Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 14.08. 20:42 Joonas Leinonen  
  Kyseisen varoituslaitoksen 60v synttäreiden kunniaksi se kuulemma puretaan ja korvataan uudella tämän syksyn tai viimeistään ensi talven aikana. Samalla myös Putikon sahan ja Palorannan vävl päivitetään tälle vuosituhannelle.
kuva 14.08. 19:23 Tommi K Hakala  
  https://scontent-sea1-1.cdninstagram.com​/t51.2885-15/s750x750/sh0.08/e35/1912096​2_203663566822810_1194707550667276288_n.​jpg?ig_cache_key=MTUzNzg0ODAxODUzODU2MDM​4OQ%3D%3D.2
Kuvasarja:
Maaperätutkimuksia lisäraiteen rakentamiseksi Toijala-Tampere -välille
 
14.08. 19:03 Jari Välimaa  
  Suunnitelmat on esitetty karkealla tasolla kaupunkiseudun suunnitelmassa: http://www.tampereenseutu.fi/site/assets​/files/4232/asemien_ja_liikenteen_suunni​ttelu_loppuraportti.pdf
kuva 14.08. 18:46 Tommi K Hakala  
  Prosilva on tehnyt myös nelipyöräisen monitoimikoneen rungolle kauko-ohjatun maaperäkairauslaitteen, jolla esimerkiksi kairailivat Hämeenkadulla ratikkareittiä. On tehty tehdasuuteen runkoon, jännän näköinen kapines.
kuva 14.08. 18:07 Kurt Ristniemi  
  Kyllä se Elka toimii liukkaasti ja jouhevasti. Ei siinä mitään. Minä vain en kuollaksenikaan keksi miten nuo veturin piirustukset sieltä onnistuisin esiin kaivamaan.

Ja minä kun niin toivoin linkkiä niihin piirustuksiin.
kuva 14.08. 16:56 Pasi Utriainen  
  Jonnekin muualle kuitupuut lienevät menossa, sillä vaunuja kuormattiin kuvauspäivänä.
kuva 14.08. 15:32 Petri Sallinen  
  Jokaisella tietojärjestelmällä on sielunsa, jonka syövereihin on syytä perehtyä — Elka kyllä toimii hyvin ja ainahan sinne voi soittaa :)
kuva 14.08. 14:59 Jukka Voudinmäki  
  Erään saamani tiedon mukaan Sr3 kävi täällä alkukesällä koeajojen aikaan. Ilman vaunuja, siis. Muuten on ollut hiljaisempaa muutaman vuoden takaisten hiilivokkien jälkeen.

Liikkuuko Jyväskylässä öljyvaunuja nykyään edes läpiajoliikenteessä? Siitäkin on useita vuosia aikaa, kun Savelaan ajettiin polttoöljyä.
kuva 14.08. 14:47 Jouni Hytönen  
  Raide on siis kyllä kunnossa, mutta käytön osalta ollaan surkeassa alennustilassa. Liekö viimeiset tuosta menneet vaunut kuuluisia hiilivaunuja pari vuotta sitten? Vai onko öljyliikennettä enää missään määrin?
kuva 14.08. 14:40 Mikko Herpman  
  Suolahdessa toki on vaneritehdas mikä voisi käyttää myös puuta rautateitse. Edellisen rautatiekuljetussopimuksen päättyessä puhuttiin ainakin legendana, ettei VR edes tarjonnut uutta sopimusta sitä pyydettäessä.

