Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01. 21:29 | Hannu Peltola | ||
| Kuten näkyy, rakennuksen katkaisusta huolimatta tila oli edelleen noin 1,5 cm liian kapea. Rakennusta ei voinut katkaista keskeltä ikkunaa ja lopputuloksena oli makasiinin ulottuminen kulkukäytävälle. | ||||
|
03.01. 21:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, enpä ole tiennytkään että näitä on laitettu salaiseksi. | ||||
|
03.01. 21:12 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, Jyrki on ollut kärppänä paikalla! | ||||
|
|
03.01. 21:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi haluat aina olla vuoden ensimmäinen kuvan lisääjä? | ||||
|
03.01. 21:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Mutta tuossa videon Østbanehallen-rakennuksessa on ihan eri muotoinen, kulmikkaampi katto kuin tässä Hannun lisäämän kuvan ympyräkaaren muotoisen katon omaavassa asemahallissa. Onko kyseessä sittenkään sama rakennus? | ||||
|
|
03.01. 20:33 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä tämä lähti - todistin itsekin lähtöä muutama minuutti myöhemmin - mutta näiden kulkutiedot eivät enää ole julkisia, johon perutuksi merkitseminenkin liittyy. Siihen liittyy myös se miksi kirjoitin "oletettavasti", koska en voi periaatteessa tietää menikö tämä Kouvolaan, Nokialle, Sköldvikiin vai Haminaan mutta onhan se melko oletettavaa että aiemmin 2554:lle varatulla viivalla kulkee nimenomaan 2554. Teoreettisesti on kuitenkin mahdollista että näin ei ole. Tosin nyt muistinkin että eihän 2554 enää ole kulkenut (suoraan) Haminaan kuten ennen, vaan juurikin Kouvolaan kuten mainitsit, korjaan sen kohdan kuvatekstiin. Jäänyt Hamina muistiin kummittelemaan koska vuoteen 2023 asti 2554 oli nimenomaan Haminalaisen junanumero. |
||||
|
03.01. 20:23 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, mutta on melko terveen väristä savua :) | ||||
|
03.01. 20:22 | Hannu Peltola | ||
| Petrille vastaus pitkähkön viiveen jälkeen: USA:ssa on monia pienoisrautatievalmistajia, jotka tekevät todella laadukkaita malleja. Suurin osa valmistuksesta tapahtuu harmittavasti Kiinassa, mutta toisaalta näissä hinnat ovat edullisempia kuin jos ne olisivat aitoja Made in USA -malleja. Broadway Limited tekee upeita höyry-, sähkö- ja dieselvetureiden malleja sekä aina harvakseltaan niinikään upeita vaunumalleja. Kuvan höyryveturit ovat kumpikin Broadway Limitedin tuotantoa. Athearnin Genesis -sarja on todella mallitarkka ja myös muovimalleiksi jo kohtalaisen arvokas. Harmittavasti Genesis-mallit ovat lähinnä uudemmista dieselvetureista, mutta mm. F7-veturista on tällä brändillä tehty tarkka malli ja näitä on myös tullut radalleni pari kappaletta. Vaunuvalmistajista Intermountain Railway, Red Caboose ja Kadee tuottavat laatumalleja. Uudemmat Atlaksen mallit ovat ihan OK, mutta vanhemmat olivat hyvin askeettisia detaljoinniltaan. Johnin mainitsemat messinkimallit ovat perinteisesti olleet upeita, mutta tanä päivänä muovimalleissa alkaa olla parempi detaljitaso ja puoli vuosisataa kehittyneempi voimalinja. | ||||
|
|
03.01. 20:17 | Juho Rintala | ||
| Ai savuttaako tässä Dr19? | ||||
|
03.01. 19:50 | Leo Norkola | ||
| Hyvä kuva. | ||||
|
|
