884-51746 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.01. 01:10 Uwe Geuder  
  Sarja 485:a en tunne, tämä näyttää minusta 465:ltä. Olen joskus lapsena matkustanut 465:llä. Siis säännöllisessä liikenteessä. Kuvassa on museoajo.

Tarkistussumma vahvistaa epäilyni
4 x 1 = 4
6 x 2 = 12, 1 + 2 = 3
5 x 1 = 5
0 x 2
0 x 1
5 x 2 = 10, 1 + 0 = 1

summa 13, seuraavaan kymppiin puuttuu 7, täsmää kuvan kanssa

8 olisi 8 x 2 = 16, 1 + 6 = 7, 4 enemmän, seuraavaan kymppiin puuttuu 4 vähemmän, siis tarkistusnumero 3. Ei täsmä.
kuva 19.01. 22:57 Mikko Mäntymäki  
  Onko veikkauksia koska Lielahti-Nokia väli olisi kaksi raiteinen?
kuva 19.01. 20:59 Esa J. Rintamäki  
  Ei on se siniseksi maalattu 22157.
kuva 19.01. 20:54 Erkki Nuutio  
  Näinhän osittain on, mutta osittain ei ole. Nimittäin Tampereen raitioverkon haltijan perustavoite ei ole ollut haluttavuuden ja käyttäjämäärien kasvu. Hallitsevaa on ollut paljolti kiinteistökeinottelu mainitsemiesi kannatettavien tavoitteiden kustannuksella.

Räikeästi tämä tapahtui, vieläpä kymmenien miljoonien vero- ja tukieurot haaskaten Lielahden rautatieaseman tapauksessa.
Lielahti oli ainoa mahdollisuus keskustan ohella vaihtoihin raide- ja raitioverkon välillä. Esimerkiksi junalla Nokialta tullut ja esimerkiksi Lentävänniemeen jatkava olisi voinut siirtyä Lielahdessa tälle verkolle.
Keinotteluallianssi on ikuisesti estänyt tämän! Se on tuominnut tämän kulkemaan ensin junalla kaupungin keskikohtaan ja palaamaan raitiolla Lentävänniemeen. Asia tulee vielä hölmömmäksi jos/kun raitioverkko pidentyy esimerkiksi Ylöjärvelle.

On siis pelleilty estottomasti (valmis silta purettu ja uusi tehty noin 200 m idempää ja raitiota tekosyynä käyttäen täytetty Näsijärveä tekosaarta, eli keinottelua varten). Kerrostaloja "saareen" tulee aikaisintaan vuosikymmenten päästä - kalliiksi tuleville tonteille.

Kun julkista liikennettä varten yhteiskunnalta saatuja miljoonatukia on tässäkin tapauksessa mennyt kiinteistökeinottelun hyväksi, ei pidä yllättyä kritiikistä - etenkin kun sitä tulee kunnallisverorahojansakin keinottelijoiden vuoksi näin menettäneiltä kuntalaisilta.
Tuskin muuallakaan maassamme asuvat tykkäävät touhusta.
kuva 19.01. 19:10 Juha Toivonen  
  Tampereen seudun lähijunaliikenne kehitys, on suorastaan erinomainen osoitus siitä, kuinka raideliikenne voi olla jopa joukkoliikenteen haluttavuutta ja käyttäjämäärää kasvattava tekijä. Samoin se osaltaan todistaa myös, kuinka hieman vanhemmallakin kalustolla voidaan saada erinomaisia tuloksia aikaan. Toivottavasti myös Tampereen seudulla paikallisliikenteen kehittämistä jatketaan intensiivisesti myös raideliikennesektorilla. Jo nyt tulokset puhuvat puolestaan.
kuva 19.01. 18:45 John Lindroth  
  Edellisen kerran tältä raiteelta lähti maailman rautatiet 200v."Juhlajuna" veturina Hv1/555 Prinsessa viime syyskuun lopulla ja tuolloin väen paljous oli melkoinen! Hyvä Pekkakuva!
kuva 19.01. 18:37 Noah Nieminen  
  Kiitos!
kuva 19.01. 18:23 Aarni Lilja  
  Erittäin upea kuva Noah.
kuva 19.01. 17:17 Noah Nieminen  
  :D
kuva 19.01. 16:06 Jari Välimaa  
  Tämä juna Toijalaan ja seuraavien tuntien junat Tampereelle.
kuva 19.01. 15:42 Jouni Hytönen  
  Niitä oli monessa paikassa eri puolilla Kainuuta, mutta lopulta kaikki kuitenkin menivät rajan yli. Aika tavaran kaupittaa.
kuva 19.01. 15:28 Ossi Rosten  
  Ok, muistelin vain että tuolla ois aikanaan ollu letka niitä Transtekin tekemiä autonkuljetusvaunuja jemmassa
kuva 19.01. 15:04 Markku Naskali  
  Nokia-Tampere-Toijala
kuva 19.01. 14:53 Rasmus Viirre  
  Onpas kaunis teos. Kuin vanhasta lasten tarinasta!
kuva 19.01. 14:20 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Takaoikealle menevä raide on turvapussi, ei siinä mahdu mitään säilyttämään.
kuva 19.01. 13:09 Leo Norkola  
  Marsu ja lättähattu upea kuva
kuva 19.01. 13:07 Leo Norkola  
  Hieno kuva. Mitä reittiä nuo m junat kulkee?
kuva 19.01. 11:59 Eljas Pölhö  
  Veturi valmistui tehtaalta 21.11.1906. Vetopyörien halkaisija 2200 mm oli suurin koskaan Baijerin rautateillä. Se oli nelisylinterinen kompoundiveturi, sylinterien halkaisija 410/610 mm (korkea-/matalapainesylinterit), iskun pituus 640 mm. Nopeuskoe 2.7.1907 Münchenin ja Augsburgin välillä. Nopeudessa 154,5 km/h vertailuarvoiksi saadaan vetopyörien kiertonopeus 373 kierrosta/min ja keskimääräinen mäntänopeus 7,95 m/s.
kuva 19.01. 11:06 Esa J. Rintamäki  
  Harppi-Saksan Reichsbahn valmistutti Görlitzissä 2-kerrosvaunustoja, joita käytettiin työmatkaliikenteen ruuhkajunissa.

