| 
							 | 
						04.11. 01:37 | Leevi Halonen | ||
| Samaa mieltä Petrin kanssa. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 23:21 | Juho Rintala | ||
| Toinen Sr3 oli muistaakseni Sr3 3353 kun vilkaisin. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 23:06 | Otto Tuomainen | ||
| Teoriassa 242-sarjan vetureita tarvitaan päivittäisessä pikajunaliikenteessä vain yksi kappale. Tämä veturi tekee kaksi edestakaista matkaa välillä České Budějovice - Plzeň pikajunissa R 658, R 665, R 666 ja R 657. Käytännössä 242-sarjalaisia näkee säännöllisesti myös muissakin tämän reitin junissa. Mutta hyvin vähiin käyttö on mennyt. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 22:58 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllähän kuvausretkellä käytetty kulkuneuvo on syytä sisällyttää kuviin. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 22:56 | Aki Karvonen | ||
| On kyllä mukava aamuyön tunnelma ja harvinainen vieras tällä rataosalla! Tykkäsin myös muista sarjan kuvista. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 22:49 | Antti Ojala | ||
| Sattumakuva. - Mielestäni hienointa olisi, ettei täällä tungettaisi mitään kalustokalustokalustoa kuviin, vaan esiteltäisiin esimerkiksi joukkoliikenteen matkustajia ja ammattilaisten työskentelyä. Sillä, ilman kyytiä tarvitsevia asiakkaita ja palvelua tuottavaa ammattihenkilöstöä, kaluston merkitys on m i t ä t ö n . | ||||
| 
							 | 
						03.11. 21:48 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| mahti kuva Hugo! | ||||
| 
							 | 
						03.11. 21:37 | Tauno Hermola | ||
| Kuka tämän nykyinen omistaja on ja mitä voisi tarkoittaa alussa neljännessä kommentissa mainittu "omistussuhteiden selkeytyminen lähitulevaisuudessa"? | ||||
| 
							 | 
						03.11. 21:26 | Juho Rintala | ||
| Suuret kiitokset | ||||
| 
							 | 
						03.11. 21:22 | Leevi Heino | ||
| Kiva kaarrekuva! | ||||
| 
							 | 
						03.11. 21:17 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Juho. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 21:16 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin upea kuva Niklas. | ||||
| 
							Kuvasarja: Tavarajunia Hillosen ja Mikkelin välillä kesällä ja syksyllä 2025  | 
						03.11. 21:10 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja, näitä lisää! | ||||
| 
							 | 
						03.11. 21:09 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on upea syksykuva! | ||||
| 
							 | 
						03.11. 21:02 | Jukka Martio | ||
| Upea kuvasarja. Monet kuvauspaikat lienevät vaatineet kiipeilyä. Erityinen kiitos siitä, että kuvauspaikat on merkitty karttaan. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 20:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämä oli sama aamu, kun Lahdessa puolen sataa autoa kolaroi. Itsekin törmäsin vastaavanlaiseen äkkinäiseen "20 metrin näkyvyys" -sumuun ja liukkauteen Valkealan kirkonkylän kohdalla. Myös muiden isompien vesistöjen kohdalla Vuohijärvellä ja Hillosessa oli sumua, mutta kevyempää eikä vastaavaa liukkautta. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 20:20 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Yleisesti syysaikaan tälläiset junat ajetaan tuplavetoisina. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 20:14 | Panu Breilin | ||
| Hangonsaaren juna lehtikelistä johtuen kaksinvedolla. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 20:12 | Panu Breilin | ||
| Näitä VR:n omistamia Vop-vaunuja seisoo pienempi määrä myös Pieksämäellä. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 20:04 | Panu Breilin | ||
| Vaunut 2 ja 3 olivat tosiaan Honkataipaleella 80-luvun alussa. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän sarjan sotilasvaunuissa oli valaistuksena kynttilävalaistus. Lämmityslaitteena tavallinen konduktöörivaunun kamina. Kahdennettunako? Tämän numerosarjan vaunut hylättiin v. 1979. Nro 21501 jo v. 1977.  | 
											||||
| 
							 | 
						03.11. 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, paljastan pääni ja kumarran vankan tietämyksesi edessä. Asia näyttää kiinnostaneen sinua vaikka kuinka ja paljon. Kiitos sinulle!  | 
											||||
| 
							 | 
						03.11. 19:09 | Juha Toivonen | ||
