Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Lontoo 12.-14.6.2023 |
22.04. 04:07 | Hannu Peltola | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja ja tästä välittyy erinomaisesti rautatieliikenteen monipuolisùus Britanniassa ja Lontoon alueella! Mukavaa, että Joonas on panostanut myös kuvateksteihin. | ||||
|
21.04. 23:47 | Joonas Pio | ||
| Kiitoksia! Näitä säitä ei tosiaan kovin pitkään ollut. | ||||
|
21.04. 22:46 | Eemil Liukkonen | ||
| Pitkästä aikaa kuvia Larilta ja tässä on mielestäni kiva keväinen kuva, vaikka vetojuhta kyllä olis saanut olla sieltä vanhemmasta päädystä. Varjotkin sopii tähän kuvaan hienosti, missä sieltä sun täältä puiden oksien läpi tulevat auringonsäteet osuvat veturiin ja vaunuihin satunnaisesti, osottaen tavallaan päivien pitenemistä pimeän ja valottoman talven jälkeen. | ||||
|
21.04. 21:49 | Teemu Lokka | ||
| DLR on kiva järjestelmä. Tullut käytettyä niitä monesti. Vielä tämä uusin yksiköt on vielä kokematta. | ||||
|
21.04. 20:50 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kiskon vaihto tulossa, kaarteen ulommainen kisko näyttää loppuun kuluneelta. | ||||
|
21.04. 18:57 | Petri Sallinen | ||
| Vahapaperin avulla monistaminen keksittiin jo 1800-luvun lopulla. Monistuskone toimi veivaamalla tai myöhemmin sähkömoottorilla. Originaali paukutettiin kirjoituskoneella — siihen syntyi reikiä, joiden läpi painomuste puristui paerille. Vielä 1970-luvulla punk-henkisiä lehtiä tehtiin vahas-koneilla. Spriikopiokoneet taas keksittiin 1920-luvulla. 1970-luvun alussa erilaiset opintomonisteet ja koepaperit olivat oppikoulussa spriikopioita — teksti oli sinertävää ja se tuoksahti spriille. | ||||
|
21.04. 17:35 | Paavo Joensuu | ||
| Siinä on samaa näköä kuin Move4:ssä | ||||
|
|
21.04. 16:47 | Markus Selin | ||
| Tämän mukaan https://www.thepwi.org/wp-content/uploads/2022/01/22-Jan-12-DLR-Upgrade-Zoe-Wormald.pdf kuvan yksiköt kolmiyksikköisenä junana (86.4m) painavat täytyenä 171t yhdeksän telin yli eli näillä on 9,5t akeslipaino. Uudet CAF:n viisivaunuiset B23-yksiköt (86.7m) taas 184 kymmenen telin yli eli 9,1t akselia kohden. |
||||
|
|
21.04. 16:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjoituspaperin vaan piti olla kovin ohutta laatua, ja konekirjoittajattarilta vaadittiin painonnostajan otteita vanhojen Remingtoneidensa "näppiksillä" ahkeroidessaan. Ja kalkkeeripapereista vielä: - muistoissa on muinaisten tippaamis- elikkä veikkausponkien kalkkeeripaperikäytäntö, joka jatkui vielä lottokupongeissakin. Noina aikoina huijaaminen lienee ollut likimain mahdotonta. Nythän vaaditaan R-kioskeilla "vahvaa tunnistautumista"! Kysyin kerran eräältä Ärrän tädiltä, että vaatiiko venäläinen ruletti myös vahvaa tunnistautumista. Tädin ilme oli näkemisen arvoinen... |
||||
|
|
21.04. 16:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Vertti, täällä paidanhelmaetelässä talvi väisti meitä jokseenkin onnistuneesti... | ||||
|
21.04. 16:27 | Panu Breilin | ||
| Alkujaanhan tässä oli raiteita, kunnes 1920-luvulla halli rakennettiin uudelleen ja siitä tuli odotushalli. | ||||
|
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
21.04. 15:41 | Pietu Tuovinen | ||
| Kuvasarjan junia videomuodossa löytyy Youtubessa: Junia Ruotsissa ja Tanskassa: https://youtu.be/KvkLiloSfjo?si=1lsKcqx10Y_PmfD6 Junia Hampurissa: https://youtu.be/zdlMJVvcKpM?si=OZ6aljKCFMB3CDO5 |
||||
|
|
21.04. 13:57 | Vertti Kontinen | ||
| Tämän kaltaista maisemaa ei kyllä harmillisesti viime talvena paljoa nähty. Oikein loistava kuva! | ||||
|
|
21.04. 13:02 | Jouni Hytönen | ||
