Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 18.09. 00:02 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos Hannu pilkunviilauksesta, sillä siihen ilmeisesti olikin aihetta! Haapamäen ja Tampereen ajopiireissä ei aikoinaan Geoabeja näkynyt, siksi kuittasin Geoabin L:nä. Miten postiliite merkittiin?
kuva 17.09. 23:11 Hannu Peltola  
  Hieno kuva ja upea kuvauspaikka!
kuva 17.09. 22:53 Teemu Sirkiä  
  Ei se kyllä voi tuossakaan olla, sillä kartassa näkyvä kilometripylvään väkänen on liian lähellä kartalla näkyvää tietä.
kuva 17.09. 22:50 Teemu Sirkiä  
  Tässä https://vanhatkartat.fi/#14.27/61.95193/​27.27035 on tuo Uutelan kohta.
kuva 17.09. 22:49 Jukka Martio  
  Tuo Pitkäahon seutu voisi olla mahdollinen. Olen hyvinkin voinut käydä siellä asti kuvaamassa etelään menevän H772:n. Hankopaana ei tule kyseeseen, Savonradasta täytyy olla kyse.
kuva 17.09. 22:39 Teemu Sirkiä  
  Tuo sähkövalolla toimiva esiopastin 70-luvun alussa ei oikein istu Hankopaanalle.
kuva 17.09. 22:30 Hannu Peltola  
  Pystyykö tuon Geobin avulla paikantamaan esim. rataosaa? Kyseessä on kuitenkin harvinaisempi vaunu, jota ei kaikilla lättäreiteillä näkynyt. Mäntykankaasta aloin miettiä, voisiko kuva olla Hankopaanalta?
kuva 17.09. 22:28 Teemu Sirkiä  
  Pitkäahon eteläinen esiopastin on ollut ratakilometrillä n. 334+850 ja siitä on vanhan kartan mukaan mennyt jokin reitti joskus radan yli. Tuo on ainoa kartalta soviteltavissa oleva kohta, jonka olen tähän mennessä löytänyt. Kartassa lukee Uutela.
kuva 17.09. 22:22 Jukka Martio  
  Teemun havainto on merkittävä, mutta se tekee kuvan selvittämisen ylen vaikeaksi. Kun oien Mäntyharjulla kuvannut EK-junan, menee sen jälkeen etelään päin seuraava lättäjuna vasta neljän tunnin kuluttua. Niin kauan en ole voinut tuolla seudulla viipyä. Mahdollista on, ettei tämä kuva olekaan samalta reissulta. Joka tapauksessa kuva lienee Savonradalta, vaikka en minäkään nykykartasta löydä tämän näköistä paikkaa.
kuva 17.09. 22:06 Aapo Niemelä  
  Meneekös tuo vasemmalle erkaneva viljavarastolle?
kuva 17.09. 22:05 Onni Tikkala  
  Tervetuloa minunkin puolestani!
kuva 17.09. 22:03 Teemu Sirkiä  
  Kilometrimerkin puolesta pääteltynä juna olisi menossa etelään ja opastin olisi EoA. Vähän heikosti löytyy kartalta sopivia kohtia.
kuva 17.09. 21:59 John Lindroth  
  Heikiltä hienoa tarkentavaa tietoa,kiitos siitä.
kuva 17.09. 21:33 Teemu Sirkiä  
  Opastin näyttää jonkin liikennepaikan tulosuunnan esiopastimelta, eli lähellä jotakin liikennepaikkaa ollaan.
kuva 17.09. 21:20 Aapo Niemelä  
  Sattuipa eteen menevän tyylikäs foto kuva-arvonnassa.
kuva 17.09. 21:17 Hannu Lehikoinen  
  Mielenkiintoinen kuva!

Sallinet Esa pienen pilkunviilauksen: Kokoonpano taidettiin merkitä lättäajan käytäntöjen mukaan VLVVG.
kuva 17.09. 20:50 Antti Tapani Häkkinen  
  Komea jono!
kuva 17.09. 20:50 Antti Tapani Häkkinen  
  Tervetuloa Elina vorgiin!
kuva 17.09. 20:45 Heikki Jalonen  
  Dr20-vetureiden äänimaailmaan vaikuttaa varmaan paljolti moottorin (Wabtec P616) korkeahko käyntinopeus, 1500 r/min täysteholla.

