3106-120249 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.04. 15:29 Otto Tuomainen  
  Korin muotoilu muistuttaa yllättävän paljon Laminátkaa.
kuva 10.04. 15:19 Jimi Lappalainen  
  Deeverikin on päättänyt, että neljän valaisimen sijasta riittää, että vain yksi on käytössä.
kuva 10.04. 15:01 Erkki Nuutio  
  Puolenvaihtovaihteen vierellä olevassa, vuonna 2019 valmistuneessa talossa otettiin juuri 27 asuntoa taloyhtiön haltuun maksamattomien hoitovastikkeiden vuoksi.
Osa näistä on ollut ensihaltijansa vuokraamia, mutta nykyiset, pahimman keinottelun jälkeiset vuokrat eivät riitä edes hoitovastikkeeseen keinottelijan omista tuotoista puhumattakaan.
Taloyhtiö pyrkii tietysti realisoimaan haltuunottamiaan asuntoja, mutta se onnistuu vain reilusti alennetuilla hinnoilla - keinottelukuplaa kunnolla purkamalla.

Myös muita yhtiön asuntoja on myynnissä "edullisesti". Yhtiö on menettänyt harkitsevien ostajien luottamuksen vuosiksi, etenkin kun Santalahti muuttui slummiksi alle kymmenessä vuodessa. Siellä ei ole edes lähikauppoja eikä Lielahteen pääse ratikalla.
Alueen rakennuttajat päästivät suojellut historialliset rakennukset kylmästi rappiolle ja hakevat purkamislupaa.
Ei Santalahti ole ainoa. Useampia vastaavia näitä sokean keinottelun muistomerkkejä ilmaantuu. Niitä joissa kaikkia keinottelun konsteja (velkavipua jne) on käytetty sokeanahneiden ihmisten toimesta ja hintatiedottomuus on ollut tuomittavaa.

Muuten, komea kuva!

Tietenkään ratikka ei sinänsä Santalahdessakaan ole syyllinen tapahtuneeseen, mutta se sai tyhmänahneita tyrimään perusteellisesti ja samalla tulemaan osasyyllisiksi Tampereen puhkeamassa olevaan hintakuplaan.
Aamulehdessä 4.4.26 olleessa asuntovälittäjän myynti-ilmoituksessa oli viisi yli 50 neliön kaksiota kerrostalossa (vapaita pyyntihintoja) : Hyvällä ja luonnonkauniilla paikalla Valkeakosken Sointulassa 57 m2 55.000 €, neljä Tampereella, keskusta 54 m2 270.000 €, Ranta-Tampella 54,5 m2 359.000 €, Kaleva 56 m2 208.000 € ja Uusikylä 55 m2 145.000 €. Kuka hullu Tampereelle tunkee tuollaisilla hinnoilla?!
Tampereelle, Etelä-Suomen johtavaan työttömyyskaupunkiin.
Samalla aiheellinen varoittava esimerkki etenkin turkulaisille.
kuva 10.04. 14:53 Jimi Lappalainen  
  • https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/U/Uusisalo+R/6+XLE-397+JETSET+170909.jpg
• https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/U/Uusisalo+R/XLE-397+HAO.jpg
• https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/K/Koivisto+P+Liikenne,+Jurva/05+XLE-397+HJP.jpg
kuva 10.04. 14:44 Antti Tapani Häkkinen  
  Rovaniemen päivystäjä on kyllä siinä mielessä hauska, että se on sekä tavaravaunuja, että matkustajavaunuja siirtelevä päivystäjä, jonka kotiratapiha ei sijaitse risteysasemalla. En ainakaan äkkiseltään keksi, että Suomessa olisi toista vastaavaa.
kuva 10.04. 14:37 Jimi Lappalainen  
  Asiallisia kuvia :)
kuva 10.04. 14:31 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos, Hannu-serkku, olin siis höpötellyt "mustaa viitosta" kolmisylinteriseksi...

Sylinterilukumäärän valintaan vaikuttaa veturin käyttötarkoitus, ja tietenkin ajonopeudet yhdessä kitkapainon kanssa. Englanti oli siten omaa luokkaansa tässä mielessä; "musta viitonen" ei suinkaan miltään vinttikoiralta vaikuta...

Vetovoimakäyrä kaksisylinterisellä on kutakuinkin "sahamallinen" ja kolmisylinterisellä tasaisempi. Vuoristoradoilla kaksisylinterikoneet olivat kovemmalla koetuksella.

