai Lättähatunkaan kohdalla mutta niissä saattoi nopea poistuminen kuljettajan paikalta pelastaa jotain (ei toki Kuurilan mittakaavan onnettomuudessa). Hr11-veturissa kuljettaja on kuitenkin ahtaan tuntuisessa paikassa vipujensa keskellä ja poistuminen ohjaamosta tapahtui lämmittäjän puolelta, joten lieneekö kuljettajan paikalta mahdollisuuksia poistua nopeasti? Näissä oli lämmityskattila matkustajavaunujen höyrylämmitystä varten mutta veden täyttömahdollisuus viskurista käsittääkseni puuttuu, joten veden riittävyyden kanssa saattoi pitkillä matkoilla tulla ongelmia. Hr11-veturia ei ole ainakaan kuvissa näkynyt, kuin enintään noin 300 tonnin pikajunien edessä yksinään ja aikatauluissakin saattoi olla merkintänä esim. 28 akselia. Sitä raskaammissa pikajunissa suosittiin jo Hr11-paria tai yhdistelmää Hr11 + Dm4, vaikka vain hieman tehokkaammilla Sr12/Dv12-vetureilla saatettiin vetää hitaampien aikataulujen aikaan 400-500 tonnin pikajunia. Ilmeisesti siis Hr11-veturia ei ole suunniteltu jatkuvaan urku auki ajamiseen ja se on veturina heikompi, mitä suoritusarvot antavat ymmärtää. | ||||
|
|
25.07.2022 17:11 | Jarno Piltti | ||
| Minkälaisen noin niin kuin yleisarvosanan antaisitte näille vaunuille 70/80-lukujen mittapuulla? Hyviä vai huonoja vai mitä? | ||||
|
|
25.07.2022 16:56 | Petri Nummijoki | ||
| Dr16 varmaan kärsiikin perusteettoman huonosta maineesta, jos puhutaan sarjavalmisteisista yksilöistä (numerot 2805-2823). Niillähän on ajettu jo yli 30 vuotta ja ymmärtääkseni veturia ajaneet ovat pääsääntöisesti pitäneet siitä. Suorituskyvyltäänkin Dr16 taitaa käytännössä olla Dv12-parin tasoa ainakin pikajunissa, vaikka tehovertailun perusteella sen voisi luulla olevan selvästi heikompi. Valitettavasti omalle kohdalleni osui vain kerran pohjoisen yöjunissa Dv12-pari sen jälkeen, kun älysin kirjoittaa kulkuaikoja ylös ja siinäkin hidastukset sotkivat mittausta, joten kunnollista vertailupohjaa ei minulla ole. Mutta ainakaan Oulun lähtökiihdytyksessä Dv12-pari ei ollut yhtään parempi, kuin Dr16 vastaavan kokoisen pikajunan kanssa, mieluummin aavistuksen huonompi. | ||||
|
25.07.2022 16:29 | Petri Nummijoki | ||
| Sitten taidamme puhua kahdesta eri ominaisuudesta. 288 kN tarkoittaa käsittääkseni Dr13-veturin suurinta vetovoimaa T-vaihteella sähköisen voimansiirron mitoituksen puolesta. Kimmo taas muistaakseni on ilmoittanut kitkavoiman arvon käyttäen kerrointa 0,27, jota VR suosi dieselvetureiden vetovoimakäyrissä. Se ei kuitenkaan sulje pois, etteikö kitkavoima voi hyvissä olosuhteissa olla parempikin ja muistaakseni Kimmo totesikin jossain keskustelussa, että Dr13-veturilla oli hyvällä kelillä täysin mahdollinen tilanne, ettei veturi yrittänytkään sutia vaan voimansiirron mitoitus tuli vastaan ennen sitä. | ||||
|
|
25.07.2022 16:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Se nimenomaan tulee kyllästämöltä. | ||||
|
25.07.2022 15:59 | Markku Naskali | ||
| Tässä oli se ns. Hollon mutka joka tuli jonkin verran tunnetuksi. | ||||
|
25.07.2022 15:48 | Ismo Kirves | ||
