880-110751 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 17.12. 13:21 Eljas Pölhö  
  Kuva englantilaisella korilla olevasta Westinghousen moottorivaunusta vm 1912 ja tietoja siitä on esim https://www.lner.info/locos/IC/gcr_petrolelectric.php.
kuva 17.12. 12:35 Veeti Saukkonen  
  Komea kuva
kuva 17.12. 10:26 Erkki Nuutio  
  Ensimmäiset moottorivaunut SVR tilasi jo vuonna 1914 Britanniasta.
Katso esimerkiksi Hangon Lehti 29.7.1914 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/883537?page=2 ).
Viitettäni Westinghousen vastaavien moottorivaunujen nettiaineistoon en heti löytänyt.
Alkanut suuri sota (jossa valmistajat siirtyivät sotatuotantoon) ja omat tapahtumamme johtivat tilauksen peruuntumisen
kuva 17.12. 10:03 Erkki Nuutio  
  Kiva kuva. Taitaisi pulmia syntyä jos pienoisrautatielle haluaisi saada tällaiset tunnelmanäkymät!
Kun ne pienoisveturin piippuun tarjottavat savulaiteyritelmätkään eivät lainkaan vakuuta.

Tarkkaan noudattaen palovarotoimia todetkaa joskus palavan kynttilän valtava vaikutus kuppiinne kaadettavan kahvin/teen höyryämiseen (kynttilän ei tarvitse olla edes samassa huoneessa).
Vaikutus on seuraus siitä, että palava kynttilä levittää melko puhtaaseen huoneilmaanne suuren määrän pienhiukkasia.
Nämä hiukkaset toimivat tiivistymisytiminä, joihin ilman kosteus tiivistyy ja muodostaa näkyviä höyrypilviä.

Kynttilä toimii vastaavasti kuin aikanaan ns. Lontoon sumun (smog) pienhiukkaset, tai rakkaiden höyryveturiemme piiput.
Pienhiukkasista monet ovat tarpeellisia (kuten hyvin pienet, esimerkiksi puiden synnyttämät). Muista on enemmän tai vähemmän haittaa.
Kuitenkin niidenkin ansiosta ilmaston ääri-ilmiöiden esiintyminen oli ennen harvinaisempia kuin nykyisen puhtaamman ilmamme myötä (vaikka tietämättömät toisin väittävät).
Esimerkiksi smogin yhteydessä ei kehity myrskyihin ja vastaaviin johtavia ääritilanteita, koska ilman saastasumu tulee liiaksi kertymättä alas jatkuvana happo-tihkusateena.
kuva 17.12. 09:43 Eljas Pölhö  
  Moottorivaunujen suunnittelu tai vähintään toiveet sellaisista alkoivat n. 1919-1920. Pyöreäikkunaiset olivat perua n. 1915 valmistetuista jenkkivehkeistä (McKeen Motor Car, löytyy myös netistä).

Kiitojunien haluaminen alkoi 30-luvun loppuvuosina tanskalaisten saatua sellaisia. Jokunen esite ja kirjelmä on säilynyt (luokkaa 100 sivua), mutta harmillisen paljon on dokumentteja tyyliin "liitteen mukaan" tai "liitteen mukainen" ja VR:n arkiston seulontaohjeen mukaan liitteet piti hävittää ennen luovuttamista Valtionarkistoon (Kansallisarkistoon). VR tutki ja teki kyselyjä moottorikiitojunista moniin maihin. Tarjouksia kiitojunista tuli ainakin Tanskasta, Saksasta, Belgiasta, Ranskasta ja Unkarista (Ganz oli Euroopan johtavia tehtaita moottorivaunujen alalla).
kuva 17.12. 08:57 Jari Välimaa  
  Mielenkiintoista olisi tietää keneltä tyyppihyväksyntää on haettu ?
kuva 17.12. 08:55 Esa J. Rintamäki  
  Pitäähän näitä koeajaa, tarkkaa tieteellistä työtä, eikä mitään sonnanajoa perälauta alhaalla! Eikä näillä lystiä ajeta.

Eikä matkustajat kovin pitkiin selkäkeikkanauruihin remahtelisi, jos värkki hajoaa kesken kaiken kuin korttitalo?
kuva 17.12. 08:19 Jari Välimaa  
  Kalustolla ei vielä EU:n tyyppihyväksyntää joten pitää suorittaa koeajoja ilman matkustajia
kuva 17.12. 03:11 Esa J. Rintamäki  
  Sir John, Rautatiejallituksen ylimmässä kerroksessa, koneteknillisen toimiston piirustuskonttorin puolella oli ollut arkistolaatikko luonnoksille ja ehdotuspiirustuksille, että niitä kyllä oli. Muistan joskus 1980-luvun puolenvälin tienoilla kurkistelleeni mainitun laatikon aarteita.

