Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.07.2022 23:51 | Antti Grönroos | ||
| Olisi hyvä Jimi jos saisi listan jossa on lakkautetut ja yksityisraiteiden, esim. Karhulan, tasoristeykset. Tasoristeykset Puhoksen asemalta (ei valtionrautatien raide) aina ent. liimatehtaalle asti löytyvät väylästä mutta Stora Ensonin raiteiden tasoristeykset taas ei löydy. Stora Ensonin raiteen tasoristeykset löytyivät kuitenkin t.hausta kuten liimatehtaankin raiteen ylikäytävät. VR:llä, ehkä Väylällä ja joillakin ihmisillä on lista entisistä tasoristeyksestä mutta löytyvätkö ne netistä on eri juttu. |
||||
|
24.07.2022 23:49 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
|
24.07.2022 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin, että 1970-luvulla. Oikaiskaa ihmeessä, jos olen väärässä! | ||||
|
|
24.07.2022 23:44 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Milloinkas nuo sitten poistettiin? | ||||
|
|
24.07.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vahvistan Juhanin maininnan porrasvalosta. Terveisiä Turun konepajalta, piirustuskonttorista. | ||||
|
24.07.2022 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryturbiinivetureissa ongelmana oli se, että itse turbiini toimiakseen riittävällä hyötysuhteella, vaatii "miljoonia" kierroksia versus vetopyörien kierrosluvun vaihtelu nollasta suurimpaan sallittuun ajonopeuteen. Toisin sanoen: vaaditaan alennusvaihteisto. Sekin tosiasia, että turbiineja pitää olla perusrakenteessa kaksi (kumpaakin ajosuuntaa varten), vaatii suunnittelijaltaan vankkaa ammattitaitoa. Toisen turbiinin pyöriessä tehollisena, toisen pitää pyöriä tyhjössä, jotta ilman kitka ei kuumentaisi siivikkoa juotoksineen. Suunnanvaihtolaatikko, no okei, mutta se taas lisää painoa veturin etupäähän. Edullisempaa oli ainakin ennenvanhaan käyttää kahta eri turbiinia. Lisäksi turbiinin höyrynkulutus on melkoisesti suurempaa kuin mäntäkoneella. Tällöin höyrynkulutusta ajatellen pitäisi laittaa mukaan lauhdutustenderi tuorevesisäiliöineen. Poistohöyry pitää siis lauhduttaa takaisin kattilavedeksi, joten kattilan veto järjestetään keskipakopuhaltimella eli flektillä. Turbiinien laakerointikin pitää miettiä huolella, koska radasta tulevat iskut kuitenkin tulevat joustavasta kytkennästäkin "läpi". Se miksi 19 1001 ja turbiinivetureita ylipäätään tehtiin, syynä oli vetovoimakäyrän tasaisuus, se kun mäntäkoneessa on sykkivä (vetovoimakäyrä männän eri sijainneilla kuolokohtien välissä on vahvasti aaltomainen). Mäntäkoneissa asiaa voitiin vähän auttaa tekemällä kolmi-ja nelisylinterisiä koneita, mutta silti käyrästä tuli sykkivä. 19 1001:ssä oli yhtenä juttuna myös se, että vetopyöräkerroilla saattoi olla hienoisia kierroslukueroavaisuuksia. Perinteisissä mäntäkoneissa ongelmaa ei ollut kytkintankojen ansiosta. |
||||
|
24.07.2022 23:23 | John Lindroth | ||
| Erinomaisen onnistunut tunnelmallinen kuva Vr 3 veturista 756. | ||||
|
|
24.07.2022 23:01 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos selvennyksestä. | ||||
|
24.07.2022 22:47 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kiitos tarjouksesta. Kieltäydyn kohteliaasti toistaiseksi. | ||||
|
|