Vaunustotyyppiä myytiin myös muillekin itä-blokin maille. Puolaan ja Tsekkoslovakiaan nyt ainakin.
kuva 19.01. 11:02 Esa J. Rintamäki  
  Reichsbahnin numerolaattoja tähän veturiin ei kiinnitetty, vaikka numerointisuunnitelmissa se oli numerokseen saanut juuri: 15 001.
kuva 19.01. 10:48 Ossi Rosten  
  Tuossa takaoikealle menevällä raiteellakos ne oli vuosituhannen vaihteessa ex-neukkulaan matkalla olleet autonkuljetusvaunut varastossa?
kuva 19.01. 07:30 Jimi Lappalainen  
  Tuonnehan se olisi jännä ajaa lätällä.
kuva 19.01. 07:28 Jimi Lappalainen  
  En voi kuin kompata :) Aikamoinen korkeusero veden pinnassa!
kuva 19.01. 02:42 Mikko Mäntymäki  
  Hienoa työtä!
kuva 19.01. 00:10 Onni Tikkala  
  Hieno otos tosiaan! Edustavan kohteen lisäksi rautatiemaisema pääsee tässä hyvin oikeuksiinsa.
kuva 18.01. 22:46 Jouni Hytönen  
  Tämä tasoristeys on sataman yksityisraiteella, ei valtion rataverkolla.
kuva 18.01. 20:52 John Lindroth  
  Hieno työn tulos!
kuva 18.01. 20:46 Jyrki Talvi  
  Upea projekti Veturimuseolta.
kuva 18.01. 18:45 Mika Laaksonen  
  Upeaa työtä Veturimuseon porukalta. Kulttuuriteko todellakin.
kuva 18.01. 18:37 Hannu Peltola  
  Upea kuva hienolta paikalta!
kuva 18.01. 17:23 Leo Norkola  
  Hieno kuva seeprasta;)
kuva 18.01. 17:05 Erkki Nuutio  
  Kuva on viimeistään vuonna 1925 koska tänä vuonna VR rakensi paikalle uuden yksiraiteisen sillan (vrt. https://vaunut.org/kuva/178669 ).
Sitä ennen kuvan esittämän vuonna 1919 räjäytetyn kaksiraiteisen sillan pohjoisraiteen vaurioitunut keskijänne oli poistettu.
kuva 18.01. 16:52 Teemu Saukkonen  
  Releethän ovat niin simppeleitä rakennella. Jenkkiin piti releyttää ajovalot, jotta pääkytkin ei sulaisi (600tkm se oli jo ollut), ja polttimoille tulisi enemmän kuin 9V, nousi yli 11V.
Sitten kaatopaikalta pelastettuun Luxmaniin piti tehdä valintakytkin relekorteilla, kun alkuperäinen oli rikottu, nupikka kuitenkin oli paikallaan. Se ohjasi myös valoja, joista sai ohjauksen releille. Kuin suunniteltu tällaiseen.
kuva 18.01. 16:42 Teemu Saukkonen  
  Ennen näitä oli Kontiomäen kautta.
kuva 18.01. 16:25 Jukka Ahtiainen  
  Suunnittelu, toteutus, kuvaaja ja kamera!
kuva 18.01. 16:17 Erkki Nuutio  
  Tarkennus: Venäläiset räjäyttivät Rajajoen kolmiaukkoisen ja kaksiraiteisen levysillan 4.6.1919. Sillan itäpuolinen maatuki särkyi kokonaan. Sillä levänneet pohjois- ja eteläraiteen lyhyet jänteet putosivat rikkoutuneelta maatuelta jokeen. Itärannan siltapilarikin vaurioitui ja sillä levännyt pohjoisraiteen keskijänteen itäpää putosi tältä pilarilta, mutta jäi länsipäästään länsirannan siltapilarin varaan.
Silta korjattiin tilapäisesti eteläraiteen osalta vuonna 1921 ja tämä raide avattiin rajoitetulle yhdysliikenteelle.