Niitä siinä riitti! Ukko-Pekan suunnittelun alkuvaiheissa oli paperille pistetty hahmotelma jonkinlaisesta veturista, isot pyörät, tenderi ja pyörästö 4 - 8 - 0.

Ja vielä Lätän väriehdotelmaakin, jossa se oli tuhrittu oranssi/keltaiseksi ja katto mustalla. Deeveriäkin oli hahmoteltu samoilla väreillä! Käytävän paperinkeräyslastikossa siis!!!

Oli yksikin luonnos moottorivaunusta, joka oli ilmeisesti saanut inspiratsionin "Keksintöjen kirjasta" (vuodelta 1932), osasta "Tiet ja maakulkuneuvot" sivun 661 alareunassa olevasta Union Pacific - yhtiön moottorivaunua kuvaavasta piirroksesta. Saman mallinen niittaamalla kokoon heitetty värkki, pyöreät akkunat kuin sukellusveneessä ja siis telivaunu.

Näin monen vuoden jälkeen en nyt vaan satu muistamaan luonnoksen otsikkokentässä ollutta päivämäärää...
kuva 17.12. 02:10 John Lindroth  
  Olikohan VR.llä minkäänlaisia suunnitelmia nopeista moottorivaunuista tai moottorijunista jo 30.luvulla VR suunnittelijoiden pöydällä ,mallina Saksa ja USAa siis ennen sotia?Olihan meille suunnitelmissa olympialaiset vuodelle 42 kunnes sota teki kaiken tyhjäksi. Voisi olettaa että nämä olisivat olleet tulevien olympialaisten ohella edustuksellisesti ja Suomi kuvaa ajatellen erittäin huomionarvoisia?
kuva 17.12. 01:54 Markku Naskali  
  Kiva ajella kun matkustajista ei ole haittaa?
kuva 17.12. 01:50 John Lindroth  
  Esa !Kiitos hyvästä yhteenvedosta!
kuva 16.12. 23:58 Esa J. Rintamäki  
  No niin, että näin tämäkin päivä piti elellä läpi!

Että Suorsa Group - rautatieyhtiön deeverit...! Ei uskoisi pienenä, kuinka hauskaa on suurena!

Menestystä vaan Groupille ja sen Groupenführerille, hehehee!!!
kuva 16.12. 23:52 Esa J. Rintamäki  
  Sir John, omasta puolestani ajattelen näin käyneen. Aloittihan "Fliegende Hamburger" voittokulkunsa 15.5.1933 klo 8:02 aamusella. Hampurista kohti Berliiniä.

Systeemi osoittautui erinomaisen hyvin toimivaksi, seurasi "Fliegende Kölner", "Fliegende Schlesier" ynnä muitakin ja samalla alkoi pikamoottorivaunujunien kehitys muutenkin: SVT ("Schnelltriebwagen") mallit Hampuri, Köln, Leipzig ja vielä malli Berliinikin ja Kruckenbergkin kehitteli omaa näkemystään.

VT 877 a/b: mallin Hampuri "proto" tai esisarjajuna, kaksivaunuinen, dieselsähkö, Jacobsin telit. 102 paikkaa.
Malli Hampuri: kaksivaunuinen, dieselsähkö, vaunujen takapäädyt Jacobsin telillä.
Malli Leipzig: kolmivaunuinen, dieselsähkö ahtimella, vaunujen takapäädyt ja välivaunu Jacobsin teleillä. 129 paikkaa.
Malli Köln: kolmivaunuinen, dieselsähkö ahtimella, vaunuissa tavanmukaiset telijärjestelyt.
Malli Berlin: nelivaunuinen (toinen päätyvaunu koneistovaununa), dieselsähkö ahtimella, tavanmukaiset telijärjestelyt.

Siitäpä se sitten alkoi: italialaiset, englantilaiset, USA, ja muutkin maat [tanskalainen Fugleflug eli Linnunlento (?)] kiinnostuivat ajatuksesta. Meille tuli se "Lentävä Tamperelainen" vuonna 1934 viikonloppujunaparina (P 47 lauantaina kesällä ja P 48 sunnuntaina takaisin Helsinkiin,) Pasilan H8-vetureilla, kuten arvatenkin hyvin tiedät, sir John.