| Eli olisiko tuossa sitten kirjoitettu ensimmäisellä kierroksella suoraan koneella myös tuo jäljennysteksti ja tehty se viisi kopiota? Alkuperäinen 4. liikennejakson päällikölle, yksi kopio arkistoon ja neljä muuta kiertoon, 4. ratajakson ja 1. varikkojakson päälliköt mainittuina sekä ”ym.”? | ||||
|
|
21.04. 12:50 | Petri Nummijoki | ||
| Kai kalkkeeripaperia väliin laittamalla saatiin useampi kopio, ettei jokaista tarvinnut uudestaan kirjoittaa. En tiedä montako kopiota käytännössä mutta https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilipaperi meinataan, että 3-5 kopiota olisi mahdollinen. | ||||
|
|
21.04. 12:48 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno talvinen kuva. Puut varsinkin näyttävässä kuurassa. | ||||
|
Kuvasarja: Lontoo 12.-14.6.2023 |
21.04. 12:38 | Jouni Hytönen | ||
| Kesällä 2022 matkustin perheeni kanssa Skotlantiin jo Brexitin jälkeisenä aikana, mutta silloin ei kyllä vielä ollut maahantulossa eikä sieltä poistumisessa minkäänlaista kitkaa tai ylimääräisiä proseduureja verrattuna EU-aikaan. | ||||
|
Kuvasarja: Lontoo 12.-14.6.2023 |
21.04. 12:12 | Erkki Nuutio | ||
| Ikävää että UK on nyt taavallaan viisumimaa, vaikkakin menettely on kevyt. Parantuiko rajamenettelyn sujuvuus sen ansiosta? | ||||
|
|
21.04. 11:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pääjohtaja toimi myös rautatiehallituksen kokouksissa puheenjohtajana. Muuna aikana hänen ei oikeastaan tarvinnut kovinkaan paljon muuta kuin myhäillen katsella kädet taskussa virkahuoneensa ikkunasta avautuvaa näkymää. Niin ja olla selvillä siitä, mitä lähimmät alaisensa puuhasivat. Ja joskus telefoneerata muille valtion organisaatioiden kollegoilleen joistakin järjestelykysymyksistä, joiden rautateitä koskevaa osiota puitiin rautatiehallituksen kokouksissa. Jotensakin tähän tapaan, silloin valtionlaitoksen aikaan. |
||||
|
21.04. 11:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Niklas, mainintasi pitää paikkansa. Olletikin, kun itse en mitenkään ymmärrä tilanteita, joissa kynttilä piilotetaan vakan alle. Rakkaus on voimaa, tieto on valtaa, joten jokaisella on oltava mahdollisuus päästä tiedosta osalliseksi. |
||||
|
|
21.04. 11:35 | Jorma Rauhala | ||
| Kuinka paljon painaa "kevytmetro"? Ja kuinka ne uskaltaa ajaa automaatilla ilman laituriseiniä... |
||||
|
|
21.04. 11:34 | Jouni Hytönen | ||
| Aikana ennen kopiokoneiden tuloa jäljentäminen on tarkoittanut, että joku paukuttaa kirjoituskoneella dokumentin kokonaan uudelleen, lisättynä noilla jäljentämisestä kertovilla teksteillä. Jo alkuperäisestä 21.12.1939 päivätystä asiakirjasta on kirjoitettu jäljennöksiä, mutta näkyykö tästä jossakin nurkassa, montako, kun tekstissä mainitaan jäljennökset kahdelle päällikölle + ym. Yhtä ensimmäisen kierroksen jäljennöstä on tässä sitten jäljennetty kolme uutta kappaletta. Konekirjoittajilla on riittänyt hommia. Tuure Peitsara on esitellyt asian Rautatiehallitukselle ja Vilhelm Jansson on sen sitten ratkaissut. Onko peräti pääjohtaja päässyt mukaan tällaiseen suureen asiaan? | ||||
|
|
21.04. 10:40 | Niklas Savinsaari | ||
| Herra Esa, meni, mielenkiintoiseksi. Ja valottaa myös sitä puolta, että järjestäin vorgin kommentit tulvivat yli äyräin juuri niiden kuvien kohdalla, jotka sisältävät ajoneuvoja. Hienoa. | ||||
|
|
21.04. 10:37 | Eljas Pölhö | ||
| Laiturin pidennys (etenkin sen keskipisteen muutos), liikennepaikkarakennuksen muutos (lisäosa, poistaminen), vaihteiden siirto (ratapihan pidennys tai muu muutos) näyttävät samanaikaisilta pienten muutosten kanssa. Asiasta on varmasti tarkka määräys ja ohjeet, mutta ei ole toistaiseksi tullut eteeni. | ||||
|
21.04. 10:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä tuo kahden metrin haarukka tulee? | ||||