| Lähinnä kyse on kai vaunupulasta? Vetureiden toimitukseen on saatavissa tuntuviakin helpotuksia, jos vain tilaavan operaattorin varallisuus sen kestää. Toivottavaa kuitenkin olisi. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 18:57 | Ilmari Tommola | ||
| Tämän kuvan äärellä tulee syvällinen olo. Kaunista! | ||||
| 
							 | 
						03.11. 18:56 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö Dr13-vetureissa ollut kuitenkin jonkinlaista synkronointia sen suhteen, että molemmat koneistot nostivat kierroksia samanaikaisesti? Ei siis voinut olla sellaista tilannetta, että nopeassa tehojen nostossa toisella koneistolla olisi ollut esim. jo porras 20 päällä ja toisella vaikka vasta porras 18? Korvakuuloltakin Dr13-veturin moottorit tuntuivat reagoivan hyvin samanaikaisesti eli mahdolliset erot olivat niin pienet, että ihmisaistein asiaa ei havainnut. Tosin en muista eroa havainneeni kasinvetoon kytkettyjen Dv12-vetureidenkaan tehojen nostossa mutta sen sijaan kaksinvetoon kytketyissä Dr16-vetureissa (tai ainakin joissain yksilöissä) oli aivan selvästi havaittava viive eli apuveturi nosti tehoja ehkä 1-2 sekuntia johtoveturin jälkeen. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 18:48 | Joonas Kuittinen | ||
| Ehdotettu on. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 18:37 | Juha Toivonen | ||
| Sen ainoan junaparin kerran, jonka olen saanut viettää sotilasjunassa, (1986), ei Eims-vaunut olleet kalustona. Pari Em-vaunua kapiaisille ja Gblk/Gbkk vaunuja mosuille, sekä tämän lisäksi avovaunut, jotka olivat kuormattuna kalustolla. No....menihän se joten kuten noinkin. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 18:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Itse asiassa Dr13:n koneistoja ei sen kummemmin synkronoitu, hra Esa. Tunnetusti rakastan vertauskuvia, ja Dr13:han voidaan ajatella kahtena kolmiakselisena dieselsähköisenä veturina, joita käytetään aina parissa: kummassakin on MGO V 16 1400 hv, generaattori ja ajomoottori ja kolmiakselinen alusta, joka vetää. Jos tällaista paria ajettaisiin, ei tehoissa olisi synkronoinnin tarvetta, vaan kumpikin vetäisi sen minkä vetää. Sama tilannehan on siinä toisessa teknisessä MGO-toteutuksessa, jossa on neljä akselia alla ja jotka voidaan kytkeä pariksi; ei siinäkään ole ajossa tarvetta minkäänlaiselle synkronille.  Dr13:n ohjauksessa on muistaakseni (tarkistamaton tieto) 87 ihan analogista välirelettä, ja niistä yksi on ns. tasapainorele, joka kyllä tarkkailee koneistojen välistä jännite-eroa; se on enemmänkin varoittamassa vikatilanteista kuin siksi, että koneistot vetäisivät keskenään tasan samalla voimalla. Jos Dr13:ssa toinen koneisto kävisi 1200 rpm ja toinen 1400 rpm, ei siellä konehuoneessa mikään mossahtaisi, vaan molemmat koneistot kävisivät ihan normaalisti. Kumpikin koneisto voi käydä ihan, saanee sanoa, 100% itsenäisesti ja kummassakin on oma tehonsäätö 0-20 ajoporrasta (sillä kuuluisalla suurtartunnalla tämä tihennetään kaikkiaan 28 ajoportaaseen) ja ne oletettavasti yleensä käyvät samalla ajoportaalla ja kierrosluvulla ja niinmuodoin tehollakin, mutta siis tiukkaa teknistä kontrollia tälle ei ole; veturinkuljettaja voi kierroslukumittarista seurata tilannetta niin halutessaan; Dr13:n kierrosmittarihan näyttää vain toisen pääkoneen kierrosluvun, ja toinen tulee näkyviin vasta nappia painamalla. Mainitsemasi MAN:ien kierrosluvut näyttäisivät olevan haarukassa 470-520 rpm. Männän nopeus on silti ihan miehekäs, kun iskun pituus on 46 cm. Siinähän tulee moottoriöljyn leikkautuminen vastaan, kun männän nopeutta riittävästi nostetaan, mutta voisi kuvitella tuollaisissa koneissa olevan mukavasti turvamarginaalia, vaikka sota-ajan öljyt olivat toista kuin Mobil 5000 All-Season XL Extra Lifetime tai mitä nuo Tokmannilla nyt myyvätkin. Melko harvakäyntinen diesel käy hiukan vähemmällä polttoaineella kuin nopeakäyntinen ja mm. siksi GE on ollut haluton lähtemään modernien nopeakäyntisten veturimoottoreiden kierrosalueelle 1500...1800 rpm, ja GE:n koneet ovat perinteisesti käyneet korkeintaan noin 1100 rpm ja Dr20:n GE Powerhaul P616:ssa ei huimasta ahtopaineesta huolimatta oteta kaikkea saatavissa olevaa litratehoa irti, vaan käytetään Miller-työsykliä, jolla saavutetaan pienempi polttoaineen kulutus, huolimatta 1500 rpm kierrosluvusta. Moottorin tausta viekin Jenbachin kaasumoottoreihin, eli se ei ole tyypillinen GE:n dieselmoottori.  | 
