Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 12.11. 12:01 Teppo Niemi  
  Tuohon tulkintaanhan löytyy apuja mm.: http://vaunut.org/kuva/53293
kuva 12.11. 10:32 Kari Suominen  
  Tikkurilasta pääkaupunkiin junalla matkaava ei arkiaamun ja arki-iltapäivän hektisessä menossa tarvitse aikataulua. Kun saapuu asemalaiturille ja havaitsee harmikseen kahden junan juuri lähteneen samanaikaisesti kohti Helsinkiä, voi pohjoisen suuntaan vilkaistessaan jo kuitenkin nähdä seuraavan Helsinkiin menevän junan lähestyvät valot. Aseman lähes 30 000 vuorokautista käyttäjää tarvitsevat toimivat yhteydet, mikä lyhentää odottelut minimiin.
kuva 12.11. 09:27 Hannu Peltola  
  Jos oikein tulkitsin Jukan viestin, olet ilmeisesti tänään saavuttanut Wanhan Weturin arvon? Onneksi olkoon!
kuva 11.11. 23:02 Jouni Hytönen  
  23261:kö tuolta pilkistää?
kuva 11.11. 20:50 Santeri Kivioja  
  Ja eipä ole enää Vma-tyypin kello kilkattamassa vaan sekin on vaihdettu Lme-kelloon.
kuva 11.11. 20:02 Jani Keskinen  
  Lisää infoa tästä koeluonteisesta junasta https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transp​oint/linked/artikkeli/kivihiilijuna-pori​in-kulki-yli-4-000-kilometrin-matkan-251​120151155/
kuva 11.11. 19:57 Esa J. Rintamäki  
  Niin, millaistakohan on tuo "koehiili"?

Oikein hyvä kuva muutoin! Kiitos, Jani!
kuva 11.11. 19:31 Vesa Höijer  
  Vanhaan aikaan ymmärrettiin rakentaa talot kivijalan päälle.
kuva 11.11. 16:39 Ari-Pekka Lanne  
  Luulen ettei käsinojien vimpaimille ole ollut vuosikymmeneen juuri käyttöä, kun Seeproilla on tehty vaihto- ja laskumäkitöitä vallan radio-ohjaimilla. Osa käsinojista on saattanut hukkua joikkareineen ratapihojen sepeleihin, kun vhtj:t ovat istuimilla rötväämisen lomassa rampanneet kytkemässä välejä ja kääntelemässä vaihteita. Ei sitä edes huomaa kun semmonen menee käkättimen valjaiden mukana. Olisiko nyt sitten syystä tai toisesta näköpiirissä jälleen enemmän ajopöytien hallintalaitteiden käsittelyä, niin on laitettu pelit ja pensselit sorttiinsa. Tehonsäätöpyörä olis kyl ollut kova.
kuva 11.11. 16:32 Erkki Nuutio  
  Kyllä tiedekeskuksia ja suoria raiteita osataan tehdä, mutta ei pystyssä pysyviä aitoja.
Homevaraus taitaa kyllä koskea tiedekeskuksia.
kuva 11.11. 14:33 Hannu Peltola  
  Upea kuva, josta välittyy hienosti kylmän syysaamun tunnelma. Näköjään lokakuun 2015 alussa oli kylmää Porissa!
Kuvasarja:
Kuvia Imatran seudulta
 
11.11. 14:01 Hannu Peltola  
  Upea kuvasarja ja näköjään Imatralla on ollut todella kaunis ruska-aika!
kuva 11.11. 13:32 Jukka Suortanen  
  Todella kaunista syksyistä maisemaa!
Kuvasarja:
Kuvia Imatran seudulta
 
11.11. 13:28 Jukka Suortanen  
  On kyllä monipuolinen ja värikäs syksyinen "dieselpainoitteinen" kuvasarja Imatralta. Kiitokset Eevertille näistä komeista kuvista!
kuva 11.11. 11:25 Pasi Utriainen  
  Muutama vuosi sitten tasoristeyksiä ym. radan infraa parannettiin merkittävällä rahasummalla eikä kunnostuksen jälkeen radalla kulkenut yhtään junaa. Nyt sitten tuli purkutuomio.
kuva 11.11. 11:21 Jimi Aalto  
  Asianmukaisuus.
kuva 11.11. 11:19 Pasi Utriainen  
  Ensi vuonna vaunujen määrä lisääntyy, kun pyriittikuljetukset Pyhäsalmen kaivokselta Siilinjärven Yaralle siirtyvät näillä hoidettaviksi.
kuva 11.11. 10:56 Jukka Joutsi  
  Olen kaimani kanssa aivan samaa mieltä JP:n kuvaustyylistä. Hienoa taltiointia.
kuva 11.11. 10:27 Jukka Ahtiainen  
  Jarmon kuvat suomalaisista rautatierakennuksista ja rautateihin läheisesti liittyvistä rakennuksista on mielestäni rautatie- ja kulttuurihistoriallisesti hieno työ. Niissä on mallia suomalaisesta osaamisesta mm. vesikaton, räystäiden, alapohjan ja kauneuden osalta, kuten myös kestävyydestä riittävän kunnossapidon myötä.
kuva 11.11. 08:25 Jukka Joutsi  
  T58213 Kouvola-Iisalmi.
kuva 11.11. 07:54 Jukka Joutsi  
  Kiitos tarkennuksesta!
Kuvasarja:
Kuvia Imatran seudulta
 
