Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Särkkän Tasoristeys |
15.04. 16:11 | Jukka Martio | ||
| En minä kielipoliisiksi aio ruveta, mutta olin utelias tietämään, miksi Saku taivuttaa oudosti suomalaisen sanan särkkä. Muissa yhteyksissä Särkän tasoristeys on kirjoitettu normaaliin tapaan. Suomessa on vastaavia erisnimiä sadoittain, esim. Mänttä - Mäntän, Raippo - Raipossa. Tosin murteissa voi olla poikkeamia: Turkuun lähdössä oleva mies sanoi menevänsä Turkkuseen. | ||||
|
15.04. 15:54 | Petri Sallinen | ||
| Päästökauppatulot saa Suomen valtio. Voimalaitosten päästökauppatulot olivat parhaimmillaan puolen miljardin luokkaa vuodessa. Aiheeseen voi tarkemmin perehtyä linkin takaa. Suomessa päästökauppaa edustava viranomainen on Energiavirasto. https://energiavirasto.fi/polttoaineen-paastokauppa |
||||
|
15.04. 15:46 | Markku Naskali | ||
| Mitähän se laki sanoo niistä parkkipaikoista joille ne vaaditaan? | ||||
|
|
15.04. 15:09 | Erkki Nuutio | ||
| Ehkä joku osaa kertoa minne liikennepolttoaineiden päästökaupan maksut EU:lle kerätään EU-maiden (kuten Suomi) toimesta, ja mikä EU-taho päättää saatujen maksujen poisjakamisesta poliittisesti kannatettaviin, siis viher- ja vastaaviin tarkoituksiin? Pidetäänkö poisjaettujen rahojen saajatahot ja -maat ikuisesti salattuina, vai saavatko EU-maat EU:lta uskottavia selvityksiä näistä? Tuskin sentään EU:n tilintarkastajat valvovat takaisinmaksujen käyttöä nimenomaan ilmoitettuihin tarkoituksiinsa? Kansalaisille ei kaiketi näitä tietoja missään anneta, koska kansalaisten käsityskyky ei tietenkään ole riittävä. |
||||
|
|
15.04. 12:34 | Petri Sallinen | ||
| Muutoksen ajuriksi ei aina tarvita salaliittoa tai edes lobbaamista. Muutos voi tapahtua puhtaasti teknologisen kehityksen vauhdittamana ja markkinaehtoisesti. Juuri näin tapahtui 1900-luvun alussa hyvinkin suosituille sähköautoille. Polttomoottoriauto oli hankalampi käyttää, kunnes vuonna 1913 keksittiin starttimoottori. Myös jäähdyttimen yleistyminen paransi polttomoottoriauton käytettävyyttä. Fordin tehostetun massatuotantomallin kehittäminen taas painoi polttomoottoriautojen hinnan hyvin alhaiseksi. Samalla sähköyhtiöt korvasivat tasavirran vaihtovirralla jakeluverkoissaan, mikä vaikeutti tasavirtaa käyttävien sähköautojen lataamista. Käytännössä sähköautot katosivat kokonaan markkinoilta 1930-luvulle tultaessa. Kyseessä oli siis useamman asian summa. Voimalaitos tuottaa sähköä paremmalla hyötysuhteella ja paremmassa kontrollissa kuin autoon sijoitettu polttomoottori. Kyse ei ole pelkästään fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamista ympäristöhaitoista, vaan myös liikenteen energiatehokkuuden parantamisesta. Näillä näkymin liikenteen päästökauppa otetaan käyttöön Euroopassa vuonna 2027. Se ohjaa markkinaehtoisesti päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöä — samalla tavalla kuin voimantuotannossa. Viimeinen kivihiiltä käyttävä kaupallinen voimalaitos suljetaan Suomessa toukokuussa. Tähän ei tarvittu kieltoja. Päästökauppa teki kivihiililaitosten käyttämisestä kannattamatonta. Tosin Suomi ehti Juha Sipilän hallituksen aikana säätämään myös lain, joka kieltää kivihiilen