Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 09.04. 09:32 Erkki Nuutio  
  Etkä mitään alle 45 000 euron (paitsi ehkä vauraammista maista uitettuina).
kuva 09.04. 09:00 Esa J. Rintamäki  
  Aika vekkuli tuuletusparvekerakennelma vasemman puoleisen "kolmion" alla...?
kuva 09.04. 07:58 Jari Välimaa  
  Kohta et löydä enää hybridiäkään...
kuva 09.04. 07:30 Jarno Piltti  
  Tyylikäs osa kuvaa tuo kävelijähahmo reunassa. Vuoden 1963 Rautatiehakemisto on aiempien vuosien painoksiin verrattuna lyhytsanainen: Vesijärvi: ylemmän palkkausluokan 2 luokan kirjurin ja 2 asemamiehen hoitama Lahden aseman alainen satama. Asuntoja 1 kpl 3 h ja k ja 1 kpl 2 h ja k. Lähteviä lähetyksiä 500, mistä 200 vaunukuormia, ja saapuvia vaunukuormia 100 kpl/kk. Laivaliikennettä Jyväskylään. Liikennöitsijöinä esiintyvät mm Rauma-Repola, Lahden Lasitehdas ja Enso-Gutzeit. Koulut ks Lahti.
kuva 09.04. 07:19 Jarno Piltti  
  Nätti kuva nätistä junasta, kokonaisuus kuin suoraan gfaafikon työpöydältä.
kuva 09.04. 07:17 Jarno Piltti  
  Ohhoh. Onkohan todella yhä VR:n vaunu?
kuva 09.04. 07:15 Jarno Piltti  
  Mainitsemisen arvoinen merkintä myös Viron maatunnus 26. Vaunu on mallia 13-2114-07 (mikä ei siis suoraan merkinnöistä ilmene).
kuva 09.04. 07:12 Ari-Pekka Lanne  
  Sr1 3018 »on löytänyt kuosiinsa sopivan vaunuston»; https://vaunut.org/kuva/58913 .
kuva 09.04. 07:11 Tuomas Pätäri  
  Sen verran täytyy korjata, että sävyt ovat aamun :) Juna oli Haminan radalla koeajotöissä suunnilleen virkatyöpäivän ajan (kahdeksasta neljään) ja tässä on menomatka sinne. Kuva on otettu noin vartin yli seitsemän.
kuva 09.04. 07:07 Tuomas Pätäri  
  Vuoden 2023 saman yhteysvälin tad(x)-junalla oli kulkuja vain kerran viikossa ja yhteys jäi muutaman kuukauden mittaiseksi, toivottavasti tämä vakiintuisi. Vai onko kuljetettava tavara sen laatuista, että tarvetta on aina vain silloin tällöin muutaman kuukauden ajan?
kuva 08.04. 23:00 Heikki Jalonen  
  Siellä lienee pysäköitynä korkeaylellinen Toyota Corolla, noin suunnilleen sitä 1968 kuosia.

