Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 19.01. 17:43 Rasmus Viirre  
  Täällähän se yksityisveturi C600 oli ainakin vielä 2018 vuonna. Onkohan se sitten lähtenyt kokonaan pois Inkeroisista..
kuva 19.01. 17:15 Pasi Seppälä  
  En tiedä onko tilapäistä vai pysyvää, mutta tänään Inkeroisissa pyöri vaihtotöissä Dv12 2506.
kuva 19.01. 16:44 Kari Roininen  
  Vastaavanlaisia portaita on myös käytetty vedenjuoksutuksessa esim. leikkauksissa. Tuskin kyse sellaisesta?
kuva 19.01. 13:21 Teemu Saukkonen  
  Tämäköhän jäi viimeiseksi ajokuvaksi 2820:sta?
kuva 19.01. 13:03 Teemu Saukkonen  
  On kyllä kannattanut kiivetä.
kuva 19.01. 13:01 Pave Saarinen  
  Museoviraston rekisteristä löytyy ainakin Billnäsin rata, mutta tähän juttuunhan se ei kuulu.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjrek​i/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=100​0026639

Tiedä sitten, löytyisikö muualta raaseporista.
kuva 19.01. 12:17 Teemu Saukkonen  
  Oliko metsät missä kunnossa? Tämän päivän Karjalaisessa oli pitkä juttu salakaadoista, kiinalaiset kynineet kaikki puut pois ja jättäneet istuttamatta uutta tilalle, vaikka lupasivat.
kuva 19.01. 12:12 Teemu Saukkonen  
  Nämähän ovat tyhjiä Ruokosuolta jonnekin kauas itään (tai paremminkin kaakkoon)...
kuva 19.01. 11:56 Tuomo Kärkkäinen  
  Jos ei pelkästään Kiuruveden puita, niin ainakin siellä kuormattuja.
kuva 19.01. 09:41 Konsta Alasimi  
  Varsin upea kuva!
kuva 19.01. 09:24 Jukka Ahtiainen  
  Asiaa voi katsoa monella tavalla. Muutosta on tapahtunut. Sr12-vetoiset erikoispikajunat eivät ehtineet pysähtyä Mäntyharjulla. Kilowatit ja kilonewtonit ovat mahdollistaneet sen että InterCityt ehtivät. Matka-aika A:sta B:hen ei ole ainoa kehityksen mittari, vaan myös se, että junaan pääsee. https://yle.fi/uutiset/3-11160142
Oikosulkumoottorin standardien mukainen nimelliskäyttötapa liittyy moottorin kuormitettavuuteen, mutta sähköveturin yhteydessä en ole kuullut puhuttavan muusta kuin jatkuvasta-, tunti- ja huipputehosta.
kuva 19.01. 06:00 Tuukka Ryyppö  
  Mun käsitykseni on, ettei edes jyrähtänyt että "on tilattava", vaan ilmoitti että "tilataan".
kuva 19.01. 00:57 Esa J. Rintamäki  
  Eikös tuo silta olekin kuuluisa "Maailmanloppu"? Eli katu vaihtaa radan pohjoispuolelta äkkimutkalla radan tälle puolelle...
kuva 19.01. 00:52 Esa J. Rintamäki  
  Kahteen viimeiseen kommenttiin kommentoin: neukut harmittelivat, että Suomeen ei kelpaa muu kuin heidän tuottamansa raaka-aineet. Esimerkiksi korkeampi neukkuteknologia ei kelvannut (Ladoja ja Mosseja lukuunottamatta!). Tästä sitten aiheutui lievää painostamista. SDP oli jo valmis tilaamaan sähköveturit kotimaasta, kunnes kaikkeinrakkain Mauno K. tultuaan lomalta neukkulasta jyrähti että veturit on tilattava CCCP:stä.
kuva 18.01. 23:54 Jorma Toivonen  
  Ei ole tietoa lainkaan, mitähän "pytyissä" kuljetetaan? Mihinkä vaunujen sisältö lopulta valutetaan?
kuva 18.01. 23:40 Jorma Kattelus  
  Onko olettamus ettei kehitys ole kulkenut eteenpäin kun muutosta ei ole tapahtunut? Tehot: Sr1: 3280 kW, vastaan Sr12: 1000 kW ja Sr2: 5000 kW. Miten tuohon tuntiteho ja jatkuvateho tilanteeseen saa selvyyden? Tunnin saa pihalle Sr2: 6100 kW ja sitten vähemmän?