VR rakensi sillan uudelleen yksiraiteisena vuonna 1925, mutta Venäjän Lokakuun rautatiet suoritti puolet kustannuksista (osittain VR 1912/37 II s.289, 292).
Silta oli raidettaan leveämpi ja raiteen molemmin puolin oli laudoitettu kävelytie. Tässä vaiheessa silta oli yhä satunnaisille autoille ainoa mahdollinen kulkuväylä Rajajoen yli. Kuva on siten ajalta ennen vuotta 1925, luultavasti siis vuodelta 1924.

Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi palasi syksyllä 1939 kaksi Paasikiven seurueen neuvottelijaa (muistaakseni Nykopp ja Paasonen) Moskovasta autolla Suomeen Rajajoen rautatiesillan kautta, eli silloinkaan ei ollut muita siltoja käytettävissä Rajajoen ylitykseen.
Kuvasarja:
DB Museum - legendaarinen rautatiemuseo Nürnbergissä
 
 18.01. 15:59 Jukka Ahtiainen  
  Samoin!
Kuvasarja generoi myös paljon muistoja sekä liikutuksen tunteen.
kuva 18.01. 15:44 Veikko Hattunen  
  Hieno kuva!
kuva 18.01. 15:24 Eljas Pölhö  
  "...Tämä yksilö vaurioitui pinnallisesti, kun vieressä paloi saman sarjan veturi vuonna 2012. Se sai tapahtuman jälkeen hieman erilaisen maalauksen, jonka pitäisi siis näkyä tässä kuvassa...."

Näkyviä ulkoisia eroja 1980-90-lukujen tilanteeseen:
- Kylkiritilä on muutettu samaan paikkaan kuin vetureissa seuraavasta tilauserästä alkaen (15026-15065). Aiemmin ritilä seurasi osittain tämän maalaustyylin väkästä ovikaiteisiin saakka.
- Kyljessä numero- ja SNCF-merkinnät ovat eri paikassa kuin parikymmentä vuotta aikaisemmin. Lisäksi ne näyttävän maalatuilta kiiltävien irtokirjainten tai laatan sijaan.
- Etunumero on vaalean raidan yläpuolella. Aiemmin tässä beturissa vain pyöreän logon alla olevasssa laatassa.
- Kyljen tumma väri näyttää ruskeajkolta entisen punaisen sijaan (ellei sitten johdu valaistuksesta).