Tässä muutamia P616 moottorin pääarvoja: iskunpituus 220 mm, sylinterin halkaisija 190 mm. V16 konfiguraatiolla iskutilavuus siten 99,8 litraa. Ilmoitettu teho 2750 kW (ilmeisesti jatkuva teho, tässä tarkka tieto puuttuu), 1500 r/min. Männän keskinopeus (melko huomattava) 11 m/s, keskipaine 22 bar. Ilmoitettu ominaiskulutus 192 g/kWh, melko hyvä arvo. Luokitus EU IIIa.

Voimansiirtohan noissa on M-AC-DC-6xAC-konvertterisysteemi, joten moottori käy pääosin tehokierroksilla.

Moottori (aikaisemmin GE Powerhaul P616) perustuu muuten - yllätys, yllätys - vanhan tuttavamme Jenbachin J616-konstruktioon; alunperin siis kaasumoottoriin. GE osti Jenbachin ja sen teknologiat vuonna 2003. Wabtec ja GE Transportation fuusioituivat 2019, jatkaen toimintaa Wabtec-nimen alla. Itse Jenbach oli jo 2018 myyty ulos GE:stä.
kuva 17.09. 20:42 John Lindroth  
  Miellyttävä,Lättä maisemakuvassa.
kuva 17.09. 20:40 Erkki Nuutio  
  Pari elävöittävää kuvaa asemasta:
https://rautu.fi/Rautu/Rautukuvat/Asema/​ekajuna.htm
https://rautu.fi/Rautu/Rautukuvat/Asema/​asema1941a.htm
kuva 17.09. 20:38 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Perttu ja John. Minäkin olen ollut viimeksi tänään tuollaisen Mustangin kyydissä... :-)
kuva 17.09. 20:38 Lari Åhman  
  Numerotiedot korjattu.
kuva 17.09. 20:32 Aapo Niemelä  
  Hyvä vaan että on ollut useampi bongari skarppina :)
kuva 17.09. 20:30 John Lindroth  
  Hieno kuva ja auto.
kuva 17.09. 20:01 Konsta Alasimi  
  Onpas kiva foto taas Larilta.
kuva 17.09. 20:01 Perttu Karttunen  
  No nyt on komia Mustang! Itse olen tuollaisen olikohan se Boss exitoon kyydissä ollut
kuva 17.09. 19:04 Antti-Matti Hartikainen  
  2733 oli. Tämä juna onkin näköjään tullut useamman toimesta kuvatuksi!
kuva 17.09. 18:53 Hannu Peltola  
  Näissä on aika erikoinen äänimaailma linjanopeuksissa! Selvästi poikkeava ja jatkossa näiden liikkuminen on helppoa tunnistaa pelkän äänen perusteella.
kuva 17.09. 18:51 Perttu Karttunen  
  Oliko se sittenkin 2732, pitää tarkistaa alkuperäisestä, minusta toinen oli 2733 Edit: kyllä se oli 2733.
kuva 17.09. 18:47 Lari Åhman  
  Kah, samalla sekunnillako lie kuvat laitettu kun äsken ei vielä ollut Pertun kuvaa :)
kuva 17.09. 18:43 Onni Tikkala  
  Syksyn tunnelma välittyy vahvasti, ja myös itse tilanne on kiintoisa. Kaikin puolin hieno otos!
kuva 17.09. 18:38 Onni Tikkala  
  Erittäin järeän näköinen yhdistelmä, ei voi muuta sanoa. Erinomainen kuva!
kuva 17.09. 18:04 Esa J. Rintamäki  
  Vaunuissa helmapellit, ja viimeisenä keikkuu Cit.
kuva 17.09. 18:00 Esa J. Rintamäki  
  Runko näyttää olevan VLVVL. Parissa vetovaunussa on mainokset kyljissä. Erittäin mielenkiintoinen kuva Geoab:sta linjalla!
kuva 17.09. 17:58 Jorma Rauhala  
  M1 oli vain yhden vaunun tunnus, vaunupari oli siis M1+M2. Loput ensimmäisistä vaunuista olivat M3+M4 ja M5+M6. M0 kuulostaa "loogiselta" valinnalta, vaikkei sitä kukaan muu käytä kuin vaunut.org.
kuva 17.09. 17:55 Jorma Rauhala  
  "Pasilan galleriaa" olivat Pasila-Helsinki -linjaraiteiden sillanaluset, joissa oli raiteet Kumpulan tunneliin ja Vallilaan sekä Pasilan konepajalle. Myös ajotie (Tallitie) Savonkadulta veturitalleille kuului "galleriaan".
kuva 17.09. 17:27 Hannu Peltola  
  Niin siinä näyttää olevan!
kuva 17.09. 16:52 Teemu Saukkonen  
  Eivät ne vesillä käy ollenkaan http://vaunut.org/kuva/142243
kuva 17.09. 16:28 Jarno Heikkinen  
  Nyt vaunusta on enää pystyssä 28-tien puoleinen pääty. Vaunu on luhistunut kokonaan. Jälleen yksi mielenkiintoinen maamerkki on menetetty.
kuva 17.09. 16:20 Juhana Nordlund  
  Lähimpänä Geoab-sarjan liitevaunu?
kuva 17.09. 14:12 Timo Salo  
  Se OL3 vaan on ollut niin pitkään rakenteilla, että ensin "valmistuneet" osat tarvii jo perusremonttia... :-)
kuva 17.09. 14:05 Ossi Rosten  
  Silloin perinteisesti siirtokaapeli Venäjältä hehkuu punaisena. Vaan toivotaan että OL3 valmistuisi ennen seuraavia oikeita talvia... :)
kuva 17.09. 13:43 Timo Salo  
  Kuinkahan lie tilanne, jos vielä tulisi kunnon talvi (-25c)? Taitaa marraskuu vaan kestää näinä aikoina yli sata päivää...
kuva 17.09. 13:02 Ossi Rosten  
  Aika vähäistä on hiilienergian osuus kyllä näiden junien liikkeessä itärajan länsipuolella ainakin, jotta tuohon tuo sähköistyksen tuoma kuljetuksen tehostuminen ei vaikuta kyllä millään muotoa: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sa​hkojarjestelman-tila/