Siten Suomessa, joka on jokseenkin ruokapöytälevytasoa, Sveitsiin ja etelä-Saksaan verrattuna, kaksisylinterikoneet (1862 alkaen) olivat oivallinen valinta.
kuva 10.04. 14:14 Esa J. Rintamäki  
  Lahden tuon mallin puukori on kutsumanimeltään "Kapula-Lahti".

Kummasti vaan sen keulassa on sukunäköä Kutterin mallien 5, 6 ja 7 kanssa. Kutter eli Autokorirakenne Oy valmisti näitä mallejaan vuosina 1962 - 1970. Sivusta katsottuna erot olivat lahtelaiseen verrattuna paljon selvemmät.

Lahden Autokorin ohjelmaan kuvan mallinen Lahti 3 (Linja-autohistoriallisen Seuran antama koodi) ja Lahti 4 olivat valmistuksessa vuosina 1963 - 1973 ja 1967 - 1968. Tilauksesta autoihin asennettiin joko kaksi- tai nelilamppuiset etuvalot.

Lahden Autokorin ensimmäinen alumiinikorinen linjuri valmistui aprillipäivän aattona 1967. Siitä alkoi lahtelaisen alumiinikorin menestystarina.

Alumiinin työstämisessä puutyökoneet sopivat passelisti, sahat ja jyrsimet vähintään. Porakoneet nyt itsestään selvästi vaativat terien päivityksen (työstön vaatimat astekulmat vähintään).

Itsekin kokeeksi veistellyt puukolla vastapuristettua ja vielä lämmintä alumiiniprofiilia. Hyvin onnistui. Vanhennettu eli parisen tuntia 180 asteisessa uunissa ollut alumiini oli sitten ihan toisenlaista tavaraa. Siis perinteinen "almaksi" eli AlMgSi0,5.

Bussien koritiedot: Linja-autokuvasto 1950 - 1992 ja Suomen autokoriteollsuuden historia (Jyväskylä 2001).
kuva 10.04. 14:01 Jimi Lappalainen  
  Asiallinen kuva asiallisella numerolla :)
kuva 10.04. 13:46 Erkki Nuutio  
  Lienee siis Vanaja LE6-50, eli AEC AV 505 -moottorilla varustettu hetku. Vielä puukori, mutta 70-luvun alkuvuosina Lahti siirtyi alumiiniin.
Minulla oli ilo noutaa Lokomo HUKOn työtoverini kanssa Vanaja -alusta ensimmäiseen Lokomo-autonosturiin 7.1967, silloin vielä itsenäiseltä Vanajalta. Fuusio Sisun kanssa toteutettiin huhtikuussa 1968.
kuva 10.04. 13:02 Jimi Lappalainen  
  Miksi näitä on avarrettu?
kuva 10.04. 12:57 Jimi Lappalainen  
  ZFF-10 | merkki: Vanaja | käyttöönottopäivä 3.10.1967 | valmistenumero 95103 | iskutilavuus 8 190 cm³ | suurin nettoteho 120 kW | istumapaikkojen lkm 45 | omamassa 8 920 kg | https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/P/Palmunen+Martti/ZFF-10+HJP+081109.jpg + https://ander.kuvat.fi/kuvat/Bussikuvasto+kooen/Lahti/lahti_3_(7.jpg
Kuvasarja:
North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä
 
 10.04. 12:54 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Leevi! Sää oli brittiläinen, lauantaina 4.4. lämpötila oli noin +5, mutta nummilla oli aivan järkyttävän kova ja kylmä tuuli. Sunnuntain 5.4. vietin RAF Elvingtonin vanhassa pommikonetukikohdassa (nykyinen Yorkshire Air Museum) ja silloin satoi melkein koko päivän. Perjantaina 3.4. sää oli niin kaunis kuin se voi Englannissa huhtikuussa olla.
kuva 10.04. 12:51 Hannu Peltola  
  Esa, LMS Black Five oli ainoastaan kaksisylinterinen, joten Gresleyn kolmisylinteriluistia siinä ei ole.

