Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.09. 16:51 | John Lindroth | ||
| Silmään sattui 580,yhdellä suurennoksella? | ||||
|
18.09. 16:47 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
18.09. 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, jotenkin vaan välähti mieleen, kuinka saksalaiset veturimiehet kuvailivat Mekydroa nimellä "RATSCH - BUMM" - vaihteisto... | ||||
|
|
18.09. 16:01 | Leevi Halonen | ||
| Huomasitko Hannu että oliko junassa matkustajia? On melkoinen hinta lipusta. | ||||
|
18.09. 15:57 | Leevi Halonen | ||
| Totta! | ||||
|
|
18.09. 15:33 | Rasmus Viirre | ||
| Kuin jostain kauhufilmistä! | ||||
|
|
18.09. 14:34 | Erkki Nuutio | ||
| Jos mikä, niin 777-780 olivat Tampereen varikon aktiivivetureita. Joku niistä oli alinomaan liikkeellä tai junaan kytkettynä. Riksusta tuli kulloinkin yksi Schwartzkoppf. Se yksi on kuvassa 582. Se palasi Riksuun samana päivänä. Turusta tuli samoin yksi väliltä 545-564 tuomaan ja viemään Tampere-Turku -pikajunaa. Sitä jopa korjailtiin siihen pikajunaan valmiiksi kytkettynä, kuten täällä oleva kuva näyttää : sitä ei haluttu viedä/päästää talliin. Seinäjoen Hv:t (kuten 575) tulivat nekin havaituiksi, mutta hyvin harvakseltaan. Muita Hv-vieraita ei vuonna 1962 näkynyt. Nämä havainnot ovat SADOILTA kerroilta/päiviltä ajalta 1961-1965 . Vaikuttaa myös, että kääntöpöytäveturin päävalonheitin on näöltään sellainen, jollainen oli vain vetureissa 777-780 (https://vaunut.org/kuva/114537?tag0=0%7CHv2%7C777 ). Se oli vähän pulleampi kuin muissa mainituissa vetureissa. En osaa lukea I numeroa muuksi kuin seiskaksi. Myös II numero näyttää seiskalta. III numeron voi ehkä erottaa suurentamalla, koska kamera ja filmi ovat olleet laadukkaita ja kameraa on tuettu kuvattaessa. |
||||
|
18.09. 14:20 | Jari Välimaa | ||
| arkkitehtuuria edustaa Pietilöiden Duo-kauppakeskus https://fi.wikipedia.org/wiki/Duo_(kauppakeskus) | ||||
|
|
18.09. 12:30 | Petri Nummijoki | ||
| Kääntöpöydällä olevan veturin numero lienee kuitenkin 0-loppuinen. Teoriassa silloin mahdollisia olisivat 550, 560, 570, 580, 590, 640, 650, 680 ja 780. Joensuun 570:n sekä Pieksämäen 640:n tai 680:n päätyminen Tampereen kääntöpöydälle lienee kuitenkin epätodennäköistä ja Oulun 560:n osaltakin se olisi mahdollista lähinnä vain, jos veturi on sattumalta ollut konepajakäynnillä Hyvinkäällä. Seinäjoen 650 on rajatapaus kuvausajankohdasta johtuen. Edellisellä aikataulukaudella 1961-1962 Tampere-Seinäjoki postijuna H53/54 oli vielä höyryvetoinen, joten myös 650 on saattanut Tampereella käydä mutta ilmeisesti tässä kuvassa on aikataulukausi jo vaihtunut ja kauden 1962-1963 puolella Seinäjoen Hv-veturi Tampereella lienee jo poikkeustapaus. Turun 550, Riihimäen 580 ja Tampereen 590 sekä 780 jäänevät siten uskottavimmiksi vaihtoehdoiksi. Pystyykö joku tulkitsemaan veturin kahdesta ensimmäisestä numerosta, mihin se näistä parhaiten täsmää? | ||||
|
18.09. 11:04 | Pietu Tuovinen | ||
| Jaaha tunnisteet menneet nollaamaan itsensä?? Nyt korjattu...suositan kyllä ilmoittamaan mahd. typoista yms. yksityisviestillä, sillä kuvan alle tulevista kommenteista ei tule ilmoitusta, eikä kovin monella ole tapana selata vanhoja kuviaan läpi jatkuvasti. Tämäkin tuli satunnaiskuvana | ||||
