Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.07. 23:57 | Jani Tuominen | ||
| Lienee GmbH lähinnä osakeyhtiötä vaikka ei kyllä aivan täysin. Esim. GmbH:ssa on pääomavaatimus ja pakko olla toimitusjohtaja, mutta Oy:ssa ei. | ||||
|
27.07. 23:13 | Tero Yli-Somero | ||
| Täällä pitäisi olla "tykkää" -nappi kuville ja tämä sen ansaitsisi samoin tein! | ||||
|
27.07. 22:52 | John Lindroth | ||
| Mielestäni tuo kuvan väritys on onnistunut! | ||||
|
27.07. 22:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Syksyllä 1982 ja talvella 1983 P 16 kulki Imatralta asti vain, ja siinä oli ainakin joinakin perjantaina 2 veturia. Sr1 ja koeajossa Sv1. Sr1 ilmeisesti varapäreenä. Muistan siitä kun opiskelin Lappeenrannassa ja kyseisellä junalla mentiin viikonloppua viettämään. | ||||
|
|
27.07. 21:36 | Jari Isolauri | ||
| Käsittääkseni ajettiin koko kesän. Syynä lienee,että Turusta poistettiin lätät ja valtaosa lättävuoroista korvattiin porkkanoilla senaikaisessa paikallisliikenteessä kesästä 82 ja niitä ei sitten riittänyt. Kun kesästä 83 porkkanat poistettiin parkanon radalta, tekivät ne paluun tällöin numero muuttui P11/12 | ||||
|
27.07. 21:02 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos huomautuksesta! Joo, nopeasti kuin kirjoittaa niin ei ehdi tulla ajatelleeksi... Mutta nyt kun tarkemmin mietin niin tosiaan havainto, joka oli tehty 76170:sta, oli siinä vain Kbps, ja Kbmps-v:t. Hyvä, kun muut huomaavat, jos ei itse huomaa :) | ||||
|
|
27.07. 20:46 | Teppo Niemi | ||
| Olikos peräti niin, että Sr1 oli veturina Imatra T:n ja Helsingin välillä ja lisäksi tuolla välillä oli lisävunuina.Eil vaunuja. Jotenkin muistan että tuo oli.eka kesä kun P15 /P16 ajettiin. veturijunana Savonlinnan oopperajuhlien ajan. Muuten kesäaikatauöujen aikana ze oli.Dm8-9 juna.myyntinumerot 181 - 183 Savonlinnaan 184 -186 ma-to Imatralle.ja pe-su Savonlinnaan. 187 - 189 Imatralle. |
||||
|
|
27.07. 20:45 | Samuel Pajunen | ||
| Moe:t tulivat mukaan Hyvinkäältä | ||||
|
27.07. 20:41 | Jorma Toivonen | ||
| Kaluston kierrättäjältä anteeksiantamaton virhe. Juna matkalla Hankoon eikä WC:ä, matkan pituus, odotettavissa oleva matkustajamäärä, rungon vaihto Hangossa tuskin onnistuu. Mikäs Herroilla ja Hidalgoilat on työskennellä ilmastoidulla varustatussa työhuoneessaan. Ja wc:kin löytynee muutaman askeleen päästä käytävältä. | ||||
|
27.07. 20:27 | Jorma Toivonen | ||
| Sinnehän on jäänyt runko odottelemaan pääsyä Hankoon. | ||||
|
27.07. 20:23 | Jorma Toivonen | ||
| Vai olisiko junamiehistö keskustelleet keskenään matkan onnitumisesta risalla rungolla. | ||||
|
|
27.07. 19:04 | Jari Isolauri | ||
| Kyllä ja muutama 2lk vaunu lisättiin/poistettiin. 1lk ja ravintolavaunu oli koko matkan. | ||||
|
27.07. 18:51 | Kevin Glynn | ||
| Kiitos samoin :) | ||||
|
|
27.07. 15:59 | Petri Nummijoki | ||
| Kai veturi vaihtui kuitenkin Imatralla? | ||||
|
|
27.07. 15:20 | Noah Nieminen | ||