Gresley oli LMS:n pahan kilpailijan London & North Eastern Railwayn pääinsinööri ja voi olla, että LMS:llä pyrittiin käyttämään ensisijaisesti omia ratkaisuita. Sekä Nigel Gresley että LMS:n William Stanier olivat aikamoisia velhoja höyryveturisuunnittelussa ja monet vetureista olivat todella onnistuneita.
kuva 10.04. 12:45 Hannu Peltola  
  Kieltämättä, ulottuma on todella pieni. Tämä ei kuitenkaan ole vielä Glasgown metro, jossa ATU on suorastaan hupaisan pieni!
kuva 10.04. 12:43 Hannu Peltola  
  Ainakin vanhaan aikaan on ollut, kuten myös kellosignaalilaite, jolla on voinut ilmoittaa junista seuraavalle eteläänpäin olevalle asetinlaitteelle junan tulosta. Nyt Pickeringin eteläpäässä ei ole kuin yksi vaihde ja en huomannut katsoa, onko tämä paikallisesti käännettävä.
kuva 10.04. 12:05 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Juho. Vai, että 3031 on joutunut hylkyyn ja tuohon letkaan ite kuvasin sen ensimmäisen kerran toissa vuoden syyskuussa.
kuva 10.04. 11:51 Hannu Peltola  
  Taisi tulla ajatusvirhe, 57 jalkaa on 17,4 m, eroa on 6 jalkaa 6 tuumaa mikä on varsin tarkalleen juuri tuo 1,9 m.
kuva 10.04. 11:02 Esa J. Rintamäki  
  Siperian Susi 3013!

Näin Sinut ensikerran 1976, Tampereella. Sumuisena iltapäivänä odotit matkustaja-asemalla lähtöaikaa ja värejä. Vetokoukussasi oli tyhjä rullajuna Raaheen, pitkä roikka Ooaaärriä, junana Tee kymppiviisseiska.

Hyvästi.
kuva 10.04. 10:51 Toni Lassila  
  Nyt siis myös 3031 on liittynyt tuohon letkaan.... Se veturi jäi itselleni mieleen siitä, että joulukuussa 2016 sai kunnian olla ensimmäinen sähköveturi joka kävi Patokankaan uudella liikennepaikalla ja puuterminaalilla. 3059 puolestaan yhteen aikaan pyöri usein yöjunien veturikierrossa, etenkin junaparissa 273/266 sitä näkyi usein.
kuva 10.04. 09:48 Esa J. Rintamäki  
  On se nyt kumma, että Luojalta saamapuolelle jääneillä raukoilla ehjät ikkunat loukkaavat verisesti näiden sieluparkojen rikkinäisyyttä?

Ja joka paikassa sitä loukkaavuutta pitää ehdottomasti päästä "rankaisemaan", kivet kourassa...?
kuva 10.04. 09:44 Jesper Vendelin  
  Onko noi tuolla ihan vaan varaosina?
kuva 10.04. 09:43 Esa J. Rintamäki  
  Kankiasetinlaite sisällä...?
kuva 10.04. 09:42 Esa J. Rintamäki  
  Täytyy vaan sanoa, että tuo englantilainen pieni aukean tilan ulottuma tekee näistä rakenteista aika kiehtovia. Ja korostetusti pienoisrautateillä.
kuva 10.04. 09:37 Esa J. Rintamäki  
  63 jalkaa, 6 tuumaa tekee: noin 19,3 metriä.
57 jalkaa taas: hiukan alle 14,5 metriä. Aikamoinen pituusero...?
kuva 10.04. 09:31 Esa J. Rintamäki  
  Hienoa, herra Julius!

Eipä ole ensimmäinen Veivari 16 Vilppulassa. Sanokaamme nyt vaikkapa perjantaina 20. toukokuuta 1977: Mäntästä toi vaunuroikkaa Vilppulaan T3410:Iin liitettäväksi pariveto: Dv15 1999 + Dv16 2018.
kuva 10.04. 09:23 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä idea, Hannu-serkku! Romantiikkaa parantaisi myös 1950-luvun "puukenkä"-Austin A 40? Nimenomaan tuon punaisen "Juppijääpallo"-Kansanwaunun tilalla.
kuva 10.04. 09:18 Esa J. Rintamäki  
  Loistavaa, Hannu-serkku!

Hyvä tietopaketti "mustasta viitosesta"!

Tarkastellessani luistin rakennetta zoomilla, näytti siltä kuin siinä olisi ollut sir Nigel Gresleyn patenttiin viittaavaa näkymää? Kyseinen patentti liittyi kolmisylinterisiin vetureihin ja keskimmäisen sylinterin luistinohjaus oli toteutettu eräänlaisella keinuvipusysteemillä.

(Saksalaisethan oli heittäneet omiin kolmipyttyisiinsä täydet tsydeemit epäkeskoineen, kulissikaarineen, ennätystankoineen kaikkineen.)

Muistelisin Gresleyn sijoittaneen tällaisen ainakin 4472 Scotsmaniin ja edelleen virtaviivaistettuihin A4-vetureihin (myös se 4468 Mallard oli kolmisylinterinen).

Kuka tietää näistä tarkemmin? Herra Ilkka, miten on? - Höpöjäkö kirjoitin?
kuva 10.04. 08:59 Esa J. Rintamäki  
  Taulu näyttää olevan valettu. Käypä ratkaisu silloin, kun niitä tarvitaan miljoonia.