|
|
18.09. 10:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nys sitten pääsee Raitio-Nyssellä ihailemaan Hervannan silmiähivelevän ihanaa ja hurmaavaa arkkitehtuuria. Portland-"simenttiä" säästelemättä! |
||||
|
Kuvasarja: Museorautatieyhdistyksen syysretki 2026 |
18.09. 01:19 | John Lindroth | ||
| Kiva kuvasarja onnistuneesta retkestä! | ||||
|
|
18.09. 00:08 | John Lindroth | ||
| Petri! Veikkaus on Hv2 hiekkatoomista lähtevien hiekkaputkien etäisyydestä toisiinsa päätellen? | ||||
|
17.09. 23:10 | Miitre Timonen | ||
| Tässä kyse ei kuitenkaan ole kolminkertaisesta negaatiosta vaan jokseenkin saman asian sanomisesta kolme kertaa. Kolminkertainen negaatio olisi ei(ei(ei käytössä)). Tässä kuvassa esiintyy (ei käytössä) JA (ei käytössä) JA (ei käytössä), toistettu konjunktio on sama kuin pelkkä yksittäinen ei käytössä. | ||||
|
|
17.09. 22:41 | Uwe Geuder | ||
| Tuplanegaatio on logikan sääntöjen mukaan myönteinen. Mutta kolme kertaa taas negatiivinen. Ehkä se ei sittenkään ole käytössä... | ||||
|
|
17.09. 22:40 | Into Tilander | ||
| Laita Uwe vaan, ei haittaa. Jos haluat kirjoittaa sen yhteyteen "Kokoelmat Into Tilander" niin saat mun puolesta. Ei mikään pakko. | ||||
|
|
17.09. 22:36 | Uwe Geuder | ||
| Tämä on melkein sama kuvakulma kuin työpaikkani ikkunasta (Tulli Business Park). Pitää kai tulostaa tämä kuva ja ripustaa vertailukuvana ikkunan viereen. Kun kuvaaja on tuntematon en voi oikein kysyä lupaa. | ||||
|
|
17.09. 21:58 | Petri Nummijoki | ||
| Vai olisiko kääntöpöydällä Turun varikon Hv1 550? Minustakin veturin numerosarjasta kaksi ensimmäistä numeroa voisivat olla samoja mutta kolmas ehkä 0. Pystyykö joku tunnistamaan tästä kuvakulmasta, onko kääntöpöydällä Hv1 vai Hv2? | ||||
|
|
17.09. 21:40 | Into Tilander | ||
| Lisätutkimuksieni mukaan: CIÉ 401:stä paranneltu malli on CIÉ 421. Tässä 421 -mallissa korvattiin 401 -mallista tutut KL 64 -vaihteistot KL 64 U -vaihteistoihin. Eroja on tämän sivun ymmärrykseni https://stephenjohnsonrailways.co.uk/E401%20Class.htm mukaan ainoastaan jonkinlaisen vaimentimen suojus. Jos suojan ottaisi pois olisi se kait "autentik". Osaako joku vahvistaa vai suoristaa tutkimustani? 421 -mallin vetureita on jäljellä kolme kappaletta. | ||||
|
17.09. 20:51 | Jarno Piltti | ||
| Todella hyvän näköiset värit ja valo tässä. | ||||
|
|
17.09. 20:50 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitokset! Nyt kuva on todella hieno ja sen värit ovat moitteemat ja luonnolliset. Kääntöpöydällä on 77? - ehkä kolme kirvestä 777 |
||||
|
17.09. 20:12 | Jarno Piltti | ||
| Erinomainen visuaalinen esitys konttijunasta ja konttien toisteisuudesta, tai siis: hieno kuva. | ||||
|
|
17.09. 19:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos itsellesi, Into, kuva on ollut hieno löytö! Paikka on sikälikin itselleni tärkeä, että melkein samoilla jalansijoilla koin rautatieharrastusherätyksen, pyöräillessäni noin 1973 tästä ja nähdessäni Tr 1 Riston tuossa talliraiteella lämpimänä; nämä ns. vanhat tallit kun jäivät höyryvetureiden käyttöön vuoden 1966 jälkeenkin, kun Perkiössä ei höyryvetureille ollut tiloja eikä huoltomahdollisuuksia. Tampereella ajettiin kai 1973 vielä yhtä yötavarajunaparia höyryllä Riihimäkeen ja ehkä vuoden päästä siitä lämpimiä höyryjä ei enää Tampereella nähty. |
