Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.11. 20:37 | Stefan Baumeister | ||
| Upea kuva! Tuttu veturi, kiva nähdä häntä täällä! | ||||
|
08.11. 20:27 | John Lindroth | ||
| Kuvan vasemmalla puolella olevassa laivassa on ankkurit meressä vaikka laiva on laiturissa ,mikä ei liene kovinkaan harvinaista! | ||||
|
08.11. 20:07 | Tero Korkeakoski | ||
| Tääkin kuva on jo historiaa vaikka aikaa ei ole kulunut kuin 20 vuotta. | ||||
|
08.11. 20:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Juha-Pekka? Ilmeisesti viestit on poistettu kun ei tässä ole yhdenkään Juha-Pekan kommenttia. EDIT: Pitäisköhän nämä porttikiellot mainita vaikka jossain ketjussa tuolla keskustelupalstan puolella kuten monella palstalla tehdään? |
||||
|
08.11. 20:02 | Veikko Hattunen | ||
| Sr1+Ed+EFiti :D | ||||
|
08.11. 19:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Toden totta. Kiitos Into ja Esa :) | ||||
|
08.11. 19:45 | Otto Tuomainen | ||
| Tuo valkopunainen kyltti tarkoittaa kohtaa mihin juna on pysäytettävä ettei mm. laituripolku tukkeudu. Tässä tapauksessa jostain syystä on haluttu korostaa merkin koskevan henkilöjunia (Os). | ||||
|
|
08.11. 19:37 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mitä tuo "Os" -kyltti tarkoittaa, osaatko Otto sanoa? | ||||
|
|
08.11. 19:18 | Teppo Niemi | ||
| Ja HKRllä tuo vaunu oli henkilöliikenteen loppuaikana ilman kattokoroketta. Kattokoreke rakennettiin uudelleen Minkiöllä vaunun kunnostuksen yhteydessä. Muutaman vuoden käytön jälkeen syksyllä 2020 havaittiin Iuokan osastossa ensinmäiset merkit kattovuodosta. | ||||
|
08.11. 19:01 | Pasi Seppälä | ||
| Tässä on hienosti saatu punaisella valolla valaistua junarunko ja valkoisella veturi. Hyviä hämykuvia Teemulta, tämä varsinkin. | ||||
|
|
08.11. 17:39 | Into Tilander | ||
| Esa otti selostamisessa tämän suhteen voiton :) | ||||
|
|
08.11. 17:38 | Into Tilander | ||
| Lanterniini rautateillä on tuo vaunun keskellä katolla oleva korotus, josta vaunuun sisälle tulvii päivänvalo itse lanterniinin sivuilta. Samaa ideaa käytetään esimerkiksi kirkoissa tornin muodossa, jonka kautta alttarille johdetaan aitoa valoa. Hyvinkään uudessa kirkossa ei tällaista mahdollisuutta ole, vaan valo johdetaan oikealta sivustalta alttarille. Leveäraiteiset lanterniinikattoiset vaunut taitavat olla jo kaikki hakkeena ja sahajauhona, jos ei lasketa muita kuin matkustajavaunuja. Kapearaiteisista ainakin HKR 2 Minkiöllä on jäljellä. Vähiin nämä kuitenkin käyvät. Englanniksi sana "lantern" on "lyhty" suomeksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lanterniini |
||||
|
|
08.11. 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, lanterniini = valolaite. Junan vaunussa kirjaimellisesti "kattolyhtylaitos". Pääsee päivänvaloa vaunuun sisälle. Puisena rakenne vaan tahtoo kovin innokkaasti ruveta lahoamaan. |
||||
|
08.11. 17:00 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos teille kaikille! Kyllä keskimmäinen ei ollut käynnissä. Tämä vuoro (T3479/55479) käytetään usein lauantaisin Dv12 veturisiirtoa Jyväskylästä Pieksämälle. Yleisesti siellä on kaksi tai kolme deeverit junassa. Muut päivät tämä juna ajetaan Sr1:lla ja silloin tällöin myös Sr3:lla. Niistä on nähnyt joskus Sr3 parivedolla. | ||||
|
|
08.11. 16:15 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvassa on Autolava Oy:n (myöhemmin Multilift jne.) valmistama jätelava. Niitä valmistettiin noin vuodesta 1960-lähtien. Autolavan kehittämä vaihtolavajärjestelmä on ollut ansiokkaimpia suomalaiskeksintöjä, myös taloudellisesti. Pysäköitynä on Ford Taunus 17 M Kastenwagen 1960-1964. Keskimäärin siis oltaisiin vuodessa 1962. |
