Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 16.01. 12:23 Paul T. J. Koskinen  
  Kiitos tiedosta. Nämä vipeltäjät kiinnostavat aina. Se on ollut tehopakkaus isomman akselipainon ja -kattilatehon kanssa. Olin tottunut Lahnuksessa ajamaan 0-4-0T 6t Lokomoa (Emma). Kun väsäsin paljon korkeampaa ja painavampaa Koppelia, epäilin sen keikkuvan ja suistuvan. Kuitenkin se oli erittäin hyväkulkuinen ja tehokas kapine. Hyvin suunniteltu ripustus toimi..ptj.
kuva 16.01. 12:07 Jukka Martio  
  Rautatiehistoria paljastuu hienosti tästä kuvasta. Kuvan poikki menee vanhalta Harjunjoen sillalta tuleva entinen Savonradan penger, jonka uusi rata leikkaa melkein suorassa kulmassa. Aivan oikeassa laidassa on puomilla suljettuna Kuusankoskelta Venekallion tunneliin menevä penger. Se rata jäi sangen lyhytaikaiseksi.
kuva 16.01. 11:53 Erkki Nuutio  
  Esimerkiksi keisarin juna keittiövaunu A4 muutettiin 1932 A40:ksi, joten samankaltaiset numeronmuutokset muissakin vaunuissa eivät yllätä.
Voinee siksi vahvistaa kuvan vaunun A5:ksi, eli kenraalikuvernöörin käytössä olleeksi vaunuksi. Se tehtiin Berliinissä vuonna 1873. Valmistaja oli Actien-Gesellshaft fuer Fabrikation von Eusenbahn-Bedarf.
Vaunu ei ole säilynyt, mutta tunnusmerkintöjen tekemättä jättäminen voi viitata museontiaikeisiin.
kuva 16.01. 11:43 Mikko Herpman  
  Miten muuten tuo pyörän profiili. Onko sitä ollut monenlaista ja esim. miten sen erot ovat olleet verrannollisia suurimpaan nopeuteen?
Hyvä että oli sorvausvaraa pyörässä, no nythän mennee sitten hamaan tulevaisuuteen tuolla pinnalla.
kuva 16.01. 09:59 Tommi K Hakala  
  Tuo veturi kulkemassa 200 kmh olisi kuin kuplavolkkari formulakisassa :)
kuva 16.01. 09:46 Erkki Nuutio  
  Huomionarvoista vaunussa on VR Suomi- ja numeromerkinnän puuttuminen vaunun kyljeltä, mikä on poikkeuksellista.
Jopa apujuna n:o 1:n kuvan vaunua muistuttavassa vaunussa on nämä merkinnät (Kaskimies, sivu 176).
Ikkunajako ei siinä vaunussa aivan täsmää tähän. Taitaisi merkintöjen puuttuminen todella viitata vallasvaunuun A5, käymäläkin on oikealla kohdalla.
kuva 16.01. 08:53 Hannu Siitari  
  Olisikohan kuva Kouvolan ja Kymintehtaan välisestä paikallisliikenteestä kuvattuna Tehtaanportin seisakkeella. Veturitarinaa 16, Kouvolan Sanomat, 3.7.1971:
"Ne olivat varsinaisessa paikallisliikenteessä Helsingin, Turun, Tampereen ja Viipurin ympäristössä ensimmäiset 15-20 vuotta, jolloin uudemmat veturit syrjäyttivät ne. F-veturit tulivat nimittäin junien suuretessa heikoiksi. Niillä ajettiin sen jälkeen vielä hyvin keveitä paikallisjunia. Niinpä esim. masiina N:o 132 (myös 133) ravasi viimeisinä vuosinaan 1920-luvun lopulla Kouvolassa Tanttarin mäkeä ylös ja alas muutaman akselin kera."
kuva 16.01. 08:28 Timo Arolainen  
  Tuo Antin mainitsema painava jauhe on rautamalmirikastetta. Sitä tuli marras- joulukuun vaihteessa ensimmäinen laivalasti Mussaloon Roma Snug nimisellä laivalla. Määrä oli 83 tuhatta tonnia jota ajoimme kuorma-autoilla putkipinnoittamon viereen puolitoista viikkoa. Lisää vielä tulee.