Mutta mikä on tuo kinoksen suojaan piilotuva Vesijärven nopeimman titteliä ehkä tavoitellut urheiluvene? Jonka moottoriin omistajansa ei ole tainnut kovin luottaa - hankaimet kun niin ovat hyvin esillä...? Jokin muinainen RaisSport tai Hariscop?
kuva 08.04. 20:45 Noah Nieminen  
  Tuo toinen taitaa olla 2559.
kuva 08.04. 20:24 Eemil Liukkonen  
  No kappas! Nätisti juna eroittuu taustasta, kun alkukevään värittömyys ja illan tuomat lämpimät sävyt ympäröivät vihreää junaa. Kuvaushetkellä varmaan onneakin on ollut matkassa ja se on hyödynnetty mallikkaasti.
kuva 08.04. 19:27 Pasi Seppälä  
  Tasalaatuinen ja ihan nätin värinen juna. Ja kun kaikenlainen "greeni" on vielä muotiakin.
kuva 08.04. 19:17 Teemu Saukkonen  
  Onpa napakka kokoonpano. Vihreämpi kuin mikään.
kuva 08.04. 18:50 Lasse Holopainen  
  Jalkaanmenevyys
kuva 08.04. 17:44 Juha Toivonen  
  Jouduin valitettavasti ostamaan uuden hybridi SUV:n, sillä en löytänyt enää alle 45 000 euron automaattivaihteista bensiinikoneista sellaista viiden vuoden takuilla, yhdenkään Suomalaisen autoliikkeen valikoimista.
kuva 08.04. 15:12 Joonas Viita  
  Voisin veikata että vähintään 90-luvun puolivälin jälkeen täällä ei ole paljoa kulkenut mitään. Itseäni myös kiinnostaisi tietää tarkempi liikennöinnin päättymisen ajankohta.
kuva 08.04. 15:12 Noah Nieminen  
  Kiitoksia!
kuva 08.04. 15:05 Ari Virtanen  
  Milloinhan on viimeksi ollut liikennettä? Alkaa Pori-haapamäki linjan hylätytkin osuudet näyttämään melko äskettäin liikennöidyiltä tähän verrattuna. Toki siellä varmaan tehty raivailuja välillä.
Kuvasarja:
Sokeri, Suomen makein seisake
 
08.04. 14:51 Jouni Hytönen  
  Joskus takavuosina hekoteltiin, että meillä on sokeritehtaan rakentamia vetureita, mutta millaista olisikaan veturitehtaan tekemä sokeri? :)
Kuvasarja:
Sokeri, Suomen makein seisake
 
08.04. 14:50 Joonas Viita  
  Näinhän asia tosiaan on, virheellinen tieto korjattu pois.
Kuvasarja:
Sokeri, Suomen makein seisake
 
08.04. 14:22 Jorma Rauhala  
  Turengin Sokeritehdas Oy:n konepaja on ollut olemassa jo heti tehtaan alkuvuosista lähtien. TS-sokeritehdas kun kävi vain osan vuotta, toiselle puolelle vuotta saatiin töitä konepajan kautta.
Saalastin historiikissa kerrotaan että 1953 ja 1954, kun Valmetillakin aikoinaan työskennellyt Tapio Saalasti oli ostanut Sotevan varastosta kaupaksi käymättömät kapearaiteiset MOVE-veturit, niin niitä levennettiin juurikin Turengin Sokeritehtaan konepajassa. Ja Otsoja rakennettiin alusta alkaen myös 1950-luvulla Turengissa.
TuMe tuli myöhemmin Turengin sokeritehtaan metallipuolen tuotenimeksi. Turengissa toimii nykyään veturitehtaan perillisenä Tume-Agri Oy:n konepaja.
https://tumeagri.fi/yritys/
kuva 08.04. 12:58 Esa J. Rintamäki  
  Herra Mikko, tulin jotenkin ajatelleeksi, että lopputuloksen kannalta tarkasteltuna sytytystavalla ei liene enää kovin suurta väliä...?

Kumpikin syy on "erinomaisen" todennäköinen.
kuva 08.04. 11:23 Jarno Piltti  
  Voi tosiaan ehkä olla että nämä on myyty asiakkaalle jollain muulla kuin Pininfarinan suunnittelulla.
Kuvasarja:
Junia Hangon radalla
 
08.04. 07:44 Noah Nieminen  
  Sitä tässä olen miettinyt itsekin. Olisi mielenkiintoista nähdä jossain vaiheessa myös Sr2.
kuva 08.04. 06:00 Mikko Mäntymäki  
  Sattuuko kukaan tietämään mikä tuon ladon poltti rautatien länsipuolelta? Itse veikkaan että salama tai ilkivalta.
kuva 08.04. 01:24 John Lindroth  
  Joka Mossen ostaa se Mossen pitää on edesmenneen tuntemani kunnioitettavan veturinkuljettajan lause!Ja osti Mossen!Upeammaks ei auton tarina muutu!
kuva 08.04. 00:57 John Lindroth  
  Komea on!
kuva 07.04. 22:40 Jorma Toivonen  
  Hienoa, että Riihimäen seudulta löytyy tuoretta verta tämän oivallisen harrastuksen pariin. Me vanhat eläkeläiset voimme hyvillä mielin lopultakin heittäytyä laakereillemme lepäilemään. Tosin ensin pesulle - senverran on viimeaikoina lotissut pas.... (lokaa) niskaamme kuvistamme.
Kuvasarja:
Junia Hangon radalla
 
