Kommenttihaku


Kirjoittaja:


(sukunimi, etunimi)

Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.05. 22:16 Osku Reinikka  
  Kiva pari veto.
kuva 24.05. 22:09 Marko Vornanen  
  Edon valot paljastavat kulkusuunnan.
kuva 24.05. 22:08 Jani Keskinen  
  T4842. Osuttiin sitten samalle kuvauspaikalle junan kulkuaikaan... :)
kuva 24.05. 21:58 Martin Hillebard  
  Klassillinen puhelin/ehkä vielläkin myös lennätin -linja seisoo paikoillaan. Niinkuin joka-ainoaa rautatietä seuraten, maassamme aina sähköistyksen tuloon asti.
Mikä lie se Haapamäen "museo"linjan tila tänä päivänä??
kuva 24.05. 21:57 Sauli Vähäkoski  
  Kulkusuuntaa hieman vaikea päätellä.
kuva 24.05. 21:35 Miko Rautiainen  
  Miksi tunnisteissa on INTERCITY: Cx?
kuva 24.05. 21:10 Ville Hautamäki  
  Justiin kun kerran jättää tämän junan kuvaamatta, niin eiköhän mene parivedolla... Hyvä kuva kuitenkin!
kuva 24.05. 20:57 Kimmo T. Lumirae  
  Jenkkijärjestelmässä on liki jokaiselle akselijärjestykselle puolivirallinen lempinimi. Niinpä Risto oli Mikado ja Pekka Pacific, vanhemmat tavarajunaveturit Consolidation :eja. Ja kymmenpyöräisiä olivat tietty myös pienemmät henkilöjunavetäjät, paitsi A-sarja oli American, niin, ja Mummot mitäs muuta kuin Moguleita.
kuva 24.05. 20:54 Joni Lahti  
  Siinäpä on hiihdelty, vedetty pulkkaa ja kävelty ahkerasti radalla. Hyi, hyi! Samaa pahetta tehtiin poikasina, kun menimme rataa pitkin Kokkolasta Köykärin vuorelle laskettelemaan. Vuori oli pieni nyppylä Kaarlelan puolella. Oli siellä hyppyrimäkikin, joka näkyi junan ikkunasta. Mutta oli rata Kokkola-Oulu rata eli melkoista tyhmyyttä oli harrasteemme. - Ps. Älkää tehkö samoin!
kuva 24.05. 20:43 Joni Lahti  
  Suomessa Tr2 Truman oli decapod eli "kymmenjalkainen" 2-10-0.
kuva 24.05. 19:55 Mikko Otava  
  Ohjausraitana toimii laatoitukseen sahattu ja kiinnitetty muutaman millin leveä teräsnauha ja kulmissa noppakivet. En huomannut näitä muuta kuin laiturilla vaikka kartasta voisi päätellä niitä olevan myös sillan päällä jalkakäytävillä ja parkkipaikalla. Trafin määräys ei muuten salli tällaista ohjausraitaa...
kuva 24.05. 19:53 Tommi Koskinen  
  Komea kuva Edosta linjalla! Yksi vaunu vielä lisää tuohon niin kenties tulevaisuuden näkymä?
kuva 24.05. 19:31 Markku Blomgren  
  Eikös nämä 2-10-0 tai 1'E pyöräjärjestykselliset olleet decapodeja, joskin suomessa ei tainnut olla omaa termiä, kun olivan harvinaisia. 10-pyöräinenhän on 4-6-0 tai 2'C' pyörästöiset, eli suomen oloissa heikit (Hv-sarjat).
kuva 24.05. 18:26 Pasi Viheraho  
  Aikataulussa luki että uudesta kylästä pääsee pois.piste.omalla kohdalla kaikki oli turvallista.MINÄ KATSON AINA TULEEKO JUNAA VAI EI.muuta ovat sitten toinen juttu.Oletin että jostain syystä on ajettu väärälle raiteelle ja lähdin junasta menemään koska liput oli ostettu uusikylä - lahti heinola lahti uusikylä välille.
Tuo pysähdys on ollut suunniteltu sitä en sitten tiedä kuka ja mikä on virheen tehnyt.
Minulle ei tästä ole ollut minkäänlaista vaaraa että en sitten tiedä.Mutta jatkossakin kuvaan sieltä mistä nyt parasta kuvaa tulee kuten herra Peltola.Radan vierestä tulee ne parhaat kuvat kuten kaikki sen tietävät.
kuva 24.05. 18:07 Juha Nieminen  
  Hieno kuva.
kuva 24.05. 18:04 Kimmo T. Lumirae  
  Jufenaut, mikä kuva!
kuva 24.05. 16:54 Ziggy Hulden  
  Nuo museoajot olivat kuitenkin vähän eri asia kuin tämä. Ratahan oli käsittääkseni ainakin melkein suljettu muilta kuin museojunilta, Kirkniemessä oli joku deeveri puuskuttamassa ja siellä kuski, muutenhan ei muita junia näkynytkään. Nuo kaikki olivat tehty hallitussa mielessä ja sovitusti sekä oikein (ainakin mun mielestä).