||||
|
|
08.11. 16:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo sana "lanterniinikatto" on tullut esiin näiden vanhojen vaunujen kuvien yhteydessä. Mutta mikä itse asiassa on lanterniini? Mitä se sana tarkoittaa? | ||||
|
|
08.11. 16:05 | Noah Nieminen | ||
| Juuri tätä meinasin kysyä. Ei varmaan ole käynnissä. Komea on kuva kyllä! | ||||
|
08.11. 14:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Voisiko olla mitään yhteyttä https://www.youtube.com/watch?v=baHsoEAAMZU | ||||
|
|
08.11. 14:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Oliko keskimmäinen käynnissä, kun ei näy savua? | ||||
|
08.11. 13:33 | Veikko Hattunen | ||
| Onko takana Pot? | ||||
|
|
08.11. 13:06 | Veikko Hattunen | ||
| Oltaisiinkohan Kotkassa? Tarkemmin nykyisen Kotka-Satama seisakkeen jälkeen Kotkan kantasatamassa? Todennäköisesti joskus 1960-luvun alussa. Vaunu olisi Gb? | ||||
|
08.11. 12:51 | Elmo Kyytinen | ||
| Okei. Poistan operaattoritiedon. | ||||
|
|
08.11. 12:35 | Luc Grenfell | ||
| Liikennöitsijä on tietysti KLOY, eikä HSL. ;) Toki siuvston Operaattori-lista ei sallisi KLOY:tä, koska se on tarkoitettu lähinnä rautatieliikennöitsijille eikä kaupunkiliikenteen liikennöitsijille. |
||||
|
08.11. 12:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkevatko kontit Haaparannan ja Oulun välillä vain yhteen suuntaan ja tyhjinä vai myös Suomesta pois ja kuormattuina? | ||||
|
|
08.11. 10:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva nykyään harvinaistuneesta 3 x Dv12 -vedosta. | ||||
|
|
08.11. 10:50 | Uwe Geuder | ||
| Liittyy kai. Nopeasti luettuna ymmärsin, että Ruotsissa juna kulkee 2 kertaa viikossa. Kerran viikossa se jatkaa sitten leveäraiteisenä (kuvassa) ja kerran kumipyörillä. | ||||
|
08.11. 02:20 | John Lindroth | ||
| Hyvä lättäkuva! | ||||
|
07.11. 23:49 | Veeti Heino | ||
| On kyllä hyvä asia ettei Hinthaara ole Savon suunnalla. Olisipa mahtavaa saada kuva missä on höyryveturin savut hämärässä, niissä on oma tunnelmansa. | ||||
|
|
07.11. 23:12 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva. Tekisitkö pienen korjauksen takimmaisen veturin sarjanumero on 2541. | ||||
|
07.11. 20:58 | Veikko Hattunen | ||
| Suomessahan VR ei osaa näin tehdä. | ||||
|
07.11. 19:55 | Mikko J. Putkonen | ||
| Varsinkin tuo keskimmäinen kuvio/asetelma tuo mieleen elektronisen tanssimusiikin reivien tai klubitapahtumien psykedeeliset visuaalit ymv. koristukset. | ||||
|
07.11. 18:08 | Toni Lassila | ||
| Rakennustyömailla LED-nauhat on nykyään tosiaan myös hyvinkin yleinen ratkaisu. | ||||
|
|
07.11. 17:24 | John Lindroth | ||
| Tämä on hienosti onnistunut! | ||||
|
07.11. 16:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Mistähän syystä nykyään ei Niiralassa lastata puuta, nyt olisi tilaa. | ||||
|
|
07.11. 14:45 | Jari Välimaa | ||
| eli liittyykö tämä juna tähän uutiseen ? https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16606.msg134794#msg134794 | ||||
|
|
07.11. 13:38 | Rasmus Viirre | ||
| LED-nauhoista on nyt keksitty selvästi uusi yleinen konsti valaista alueita, kun näitä näkee vähän kaikkialla, työmaillakin. Jossain Iin ja Simon välimaastossa oli työmaan parakit valaistu ulkoa nauhoilla, Samoin Helsingissä työmaan kiertäviä jalankulun väyliä on valaistu näillä LED-nauhoilla, ja on muuallakin taitanut näkyä. | ||||
|
07.11. 13:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Hyvinkään konepajalla syyskuussa 2026: https://vaunut.org/kuva/183179 | ||||