energiakäytön vuoden 2029 jälkeen. Liikenteen päästökauppa toimii samalla periaatteella. Bensamoottoriautojen käyttöä se ei kiellä, vaan tekee bensan käyttämisestä lopulta tolkuttoman kallista. Bensan kärventäminen voi siis jatkua, jos hanuri kestää sen. Vuoden 2035 jälkeen ei EU-alueella saa kuitenkaan myydä uusia polttomoottoriautoja — elleivät ne käytä uusiutuvia polttonesteitä. Tämän verran kieltoon on tuotu kompromissia — tai sitä on vesitetty. Vastaus on riippuvainen siitä, keneltä kysytään. Vaikea arvioida, onko tämä lopullinen linjaus. Politiikka voi muuttua, kun politiikan tekijät vaihtuvat. |
||||
|
15.04. 12:05 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolla vasemmalla metsässä näkyy karttapohjalla edelleen leikkauksen rakennusaikainen kapearaiteisen työradan linja. | ||||
|
15.04. 10:55 | Petri Nummijoki | ||
| Täälläkin on kuva Hr13-vetoisesta P3:sta, jossa on mukana harmaan kiitojunan runko https://vaunut.org/kuva/63674. Kun MK/MP3/4 siirtyi kesän 1967 jälkeen ajamaan Savonlinnan sijasta Joensuuhun uutta Parikkala-Onkamo-oikorataa, tuli siihen pääasialliseksi vetäjäksi Hr13, vaikka talvikauden pienemmillä matkustajamäärillä käytettiin keskellä viikkoa edelleen myös Dm4-vaunuja sekä vähäisessä määrin junaa kai ajettiin myös Sr12-veturilla tai Dm9-rungolla. Dm4 on tietysti ollut harmaiden kiitojunien vetäjänä ylivoimaisesti yleisin mutta olisiko Hr13 jopa toiseksi yleisin ainakin kilometreissä mitattuna, kun niillä ajettiin pitkää Helsinki-Joensuu-väliä? Hr11- ja Sr12-vetureita on saatettu käyttää junavuorojen määrässä mitattuna suunnilleen yhtä paljon (Hr13-verrattuna) mutta pääasiassa lyhyemmillä reiteillä. Hr12 on tainnut olla melko harvinainen kiitojunarungon vetäjä, joskaan ei täysin tavaton https://vaunut.org/kuva/18552. |
||||
|
|
15.04. 09:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja jopa Hr13 (nykyinen sarjamerkintä Dr13). Olikohan se J. Katajiston kuva jossakin kirjassa, jossa on Hr13 vetoinen MP3 / MP4 koostuen kiitojunarungosta ja teräskorisista vaunuista. Olen itsekin matkustanut vastaavalla kokoonpanolla Imaralta (nykyinen Imatra T) Helsinkiin ja vieläpä viimeisenä vaununa olleen KEin tupakkaosastossa, johon saatiin paikkaliput. Olivat lähes viimeiset Imatran kiintiön paikoista. | ||||
|
|
15.04. 09:31 | Eemil Liukkonen | ||
| No nyt on erittäin mielenkiintoisen näköinen ja silmää pistävä kokoonpana. Kiehtovaa, että kiitojunavaunuja on aikoinaan näkynyt myös Deeveri-vetoisissa junissa. | ||||
|
|
15.04. 09:25 | Panu Breilin | ||
| Bucyrusta ei tuotu Leppälahteen vaan siellä oli ympäri kääntyvää mallia oleva Orenstein & Koppel. | ||||
|
15.04. 09:22 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1968 Rautatietilaston mukaan Kuopion ratapihalla oli pääraiteessa K30-kiskotus. Linjaraiteella pohjoisen suuntaan sen sijaan oli K54 ja linjaraiteella etelän suuntaan K43. Suojastus tuli Kuopion seudulle vasta kauko-ohjauksen rakentamisen yhteydessä 80-luvulla. Pieksämäki-Kuopio-kauko-ohjaus valmistui 1983 ja Kuopio-Iisalmi 1988. Mekaanisia asetinlaitteitahan Kuopiossa oli vielä 2024 käytössä, ne jäivät täpärästi Suomen toiseksi viimeisiksi sellaisiksi Oulun jälkeen. Tuo rakenteilla ollut konepajan päärakennuksen laajennus ei jäänyt viimeiseksi. Päärakennusta laajennettiin sen jälkeen vielä 1972 (luoteiskulmasta), 1979 (lisäkerros rakennuksen katolle), 1980 (muuntamo- ja kaasukeskus) ja 1982 (laajennus pääraiteen varteen vuoden 1968 laajennuksen pohjoispuolelle). |