Moottorivaunuilla vaan tuppasi paikkaluvut olemaan - sanoisinko rajallisia. Höyryillä piti tietenkin vastata: Reichsbahnilla BR 05 ja 61. Briteillä LNER ja LMS Coronationeillaan ja A4-sarjallaan ratkaisivat pulmaa ("Mallard").

Jenkit pistivät Hiawathansa juoksemaan Chicago - Minneapolis - St. Paul - linjalla koko matkaa yli sadan mailin haipakalla. Ja hyvin juoksikin, mikäs siinä.

Ajatus kehittyi, kuinkas muuten: TEE - moottorikiitojunat pitkin Eurooppaa (sveitsiläiset RAm- ja RAe-junat, italiaanojen Settebellot, Ranskallakin oli oma tyyppinsä). TGV:t ja Saksan "Donald Entet" - eikun BR 403 (Lufthansa-Express) ja iiiceee-eet, juu vallan!

Vanhaa omatekodeutschmeisteria ilahduttaa suuresti DDR-Reichsbahnin BR 175 - kiitojunan valmisteleminen ajokuntoiseksi.

Puhumattakaan Nipponin poikain Tokaidosta, fiksu vetäisy sekin! Takarazuka-tytskyille ja Salaryman-jaappanialaisille kyytiä, sano. 132 paikkaa ekassa ja 885 tokassa luokassa + ruokalassa 26 lisäksi.

Sähköpuolella hiukan dieseljunien varjoon jäänyt kaksivaunuinen ET 11 "Münchner Kindl", joka juoksi Münchenin - Stuttgartin väliä.

(Iicee Planetat hiukka toisenlaisia vehkeitä?) Tehtävä kuitenkin sama: siirtää "läskiä" paikasta A paikkaan B...

Meillä? Just. Dm4, eikä se nyt niin kauhean huonokaan ollut, moottorivalinta vaan oli niin sanoakseni "pakon sanelema" ja edelleen Dm8- ja Dm9 - porkkanamakaroonipannukakut (nam?) ja nyt luiskahtelevat vinkiää kyytiä Sm3:t (kun mutkissa kallistelivat) ja Sm6 "Allergiat".

Eikä se tähän päivään jää, ei toki!
kuva 16.12. 21:59 Veikko Hattunen  
  Vihervalkoinen kuva
kuva 16.12. 21:39 John Lindroth  
  Onkohan nämä "Lentävät Junat"kopioitu Saksasta esim" Fligender Hamburger" ym mitä niitä kaikkia nyt olikaan?
kuva 16.12. 21:39 Stefan Baumeister  
  Stimmt Rainer, du hast recht :-)
kuva 16.12. 21:32 John Lindroth  
  Br 01 on upea veturi! Ja tämän isäksi "Nikolausjuna" tunnelma.Meilläkin voisi nätä olla enemmänkin!
kuva 16.12. 20:29 Erno Pintinen  
  En itsekään ymmärrä miten tästä saa epäonnistuneen kuvan. Ihme kitinää täällä välillä on jos ei kuva miellytä. Hyvä kuva on tänne.
kuva 16.12. 20:20 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Ei tämä ole epäonnistunut. Ei ehkä HDR:n riemuvoitto, mutta sumuisen kostean päivän tunnelma hyvin vangittu.
kuva 16.12. 19:25 Esa J. Rintamäki  
  Että on upea ja niin teknisen näköinen "Dampfross" tuo Baureihe 01!!!

Kuvan tasoa parantaa huikeasti vielä eurooppalainen näkemys joulupukista! Eikä tökerö USA-Disney-väärennös ole mitään tämän rinnalla.
kuva 16.12. 19:08 Rainer Silfverberg  
  Links und rechts gewechselt?
kuva 16.12. 19:06 Rainer Silfverberg  
  Aika eksoottinen juna!
kuva 16.12. 19:06 Mikko Herpman  
  Oho, kyllä on hieno kuva!
kuva 16.12. 19:04 Mikko Herpman  
  Näyttäisi pakoputken jatkeet auttaneet pitämään konetta vähän puhtaampana. Vain ratapölyä kertyy toki aina takapäähän.
kuva 16.12. 19:02 Mikko Herpman  
  Kyllä on Ryskyllä heino juna perässä!
kuva 16.12. 18:45 Juho Rintala  
  Hieno kuva.
kuva 16.12. 18:43 Rasmus Viirre  
  Aina mukava kun saadaan kuvia näiltä harvoin kuvatuilta liikennepaikoilta. Ja vieläpä hyviä kuvia. Tässä erinomainen sommitelma!
kuva 16.12. 18:43 Juho Rintala  
  Mikä tässä on pahasti epäonnistunutta?
kuva 16.12. 18:07 Veeti Saukkonen  
  En halua olla mikään inhottava tyyppi mutta pitääkö kuvaa julkaista, jos se on näiän pahasti epäonnistunut? Ja kuvatekstistä voisi korjata sanan: loskaisessa.
kuva 16.12. 18:04 Pasi Utriainen  
  Ensimmäisen kerran lentävä kalakukko mainitaan syksyllä 1936, kun kulkuun oli hiljattain asetettu uusia pikajunia. Puhutaan myös lentävästä tamperelaisesta, viipurilaisesta ja pohjalaisesta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2082190?page=3 Lentävä on ollut 1930-luvun muotisana, mm. vasta perustettu Liikkuva poliisi sai lempinimen "lentävät".