|
21.04. 10:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai sitten junan kuljettaja vaihtui tässä. Saapunut kuljettaja painui pukkariin vaihtamaan sivareita ja sitä päätä kaupan kautta kotiin, jolloin juna jäi odottamaan jatkavan kuljettajan työvuoron alkamista tai kuoriutumista toisesta suunnasta tulevasta junasta. Mistä näistä tietää. | ||||
|
|
21.04. 10:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Tepon laiturinpidennysteoria vaikuttaa hyvältä, ja voi olla selityksenä moniin muihinkin sijainnin muutoksiin, joskus jopa vain muutamalla metrillä. Eljas? | ||||
|
|
21.04. 09:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä tuli sattumakuvana. Voihan olla, että kuljettaja tarkoituksella ajoi ensin Lauritsalasta Lappeenrantaan, ja siellä sitten odotti taukohuoneella lähtöaikaan saakka. | ||||
|
21.04. 07:36 | Kari Haapakangas | ||
| Sitä paitsi valkoinenhan on skandinaavisen tyylin perusvärivalinta... | ||||
|
|
21.04. 02:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä huvittaa lisätä mukaan: Saab 99 GLE vm 1976 ja seuraavana vuonna (1977) mukaan tullut 99 Finlandian ensimmäinen versio, eli "saunanikkuna-Finlandia"...! 99 LE oli jo tuttua kauraa, samoin 99 EMS, näissä kummassakin oli Boschin ruisku. Uskoisin 164:n ja 244 autom. + ruiskun tähdänneen samoihin ostajiin, joilla fyrkka poltteli taskussa? (Volvolla ja Saabilla optioma sama tomaattilaatikko, kolmivaihteinen Borg - Warner 35.) Arvoisat herrat, menikö mielenkiintoiseksi? |
||||
|
|
21.04. 00:54 | Antti Ojala | ||
| Näin on, Heikki-herra. Huvittavaa kyllä, v. 1975 lisähintaan oli saatavilla 164 TE, joka sisälsi polttoaineensuihkutuksen, nahkaverhoilun, ilmastoinnin ja sähköisen ylivaihteen. Kaikki siis vanhoja optioita, nyt lisähintaan valmiiksi paketoituna. Jalkatilaa ei edelleenkään lisää. Vuotta myöhemmin meininki oli toinen, 264 TE oli akseliväliltään 73 cm pidempi, kuin 164 TE. | ||||
|
|
21.04. 00:01 | Heikki Jalonen | ||
| Antti, olet oikeassa. Volvo 144 akseliväli oli 2604 mm, kun 164 vastaava oli 2700 mm. Mutta nuo 96 mm koituivat vain moottoritilan hyödyksi, kuten myös painojakautuman eduksi. Kalliisti maksetuissa sisätiloissa ne eivät lisäsenttejä tuoneet. | ||||
|
20.04. 23:52 | Leevi Heino | ||
| Taitaa muuten olla jopa kolme kuljettajaa, koska kaikki veturit tulivat eri paikoista. | ||||
|
|
20.04. 23:50 | Leevi Heino | ||
| Sr3 ei tainnut olla rikki, virroittimet vain alhaalla, koska ei voi vetää junaa. Sr3 liitettiin junaan varmaankin sen takia, että se oli jo Karjaalta lähtiessä myöhässä melkein kaksi tuntia ja näin säästetään kapasiteettia. Mutta ylimääräisen Sr1:n lähettäminen Riihimäeltä on outo juttu. Oliko juna niin raskas, että tarvittiin toinen veturi? | ||||
|
|
20.04. 23:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oriveden keskusta , samoilla paikoin kuin entivanhainen Parpola. | ||||
|
20.04. 22:35 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuva Vertiltä. Mukavaa, että "nuoriso" alkaa kiinnittämään huomiota myös kuvateksteihin - myös ympäristöstä löytyy toisinaan kommentoitavaa... https://vaunut.org/kuva/173936?a=1 esim. hyvään Veetin kuvaan voisi lisätä syyn myöhässsä kulkuun jne. Aika sanomaton kuvateksti "Mattimyöhäinen". | ||||
|
20.04. 20:53 | Matti Lehtonen | ||
| Ja nyt varmaan odotellaan vallankeikauksen jälkeistä uuden valtuuston ja hallituksen järjestäytymistä ja päivitettyä pormestariohjelmaa. | ||||
|
|
20.04. 20:43 | Matti Lehtonen | ||
| Kartan mukaan asemakylän ja keskustan välillä on vajaan kilometrin asumaton taival ja kaarre kohti keskustan asemaa tuohon suuntaan Kirkkolahden ja Pikkusärkän (lampi ?) välisellä alueella. Ensimmäisen itäpää taitaa pilkottaa vasemmalla. | ||||