07.04. 22:23 Jouni Ijäs  
  Vähiin on käyneet deeverit Hangon radalla. Koskahan täällä nähdään ensimmäinen omin konein kulkeva Dr19
kuva 07.04. 19:53 Leevi Heino  
  Pitäisi tehdä kolmioraide Hyvinkäälle, että pääsee suoraan :)
kuva 07.04. 17:45 Tuomas Pätäri  
  Tuon raidegeometrian kuvaaminen vaatii melko monimutkaisen kaavan. Hieno kuvasetti Nummelan seudun liikenteestä!
kuva 07.04. 15:39 Veeti Pietilä  
  Eikö voi ajaa suoraa junaa Kirkniemi-Vuosaari?...
kuva 07.04. 15:33 Leevi Heino  
  Sama vaunusto meni Vuosaareen 3188:ssa. Taitaa olla aika yleinen jatkoyhteys Kirkniemen junalle.
kuva 07.04. 13:37 Kari Haapakangas  
  Kappas, eipä uskoisi, että Suomessa on kaksin kappalein noin kummallisen nimen omaavia kyliä. Se pohjoisempi ei kyllä liity mitenkään rautatiehen, ja Ängeslevänjokikin ehtii juuri yhtyä Temmesjokeen ennen Pohjanmaan radan kohtaamista.
kuva 07.04. 13:08 Eljas Pölhö  
  Vertaa 1960 raidekaavioon https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15963.0
kuva 07.04. 13:08 Eljas Pölhö  
  Vertaa 1960 raidekaavioon https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15963.0
kuva 07.04. 07:14 Jari Välimaa  
  Vähän faktaakin

Tilannekatsaus Q4/2024

Vuoden 2024 loppupuolella täyssähköisen autokannan kasvu palasi ennätysvuoden 2023 tasolle nostaen sähköautojen osuuden Suomen autokannasta 10,3 prosenttiin. Vuodenvaihteessa teillämme liikkui 285 146 sähköautoa, joista täyssähköisiä 118 297 kpl edustaen 41 % kaikista sähköautoista

Nykyisessä haastavassa markkinatilanteessa käytettyjen sähköautojen maahantuonti on nousemassa työsuhdeautojen rinnalla yhä vahvemmaksi sähköautokannan kasvun tukijalaksi ja sähköauton hankinnan mahdollistajaksi yhä useammalle. Peräti 77 % käytettynä maahantuoduista henkilöautoista oli ladattavia.

Täyssähköisten kuorma-autojen ja pakettiautojen rekisteröinneissä nähtiin vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä selkeä kasvupyrähdys, johon omalta osaltaan vaikutti hankintatuen päättyminen vuoden 2024 lopussa.

Suuritehoisten latauspisteiden määrä kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä ennätyksellisesti 565 latauspisteellä nostaen koko vuoden latauspistemäärän 1 456 latauspisteeseen. Samalla latausverkoston palvelutasoa kuvaava BEV/CCS -suhdeluku parani ollen vuoden lopussa 28.

Toistaiseksi raskaamman ammattiliikenteen latausmahdollisuudet ovat perustuneet pääosin varikko- ja terminaalilatauspisteisiin. Liikenteen infratuen kilpailutuksen tulokset ennakoivat raskaamman ammattiliikenteen latausmahdollisuuksien paranemista Suomen pääteillä lähivuosina.

Sähköistymiskehityksen ratkaisevat pääosin yksityisen sektorin ja kotitalouksien taloudelliset panostukset nollapäästöisiin sähköajoneuvoihin sekä sähköajoneuvoja palveleviin latausinfrahankkeisiin.