Oma hiilisähkötuotanto 0 ja tuonti itänaapurista liki nolla...
kuva 17.09. 12:47 Erkki Nuutio  
  Tämä oli sattumakuvana. Vaikka aihetta on kommentoitu jonkun toisenkin kuvan yhteydessä, kommentoin täälläkin.
Nalle-Sisun ohjaamo (1955) oli ensimmäinen Sisun hitsattu kokoteräsohjaamo. Seuraavaksi näiksi tulivat Kontio- ja Jyry-Sisujen kokoteräsohjaamot. Selvä edelläkävijä siis esimerkiksi Scania-Vabiksiin verrattuna. Niissähän oli pellitetty puuhytti vielä pitkälti 60-luvulle ja omavalmisteisia ohjaamoita vasta vuodesta 1966.
Ainakin vanhemman Nalle-mallin runkokin oli hitsattu.

Lukuunottamatta ensimmäistä protoa kaikki Nalle-ohjaamot olivat Sisun suunnittelemia ja Karjaalla valmistamia. Blombergin Sisu-historiikin mukaan pääsuunnittelija oli tekn. Nils Fagerstedt -ansioitunut suunnittelija jolla oli huomattava osuus myös Sisu A-45 maastoautojen ja Sisu-nestemoottorien suunnittelussa.

Nalle-Sisujen historia ja kuvan Nallen kunnostus on selvitetty Hyrysysy-Menolainen -lehdessä 5/94 (s. 33-39).
Kuvan Nalle-ohjaamossa (1968) en pysty näkemään derkkufiilistä. Näkyvyyskin siitä oli erinomainen. Fordin dieselillä sisämelua oli toki runsaasti. Derkkunäköä oli paremminkin Scania-Vabis LB76:ssa, siinä kiehujassa.
Sensijaan vanhempi Nalle-ohjaamo (1955) oli vanhahtava jo uutena.

Käsitykseni mukaan Karjaalla oli 1955 ns. venytyskäärimiskone, jolla pystyi tekemään kaksoiskaarevia peltiosia.
Liittäisin Sisujen teräsohjaamo-ansioituneisiin saksalaisinsinööri Wolfgang Emmerichin, joka oli 50-luvun puolivälissä Karjaan koriosaston päällikkö. Paljolta Emmerichin ansiota olivat loistokkaat Sisun (Karian) vuosien 1954 ja 1959 teliraitiovaunut Helsinkiin. Valmet joutui kopioimaan niitä vuosien 1955/56 ja 1959 teliraitiovaunuissaan Helsinkiin.
Olisi kiinnostavaa tietää asiasta yksityiskohtaisemmin - eikö Raitiokaan tunne asiaa?