kuva 16.01. 08:04 Antti Laajalahti  
  Junassa olis putkenlaskulautalle yhden vuorokauden putket. Kotkassa putket päällystetään betonilla johon sekoitetaan jotakin mustaa painavaa jauhetta lisäpainoksi varmistamaan putken pysyminen paikoillaan. Betonikerroksen paksuus on 10-15cm. Lautalla putket hitsataan yhteen ja lasketaan mereen. Homma meneen nonstoppina, lautta liikkuu jatkuvasti ja 3km tulee valmista vuorokaudessa. Lautan ympärillä on monta ankkuria pitämässä oikeassa paikassa. Ankkurit ovat aika pitkissä kiinnikkeissä jonka vuoksi putkilinja täytyy tutkia ja raivata mahdolliset pohjaan uponneet miinat pois leveältä alueelta. Ensimmäisen putken linjalta räjäytettiin useita miinoja pois. Katselin kiikarilla eka putken laskua. Laskulautta muistuttaa lentotukialusta. Ensin ihmettelin että mitä tuo nyt täällä tekee. Yleensä junissa oli 55 tai 56 vaunua. 220 tai 224 akselia.
kuva 16.01. 08:01 Timo Salminen  
  Kyllähän nuo muutkin kuvat, mutta nyt tässä kyllä melkein putosi tuolilta... Varsinaista rautatien arkea!
kuva 16.01. 01:34 Uwe Geuder  
  Löytyyhän verkosta vielä materiaalia: http://www.penmorfa.com/JZ/dubrovnik2.ht​ml
kuva 16.01. 01:25 Uwe Geuder  
  Etelä-Kroatiassa rautatie on vähän surullinen historia. Rantarata ei ole koskaan ollut. 1975 tai 1976 asti Dubrovnikiin pääsi vielä kapearaiteisella (760 mm) rautatiellä vuoriston kautta. Kertomusten perusteella rata on ollut elämys kuin Sveitsissä. Kuvan linja Pločeen muutettiin 1967 normaaliraiteiseksi. Mutta Dubrovnikin haara suljettiin sitten vähän myöhemmin.
http://i45.tinypic.com/anxxyd.jpg http://www.dubrovnik-travel.net/getting-​to-dubrovnik-by-train/

(Joskus lukee, että Dubrovnikin rata olisi vasta tuhottu 90-luvun sodassa eikä sen jälkeen enää avattu. Minulla ei ole tarkkaa tietoa. Mutta se 1975/76-versio kuulostaa minusta todennäköisemmältä. Nykyisin Dubrovnik on tietysti suuri turismikohde, että varmaan junarata olisi kannattava. Mutta 70 luvulla turistiluvut olivat kai paljon pienempiä.)
kuva 16.01. 01:14 Niila Heikkilä  
  Historia toistaa itseään. Siitähän ei ole kuin muutama vuosi aikaa kun naapuri toimitti Keljonlahden voimalaitokselle menossa olleet ~ 1000 hiilivaunua hyvin lyhyessä ajassa rajan tälle puolen. Junia seisoi Savon radan liikennepaikoilla ja jopa Seinäjoella asti odottelemassa purkuvuoroaan.
kuva 16.01. 00:51 Tuomas Pätäri  
  Tyylikästä! Massiivisen näköistä ja totutusta poikkeavaa liikennettä. Meneekös näitä kuormia nyt miten tiheään, onko ihan säännölliset vuorot?
Kuvasarja:
Leenan matka kohti Kuusakosk... eikun KuusaNkoskea.
 
16.01. 00:15 Jaakko Tuominen  
  En huomannut tuollaista, konevoimaa ei käytetty.
kuva 16.01. 00:11 Jaakko Tuominen  
  En ainakaan huomannut sitä, koska siirsimme veturin paaksaamalla ulos, jos ei sitten nosturin nokassa luistanut. Tosin ehkä max 50 cm.
Makasiinille siirrosta ammoisina aikoina en sitten tiedä, en ollut paikalla.
kuva 15.01. 23:50 Mikko Heino  
  Voisiko paikka olla Kirjokiven pohjoispuolella jompi kumpi ratapenkereen muodostamista lammista Elvingin tornin kohdalla? https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/ka​rttapaikka/?share=customMarker&n=6779734​.433152829&e=489880.001442484&title=Tihv​etj%C3%A4rvi%20Elvingin%20tornin%20kohta​&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2​%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D
kuva 15.01. 23:13 Jukka Martio  
  Mielestäni nyt ollaan kohdallaan.
kuva 15.01. 23:11 Jukka Martio  
  Tämä paikka voisi hyvin olla Katosniemi. Nykyinen rata ei kaarru siinä näin paljon, vaan kulkee suoraan melkein pitkin rantaa. Edessä olevan lahdelman jälkeen rata nousee metsätaipaleelle.
kuva 15.01. 23:07 Eero Aro  
  Lätkäisin koordinaatit nyt siihen maantielle. Oltaisko nyt jo hehtaarilla?
kuva 15.01. 23:02 Jukka Martio  
  Uudetkin koordinaatit ovat aika kaukana silloisesta radasta. Oikea paikka on maantiellä noin 700 metriä etelälounaaseen viimeksi merkitystä kohdasta. Osoite entisellä ratapohjalla on suunnilleen Vuohijärventie 210. Honkalantie ei ole vanhaa ratapohjaa. Kuva on sangen ainutlaatuinen.