||||
|
|
17.09. 19:55 | Into Tilander | ||
| Kiitokset Kimmolle! | ||||
|
|
17.09. 19:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Länsi-Saksan rautateiden linjaliikenteen dieselöinnistä ehkä 30-40% tehtiin Maybachin moottoreilla, jotka olivat ihan järjestään Hr 11:n Maybachin kanssa samaa moottoriperhettä, eli perusrakenne, lohko, männät, kanget jne. luultavasti vastaavan kokoisia. Hr 11:n 325 oli suora kuutonen ja Länsi-Saksassa käytettiin saman rakenteen V 12 -versiota eli 650:ää, mm. veturisarjoissa V 100, V 200, VT 11.5, V 60 BR Warship ja muutamat muut vientimallit, kuten RENFE 352 ja ahtoilman välijäähdytyksellä V 200.1, V 100.1, BR Western, jne. V 16-versio löytyy pellin alta mm. vetureista V 160 ja Krauss-Maffei ML4000 (DRGW ja SP Yhdysvalloissa), RENFE 353, 354 jne. eli noita Maybacheja on käytetty, ja monimutkaisuudestaan (kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia, kuusi venttiiliä per sylinteri jne. ) huolimatta hyväksi havaittu, hyvin monissa veturityypeissä. Hr 11:n kansiongelmat ehkä olivat pieniä lastentauteja. Noin 1964 Mersu osti Maybachin ja 1966 firma fuusioitiin MAN:in keskikoon dieselmoottoritekniikkaan ja tuloksena oli MTU, jonka tuotannossa tuo moottoriperhe jatkoi. Eli voisi kuvitella, että moottoreihin saa ainakin osia, vaikkakin tuo suora kuutonen oli ilmeisen vähälukuisesti tuotettu versio. Maybach-tehtaan Mekydro-vaihteisto niin ikään oli hyvin suosittu hyvin monissa mainitsemissani veturityypeissä, yleensä kai naitettuna Maybachin pääkoneeseen. Mutta pidän mahdollisena, että tuo Hr 11:n vaihteistoversio oli hyvin harvinainen, koska 1100...1350 hv pääkoneiden Mekydroja kyllä oli, mutta näitä pienempiä ei löydy oikein mistään. |
||||
|
17.09. 19:09 | Veikko Hattunen | ||
| Mistä saa 2024 tiedot? | ||||
|
|
17.09. 17:34 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kiitos korjauksesta.. | ||||
|
|
17.09. 16:55 | Luc Grenfell | ||
| Seisakkeen käyttäjämäärä oli vuonna 2019 235 ja vuonna 2024 vain 197, eli se on Suomen vähiten käytetty asema. | ||||
|
|
17.09. 16:01 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kuvatekstin ja Junatyypin numerot sekaisin nyt. 7686 lienee oikein.. | ||||
|
17.09. 09:02 | Uwe Geuder | ||
| > Toivottavasti on hyvin toimiva Rappukäyttävä on vain kerrostalon mittakaavassa ja aika karu. En ole käytänyt hissiä, mutta sekin näytti pieneltä. Matkustajamäärä lienee hyvin maltillista. Luulisin, että he käyttävät mielummin tätä kuin edustuvaa vanhaa asemaa keskustan ulkopuolella https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnhof_Calw#/media/Datei:Alter_Bahnhof_Calw_04.jpg |
||||
|
|
17.09. 08:52 | Uwe Geuder | ||
| Jos haluaisi siirtää kiskokalustoa raiteelta 1 raiteelle 2 tai toisinpäin, se ei enää onnistu vaihtotyönä. Nykyinen raide 2 on tasoitettu alkuperäisestä tilasta aseman ulkopuolella. Muutoksesta johtuen on syntynyt liian iso korkeusero raiteiden välissä ja vaihde on poistettu. Lyhyin junamatka raiteelta 1 raiteelle 2 on arviolta noin 150 km. Tästä voisi tehdä mielenkiintoisen haasteen: Millä rautatieasemalla se on vielä pitempi matka? | ||||
|
|
17.09. 08:43 | Erkki Nuutio | ||
| Toivottavasti on hyvin toimiva - ja se on tietysti keskeistä. Arkkitehtuurista toki ei voi puhua. |
