Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 18.05. 19:23 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Onko radan vasemmalla puolella ollut joskus raide vai onko paikka muuten vain raivattu leveäksi?
kuva 18.05. 17:37 Jani Järviluoto  
  Kiitos! Tosiaan DJI:n Mavic 2 Zoomilla kuvattu.
kuva 18.05. 17:18 Timo Salo  
  Johan on upea kuvasarja lapista, vissiin dronesta kuvattu...?
kuva 18.05. 16:01 Timo Järvi  
  Onnistunut kuva, jossa mukavasti eri aikakausien edustajat kohtaavat.
kuva 18.05. 10:31 Jani Keskinen  
  Juhanille kiitos kommenteista, jos nyt uskaltaisi täydentää tunnistetietoja.
kuva 18.05. 03:53 Topi Lajunen  
  Helppoja ajaa kun toimivat. Aina vähän takaraivossa, että jotain kohta hajoaa. Mutta yleensä ei. :)
kuva 18.05. 01:00 Esa J. Rintamäki  
  Viehättäviä nuo brittiläiset siipparit. Eivät tosin näytä olevan ns. somersault - eli kuperkeikkamallisia...?
(Korj. kirotusvihre.)
kuva 17.05. 23:13 Juhani Pirttilahti  
  Se on oikein! Kaikki kannattaa dokumentoida, kun mahdollisuus tulee!
kuva 17.05. 23:09 Roope Prusila  
  Tuo TA 54806 tuli kuvattua Ylöjärvellä. Juna ilmestyi paikalle yllättäen ja pyytämättä. Juhanille kiitokset junien numeroista :D
kuva 17.05. 22:16 Juhani Pirttilahti  
  Veturi tulee takaisin VET 11101 PRL-TPET (23:52-00:45). Sitten 18.5. on näköjään kulussa VET 11100 TPET-PRL (7:05-8:08). Ja TA 4809 PRL-TPET (11:52-13:20).
kuva 17.05. 21:50 Juhani Pirttilahti  
  Tämä juna on TA 54805 VKA-NNS (8:05-12:30) ja paluusuuntaan lähti TA 54806 NNS-PRL (16:30-22:30).
kuva 17.05. 21:45 Juhani Pirttilahti  
  Sillä välin Briteissä yhä edelleen näkyy avoimessa datassa ydinjätejunat ja Ministry of Defencen tavarajunat kuten ennenkin. Politiikka eri maiden kesken on hyvin vaihtelevaa.
kuva 17.05. 21:44 Juhani Pirttilahti  
  Avoimessa datassa näkyy peruttu T 4805 Vka-Nns. Tämä juna lienee jokin muu. Mutta tämä lyhyen aikavälin muutos ei liene harhauttanut paatunutta rautatieharrastajaa.
kuva 17.05. 21:42 Vesa Höijer  
  1941-1944 Petroskoin nimi oli Äänislinna. Ilmeisesti aseman nimeä ei muutettu, vaan Äänislinnan rautatieasema oli erikseen.