|
07.11. 13:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Jarruttamisen aikana vilkkuvat "takavalot" eivät siis olekaan 2000-luvun keksintö; autoissa on ollut jonkin aikaa sellaiset takavalot, jotka vilkkuvat vain kovan jarrutuksen aikana, mutteivät normaalijarrutuksessa. (Viittaus EJR:n kommenttiin 13.04.2022 13:20 peräänajojen vähyydestä.) | ||||
|
|
07.11. 12:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohhoh! Jopas on :) | ||||
|
07.11. 09:36 | Jari Välimaa | ||
| Vossloh Cogifer Finland vaihde ? | ||||
|
07.11. 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu on nyt peruskorjauksessa Minkiöllä ja siihen on jo palautettu konduktööriosaston korotuksen tähystysikkunat. | ||||
|
07.11. 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Yritetäänpä vastata noihin viisi vuotta.sitten Viitalan esittämiin kysymyksiin. - Aukean tilan ulottumassa oli huomioitu Valtion Rautateiden silloinen kuormanulottuma 2 lukuunottamatta Jokkoisilla olleita Ferrarian raiteita ja Humppilan siirtokuormausnosturia. - Forssassa vaunujen tärkein vastaanottaja oli käsittääkseni Oy Finlayson Ab. Sinnehän kulki säännöllinen kangasvaunu Tampere - Forssa - Tampere. - Tuohon löytynee vastaus kirjasta Jokioisten rautatie - 100 vuotta liikenteelle avaamisesta. - Gb ei ollut ainoa vaunutyyppi. Yhdysliikenteessä kuljetettiin myös säiliö- ja avovaunuja. - Voisi sanoa että lähes ongelmitta. Yhden vaunun putoaminen lavetilta Humppilan ja Palomäen välillä on kirjattu kirjaan https://kauppa.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/museorautatien-kauppa/2-mry-n-julkaisemat-kirjat/31-jokioisten-rautatie-100-vuotta-liikenteelle-avaamisesta. |
||||
|
07.11. 02:08 | John Lindroth | ||
| Arvostettavan upea uudisrakennus! | ||||
|
07.11. 01:41 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva ja mielenkiintoinen kohde! | ||||
|
06.11. 21:49 | Teppo Niemi | ||
| Käytännössä kaikki uusille aluskehyksille rakennetut matkustajavaunut (100 ja 72 paikkaiset Ei, Eis, makuuvaunut ja Fo- sarjan konduktoorivaunut) rakennettiin 21,2 m aluskehyksille. Sen sijaan postivaunut (Po) rakennettiin 20,8 m aluskehyksillle. Lisää tietoja löytyy Resiina-lehden nettisivuilta löytyvästä taulukosta: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1KLNRyepuIO8gxwy2CqhV0raA9nFlXOJrMOXiQuME57A | ||||
|
06.11. 20:50 | Jukka Martio | ||
| "Maailman nykyaikaisin höyryveturi" on tulipalon jälkeen korjattu liikenteeseen syksyllä 2025. | ||||
|
|
06.11. 20:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Olivatko nämä 1950-luvulla rakennetut CEm ja Em makuuvaunut pidempiä kuin saman aikakauden Ei -päivävaunut? | ||||
|
|
06.11. 20:23 | Erkki Nuutio | ||
| Etualalla näyttää olevan Hooper Metrocabin Series II Metrocab. Se tuli saataville vuonna 1995. Fordin 2.5 litran diesel (kuten Transitissa). Tunnetumpi korittaja lähinnä Lontooseen oli Carbodies (of Coventry), näiden (Austin-perustainen) FX4 -malli. Se ei ollut häiritsevästi nykyaikaisen näköinen. | ||||
|
|
06.11. 20:00 | Erkki Nuutio | ||
| Lontoon ja monen muunkin kaupungin metroyhtiöllä on luullakseni ollut mahdollisuus säilyttää arvokasta, mutta ehkä pitkäänkin entisöimista odottavaa kalustoaan käytöstä poistuneissa tunneliensa osissa - melko kuivissa ja tasalämpöisissä olosuhteissa. | ||||
|
06.11. 17:17 | Jari Lehtonen | ||