kuva 18.01. 23:38 Petri P. Pentikäinen  
  Neuvostoliittolaiseen veturihankintaan ei päädytty teknisistä, vaan yleisistä syistä.
kuva 18.01. 23:15 Tuukka Ryyppö  
  Niin paljon on vaivaa nähty noiden portaiden eteen, että ihme juttu on jos ne ovat vain joku työmaa-aikainen järjestely. Vaikka sitten olisi vuosien pituisesta työmaasta kyse.
kuva 18.01. 22:47 Aapo Niemelä  
  Mukava kuva, hienoinen vinjetointi sopii ja tuo tunnelmaa.
kuva 18.01. 22:18 Tuomas Pätäri  
  No juu, nyt on aamutunnelma kohdillaan!
kuva 18.01. 21:43 Onni Tikkala  
  Uskomattoman upea kuva!
kuva 18.01. 21:09 Pave Saarinen  
  Aika huikea nähtävyys. Ikävä vain, että rata on siitä poistettu. Historiallisia tielinjoja on rekisteröity museoteiksi. Suuren rantatien katkelmia on merkitty muinaisjäännerekisteriin. Kyllä tämäkin sinne kuuluisi. Ties vaikka jo olisi. Katso museoviraston muinaisjäännerekisteristä. Sinne voi myös ilmoittaa kohteita.
kuva 18.01. 21:03 Pave Saarinen  
  Mikähän vieressä vasemmalla oleva kellarin näköinen laitos tai mikä se on? Kannattaisi katsoa muinaisjäännerekisteristä, onko sinne merkitty sanottuja portaita. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset rakennelmat ovat yleensä suojelukohteita ainakin pks-ympäristössä.
kuva 18.01. 19:40 Juhani Pirttilahti  
  Silloin ei Valtionrautateille annettu muuta vaihtoehtoa kuin tilata veturi Neuvostoliitosta.
kuva 18.01. 19:27 Raimo Harju  
  Kohtalainen voimalaitos, onkohan kaikki romutettu, kahta lukuunottamatta.
kuva 18.01. 19:03 Petri Nummijoki  
  Miksi hankkia neuvostoliittolainen veturi, jos tavoitteena olisi päästä eroon neuvostostandardeista? Pitää muistaa, että 70-luvulla suurin Suomessa sallittu junapaino oli 1800 t ja nousu ruuvikytkimillä edelleen mahdolliseen 2700 tonniin tapahtui muistaakseni 1982. Tätä korkeampia junapainoja ryhdyttiin käyttämään (muutamia koeajoja lukuunottamatta) vasta 1987-1988. Tuskin alkupään Sr1-vetureita tilattaessa nähtiin vielä untakaan, että Suomessa käytettäisiin junapainoja, joihin ruuvikytkimet eivät riitä ja silloin ruuvikytkin veturissa on käsittääkseni monellakin tapaa kätevämpi. Se mahdollistaa korkeamman junapainon, kuin apulenkkikytkentä, veturin ja ensimmäisen vaunun väli saadaan kireäksi, veturin paino nousee vähemmän ja ainakin Dv12-veturin osalta olen kuullut väitettävän, että SA3:n käyttöönotto heikensi jopa veturin kulkuominaisuuksia.
kuva 18.01. 18:43 Tuukka Ryyppö  
  Tuohon, että miksi SA3:t poistettiin... Silloin oli Suomella hyvät syyt pyrkiä kaikin puolin epäyhteensopivaksi Neuvostoliiton järjestelmien kanssa. Tuokin taas vähensi painetta, että idästä olisi painettu heidän standardejaan enemmänkin Suomessa käyttöön.
kuva 18.01. 18:41 Petri Nummijoki  
  Sr1:n maineella luotettavana veturina on varmasti katetta, jos puhutaan aikakaudesta noin 90-luvun alkupuolelta tähän päivään. Sitä ennen niissä oli mm. paineilmapuolen jäätymisongelmia 80-luvun puolivälin kovina talvina ja lukuisia ratamoottorikäämipaloja 80-luvun lopulla, kun vuodesta 1988 lähtien sallittiin yli 1500 tonnin junapainoja tavaraliikenteessä yhdellä veturilla.