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi​/app/sights/view/-/id/954
kuva 17.05. 21:28 Mikko Herpman  
  Itsekin valitsen aina pendoon kun vaan osuu sopivasti. Nopeinta kyytiä useimmiten ja vauhti hieman tuntuukin. Mukavinta tosin omaan makuun on kakskerrosvaunun yläkerta. Hiljaista kyytiä.
kuva 17.05. 21:08 Marko Laine  
  Tuo sorvi on tallessa ja varastoituna Museorautatien Humppilan kalustohallissa. Sorvin jalustassa erottuu himmeästi Lovisa-Wesijärvi -teksti.
kuva 17.05. 20:52 Markku Knuutti  
  Ooha melekomoone nosturinmalli :D
kuva 17.05. 19:55 Juhani Pirttilahti  
  Täytyy sanoa, että olen aina jollain tavalla tykännyt Pendolinoista. Niin Suomessa kuin Englannissakin.
kuva 17.05. 18:56 Markku Knuutti  
  Numeroarvot aika samat teve nelkun kaa , mut 4 vetävää aksilaa ? Mitäs Vek:t tuumaa , oisko kova rassi ? :)
kuva 17.05. 18:19 Henrik Hietala  
  Varmaankin näin.
kuva 17.05. 18:12 Tero Korkeakoski  
  Kyllä siellä ainakin tälläisiä näyttää olevan isoilla tonteilla autotehtaan likellä.
kuva 17.05. 16:02 Risto Sollo  
  Kyllä se Kouvolassa kulki Belarus-nimellä.
kuva 17.05. 15:38 Mikko Herpman  
  Menikö tuo pyöräsorvi ja muukin tallikalusto romuiksi kun ratakin purettiin? Vai onko sorvi jossain museorautatiellä tallessa?
kuva 17.05. 15:26 Risto Sollo  
  Neuvostolaista innovaatiota!Härvelin katolla olevalla työtasolla iskurityöläiset voivat näprätä jännitteistäkin ajojohtoa täysin turvallisesti,koska se on eristimien päällä,ei maata,ei sähkötälliä!!!Kaiteet voisi kyllä olla.
kuva 17.05. 14:16 Mikko Herpman  
  Rautateiden ylpeys, upein, nopein (melkein)! S220!
kuva 17.05. 14:01 Tommi K Hakala  
  Muistaakseni tälläinen "mökkikylä" piti siirtää Äänekosken tehdastyömaalta Uuteenkaupunkiin, autotehtaan työntekijöiden asuntopulaa avittamaan. Tapahtuikohan niin?
kuva 17.05. 13:57 Tuukka Ryyppö  
  Fiksumpaa olisi toki pistää kuntoon rata Lahdesta Mikkeliin. Sama hyöty pienemmin kuluin kuin parantamalla (eli käytännössä uudisrakentamalla) Mikkeli-Kouvola-Porvoo-Helsinki.
kuva 17.05. 13:30 Tuukka Ryyppö  
  Äärettömästi.
kuva 17.05. 12:56 Kurt Ristniemi  
  Minulla ei olekaan noita vuosien 1887 ja 1897 suuria taulukoita. On vain vuosien 1885 ja 1906 taulukot.

- Vuoden 1885 taulukossa on vain yksi Gl-vaunu. Siitä kerrotaan muunnosvuosi. Littera on listauksen ajankohdan mukaisesti Gl. Muunnetusta vaunusta kerrotaan vain sen olleen avoin tavaravaunu. Litteraa sille ei mainita.

- Vuoden 1906 taulukossa ei kerrota litteramuutosten ajankohtia, vaan - kuten edellä totesin - mitä numeroita tietyllä vaunulla ja/tai vaunulla josta se on muunnettu, on tiettyinä ajanjaksoina ollut. Vaunun littera on taulukossa taulukon ajankohdan mukaisena. Se ei erittele muunnettujen vaunujen entisiä litteroita, vain numerot.
Niinpä se ei esim. kerro:
"Vuonna 1887 osa Ha-vaunuista muutettiin Gl-sarjan vaunuiksi seuraavasti: Ha 411-435, 466-470 -> Gl 3971, 4052-4080." (= 30 vaunua).
Se kertoo ainoastaan, että vuoden 1906 30 Gt(Gl)-vaunulla (tai vaunuilla, joista ne oli muunnettu) on vuoden 1887 mukaisessa numeroinnissa - ei vuonna 1887 - ollut numerot Gl 3971, 4052-4080 (30 kpl).

Esim. vuonna 1889 Gl-vaunuja oli kuitenkin vain yksi kappale. Kaikki nuo muut vuoden 1887 29 vaunua olivat Ha-vaunuja vielä vuosien ajan.

