Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	30.03. 15:32	Petri Sallinen
		Nuoremman polven historiantutkimuksia aiheesta kyllä riittää, esimerkiksi professorit Markku Jokisipilä ja Henrik Meinander avaavat ajatuksiaan Suomenmaan haastattelussa muutaman vuoden takaa. https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ristiriitainen-sota-suomi-oli-jatkosodassa-hyokkaaja-ja-natsi-saksan-liittolainen-mutta-sita-ei-taalla-mielellaan-muistella/ Voiko "moitteettoman asenteetonta" historiantutkimusta edes olla? Historiantutkimuksen objektiivisuuttahan haastetaan aika ajoin hyvinkin ankarasti — vähän samasta on kyse journalismissa. Jo kouluaikoina historianopettaja totesi, että historiankirjoitus on aina voittajien historiaa ja kannusti lukemaan myös häviäjien kirjoittamaa historiaa.
	30.03. 15:00	Markku Naskali
		Oikea kunnollinen leikkikalu. Kestää käyttöä, vaan saa sen rikkikin suutuspäissään tai uteliaisuuttaan.
	30.03. 14:48	Esa J. Rintamäki
		"Äitee oli Lottasväärtti, iskä kirkkoväärti, mutta poijasta ei tullut minkään väärtti..."
	30.03. 14:46	Esa J. Rintamäki
		Oikeanpuoleisella soittajalla aika äleän kokoinen pajupilli? Vekkulia!!!
	30.03. 14:01	Noah Nieminen
		Ahaa :D
	30.03. 13:50	Heikki Jalonen
		Lisätietoja: Helsingin Sanomat käsitteli Noschis-perheen ravintolointia laajassa artikkelissaan 29.3.2026 (printti).
	30.03. 12:16	Oliver Karhu
		Täällä ollut kyllä kaikilla jonkin asteen psykoosit tulilla.
	30.03. 11:57	Esa J. Rintamäki
		Talvisodan aikana oli käytössä ollut kolme sairaalajunaa. Jatkosota hoitui sitten sairasjunilla. Erona näillä oli se, että sairaalajunissa suoritettiin ymmärtääkseni leikkauksiakin. Sairasjunat olivat hyvin sopivia ambulansseja. Rintama-joukkosidontapaikat pystyivät erinomaisen hyvin arvioimaan sen, että kestääkö potilas ensi avun saatuaan junakuljetusta sisämaan sairaaloihin. Sairasjunissa kuolleiden potilaiden lukumäärä olikin olosuhteisiin nähden hämmästyttävän pieni. Junien henkilökunnan vankka osaaminen, kokenut lääkintähenkilökunta, uudemmasta päästä olevat hiiliveturit (siis K3 - Jumbot), ehdoton etuajo-oikeus, niin hyvin vörkki systeemit.
	30.03. 11:32	Esa J. Rintamäki
		Professori Mauno Jokipii vaan mähräsi oman maineensa asenteellisella Panttipataljoona - "tutkimuksellaan". Kyseessä oli kirja suomalaisista SS-vapaaehtoisista, joiden veteraanijärjestö sen oli tilannutkin. Siinä kovasti seliteltiin, etteivät Suomen valiourhot suinkaan osallistuneet sotarikoksiin. Myöhempi tutkimus on osoittanut toista. Tässä voi vaan todeta, että suuri osa näistä sotilaista (n. 1400 jeppeä) olivat arvoiltaan tasoa sotamiehen (SS-Schütze) ja ylivääpelin (SS-Hauptscharführer) välillä, niin heillä ei Waffen-SS:n kovan kurin takia ollut kovinkaan suuria mahdollisuuksia kieltäytyä osallistumasta ukrainalaisten pikkukaupunkien "puhdistamisiin". Suomalaisvapaaehtoisupseerit olivat pääasiassa komppaniaupseereita eli vänrikistä kapteeniin (SS-Unter- , Ober- ja Hauptsturmfyyrereitä), joten kyllä isompaa "arjalaista" herraa löytyi näitä hyppyyttämään ihan simona. Sivuhuomautuksena: Obersturmführer Lauri Törnillä ("Larry Thorne") taisi jäädä sotamoodi päälle, vissiin elämän piti hänestä olla "jänskää"? Sotien jälkeen, kun nämä vapaaehtoiset joutuivat olemaan leipälävet kiinni sotatöistään, niin "Veljesapu" huolehti koulutusmahdollisuuksista. Siten näitä veljeksiä sijoittui aika hyviinkin asemiin yhteiskunnassamme. Melkoinen osa opiskeli oikeustieteellisessäkin. Tulipa eräästäkin jannusta kansanedustaja... Sitten kun maineenputsaamista tarvittiin, niin kekkasivat M. Jokipiin tutkimaan touhujaan. Tiedä sitten, kuinka suuri osa materiaalista sai tulitikusta, kun sillä "liittoutuneiden" valvontakomissiolla voitonriemuisen Andrei Zhdanovin (=Leningradin rääkkääjä) johtamana oli kovasti moitiskeltavaa meidän poikiemme edesottamuksista sota-aikana muutenkin. Presidentti Rytiin asti. Oltiinhan me niin perkeleen sotasyyllisiä, aina 30.11.1939 lähtien.