03.01. 19:23 | Mikko Ketolainen | ||
| Ei lähtenyt tuolla tunnuksella T2554 oleva juna matkaan Varkaudesta tuona päivänä. Oli Julian mukaan peruttu, matka olisi vienyt Varkaudesta Kouvola tavaraan. | ||||
|
03.01. 17:29 | Oula Vattulainen | ||
| Tunnelmallinen kuva. | ||||
|
03.01. 16:59 | Eljas Pölhö | ||
| On vaikka kuinka: äkkiä mieleen tulee Glasgow, Buenos Aires, Lanzhou, Los Angeles, Montreal, Nantong, Pjongjang, Quito, Shenyang, Shijiazhuang, Taiyuan, Urumqi, Varsova, ja vähän laajentaen funikulaareihin: Haifa ja Zermatt. Sapporo on katettu maanpäällisiltä osin ja Moskovassa on ollut vain yksi maanpäälle ulottunut linja. (En ole seurannut kehitystä enää viimeisten 10-15 vuoden jälkeen, joten en tiedä uusista muutoksista, metroverkot kun tuppaavat laajenemaan) | ||||
|
|
03.01. 16:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Mahtavatko Varsovan kaksi metrolinjaa olla kokonaan maan alla? | ||||
|
|
03.01. 16:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Espoo. Mutta koska metrolinja on yhteinen Helsingin kanssa niin ei voi sanoa että kokonaan maan alla. | ||||
|
|
03.01. 16:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko sellaisia kaupunkeja, joissa metro on kokonaisuudessaan maan alla? | ||||
|
03.01. 13:32 | Tuukka Varjoranta | ||
| Näissä RABe 528-sarjalaisissa on kyllä todella mukavaa matkustaa pidempikin väli. Itsepalvelu kahvilaosasto piristää myös matkantekoa. | ||||
|
03.01. 13:23 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tässä kuvassa tulee hienosti esille miten sopivalla valotusajalla saa kahden eri värin kaluston sulautumaan lähes yhteen, hieno otos! | ||||
|
03.01. 11:37 | Leevi Heino | ||
| Kyllä, liikennettä on edelleen. Juliasta voi katsoa raideosuutta TL_695. | ||||
|
03.01. 11:25 | Jaakko Pehkonen | ||
| Pahoittelen omaan eilisiltaiseen kommenttiin eksyneitä kirjoitusvirheitä. Säkäniemeä tarkoitin tietysti ja tultaessa sanassa kirjaimet ovat hyppineet miten sattuu. | ||||
|
|
03.01. 11:01 | Jarno Piltti | ||
| Hieno asetelma, kaksi kotimaista vaunua teollisuuraiteella. Vieläkö liikennettä on? | ||||
|
|
03.01. 05:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl kyl. Toisen tyylin esimerkki on ainakin Mänskässä, jossa tolpassa on suorienkin kautta kuljettaessa aina vihreä-keltaiset värit. Kaikenlaista. | ||||
|
|
02.01. 22:06 | Jaakko Pehkonen | ||
| En tiedä miten asetinlaitteet toimivat noissa AP:n ehdottamissa paikoissa. Itsellä mielessä oli Säkemiemi. Siellä tulatessa Niiralan suunnasta poikkeavalle käännetystä vaihteesta saa ajaa 80 km/h. Säkeniemen Niiralan suunnan tulo-opastin on kaksi aukkoinen niin sillä ei pysty edes antaman aja 35 -opastetta. Laurilasta kun mennään Rovaniemelle ajetaan myös poikkeavelle vaihteelle aja-opasteella, mutta siellä on nopeusmerkeilla osoitettu sn 50. |
||||
|
02.01. 21:24 | Juho Rintala | ||
| Siisti! | ||||
|
02.01. 20:38 | Jimi Lappalainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/177634 Sulo :) | ||||
|
02.01. 19:40 | Miitre Timonen | ||
| Ei sentään "tämä vankka" :P | ||||
|
02.01. 19:17 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Olisiko jollain kuvaa Kannuksen kampiasetin laitteesta, ett millainen on ollut täällä käytössä. | ||||