Gl-vaunuja oli 30 kpl vasta vuonna 1897 (varmuudella 1898). Vuonna 1886 vaunuja oli 20, ja vuonna 1885 10. Sitä ennen 1, maks 2.
kuva 17.05. 12:36 Niko Padatsu  
  Ettei vaan olisi jäänyt Kontiomäelle, jossa siirrolla oli puolentoista tunnin pysähdys.
kuva 17.05. 12:10 Petri Sallinen  
  Ei vaan, tiedot on poimittu vuosien 1885, 1887 ja 1897 taulukoista. Nämä ovat itsenäisiä julkaisuita — samantapaisia kuin vuoden 1906 julkaisu. Vuoden 1885 julkaisu tosin käsittelee kaluston vielä rataosakohtaisesti, mikä on sinänsä mielenkiintoista.

Taulukko kertoo kyllä litteramuutoksen, mutta ei litteramuutoksen todellista ajankohtaa — siis vain taulukkoon kirjaamisen vuoden tai mistä vuodesta alkaen vaunu oli litteroitu kyseisellä tavalla, kuten tuossa totesitkin. Litteran todellista muutosvuotta varten tarvittaisiin muita dokumentteja (esim. määräyksiä) tai tarkempia taulukoita. Taulukoita on käsittääkseni laadittu vuoden välein, mutta ne pitäisi käydä kaivamassa Kansallisarkistosta.

Jos vaikka katsoo vuoden 1887 taulukosta Gl-vaunun numerosarjan 4052-4080, niin sama taulukko kertoo, että vaunun numero vuonna 1885 oli 411-435 ja 466-470. Kun sitten katsoo vuoden 1885 taulukosta, mihin litteraan numerosarjat 411-435 ja 466-470 kuuluivat, niin pääsee kiinni siihen, että kyseisen numerosarjan littera vuonna 1885 oli Ha.
kuva 17.05. 11:44 Kurt Ristniemi  
  Nuo vuoden 1887 ja 1897 tiedot on varmaankin poimittu vuoden 1906 taulusta N:o 5 sivulta 29?

Se taulu ei kerro litteramuutoksista, vaan sen, millä numeroilla (litterasta piittaamatta) vuonna 1906 olemassa olleet vaunut olivat vuosien 1860, 1887, 1897 ja 1901 numerointien mukaan. Ei välttämättä noina vuosina, vaan niistä alkaen, ennen seuraavaa uudelleennumerointia.

Vuoden 1887 numerot siis kertovat vain, että vuonna 1906 olemassa olleet Gt(Gl)-vaunut (tai vaunut, joista ne oli muunnettu) olivat vuoden 1887 numeroinnissa numeroiltaan 3971, 4052-4080. Esim. vuonna 1889 Gl-vaunuja oli vain yksi kappale. Muut 29 30:stä vuoden 1906 Gt(Gl)-vaunusta olivat tuolloin vielä Ha-vaunuja.