Toivottavasti ajat muuttuu ja vaneritehdas alkaisi uudelleen käyttämään raidekuljetuksia. Infra on paikoillaan, pientä tasonnostoa tarvittaneen, sähkövaihde ja -poliisi myös tulisivat helpottamaan liikennöintiä.
kuva 14.08. 14:35 Kari Suominen  
  Kyllä, puhuttaessa porauskalustosta yleensä löytyy toki erilaisia variaatioita alustoina. On kuorma-auton alustalle rakennettuja (kaivonporaus), traktorisovitteisia, metsäkonealustaisia, telakaivuriin kiinnitettyjä ja Tamrockin (Sandvik) pyörä- ja tela-alustaisia ohjaamollisia etc. Uniikilla tarkoitin tässä yhteydessä sitä, että maaperätutkimuksien näytteenottoon tämä alkaa jo olla tavanomaisesta kalustosta huomattavasti poikkeava.
kuva 14.08. 14:20 Markku Knuutti  
  Ykspihlajaankin oli ollut suunnitteilla kolmio Lahdenperän raiteelle pääsemiseksi , sitä ei kuitenkaan oltu tehty.
kuva 14.08. 13:49 Tero Korkeakoski  
  Onkos Suolahdella käyttäjää tuolle puutavaralle vai ovatko nuokin menossa Äänekoskelle. Sellupuulta kyllä näyttää.
kuva 14.08. 13:32 Tommi K Hakala  
  Renkaiden erikoinen kuluminen johtunee koneen runko-ohjauksesta, jos ohjaus on hiemankin käännöksessä, pyörät ottavat sivuttain kiinni kiskoihin ja tuo on seuraus.
Metsäkoneita on maastokelpoisuuttensa vuoksi käytetty pora-alustoina. Nyt tekevät ihan uusien Deeren metsäkoneiden madallettujen versioiden päälle tunneliversioitakin.
kuva 14.08. 12:56 Kurt Ristniemi  
  www.elka.fi:n (Elinkeinoelämän keskusarkisto) ja minun logiikkani ovat niin pal eri tavoin rakennetut, että minun on yleensä tyystin mahdoton löytää Elkasta yhtään mitään. Ja kuitenkin minä työkseni suunnittelin tietosysteemejä :(
kuva 14.08. 12:29 Kari Suominen  
  Maaperätutkimuksiin käytettävät kairausvaunnut ovat normaalisti pieniä tela-alustaisia koneita, joita koneenkäyttäjä liikuteltaessa ohjaa vieressä kävellen. VR Track on työmaidensa laajuuden sanelemana toteuttanut innovaation ja yhdistänyt maasto-olosuhteisiin erinomaisesti soveltuvan metsäkonealustan ja kairauskaluston. Kokonaisuus on siis aika uniikki.
kuva 14.08. 12:22 Petri Sallinen  
  Tampellan valmistamien kapearaidevetureiden piirustukset löytyvät Elinkeinoelämän keskusarkistosta.
kuva 14.08. 12:21 Aki Karvonen  
  Itseasiassa todella vähän näytti olevan heinikkoa ainakin kesäkuussa ottamissani kuvissa.
Kuvasarja:
Maaperätutkimuksia lisäraiteen rakentamiseksi Toijala-Tampere -välille
 
14.08. 11:57 Kari Suominen  
  Lempäälässä on ollut varsin vilkasta ratainfraan liittyvää toimintaa kuluneen kesä aikana. Kanava- ja alikulkusillan peruskorjauksen lisäksi kaapelikourun asennuksessa on ahkeroinut työkunta, mutta kysymiäsi porauksia muualla radan varrella kuin tässä en ole havainnut.

Toijala–Tampere -rataosuudellahan varaudutaan pitkällä tähtäimellä yhteensä neljään raiteeseen. Hankalin tilanne lisäraiteiden suunnittelun ja rakentamisen osalta on juuri niillä kohdin, jossa rata kulkee tiiviissä taajamarakenteessa ja joissa jo nykyistenkin raiteiden maastokäytävä on kapeimmillaan. Keskustoissa ja joissakin taajamissa lisäraiteen vaatiman tilan löytyminen on juuri kaikkein haasteellisinta. Toteutuksen kannalta puolestaan helpoin on pitkä yhtäjaksoinen maa- ja metsätalousvaltainen haja-asutusalue Lempäälän keskustan ja Akaan Viialan välissä.

Nykyisten liikennepaikkojen (Toijala, Lempäälä, Viiala) raide- ja laiturijärjestelyihin joudutaan tekemään muutoksia lisäraiteiden vuoksi. Lempäälän liikennepaikalla nykyisten raiteiden 2 ja 3 väliin on esitetty rakennettavaksi uusi välilaituri ja sen itäpuolelle on esitetty raidevaraukset. Edelleen raidevarauksien itäpuolelle on esitetty rakennettavaksi uusi reunalaituri. Suunnitellut laituripituudet ovat noin 200 metriä. Nykyinen raide 3 ja itäinen reunalaituri on esitetty purettavaksi, eli kyllähän se Lempäälänkin asemanseutu muutoksia kokisi.