|
02.01. 19:03 | Jouni Hytönen | ||
| Oli se hienoa ajaa tästä nivelbussilla linjaa 550. :) | ||||
|
|
02.01. 18:44 | Uwe Geuder | ||
| Nimestäkö? Missä nimi? Ai, tuossa kameran(?) yläpuolella on jotakin. Voisi arvata, että siellä lukee ehkä Salo? Ainakin kännykän ruudulla, en tiedä näkyykö tietikoneella paremmin. | ||||
|
|
02.01. 17:53 | Jarno Piltti | ||
| Toivon samaa. Yllättävän mielenkiintoisia nämä oman aikakautensa mainokset vaunujen kyljissä. | ||||
|
02.01. 17:50 | Jarno Piltti | ||
| Voi tosiaan paremman tekemisen puutteessa pohtia miksi rata kuvassa tulee oikealta vain mennäkseen sinne takaisin, miksei se mene kerralla suoraan. Halvalla tehty rata kuten yllä jo todettiin. | ||||
|
|
02.01. 17:43 | Kimmo Huhta | ||
| Hieno tunnelma, hyvät värit ja hieno aikakausi. Dv12:t esiintyvät oikein tyylikkäinä tässä. Toivon tälle kuvasarjalle runsasta karttuvuutta. | ||||
|
02.01. 17:38 | Jarno Piltti | ||
| Hieno sana tuo kertaajisto. | ||||
|
02.01. 17:12 | Jarno Piltti | ||
| Tekijät Terhi Ekebom ja Kirsi-Maria Raunio, laajan teoskokonaisuuden nimi on Virtaava liike, matkalla uusiin ajatuksiin. Annan arvosanaksi 10- kokoonpanolla Dm7+EFiab olisi tullut 10+. Lahden matkakeskuksessa on jos olen laskuissa pysynyt neljä taideteosta. | ||||
|
02.01. 16:52 | Leevi Heino | ||
| Korvenrannan tasoristeys. | ||||
|
|
02.01. 16:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Täysin ummikkona, Heinolan radan maisemia mitenkään etukäteen tuntematta, löysin paikan Google Mapsin ilmakuvasta alle minuutissa. | ||||
|
02.01. 16:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä taas Rautatiemuseon Finnan osaamista: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166935561754600 | ||||
|
|
02.01. 15:59 | Arttu Kokkonen | ||
| Hieno kuva! Missä otettu? | ||||
|
|
02.01. 11:31 | Aarni Lilja | ||
| Nimestä tunnistin sarjanumeron. | ||||
|
02.01. 11:26 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin vara-aseman rakentamisesta Kaisaniemenpuiston luonnonkallioon on juttua tässä Rautatieharrastus-linkissä: https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/7163934787008690 Tuohon kalliokumpareeseen ryhdyttiin vuonna 1944 louhimaan Helsingin "Kivikukkoa" eli vara-asemaa. Sota päättyi ennenkuin kivikukko valmistui käyttökuntoon. (Helsingin kaupungin kunnallishallinnon kertomus 1944) Tässä yllämainitun fb-postauksen kommentissa on lisäksi rakennepiirustus sisätiloineen Salon pyöreästä "Kivikukko" vara-asemasta, tyyppiä V. Se piirustus on päivätty 21.2.1940. |
||||
|
02.01. 10:18 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin vara-aseman rakentamisesta Kaisaniemenpuiston luonnonkallioon on juttua tässä Rautatieharrastus-linkissä: https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/7163934787008690 Postauksen kommentissa on rakennepiirustus Salon pyöreästä "Kivikukko" vara-asemasta, tyyppiä V. Piirustus on päivätty 21.2.1940. |
||||
|
|