||||
|
|
15.04. 08:05 | Jari Välimaa | ||
| Laki vaatii latauspaikkojen rakentamisen. | ||||
|
|
15.04. 07:50 | Jari Välimaa | ||
| Uudet polttomoottoriautot eivät saa päästää päästöjä 2035 lähtien jolloin muutamassa vuosikymmenessä autokanta uudistuu. Jo nyt autotehtaat joutuvat hyvittämään polttismyyntejä halvoilla sähköautoilla etteivät joudu miljoonien sakkojen maksajiksi. |
||||
|
15.04. 07:44 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kuva epätarkkuudesta voitte syyttää tulostinta joka tekee virheitä ohuiden viivojen kohdalla ja lisäksi skannattupaperi on nähnyt elämää mutta silti käyttökelpoinen. | ||||
|
15.04. 07:30 | Leevi Heino | ||
| Veturin numero on 3024 | ||||
|
|
15.04. 07:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, ne sähköautot lienevät jo vaihdettu johonkin vielä kehitetympään "hrududuun"....? Alun perin 1900 - luvun alussa sähköautot (juuri ne Mummo Ankan auton malliset) olivat suosittuja, mutta ne hävisivät lyhytikäisten akkujen ja bentsiinimoottoriautojen valmistajien lobbaamisen myötä. Toisin sanoen: - tilanne eli kaiken aikaa. Edelleen uskon tilanteiden elävän vastakin. Ihminen - tuo syntinen saatana kurja - kun on kovin puuhakas olento. 1990 - luvun Hiace on siitä hyvä kapistus, että se oli työkaluksi rakennettu, ei siis mikään kertakäyttöauto. Edelleen, jos ei Euroopasta enää varaosia löytyisikään, niin tutkimusmatka kolmanteen maailmaan lienee avuksi? Toyotan hyvä maine ei rajoitu vain tänne Kalevalan kankahille. |
||||
|
|
15.04. 06:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se Bucyrusko tuotiin tänne "hullujussiksi"? | ||||
|
|
15.04. 06:23 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo kuvassa näkyviä.sidekiskojatkolksia, niin ne näyttävät kyllä kovasti K30 kiskojatkoksilta myös pääkulkutienkin osalta. Kuvaushetkenä voimassa ollutta JTT:tä pitäisikin tutkia millaisia merkintöjä Kuopiosta löytyy. |
||||
|
|
14.04. 23:16 | Heikki Jalonen | ||
| Lisäksi voi panna merkille, että jotain paikallista limpun heittelyä tarvitaan säännöllisesti: leipurille on varattu mukava jakkara odotteluhetkiä varten... | ||||
|
|
14.04. 23:13 | Heikki Jalonen | ||
| On muuten tuossa pohjoisen suunnan tulotiessä kelju vekki, oikea vempauttaja... Ja kovasti kevyeltä näyttää kiskotus, melkein kuin olisi vielä naulattua? Pohjoisen suunnan opastin on riippumaton. Oliko Kuopio vielä tuolloin ilman suojastuksia (ainakin pohjoisen suuntaan). Näillä samoilla seuduillahan oli vielä mekaaninen asetinlaitekin melko myöhään, olisiko ollut vielä vuonna 2005? Konepajan katoksen raiteella höyryveturin kattila vaunukuormana. Samoin Sisu-ratakuorma-auto (Tka "nolla" tai Tka Rto-jotain). Ja pari "talvisessa huomiovärissä" olevaa laatikkolumiauraa. Kyllähän ne näin sulan maan aikana erottaa... Oikealla rakennetaan Kuopion pajan viimeistä laajennusta (johon johtivat tiet 325...328). |
||||
|
|