	30.03. 11:30	Daniel Nironen
		Arvotavaraa kylläkin.
	30.03. 11:15	Rainer Silfverberg
		Edustava kuva "vanhoilta hyviltä ajoilta"!
	30.03. 11:07	Esa J. Rintamäki
		Veturi oli juuri tuollainen sinikeltainen, herra Noah.
	30.03. 10:50	Noah Nieminen
		Maalaa tuo vielä aitoihin väreihin :)
	30.03. 10:13	Eljas Pölhö
		Vaunusta XE 01806: se kuului vaunuerään, jonka SVR luovutti puolustuslaitoksen käyttöön 1919. Puolustusministerion pöytäkirjan 31.5.1954 mukaan vaunu (vaunuerä 12 kpl) saatiin hylätä 15.12.1955 lukien. Esittelyssä Puolustusministerille N:o 576/151/Lääk/58, 6.11.1958 kenraalimajuri E W Kukkonen esittää Ylilääkäri, Lääkintäkenraalimajuri P Somer'in lausunnon mukaan, että vaunut voidaan myydä romuna VR:lle. VR:n tarjouksen viite Rautatiehallitus 1729/5501/15.10.1958. Vaunuja oli tarjottu myös romuliikkeille, mutta kukaan ei ollut valmis ostamaan muuta kuin romumetallin niistä, sen sijaan VR tarjoutui ostamaan vaunut sellaisenaan eikä puolustuslaitoksen tarvinnut tehdä mitään purkutöitä tms. Kauppahinta 12 vaunusta oli 168600 mk. Tässä yhteydessä myydyt entiset sairasjunanvaunut olivat XE 01801-01806, 01809-0813 ja 01818.
	30.03. 09:38	Erkki Nuutio
		Jokipiin Jatkosodan synty -tutkimus on moitteettoman asenteetonta historiantutkimusta. Se tarkastelee tasapuolisesti ja perusteellisesti (748s.) kaikkia jatkosodan alkamiseen liittyneitä suomalais-, venäläis- , saksalais- ja muiden tietoja ja arkistodokumentteja. KUKAAN asiaperusteisiin tukeutuva historioitsija tai muu ei ole kyseenalaistanut tai arvostellut sen tietoja tai asennetta, tai väittänyt että oleellisia kumoavia uusia tietoja olisi sittemmin tästä asiasta ilmaantunut. Kyseinen tutkimus ei tietenkään tarkastele innostuneiden aatteellisia ylilyöntejä jatkosodan aikana. Sellaisia toki esiintyi myös vallatun Itä-Karjalan sotilashallinnon sisällä, vaikkakaan ei mainittavasti alueen sotilashallinnon johdon piirissä. Tunnetusti ei myöskään Mannerheimin päätöksissä eikä toimissa. Saihan sotilashallinnon johto ja Mannerheimkin sodan päätyttyä synninpäästön Neuvostoliiton taholta. Suur-Suomea halunneet yksityishenkilöt tai jotkut pikkupoliitikot eivät mitenkään vaikuttaneet jatkosodan syntyyn. Merkittävästi ei vaikuttanut edes useimpien toivoma hyvitys raskaasta vääryydestä, jonka talvisodan hyökkääjä oli synnyttänyt. Mitä tulee Petrin viittaamaan tutkimukseen, kuvaavaa on sen revittely "Oli tarkoitus tehdä etninen puhdistus" ja muu vastaava. Kiinnostavaa olisi lukea tämä tutkimus innostuneiden haluista, mutta ne jäivät merkityksellisiltä osiltaan vain innostuneiden toiveiksi. Kaikki kyseisen kaltaiset asiat on salailematta tuotu esille jo aiemmissa tutkimuksissa. Esimerkkinä arvostetun Osmo Hyytiän "Helmi Suomen maakuntien joukossa" - Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944 (Edita, 2008, 361s.). Oloja ja humanitaarista työtä kuvaa esimerkiksi Gunnar Rosénin Suomalaisina Itä-Karjalassa - Sotilashallinnon ja Suomen Punaisen Ristin yhteistoiminta 1941-1944 (SHS, 1998, 274s.).