Vaikka Euroopan sähköistymiskehitys hieman tasaantui vuonna 2024, täyssähköautojen globaali myynti kasvoi Kiinan johdolla uuteen ennätykseen. Johdonmukaisesti alenevaan suuntaan kehittyvät ja toimijoille ennustettavat päästönormit takaavat nopeamman sähköistymiskehityksen myös Euroopassa.

Muuttuvassa toimintaympäristössä parhaiten markkinaosuuksien kasvattamisessa pärjäävät toimijat, jotka teknologiaosaamisen lisäksi onnistuvat rakentamaan arvoketjunsa kilpailijoitaan kilpailukykyisemmäksi.

Suomelle avautuu digitaali- ja sähköosaamisen, mineraalivarojensa sekä uusiutuvan energian potentiaalinsa myötä mahdollisuus ottaa aikaisempaa suurempi rooli eurooppalaisissa arvoketjuissa.

Suomen yksi vahvuuksista liittyy systeemitason muutokseen, jossa täyssähköiset ajoneuvot, kattava ja älykäs digitaalinen latausinfrastruktuuri sekä päästötön sähköntuotanto yhteensovitetaan digitaalisten ratkaisujen avulla saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Käyttövoimamurros johtaa liikenteen yhä vahvemmin kestävään ja puhtaaseen sähkötalouteen, jolla tarkoitetaan liike-elämän, yritysten, kuluttajien sekä yhteiskunnan kehittymisen ja kasvun mahdollistavien sähköisten teknologioiden ja niiden hyödyntämiselle suotuisan toimintaympäristön muodostamaa kokonaisuutta.

Tieliikenteen kasvupolussa sähkötalouteen yhdistyvät, kuluttajien ja käyttäjien, yhteiskunnan tavoitteet ja hyödyt sekä uuden liiketoiminnan positiiviset talousvaikutukset.

Tilannekatsaus Q4/2024 https://teknologiateollisuus.fi/emobility/wp-content/uploads/sites/9/2025/01/2024-Q4-SahkoinenLiikenne-tilannekatsaus-2025-01-24-jaettava.pdf
kuva 07.04. 04:58 Esa J. Rintamäki  
  Herra Joel, kyseessähän on kenttäkoe: "kuinka kauan Expt:n näennäinen eheys vielä nostattaa tuhoamisvimmaa paikallisessa vandaaliyhteisössä?" Tosin pyromanian prosenttiosuutta ei ole vielä selvitetty.

(Huom. Vaara joutua kokemaan humoristista sarkasmia !)
kuva 07.04. 04:45 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, jotkut silti antavat autokaupassa huijata itseään kuvittelemaan olevansa ylemmässä yhteiskuntaluokassa. Tärkein, mitä autokaupat ikinä myyvät, on silkka mielikuva tai fantasia. Vrt. Lacoste-merkki Pössöö 205:n sivupellissä joskus vuonna yks ja kaks. Sen "imagoa" paisuteltiin myös tekemällä 205:stä aivan perkeleellis-saatanallinen ralliohjus, joka oli ihan täysin irrallaan todellisuudesta!

Ainoa yhtäläisyys sillä ja "Arska Pieriäiselle" myytävällä 205:llä oli ulkomuoto ja ratin keskiössä oleva logo.

Olihan uusliberalismin jumalatar, rautarouva Margaret Thatcher julistanut suurenmoisen totuuden: "mies, joka ei ole hankkinut ensimmäistä omaa autoaan ennen 30-vuotissyntymäpäiväänsä, on pelkkä luuseri".

Samaa mielikuvanmuokkausta harjoitettiin kaahauselokuvilla. Esimerkiksi "Eleanor"- eli "Pöllitty 60 sekunnissa" - leffan jälkeen huvitti Mäntässä katsella ja kuunnella, kun amisjonnet kiljuttivat "koottujen teostensa" Silestone-renkaita saamansa "intensiiviautokoulutuksensa" rohkaisemina.