| Suomen kesäinen maisema ja höyryveturin äänet - mikä sen parempaa. | ||||
|
25.07.2022 15:45 | Ismo Kirves | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
|
25.07.2022 15:06 | Kari Haapakangas | ||
| Jaa niin, tuo paikka. Meemien kautta (maailman)kuuluisuuteen noussut kohde Suomen kartalla. | ||||
|
|
25.07.2022 14:23 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos Timo! | ||||
|
25.07.2022 13:04 | Heikki Piirainen | ||
| ”Kaksiakselinen” oli väärä sanavalinta, koska oikeanpuoleisella pyöräparilla ei ole yhteistä akselia, kuten esimerkiksi Uwe toteaa kuvan https://vaunut.org/kuva/156512 kommentissaan. Junan kulkemisen kannalta pyöräpari on yhteinen seuraavan vaunun kanssa, mutta fyysisesti nämä pyörät ovat kiinni tässä vaunussa, jossa näin ollen on yhteensä neljä pyörää. Toisen pään päätyvaunun (https://vaunut.org/kuva/156514) alla puolestaan on vain yksi pyöräkerta; vaunun toinen pää on viereisen vaunun pyörien varassa. Välivaunuissa on pyörät vain toisessa päässä. Esimerkiksi tämän välivaunun pohjapiirustuksessa pyörät ovat oikeassa päässä: https://web.archive.org/web/20060908223041/http://www.talgo.de/images/Nachtzug/komfortsitzwagen.pdf Tämä kuva (uudempi vaunu, mutta sama periaate) selventänee asiaa lisää: https://cdn.fishki.net/upload/post/2016/12/22/2171871/2-05.jpg |
||||
|
|
25.07.2022 12:52 | Markku Naskali | ||
| Sillat ylittävät Vanajaveden ja Pyhäjärven yhdistävän luonon uoman. Siinä on ollut neljä merkittävämpää koskipaikkaa, mutta ne on aikoinan uiton vuoksi perattu. Sillan ylittämää paikkaa nimitetään ainakin nykyään Niemenkoskeksi. Varsinainen Kuokkalankoski on lähinnä Pyhäjärveä. Toki koko virta-aluetta nimitetään yleisesti Kuokkalankoskeksi. | ||||
|
25.07.2022 12:26 | Timo Salo | ||
| Olen aina kuvitellut, (jos tuo on Valmetin tekosia) että noissa on suht laadukas oloarvosäädin... :-( | ||||
|
|
25.07.2022 12:20 | Juhani Pirttilahti | ||
| Meinaan kyllä, Timo. Kuormituksessa kierrokset laskevat hieman ja tuotetun sähkön taajuus seuraa perässä. Täydessä kuormituksessa taajuus voi tippua vaikka 48 Hz:iin. Eli "ylikierroksilla" saadaan pidettyä tuo taajuus sallitun rajoissa. | ||||
|
|
25.07.2022 11:30 | Timo Salo | ||
| Meinaako Juhani, ettei ruiskutuspumppu pysty pitämään 50 Hz:ssä kuorman kera?https://www.tiede.fi/keskustelu/52405/ketju/mita_tapahtuu_jos_sahkon_kysynta_on_suurempi_kuin_tarjontahttps://medifast-tekniikka.fi/artikkelit/arti006.htm | ||||
|
|
25.07.2022 10:53 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ilman kuormaa kuvan tilanne 52 Hz ja 400 V vaikuttaa kyllä ihan oikein säädetyltä generaattorilta. | ||||
|
|
25.07.2022 10:16 | Jussi Laukkanen | ||