Koska aluevaraussuunnitelmat ovat hyvin yleispiirteisiä tarvitaan kuitenkin vielä lähtötietojen tarkentamista sekä alustavaa yleissuunnittelua, jotta voisi päätellä asemanseudun lopullista alueellista muotoutumista.
kuva 14.08. 11:34 Reino Kalliomäki  
  Tampellan kuvalista : 172/1911 4.4.1911 , Tie-, ja Vesirakennusten Ylihallitus no "1". Lista antaa vain veturien luovutuspäivän, joka ei välttämättä ole kuvauspäivä. On myös yhteiskuva 172 + 173. Kuvaajatietoa ei ole merkitty negatiiviinkaan, ne olivat Tampellalla. Olen samaa mieltä Ilkan kirjasta kuin Petri.
kuva 14.08. 10:46 Teemu Saukkonen  
  Onkohan noita sementtivaunuja tullut Joensuuhunkin? Niitä ei näy tulevan Niiralan kautta.
kuva 14.08. 10:42 Mikko Herpman  
  Eikös vasen raide perusparannettu ainakin Keljonlahden päässä.. kun biovoimalaa tehtiin. Toki puskaa ja heinää varmasti riittää mutta lienee aivan ajettavissa niiton jälkeen, vai onko ihan väärä muistikuva.

Kyselin jo että joko ovat Vectronilla käyneet koittamassa miten pyörä pitää tuolta noustessa... Ei kuulemma ollut vielä ohjelmassa.

Saapa nähdä muuttuuko tilanne jossain vaiheessa, kun rautatiekilpailu lähtee paremmin käyntiin. Hidasta hommaa se kun on.
Kuvasarja:
Maaperätutkimuksia lisäraiteen rakentamiseksi Toijala-Tampere -välille
 
14.08. 10:23 Jari Välimaa  
  Onko Lempäälän kohdalla ollut muuta mielenkiitoisia porauksia, jos sinne tuleekin 4 raidetta asemalle ?
kuva 14.08. 10:13 Petri Sallinen  
  Vuonna 2013 ilmestynyt Ilkka Hovin kirjoittama kirja "Satulatankkiveturit Suomessa" on erinomainen selvitys (=134 sivua!!!) aiheeseen. Kirjassa käydään läpi myös Tampellan valmistamat satulatankkiveturit — kirjassa on muhkeasti teknistä tietoa vetureista ja niiden käytöstä. Todellinen perusteos asiasta kiinnostuneille.
kuva 14.08. 09:56 Kurt Ristniemi  
  Näyttäisi olevan sama veturi kuin Museoviraston kuvassa. Kuvan selitteessä veturin kerrotaan olevan Tampellan valmistama kapearaideveturi Aa10 (N).

http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Ta​mpereen+museot/D/605+Tampella+605+3%3A73​?freetextSearch=rautatiekalusto&itemInde​x=70
kuva 14.08. 08:46 Jukka Voudinmäki  
  Alennustilaan auttaisi tuskin sähköistyskään, sillä erittäin suurella todennäköisyydellä rata olisi senkin jälkeen täysin käyttämättä.