Valurauta vaan on kovin kerkeä ruostumaan. Maali pitää siten olla teollisuuslaatuista. Kyläkauppalitkut eivät kelpaa.
kuva 10.04. 08:44 Esa J. Rintamäki  
  Yksi "tuote", minkä kuljettamista Kas-vaunuilla harrastettiin oli turve. Tosin niissä oli ollut pressukate.

Joskus entivanhaaseen aikaan kulki vaunuja Tuurin ja Mäntän välillä. Vaunujen kyljissä oli ihan tekstikin olemassa moista varten: Tuu - Män - Tuu.

Muistan vorgissa nähneeni kuvan ko. tekstistä, mutta näyttää olevan hankalasti löydettävissä tai poistettu.
Kuvasarja:
North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä
 
 10.04. 08:14 Leevi Halonen  
  Hyviä kuvia olet taas ottanut. Kiitokset siitä, aivan kun olisi itse paikalla. Oliko sää hyvä? Paljonko oli lämpöasteita?
kuva 10.04. 02:16 John Lindroth  
  Komea kuva! Ja tulethan takaisin 1021 !Kannattaa muistaa Pekan maaginen rajat ylittävä vetovoima Suomen museojunaliikenteen tarjonnassa!Ei koskaan saa unohtaa sitä työmäärää ja intohimoa ja niiden tekijöiden aikaansaavaa työpanosta jotka aikanaan kunniallisesti toivat tämän kertakaikkisen upean ja uljaan rautahevon takaisin liikenteeseen!
kuva 09.04. 22:30 Hannu Peltola  
  Upea kuva!
Kuvasarja:
North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä
 
 09.04. 22:28 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Lenni, John ja Pasi!
kuva 09.04. 22:28 Hannu Peltola  
  Veturi #29 on valmistunut Kitson Leedsin tehtailla 1904 ja aluksi se työskenteli Lambtonin hiilikaivoksilla. Veturi oli käytössä aina vuoteen 1969 ja 65 vuoden palvelusaika on yksi Britannian pisimmistä.
kuva 09.04. 22:24 Hannu Peltola  
  Muualla maailmassa alaspäin aja-opasteen näyttävä semafori koettiin turvallisuusriskiksi: mekaaninen vika opastimessa saattoi aiheuttaa vrheellisen Aja-opasteen. Tämä ei kuitenkaan haitannut Brittejä, joissa Lower Quadrant -seforit olivat käytössä melkein näihin päiviin saakka.
kuva 09.04. 22:07 Lenni Voutilainen  
  Just ja just mahtuu..
kuva 09.04. 21:35 Toni Lassila  
  Brittien Pacer-moottorivaunut tarjosivat myös melko pomputtavaa kyytiä: https://www.youtube.com/watch?v=IAR54gB7lrw
kuva 09.04. 21:05 Otto Tuomainen  
  Yleensä näillä paikallisradoilla nopeudet ovat varsin maltillisia joten kaksiakselisuuden aiheuttamat puutteet kulkuominaisuuksissa eivät aiheuta isoja ongelmia. Omasta mielestäni kulkuominaisuudet modernisoiduissa versioissa (ČD:n sarja 814 ja ZSSK:n sarja 813) ovat näitä originaaleja 810-sarjalaisia heikommat.
kuva 09.04. 20:42 Ossi Rosten  
  Kovin pienen näköinen reikä tuossa kivessä.. Mahtuuhan siitä.? :D
kuva 09.04. 20:29 Daniel Nironen  
  Kristallinkirkas peilikuva kruunaa kuvan. Komea lopputulos!
kuva 09.04. 19:48 Jimi Lappalainen  
  Upea kuva!
kuva 09.04. 19:10 Ari-Pekka Lanne  
  Ilkka kirjoittaa yllä: »Lisäksi vanhaan aikaan vaunumiehet kantoivat mukanaa puista tankoa jonka avulla voitiin irrottaa vaunut toisistaan.» En ole seurannut niin tarkkaan nykyaikaista junanhajotusta laskumäessä, mutta eikös sen tapaista kepukkaa mahdettu käyttää milleniumilla Turussakin junia hajotettaessa? En äkkiseltään löydä vaunusomesta kuvaa moisesta työvaiheesta.