Tässä kuvassa tapahtunut on ihan päinvastoin, etenkään kun ilmeisesti ei ollutkaan lupaa pysähtyä matkustajia varten Uudessakylässä?
kuva 24.05. 16:52 Hannu Peltola  
  Nyt vasta katsoin Juhan linkin. Totta, siinä mahtuu hyvin kävelemään ja sillalta saa selvästi aika mielenkiintoisia kuvia!
kuva 24.05. 16:37 Ari-Pekka Lanne  
  Kirkniemen ratapiha oli mustanaan asiattomia parveilijoita jo ennen Valtterin saapumista. Tarkoitinkin nimenomaan tällaista tarpeetonta parveilua, en sitä että esim. joudutaan Petrin kuvailemasta syystä poistumaan junasta laiturille ylittäen raide asiallisesti varovaisuutta ja ripeyttä noudattaen.
kuva 24.05. 16:21 Petri Nummijoki  
  Mitä Valtteriin ja Kirkniemeen tulee niin siellähän matkustajat purettiin junasta keskelle ratapihaa, joten ymmärrettävästi porukkaa kulki tämän jälkeen pakostakin kiskoilla. Keskimmäisiä raiteita taas käytettiin Kirkniemessä käsittääkseni sen vuoksi, että aseman edessä olevalla raiteella on kova kallistus (asemarakennuksesta poispäin) ja matkustajien poistumisen/kyytiin nousemisen ei katsottu olevan siltä raiteelta turvallista.
kuva 24.05. 15:44 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl mää näin Kirkniemessä 12/8-2012 Valtteristakin purkautuvan spottailijoita kekkuloimaan ja parveilemaan kiskoille, kaikille raiteille koko ratapihan leveydeltä, ihan kuin ratapiha olisi ollut yleinen kansan huvipuistoalue. Ei mun sunkka tarvinnu men lainkka kiskoill', ja silti mää sain tämmöset kuvat: http://www.vaunut.org/kuva/76694 & http://www.vaunut.org/kuva/76706 - joista tosin jouduin rajaamaan kuvankäsittelyohjelmalla luvattomat ratapihallakekkuloijat pois.

Tällainen toiminta on paitsi järjenvastaista ja hengenvaarallista, myös varjostaa museojunien tulevaisuudennäkymiä. Kohta Trafi kieltää meiltä nämä ajelut kokonaan, kun jotkut ei osaa käyttäytyä niissä. Se ei kyllä mitenkään ole historiikkikaluston vaalimista, eikä varmastikaan edistä asiallisten rautatieharrastajien etua!