Voimalan rekkaliikenne sen sijaan voi hyvin; liikennettä on vilkkaasti ja runsaasti lähes non-stoppina, mikä on täysin valtion omistajaohjaus- ja liikennepolitiikan mukaista.
kuva 14.08. 08:45 Juha Toivonen  
  Kyllä, juuri näin. Ongelmaksi on ilmeisesti koettu lähinnä myös kaikki muu- ja paljon laajempi "tankkeriurakointi", kuin eri puoella Suomea tapahtuva muutama vuotuinen satunnainen veturin vesitys. Alueellisia eroja on ollut, mutta jossakin päin Suomea säiliöyksiköillä on pesty katuja & pihoja, kasteltu viheralueita, puhdistettu ja koeponnistettu putkistoja, täytetty uima-altaita, jne.. Osin hyvinkin aktiivisesti. Tuskin nuo työsuoritukset ovat kuitenkaan olleet varsinainen rahasampo yhdellekään VPK:lle. Kokemuksesta tiedän, että ainakaan kuorma-autoilijat/liikennöitsijät eivät ole katselleet suopeasti edellämainittua toimintaa (mm. paloautojen Dieselverovapaus). Vaikea kysymyshän tuo kokonaisuudessaan on ollut, ja osin siitä johtuen määräyksiä on tiukennettu. Toki ammattipätevyys, tai sen puuttuminen on eräs syy torpata pelastustoimen ulkopuolinen käyttö pelastuskalustolta. Museorekisteröity säiliöpaloauto poistaisi tämän ongelman lähes täydellisesti, kunhan maltillinen ja rajattu käyttö muistetaan. 24/7 vesiralli museotankkerilla, saattaa aiheuttaa keskustelua verottajan ja mahdollisesti myös poliisin kanssa.
kuva 14.08. 08:35 Markku Kari  
  Luola on puhelin/tietoliikennekeskuksena edelleen. Elisan toimitalohan ei sattumalta ole rakentunut tuon bunkkerin kulmalle 1988. Julkista tietoa ei oikein löydy, eikä luolaa näy julkisissa maanalaisten tilojen kartoissa, ymmärrettävästi.
kuva 14.08. 08:30 Jouni Hytönen  
  Onhan tämä näkymä aavistuksen erilainen kuin lättäliikenteen loppuaikoina. Rautakanavaliikenteen loputtua kesän 1993 jälkeen kulkuun jäi kaksi paria Jyväskylä-Äänekoski-tavarajunia ja tähän näkyyn ei olisi silloin uskonut kukaan.
kuva 14.08. 08:28 Jouni Hytönen  
  Tästä päivästä alkaen taisi säännölisen liikenteen listassa olla kaksi pendeliparia Äänekosken ja Vuosaaren välillä.
kuva 14.08. 08:21 Jouni Hytönen  
  Porvoossa taisi Tk3 1136:n juottaminen ohittaa kaikki ongelmat, jos pumpattiin vain pumpulla vettä joesta suoraan veturiin ja itse auton säiliöt lienivät koko ajan täynnä (mikäli se oli valmiudessa). Seuraisi kyllä varmasti mielenkiintoisia jatkokeskusteluita, jos jonkin paloauton osallistuminen hälytystehtävään hidastuisi sen vuoksi, että sen säiliöt ovat tyhjät höyryveturin vesittämisen jäljiltä. Museopaloauto olisi seuraava mielenkiintoinen tarkastelukohde. :)
kuva 14.08. 08:09 Jouni Hytönen  
  Vasen raide on surkeassa alennustilassa verrattuna vaikka vuosiin 1992-93, jolloin Keljonlahteen vielä kulki neljä junaparia raakapuuta rautakanavilla ja päälle Sköldvikin öljyjuna.
kuva 14.08. 07:34 Markku Knuutti  
  Mielenkiintoisesti kuluneet eturenkaat.
kuva 14.08. 07:07 Tommi K Hakala  
  Kuopion tehtaan projektissa on ympäristöluvan vaatimusten selvitys ja onko taloudellisesti mahdollista täyttää niiden vaatimukset. Siltä tehtaalta vaaditaan tiukempia määräyksiä kuin Äänekosken kohdalla. Syy lienee neitseelliseen maastoon rakentaminen.
kuva 14.08. 06:52 Esko Ampio  
  Metsäkonetekniikkaa sovellettu.?
kuva 14.08. 02:36 Mikko Mäntymäki  
  Sininen savu on vaarallista, koska se tietää että päämoottorissa ei ole asiat hyvin.
kuva 14.08. 02:00 Kari Suominen  
  Koneen luo johtaneen huoltotien vieressä kulki tiensuuntainen leveä oja, jonka liejuisella pohjalla oli koneen jättämät ajo- ja kairausjäljet. Kettingit lienee laitettu lisäämään pitoa ojassa edettäessä. Lisäksi alue on osin pehmeikköä ja jos kairaukset siellä vielä jatkuvat, on kettingeille todennäköisesti jatkossakin käyttöä tässä kohteessa. Mutta toisaaltahan nämä kahdeksanpyöräiset koneet on juuri suunniteltukin huonosti kantavan suomaastoon ja rinnetyöskentelyyn.