	30.03. 07:29	Esa J. Rintamäki
		Kirpputorilöytöveturi, jonka osapuutteet entrattu ja veturi varustettu Båtvikista haetuilla "haloilla".
	30.03. 07:28	Jimi Lappalainen
		Upea korpikuva :)
	29.03. 23:35	Reijo Salminen
		Hieno on kuva!
	29.03. 23:30	Petri Sallinen
		On olemassa myös tuoreempaa ja vähemmän asenteellista historiantutkimusta, joka uskaltaa kyseenalaistaa vanhoja tulkintoja ja avata tabuja. Liisa Vuonokari-Bomströmin tutkimus vuodelta 2025 toteaa, että Suomella oli jatkosodassa selvä tavoite: Suur-Suomi ja Itä-Karjalan etninen puhdistus. Aihetta on käsittelee julkaisu ”Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944”. YLEn juttu https://yle.fi/a/74-20144197 avaa tutkimusta hyvin.
	29.03. 20:59	Toni Lassila
		Vaihtotöissä Deevereillä kyllä liikutellaan tuollaisia 24-vaunuisia ja vielä sitä pidempiäkin vaunustoja. Ei se nyt kovin iloisesti kulje, mutta ihan riittävästi siihen nähden kuinka lyhyen matkan niitä tarvii yleensä siirtää. Kemissä joskus käytettiin kahta Deeveriä niiden normaalia pidempien 27-30-vaunuisten runkojen siirtoon ratapihalta sellutehtaalle, kun yhdellä koneella se meno alkoi olla aika tukkoista. Taitaapa siinä olla vieläpä vähän nousua matkalla Kemin ratapihalta Pajusaareen.
	29.03. 20:57	Erkki Nuutio
		Tunnen perusteellisesti jatkosotaa edeltäneet vaiheet. Niiden perusteellinen ja luotettavaksi tunnustettu kuvaus on professori Mauno Jokipiin Jatkosodan synty (Otava, 1987, 748 s.). Mitä tulee Luftwaffen miinahyökkäykseen Itä-Preussista Kronstadtiin 22.6.41 on sekin hyvin tiedossani (Pentti Manninen Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 4/2010,, 1-3/2011 -). Koneet tankattiin toki Suomessa, mutta vasta hyökkäyksen JÄLKEEN paluumatkaa varten. Suomi toimi kunniallisen moitteettomasti syksyllä 1939. SIKSI se tuli talvisodassa Neuvostoliiton ja tämän liittolaisen Saksan pettämäksi ja yllätetyksi. Etenkin poliitikkomme kävelivät kuutamolla presidentti Kallion johdolla. Välirauhan alkupuoliskolla Neuvostoliitto painosti hillittömästi Suomea. Se itse ajoi maamme hakemaan suojaa Saksalta ja välttämättä tarvitsemaansa viljaa sekä poltto- ja voiteluaineita ja aseita.Muut kauppatiet olivat suljettuja Britannian ja Norjan tyrittyä sotansa. Jos Saksan ja Neuvostoliiton välille syttyisi se aavisteltu sota, tuhoutuisi Suomi jos olisi kummankin vihollinen ja jos taisteluja näiden välillä alettaisiin käydä alueellamme. Tämän tosiasian puitteissa toimi valtio- ja sotilasjohtomme jatkosodan edellä. Hullujen (Stalin ja Hitler) mellastaessa ja muidenkin (kuten Churchill ja Roosevelt) toimiessa häikäilemättömästi ja taitamattomasti, oli Suomenkin valtio- ja sotilasjohdon uskallettava ja osattava toimia. Tässä se onnistui, kuten Jokipiikin tutkimuksessaan kuvaa ja jatkosodan tapahtumat osoittavat. Suomi EI suinkaan ollut ajopuu, vaan koskivene. Se ei ollut syypää koskeen, mutta tätä laskiessaan osasi väistellä eteensä tulleita kareja
	29.03. 20:49	Rasmus Viirre
		Menisi ainakin Dv12:n 1200t junanpaino rikki, noin 1390 tonnia jos joka vaunu olisi tasan 58 tonnin kuormassa. Ja tuo raja koskee loivamäkisiä ratoja. Jyrkän nousun radoilla raja on tietysti vielä pienempi. Puutavaran, ja täten pankkovaunujen painot vaihtelevat myös runsaasti, riippuen onko vaunu lastattu täyteen tukki- vai kuitupuuta, sekä kuinka tuoretta se on (rungon kosteus).