Mutta tuon höyryveturin kuljettajalla on kyllä kertakaikkisen rautaiset hermot. Ensin näkee videokuvaajan vaeltavan Sn200-radalla rautatiesiltaa pitkin, ja silti vielä morjestaa tälle lähtiessään!
kuva 24.05. 15:31 Tuomas Mikkola  
  Taisi seistä Pieksämäen varikolla tässä viikolla, jos en ihan väärin nähnyt.
kuva 24.05. 15:10 Topi Pikkarainen  
  Kyllähän ne ovet olivat Valtterin kaikilla ajoilla lukossa. Vaara sekin...
kuva 24.05. 15:03 Jaakko Hakala  
  Mikä on 2550 tilanne?
kuva 24.05. 14:42 Ziggy Hulden  
  Pasi edelleenkin vähättelee tätä, ja teki mielestään ihan oikein ja turvallisesti, mä en vaan voi käsittää...
kuva 24.05. 14:41 Ziggy Hulden  
  Olihan Valtterissakin muistaakseni 150vuotias ajelulla ovet lukossa sekä myös Hyvinkää ajeluissa Valtterissa, vai muistanko nyt väärin? Vai olikohan joku toinen museojuna...
kuva 24.05. 14:39 Martin Hillebard  
  En ole sen koommin eli 1955 Seinäjoella edes käynyt. Asuimme puisen omakotitalon yläkerrassa ihan joen rannalla. Ikkunasta näkyi ratapihalle! tosin erittäin kaukaa. Muistan siellä seisseen umpivaunuja - kaukaisuudessa.
Koulussa opin että Seinäjoki olisi kauan sitten tarkoittanut rajajokea. Ruotsiksi sitä kutsuttiin Väggån. Erään tarinan mukaan seudulla olisi majaillut joku sukulainen joka otti nimekseen Wegelius. Aikoinaan papiksi lukeneet ottivat tällaisia, latinalaiselta kalskahtavia sukunimiä. Esim. asuinpaikkakunnan nimi perustana.
Tuo kuvien kirjasto edustaa mielenkiintoista tyyliä. Ainakaan se ei ole pelkkä ikävä kuutio!
kuva 24.05. 14:25 Martin Hillebard  
  Kiitos tiedoista!! Tämä rautatie on aina ollut minulle sekä ajallisesti, että paikallisesti, erittäin kaukainen käsite.
Asemarakennuksen kuvaus on mielenkiintoinen. Varsinkin yläkerta saa minut ajattelemaan upseerikerhoa...
kuva 24.05. 13:29 Petri Nummijoki  
  Edellä mainitun perusteella matkustajapysähdykselle nimenomaan ei ole ollut lupaa. Matkustajat joutuvat tottakai luottamaan yleisöaikatauluissa mainittuihin tietoihin, joten heitä tästä tuskin voidaan moittia.
kuva 24.05. 13:07 Pasi Viheraho  
  mitenkä niin jos matkustajille ja tuolle on lupa ollut olemassa.
ei ne ovet ennenkään ole lukossa ollut ja ei siellä ruumiita kovin usein tullut.
kuva 24.05. 12:36 Pekka Porkkakoski  
  Onkohan myös "ohjaavia polkuja", eli laatoin tehtyjä opasteita asfalttiin, suojatien valot ja piipitys? Ainakin hirveää mennä teräsrappuja pitkin asemalle, jos ei käytä liikkuvaa vessaa!
kuva 24.05. 12:10 Oskari Kvist  
  Eli näyttäisi olevan operaattorin vika kun päästi matkustajia poistumaan. Vaunujen ovien olisi pitänyt olla koko ajan lukossa. Näin olisi ollut vähemmän tai jopa nolla "raiteillaseikkailijaa" tässäkin tapauksessa..
kuva 24.05. 12:05 Oskari Kvist  
  Jos paikallisliikenne palaisi turun seudulle, tässä lienisi looginen päätepiste sille. Valitettavasti tuskin palaa kymmeneen vuoteen, kun olemme erityisolosuhteissa (tm) jossa kaikki on mahdotonta.
kuva 24.05. 11:39 Juhana Stolt  
  Eljaksen muussa yhteydessä antaman kommentin ("H8 563 juna 69 ja H9 784 juna 50, 4.3.1940 klo 00:45 yhteenajo Iittalan as. et.p. Tenderit ja telit jäivät radan sivuun. Veturit vietiin Helsingin konepajalle.") mukaisesti päivitin kuvan sijainniksi Helsingin.