| Oli kiva tavata :) | ||||
|
|
27.07. 13:57 | Jari Isolauri | ||
| Tuo kesä 82 oli poikeuksellinen, kun tuo P15/16 ajettiin porkkanan sijasta veturijunalla. | ||||
|
27.07. 12:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisikohan tämä kyltti vuodelta 1992? https://flic.kr/p/2riTZZP | ||||
|
27.07. 11:56 | Jari Välimaa | ||
| Tilanteesta on myös video https://www.youtube.com/watch?v=gVC1vlyGGPU | ||||
|
27.07. 10:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
27.07. 10:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos! Muokkasin kuvatekstiä. | ||||
|
27.07. 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Toisen vasemman puolen talon (noin vuodelta 1958) siipiosassa oli Tampereen Säästöpankki. Sinne nöösitkin avasivat talletustilinsä. Kas kun investoinnit maan hyväksi tehtiin oman kansan säästöjen voimalla. Ei sijoitettu (ehkä perintörikkaat sijoittivat) keinotteluun. Talossa oli myös Saarisen K-kauppa. Sitä ennen ja osin jälkeenkin 5 litran maitotonkkaa kiikuteltiin Osl. Voiman ruokakauppaan Herkkuja olivat tuore kuohkea ranskanleipä, ehkä vähän teemakkaraa siivuina ja korkeintaan pari lakritsipötköä. Oikeanpuoleiset puukerrostalot ovat 30-luvun lopulta ja 40-luvulta, edempänä Härmälän koulu ja kirjasto noin vuodelta 1954. Nuolialantie ei ollut paraativäylä, vaan noin 100 m vasemmalla oleva/ollut Lentokonetehtaantie. Sitä pitkin rollikka kulki ja sen varrella pankintaloa vastapäätä asuin 1949-1961. Härmälänojan silta tien päässä oli ainoa tiereitti Pirkkalaan. |
||||
|
27.07. 08:16 | Juha Kutvonen | ||
| Varkaudessa on käynyt samoin kuin muilla teollisuuspaikkakunnilla. Tavaraliikenne oli varsin monipuolista aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka, jolloin VR lähti voimakkaasti keskittymään kannavimpiin kokojunakuljetuksiin ja hinnoitteli pienemmät vaunukuorma-asiakkaansa pois raiteilta. Jäljelle ovat näin jääneet metsäteollisuuden tuote- ja raaka-ainekuljetukset, raakapuun kuormaus, sekä Akonniemen öljytuotteet. | ||||
|
|
27.07. 07:27 | Mika Hakala | ||
| Ensimmäisellä puolivuosikkaalla 2003, mikäli havainnontekijän Pyry Entoseen uskominen https://vaunut.org/kuva/9473?liikp1=1375 | ||||
|
27.07. 06:23 | Juha Kutvonen | ||
| Oikeanpuoleinen vaunu on 4114, joka toki näkyy tunnisteissakin :) | ||||
|
27.07. 06:01 | Juha Kutvonen | ||
| Kommilan rata on uudempaa perua. Se valmistui vuonna 1986. | ||||
|
27.07. 00:25 | John Lindroth | ||
| Salaperäiset 3 ristiä lienevät olleet juuri tuossa tasoristeyksessä ratapölkkyjen välissä hiekkaan piirrettynä.Ellen väärin muista tuossakin oli ennen puomit? | ||||
|
26.07. 23:10 | Ilmari Tommola | ||
| Mukava yhteensattuma! Kas kun ei satuttu törmäämään toisiimme. | ||||
|
26.07. 22:24 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Aloitin Rovaniemellä R-kauppiaana vuonna 2003 aina vuoteen 2014 asti. Silloin oli 13 ärrää Rovaniemellä. Nykyään enää kolme. Ajat muuttuu.. | ||||