Kuvasarja:
133 F1 Feeliks
 
15.01. 22:57 Eero Aro  
  Otto Aro (1878-1936) oli vaarini, kotoisin Tampereelta. Seppä, viilari, eteni pitkän kaavan mukaan veturinpuhdistajaksi, lämmittäjäksi ja kuljettajaksi. Otto muutti Kouvolaan 1903. Oli kaksi kertaa naimisissa, asui ensin Uudenmaankadulla Kaunisnurmessa, sitten aseman vieressä olleissa VR:n kasarmeissa.

Otto oli innokas valokuvaaja, ja näytti kuljettaneen kameraa mukanaan töissä. Minulla on vieläkin tallessa tuo kamera. Perhe muutti Helsinkiin 1933, jossa Otto ajoi lyhyen aikaa Pr1:iä paikallisliikenteessä. Muuttivat 1935 Vammalaan.

Toistaiseksi olen postannut vain yhden hyvin pimeän kuvan Otosta. Ymmärrettävästi hän oli useimmiten itse kameran takana:
http://vaunut.org/kuva/115789?u=4080

Myös Oton veli Fritjov oli veturinkuljettaja, ensin Kouvolassa ja sitten Tampereella. Molempien sukunimi oli ensin Andersson, he muuttivat sen Aroksi 1906.
kuva 15.01. 22:57 Ilkka Hovi  
  Hieno kuvasarja.
kuva 15.01. 22:56 Ilkka Hovi  
  Nyt onkin hyvä kysyä onkohan ollut Kouvolan veturi tuohon aikaan? Tomi Lehtonen oli sitä mieltä että Tk1 veturin erkkeri oli mahdollisesti Kouvolan haluama muutos. "Kouvola sai kaiken haluamansa". Katso myös Valannon Pikku Rusko kirjan kuva Kouvolan Sk2 veturista.
Päätelmä: jos ollut Kouvolan veturi niin Tomi ollut oikeassa.
kuva 15.01. 22:41 Reino Kalliomäki  
  Uniikkia ikkunarytmiä vastaa löytämissäni piirustuksissa vain A 60, ylimerkitty vanhan "A 5" päälle. Sivukuva ei täysin vastaa sisätilojen kuvaa.
kuva 15.01. 22:38 Jukka Ahtiainen  
  Tämä veturi on 0-4-0T. Perässä on myös pieni kuuppavaunu.
kuva 15.01. 22:29 Tuukka Ryyppö  
  No johan on levoton artikkeli! O.o
Kiitos, härö kokemus :D
kuva 15.01. 22:26 Jani Keskinen  
  Nyt ei tästä tai Pasin kuvasta selviä vaunujen lukumäärää, mutta jos vaunuja olisi 50 niin tuosta saisi 3km edestä putkea merenpohjaan. Muutama junallinen putkia saa tosiaan kuskata, vedenalainen putkiosuus on 1 224 kilometrin pituinen
Kuvasarja:
133 F1 Feeliks
 
15.01. 22:23 Erkki Nuutio  
  Upea kuvasarja! Voitko kertoa jotakin Otto Arosta?
kuva 15.01. 22:20 Erkki Nuutio  
  Paitsi että on hieno kuva ja kuvasarja, on tämä hyvä mainoskuva myös Aga-valokaasuvalaisimesta http://www.vaunut.org/kuva/116627?a=1 ja sen kaasusäiliöstä.
Melko tuoreesti on valaisin taidettu asentaa, joten se lienee kuulunut 1926 AGA:lta ostettuihin valaisimiin.
Alunperin F1-vetureissa ei ollut kuvan mukaista lämmintä erkkeriä ohjaamossa, mutta veturin kapeuden ansiosta sellainen hyvin mahtuu sallittuun ulottumaan. Veturin hylättiin vuonna 1934.