Saas vaan nähdä miten tässä kulkuneuvokulttuuripelissä käy? Meneekö joku metsään ja pahasti, muistaen sen tosiasian, että kuitenkin jossain labrassa tai suunnittelukonttorissa mietitään päät puhki sitä edelleen kehittämistä...

Muistaen tietenkin sen, kuinka hyvinvointiyhteiskuntaa hajotettaessa rikotaan myös ihmisten yhteisöllisyyttä, "Aja nyt sinäkin mies omia polkujasi uudella Splotzmobile Elektrikal 220 V Super Sportilla, olethan oman onnesi seppä ja ennen kaikkea menestyjä!"

Eikä kimppakyydeistä enää puhuta halaistua sanaakaan...?
kuva 06.04. 22:46 Joel Kuikka  
  Mitä varten tää vaunu edes on tuolla?
kuva 06.04. 19:05 Erkki Nuutio  
  Henkilöautot ovat (ainakin niiden olisi syytä olla) käyttäjiensä kulku- ja kuljetustarpeiden edellyttämiä tarve-esineitä.
Maamme elää vuodesta toiseen kroonisesti yli varojensa. Jotkut luulevat että näin voidaan jatkaa ja useimmat vähät välittävät.

On silti uskomatonta miten ylivihreiksi hurahtaneet vaativat kansaa romuttaen hävittämään 99% kelvolliset, vain muutamien vuosien ikäiset polttomoottoriautonsa - sekä ostamaan tilalle vähintään kaksi kertaa kalliimpia sähköautoja.
Jokaisesta tällaisesta ostoksesta valuuttavarantomme kärsii noin 40.000 euroa - siis sadastatuhannesta tällaisesta ostoksesta valuuttavantomme supistuu noin 4 miljardia euroa. Siis VUODESSA, ainakin lähimmän kymmenen vuoden aikana!

Niin taitavia sellun ja paperin viejiä ei Suomessa ole, jolla valuuttavarannon vuotuinen 4 miljardin haaskaus tulisi kuitatuksi edes puolisksi!

Raskaiden ajoneuvojen lähitulevien EU-säädösten päättäjät ovat hurahtaneita, ikävä kyllä.
En murehdi kohteita, joissa akuilla, tarvittaessa välilatauksin voidaan kohtuullisesti hoitaa kuljetustehtävät.
Osa kuorma- ja linja-autojen kuljetustehtävistä on tällaisia.

Ongelma sensijaan on erityisesti tavaroiden kaukokuljetukset. Niitä tehdään valtavassa laajuudessa tehokkaasti kuorma-autoyhdistelmillä.
Jos pyrittäessä nettopäästöttömyyteen vaaditaan, kuten hurahtaneet säätelijät vaativat, että se on tehtävä paineistetulla vedyllä, täytyy vety puristaa 700 bar paineiseksi ja kuljettaa se lukuisissa järkyttävän hintaisissa (vuosittain NDT-tutkittavissa) 700 bar pöntöissä auton mukana. Kun ajonaikainen kulutus alentaa paineen noin 300 bar suuruiseksi, täytyy huoltoasemalla tehdä uudelleenpumppaus 700 bar paineeseen.
Huoltoasema ei ole mikään Suomessa totuttu, koska 700+ bar painetasoon pystyvä pumppulaitos maksaa luokkaa 10 miljoonaa euroa ja sitä pyörittävä sähkömoottori vaatii suoran kytkennän valtakunnanverkkoon.

En jatka aikasyistä näiden tosiasioiden esilletuomista. Totean vain, että kuvatuilta ongelmilta vältyttäisiin (nettopäästöttömyydestä siis tinkimättä), jos puristetun kaasu- tai nestemäisen vedyn sijasta käytetään nestemäistä e-metanolia (tai e-dieselöljyä).
Se on muuten samaa e-vetyä, mutta on nesteytetty sijoittamalla molekyyleihin ilmasta erotettu hiiliatomi. Moottori palauttaa toimiessaan hiiliatomin takaisin ilmakehään. Jokseenkin muutoksettomat polttoainesäiliöt ja -varusteet kelpaavat metanolille kuin dieselpolttoainetta käytettäessä. Sama koskee huoltoasemien laitteita. Polttoainetäydennysten välikään ei muutu (vedyn yhteydessä se on puolittunut).