11.11. 07:03 Lari Nylund  
  Onpas upea ja värikäs kuvasarja Imatralta. Tästä ei puutu kuin riisipiirakat ja kunnolla munavoita, niin näitähän katsoisi pidempääkin. Kiitos näistä!
kuva 11.11. 00:49 Esa J. Rintamäki  
  Julius, tarkemmin sanottuna kesällä 1991 alkoi museoliikenne Borgååseen.
kuva 11.11. 00:24 Uwe Geuder  
  Länsimallinen näyttötaulu se on. Voi olla, että siihen aika oli jo mahdotonta saada varaosia, en muista, milloin ne poistettiin käytöstä. Tai sitten valmistus kesti, nehän ovat yksilöllisiä (melkein) jokaiselle asemalle.

Mutta näkee selvästi, että ylläpito on yrittänyt parhaansa. Puuttuvat yksiköt juuri siellä jossa on vähiten informaatioarvoa. Tuskin ne ovat hajonneet kaikki juuri siinä paikassa. Ne ovat kai tahallaan vaihdettu näin, että matkustajalle aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa.
kuva 11.11. 00:15 Julius Ylitalo  
  Tikkurila on avattu ensimmäisten joukossa Helsinki - Hämeenlinna rataosan valmistuttua.
kuva 11.11. 00:13 Julius Ylitalo  
  Hups tuli kommentoitua vahingossa Myllykosken asemaan. Mutta Inkeroinen on ollut Anjalankosken kunnassa ennen sen liittymistä Kouvolaan.
kuva 11.11. 00:11 Julius Ylitalo  
  1990 luvulla alkoi museoliikenne Porvooseen.
kuva 11.11. 00:11 Uwe Geuder  
  Veturilla on Scharfenberg-kytkin. https://en.wikipedia.org/wiki/Scharfenbe​rg_coupler Se on aikamoinen harvinaisuus vetureissa, mutta tietysti välttämätön, jos haluaa hinata S-Bahn-moottorivaunun.

Matkustin siellä itse S-Bahnilla 12 vuotta, josta 8 päivittäin. En ole kertakaan kokenut tai edes kuullut, että moottorivaunu olisi hajonnut. En usko, että se veturi on ollut olemassa siihen tehtävään silloin. Mutta moottorivanunut olivat silloin tietysti 0 - 12 vuotta vanhoja. Kuvan ottohetkellä Stuttgartin S-Bahn oli jo 31 vuotta vanha ja paljon kalustoa jo yli 20 vuotta vanhaa. Varmaan hinaukselle on ollut jo tarvetta säännöllisemmin.
kuva 10.11. 21:59 Antti Tapani Häkkinen  
  Eivät johtaneet. Kyseiset raiteet olivat raakapuunlastausraiteita. Pursialan raiteen linjauksesta osa on jäänyt terminaalin alueelle.
Kuvasarja:
Weingarten, Baden
 
10.11. 19:35 Jarkko Voutilainen  
  Duoraitioliikennettä Orimattila-Lahti-Heinola välille selvitetään. Karlsruhen TramTrain on tästä hyvänä esimerkkinä.