Tämän sarjan tilauseriä oli neljä ja kaikissa oli pieniä eroja edellisiin verrattuna. Erilaisia väriyhdistelmiä ja maalauskuvioita on ollut kymmenta 1900-luvun puolella.
1 = 19.6.1968 = 15001-15005 = valmis 1971 (3)-1972 (2)
2 = 31.12.1969 = 15006-15015 = valmis 1972 (1)-1973 (8)-1974 (1)
3 = 29.12.1972 = 15016-15025 = valmis 1974 (3)-1975 (7)
4 = 1.10.1973 = 15026-15065 = valmis 1975 (9) - 1976 (16) - 1978 (15)
Vetureita valmistettiin eri alkuperäistehtävään: TEE, Multiservice (monikäyttö), en voyage (henkilöliikenne), mikä osittain selittää pieniä eroja vetureiden kesken.
kuva 18.01. 14:49 Teemu Halttunen  
  Juholle vastaus: Ei ole. Eikä ole edes lain vaatima tapa merkitä tuota laitosta pois kytketyksi. Uusi kyltti on "Tasoristeyslaitos epäkunnossa" ja lisäksi tarvittaisiin liuta vilkkuvia valoja sekä sulkukartioita. Tosin eipä noita kylttejä tunnuta edes järjestelmällisesti uusittavan. Ainoastaan uudet tasoristeyslaitokset on saanut nykymääräykset vaativat merkit.
kuva 18.01. 14:48 Hugo Leino  
  Ihan hieno, ja ainakin vähän vaihtelua.
kuva 18.01. 14:22 Teemu Saukkonen  
  Vielä oikein vastaantuljoiden puolelle. Epäilen vahvasti että tapaukseen liittyy saksalaisvalmisteinen takavetoauto. Kesälläkin on mustaa jälkeä tien täydeltä.
kuva 18.01. 14:21 Juho Rintala  
  "Varoituslaitos ei toimi", onkohan tuo lain vaadittu kyltti...
kuva 18.01. 14:20 Niklas Rinta-Kanto  
  Kiitoksia!
kuva 18.01. 14:17 Arto Papunen  
  Taitaako kalustokierto mennä niin että veturi tulee sähköistämättömältä reitiltä ennen tätä Joensuun kuljetusta (Tuupovaara) ja jatkaa tämän kuljetuksen jälkeen myös (Pitkämäki), että ei välttämättä ole järkeä vaihtaa hetkeksi sähköveturia.
kuva 18.01. 12:26 Esa J. Rintamäki  
  Pölvästi naukkaillut liiaksi "korpikuusen kyyneleitä" ja lähtenyt sitten vähän ajaa turuuttelemaan...?
kuva 18.01. 12:18 Esa J. Rintamäki  
  Ilmasilta Baltiaan, jos se yksi kohjo siellä Kremlin kellaribunkkerissa...jne?

Jos post-neukut/ryssät rupeavat ampumaan alas ilmasillan aseettomia "Rosinenbombers" - ilmasiltakoneita, niin samalla he taatusti pilaavat oman maineensa miljooniksi vuosiksi, elkeivät sitä jo ole tehnytkin. Ovathan he harhoissaan jo hyvin harjoitelleet aseettomien siviilikoneiden kanssa (OH-ALL "Kaleva", Korean Air Lines 007, MH 17 ja muitakin.)!

Helppoa tienata kunniamerkkejä ja ylennyksiä, on kuin ampuisi autonsa sisältä ikkunasta vasikoita hakaansa saadakseen "suurmetsästäjän" arvonimen.

Ukrainalaisten kärsimyksiä pahentaa länsimaiden tolkuton pelkuruus ja arvovaltakinastelut.
kuva 18.01. 12:05 Erkki Nuutio  
  Arvaukseni tätäkin koskien on 1924.
kuva 18.01. 12:03 Erkki Nuutio  
  Pidän ilmeisenä vuosilukuna 1924. Vuoteen 1929 mennessä neuvostonäkymä on siistiytynyt merkittävästi. Raja-alueen inkeriläisasukkaat häädettiin muualle. Tarkempia vuosilukuja näille tapahtumille täytyy kaivaa lähteistä.
Riemukaari tuli kai 1929 vaiheilla.
Selvimmin 20-luvun alkupuoleen viittaa uusimaton silta (uusittiin ilmeisesti 1925/26 vaiheilla). Kuvassa näkyy laudoista tehty kävelypolku, jota pitkin neuvostomaasta poistumisluvan saaneet kävelivät Suomeen silloin kun neuvostojunalla ei vielä päässyt (-1921) tai sellaista ei kulkenut Rajajoen asemalle asti (-1925?). Kiskojen välissä olevilla irtolankuilla helpotettiin satunnaisten henkilöautojen kulkua sillan yli (muita autoille mahdollisia siltoja Rajajoen ylitse ei ollut).
kuva 18.01. 11:57 Antero Airola  
  Kesällä1974 ainoa porkkana Turun suuntaan oli P106 Jyväskylä-Naantalin satama. Sen sijaan Helsinkiin kulki useita junia. (6 kpl?)
kuva 18.01. 11:11 Veeti Heino  
  Kirjoitusvirheitä löytyy jo otsikostakin kun mitään ei missään vaiheessa hajonnut.
<<   >>