| Juu, aivan niin, on aina jännät tunnelmat kehissä, kun käy jossakin paikassa, johon liittyy esim. lapsuudenmuistoja. Voi tuntua siltä, että aika on ikään kuin pysähtynyt. Myös niinkin sanotaan, että aika ei kulje, ei, aika ei kulje, vaan aika täyttyy. Juojärven seisakkeeseen liittyy myös minulla muistoja, tosin aika lailla itse matkustamiseen, mutta myös hieman muutakin. Voisin tähän kirjoittaa jokusen rivin, sillä se matka on jäänyt hyvin mukavana muistojen helminauhaan, tuttua sanontaa lainaten. Matka oli vuoden 1983 aivan sydäntalvella, varmaakin tammikuussa. Lähdin junalla Kouvolasta ja oli vaihto Pieksämäellä lättäriin, joka meni Joensuun suuntaan. Jäin siis junasta ja myös nousinkin, sitten paluumatkalla, junaan Juojärven seisakkeella. Olin Kouvolasta soittanut Juojärven postiin, että mistähän saisin taksin Juojärven seisakkeelle. Kävikin niin hyvin, että sen seudun taksimies olikin juuri silloin käymässä siinä postissa, ja niinpä se postityttö antoikin luurin sille taksille! Siihen aikaan ei Juojärvellä enää ollut varsinaista asemaa, mutta oli kylläkin vielä siis seisake. Ja lättärit kulkivat, ne entiset ja mukavan nostalgiset siniset lättärit, joita paljon Suomessa liikkui. Niissä saattoi olla ihan käsivalintainen vaihteisto, kuten autoissa, ehkä niin. Lättäri tuli ehkä siinä seiskan tai kasin aikana illalla Juojärvelle. Seisakkeella oli aika himmeä tolppavalo, mutta se pitkän linjan ammattitaksimies olikin ajanut autonsa aivan laiturille asti! Ja valot olivat autossa päällä ja auton kajuutta oli lämmin kuin linnun pesä! Ei siis muuta, kun jannu kajuuttaan ja auto nokka kohti määränpäätä. Tuolta matkalta muistan myös tämän: Kun oli tarkoitus nousta Juojärvellä junaan, paluumatkan Kouvolaan alkaessa, niin silloin oli aika mahtavat ja virkiän raikkaat pakkaset. Mutta silloin olin vielä suht-koht nuori veikko ja niinpä mie kävelin Juojärvelle noin 15 km: n matkan. Paluumatkalla olin tullut Juojärven seisakkeelle melko paljon ennen junan saapumista Joensuun suunnasta. Alkoi siinä vähän tulla kylmäkin...mutta sitten huomasin, että seisakkeen rakennuksessa oli verhoja ikkunassa ja varmaan muutama kukkakin. Siispä menin ja koputin asunnon ulko-oveen. Sieltä tuli hopeahapsinen mummeli avaamaan ovea. Kysyin hältä, että voisinko tulla sisälle, kun junan tuloon on vielä melko lailla aikaa ja tuppaa tässä ihan "nokka" jäätymään. Mummeli näki, että kylmissäänhän se etelän poika-raasu on, ja niinpä hän heti minut, sinisen vilukissan, kutsui sisälle lämpimään tupaan! Miten mukavaa olikaan tuvan aito lämpö! Taisi hellassakin palaa kunnon puuta, jos en aivan väärin muista. Siellä lämpimässä asunnossa sitten haasteltiin mummelin kanssaan ja jotakin hän tarjosikin pitkämatkalaiselle, joka oli hyvin kaukana kotoa. Kun junan tulon aika sitten lähestyi, niin kiitin mummelia lämpimästä tuvasta ja haasteluista ja kaikesta. Ja toivotin hälle vointia ja hyvää elämässään. Sitten nousin lättäriin, jolla kohti Pieksämäkeä, ja sieltä edelleen etelän suuntaan, Kymenlaaksoon. Hyvin mukavia muistoja liittyy siis tuohon hiljaiseen rataan ja sen seutuun. -Ai niin, vielä yksi lisäys: Siinä paluumatkan lättärijunassa oli toinen mummeli, joka luvallisesti myi matkustajille pullaa ja karjalanpiirakoita yms. JA HUH-HEIJAA, kyllä mahtavasti maittoivatkin nuo aidot paakkelssit matkalaisille. Ja minulle toki myös! Aivan varmasti niin! Vielä yksi juttu: En tiennyt, kun vasta vuosien päästä, että olin tuolla matkalla käynyt myös Pohjois-Karjalassa, sillä jossakin vaiheessa tuli eteen tieto siitä, että Juojärven seisake kuuluukin Liperin kuntaan. Terveisin: Jari Lehtonen, Kouvola. | ||||
|
06.11. 15:47 | Antti Grönroos | ||
| Tässä vieressä on ollut ratavartijan mökki ja nykyään tuosta mökistä ei ole mitään merkkiä maastossa. | ||||