Etelä-Suomen Sanomien maksumuurin takana olevan jutun kuvituskuva Karlsruhesta.

https://t.co/uDWWpbQpx0
https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/ar​t2497541
https://www.karlsruher-modell.de/en/inde​x.html
kuva 10.11. 18:35 Esa J. Rintamäki  
  Minusta nämä näyttäisivät olevan entisiä Hkb-vaunuja. Tietääkö joku paremmin? Teppo?
kuva 10.11. 17:28 Jarkko Voutilainen  
  Suljettu liikennöinniltä
EI90125
30.9.2018 23:59 alkaen
Keuruulla raide 502 ja 503 suljettu liikenteeltä vaihteiden huonon kunnon takiia. Loppumisaika arvio heinäkuu 2019. Destia

Lähde: https://julia.dy.fi/map/view?mode=bullet​ins#10.91/62.244/24.6506
kuva 10.11. 16:47 Teemu Saukkonen  
  Tarkoitin siis että mistä vaunusta näitä on muutettu?
kuva 10.11. 16:02 Perttu Karttunen  
  Ainakin VR Rata käytti noita esim ratapölkkyjen kuljetukseen
kuva 10.11. 14:46 Pietu Tuovinen  
  Dv:t saattaa tulla myös Kontiomäeltä, ainakin Ouluun tulevan junan koneet vaihtuu usein
kuva 10.11. 14:45 Tuukka Ryyppö  
  Niin, tarkoitin siis tuota taustalla olevaa vaunujen välistä liukuovea. Samaa mieltä, että tuollaisia kokolasisia ovia ei saisi olla - muualla kuin ehkä ihmiten omissa kodeissa.
kuva 10.11. 13:58 Mikko Ketolainen  
  Eilen perjantaina kulkenut T3405 kulki kahden Sr1:n vetämänä. vaunuina oli 41 Gbls ja Gbln yleisvaunua ja neljä Kbp vaunua ja kaksi Rbnqs vaunua. Viimeiset kuusi vaunua matkaavat Äänekoskelta Suolahteen PAI65898:na.
kuva 10.11. 13:44 Kari Suominen  
  Eikö juuri joitakin Gbkk -vaunuja varustettu kokeilumielessä metallikaton sijaan myös muovi- ja alumiinikatolla? Ehkä erilaisista kattomateriaaleista johtuen esiintyy Petrin mainitsemia pieniä eroavaisuuksia räystäiden rakenteissa ja listoituksissa.
kuva 10.11. 13:15 Teemu Saukkonen  
  Mitä vaunuja nämä BHpy:t ovat aiemmin olleet?
kuva 10.11. 12:31 Jukka Joutsi  
  Vasemmalla - henkilöauton yläpuolella kuvassa - näkyvät sivuraiteet olivat raakapuunlastausraiteita. Pursialan raiteen linjauksesta osa on jäänyt terminaalin alueelle. Kiitos tarkennuksista!
kuva 10.11. 12:25 Joni Lahti  
  Ihmettelin, miksi näissä härpäkkeissä on auton ratti? Vastaus on, että se vaikutti mekaanisiin jarruihin. Jarrutus alkoi, kun rattia käännettiin oikealle.
kuva 10.11. 11:30 Petri Sallinen  
  Gbk-vaunut maalattiin mustiksi sarjan ensimmäistä vaunua nro 45001 lukuunottamatta. Se oli vielä vanhan mallin mukaan tavaravaunun vihreä — yksilön tuuletusluukut oli myös maalattu seinän värillä. Esimerkiksi vanha Rautatieliikenne-lehti esittelee uuden Gbk-vaunun ja kuvassa on vaunu nro 45001. Ensimmäisestä vaunusta otettua kuvaa on käytetty monessa yhteydessä, vaikka maalaukseltaan se on yksilö.

Yleisesti ottaen mustassa Gbk-vaunussa luukut eivät olleet mustia, vaan alumiinin/harmaan väriset.

Miksi uuden vaunutyypin väriksi valittiin tavaravaunun vihreän sijasta musta? VRS-standardi vuodelta 1967/68 nimittäin määrittelee yhä tavaravaunun värityksen tavaravaunun vihreäksi. Olen törmännyt sellaiseen väitteeseen, että Gbk-vaunujen seinien kattamiseen olisi käytetty jo tehtaalla mustaksi värjättyä vaneria, joka olisi johtanut tähän valintaan. En tiedä, pitääkö tämä paikkaansa vai pitääkö tämä vain joidenkin vaunujen osalta paikkaansa. Uusissa vaunutyypeissähän saatettiin tehdä kaikenlaisia kokeiluja.

Tapio Keräsen Pasilassa ottamissa keskeneräistä Gbkk-vaunua kuvaavassa kuvassa vanerilevyt ovat kuitenkin vaaleat. http://vaunut.org/kuva/65798?t=Gbk Huomaa kuinka vaunussa on kotelomallinen tippalista, Haapamäen vaunussa tätä ei kuitenkaan ole. Joku syy sille kuitenkin oli, että nykytietämyksen mukaan vain sarjan ensimmäinen vaunu olisi maalattu tavaravaunun vihreällä ja kaikki muut mustiksi.