Konduktöörivaunu 3214 sarjaa F löytyy 1912 kuvastosta. Tätä tyyppiä olivat 3199-3214. Käyntisillat olivat kummassakin päässä. Vaunu on oletettavasti VR:n Helsingin konepajan valmistama. Ensimmäinen Pasilan F oli 3275 vuodelta 1904.
kuva 15.01. 22:15 Eero Aro  
  Ok. Korjaan koordinaatit. Löysin Honkalantien. Silti tuo voimakas valo hämää minua, onko rata mutkitellut tosiaan noin kovasti?

Minustakin noissa koivujen lehvistöissä näkyy hienosti liike.
kuva 15.01. 22:05 Reino Kalliomäki  
  Riemastuttava näky! Halkopiippu kelpaisi isommallekin veturille! Aikataulussa 103 (1934) ei Kouvolan ympäristössä ole enää F1:lle merkittyjä junia, 133 hylättiin tuona vuonna. Tampere - Siuro juna 433/434 ajettiin yhä F1:llä. Perusnopeus ylämäkeen 50, alamäkeen 54. Kun veturin suurin sallittu nopeus oli 60 kmh, on meno ollut reipasta. Mikko Lumio kertoo veturitarinassaan no 16:sta, että vetopyörän halkaisija oli 1219 mm, ja että näihin asennettiin paksumpia renkaita, joilla saavutettiin 1250 mm. Eihän ero paljon ole, mutta varmaan tervetullut. Kuvan veturissa renkaat vaikuttavat paksuilta verrattuna muihin. Kun veturia kerran käytettiin linjalla, se lienee saanut kaasuvalot vuoden 1926 ryhmässä: http://vaunut.org/kuva/116627?a=1
kuva 15.01. 21:53 Erkki Nuutio  
  Lienee jonkinlainen tarkastustilanne, kun juhlakuusien välillä olevassa tangossa on kiertynyt lippu.
90% todennäköisyydellä se on Suomen lippu.
Veturi on tosiaan selvästi Amerikaanari H1 tai H2. Yritin tunnistaa vaunua 1912 kuvastosta, mutta vaikka ikkunajakoja oli lukemattomia, juuri tuollaista en havainnut. Hieno kuva!
kuva 15.01. 21:44 Jukka Martio  
  Koordinaatit ovat virheellisesti paikassa, jossa ei rataa ollut vuonna 1928. Juna on menossa pohjoiseen Honkalan ja Kalson seisakkeiden välillä. Tällainen penger ja suora osuus löytyy nykyisin maantieltä vähän Honkalan pohjoispuolelta. Etelään mennssä ei vasemmalla voi missään lähimailla olla tällaista pengertä. Veturin edessä on lisäksi melko paljon suoraa, jollaista löytyy vain Honkalan seisakkeen pohjoispuolelta. Ratahan oli aikoinaan tavattoman mutkainen.
kuva 15.01. 21:43 Antti Laajalahti  
  Yhden putken pituus on 12 metriä ja vaunussa on viisi putkea joten vaunukuormana on 60 metriä putkea. yksi putki painaa muistini mukaan 16 tonnia joten viidestä putkesta vaunussa on täysi kuorma. Putken metalliseinämän vahvuus on n. 35mm joten ihan peltitötteröistä ei ole kyse. Putken sisähalkaisija on 1,4 metriä. Sisältä putki on pinnoitettu kaasun virtauskitkaa vähetävällä pinnoitteella.
kuva 15.01. 21:32 Jaakko Aumala  
  Hieno koko kuvasarja!
kuva 15.01. 21:30 Jaakko Aumala  
  Harvoinpa näkee tuolta ajalta liikkuvasta veturista otettuja kuvia!
kuva 15.01. 21:28 Jaakko Aumala  
  Tosiaan ajoitus kesälle 1926 sillä olettamalla, että rakennus valmistui silloin ja tuossa se olisi viimeistelyä vaille valmis.
kuva 15.01. 21:27 Jaakko Aumala  
  Korjasin vuosiluvun sillä olettamalla, että asemarakennuksen työmaa on juuri tulossa valmiiksi. Ullakon ikkunoita ei ole vielä asennettu ja piha on kesken. Ilmeisesti rakennus valmistui 1926.
kuva 15.01. 21:26 Antti Laajalahti  
  Ehkä Tavastilan ja Kymin välillä.
kuva 15.01. 21:21 Antti Laajalahti  
  Tai kenties Lahnajärven kohdalla Katosniemessä? Karttapaikan ilmakuvan perusteella tuota epäilisin.
kuva 15.01. 21:18 Jani Keskinen  
  On kyllä tyylikkään näköinen kokojunapaketti. Monenkohan kilometrin edestä kaasuputkea on junassa matkalla?