kuva 14.08. 01:40 Juha Toivonen  
  Aivan totta, kuinka VPK:t Suomessa on oikeastaan ajettu puun ja kuoren väliin. Esim Saksaan verrattuna tilanne on todella heikko. Saksassa ja myös ainakin Puolassa VPK-järjestelmää hehkutetaan aivan täysillä. Niin tai näin, Suomessa mennään koko ajan alaspäin tämän suhteen. Valitettavasti. Muutamilla Suomalaisilla VPK:lla on täysinpalvellut ex.säiliöyksikkö jätetty ilman hälytyslaitteita omaan käyttöön....katsastettuna ilmeisesti... museoautoiksi. Tässä on pieni porsaanreikä.
kuva 14.08. 01:22 Arto Lopia  
  Näinhän se pääasiassa siis menee kuten Juha kertoo. On toki mahdollista, että VPK-yhdistys omistaa säiliöauton jota sitten käyttää siihen mihin katsoo sitä tarvitsevansa, mutta yhdistys ei vaan voi verotuksellisista syistä harjoittaa liiketoimintaa aivan miten haluaa. Kuinka vapaa on sitten vpk, joka on täysin alistetussa asemassa pelastuslaitokseen. Mukava reservihän nuo VPK:t ovat, mutta kuinka kauan, kun niiden toimintavalmiutta huononnetaan varainhankintaa hankaloittamalla.
kuva 14.08. 00:50 Mikko Herpman  
  Tuo kannen ja lohkon välinen nestevuotohan taisi vaivata hurua jo pitkään. Hieno juttu että vaiva on nyt korjattu. Ja tottahan se on että museokalustoksi on aina jotain pientä laittamista, pitkä seisominen tekee omia huoliaan, samaten aika haurastuttaa tiivisteitä. Tsemppiä meille kaikille vanhaa kalustoa vaaliville.
kuva 14.08. 00:50 Juha Toivonen  
  Valtaosa VPK:den kalustosta on tänä päivänä aluepelastuslaiten omistamaa. Tämä korostuu etenkin uudemmissa ja ns. "raskaissa yksiköissä", joihin säiliöyksiköt luetaan. Pieni osa kalustoa VPK:sta omistaa (joitakin kevyempiä) ajoneuvoja, mutta koska ensin mainitut ja näiden vasteellisuus ovat kirjattuina ns. palokuntasopimuksiin, on aluepelastuslaitoksilla oikeus kieltää heidän rahallisesti korvaaman/varaamansa kaluston käyttö muualla, kuin heidän määrittelemissä tehtävissään. Vasteellisuus korostuu entisestään pienemmissä kunnissa, joissa VPK-paloaseman kalustona on yleensä sammutusyksikkö ja säiliöyksikkö. Mikäli esim. rakennuspalohälytyksen sattuessa kyseisen palokunnan (aluepelastuslaitoksen) säiliöyksikkö on juottamassa veturia, (mahdollisesti useiden kilometrien päässä, ja vieläpä säiliö tyhjänä) sen sijaan että se olisi välittömästi saatavilla paloasemalla hälytystehtävään, on varma, että syntyy voimakkaita ristiriitaisuuksia kyseisen ajoneuvoluokan käyttötarkoituksista ja niiden priorisoinnista. Verottajan suunnaton kiinnostus selittynee osaltaan sillä, että Pelastusajoneuvo ei maksa dieselveroa, mutta vastaavan kokoinen kaupalliseen liikenteeseen tarkoitettu kuorma-auto maksaa sitä. Jopa runsaasti. Pelastusajoneuvojen Vakuutusmaksuissa lienee (?) myös joitakin helpotuksia, vastaavan kokoisiin kuorma-autoihin nähden?
Hälytysajoneuvo luokitellaan erikoisajoneuvoluokkaan, eikä sitä ole tarkoitettu edes tilapäisesti ammattiliikenteeseen, joten vaikka kuljettaja täyttäisikin ammattipätevyysvaatimuksen, vastaan tulee muita, nykyisin lakisääteisiä ongelmia kyseisen ajoneuvoluokan käyttöoikeuksista muuhun kuin palo- ja pelastustoimeen. Nykyään jokaisella toimivalla VPK:lla täytyy olla sopimus jonkun aluepelastuslaitoksen kanssa. Tämä sopimus antaa oikeastaan täyden määräysvallan aluepelastuslaitokselle kaluston käytön suhteen. Etenkin jos aluepelastuslaitos on asettanut kyseiselle VPK:lle omaa kalustoaan käyttöön. Tuolloin päätäntävalta kaluston käytöstä ei ole VPK:lla, vaan se on kyseisellä aluepelastuslaitoksella. Poikkeuksia tosian saattaa olla? Riippuen aluepelastuslaitoksesta ja VPK:sta Ammattipätevyys ei ole ainoa ongelma, joka vaikuttaa kielteisesti pelastuskaluston käyttöön siviiliurakoinnissa. Toisaalta samaa rajoittavaa käytäntöä sovelletaan myös silloin, mikäli kalusto on VPK:n itsensä omistamaa, mutta siitä maksetaan hieman korotetumpaa korvausta palokuntayhdistykselle.