24.07.2022 22:46 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuossa syvennyksessä on joskus ollut valaisin mallia Boschin peruutusvalo (noin 60-luvulta). Sama valaisinkaluste kuin Porkkanan Dm9 ulko-oven karmissa on. | ||||
|
24.07.2022 22:43 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos tiedosta! | ||||
|
|
24.07.2022 22:37 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Heti oven alla oli ja sitä minäkin mietin | ||||
|
|
24.07.2022 22:31 | Mikko Herpman | ||
| Ei osaa oikein hahmottaa, mutta jos tämä on portaiden yläpuolella, voisiko tuossa syvennyksen yläosassa olla tai on ollut valo joka valaisee portaat? | ||||
|
|
24.07.2022 22:11 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Tietääkö muuten kukaan mitä varten tuo syvennys on? | ||||
|
|
24.07.2022 22:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Ajalta 1980 (Koivukylä on jo olemassa) – 1985 (vanha liikemerkki) | ||||
|
24.07.2022 22:07 | Petri Nummijoki | ||
| Esim. 1956 ajettiin Hr11-vetureilla vajaat 38000 km/veturi, jolla ei pärjätä edes tavarajunahöyryvetureille, joten todennäköisesti väitteet huonosta toimintavarmuudesta eivät olleet pelkkiä puheita. 1958 valmistuneen koneistoremontin jälkeen ajettiin seuraavana vuonna (1959) sarjan ennätys 119000 km/veturi, joka on lähellä sitä, mihin Hr1-veturit kykenivät parhaina aikoinaan. 1960 ja 1961 päästiin vielä yli 90000 km:n rajan veturia kohden mutta 1962 putosi ajomäärä alle 75000 km/veturi, jossa alkaa olla jonkinlaista lopun alun tunnelmaa, vaikka sarjan käyttö päättyi kokonaan vasta 1972. Tosin tässä vaiheessa ajosuorite ei ehkä kerro enää toimintavarmuudesta vaan siitä, että Turun varikko käytti jostain syystä Rantaradalla enemmin Dm4-vaunua niissä junissa, joihin se suorituskyvyn puolesta riitti. Joka tapauksessa edes 119000 km ei ole paljon dieselveturille, jolla ajettiin pääasiassa pikajunia. Parjatut Hr13/Dr13-veturitkin ajoivat jo 60-luvun lastentautien aikaan saman verran, vaikka niillä vedettiin lähinnä tavarajunia. | ||||
|
24.07.2022 21:53 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos huomautuksesta... korjattu. | ||||
|
24.07.2022 21:41 | Petri Nummijoki | ||
| Mikä antaa aiheen olettaa, ettei 288 kN toteutuisi Dr13-veturilla käytännössä? Käyttöohjeen mukaan ei tulisi ylittää 1900 A:n virtaa mutta ylivirtareleiden pitäisi toimia vasta 2000 A:n kohdalla. En tiedä miten toimivat käytännössä mutta teoriassa on jätetty hieman pelivaraa ja siten maksimivetovoiman tulisi olla saavutettavissa. | ||||
|
|
24.07.2022 21:03 | Juha Vuorinen | ||
| Kyllä henkilökuntaakin oli ihan sopivasti. Juhani ja Anttikin ovat tervetulleita mukaan matkustajiksi tai vaikka jäseniksi ja henkilökunnaksi, niin voitte tarkentaa arvioitanne enemmän todenmukaisiksi. Mainittakoon nyt vielä tarkennuksena, että kahvilapalvelua on ollut tämänkin vuoden aikana useissa junissa. Vaunulla on kahvilatoiminnan lisäksi myös muita käyttötarkoituksia. Harmillista, että siinä missä toiset yrittävät rakentaa, on toisilla päämääränä vain hajottaa. Pekan tiedot jäsenmäärän kehityksestä ovat yhdistyksen kannalta valitettavasti juuri noin, eikä toiminnassa mukana olleilla liene syistä epäselvyyttä. Nyt toiminnan jatkuessa uudistunein voimin olisi mukava nähdä tuulen kääntyvän kaikilla suunnilla hieman myötäisemmäksi... |
||||
|
|