|
|
26.07. 22:17 | Mikko Herpman | ||
| Miloin on rakennettu rataa Kommilaan ja samalla myös tehty "kolmioraide" ainakin 1963 vuoden ilmakuvassa näkyy olevan tuo kekustan läpi kulkeva raide. Eli jos kolmio on ollut jo aikaisemmin olisi toki saanut käännettyä Trumpan siellä. Joo eli ilmeisesti tuumailin tuota hurusrataa, tehty vasta -80 luvulla.. Eli kolmioraidekin tullut vasta silloin. | ||||
|
26.07. 22:03 | Juha Toivonen | ||
| Minun mielestäni VR kärsii vihreästä apatiasta. Jokin pakkomielle kenties? Kaikki on maalattu niin tylsän vihreäksi, kuin vain voidaan kaikessa yksitoikkoisuudessaan maalata. Olen joitakin kertoja julki tuonut näkemykseni siitä, miten Euroopassa kaluston väritys toteutetaan todella näyttävästi ja monimuotoisesti. Meillä Suomessa siitä ei ole pelkoa valtionyhtiön taholta. Pelkkää mautonta vihreää on luvassa... Dr19 veturisarja, ja nyt myös tuo kuvan junan ensimmäinen vaunu, ovat kaikkein hirveimmät esimerkit VR:n visuaalisen ulkoasun toteuttamisesta. | ||||
|
|
26.07. 21:29 | Markku Naskali | ||
| Keskittyisi vain niihin "ydintoimintoihinsa" eikä leikkisi väritysten kanssa. | ||||
|
26.07. 21:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Poliittiset päätökset ovat Suomen hallituksesta kiinni. | ||||
|
|
26.07. 20:05 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoinen tuplavaihde. | ||||
|
Kuvasarja: H-junalla Riihimäeltä Karjaalle ja takaisin |
26.07. 19:58 | Jarno Piltti | ||
| On hyvä ja kiinnostava kuvasarja. Itseltä jäi tämä kokematta kun kaikki junat myytiin hetkessä loppuun. | ||||
|
Kuvasarja: H-junalla Riihimäeltä Karjaalle ja takaisin |
26.07. 19:58 | Uwe Geuder | ||
| Minulla oli kiireinen heinäkuu ja unohdin koko jutun. Kun katsoo lippuja nyt, lukee: Riihimäki-Hanko -lähijunavuorot suosiossa Reitin lähijunavuorot saivat innokkaan vastaanoton. Kaikki vuorot on myyty loppuun, eivätkä ne enää näy verkkokaupan hakutuloksissa. | ||||
|
26.07. 19:56 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos tiedonhausta Rasmus. Mielenkiintoista ja ehkä mullistavaakin tuotekehittelyä on siis tehty. | ||||
|
|
26.07. 19:40 | Rasmus Viirre | ||
| Vaikuttaisi olevan alkujaan Linzistä, Itävallasta. Yhtiö perustettu 2013 ja alkuun erikoistui raideajoneuvojen sekä linja-autojen järjestelmiin jotka valvovat öljyn tasoja. Nykyinen päämaja on Laakirchenissä. Tämä System7 on ilmeisesti omaa luokkaansa olevaa tamppaustekniikkaa josta tulee vähemmän melua, pölyä ilmaan, eikä laitteisto käytä paljon kuluvia osia. Automatiikkaa hyödynnetään merkittävästi. https://s7-rail.com |
||||
|
26.07. 19:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Paloikohan tämä nyt viimeisen kerran? | ||||
|
|
26.07. 18:57 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Pieksämäki sai ensimmäiset Tr2-veturinsa (1310-1314) vuoden 1960 kuluessa, joten ehkä se oli sitten osittain motiivina kääntöpöydän uusimiselle. Tr1-vetureita lienee käynyt Varkaudessa jo aikaisemmin, koska Pieksämäki-Varkaus-välille valmistui 43 kg:n kiskotus 1950-luvun puolivälissä. | ||||