14.04. 22:57 | Jorma Toivonen | ||
| Vieläkö sähkö-autoilijat suhauttelevat nykyisillä, täynnä hienoa elektroniikkaa olevilla menopeleillään vuonna 2050? Kuten Lasse porhaltelee vielä nykyään ongelmitta 25-vuotta iäkkäällä Hiacella. | ||||
|
14.04. 22:14 | Petri Sallinen | ||
| VRS-standardin mukaan "postinkeltainen". | ||||
|
14.04. 21:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallista :) | ||||
|
|
14.04. 21:09 | Eemil Liukkonen | ||
| Näin kuopiolaisena tulee aina hymy huulille, kun verkkokalvoille kantautuu omasta kotikaupungista vanhoja kuvia eri vuosilta. | ||||
|
14.04. 20:58 | John Lindroth | ||
| Vaikuttava kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Särkkän Tasoristeys |
14.04. 20:49 | Saku Kivimäki | ||
| Mitähän tästä pitäisi kertoa? Että se on poistuva tasoristeys keskellä ei mitään ja on vanhan näköinen? Jos pitää Mainitta että en kirjoita suomea vaikka se on suomea niin voisi vaan suoraan sanoa että opettele kirjoittamaan, kuin tolle piilo*** asiasta. YP voi asiaan sanoa oman mielipiteensä. |
||||
|
|
14.04. 20:20 | Panu Breilin | ||
| Tuon kaavion ensimmäinen versio on valmistunut 2005, mutta myöhemmin kaaviota on päivitetty ja tuollaisenaan se vastaa vuoden 2011 tilannetta. Muuten jos on käyttöä ajantasaiselle raiteistokaaviolle Tampereelta tai muualta niin sellaisen voi pyytää itselleen Väyläviraston ratapiirustusarkistosta. Toimitus sähköpostitse ei maksa mitään. |
||||
|
|
14.04. 20:19 | Kari Haapakangas | ||
| Kyseessä on siis suomalainen vastine Culebran kaivannolle (Panama) | ||||
|
14.04. 20:12 | Panu Breilin | ||
| Matkustajajunat eivät ole pysähtyneet Sieppijärvellä. Paikallisjunat eivät aikanaan kulkeneet kuin Pelloon asti, koska rata Pellosta Kolariin valmistui vasta 1965-1966. Ainoa matkustajaliikenne mitä Sieppijärven ohi on kulkenut on nykyinen vuonna 1985 alkanut yöjunaliikenne. | ||||
|
|
14.04. 20:02 | Panu Breilin | ||
| Taustalla näkyy metsittyneenä 28 metriä syvä Leppälahden maaleikkaus joka oli aikanaan ilmeisesti pohjoismaiden suurin maaleikkaus. Leikkauksen teko oli jättimäinen työmaa missä ensi alkuun oli nelinumeroinen määrä työntekijöitä kaivamassa maata lapiopelissä. Myöhemmin paikalle saatiin kaivinkone (Hullu-Jussi) ja muita apuvälineitä kuten kolme kapearaiteista höyryveturia joiden vetämänä maa-ainesta kuljetettiin leikkauksesta Leppäveden pengertyömaalle ja keinovalot yötyöskentelyä varten. Isoista panostuksista huolimatta Leppälahden leikkaus oli viimeisenä valmistunut kohta Jyväskylä-Pieksämäki-radalla. Kun keväällä 1918 ensimmäiset läpimenevät junat (valkoisten sotilasjunia) kulkivat radalla niin paikalla piti olla vielä jopa parisataa työntekijää pitämässä rataa puhtaana rinteiltä valuneesta maa-aineksesta. Leikkauksen teko vaati myös useampia kuolonuhreja, esimerkiksi työn alkuvaiheessa, kun maahan kaivettiin syviä kaivomaisia kaivantoja sen tarkistamiseksi millaista maa-ainesta (tai kalliota) olisi vastassa, sortui yksi tällainen kaivanto ja neljä työmiestä kuoli. Yli tuhat työmaan työntekijää oli mukana, kun kuolleita saatettiin viimeiselle matkalle Laukaan kirkolle. Työmaan työntekijöitä varten Leppälahteen myös rakennettiin tilapäinen työväentalo. |