||||
|
|
17.09. 07:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Into, puhut täyttä asiaa. Ottaen huomioon nykyisen, "talousosaajista" kootun hallituksemme huseeraamisen, varainkeruu olisi tänä päivänä hyvinkin työlästä. Ihmisillä menee kaikki huomio nykyisin hengissä pysyttelemiseen. Suurkiitos vaan sakset kädessä poseeraaville!!! |
||||
|
|
17.09. 07:45 | Jarno Piltti | ||
| Korjatkaa jos olen väärässä mutta eikö Suomessa ole yksityisten harrastajien ajokuntoon maksamia leveäraidehöyryvetureita? Eli sikäli kykyä olisi muuhunkin kuin käymään sama keskustelu tuhannetta kertaa. Ja mitä tulee vaihteistoon niin olen pannut merkille saman kuin Into, eli että hakutuloksia on netissä aika vähänlaisesti. Oliko Suomessa käytössä joku harvinaisempi versio vai enkö vaan osaa hakea? |
||||
|
17.09. 02:15 | John Lindroth | ||
| Niinkuin aiemmin mainitsin minulla on mahtava äänimuisto Tk3 veturin lähdöstä 60 luvun alussa Katajanokalta satamajunan kanssa kohti Pasilaa. Vuonna 66 Tk3 895 kävi hakemassa rikkoontuneen vv15 veturin joka oli ajanut päätepuskurin läpi,vieden sen Pasilaan. | ||||
|
16.09. 23:55 | Into Tilander | ||
| Onpa hauska idea kuvamanipulaatiosta! | ||||
|
|
16.09. 23:43 | Into Tilander | ||
| Tepon linkkaamassa vanhassa keskustelussa käytyä varaosatilannetta selvitin hieman itse: Kuvien mukaan kaksi moottoria (Maybach MD 325) löytyisi Saksainmaalta, joten varaosien saaminen moottoreihin ei ehkäpä liene olevan mikään pahin ongelma: https://www.metzendorff-co.com/parts/3414#prettyPhoto[gallery_3414]/0/ Samaa moottorityyppiä näyttäisi olevan käytetty myös eräässä potskissakin: https://www.youtube.com/watch?v=dD48gf63rhc Missäköhän on Pullan omat moottorit? Ovatko ne Pullassa sisällä, siinä avotavaravaunussa vai ei missäkään? Vaihteistosta (Maybach Mekydro KL 64 tai K64 B) en netistä löytänyt osien muodossa mitään. Joitain kuvia kylläkin. Tai etsiskelyssä tuli vastaan se kuuluisa teknillisen tietotaidon puuttuminen. Hr11:sta lisäksi samaa vaihteistomallia on käytetty Irlannissa CIÉ 401 -vetureissa. Tämän tyypin vetureista ei ole säästynyt yksikään. Jos säätiöllä palaa rahaa konepajan tilojen vuokriin ja veturia haluttaisiin kunnostaa tai edes säilyttää paremmissa oloissa, niin jonkinlainen varainkeruu olisi mielestäni tämän asian kannalta välttämätöntä järjestää sponsoreiden ja yksityisten voimin. Telttakatoskin olisi jo suurta edistystä ainakin säilyvyyden suhteen! Onhan tätäkin asiaa jo puitu, mutta puidaan vielä lisää! Ei se mielestäni mitään "huonoa kehitystä" ole - ennemminkin tarvetta muuttaa kurssi huomattavasti parempaan suuntaan! Kunhan ei unohdeta! |
||||
|
16.09. 22:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos palio, herra Kari! Simpsiönvuaren kokoonen kivenjötkäles putosi mun syrämmeltäni notta kuuppiluijaa! No, kunhan ny ainakin paikalliset vissihin osaavat trossata, notta mihinä sitä kukakin mumma ja paappa asuuloo! Onneksi ei oo tuas oven takana fankiföörari orottamas, että koska hairaasis tämänkin rumaasen valtionkyyril Vaasan linnahan taikka Poseliiniahan (fankisiirtolahan Siperiaan). |
||||
|
16.09. 22:47 | Mika Hakala | ||
| Onpas komea mäki. | ||||
|
16.09. 21:51 | Uwe Geuder | ||