Ylen Ykköseltä kuultiin perjantaina 11/5-2001 ― neljän perjantain mittaisen »Radio Vapaa Tampere» -sarjan toisena lähetyksenä ― Tampereen yliopiston tiedotusopin opiskelijoiden Heikki Heiskasen, Mirkka Isotalon ja Miia Vatkan harjoitustyönä toimittama ohjelma »Mikä on juna?». Opiskelijat haastattelivat Viinikan ratapihalla opastuskonduktööri Harri Rämää, joka kertoi laskumäkityöstä mm. näin: »...samoin löysärit, jotka niistä väleistä, mitkä sitten laskumäellä tullaan katkasemaan, löysäävät ruuvikytkimen, samoin jarrujohdon. Ja päivystysveturi työntää junan laskumäkeen. Lasikuituisella poikkiottoseipäällä näistä väleistä katkotaan. Painovoiman vaikutuksesta lähtee vaunut vyörymään alespäin nopeudella 3,25 metriä sekunnissa...»

Kirjan »Vauhtia ja voimaa ― Valtionrautatiet 1862―1987» s. 34 löytyy kuva tällaisen saitan käyttämisestä kuvatekstillä »Kaksivartinen vipu on hyvä apu laskumäkityöskentelyssä. Vaunut voidaan irrottaa toisistaan pitkällä kepillä vivuten tarvitsematta mennä vaunujen väliin kytkinlenkkejä päästelemään.»
kuva 09.04. 18:39 Markku Naskali  
  No enpä nähnyt päivänvalossa kun ruutu tahtoo jäädä auringolle toiseksi! Vaan tosiaan ehkä muutakin voisi kun tuo teksti vaikuttaa olevan jollain tarralla tms.
kuva 09.04. 17:35 Tero Yli-Somero  
  Viljaa? ainakin jos on uskominen maalattuun tekstiin vaunun kyljessä ja varmaan muutakin
kuva 09.04. 15:24 Markku Naskali  
  Minkä tyyppistä lastia tuolla kuljetettiin?
kuva 09.04. 14:16 Hannu Peltola  
  Varmasti ovat ensisijaisesti karjaa varten, mutta samalla ne estävät hyvin matkustajien tai junabongareiden hortoilun rata-alueella!
kuva 09.04. 12:52 Hannu Peltola  
  Piti luntata internetin syövereistä perinteisen brittiläisen rahajärjestelmän outous:
- 1 punta = 20 shillinkiä = 240 penceä
- 1 shillinki = 12 penceä
- 1 guinea = 21 shillinkiä


Tämä outo järjestelmä oli käytössä peräti vuoteen 1971 saakka!
kuva 09.04. 12:14 Ilkka Hovi  
  Vaunun jarrusta. Vanhanmallisen tavaravaunun käsijarrua voidaan käyttää radan vieressä ollen vaunun kummaltakin sivulta. Molemmissa sivuissa on samanlainen jarrun käsikäyttöisen jarrun vivusto. (Näkyy hyvin myös vaunujen malleissa). Vaihtotöissä on katevaa kun ei tarvitse tarkkailla onko vaunun oikealla (tai vasemmalla) puolella. Jalkajarruinen vipujarru olisi sikäli vaarallinen kun pitäisi nousta ylös jarrulle ja pitäisi varoa brittilaistä aukeamaa, ei litistyisi esim laitureiden tai raidetta lähellä olevia esteiden väliin. Lisäksi vanhaan aikaan vaunumiehet kantoivat mukanaa puista tankoa jonka avulla voitiin irrottaa vaunut toisistaan. Tavaravaunut oli kytketty toisiina kolmella lenkillä jotka voitiin nostaa tai kytkeä lenkkiä nostamalla toisen vaunun koukkuun. Vaunujen välien tiukkaaminen kävi myös napakasti jos keskimmäien lenkki oli kolmion muotoinen (pienin sivu jäi päälle). Siksi tavarajunissa oli jarruvaunu viimeisenä. Näin vielä 1970-luvulla. Matkustajavaunuissa oli lenkkikytkin ruuvikirityksessä tai amerikkalaiset automaattikytkimet (eivät sovelltuneet tavarajunakäyttöön).
kuva 09.04. 10:29 Kari Haapakangas  
  Tuo viritelmä tasoylikäytävän jälkeen, onko sen tarkoitus torjua karjan pääsyä rataosalle?
kuva 09.04. 10:26 Kari Haapakangas  
  Kummallista isojen kirjaimien käyttöä, mutta toisaalta jos lukee vain isolla alkavat sanat, niin siinähän se on aika lailla tiivistettynä.
Any Person Trespassing Penalty Forty Shillings.


Mitenkäs se nyt menikään tuo vanha brittiläinen rahajärjestelmä... x määrä pennyjä oli shillinki, ja x shillinkiä teki punnan. Ei kymmenellä jaollinen (enempää en muista).
<<   >>