||||
|
|
14.04. 20:01 | Tapio Keränen | ||
| Tahkojuusto taivaalla? Komea kuva! | ||||
|
|
14.04. 19:58 | Lasse Holopainen | ||
| Oliko Po alunperin kuitenkin oranssi? | ||||
|
|
14.04. 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei muuten ole Fo. Se on 1009-porukan omistukseensa myöhemmin hankkima BT, joka puolestaan on entinen Po. | ||||
|
14.04. 19:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Kaunis on tämä maisema, johon lumi laikuttaa vielä vaihtelua. Junakin näkyy nyt paremmin, kun koivut on laitettu vaakatasoon. Hieno otos. | ||||
|
14.04. 18:04 | Ilari Uotila | ||
| Bilteman hallin takana on joskus muutama vuosikymmen sitten ollut tasoristeys ja pieni kadunpätkä ja neljä omakotitaloa radan länsipuolella. | ||||
|
|
14.04. 16:22 | Mikko Mäntymäki | ||
| Muokkasin kuvaa paremmaksi se on nyt sama resulaatio kuin FB ryhmässä 3507x2393 kun sivusto hyväksyy sen. | ||||
|
14.04. 12:40 | Kari Lamberg | ||
| Kiitos Tapio ,hieno kuva, itselle tärkeästä pysäkistä jo lapsuudesta ja junasuorittajan työpaikastani. | ||||
|
|
14.04. 12:37 | Lasse Holopainen | ||
| Oma skenaarionsa olisi se, että aurinkoinen rahaeliitti sanoo että joko ei saa ajaa polttomoottorivehkeillä, tai litku maksaa 3€ litra. Siinä vaiheessa tulisi kyllä sellainen ammattilaisten, maanviljelijöiden, katukaahailijoiden, amis-äijien ja kaikkien jalat maassa -ihmisten kapina, että kyllä varmasti polttoöljy, diesel ja bensa menee mustassa pörssissä kannattavasti. | ||||
|
|
14.04. 12:33 | Lasse Holopainen | ||
| Saattaa olla Fo | ||||
|
|
14.04. 12:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on. Mikä tuo viimeinen vihreä vaunu oikein on? Fo, Po? | ||||
|
Kuvasarja: Särkkän Tasoristeys |
14.04. 10:56 | Jukka Martio | ||
| Miksi Saku ei käytä suomen kieltä kertoessaan Särkän tasoristeyksestä? | ||||
|
|
14.04. 09:14 | Petri Sallinen | ||
| Bensan myynti ei ole aikoihin ollut kovin kannattavaa liiketoimintaa. Huoltoasemien määrän arvioidaan supistuvan ja keskittyvän suuremmille paikkakunnille. Esitettyjen skenaarioiden perusteella pienemmillä paikkakunnilla riittää huoltoaseman lopettamisen perustaksi se, että muutama kyläläinen vaihtaa bensavehkeensä sähköautoksi. | ||||
|
|
14.04. 08:49 | Leevi Halonen | ||
| Hienoa palvelua kerrakseen tuollaiset ylimääräiset pysähdykset! | ||||
|
|
14.04. 08:12 | Rasmus Viirre | ||
| Taitaa sähkäri vaihtua dieseliin Iisalmessa. | ||||
|
14.04. 07:52 | Joonas Leinonen | ||
| Nämä raiteet purettiin ja siirrettiin Pieksämäen konepajalle. | ||||
|
14.04. 06:45 | Jari Välimaa | ||
| Uskalsit pujotella autojen välistä ? | ||||
|
|
14.04. 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, olet täysin oikeassa. Historiassa on lukemattomia esimerkkejä tästä. Silkkaa "mustaa pörssiä"... |
||||
|
13.04. 23:43 | Stefan Baumeister | ||
| Yksikön numeron oli 7011, kävin kuvaamaan saman junan vähän aiemmin tänään Jyväskylässä. | ||||
|
13.04. 22:18 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
13.04. 21:12 | Christian Pakisjärvi | ||
| Seisake? Onko Sieppijärvellä pysähtynyt junia? | ||||
|
13.04. 21:11 | Christian Pakisjärvi | ||
| Kaunista! Olisipa nykyäänkin yhtä kauniit junat. | ||||