|
20.04. 20:12 | Timo Humalisto | ||
| Tuota lähtevien junien taulua tuli tutkittua kesän 1973. Siinä on oikeassa alakulmassa selitys PUNAINEN = PIKAJUNA. Nämä talven 1985 junat Toijalan suuntaan näyttäisivät olevan samoilla lähtöaikatauluilla kuin kesällä 1973. Iltapäivän 15.35 oli porkkana, jota käytin pari kertaa. Illan 19.15 oli Sr12-vetoinen (tai Sv12 ?) neljällä (mikäli muistan oikein) päreellä, jolla säännöllisesti perjantaisin kuljin. | ||||
|
20.04. 20:10 | Eemil Liukkonen | ||
| Tuli satunnaisesti vastaan ja tässä on todella hyvin vangittu illan, kylmyyden ja odottelun tunnelmaa! Sen lisäksi kuva näyttää hyvin vielä sen ajan, kun asiat oli vielä toisin ja nätimpiä, jopa minunkin elinaikanakin. | ||||
|
|
20.04. 18:39 | Raimo Hämäläinen | ||
| Orivesi keskusta mutta missä talot? | ||||
|
20.04. 18:17 | Daniel Nironen | ||
| Ilo silmälle. | ||||
|
|
20.04. 17:20 | Simo Virtanen | ||
| Ei valkoinen maali värikaupassa sen halvempaa ole kuin värilinenkään. Valitettavasti tämä valkoisuus on levinnyt etenkin Suomessa aivan kaikkiin liikennevälineisiin. | ||||
|
20.04. 14:31 | Antero Airola | ||
| Vielä maaliskuussa 1973 RUKin kurssi poistui junalla Haminasta. Tietääkseni vielä seuraavakin kurssi junaili ainakin alussa, mutta sitten siirryttiin linja-autoihin. | ||||
|
|
20.04. 11:49 | Juhana Nordlund | ||
| Pääsiäisliikenteessä 1988 puuvaunujakin näki pikajunien lisävaunuina. 30.3.1988 otin pikajunasta 108 kuvan sen lähtöpäässä Jyväskylässä. Reitin toinen pää oli Turussa. Kuva Jyväskylästä: https://vaunut.org/kuva/4564 | ||||
|
20.04. 11:36 | Jukka Ahtiainen | ||
| Näkymä aikaisemmin samalta puolelta rataa samaan suuntaan https://vaunut.org/kuva/122661?u=2471&paik=Haukivuori&tag0=16%7CIC%7C |
||||
|
20.04. 00:31 | Uwe Geuder | ||
| Milloin semmoinen on tullut? Ei ole monta kuukautta, kun en ole vielä maksanut mitään. Edit: Tavallaan se on edelleenkin alennus. 0,50 € halvempi kuin tiskiltä ostettuna. Mutta omalla ATK:lla ostettuna se olisi vielä kerran 0,50 € halvempi. |
||||
|
20.04. 00:28 | Mikko Ketolainen | ||
| Mikähän on syynä, että tähän on joskus laitettu tuo valo- ja äänivaroituslaitos? Tuo taustalla näkyvä kouluko? | ||||
|
|
20.04. 00:23 | Uwe Geuder | ||
| Kävin Suomessa ensimmäinen kerta elämässäni juuri Turussa 2,5 vuotta myöhemmin. Silloin puuvaunut olivat jo ainakin Turun seudulta häipyneet. Olin jo silloin kiinnostunut rautateistä enkä ollut kertakaan nähnyt puuvaunua museoliikenteen ulkopuolella. Jos semmoinen olisi näkynyt, se olisi jäänyt muistiin ja myös diafilmiin. En tiedä, milloin puuvaunut ovat häipyneet Länsi-Saksan liikenteestä. Arvaus olisi viimeistään 50-luvulla ehkä joltakin sivuradalta, pääradoilta luultavasti jo 30-luvulla? Syksyllä 1987 tuossa seisoi porkkana. Oliko sama aikataulu vielä siellä, siitä en ole ihan varma. Saattanut olla. Ehkä myös Huru näkyi, vaikka pikajuna Helsinkiin oli Alstikan vetämä. Edit: Maailma on pieni, vain 5 päivä sitten aihe "Puukoristen vaunujen säännöllisen käytön päättyminen" on ollut esillä keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15986.msg122858 Tuon mukaan se näyttää hyvin mahdolliselta, että puuvaunut häipyvät Turun seudulta juuri 1985 ja 1987 välillä. Vaikka Uuteenkaupunkiin on ilmeisesti myöhemminkin käytetty joskus yksi vaunu. Voi tietysti olla, että ihan yksittäisiä vaunuja oli vielä, mutta minä en sattunut näkemään niitä. |
||||
|
|
19.04. 23:44 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
19.04. 23:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Vasemmalle on haarautunut Sysmäjärven sorakuopan vaihde. | ||||