24.07.2022 21:02 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Taitaisi olla kuitenkin Tk3 1136 | ||||
|
|
24.07.2022 20:56 | Raimo Harju | ||
| Kyllä vaan Timo, eipäs tästä veturista olekkaan ollu pitkään aikaan mitään kommentteja, saatikka kuvia, mutta ei tätä ole unohdettu. Olis mukavaa jos joku Hyvinkään suunnalla asuva kävis ottamas tämän hetken päivityskuvan. | ||||
|
24.07.2022 20:33 | Jan Jahkola | ||
| Siinäpä onkin vaunukuorma. Mahtaako olla jonkin sortin puukärryjä, tolpat kyydillä. | ||||
|
|
24.07.2022 19:37 | Jarno Piltti | ||
| Eikä unohdeta höyryturbiinivetureita. Tuo 19 1001 kuulostaa keksinnöltä jossa hyvin suurella monimutkaisuudella saavutetaan eräitä suuria etuja. | ||||
|
24.07.2022 19:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Tyhjänä näyttävät seisovan Immolassa, havainto on kesäkuulta. | ||||
|
24.07.2022 19:10 | Markku Leiniö | ||
| Paras tähän hätään löytämäni referenssikuva lapsuuteni Liedosta, tällaisena itse sen muistan: https://vaunut.org/kuva/49448 | ||||
|
24.07.2022 19:04 | Uwe Geuder | ||
| Ja tässä https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pgnw | ||||
|
|
24.07.2022 19:00 | Uwe Geuder | ||
| Asian näkee myös tuossa kuvassa https://vaunut.org/kuva/131563 , joka toki tuli vorgiin vasta melkein 9 vuotta myöhemmin. | ||||
|
|
24.07.2022 18:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jarmo, hyvänä esimerkkinä höyryveturin kehityskulusta oli saksalainen Henschel-veturitehtaan tekemä koemalli höyrymoottoriveturista, vuodelta 1941. Sen Reichsbahn - tunnus oli BR 19.10, pyörästöltään 1'Do1'. Siinä oli ns. yksittäisakselikäyttö, eli saksaksi Einzelachsantrieb. Veturi 19 1001 koki laajan koeajo- ja tutkimusohjelman, mutta Adolfin mielipuolisuuden takia veturivalmistuksen piti keskittyä sotavetureihin. 19 1001:ssä oli kunkin vetoakselin päässä kaksisylinterinen nopeakäyntinen höyrymoottori (oikeastaan erikoismallinen höyrykone). Koneessa oli kyllä nopeutta, sitäkin tältä mallilta oli edellytetty. Amerikkalaiset veivät sen sotasaaliina USA:han ja oltuaan näyttelyesineenä Virginiassa se romutettiin 1951. Chesapeake & Ohiolla oli ollut kokonainen höyryvoimalaitos veturina, mutta tunnetusti nämä konstruktiot väistyivät dieselsähkö- ja sähkövehkeiden tullessa helpompina ja halvempina käyttöön. Yhtään en ihmettelisi, vaikka venäläisilläkin olisi ollut omia projektejaan asian tiimoilta, mutta tukahduttavassa stalinistisessa johtamisilmastossa ei kukaan kovin äänekkäästi ruvennut sooloilemaan. |
||||
|
24.07.2022 18:49 | Uwe Geuder | ||
| Markkinaehtoisesti vain yksi yhteys on koskaan toiminut ja se oli nimenomaan München - Berliini. Siihen aika luotijunarata ei ollut vielä valmis ja yöjunille löytyy matkustajia. Toinen yhteys oli vanhan hallituspaikka Bonnin ja uuden pääkaupunki Berliinin välissä. Mutta tuskin kukaan on maksanut niitä matkoja omasta taskustaan. Ja kun Bonnin ministeriöt olivat ajettu alas ja pendelöinti väheni, yhteydelle ei ollut enää tarpeeksi matkustajia. |
||||
|
|
24.07.2022 18:39 | Uwe Geuder | ||