	29.03. 20:23	John Lindroth
		Radan historiassa on myös aikoja sitten sattunut kaatuminen mahdollisesti yhtenä tekijänä ollut kova tuuli! Pääasiassa kuitenkin pärjättiin näiden kanssa pääasiassa ihan hyvin! Saksassa aikanaan Jagsttalbahnilla(750mm) kiellettiin lanterniinikattoisten vaunujen käyttö pelättäessä niiden alttiutta tuulisissa olosuhteissa.
	29.03. 20:18	John Lindroth
		Upea ikimuistettava kohtaaminen ja vastaanotto!
	29.03. 19:43	Petri Sallinen
		Aiheesta on aikaisemmin keskusteltu täällä, jossa myös parempi kuva vaunun tunnuksesta. Aikaisemmissa keskusteluissa on tulkittu, että kyseessä olisi sairasjuna II ja että kymmenen olisi vaunun numero. https://vaunut.org/kuva/136297?t=Sairasjuna
	29.03. 19:36	Erkki Nuutio
		En ole aikaisemmin nähnyt tuollaisia sairaalajunan tunnuksia. Käsittääksen merkinnät eivät olleet jatkosodassa evätkä talvisodassakaan tuollaisia. Onkohan näistä kirjallisia dokumentteja ? Maalipinnan kunnon perusteella on vaunu joutunut vuosikaudet odottamaan tarvetta.
	29.03. 17:53	Otto Tuomainen
		Jos olisin kirjoittanut kuvauspaikaksi liikennepaikan nimen sijaan kaupungin nimen, olisi nimi ollut silti aika monimutkainen. Ollaan siis Brandýs nad Labem-Stará Boleslavin kaupungin https://en.wikipedia.org/wiki/Brand%C3%BDs_nad_Labem-Star%C3%A1_Boleslav alueella :) Ymmärtääkseni kyseistä vanhaa asemarakennusta odottaa purkutuomio.
	29.03. 17:42	Otto Tuomainen
		Nämä kuvan merkit ilmoittavat kuljettajalle ratapihan toisessa päässä olevasta valo- ja äänivaroituslaitoksella varustetustetusta tasoristeyksestä. Kuvaajan selän takana on toinen trapetsinmuotoinen merkki, tässä tapauksessa mustareunainen ja valkopohjainen. Kyseiset merkit kuuluvat oleellisena osana D3-säännösten mukaan liikennöidyille vähäliikenteisille radoille. Kuljettaja ei saa ohittaa merkkiä ilman liikenteenohjaajan lupaa. Tällä radalla liikenteenohjaaja majailee Plaňanyn asemalla.
	29.03. 17:38	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, olen tosin erottavinani vaunun numeron edessä olevan himmeän kuluneen nollan. Siten vaunun on pakko olla XE litteraltaan. Pyöreän tunnuksen keskellä oleva numero 10 kertoo vaunun kuuluvan sairasjuna nroon 10.
	29.03. 17:35	Teemu Saukkonen
		https://www.youtube.com/watch?v=Q1KTgBkU_H8
	29.03. 17:29	Pasi Seppälä
		Hyviä kuvia jälleen. Uniikki veturi keulilla tekee tästä kuvasta vieläkin hienomman.