Vuonna 1951 lentävä kalakukko oli kesäkaudella kulkenut pikajuna, joka lähti Helsingistä klo 9 ja saapui Kuopioon klo 17.34.
kuva 16.12. 17:14 Teemu Saukkonen  
  Nyt on nappiotos
kuva 16.12. 16:42 Esa J. Rintamäki  
  Mieluummin katselisinkin konepajamiljöötä, herra Erkki. Siellähän duunattiin osia, joita heiteltiin kokoon ensimmäisissä suomalaisvalmisteisissa vetureissa. Niin ja kovasti styylikkäitä matkustusvaunujakin ennenkuin VEB Waggonbau Passlingen eikun - ööö - Pasilan konepaja aloitti toimintansa.

Kiasma - niminen pompöösiporukalle omistettu huono sateensuojaoksennus kaipaa vain ja ainoastaan "tynämenttiä" nurkkiensa alle! Purkupallolla maustettuna.

Riittää hyvin, kun menevät patsastelemaan Oopperaan: 1. näytös: Figaron häät, 2. näytös: Figaron lähestymiskielto ja 3. näytös: Figaron avioero.
kuva 16.12. 16:11 Juho Rintala  
  Hieno kuva.
kuva 16.12. 15:21 Rasmus Viirre  
  Ja kuvatunnisteissa väärä veturin numero kohta ollut 21 vuotta.
kuva 16.12. 14:43 Joonas Jokinen  
  Sattumakuvana pulpahti esiin.

Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, että dokumentoimalla kuvanottohetkellä mahdollisesti tavallista tavallisempiakin kuvia (vaikka tämä ei välttämättä sellainen ole), voidaan tarjota hyvä tietopaketti, jonka arvo tiedetään vasta tulevaisuudessa.