| Olivat liikenteessä 15 vuotta: 1994 - 2009. Yksi ongelma oli niiden joustamattomuus: Junan molemmissa päissä tarvitaan koneistovaunu, junan pituuden muutos onnistuu vain sen kotivarikolla, joka oli Saksassa vain yksi, Berliinissä. Jatkoprojektina oli työn alla m. m. suora yhteys Saksasta Pietariin Riian kautta. Talgollahan on valmis tekniikkaa raideleveyden muutokseen. Projekti ei kuitenkaan lopussa toteutunut. Se olisi ollut Suomenkin näkökulmasta mielenkiintoinen yhteys, vaikkakin viisumiteknisesti hankalaa. Junat romutettiin 2019 sen jälkeen kun myyntiyritykset olivat myös epäonnistuneet. |
||||
|
24.07.2022 18:15 | Uwe Geuder | ||
| Ja itse asiassa tuommoinen Talgo-pyöräkerta koostuu kahdesta irtopyörästä. Aiheesta löytyy keskustelua https://vaunut.org/kuva/150630 | ||||
|
24.07.2022 18:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se onkin sitten ihan hyvä ratkaisu vetureiden seisontajarruksi. Nostalgiakalustoa edustavissa Dv12:ssa ja Sr1:ssähän on käsin veivattavat ruuvijarrut. Täytyy oikein ajan kanssa tutustua uudempien vetureiden ihmeisiin! | ||||
|
|
24.07.2022 17:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tietokone hukkaa vähän väliä USB-portit Arvaa onko tällä mukava "töitä" tehdä? Loppuisi kesälomat sen jälkeen olisi yhdellä reissulla hankittu rahat uuteen koneeseen. Jos heitot on noin +/-100kW niin todellinen syy et joko tietopohja on esim Dr13:n teknisestä tyyppikoulutus papereista niitäkin on minulla 2 isoisän aikainen ja isäni aikainen. Jos pieniä virheitä tulee niin pitäisikö minun matkustaa Espoosta Punkalaitumelle etsimään oikeaa tietoa? minusta se olisi aika kohtuutonta, Helsinkiin pääsee 30min, juna Hki-Tpe 2,5h tpe-Vma noin tunti ja auto matka noin 30min edestakaisin se pitäisi kertoa 2:lla. Kyllä aika oli mukavampaa silloin 90-luvulla. Ja ne Sr1 havainnot kuinka tarkasti saisit näköhavainnon esim Sr1 parista kun itse olet noin 200m päässä radasta ja valokaari rätkii veturin katolla? Tällöin elettiin aikaa ennen digikameroita, lyijykynä ja muistipaperi oli ainoa työkalu. En näissä vittuile vaan kerron ajasta ennen digikameroita. Lerpuista tai disketeistä ei tiedä kuin ajan kokeneet. | ||||
|
24.07.2022 17:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisi kiva nähdä niitäkin kuvia :) | ||||
|
|
24.07.2022 17:27 | Otto Tuomainen | ||
| Jimi: Viimeksi olen suomalaisia junia kuvaillut joskus keväällä 2016 aktiivisemmin, sen jälkeen kotimaisia kuvia on tullut otettua ihan yksittäisiä kappaleita. | ||||
|
|
24.07.2022 17:24 | Jarno Piltti | ||
| Oi mikä sattumakuva! Todella upeaa filmityöskentelyä, on mustaa ja on valkoista ja sävyjä siltä väliltä. | ||||
|
|
24.07.2022 17:24 | Topi Lajunen | ||
| Vittuilua tulisi vähemmän, jos ei lähes jokaisessa viestissä puhuisi aivan puuta heinää. | ||||
|
|
24.07.2022 17:18 | Jarno Piltti | ||
| Itse odotan etenkin kirjoituskoneen paluuta. Varmasti on totta että höyryvetureiden kehitys huippuunsa jäi kesken kun sähkö ja diesel vei leivän suusta. Tässä on hyvä valistuselokuva sähköistyksen ylivoimasta: https://www.youtube.com/watch?v=7l6v2qLYg4Q | ||||
|
|
24.07.2022 17:18 | Mikko Mäntymäki | ||
| Helmikuussa 2021 meni 516 Mbitin ulkoinen muisti ja toinen menetys oli 68Gb muistitikku hajosi 30.12.2021. Minun luottamustietotekniikkaan on olematon, tekniikka on opettanut minulle niiden epäluotettavuudet. Siksi tarvitsin pelkän kirjoituskoneen joka ei ole verkossa. Topi, arvaa kuinka paljon minua huvittaa tehdä julkaisuja yksi kuva 4-6Mt kirjata tietokantaan lisää ja säästää ulkoista 1105 kuvalla viimeisin "auringonotto reissu". Yhden junan lisääminen tietokantaan vie noin 2-3min kun palkkaa minulle ei tästä makseta, vittuilua kyllä tulee enemmän kuin verottajalta. | ||||