kuva 15.01. 20:23 Simo Toikkanen  
  Höyryveturin vetopyörät ovat sen verran suuret ja käymäsilta sen verran korkealla, että veturi voisi olla Amerikasta hankittu H1 tai H2.
kuva 15.01. 20:19 Simo Toikkanen  
  Keulan numerolaatat tulivat käyttöön vuonna 1928, joten aikaisintaan 20-luvun lopulla on nämä kuvat otettu. http://vaunut.org/kuva/81892
kuva 15.01. 20:17 Simo Toikkanen  
  Tsl on Tavastilan liikennepaikkalyhenne ja Ky naapuriliikennepaikka Kymin, joten oltaisiinko kuvassa ehkä näiden liikennepaikkojen välillä?
kuva 15.01. 19:56 Oskari Kvist  
  Näitä vapaasti seisovia vanhan järjestelmän esiopastimia ei taida enää nykyään olla käytössä yhtään. Ainut taisi olla/on edelleen pystyssä Kiukaisissa?
kuva 15.01. 17:39 Antti Laajalahti  
  Ehkä takana saattoi olla sellainenkin jippo kun ei saatu palautettua vaunuja sovitussa aikataulussa niin vaunujen vuokria tuli enemmän maksettaviksi.
kuva 15.01. 15:48 Reino Kalliomäki  
  1949 -50 neuvoteltiin SNTL:n ja Suomen suhteista. Ensin valmistui kauppasopimus, sitten YYA-sopimus. Kauppa oli viisivuotisilla sopimuksilla ennalta sovittu vuotuisine määrineen. Kyseessä oli ns. clearing-kauppa, rahaa ei tarvittu, tavaroita vaihdettiin. Aluksi SNTL oli tyytyväinen saadessaan korkean teknologian tuotteita raaka-aineilla.
Muistan 1970 luvulta puheita, joissa vaadittiin Suomea ostamaan enemmän korkean teknologian tuotteita. Joka tapauksessa, paljon tuli puuta, öljyä jne. Ja kun sopimus oli vuotuinen, niin lähellä vuoden loppua (sikäläisten lomienkin takia) rajan yli tuli mielettömästi tavaraa. Pahimmillaan muistan Harvialan asemankin sivuraiteiden seisovan täynnä venäläisiä vaunuja. Sama kaikilla vapailla raiteilla rajalle asti. Vaunuja ei ollut toivoakaan purkaa siinä tahdissa kun tavaraa tuli.
Muistaakseni 1970 luvulla (?) oli jo voimassa sopimus vuoden jakamisesta kahteen puoliskoon. Tämä johti kahteen puolta pienempään urakkaan. Viimeisen tavaranvaihtosopimuksen allekirjoitti presidentti Gorbatšov vuosille 1991-1995.
kuva 15.01. 15:47 Antti Laajalahti  
  1977 loppuvuoden urakka Kotkassa oli haapanutikkakuormien purku. Niitä tuli vuoden mittaan muutama vaunu, sitten joulun tietämillä yli 1000 vaunua. Haapanutikat menivät insuliittitehtaalle raaka-aineeksi. Nutikat oli kuormattu avo vokkiin ja purku täytyi suorittaa käsin. Kotkassa sitä työtä oli tarjolla kaikille halukkaille. Seuraavan vuoden vaihteessa tuli öljyjunia samalla tavalla. Kuormassa olevia öljyvaunuja seisoi pitkin Savon rataa asemilla odottaen purkuun pääsyä. Lisäharmiksi tuli aika tuikea pakkanen joka hyydytti öljyn vaunuihin. Vaunuja piti lämmittää höyryllä monta tuntia ennenkuin öljy muuttui senverran juoksevaan muotoon että purku onnistui.
kuva 15.01. 15:27 Jukka Suortanen  
  Mainion kuvakulman oletkin löytänyt maaston korkeuseroja hyödyntäen. Haasteellisesta kelistä huolimatta lopputulos on mitä parahin. Tämä maisema tarjoaa varmasti kevään ja kesän myötä mitä upeimmat kuvauspuitteet illan kulkijoille.
kuva 15.01. 15:27 Paul T. J. Koskinen  
  Mikä lienee pyöräjärjestys? Pisti silmään että on muutoin samaa sukua korjaamani Vihdin Koppelin kanssa.
Sen pyörästö on 0-6-0WT, työpaino 7tn, teho (tarkastuspaperissa) 0,28MW eli n. 28,5 boiler hp, Valm. 1920.
Raideleveys 600mm..ptj.