Riihimäeltä ei liikaa ole kuvia, joista selviää selkeästi miten esim. raiteisto on muuttunut niin aseman kohdalla, kuin esim. veturitalleilla.
kuva 16.12. 09:53 Erkki Nuutio  
  Tämä ratapihakartta selvimmin näyttää VR:n Helsingin konepajan postitalon lisäämässä puristuksessa.
kuva 16.12. 00:08 Leevi Halonen  
  Museo-opas puhui todellakin 10-18 sahatavarajunasta päivässä. Tämä kuulostaa hurjalta luvulta ja siksi päätin kirjoittaa tämän tänne koska toivoin että aihe herättää keskustelua, kuten se on tehnyt. Tänne on tullut paljon mielenkiintoista tietoa. Kiitos siitä.
kuva 15.12. 22:46 Mikko Ketolainen  
  Julian aikatauluissa oli, että Fenniarail alkaa kulkemaan Äänekoskelta Nuojuaan tunnuksella T7265. Ensimmäisen kerran perjantaina 19.12.2025 ja sen jälkeen helmikuusta 2026 lähtien ainakin maaliskuun loppuun saakka. Samoin aletaan ajamaan Äänekoskelta Oulaisiin tunnuksella T7261, ensimmäisen kerran 24.12.2025 ja sen jälkeen helmikuusta 2026 lähtien ainakin maaliskuun loppuun. Oulaisista aletaan ajamaan Äänekoskelle tunnuksella T7262, ensimmäisen kerran 25.12.2025 ja sen jälkeen sitten helmikuusta 2026 maaliskuun loppuun. Harmittavasti on näiden junien lähdöt Äänekoskelta hämärän aikaan, joten jää ainakin ArticRailin juna kuvaamatta, mutta toivottavasti ei näkemättä.
kuva 15.12. 22:32 Mikko Ketolainen  
  Löysin Juliasta, että torstaina 18.12.2025 kulkee Kouvola lajittelusta Kannonkoskelle ArcticRail Oy:n juna tunnuksella T7641. Paluumatka takaisin on sitten lauantaina 20.12.2025 tunnuksella T7642. Nämä ovatkin ainakin toistaiseksi viimeiset ArticRailin käynnit pohjoisen suunnalla. Seuraavat tunnuksilla T7641 ja T7642 kulkevat junat suuntaavatkin Kouvola lajittelusta Petäjävedelle. Tosin nuokin vasta helmikuusta 2026 lähtien.
kuva 15.12. 22:18 Oula Vattulainen  
  Kiitos!
kuva 15.12. 22:16 Juho Rintala  
  No tää on tosi siisti kuva!
kuva 15.12. 22:01 Petri Nummijoki  
  Olisiko lähteviin vaunukuormiin laskettu joinain vuosina soravaunut mukaan ja joinain vuosina taas ei? Tuohon aikaan oli noin 300 arkipäivää vuodessa (pois lukien sunnuntait ja juhlapyhät) eli 17770 vaunukuormaa tarkoittaisi melkein 60 vaunukuormaa arkipäivää kohden. Vaikea uskoa, että määrä olisi lähelläkään tämmöisiä lukemia ilman sorajunien mukaan laskemista.
kuva 15.12. 20:25 Eljas Pölhö  
  Koskenkorvan liikennepaikkakortin mukaan lp:n tärkeimmät asiakkaat 1960-luvulla olivat Alko, Koskenkorvan Osuuskauppa ja Koskenkorvan Saha. Saapuvista tavaralajeista tärkeimmät olivat muovituotteet ja hiiva. Lähtevistä tärkeimmät puutavara, alkoholi ja vilja.

Vuonna 1960 vaunukuormia lähti 4279 ja saapui 293.
1962, 1963 ja 1969 vaunukuormia lähti 6696, 17770 ja 10615, kun taas muina vuosina lähtevien määrä oli 250-600 välillä. Lieneekö tilastoinnissa jotain eroa eri vuosina, koska rahallinen tuloutus oli samaa tasoa koko kymmenluvun.
kuva 15.12. 19:48 Tuomas Pätäri  
  Hyvä että edes muutamia. Sen verran piristävä näky tämä on kontillisena kulkijana ollut.
kuva 15.12. 19:38 Mikko Westman  
  Teitkö vai ostitko?
kuva 15.12. 17:37 Jukka Voudinmäki  
  Olihan Koskenkorvalla saha, joka käytti rautateiden palveluja siitä päätellen, että aikakirjat tuntevat syrjäraiteen nimeltä Sahan raide. Pitää kyllä mennä ajassa taaksepäin vähintään 1960-luvulle.
kuva 15.12. 17:32 Tero Korkeakoski  
  Ouluunhan meni butadieeniä, mitä ei juurikaan muualta taida Suomessa saada. Toki kulkee rekalla tuokin helpommin niin ei tartte tehdä vaihtotöitä.
kuva 15.12. 17:08 Teemu Saukkonen  
  Onttolankin liikenne loppui, viimeistään kun Trustivapaa meni selvitystilaan. Vain kaasua sinne tuli muutenkin lähes koko vuoden.
kuva 15.12. 15:45 Veli-Matti Laitinen  
  Pyhä Nikolaus toimii myös joulupukin esikuvana. Piispa Nikolaus eli tiettävästi Myrassa nykyisen Turkin alueella 300-luvulla mutta hänen historiallisuus on tuntematon. Katolinen kirkko tuntee Pyhän Nikolauksen mm. lasten suojeluspyhimyksenä. Myös ortodoksisessa kirkossa tunnetaan Pyhä Nikolaus yhtenä kunnioitetuinpana pyhimyksenä ja hänelle pyhitettyjä tai nimitettyjä kirkko-rakennuksia on useita. Teologian opiskelijana on mielenkiintoista tutkia miten monella eri tavalla uskonnot näkyvät ja vaikuttavat yhteiskunnassa, vaikka ihmiset eivät sitä läheskään aina tunnista tai tule ajatelleeksi. Esimerkiksi uskontoja ja uskonnollista symboliikkaa käytetään paljon mm. mainonnassa, populaarikulttuurissa ja mediassa eikä sitä edes tunnista ellei ns. uskonnonlukutaitoa ole.
kuva 15.12. 14:27 Verner Sundberg  
  Kiitos
   >>