| Tämä kuva todellakin herättää muistoja, joihin liittyy omanlaisensa tuoksu ja monet äänet, kuten kolinat ja nitinät ja jarrujen jyrinä asemalle saavuttaessa. Minulla oli kunnia matkustaa näissä pariovillisissa lähiliikenteen puuvaunuissa päivittäin 70-luvun lopulla. Meille pääradan varressa asuville uusmaalaisille matkustaminen puuvaunuissa oli tuohon aikaan tavallista arkea. Nuoremmat sukupolvet ovat tästä jääneet paitsi. Arkiaamuisin Riihimäeltä lähti useampi junarunko, jotka muodostuivat Ei-vaunuista. En muista, kuinka monta runkoa oli käytössä, mutta taisi olla niin, että seitsemäksi, kahdeksaksi ja yhdeksäksi niillä pääsi sopivasti pääkaupunkiin töihin. Sen vuoksi näitä nimitettiin yleisesti työläisjuniksi. Nämä olivat kaiketi jokainen merkattu R-juniksi. Rungot yöpyivät Riihimäellä. Hämärää muistikuvaa on, että myös Keravalta olisi lähtenyt Ei-vaunuista koottu K-juna, mutta tästä en ole lainkaan varma. Rungot olivat hyvin pitkät ja jollain tai joillain asemilla taisi häntäpään vaunut jäädä laiturin ulkopuolelle. Veturina näissä oli tietysti aina Sr 1. |
||||
|
|
25.07.2022 09:14 | Lasse Reunanen | ||
| Paljon mahdollista. | ||||
|
|
25.07.2022 08:55 | Timo Salo | ||
| Aggregaatti käy ylikierroksilla taajuusmittarin mukaan... (52,5Hz) Liekkö vanha 380VAC genu säädetty antamaan 400VAC...? Ettei vaan ole Made in Linnavuori by Valmet. | ||||
|
|
25.07.2022 08:38 | Timo Salo | ||
| Hieno/tunteikas kommentti Juhanalta... Samat tuntemukset täällä, mutta nuo kaksi ovea aiheuttivat pienen pojan päässä silloin ihmetystä! (niitä näkyi asemilla muissa junissa) Nyt 60v myöhemmin asia on selvinnyt! Perheemme ajeli lähes kerran vuodessa sukulaisiin myöskin Hyvinkäälle (Nokialta), mutta niissä vaunuissa ei ollut pariovia, mutta JÄNNÄÄ ja KIVAA oli matkustaa höyryhevon vetämässä junassa... P.S. Kuvakin on tietysti hieno, kiitos Elmerille! | ||||
|
|
25.07.2022 08:33 | Tommi K Hakala | ||
| Koska kuormassa on kyllästämättömiä pylväitä, voisi kuorman kuvitella olevan matkalla kyllästämölle kokonaisuudessaan. Eli lienevät kyllästämön sisäiseen käyttöön tehtäviä siirtovaunujen aihioilta? | ||||
|
|
25.07.2022 08:14 | Juhana Nordlund | ||
| Voisi ehkä kuvitella, että tällainen kuva hukkuu helposti kuvien tulvaan. Ainakaan minun kohdallani asia ei ole näin vaan päinvastoin: Tämä kuva jos mikä niin kutsutusti puhuttelee! Se tuo muistoja menneiden vuosikymmenien matkoista Hyvinkäälle. Salamannopea pikavilkaisu palauttaa mieleen tuoksut ja pomput vaunussa ja sen eteisessä. Ajatukset kiinnittyvät pidemmäksi aikaa muistoihin, kokonaan toisenlaiseen maailmaan. | ||||
|
|
25.07.2022 07:17 | Jyrki Längman | ||
| Onkohan kenelläkään kuvaa itse tasoristeyksestä ja puomilaitoksesta | ||||
|
25.07.2022 07:01 | Kari Haapakangas | ||
| (surku)hupaisasti karttapaikan ilmakuva on informatiivisempi kuin karttataso. | ||||
|
|
25.07.2022 06:19 | Tapio Keränen | ||
| Tässäkin päässä näyttäisi olevan yksi akseli vaunun alla ja toinen pyöräkerta on yhteinen seuraavan vaunun kanssa. | ||||
|
|
25.07.2022 06:08 | Timo Salo | ||
| Kiitos Petri N. historiatiedoista! Eihän tuo hyvältä näytä, mutta onko totuus todellakin tuollainen??? Monesti uutta "hienoa" teknistä laitetta kehitettäessä tuotantoversioita tulee kerta toisensa jälkeen... Aina versioissa tapahtuu kehitystä, jos rahoittajat vaan jaksavat uskoa laitteeseen! Esim. Gripenin alkutaival oli "melko muhkurainen", nyt kuitenkin sitä ajatellaan lähettää Ukrainaan Suhoita jahtaamaan! Mieleen tulee myös se "Junttilan salama". Oliko sen kohtalo vain siinä, että se oli kehitetty/rakennettu väärässä paikassa väärin voimin? Myös Dr16:sta kohtalo mietityttää. Ammattikateus on väkevä voima, kuten myös kaupallinen "tulevaisuuskuva"! (raha, raha ja raha täytyy kulkea "riittävässä määrin" oikeisiin taskuihin...?) | ||||