Emmerich opetti Karjaan koripuusepät hitsattujen teräsrakenteiden taitureiksi. Emmerich kaiketi joutui lähtemään Donau (DKW)-pakettiautohankkeen uskaliaisuuden ja tappioiden johdosta. Valitettavasti kirjoitettua tietoa ei liene jäljellä. Onneksi sentään yksi Donau-Sisuista alkaa olla entisöity.
kuva 17.09. 12:01 Mikko Herpman  
  Nämähän taitaa olla "bulkki"-koneita. Ei kalliita hienosteluja vaan tehty vaan kovaan käyttöön?
kuva 17.09. 11:30 Erkki Nuutio  
  Suomen kaunein asema on saanut arvoisensa tarkan pienoismallin. Mitäänhän ei ole alkuperäisasemasta jäljellä.
Karjala 17.9.2020 kertoo komean kuvan kera, että Rautu-Seuran aktivistit Jaakko Toitturi ja Toivo Valkonen ovat saaneet noin 800 työtunnin tuloksena pienoismallin valmiiksi laserleikattuja osia hyödyntäen ja väritettynä vaaleata alkuperäismuurausta vastaavaksi.
Koska aseman pituus oli 84.6 m ja pienoismalli on toista metriä pitkä, lienee mittakaava HO.

Upean pienoismallin pysyvä sijoituspaikka ei ole vielä selvinnyt. Toivon siksikin, että RM ehdottaisi pikaisesti Rautu-Seuralle aihetta (asemarakennus ja Hiitolan - Raudun - Raasulin - Pietarin rata) esittelevää näyttelyä. Pienoismalli vetäisi kansaa museoon, ja paikkaisi koronan aiheuttamaa kävijämenetystä. Hyvinkään karjalaisyhteisö tulee varmasti asiaa puoltamaan.

RM:n arkistossa ja sen hakukanavien takana on luultavasti kiinnostavaa kirjallista ja kuvallista aineistoa aiheesta.
Erityisesti kiinnostaisivat muun muassa alkuperäiset asema-alueen suunnitelmat, joissa 2000m x 700 m asemalle piti tulla 28 raidetta ja toista sataa vaihdetta, ja alunperin suota olleen asema-alueen asukasluvuksi piti tulla yli 1000 henkeä.
Siis ennen kuin keisarikunta sortui ja Suomi selviytyi itsenäiseksi.

Asemasta: arkkitehdit Thure Hellström, Jarl Ungern.

Asema paloi ollessaan vielä rakenteilla Raudun veristen taistelujen 21.2.-5.4.18 loppuvaiheessa.
Taisteluissa oli eri vaiheissa noin 2700 bolsevikki- ja noin 850 punataistelijaa. Valkoisia oli aluksi vähän, mutta vähitellen lisäyksiä tuli muilta rintamanosilta.
Bolsevikkien ja punaisten tappiot olivat valtavat - ennen kaikkea ulosmurtautumisvaiheessa Kuolemanlaakson lähes teurastuksessa kaatui näitä noin 1200 henkeä. Valkoistenkin tappiot olivat raskaat, noin 600 kaatunutta.

Koska vuoden 1919 vaiheilla kuviteltiin mittavaa mannertransitoa sotavuosien malliin (Tornion-Haaparannan sillan kautta), korjausrakennettiin asema alkuperäiseen muotoonsa, toki raiteistoa rajusti karsien. Aluksi asema toimikin erityisesti Pohjois-Inkeristä tulleiden noin 6000 pakolaisen sosiaali- ja muuna tilana.
Asemaa vihittäessä vastasi inkeriläisten soittokunta musiikista.
Koska rata purettiin likimain aseman ja rajan puolivälistä alkaen, jäi liikenne Hiitolan ja Raudun välillä vähäiseksi.

Talvisodan alettua räjäytti armeijamme aseman. Rauniot palautuivat meille 1941. Venäläiset purkivat rauniot pois sodan jälkeen.

Rautuun liittyvistä tapahtumista mm. täällä: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,11581.0.html .
Lisäksi mm.Simo Eronen Raudun taistelu (Otava, 1920), Aimo Tiainen Kertomuksia Raudun asemalta (omak, 2006), Heikki Ylikangas Rata Rautuun - Ratkaisutaistelu Karjalan kannaksella 1918 (WSOY, 2012),
kuva 17.09. 10:55 Timo Salo  
  Kulkeeko Saimaan kanavan kautta tälläisiä määriä kontteja???
kuva 17.09. 10:32 Timo Salo  
  Samaa mieltä kun Tuomas oli aikanaan, täytyyhän tänne jotain positiivistakin laittaa! Hieno kuva suositulta kuvauspaikalta...
kuva 17.09. 10:28 Timo Salo  
  Vanhan konepajamiehen silmään käy joka kerta, kun menee tämän kuvan kautta: Reiät noille ritilöille on varmaan tehty käsivaralta Black&Decker-merkkisellä "yleisporalla"... :-) (onkohan moottoreissa samat "yleistoleranssit")