kuva 24.05. 11:38 Juhana Stolt  
  Eljaksen muussa yhteydessä antaman kommentin ("H8 563 juna 69 ja H9 784 juna 50, 4.3.1940 klo 00:45 yhteenajo Iittalan as. et.p. Tenderit ja telit jäivät radan sivuun. Veturit vietiin Helsingin konepajalle.") mukaisesti päivitin kuvan sijainniksi Helsingin.
kuva 24.05. 11:35 Hannu Heino  
  Eikä kukaan ole huomannut junan ulkoista tai sisäistä muutosta, tummat ikkunat, sisustan väritys muuttunut?
kuva 24.05. 11:33 Teppo Niemi  
  Onhan tästä tunnelistakin kuvia täällä vaunut.orgissa, esim.: http://www.vaunut.org/kuva/53730 http://www.vaunut.org/kuva/50031 , http://www.vaunut.org/kuva/41799 . Eli purettu vasta noin 1974.
kuva 24.05. 08:10 Timo Kovanen  
  Tässä tapauksessa matkustajainformaatio on poikennut haetusta/myönnetystä kapasiteetista. Junalle 1949 myönnetyssä kapasiteetissa ei ollut yhtään matkustajapalvelupysähdystä Lahden ja Kouvolan välillä, ainoastaan tuo Niinimäen pysähdys, missä AE piti päästää ohi. Liikenteenohjaus on toiminut myönnetyn kapasiteetin perusteella, kuten pitääkin, eikä siksi ole ottanut junaa Uudessakylässä laituriin.
kuva 24.05. 07:54 Pauli Ruonala  
  Tässä tulee yksityiskohtia. Karhulan ensimmäinen asemarakennus paloi heinäkuussa 1916 salaman sytyttämässä tulipalossa. Samalle paikalle valmistui uusi, kuvan esittämä asema 1917. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Verner ja Ivar Thomé, joiden töitä voi löytää muiltakin Ahlströmin tehdaspaikkakunnilta. Taloa ei suunniteltu asemaksi vaan pohjakaavaltaan se oli virkailijakerho. Yläkerrassa oli sellaisia asemataloissa harvinaisia huoneita kuin kirjasto ja biljardisali. Alakerrassa oli aseman odotussali ja toimistotilat. Odotussalia käytettiin myös virkailijakerhon juhlasalina ja tanssisalina. Kun Karhulan rata muutettiin leveäraiteiseksi, rakennus siirtyi kokonaan virkailijakerhon käyttöön. Talo jäi autioksi 1980-luvun puolivälissä ja pitkän puretaan-säilytetään-keskustelun jälkeen se purettiin huhtikuussa 1996. Nykyjään paikalla on tyhjä tontti. Pitkä mies kuvan keskellä on asemapäällikkö Lindholm. Hirsirakennuksessa ei ole vielä lautaverhoilua josta päätellen kuva on otettu noin 1917-20. Tolppa radan reunalla kuuluu rautatien ylikäytäväpuomiin. Aseman vierestä kulki tie Sunilaan vuoteen 1969 asti.
kuva 24.05. 06:55 Misa Lammio  
  Tuli tämä Tampereella kuvattua. Myöhässä 10 min.
kuva 24.05. 00:19 Jorma Toivonen  
  Neljäs vaunu tunnistettiin Ei 22797.
kuva 24.05. 00:12 Jimi Lappalainen  
  Ja taas.
kuva 24.05. 00:00 Jarkko Voutilainen  
  Täsmennettäköön vielä, ettei tämä laite ole koskaan ollut VR:n, vaan UPM:n.
Lumikuorman siivoaminen vaunujen katoilta on ennenkaikkea työturvallisuutta lisäävä asia - laitteesta toki hyötyy taloudellisesti myös VR saadessaan vaunut nopeammin kuormasta purettuina kiertoon.
kuva 23.05. 23:03 Mikael Sahervo  
  Aika leet juna ku lähti 1337.
kuva 23.05. 22:58 Mikael Sahervo  
  Toukokuu on vielä kevättä eli kesä ei ole vielä.
kuva 23.05. 22:45 Lasse Kärkkäinen  
  Karhulan asema (purettu, sijainti ilmeisesti jossakin Karhulan Lasin jo hiljentyneen ratapihan paikkeilla.), aika joskus ennen kuin kapearaiteinen siirtyi tehdasalueen sisäiseen liikenteeseen. (jotkut lähteet puhuvat vuodesta 1927, joten ennen sitä.)