											||||
| 
							 | 
						03.11. 18:28 | Mikko Herpman | ||
| Hienoa nähdä että on lisääntyvää liikennettä. Vaan kalustopula etenkin vaunuista taitaa hidastaa tätä kuviota. Kyllä vaan olisi toivottavaa että raideliikenne lisääntyisi, vasta kun ajelin tuolla Uimaharju - Lieksa välillä, todella paljon rekkoja kuljettaa tavaraa kahden paikan välillä. Rata menisi kutakuinkin pihasta pihaan.. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 18:22 | Antton Karhu | ||
| Kahdelle ensimmäiselle Pendino plus-junalle on annettu nimet Lempi ja Sulo, jotka aluksi ymmärtääkseni kulkevat pääsääntöisesti Helsinki-Turku ja Turku-Helsinki väliä. VR on järjestänyt nyt sivustollaan nimikilpailun yksiköille, jotka tulevat kulkemaan Helsinki-Oulu ja Oulu-Helsinki väliä. Kannattaa käydä ehdottamassa niille nimet. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 17:32 | Juha Toivonen | ||
| Hyvä kuva. Näitä lisää! | ||||
| 
							 | 
						03.11. 17:31 | Juha Toivonen | ||
| Erinomainen kuva! Kiitos tästä. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 17:26 | Juha Toivonen | ||
| Sehän vain tarkoittaa, kuinka yksityiset kyvykkäät rautatieoperaattorit valtaavat ansiokkaasti aiemmin ylihintaisia rahtimarkkinoita yhdistettynä jäykkään suomibyrokratiaan. Vaan nyt se lienee loppu. Aivan erinomainen kehityssuunta, ja toivottavasti tuo suunta vain vahvistuu tulevaisuudessa! | ||||
| 
							 | 
						03.11. 17:23 | Isto Pallaste | ||
| Herttoniemi? | ||||
| 
							 | 
						03.11. 16:36 | Juho Rintala | ||
| Lempi lukee junan kyljessä, ohjaamon oven lähellä | ||||
| 
							 | 
						03.11. 16:28 | Veeti Pietilä | ||
| Nyt kiinnostaa miksi havaintoihin on kirjoitettu "Lempi". Onko se jokin lempinimi junalle? | ||||
| 
							 | 
						03.11. 14:33 | Joonas Kauppinen | ||
| Onko tämä Espoossa? | ||||
| 
							 | 
						03.11. 14:06 | Samu Matosaari | ||
| Korjauksena tuohon operaattoriin, että se oli PMRY (Porvoon museorautatieyhdistys) :) | ||||
| 
							 | 
						03.11. 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen presiis samaa mieltä kuin muutkin kommentoijat, mitä kuvan laatuun tulee. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 10:50 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onko Toijalasta Turun suuntaan kaartavalla vanhalla ratalinjalla? | ||||
| 
							 | 
						03.11. 08:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä tapauksessa kyseessä on leveäraiteinen (1 524 mm) rautatie. Ei olla aivan maaseudulla, kuten taustasta huomaa. | ||||
| 
							 | 
						03.11. 07:43 | Leevi Heino | ||
| Kiitos! | ||||
| 
							 | 
						03.11. 00:02 | Jaakko Pehkonen | ||
| Sangen epäsäännöllista liikenne Kemiralle on. Juliasta Oulu Tuiran osuuden 060 historian perusteella heinä- elokuun vaihteessa liikennettä on ollut viikoittain, mutta sen jälkeen erittäin satunnaisesti. | ||||
| 
							 | 
						02.11. 23:37 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko tällä sillalla miten tiuha liikenne, eli meneekö Kemiralle junia nykyisin? | ||||
| 
							 | 
						02.11. 22:23 | Sampsa Saahkari | ||
| Onpas nokinen ja pölyinen Dr20.  Sentään nuo piiput kai auttaa hieman.  | 
											||||
| 
							 | 
						02.11. 22:18 | Rasmus Viirre | ||
| Modernin ja vanhan, sekä pimeän ja valon yhtymää. Hieno kuva! | ||||
| 
							 | 
						02.11. 21:52 | Hannu Peltola | ||
| Harmi, että näiden henkilöjunakäyttö alkaa olla loppusuoralla. 242-sarja on hyvin sympaattisen oloinen "vanhanajan sähköveturi". | ||||
| 
							 | 
						02.11. 21:43 | Teemu Tuomisto | ||
| Jälleen upea kuva Karilta! Mukava nähdä myös kuva Seinäjoelta! Aseman ympäristö on kokenut kyllä melkoisen muodonmuutoksen. | ||||
| 
							 | 
						02.11. 21:40 | Hannu Peltola | ||
| Oikein erinomainen kuva! | ||||
| 
							 | 
						02.11. 20:59 | Jyrki Talvi | ||
| Nappi kuva ajoitus onnistunut täydellisesti. | ||||
| 
							 | 
						02.11. 20:17 | Pasi Seppälä | ||
| Sommittelu on osunut aivan nappiin. Hienosti onnistunut kuva. | ||||