|
25.07.2022 03:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkki höyryturbiinin kierrosluvuista: Helsingin kaupungin energialaitoksen jo ajat sitten lakkautetun Myllypuron voimalaitoksen Siemens - turbiinit MyTG 1 ja MyTG 2, kierrosluku sähköntuotannossa 7 000 r/min. Alennusvaihteen ansiosta niihin kytkettyjen generaattoreiden kierr.luku: 3 000 r/min, teho: 11,5 megawattia sähköä. Kausihuollon jälkeen, turbiineja ylös ajettaessa koestettiin kummallakin turbiinilla pikasulun toiminta: säädettiin kierrokset aina 8000:aan asti, jolloin pikasulku sulki höyryn tulon. Siinä oli osallisena vekkuli keksintö: ylikierroksille mennessä turbiinin akselilla olevasta porauksesta nousi keskipakovoimalla esiin jousikuormitteinen tappi, jonka liikettä seurasi pikasulkuventtiilin ohjausnokka. Periaatteen ymmärtää hyvin, kun ajatellaan autonmoottorin nokka-akselia. |
||||
|
|
25.07.2022 03:36 | Topi Lajunen | ||
| Veturiguru Kimmo Lumirakeen internetistä löytämäni useampikin teksti antaa olettaa. :) | ||||
|
|
25.07.2022 03:11 | Lasse Reunanen | ||
| Rekisteröimättömiä katkaistuja vanhoja puuauton perävaunuja. Näyttäis olevan rakennettu jonkinlainen vetoaisa. Valmistaisko joku konepaja traktorin kärryjä käytetyistä kuorma-auton perävaunuista? Esim. alustoja paalikärryyn tai jonkunlaiseen puutavaran kiljetukseen, kun pankotkin on kyydissä. On toki mahdollista myös varustella monenlaisin päällirakentein, vaihtolavalaitteet, tms. | ||||
|
|
25.07.2022 00:26 | Antti Grönroos | ||
| Kävin täällä pari päivää sitten. Tasoristeys on poistettu mutta siihen johtava tie on osittain jäljellä. Molemmilla puolilla olevat vartioimattoman tasoristeysmerkit ovat edelleen pystyssä. Jos saan huomauttaa, niin Skogby sijaitsee Raaseporissa :). Prediumin tasoristeykseen johtava tie on molemmilta puolilta poikki... |
||||
|
24.07.2022 23:54 | Antti Grönroos | ||
| Jossain Kuopiossa? | ||||
|
24.07.2022 23:52 | Janne Ridanpää | ||
| Heinolan radan ajoilla on jo vuosia ollut edellä mainittua, mielestäni hyvää yhteistyötä, jossa Topparoikka ja muut radanvarren pienemmät toimijat hoitavat kahvi- ja makkaramyyntiä väliasemilla. | ||||
|
24.07.2022 23:51 | Antti Grönroos | ||
| Olisi hyvä Jimi jos saisi listan jossa on lakkautetut ja yksityisraiteiden, esim. Karhulan, tasoristeykset. Tasoristeykset Puhoksen asemalta (ei valtionrautatien raide) aina ent. liimatehtaalle asti löytyvät väylästä mutta Stora Ensonin raiteiden tasoristeykset taas ei löydy. Stora Ensonin raiteen tasoristeykset löytyivät kuitenkin t.hausta kuten liimatehtaankin raiteen ylikäytävät. VR:llä, ehkä Väylällä ja joillakin ihmisillä on lista entisistä tasoristeyksestä mutta löytyvätkö ne netistä on eri juttu. |
||||