Seinän päälle kääntyvän kattopellin reuna ja oven yläpuolinen kotelomallinen tippalista saatettiin myös maalata seinän värillä — en ole löytänyt kuitenkaan logiikkaa asialle. Oliko kyseessä sattumanvarainen valinta vai jostain tietystä numerosta alkanut käytäntö?

Gbkk-vaunut valmistuivat vuosina 1970-71. Ruskea väritys tuli käyttöön vuonna 1971. Saattoi olla, että sarjan loppupään vaunut olivat jo punaruskeita. Tosin epäilen sitä, koska ruskeista Gbkk-vaunuista ei ole havaintoja 1970-luvun alkupuolelta. Ehkä asiaa 1970-luvun alussa tarkemmin seuranneet voivat valottaa asiaa tarkemmin.

Ruskeiksi maalatuisssa Gbk/Gbkk vaunuissa tuuletusluukut voivat olla alumiinin/harmaan väriset tai ruskealla seinävärillä maalatut. En tiedä, onko näissäkään värivalinnoissa mitään logiikkaa tai ajoittuvatko käytännöt johonkin tiettyyn vuoteen vai onko kyseessä vaunukorjaamoiden/konepajojen väliset erot. Molempia kuitenkin näkee. Tämän todentamiseen riittää esim. haku Vaunut.orgissa.
kuva 10.11. 00:13 Esa J. Rintamäki  
  Miten minä muistan noiden nurkissa olevien tuuletusluukkujen olleen harmaita?
kuva 09.11. 22:27 Janne Louhi  
  Kiitettävästi olet selvittänyt tuota mitta-asiaa! Pitää lukea päivällä paremmin vielä läpi.
kuva 09.11. 21:32 Juha Kutvonen  
  Näiden sarjojen värityksestä on keskusteltu mm. täällä: http://vaunut.org/kuva/34747
kuva 09.11. 20:08 Tommi K Hakala  
  Mikä oli aikoinaan todellinen tilanne Gbk ja Gbl vaunujen maalauksien suhteen, kuinka paljon Gbk/Gbkk vaunuja oli punaisena? Aina itsellä ollut kuva, että ne ovat olleet "mustia".
kuva 09.11. 15:11 Jouni Hytönen  
  Ja onhan Reginasta olemassa myös nelivaunuinen 20 yksikön X55-sarja SJ:n kaukoliikennekäytössä.
kuva 09.11. 15:10 Jouni Hytönen  
  Västtrafik omistaa suoraan omat yksikkönsä, samoin Värmlandstrafik.
kuva 09.11. 15:09 Jouni Hytönen  
  Vaikuttaisi Reginan (takana) teliltä. Noissakin kai oli alussa omat lastentautinsa, mutta mitä puoli vuotta tuli Ruotsissa vuonna 2014 majailtua ja jonkin verran matkusteltua, Reginoista jäi käsitys erittäin pätevästä laitteesta ei-kaikkein-kuormitetuimmille reiteille. Kahden vaunun yksiköt palvelivat loistavasti Borlängestä Gävleen, Moraan ja Örebroon. Kolmivaunuisella yksiköllä saadaan jo vähän isommat massat liikkumaan, esimerkiksi Göteborgin suunnalla. Reginoita on kaikkiaan 89 yksikköä ja niitä löytää oikeastaan kaikkialta muualta paitsi Skånesta ja Tukholman lähiliikenteestä. Reginan istumajärjestys on 3+2, koska kori on varsin leveä. Tåg i Bergslagenin liikenteessä kahvio oli vakiovaruste eli vähän pidemmillä matkoilla sai kahvia ja pientä purtavaa. Kilpailutuksen jälkeen SJ hoitaa nykyisin Tågkompanietin jälkeen Tåg i Bergslagen -liikennettä AB Transition omistamilla Reginoilla.
kuva 09.11. 14:27 Perttu Karttunen  
  Kappasvanhatuttumaisuus.
kuva 09.11. 11:49 Juha Kutvonen  
  Jarkon kertomus tiedonkulusta ajalta ennen somea toi mieleeni vastaavan esimerkin samalta vuodelta. Proto-moottorivaunu Dm10 oli kesällä 1994 ollut koeajoissa Iisalmen seudulla ja viidakkorumpu kertoi huhua vaunun siirtymisestä loppukesällä Savonlinnaan. (Lanka)puhelinsoitto Savonlinnan asemalle varmisti asian: vaunu on tullut heille ajoon ja viikonlopun se seisoo tallialueella sopivasti kuvattavana. Ja siellähän se sitten olikin: http://www.vaunut.org/kuva/20941