|
|
26.07. 18:33 | Leevi Heino | ||
| Junan numero on 27 ja veturin 3362 | ||||
|
26.07. 18:29 | Antti Laajalahti | ||
| Joskus oli Iisalmen Sanomissa kiukkuinen kirjoitus kun iltapäivällä päivystäjä tuli vaunuja työntäen, joutui pysähtymään kun tuo noutoa odottanut säiliövaunu kytkettiin roikkaan mukaan. Pitääkö juuri siihen aikaan tulla vaunujen kanssa vekslaamaan, eikö niitä voi hakea yöllä. Tieliikenne joutui hetken odottamaan. Aikaisemmin noutaja oli Ankka, myöhemmin Dv11 tai Dv12. | ||||
|
Kuvasarja: H-junalla Riihimäeltä Karjaalle ja takaisin |
26.07. 18:05 | Juha Kutvonen | ||
| Hyvä kuvasarja harvinaisesta junamatkasta. VR:n palvelu sen sijaan ei ansaitse ylistystä. Noin pitkälle reitille olisi voitu edes varmistaa ehjällä vessalla varustettu yksikkö. | ||||
|
26.07. 18:03 | Simo Virtanen | ||
| Onko vielä mitään aaninkia mitä Arctic Rail alkaa työkseen tekemään? | ||||
|
26.07. 18:00 | Juha Kutvonen | ||
| Aivan kuin kiihdytysajoista. Rata ja pyörät vielä savuavat. | ||||
|
26.07. 17:14 | Veeti Pietilä | ||
| Sekoitin näköjään määränpään ja operaattorin keskenään. :D | ||||
|
|
26.07. 17:10 | Juho Rintala | ||
| Tässä ei ole Haapamäen kalustoa, tiedoksi vaan :) Saaan toki olla väärässä |
||||
|
|
26.07. 16:27 | Noah Nieminen | ||
| Kappas, olin itse raiteiden toisella puolella, Panuntien sillan alla. :) | ||||
|
26.07. 16:26 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva tilanteesta! | ||||
|
26.07. 15:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Nostettu jo. | ||||
|
26.07. 15:32 | Markku Naskali | ||
| Reitille olisi ehkä pysyvämpääkin kysyntää jos eivät "suomalaiset erityisolosuhteet" estäisi mm. seisakkeiden vaatimien hurjien kustannusten ym. vuoksi... | ||||
|
|
26.07. 14:50 | Erkki Nuutio | ||
| Kunnianosoituksena vuorineuvos Berndt Grönblomille (1885-1970): DI Berndt Grönglom toimi ensin öljyteollisuudessa Bakussa. Vuonna 1912 hän perusti Suomen Öljytehdas E.Grönblom Oy:n ja oli tämän toimitusjohtaja 1912-29. Hän perusti vuonna 1914 Elektrometallurgiska Ab:n vuonna 1914. Pienet sähkösulatot olivat Imatralla ja aluksi myös Nokialla. Päätuotteet olivat pii- ja harkkorauta. Imatralla naapurina oli puuhioma Oy Vuoksenniska Ab. Yhtiöt yhdistyivät vuonna 1933 Oy Vuoksenniska Ab:ksi, johdossaan Berndt Grönblom. Yhtiö rakensi Imatran Rautatehtaan, jossa rauta- ja terästuotanto alkoi vuonna 1937. Tärkein raaka-aine oli Outokummun kiisutuhka. Myöhempiä hankkeita olivat kaivokset (Mätäsvaara, Haveri , Jussarö) sekä Turun Rautatehdas ja Oy Koverhar Ab. Kiskojen valssaus alkoi Imatralla vuonna 1937. Imatran Terästehdas siirtyi Berndt Grönblomilta Oy Ovako AB:lle. Se jatkaa vaativien erikoisterästen toimittajana https://fi.wikipedia.org/wiki/Ovako_Imatra |
||||