Sr1:n alkuaikojen ongelmista yksi näkemys on http://vaunut.org/kuva/131153.

Toinen voisi olla alla siteeraamani lehtileike keväältä 1975. Pitää muistaa, että tuossa vaiheessa Sr1-vetureita oli ollut koekäytössä jo noin 1,5 vuotta, joten mistään uunituoreesta veturityypistä ei ollut enää kysymys, vaikka asia näin yritetään selittää. Vertailun vuoksi ensimmäiset Hr12-veturit otettiin aktiivikäyttöön 3 kuukautta sen jälkeen, kun sarjan ensimmäinen veturi oli liikkunut ensimmäisen kerran omin konein ja niillä pystyttiin heti ajamaan kiertoja, joissa kilometrejä kertyi 22000-30000 kuukaudessa veturia kohden. Sanoisin siis omana johtopäätöksenäni, että Sr1:n käyttöönotto oli vaikea esim. juuri Hr12-veturiin verrattuna mutta epäilemättä taas helppo vaikkapa Hr11-veturiin tai Dr16-prototyyppeihin (numerot 2801-2804) nähden.

"Valtionrautatiet: Sähkövetureiden viat kuljettajien tottumattomuutta

Valtiorautatieden uusissa sähkövetureissa on ilmennyt pikkuvikoja, jotka ovat vaikeuttaneet liikennöintiä muutaman viikon käytössä olleella Helsingin-Seinäjoen sähköistetyllä rataosuudella. Mitään rakennevikaa ei vetureissa kuitenkaan ole ilmennyt, vaan hankaluudet ovat aiheutuneet lähinnä kuljettajien tottumattomuudesta, VR:ltä kerrotaan.