Kaikkinensa v. 1906 taulu N:o 5 kertoo vain, että vuoden 1906 lopussa oli 30 Gt(Gl)-vaunua, joilla vaunuilla (tai vaunuilla, joista ne oli muunnettu) aikaisemmissa numeroinneissa oli muita numeroita. Taulu ei kerro litteramuunnoksista eikä rakennemuunnoksista.
kuva 17.05. 10:09 Timo Salo  
  Ainoat asiat jotka mielestäni ovat jäljellä: Ortodoksikirkko ja vaalea puurakennus vasemmalla. Hienoja kuvia nämä vanhat otokset!!!
kuva 17.05. 09:11 Jimi Lappalainen  
  Mutta missäs se Otanmäessä käynyt Deeveri sitten on?
kuva 16.05. 23:45 Mikko Herpman  
  Paljonkohan olisi nopeutuminen.. Jos Savonrata Mikkelistä Kouvolaan parannettaisiin niin, että Pendo voisi lasketella Sn200 koko välin.
Nykyisellään taitaa ajaa välin noin 1:03, eli keskinopeus noin 124km/h. Jos keskinopeuden saisi vaikkapa noin 170km/h, lyhenisi matka-aika noin 15min... Minkä verran vaatisi pelimerkkejä tuollainen parannus..?
kuva 16.05. 23:07 Mikko Ketolainen  
  Sama vaunu laatikoineen oli Rautpohjan raiteella lauantaina. Yritin ottaa kuvan, mutta tarpeeksi lähelle ei päässyt.
kuva 16.05. 22:25 Jukka Viitala  
  Tapsan kommenttiin 1974 vimpasta junasta voin todeta, että sen paluukuormana Kouvolaan matkusti Järjestelymestari Viitalan perhe ja konduktööri, meillä 8 ja 5-vuotiailla kakaroilla oli kerrankin temmellyskenttänä kokonainen juna ilman paheksuvia mummoja... päästiin sitten ihan perille saakka, mahtoi siinä olla kuolevaisilla ihmettelemistä, että mitä porukkaa oltiin, kun kokonainen juna kävi pudottamassa meidät ja peruutti heti pois.
kuva 16.05. 21:01 Petri P. Pentikäinen  
  l6/5/2ol9 on tiedotusvälineiden kautta ilmennyt, että kuvan kiireisyyttä huokuva joukko saattaa tulevaisuudessa päästä Itäradan junien kyytiin.
kuva 16.05. 20:15 Jorma Toivonen  
  Postimuseon Pe-vaunun 1:76-mallissa vaakalaudoitus on vain toisella sivulla ja toisessa päädyssä. Toiset seinät ovat pystylaudoituksella. Näin malli valitettavasti tukee saman vaunun kummankinlaista laudoitusta.
SKS
kuva 16.05. 20:03 Petri Sallinen  
  Keräsin kaikki Ha/Gl-vaunuja ennen vuotta 1911 koskevat tietoni tähän koosteeseen. Siihen en osaa ottaa kantaa, mikä vaunun alkuperäinen littera oli. Pitänee vielä laatia toinen kooste, johon kootaan kaikki tässä ketjussa julkaistut hajatiedot.

Vaunuluettelo 1885, taulukko 19 Helsinki-Hämeenlinna-rata, "Öppna godsv. höga"
Ha-litteralla esiintyneiden vaunujen numerot olivat tuolloin: 411-422, 424-435, 466-470, 761, 762, 771, 774, 775, 779, 780, 799.

Vuonna 1887 osa Ha-vaunuista muutettiin Gl-sarjan vaunuiksi seuraavasti:
Ha 411-435, 466-470 -> Gl 3971, 4052-4080.
Samalla Ha-vaunut numeroitiin uudestaan. Uudet numerot olivat 4081-4091, 4092-4101.

Vuonna 1897 molemmat sarjat numeroitiin taas uudestaan seuraavasti:
Gl-vaunujen uudet numerot olivat 9701-9730

Ha-vaunujen uudet numerot olivat 40081-40091, 40092-40101

Suurta litterointimuutosta käsittelevä kiertokirje vuodelta 1896 on listannut Gl- ja Ha-sarjat erillisinä. Litteroita ei ole määrätty muutettaviksi. Tuolloin numerosarjat ilmoitettiin seuraavasti:
Gl 9701-9800
Ha 40001-47200 (tosin samaan numeroryhmään on sijoitettu myös Hb- ja HL-vaunut)

Vuoden 1911 vaunukuvastossa vaunut on kirjattu seuraavasti:
Ha-sarja 40081, 40082-40088 ja 40090
Gl -> Gt 312201-31230 (suluissa vanhat numerot 9701-9730)

Erinomainen lakanakokoinen Gl-muutospiirustus on päivätty huhtikuussa 1894 (selvittää mm. katteen kääntömekanismin toimintaperiaatteen). Siinä on seuraava teksti "Förandring AF öppnä höga godswagnar nris 4052-4060 till kalk-wagnar skala 1:10 Helsingfors". Litteraa ei ole mainittu.

Varsinaisia käskykirjeitä tai määräyksiä en ole löytänyt muutoksista. Numerointi- ja litterointimuutokset ovat kuitenkin havaittavissa vaunuluetteloista.