"Karhula" ryhmästä Facebookissa löytyy tämä kuten muutama muukin kuva asemasta ja kapearaiteisesta radasta. Ihan varma en ole onko asemia ollut useampi vai laajennettiinko tätä suuremmaksi jossakin välissä. Toinen kuva asemasta, samassa ryhmässä: https://fbcdn-sphotos-a-a.akamaihd.net/h​photos-ak-ash3/577876_480157598706032_59​0049100_n.jpg

Vetureita oli yhtiöllä kapearaide aikana ilmeisesti kaksi, "Päkä" (Nro1) ja "Pässi" (Nro2) on ainakin tulleet vastaan.


Nykyään kapearaiteisesta on tähteenä enää metsän ympäröimä vanha veturitalli. (josta on foorumilla kehnot kuvat ja joka on edelleen tarkoitus käydä kuvaamassa paremmin, ei vaan ole saanut aikaiseksi.)
kuva 23.05. 22:34 Mikko Herpman  
  Siis kyseessä tämä laite: http://www.vaunut.org/kuva/18429
Perustuksiskin päätellen kohtuullisen tuore siirto.
kuva 23.05. 22:13 Martin Hillebard  
  Kiitos taaskin Joni.

Minä olen senverran veteraani että huomioni kiinnittyi hetipaikalla veturin pyörästön rakenteeseen. Kaarteisilla radoilla - näissä alppimaissa joissa jyrkät nousut vaativat myös vetovoimaa! - veturin suunnittelija asetettiin usein todellisten haasteitten eteen.

Näemme kuvasta että voima on itse sylintereistä välitetty kolmanteen vetopyöräpariin. Näiden ns käyttöpyörien etupuolella on näkyvä väli pyöräpareihin yksi, ja kaksi. Oli olemassa erilaisia ratkaisuita jotka sallivat voimakkaan veturin selvitä jyrkistä kaarteista. Osan vetopyörien voidaan sallia liikkua laakereissaan sivusuunnassa jopa 40 - 50 millimetriä. Kytkintangossa on luonnollisesti oltava vastaavat nivelet.

Näitä pitkäpyörästöisten, tehokkaitten höyryvetureiden ratkaisuita on kyllä piisanut vuosien sivu. Yksi oli Krauss- Helmholtzin kääntöteli jossa juoksupyöräparin liikkeet kaarteissa, vaikuttivat myös etumaisen vetopyöräparin siirtymiseen sivusuunnassa...yksityiskohtien selostaminen ei "mahdu" tähän. Pitkässä vetopyörästössä saatettiin myös yksinkertaisesti jättää jostakin pyöräparista laipat pois. Trumanissa näin tehtiin = kolmas eli keskimmäinen vetopyöräpari.
kuva 23.05. 22:11 Olli Keski-Rahkonen  
  Onhan betonista saatu aikaan todella ankeita ympäristöjä moneen paikkaan. Suosittelen silti visiittiä Seinäjoen uuteen (betoniseen) kaupunginkirjastoon. Se on varsin onnistunut kokonaisuus ja istuu ympäristössään ympäristöönsä mainiosti: http://www.archdaily.com/360049/city-lib​rary-in-seinajoki-jkmm-architects/
kuva 23.05. 22:06 Jouni Ijäs  
  Tyypillistä suomalaista kesäsäätä. Tänään + 10, kun toissapäivänä oli vielä +22
kuva 23.05. 21:23 Martin Hillebard  
  Perheemme asui Seinäjoella noin vuodesta 1952 vuoteen 1955. En muista asematunnelia siellä koskaan nähneeni joka ehkä osin johtuu siitä että olen syntynyt v 1949.
Mitä tulee tämän päivän asematunneleihin historiallisten asemamiljöiden tienoilla niin arkkitehtuuria voisi lähinnä kutsua raakalaismaiseksi. Ei suomalainen arkkitehti osaa soinnuttaa betonimöhkälettään mihinkään perinteiseen ympäristöön. Ei missään.