	29.03. 17:12	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, vai ei Suomesta? Diplomaattinen kauttakulkusopimus oli allekirjoitettu Berliinissä 22.9.1940 ja toinen, saksalaisten sotilaiden lomalaisia koskeva sopimus sitten Helsingissä 22.11.1940. Suomalaiset lupasivat 2.6.1941 saksalaisille Helsinki-Malmin, Kemin, Rovaniemen ja Kemijärven lentokentät, saksalaisten pyydettyä näitä. Utin kenttä tyhjennettiin suomalaiskoneista 19.6.1941. Stalinin kanavaa pommittava (Luftwaffen) laivue luvattiin tankata Helsinki-Malmin kentällä. Suomi sitoutui mukaan operaatio Barbarossaan 14.6.1941, kun presidentti Ryti "hyväksyi saksalais-suomalaiset välipuheet". Suomen ilmavoimien lentokoneiden keltaisista itärintamatunnuksesta annettiin määräys 18.6.1941. Saksan sotilaalliseksi pääedustajaksi Suomeen saapui 13.6.1941 kenraali Waldemar Erfurth. Saksalaisia yhteysupseereita Suomen ilmavoimien esikuntaan tuli kaksi kapteenin (Hauptmann) arvoista upseeria. Nyt tarkkana, herra Erkki! Luftwaffen ensimmäiset lentokoneet, jotka laskeutuivat Suomen maaperälle (Rovaniemen kentälle) olivat Saksan armeijan käytettäväksi asetettu tiedustelulento-osasto, 1.(H)/32, 17.6.1941 klo 17:45 Suomen aikaa. "Kette Lappland" sai siirtolentokäskyn !8.6.1941 klo 0:00 Norjan Banakista Rovaniemella ja se lensi ensimmäisen kerran yli rajan 19.6. Luonetjärven kentälle laskeutui 18.6. ensimmäinen kolmesta Dornier Do 215 -koneesta klo 6:00, ja jatkoi matkaansa klo 7:30 pommitusmatkalle Neuvostoliittoon. Aamuyöllä 21.6. saapui saksalaista henkilökuntaa Uttiin ja myöhään illalla sinne laskeutui saksalaisten ensimmäisenä koneena tiedustelu- ja säätiedustelukone Kampfgruppe 806:sta. 19 saksalaiskonetta miinoitti Leningradin ns. Merikanavan 22.6. Nämä koneet oli tankattu Utissa saman päivän aamuyöllä. 22.6.1941 illalla n. 22:30 aikohin KGr 806:n noin 20 konetta pommittivat itä-Preussista käsin Hangon sataman aluetta. Illalla 22.6. laskeutui tusina KGr. 806:n Ju 88 -konetta Malmille ja tarkoitus oli tehdä sieltä käsin pommituslentoja. Niin, että ei Suomesta? Tosin kyseessä olivat "takuumiesten touhut" ja sekin, kuinka Suomi tosiaan oli ollut pahassa pakkoraossa. Olihan Molotov, vieraillessaan Berliinissä edellisessä marraskuussa (1940) vaatinut Hitleriä antamaan Neuvostoliitolle "vapaat kädet Suomen suhteen". Hitler oli kieltänyt. Hitler oli allekirjoittanut hyökkäystä koskevan ohjeen nro 21 ("Tapaus Barbarossa") 18.12.1940. Suunnittelu oli aloitettu jo 31.7.1940 [Englannin-taistelun ("operaatio Seelöwe") ollessa vielä kutakuinkin alkuvaiheessaan!]. Lähde: Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941 - 1944. (Keski-Suomen ilmailumuseon julkaisuja nro 6, Gummerus Kirjapaino Oy 1997) Että se siitä ajopuusta. Kaikki oli suunniteltua ja "tahallista", olosuhteisiin nähden hyvinkin ymmärrettävää. Todellinen syypää oli siten Talliinin Joop, kenkärajasuutari Vissarionovitshin poika ja kätyrinään pahahenkensä Vjatsheslav Skrjabin, paremmin tunnettu nimellä Molotov. Toinen todellinen syypää oli tietysti Klara-äiteen poika,. postikorttimaalari Adolf Hitler. Nämä kaksi, ilkeän kyynisyyden ruumiillistumia. Toinen siis emä-slobo ja toinen "ikuisesti oikeassa oleva" emäfasisti.