Ongelma toki on, että e-metanoli on vielä (mm. estettyjen jalostamoinvestointien vuoksi) noin kolme kertaa kallimpaa kuin esimerkiksi kivihiiltä käyttäen jalostettu metanoli (lopputulos on identtinen). Tunnistaminen kumpi on kyseessä voitaisiin toteuttaa väriaineella (kuten nykyään polttoöljylle) tai aukottomalla logistisella seurannalla (on käytössä jossain laajuudessa Hollannissa)
Viherhurahtaneet eivät halua uskoa näihin menetelmiin, Niiden myötä e-polttoaineet kuitenkin nopeasti halventuisivat lähelle perinteisten hintoja mm. tehokkaiden uusien jalostamoiden ansiosta.
Siksipä pattitilanne vallitsee kun EU-säätelijät ainakin vielä toimivat kuten Elokapina - istuvat keskellä ajorataa ja estävät nettopäästöttömyyden järkevän toteuttamisen.
Hulluimmat vieläpä yhä kuvittelevat tuloksiin päästävän raskaassa tieliikenteessä polttokennoja käyttäen !!!
kuva 06.04. 15:37 Jimi Lappalainen  
  Ruskea on tämän numeroa pienempi sisar: https://vaunut.org/kuva/120204
kuva 06.04. 15:32 Jari Välimaa  
  Tämä on hyvä dokumentti kaikille sähköautoille epäileville. Tämän dokumentin jälkeen Suomessa on tapahtunut pieni vallankumous latauspaikolla viimeksi ABC Heinola 26 suurnopeus latauspistettä : https://latauskartta.fi/

https://areena.yle.fi/1-50334044
kuva 06.04. 15:24 Petri Nummijoki  
  Jos tarkoitetaan Sr1:n "kabiinia" niin veto taisi ulottua sinne asti alun perin https://vaunut.org/kuva/68091.
kuva 06.04. 15:19 Juhani Katajisto  
  Ruoholahti on ollut vilkas paikka. Siellä on riittänyt vaihtovetureilla töitä niin, että niitä on lähetetty Pasilasta vaihtotöihin ainoastaan Ruoholahteen. Esim. L1 790 oli 9.9.1939 työssä siellä klo 11.47-20.00. Onneksi näitä Ruoholahdessa työskennelleitä vetureita on säilynyt mm. Honkasen Peten ja hänen yhteistyökumppaneidensa keräämissä työkirjoissa.
kuva 06.04. 15:14 Mika T. Polamo  
  Ehtikö tämä aerodynamiikan osaamisnäyte olla vesivanerin ruskea?
Kun tällaisen designkukkasen näin ensi kertaa luulin että se on tilapäinen vanerikoppi jonkin Hk:n päällä.
Kesti vuosia ennenkuin tajusin että sehän osaa liikkua ihan itse.
Varmaan näistä syistä toosa on yhä minulta kuvaamatta.
kuva 06.04. 15:06 Mika T. Polamo  
  Tilapäistä selvästi. Samanmoisia kylttejä on tiet täynnä. Naaman kanssa ja ilman. Kepu on taas asialla:


https://keskusta.fi/kuntavaalit-2025/ehdokkaat/riihimaki/anssi-kemppi/

(En ole kannattaja)
kuva 06.04. 14:34 Lasse Holopainen  
  Huomasin, että se oli lainausta, mutta onko sanoja toimittaja tai joku muu, sisältyy siihen silti samoja ongelmia.
kuva 06.04. 13:39 Jaakko Pehkonen  
  Voisiko johtua siitä että kyseessä ns. tilapäinen rajoitus?