Muutaman kerran on Seinäjoen-Helsingin rataosuudella liikennöinyt sähköveturi jouduttu hinaamaan dieselvoimin perille. VR:llä katsotaan kuitenkin, etteivät vaikeudet ole olleet sen suurempia kuin uuden veturityypin kohdalla yleensä. Osasyynä vikoihin nähdään veturin pitkälle viety automatisointi, mikä tekee laitteistosta monimutkaisen. Vikojen paikallistaminen on ollut veturin suuren koon ja laitteistomäärän johdosta hankalaa. Tilannetta pahentaa se, ettei henkilökunnalla vielä ole kylliksi kokemusta veturityypistä. Vikojen etsintä ja ennalta torjuminen vaativat henkilökunnalta nimenomaan käytännön perehtymistä. Usein esitetyt väitteet Neuvostoliitossa valmistettujen sähkövetureiden liian vähäisestä painosta torjutaan VR:stä. Käsityksen katsotaan saaneen alkunsa kuljettajien asenteista. Uusien sähkövetureiden suhteellinen keveys ja toistaalta aiempaa suurempi tehoreservi aiheuttavat sen, että erityisesti liikkeellelähtö vaatii kuljettajilta harjaannusta."
kuva 18.01. 17:25 Petri Nummijoki  
  Veturi 3090 sai Vapitin marraskuussa 1994 ja oli sillä varustettuna tämän jälkeen muutaman vuoden. Missään muussa Sr1:ssä en ole moista nähnyt ja kuvan http://vaunut.org/kuva/468 yhteydessä näyttäisi olevan muitakin sillä kannalla, että 3090 oli ainoa.
kuva 18.01. 17:20 Ari-Pekka Lanne  
  Vaunusomen kuvan http://vaunut.org/kuva/468 alla olevissa kommenteissa annetaan ymmärtää, että Sr1 3090 olisi ollut ainoa sanka-Susi. Äkkinäisen googletuksen seurauksena saman antaa seisake.net:issä oleva teksti.
kuva 18.01. 15:42 Lari Åhman  
  Kiuruveden puitahan tässä menee Uimaharjuun.
kuva 18.01. 15:21 Janne Louhi  
  Oon joskus kuullut että 3003 oli sillanen Vapiti systeemi, voin olla väärässäkin.
kuva 18.01. 14:39 Jari Kuusinen  
  Tämäkin ratalinja on näemmä perusparannettu sitten viime näkemän raakapuuliikenteen tarpeisiin! :)
kuva 18.01. 13:51 Ari-Pekka Lanne  
  Resiinan 4/2003 s. 11 sanotaan sill' vissiin, että viimeisenä tästä alkuperäisestä maalauksesta luopui Sr1 3009 tammikuussa 1986. Siispä tämä kuva on otettu viimeistään v. 1985.
kuva 18.01. 12:18 Henri Hovi  
  Otin tästä oikaisusta videon Antin ajaessa: https://youtu.be/iF0fZz8NT_0 Videolla näkyy koko 30-luvun oikaisu. Sekä alusta taaksepäin että lopusta eteenpäin ovat myöhemmät oikaisut, mutta ne eivät ole näin hyvässä ajokunnossa ja Turun suunnalla on vielä nykyrata välissä. Mutkan hillitön jyrkkyys käy "veturimiesnäkökulmasta" hyvin esille. Kurvertin paikkaa on vaikea havaita, mutta uskoisin, että tämä huoltotie takaa sen kunnossapidon. Tiehän menee laitekopille, joka on videon alkupaikassa. Videon laatu on valitettavan huono auton täristessä sepelipohjalla ja valon ollessa tammikuussa vähäistä puolipilvisestä säästä huolimatta.
kuva 18.01. 11:49 Ari-Pekka Lanne  
  En tiedä, mutta voisin luulla, että siksi kun kuitenkin useimmiten Sr1:n vedettävänä oli suomalaisia ruuvikytkinvaunuja. Apulenkki ei ole kytkennöistä se paras. Suomen veturit osa 2:n mukaan SA3:ia alettiin laittaa näihin vuodesta 1984, sekä Vapiti-vaihtotyösankoja vuodesta 1995. Vapeja ei näissä kauaa katseltu. Moneenkohan sangat ehdittiin asentamaan?
kuva 18.01. 10:59 Antti Havukainen  
  Yksi sana näköjään jäi puuttumaan kuvatekstistä. Kuvassa on siis 1930-luvulla oikaistu ja tuolloin käytöstä poistunut ratalinja. Samaan aikaan rakennettu oikaisu eli nykyinen rata jää vasemmalle.
kuva 18.01. 08:19 Kari Haapakangas  
  Hyvää työtä ovat entisaikain kivimiehet tehneet. Tuskinpa tuohon enää kovin aktiivisia huoltotoimenpiteitä kohdistuu, mitä nyt mahdollisesti tukkeumat raivataan pois.
kuva 18.01. 08:17 Kari Haapakangas  
  Eipä unoheta sähkömoottorivaunuja. Eletäänhän sentään nykyaikaa! ;)
kuva 18.01. 08:16 Juhana Nordlund  
  Huomattavan mukava kuvaerä Antilta, kiitokset siitä. Rantarataa on todellakin parannettu monella tavalla hyvin pitkän ajan kuluessa. Monet 80 - 90 vuotta sitten tehdyt linjausmuutokset eivät kaikki välttämättä ole edes meidän harrastajien tietoisuudessa, paitsi jos on lukenut huolellisesti aiheesta kirjoitetut kirjat ja muut julkaisut.