kuva 14.08. 00:31 Arto Lopia  
  VPK on ymmärtääkseni yhdistys joka siis päättää omasta toiminnastaan itsenäisesti ja voi omistaa myös autoja. Luultavasti jokaisessa VPK:ssa on jokunen jäsen jolla on vaadittava ammattipätevyys veden kuljettamiseen. Yhdistys ei vaan saa kilpailla yritysten kanssa samoilla apajilla. Verottaja kohtelee yhdistyksiä ja yrityksiä vähän eritavoin.
kuva 14.08. 00:17 Juha Toivonen  
  Mielenkiintoisen näköinen tekninen laite. Kolmannen akselin lumiketjut suorastaan pistävät silmääni. "Nappaavatko" K54:n kiinni paremmin, kuin paljas kumipyörä?
kuva 13.08. 23:59 Juha Toivonen  
  Teemulle vielä erikseen: Museoautolla ei voi ajaa ammattiliikennettä, se luokitellaan automaattisesti harrasteajoksi. Muistaakseni museoautolla saa ajaa 30 päivää vuodessa, mutta ei luonnollisestikaan rahastaa siitä. Lompakot ja käteiset kannattaa pitää piilossa....täysin vastikkeetonta, vapaaehtoista ja henkisesti palkitsevaa harrastustoimintaa niin kerrassaan.
kuva 13.08. 23:36 Juha Toivonen  
  Tämä "Case Äänekoski" on parasta, mitä Suomen vientiteollisuudelle on tapahtunut, sitten STX-Turun myymisen Saksalaiselle Meyer Werftille. Tilauskirjat vuosiksi täynnä lähes heti myynnin jälkeen. Mikä lienee Savon Sellun Sorsasaloon suunnitellun huomattavan tehdashankkeen tilanne? Sen toteutuminen tekisi varmasti hyvää rautateiden tavaraliikenneoperaattoreille.
kuva 13.08. 22:48 Juha Toivonen  
  Muistasin joidenkin aluepelastuslaitosten ottaneen myös kielteisen kannan pelastuslaitosten omistamiin ja VPK:lle käyttöön luovutettujen ajoneuvojen/kaluston käytöstä "urakointeihin", - eivät kuulu pelastuslaitosten toimenkuvaan. Tuo kaupallisuus on helppo kiertää. Sitä tehtiin jo 1990-luvulla höyryvetureiden vesityksessä.
kuva 13.08. 22:44 Seppo Kiuru  
  Olisi luullut, että suuresti mainostetun uuden lentokenttä-radan ympäristö-raivaukset olisi tehty kunnolla, muuta ei. Kyllä ne puut on kestäneet koko M-radan ajan?
kuva 13.08. 22:29 Teemu Sirkiä  
  Kyse ei ole ajoneuvosta, vaan kuljettajan "pätevyydestä" ajaa sitä kaupallisessa ajossa.
kuva 13.08. 22:08 Juha Toivonen  
  Tähän on aivan pakko heittää että, onko kukaan kysellyt museopaloautojen käyttöä mahdollisissa veturien vesitäydennyksissä? Toki varsinaisia säiliöautoja on museorekisterissä vähemmän, kuin ns "perinteisiä paloautoja", eli kuten noita nimittävät "Höökejä". Jokunen säiliöauto kuitenkin. Lisäksi muutamalla VPK:lla on hälytyskäytöstä poistettuja ex. säiliöyksiköitä ns. "viraabeliajossa". Miten näiden käytön laita on?
kuva 13.08. 21:54 Tommi K Hakala  
  Jyväskylässä näkyy odottelevan letka Äänekosken uuden tehtaan vaunuja. Piakkoin alkaa uuden tehtaan kokonaisuuden ylösajo, jolloin pitäisi uusien vaunujen lähteä liikkeelle.
kuva 13.08. 21:52 Tommi K Hakala  
  Yksi suuri miina tikittää Ylöjärvellä, Teivon ABC:n kohdalta Pohjoiseen. Siinä hakattiin teollisuusalueeksi iso alue, sen ja rata-alueen väliin jätettiin harvennettu alue parikymmenmetristä haapaa ja koivua. Nuo puut ovat sellaisia, että kun ovat tiheän metsän seassa kasvaneet ikänsä, on juuristo todella heikko. Haavat lisäksi lahoavat sisältäpäin aivan luontaisesti. Seuraavan myrskyn puhaltaessa etelästä, taatusti tulee langat alas.