|
24.07.2022 17:14 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos tiedosta! Ajan hermolla kulkeva juna kaiken kaikkiaan. | ||||
|
|
24.07.2022 17:03 | Jimi Lappalainen | ||
| En nyt tällä tarkoita valittaa ulkomaan kuvista (kuten eräässä toisessa kuvassa tapahtui) mutta uteliaisuuttani kysyn; kuvaatko vielä Suomen junia? | ||||
|
|
24.07.2022 17:01 | Topi Lajunen | ||
| Lennättimetkin varmasti tekevät paluun. Sekä kuumailmapalloilla hoidetaan kaikki ilmailu. Televisiot muuttuvat mustavalkoisiksi. Hevosilla hoidetaan raitiovaunujen veto. | ||||
|
24.07.2022 16:56 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuota piti mennä kuvamaan kun olin lähistöllä. En tiedä se että lisää kuvan käyttää niiden ottamisiin matkat 15-30€, vaiva ja kiitoksena saa vaan arvostelua joskus 2000-2015 aikaisista asioista ketä huvittaa lähteä oma kuntanteisesti reissuun, olen omat yrittänyt niputtaa et "2-3 kärpästä" saadaan samalla. | ||||
|
|
24.07.2022 16:55 | Topi Lajunen | ||
| Mikko, miksi kertoilet taas satuja? Dr13 maksimivetovoima on 288 kN paperilla ja ilmeisesti todellisuudessa hieman vähemmän. | ||||
|
|
24.07.2022 16:34 | Jan Jahkola | ||
| Jimi, sellainen olisikin hieno tietokanta. Tasoristeyksiä on tiemmä ollut suhteellisen paljon pienelläkin alueella eri aikoina useita, mitä nyt olen mm Kok ja Yks ja Kokkolan-Kälviän välin entisiä tasureita ja niiden paikkoja selvitellyt itselleni. | ||||
|
24.07.2022 16:25 | Harri Pesonen | ||
| Kello on purettu pois asemanseinästä.... | ||||
|
24.07.2022 16:01 | Mikko Ketolainen | ||
| Onkohan junan numero vieläkään oikein? Meinaan vain sitä, että Julian mukaan T58451 saapui ratapihan raiteelle 493, kun etelän suunnasta tulevat puutavarajunat menevät yleensä suoraan kuorimon ratapihalle raidetta 437 pitkin. Tuolloin sinne ovat menneet edellä mainitut T4332 ja T3353. Ratapihalle saapuvat yleensä vain katettuja vaunuja tuovat junat, kuten esim. "Vuosaarelainen" T3495 ja pohjoisen puutavarajunat. Toki, voihan tämä juna olla poikkeus. | ||||
|
24.07.2022 15:34 | Heikki Piirainen | ||
| Wikipediasta ja arkistoidusta valmistajan sivusta päätellen ”Maschinenendwagen”-päätyvaunuissa oli laitteet vaunuston ilmastoinnille ja energiansyötölle sekä tilat matkatavaroille, polkupyörille ja suksille. Päätyvaunuja oli kahdenlaisia: toisessa päässä yksiakselinen, tässä päässä näyttäisi olevan kaksiakselinen. https://de.wikipedia.org/wiki/Talgo_(Deutsche_Bahn,_1994%E2%80%932009) https://web.archive.org/web/20050831053745/http://www.talgo.de:80/Nachtzug.htm |
||||
|
|
24.07.2022 14:50 | Pasi Seppälä | ||
| Nikkeli- ja kobolttisulfaatteja tosiaan. Kiitos korjauksesta Riku. | ||||
|
|
24.07.2022 14:11 | Riku Outinen | ||
| Nikkeli ja kobolttisulfaatteja eli akkukemikaaleja. Sinkkisulfidi Uan-t vaunuissa Kokkolaan. Tänä merikonttijuna liittyy siis täysin uuteen akkukemikaalitehtaaseen. | ||||
|
24.07.2022 13:58 | Tero Korkeakoski | ||
| Toivottavasti, mutta tuskimpa muuttaa. | ||||