Nämä kuvat eivät tule itsestään. Kuvaajan pitää nähdä aika lailla vaivaa etsiessään tietoa vanhoista linjauksista ja siitä, mikä on kyseisten kohteiden luoksepäästävyys nykyisin. Ja sitten pitää lähteä matkaan ja omistaa aikaa tälle projektille. Hatunnoston arvoinen suoritus Antilta jälleen kerran.

Kuvassa näkyy siis 1930-luvulla rakennettua ratalinjaa ja vähintään yksi polttomoottorikäyttöinen, kumipyörin varustettu vaunu?
kuva 18.01. 08:15 Kari Haapakangas  
  Onpa hyvin rakennetut, vähän alaosastaan sortuneet. Veikkaisin rakentamisajankohdaksi kyllä alkuperäisen leikkauksen rakennusaikaa. Olisiko pohjoisessa ollut vaikka radanrakentajien leiri?
kuva 18.01. 04:41 Janne Louhi  
  Miksi näistä ees kuohittiin uutena keskuspuskimet pois?
kuva 17.01. 23:48 Jimi Lappalainen  
  Oi! Hieno löytö!
kuva 17.01. 23:46 Juhani Pirttilahti  
  Portaat taivaaseen vai helvettiin?
kuva 17.01. 23:44 Jimi Lappalainen  
  Ehkä radanrakentajien "access road" vanhan radan ja uuden ratapohjan välillä? Tarvittaisiinko sellaista?
kuva 17.01. 23:41 Jimi Lappalainen  
  Vuonna 1968 tässä oli Rantaradan perusparannustöitä varten perustettu tilapäinen liikennepaikka nimeltä Leikkaus.
kuva 17.01. 23:32 Raimo Harju  
  Ompas komee kuva, tällaiset kuvat ennen digiaikaa olisivat oikein herkkua.
kuva 17.01. 21:47 Ari-Pekka Lanne  
  Niin ja toisessa (veturin puoleisessa) päässään sivupuskinten virkaa. Oliko se keskiviikkona 1/1-1969, kun Valtionrautatiet ilmoitti, ettei rataverkollamme liikennöiviä neuvostoliittolaisia tavaravaunuja tarvitse enää varustaa sivupuskimin? Hka-vaunussa oli SA3 molemmissa päissä, joten sen ja tuolloin vielä ruuvikytkimellisen Siperian Suden välissä tarvittiin ystävyysside. Koska Vokissa ei enää tuolloin ollut sivupuskimia, ei sitä voinut kytkeä suoraan keskuspuskimettomaan veturiin.
kuva 17.01. 21:44 Markku Knuutti  
  Melekoosen järiä nosturi pakun alustalle.
kuva 17.01. 21:09 Antti Laajalahti  
  Kiillotetaankohan ihan päältä ja sisältä?
kuva 17.01. 14:48 Kari Suominen  
  @Åhman
Tarkennusta kommentteihini yllä liittyen kehitystyöhön ja soveltumattomuuteen

Pitkän hankinta-ajan vuoksi (1973-1985 110 kpl sekä vielä vuosina 1993 ja 1995 2 kpl) tähän lukumääräisesti suureen Sr1 veturisarjaan ehti taustastaan johtuen tulla lukuisa määrä toiminnallisuuteen, käyttövarmuuteen sekä käyttömukavuuteen kohdistuneita muutoksia ennen kuin päästiin tilanteeseen, että aktiivikäytön rinnalla edennyt kehitystyö saatiin kutakuinkin päätökseen.

Oloihimme soveltumattomia yksikköjä edellä aiemmassa kommentissani mainituista olivat ne, jotka laivattiin sittemmin Kuubaan.