	29.03. 16:24	Rasmus Viirre
		No on siinäkin suoraa. Tällaisista paikoista näkee mielellään kuvia!
	29.03. 16:03	Noah Nieminen
		Kyllä minäkin sanoisin, että on Kursuntieltä, kun Mapsia kattelee. Milloinkohan on vihoviimeinen juna tuollapäin ajettu?
	29.03. 15:42	Hugo Leino
		Toinen oli Ali-Vekkoskella. Varmaankin heillä oli jokin idea miksi ajaa vain yhdellä Hinthaaraan (ja taisivat ajaa myös siitä kauemmas), mutta en tiedä.
Kuvasarja: H-juna in memoriam	29.03. 15:42	Markus Selin
		Sm2-yksiköillä ajetaan edelleen ruuhkavuoroja päivittäin R ja Z-junilla.
	29.03. 15:35	Noah Nieminen
		Juu. Jaksaakohan Dv12 vetää yksinään "kakkosnelosen"? En kyllä usko, että riittäisi vetovoima ylämäessä.
	29.03. 15:33	Hugo Leino
		Kiitti
	29.03. 15:16	Noah Nieminen
		Erittäin asjallinen vastaanotto! :)
Kuvasarja: H-juna in memoriam	29.03. 15:12	Simo Lallukka
		Joku matkustajajuna meni ainakin pari kuukautta sitten SM2 -kalustolla Helsingistä päärataa pitkin. Onkohan tuo vieläkin R-juna.
	29.03. 15:01	Antti Tapani Häkkinen
		Oletettavasti jos radio-ohjaus ei ole käytettävissä, niin vaihtotöihin tarvitaan vähintään kaksihenkinen miehistö, kun työntäessä ei voi samaan aikaan tähystää ja ajaa
	29.03. 14:41	Vertti Kontinen
		Juu vain 12 vaunua. Jyväskylässä katkovat aina yhden rungon, joista toinen osa menee Petäjävedelle ja toinen Vaajakoskelle lastattavaksi. Kumpaankaan ei mahdu kokonainen 24 vaunun runko
	29.03. 14:36	Noah Nieminen
		Yhdelle väsähtäneelle ikädeeverille monta painavaa vaunua? Oliko tää juna 12:n vaunun pituinen? Hieno kuva!
	29.03. 14:34	Noah Nieminen
		Onkohan muuten työlästä tehdä vaihtotöitä Deeverillä, kun niissä ei ole radio-ohjauslaitteita? Ainakin uskoisi niin. Vielä vuonna 2023 esim. Hankobaanalla pyöri monia Deevereitä, joissa ei ollut näitä. 2500- sarjan alkupäästä laitteet puuttuivat vetureista 2510-2518, keskeltä 2532-2538, loppupäästä yksittäisiä, 2542, 2544, 2546, 2548. Mietin vaan, että kuinka helposti esim. Lohjan ja Kirkniemen vaihtotyöt ovat onnistuneet? Tietysti myös muissa paikoissa on tehty näillä paljon muitakin vaihtotöitä. Onko siinä sitten vain joikkarilla naputeltu eestaas?
	29.03. 14:26	Teemu Saukkonen
		Hieno kuva, näitä koneita saisivat maalata vihreiksi lisääkin.
	29.03. 14:26	Noah Nieminen
		Eihän tuossa ole mitään järkeä. Muut operaattorit haluaisivat ostaa kunnossa olevia vetureita, eivät pelkkiä veturin "kuoria". Miten voi muka kilpailua RAUTATEILLÄ lisätä, jos muille operaattoreille myydään pelkkiä kuoria? Kilpailu romurautayritysten kanssa ehkä onnistuu... Mikkelin romu ostaa varmasti mielellään!
	29.03. 14:24	John Lindroth
		Onnistunut kuva Porvoon radalta!
	29.03. 14:19	Noah Nieminen
		Tuossa taitaa lukea "hiililikenteen", ei hiililiikenteen :D Onpa vaikea sana... Hyvä kuva ja hienoa dokumentointia Vr:n liikenteestä näissä junissa.
	29.03. 14:05	Noah Nieminen
		Kyllä se on 2636.
	29.03. 14:04	Mikko Herpman
		Mihin toinen vaunun jäi? Tuliko vikaa?
	29.03. 14:03	Noah Nieminen
		Jestas mitkä käryt! :D

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset