Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.06. 01:57 | Matias Koski | ||
| Näyttää kyllä aivan karsealta tuo turvateippi | ||||
|
05.06. 01:24 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ryssä on pää syy miksi pitää salata. | ||||
|
05.06. 01:23 | John Lindroth | ||
| Esimerkillistä seurustelua! Ja Small Talkia! | ||||
|
05.06. 01:11 | John Lindroth | ||
| "Funny How Time Flows"! | ||||
|
|
05.06. 00:43 | Joel Kuikka | ||
| Vielä mitä tulee noihin Nokian Soek-juniin niin Nokian liikennepaikalle tulee ja lähtee tiistaisin ja torstaisin VET-junia jotka näkyy avoimessa datassa = sinne on tullut juna, joka ei näy avoimessa datassa. Ei tarvii ihan hirveesti vaivaa nähdä, että saa selville minä päivinä ne tavarajunat menevät, koska ne VET-junat edelleen näkyvät julkisena. | ||||
|
|
05.06. 00:18 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Itse suosittelen sopivan annoksen jäätä pitämistä hatun sisässä. Kaikesta maanpuolustusta hipaisevasta puhuttaessa tuntuu ihmisillä hyvin herkästi lähtevän mopo lapasesta ja turvallisuusuhkia aletaan nähdä hyvinkin erikoisissa paikoissa. | ||||
|
|
04.06. 23:50 | Panu Breilin | ||
| Museoitu puhelinlinja tuo periaatteessa on, mutta ei taida oikein olla tahoa joka sitä säännöllisemmin pitäisi kunnossa. Erinäisten omaisuuden jakojen seurauksena se oli ainakin joskus aiemmin 2000-luvulla jonkin yksityisen yhtiön omistuksessa, ja jos en väärin muista, niin jonkun kerran yhtiö taisi käydä pylväitä oikomassakin, mutta voi olla, että edellisestä oikomiskerrasta on jo aikaa. |
||||
|
|
04.06. 23:33 | Panu Breilin | ||
| Lähinnä kumipyörillähän nuo polttoaineet kotimaan liikenteessä tunnetusti kulkevat. Junakuljetus on vaan muutamalla runkoreitillä missä ei kovin paljoa yllätyksiä ole ollut tarjolla, vaikka hiukan vaihtelua onkin ajoissa milloin junia kulkee. Armeijalle polttoaineita kulki joskus vaunukuormaliikenteenä (viimeisenä Kauhavalle), mutta siitä on jo pitkä aika. | ||||
|
|
04.06. 23:06 | Hannu Peltola | ||
| Riku, katso (omasta mielestäni) lista kriittisistä kuvauskohteista. Jotkin asiat voivat paljastua yksinkertaisesti junakuvasta. Vaikka kuva sodan ajan vahvuudessa harjoittelevasta kertausharjoituskomppanian junasta, josta erottuu joukon tunnistenumero ja kuvasta on laskettavissa joukon kalusto. | ||||
|
|
04.06. 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Laitoin keskustelualueelle lisäinfoa aiheista, joiden kuvia ei minusta pidä julkaista: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16413.0 | ||||
|
|
04.06. 22:50 | Riku Outinen | ||
| Mitä esimerkiksi sotilasjuniin tulee, niin aika huono sotilastiedustelu pitäisi Idässä olla jos ei tietäisi suunnilleen samaa mitä esim minä, karkeasti mitä joukkoja tuotetaan ja millaisia harjoituksia pidetään. Ja ei ole sisäpiirin lähteitä. Se on sitten astetta vakavampi jos esim varusmiehet alkavat vuotaa salassapidettäviä tietoja harjoitusten sisällöistä jne | ||||
|
04.06. 22:47 | Riku Outinen | ||
| Luulisin että ainakin valtaosa tuotteena, sen verran reiluja määriä menee Pohjoiseen tavaraa näissä. | ||||
|
04.06. 22:38 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kyllä Mikko, kyllä ne on | ||||
|
|
04.06. 22:11 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä upea! Ja kuva on hieno! | ||||
|
04.06. 22:02 | Juho Rintala | ||
| :( | ||||
|
04.06. 22:01 | Juho Rintala | ||
| Menikö ehkä yksikkönumero väärin? Sillä tämä on muitten kuvien mukaan hylätty. Taitaa olla 2530. |
||||
|
04.06. 22:01 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on upea! Voisikin olla hyvä idea antaa itänaapurin oppien mukaisesti näille uudeksi litteraksi TSm6, jossa T = Trofee. Naapurihan nimesi Saksasta varastetut veturit Trofenij-litteralla ja esimerkiksi Br52 muuttui rajan toisella puolella TE:ksi. |
||||
|
|
04.06. 21:40 | Simo Virtanen | ||
| Sotasaalisjunat otettaneen pian käyttöön kotimaan liikenteessä? | ||||
|
|
04.06. 21:27 | Hannu Peltola | ||
| Tässä muutama vinkki jokaiselle kotisohvan tiedustelu-upseerille, mitä näistä kuvista saa irti, vaikka eivät olekaan samalta päivältä: - tavoite ei ole tuhota junaa kuvanottopäivänä. Myöskään tavoite ei ole saada tietoon, että Nokialla ja Varkaudessa sijaitsevat polttoainevarastot, tämä on julkista tietoa. - sen sijaan vaikka Vorgista kuvia etsimällä voi alkaa muodostaa kokonaiskuvaa liikenteen tiheydestä ja kuljetusten määrästä. - Millainen kuljetusketju / logistiikkaratkaisu on käytössä polttoaineen massajakelussa? - Kuinka usein junia liikkuu ja millä väleillä? Tästä voi arvioida esimerkiksi varastojen kapasiteettia. Lisäksi kuljetusten seuranta antaa suuntaviivoja muun muassa (tai erityisesti) puolustusvoimien toiminnan laajuudesta. Toimitetaanko esimerkiksi lentopetrolia poikkeavia määriä vaikkapa Pohjois-Suomeen? - Paljonko polttoainetta kuljetetaan kerralla? Onko kuljetuksessa vilkkaampia hetkiä? Jälleen esimerkiksi poikkeavat dieselkuljetukset antavat viitteitä siitä, että jossain jokin poikkeuksellisen suuri käytttäjä (=puolustusvoimat) tarvitsee dieseliä. - Kulkevatko junat vakioaikatauluilla ja reiteillä?. Tässä Vorg on erityisen näppärä työkalu, kuvista voi alkaa etsiä esimerkiksi Soek-vaunujen kuvia Nokialta, Varkaudesta tai muiden varastojen läheltä. Aikataulun säännönmukaisuudet olisi loistava tieto vihollistiedustelulle, tarpeen vaatiessa tuholais- tai lennokkipartion voisi ohjeistaa olemaan radan varressa junan kulkuhetkenä. Onneksi Panu poisti tiedot kuljetusten tiheydestä. Kuten sanottua, emme enää elä rauhanvuosia ja on turhaa tehdä tiedustelua liian helpoksi. Itse päädyin siihen ratkaisuun, että en enää julkaise junakuvia, jotka eivät näy avoimessa datassa. Esalle sen verran kommenttina, että satelliittiseuranta junille olisi tietysti teoriassa mahdollista. Naapurilla kuitenkin satellittikapasiteetti alkaa olla huonompi kuin esimerkiksi Suomella (Iceye). Rajallisesta satelliittitiedustelukapasiteetista kilpailevat kaikki tiedusteluyksiköt ja puolustushaarat. Satelliittien ollessa niukkuushyödyke niitä tulee käyttää painopisteisesti esimerkiksi ilmavoimien toiminnan seuraamiseen. Ja miksi haaskata satelliittiaikaa junien seurantaan, kun saman infon saa helpommin esim. Vorgista! |
||||
|
|
04.06. 21:01 | Mikko Mäntymäki | ||
| Joko kylkeen oli merkattu taara/paino ja jarrupaino? | ||||
|
04.06. 19:57 | Markku Naskali | ||
| Ehkä jossain on jo kerrottu, mutta kysyn silti, onko kaksivirtatekniikka säilytetty vai purettu? | ||||
|
|
04.06. 19:14 | Rasmus Viirre | ||
| Uudelleen sulatukseen SSAB:lle vaiko ihan tuotteena ja Raahesta eteenpäin maanteitse? | ||||
|
|
04.06. 19:06 | Rasmus Viirre | ||
| On tuo ihan tyylikäs ja ennenkaikkea ennennäkemätön uusi ulkoasu. Yksittäinen viiva, vauhtiraita tai kiila alkaa olla nähty juttu ympäri maailman. | ||||
|
|
04.06. 18:20 | Juho Rintala | ||
| Komeaa! | ||||
|
04.06. 17:34 | Eljas Pölhö | ||
| "Flying Scotsman" alkuperäinen numero 1472 on oikeastaan GNR-numero, vaikka veturi valmistuikin reilu kuukausi vuoden 1923 Groupingin jälkeen LNER ryhmään kuuluvana. LNER ei vielä silloin ollut julkistanut uutta uuden yhtiön numerointia. Numeroa 1472 se kantoi jokseenkin tasan vuoden ja ensiesiintyminen uusissa väreissä ja uudella LNER-numerolla 4472 ja nimellä "Flying Scotsman" tapahtui British Empire Exhibition-näyttelyssä Wembleyssä helmikuussa 1924. Numerolla 1472 sillä ei ollut vielä nimeä. | ||||
|
04.06. 17:01 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ei tainnut olla yhtään Dr13 tuossa kunnossa? No tuonkin kohtalo on selvä kun 1Mkm raja tulee vastaan. | ||||
|
|
04.06. 16:46 | Juho Rintala | ||
| Komea kuva, mutta komeampi aihe! | ||||
|
|
04.06. 15:51 | Samuel Pajunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
04.06. 15:30 | Petri Sallinen | ||
| Tosin LNER aikana veturin alkuperäinen numero oli 1472. | ||||
|
|
04.06. 14:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Onttolaankaan ei näytä olleen liikennettä kahteen kuukauteen. En kyllä keksi mitä hyötyä vahingontekijälle olisi jälkikäteen julkaistusta kuvasta? Ei niitä kohteitakaan piilotettu ole näkmättömyysmaalilla. Hyvin erottuu ilmakuvissa Varkaudenkin terminaali. Ei vaadi kummoista ohjausta että siihen droonilla osuu. |
||||
|
|
04.06. 14:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| On tosissaankin rivon näköinen tuo 2652...! Mutta nitshevoo, kun maalarit on sanottu irti aikoja sitten ja Miranolit jämähtäneet purkkeihinsa. "Yrityskuvaa"... |
||||
|
|
04.06. 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, 4472 oli LNER:in aikainen numero. Englannin rautatiet kansallistettiin v. 1948, joten Scotsmanin 60103-numero on British Railin keksintöä. | ||||
|
|
04.06. 13:56 | Riku Outinen | ||
| Teräsputkia menee Pohjoiseem tässä. | ||||
|
|
04.06. 13:50 | Petri Sallinen | ||
| Valokuvasin Flying Scotsmanin 23.5.2025 Didcot Railway Centressä. Veturin kyljessä oli numero 60103. | ||||
|
|
04.06. 13:36 | Simo Virtanen | ||
| Mitä on kuormana? | ||||
|
04.06. 11:38 | Antti Ojala | ||
| Mitt.vaunun hankinta osoittaa PMR:ltä eritt. hyvää businesnenää. Järkevästi hoidettuna liiketoimintahaarana, tällä rahoitetaan ajan oloon vaikka mitä hyödyllistä. - Ajatella, mitä rautatieharrastuksessa voidaankaan saada aikaiseksi, vain jättämällä holtiton keräily vähemmälle. | ||||
|
|
04.06. 08:34 | Veeti Pietilä | ||
| Missä sinä olit siinä asemalla? | ||||
|
|
04.06. 05:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotan tämän veturiyksilön tallentamista: se on mumeroltaan "käänteinen" Flying Scotsman! Kuulun englantilaisveturiklassikon numerohan on tunnetusti 4472. Sehr geehrte Herr Rasmus, herzlich willkommen als neue Mitglied! Hoch!!! |
||||
|
|
03.06. 23:26 | Rasmus Åhman | ||
| Yes it definitely was! | ||||
|
|
03.06. 23:26 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Welcome to vaunut.org Rasmus. That day was very fun at Seinäjoki! | ||||
|
03.06. 22:47 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tervetuloa Christian Vaunut.orgiin! | ||||
|
|
03.06. 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tolpat näyttävät kaipaavan kipeästi postin työkuntaa Tp-asunto - , Pg-varastovaunuineen ja tolppakenkineen. | ||||
|
03.06. 20:19 | Antero Airola | ||
| Kimmon linkki ei enää toimi | ||||
|
03.06. 19:37 | Juha Metsäpelto | ||
| https://ilkkapohjalainen.fi/epari/uutiset/impivaaraan-asuntomessut-1.18876392 Tuolla "suht" tuoretta juttua tästä paikasta. Sen mukaan täältä on ollut melko aktiivista viljaliikennettä EU:n tuloon saakka. Suomen Viljava toimii alueella edelleen, kuten myös pääradan varressa. |
||||
|
03.06. 19:17 | Juho Rintala | ||
| Hyvä kuva! Toinen veturi jo päätynyt romuletkaan. | ||||
|
03.06. 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laitetaanpa juutuupista soimaan "Narvan marssi". | ||||
|
03.06. 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin monet toiveet haipuvat näiden kahden lusikkatehtaalle tuomittujen "kukkukelloveturiraatojen" myötä. Asiat tulevat vaikeiksi, kun niitä tekemällä tehdään vaikeiksi. |
||||
|
03.06. 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja julkisivun päätykolmion kattokoristuskin vielä säilynyt! | ||||
|
03.06. 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva, on niiiiin Granholmia, niin Granholmia tyyliltään. Oikeassa päässä oleva ikkunanlevennyskonsti onkin oikein vekkuli ja hyvä idea noin toteutettuna. |
||||
|
03.06. 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edellisestä johtuen olen laskenut Pohjanmaan ratojen asemataloja: II, III ja IV luokat: yht. 20 kpl (nämä luokat ovat palvelutasoluokituksia, niillä ei ole mitään tekemistä matkustajavaunujen luokkien kanssa!) pysäkit: yht. 26 kpl. Siis Vs ja Ol radat!!! Oulun rautatien asemien piirustuksia sovellettiin rataosia Kouvola - Kuopio (1889), Kouvola - Kotka (1890), Viipuri - Joensuu (kokonaisuudessaan ot.k. v. 1894) ja Tampere - Pori rakennettaessa, sekä haararadalla Antrea - Imatra. Yhteenveto: (edelleen Ol radan tyyppejä): III luokka: Kokkola, Kannus, Kouvola, Mikkeli, Antrea, Jaakkima, Sortavala ja Joensuu (yht. 8 kpl). IV luokka, tyyppi 1: Lapua, Ylivieska, Oulainen, Liminka, Mäntyharju, Tavastila, Hiitola, Alho ja Jääski (yht. 9 kpl), IV luokka, tyyppi 2: Kovjoki, Pännäinen, Pieksämäki, Suonnejoki, Kotka, Tohmajärvi ja Vammala (yht. 7 kpl), IV luokka, tyyppi ravintola: Kauhava, Lappi (v.:sta 1953 Tuomioja), kaksi kpl. Pysäkki: tunnistamiani ovat Nurmo, Härmä, Voltti, Jepua, Kolppi, Kruununkylä, Kälviä, Sievi, Kangas, Kilpua, Vihanti, Ruukki, Kempele, Harju, Selänpää, Hietanen, Otava, Hiirola, Kalvitsa, Haukivuori, Kantala, Haapakoski, Iisvesi, Kurkimäki, Myllykoski, Inkeroinen. Kymi, Kavantsaari, Sairala, Ojajärvi, Elisenvaara, Kaalamo, Matkaselkä, Hammaslahti, Enso, Nokia, Siuro, Karkku, Kiikka, Kauvatsa, Kyttälä, Riste, Harjavalta, Nakkila ja Haistila. Myöhemmin rakennettuja: Inha ja Metsäkylä. Muita pysäkkejä: Voikoski (rak. samanlaiseksi kuin Toppila ja Yxpila, paloi 1918 sodassa), Salminen (muistutti ensikatsomalla Vaasan radan pysäkkiä [Töysä]), kuten Pitkälahtikin. Tali (myös Vs radan näköinen ja mallinen), Hannila (kuten ed.), Koljola (kuten ed.), Inkilä (kuten ed.), Ihala (kuten ed.), Niva (kuten ed.), Kuokkaniemi (kuten ed.) kuten myös Pälkjärvi, Kaurila ja Onkamokin. Yhteensä pysäkkejä: 60 kpl. Tosin osassa näitä ei ollut sukunäköä Oulun rautatien pysäkin kanssa, pysäkki-status kuitenkin oli aika laajalti käytössä. Laituri: Ruha, Kirjokivi, Varpanen, Heimola (myöhempi Suontee), Karttula (myöhempi Airaksela), Kyminlinna (laiturirak. valm. v. ????), Karisalmi, Tuokslahti, Helylä (oli tosin vaihde!), Rytty, Tikkala, Mulo, Santalahti (vaihde), Lielahti (vaihde), Epilä, Pitkäniemi, Kulovesi, Suoniemi, Kokemäki ja Friitala. Herra Markku, tulet tämän kommenttini myötä selvästi havaitsemaan, että samankaltaisuutta rautateidemme liikennepaikkarakennuksissa tosiaankin oli. Näissä kommenteissani oli kyse ajanjaksosta 1883 - 1895, eli vaivaiset 12 vuotta ratojen rakennusvaiheen aikana!!! Varhaisemmat "viritelmät" (Riihimäen - Pietarin rata hyvänä esimerkkinä!) ikäänkuin pohjustivat tyyppiasematalojen käyttöä ja samaa harrastettiin myöhemminkin ja varsin pitkän aikaa. Eli: jos haluat ryhtyä tutkimaan tätä, niin puuhaahan tässä riittää kiinnostuneelle harrastajatutkijalle. Vaikka alkuun homma muistuttaakin yritystä juoda Keurusselkä tyhjäksi! Kyllä se siitä kuitenkin lähtee sujumaan... |
||||
|
|
03.06. 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraavaksi vastaava luettelo Oulun rautatien asemista. Arkkitehti Knut Nylander kuoli v. 1886 (hauta Helsingin Hietaniemessä), eikä uutta arkkitehtia palkattu kuin vasta 1892 (Bruno F. Granholm). Granholmin tuloon asti rakennettiin asemataloja Oulun rautatien tyyppien piirustuksilla, välillä tarkasti noudattamalla ja välillä hiukan soveltamalla. Sen aikaiseen suuriruhtinaskuntaan asia sopi erinomaisen hyvin, koska asematalojen tyylilliset yhtenevyydet, yksityiskohdat ja komeus viestivät valtion erityisestä mahdista, joten ihmisten tietoisuus siitä, että maailmaa hallintorakenteineen oli kyläyhteisöjen yläpuolella. Seurakuntajärjestelmä oli tätä samaa, mutta se oli valtionmahtimentaliteetin ulkopuolella kirkon oman sanoman ja tehtävän takia ja myötä. km 0,00 Östermyra (Seinäjoki) ks. edellä. 5,88 Nurmo, pysäkki, laaj. v. 1905. 15,32 Ruha, laituri, jossa pieni odotushuone, ei sivuraidetta. 23,28 Lappo (Lapua), Oulun radan IV lk. typ. 1 (lisätty kuisti takaosaan). Vesitorni ja halkokatos. 37,90 Kauhava, Oulun radan IV lk, jossa ravintola, laaj. v. 1903. 55,03 Härmä, pysäkki, laaj. v. 1905 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 61,48 Woltti (Voltti), pysäkki, laaj. v. 1908. 77,82 Jeppo (Jepua), pysäkki, laaj. v. 1908 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 90,93 Kowjoki (Kovjoki), Ol radan IV lk. typ. 2. 100,58 Pedersö (Pännäinen - Bennäs), Ol radan IV lk. typ. 2 107,10 Kållby (Kolppi - Kollby), pysäkki, laaj. v. 1905 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 119,58 Kronoby (Kruununkylä - Kruunupyy), pysäkki, laaj. v. 1896 (poikkipäädyillä). 133,41 Gamlakarleby (Kokkola - Karleby), Ol radan III lk. (oma piirustuksensa), laaj. v. 1925.Vesitorni ja halkokatos. 150,04 Kelviå (Kälviä), pysäkki (Riippa) 173,41 Kannus, III lk, (rak. samoilla piirustuksilla kuin Myllymäki), laaj. v.1905. (Eskola) 195,36 Sievi, pysäkki, laaj. v. 1908. 212,09 Ylivieska, Ol radan IV lk. typ 1. Laajennettu us. kertoja. Vesitorni ja halkokatos. 224,12 Kangas, pysäkki. 239,39 Oulais (Oulainen), Ol radan IV lk typ. 1, tehty pieniä muutoksia. 250, 43 Kilpua, pysäkki, hieman laajennettu. Vesitorni ja halkokatos. 266,04 Wihanti (Vihanti), pysäkki,lajj. v. 1925. 279,93 Lappi (Tuomioja), Ol radan IV lk, jossa ravintola. Tehty pieniä muutoksia. 286,68 Ruuki (Ruukki), pysäkki, saanut uuden asematalon v. 1967 radanoikaisutyön yhteydessä. Vesitorni ja halkokatos. 309,87 Limingo (Liminka), Ol radan IV lk. typ. 2 (ulkoasu lähes alkuperäinen). 322,45 Kempele, pysäkki, laaj. v. 1904. 334,08 Uleåborg (Oulu), II lk. Konepaja ja veturovarikko. Asemataloa laajennettu ainakin v. 1922. 4,02 Toppila (satama-asema), sovellettu Ol radan pysäkin piirustuksia, mm. eteinen molemmissa päädyissä. Sivurata Bennäs - Jakobstad (Pännäinen - Pietarsaari), av. liikenteelle 1.11.1887. Pituus 14,3 km. Pietarsaaren asematalo on Ol radan IV lk. typ. 2. Sitä laajennettiin v. 1928 kahdella ikkuna-akselilla, muutoin se on alkuperäisen kaltainen. Oulun radalla: II lk: Oulu III lk: Kokkola ja Kannus IV lk: 9 kpl pysäkki: 13 kpl yksinkert. vahtitupia: 60 kpl kaksinkert. vahtitupia: 26 kpl (rak. vain asemien ja pysäkkien yhteyteen) vesitorneja ja halkokatoksia: 10 kpl (Seinäjoki ei tässä mukana. Mukana Oulun varikko, Kokkola ja Kannus) satama-asemia: kolme (Toppila, Yxpila ja Alholma) laitureita: Ruha ja Pietarsaaren radalla oleva Löfö, eli Lövö, eli Lehtisaari. |
||||