| Vaunu on rakennettu sivuradalle https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnstrecke_N%C3%BCrtingen%E2%80%93Neuffen. Linjan pituus 8,9 km, korkeusero 111 m, suurin kaltevuus 22 ‰. Voisin hyvin kuvitella, että vuonna 1905 kuviteltiin, ettei enemmän kuin 40 km/h koskaan tarvitakaan. | ||||
|
16.09. 20:54 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin 1980-luvulla Dm8-9-huoĺossa määräaikaishuollot (V10/V15 ja V40/V45 -huollot) jouduttiin tehdyt huollot kuittaamaan. | ||||
|
|
16.09. 20:28 | Reijo Salminen | ||
| Kun lukee tuota Esan kirjoittamaa listaa huoltotoimenpiteistä, niin täytyy todeta että Team Ahmakin noille kyllä kalpenee. Jos minä traktorilla noudattaisin vastaavaa niin joka kylilläkäynnin jälkeen olisi öljynvaihto huuhteluineen, venttiilien säätö, joka ruuvi momentilla tarkastus puhumattakaan hallintalaitteista jne jne. On se ollut tarkkaa ja varmasti syystä tuolloin, safety first! Ja oletan että joka ikinen huoltotoimenpide on laitettu kirjoihin ja kansiin ylös ja vastaava on ne signeerannut. Olenko väärässä? | ||||
|
|
16.09. 19:43 | Erkki Nuutio | ||
| 1786 ja 1785 olivat tuttuja asema-alueen vaihtotöissä. En ole koskaan nähnyt niitä parina. | ||||
|
|
16.09. 19:07 | Simo Toikkanen | ||
| Ylläpito käänsi maailman taas oikeinpäin. | ||||
|
|
16.09. 18:50 | Juha Toivonen | ||
| 1-kerros IC vaunut pilkottiin kiireellä ja vain sen vuoksi, ettei kilpailua VR:n monopoliin päässyt syntymään ylimääräisen liikennekelpoisen kaluston myötä. Ja ihan yhtä ohuilla täysin tekaistuilla selityksillä meni sulattoon koko yhä käyttökelpoisten sinisten vaunujen armada. | ||||
|
16.09. 17:34 | John Lindroth | ||
| Komea nostalgiakuva Forssasta! | ||||
|
|
16.09. 15:31 | Hannu Peltola | ||
| Vaati peräti yhden sähköpostin Iiro Niemelle selvittää veturin omistus. Veturi on Rautatiemuseon kalustoa. Juha voisi selvittää aiheesta eniten pöyristyneenä vapaita halli- tai korjaustiloja veturille. | ||||
|
16.09. 14:09 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on upea kuva! Syksy on hienoa valokuvausaikaa. | ||||
|
|
16.09. 13:41 | Hannu Peltola | ||
| Ooh, Australian lahja suomalaiselle rautatieliikenteelle! Selvästi myös australialaisten asentama: "ainahan me asennetaan kiskokalusto maapallolle tähän asentoon!" :-) | ||||
|
|
16.09. 13:39 | Kari Haapakangas | ||
| Elä Esa huolehi, soon etelän vareksilla hyvinkin yleistä erehtyä tuon Kempeleen suhteen. Me paikalliset kyllä tiiämme, notta se on oikein sanua Kempeleesä. | ||||
|
|
16.09. 13:20 | Vertti Kontinen | ||
| Lyhyesti se on avainsalpalaite, jossa avaimen saamiseksi täytyy kertoa avainsalpalaitteen näytöllä oleva numerosarja liikenteenohjaajalle. Mikäli numerosarja on oikein, kertoo liikenteenohjaaja numerosarjan loppuosan. Loppuosa syötetään avainsalpalaitteelle, jolloin vaihteiden ja raiteensulkujen avaimet vapautuvat. Käyttöavaimia palauttaessa, kerrotaan liikenteenohjaajalle salpalaitteessa näkyvä palautuskoodi. Mikäli koodi on oikein, liikenteenohjaaja tietää vaihteiden olevan palautettuna perusasentoonsa. Lisää aiheesta löytyy esimerkiksi tästä Väyläviraston julkaisusta: https://aineistot.vayla.fi/api/file/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/opas_2019-02_numerosalpalaitoksen_toiminta_web.pdf |
||||