02.01. 09:18 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä ei ehkä ollut kivikukko, vaan varasto ja kaiketi räjähtäviä aineita varten. En tosin ole havainnut asiasta dokumenttimainintaa. Rakennus oli järeä, mutta ehkä oli tarkoitus suunnata räjähdyspaine ylöspäin. Paikka toki olisi järkevä poikkeusolojen tarpeita varten. Rakennus raiteensa kanssa näkyy vuoden 1948 ratapihakaaviossa https://vaunut.org/kuva/42985?kv=1930&kv2=1985&paik=Tampere+asema . Kaiketi se on piirretty myös VR 1912/37 II sivun 312 perään liitettyyn kaavioon. Kuvausaikana lastausraide on toisarvoisessa käytössä. |
||||
|
|
02.01. 06:57 | Juhana Nordlund | ||
| Ja tästä mentiin bussillakin viitisentoista vuotta. Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä bussi (550) siirtyi monissa kohdissa poikkeusreiteille, myös Oulunkylässä. Maaherrantielle (sen niminen katu tähän tuli) bussi 550 ei enää palannut, vaan tässä kohdassa "poikkeusreittiä" ajettiin kyseisen linjan lakkauttamiseen saakka. Veräjämäen ja Viikinmäen välille tullut ratikkarata (kuvaajan selän takana tätä kuvakulmaa ajatellen) on sepelirataa vignole-kiskotuksella. Huomattavan suuri osa ratikkalinjan 15 kiskotuksesta on vignolea, vaikka niistä osuuksista vain muutamat siellä täällä ovat sepelirataa. Urakiskorataa on taas lähinnä siellä, missä ratikat ja erilainen ajoneuvoliikenne kulkevat samalla kaistalla. | ||||
|
|
02.01. 05:43 | Jyrki Längman | ||
| Tästä mennään nykyään ratikalla (Linja 15) | ||||
|
02.01. 05:41 | Jyrki Längman | ||
| https://vaunut.org/kuva/144653 | ||||
|
|
02.01. 04:01 | Miska Sallinen | ||
| Eihän tästä kalustoyksiköstä, tai pikemminkin kahdesta puolikkaasta semmoisesta, oikein voi ottaa parempaa kuvaa rikkomatta lakia. Eiköhän joku SRM:n avainhenkilöistä ole jo päättänyt, että 6x01:lle ei tehdä mitään lähitulevaisuudessa. Toisaalta ei täällä vorgissakaan kukaan oikeasti tee asialle mitään, vaikka ajoittain näistä tänne ilmestyvät kuvat kirvoittavakin muutamat voivottelut. |
||||
|
02.01. 00:53 | Uwe Geuder | ||
| Vain 65 kpl. tuntui omituiselta, koska noita vetureita näkyi aikanaan paljon. Mututuntumani sanoo, että isossa maassa kuin Ranskassa pitäisi sitten olla olemassa satoja. Asia johtuu siitä, että tasavirtamalli BB 7200 ja kaksoisvirtajärjestelmämalli BB 22200 näyttävät varsin samankaltaisilta. Niistä onkin rakennettu 240 kpl. ja 205 kpl. | ||||
|
|
02.01. 00:28 | Uwe Geuder | ||
| Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikukko kertoo, että kaikki kivikukot olisivat rakennettu samojen piirustusten perusteella. Minulla on vain hyvin hataria muistikuvia tuosta Tampereen rakennelmasta. En muista semmoista sisäänkäyntiä tai puolipalloa kuin Wikipedian kuvassa näy. Artikkelissa ei myöskään mainita lastauslaituria. Oliko Tampereen kiviukko todellakin kyseinen vakiomalli? | ||||
|
|
02.01. 00:17 | Uwe Geuder | ||
| https://fr.wikipedia.org/wiki/BB_15000 kertoo, että 22. 12. 25 oli enää 5 kpl liikenteessä (rakennettu 65 kpl.). Tämä yksilö vaurioitui pinnallisesti, kun vieressä paloi saman sarjan veturi vuonna 2012. Se sai tapahtuman jälkeen hieman erilaisen maalauksen, jonka pitäisi siis näkyä tässä kuvassa. Minä en ole aiheen asiantuntija enkä näe, mitä olisi erikoista. Olisin väittänyt, juuri näin nämä veturit ovat 70-luvulla näyttäneet. | ||||
|
02.01. 00:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunun tyyppi on 13-4094. | ||||
|
01.01. 23:44 | Uwe Geuder | ||
| Nokia 9500, koodinimi Erin. | ||||