Vuoden 1911 jälkeen Ha-littera on ilmisesti kadonnut. En tiedä milloin. Vuonna 1926 Gl-vaunuja oli kuitenkin 26 kpl numerosarjassa 31201-31300 ja vuonna 1928 kaksi vähemmän. Vuonna 1929 enää 13 kpl. Vuoteen 1932 tultaessa lukumäärä oli 12 kpl. Seuraava vuonna vaunut olivat jo kadonneet.

1926 vuodesta alkavassa luettelointisarjasa Ha-vaunuja ei ole. Tämä voi tarkoittaa sitä, että tässä vaiheessa kaikki Ha-vaunut oli jo muutettu Gl-vaunuiksi (tai poistetu käytöstä), koska Gl-vaunujen lukumäärä on samalla kasvanut.
kuva 16.05. 13:20 Kari Suominen  
  1970-luvun puolivälissä näitä Ggig-jäähdytysvaunuja rakennettiin kymmenen lisää Gg-vaunuista muuttamalla, jolloin niiden littera muutettiin Ig:ksi. Samalla myös jo aiemmin rakennettujen Ggig-vaunujen sarjamerkintä muutettiin Ig:ksi.

Uusia lämmin- ja kylmävaunuja ei sittemmin ole rakennettu. Sekä Ig:t että Igb:t poistuivat kaupallisesta liikenteestä jo 1980-luvun puolivälissä säädettyä lämpötilaa vaativien kuljetusten siirryttyä enenevässä määrin kumipyörille.
kuva 16.05. 11:58 Mikko Herpman  
  Eiköhän hydraulitunkeilla ja sopivilla nostopaloilla onnistune nosto niin ylös, että aputelit saadaan työnnettyä alle.
kuva 16.05. 11:25 Kurt Ristniemi  
  Työn pikku-uutinen 11.7.1912 senaatin pikatavararakennuksen rakentamista varten myöntämästä rahoituksesta koskee kuvassa taustalla näkyvää Helsingin uuden aseman länsi- eli pikatavarasiipeä.

Siipi rakennettiin yhtä aikaa varsinaisen asemarakennuksen kanssa. Asemarakennuksen työt alkoivat jo vuonna 1912, mutta rakennus - ja pikatavarasiipi - valmistui vasta vuonna 1919 sodan viivästyttämänä.

Ennen uuden länsi- eli pikatavarasiiven valmistumista pikatavaratoimisto oli Läntisellä Teatterikujalla. Tieto löytyy vaikkapa Helsingin osoitekalentereista.
Vltavassa, Helsingin entisessä uudessa veturitallissa toimi aikanaan kiitotavaratoimisto, ei pikatavaratoimisto.


Muuten: Postimuseon postivaunun pienoismalli ei valitettavasti ole H0-mittakaavassa (1:87), vaan mittakaavassa 1:76.
kuva 16.05. 11:25 Roope Prusila  
  En nyt ainakaan muista, että olisin kiinnittänyt huomiota siihen, että olisi näyttänyt eri väriseltä. Kyllähän mm valaistus vaikuttaa siihen miltä värit näyttää.
kuva 16.05. 11:03 Kari Haapakangas  
  Kauanko kestää, ennen kuin joku rakennuttaja jalostaa tästä vuokra-asuntoversion? Ei ne uusimmat "kanakoppimallit" tilojensa puolesta juuri näistä poikkea...
kuva 16.05. 11:01 Kari Haapakangas  
  Kehitys kehittyy, ja nykyisellään ratapihat tuppaavat kapenemaan, poislukien vilkkaimmat asemat tietenkin.
kuva 16.05. 09:57 Kurt Ristniemi  
  Pakastevaunuhan tämä. Myöhemmältä litteraltaan Ig.
kuva 16.05. 09:55 Erkki Nuutio  
  Tuohon pikatavaratoimistoon viittasi Työ 11.7.1912 kertomalla Senaatin hyväksyneen sen piirustukset ja kustannusarvion 280.000 mk ja sallimalla rakentamisen aloituksen heti. Rakennus siis valmistui vuonna 1913. En löytänyt parempaa kuvaa siitä.
Mitä taas tulee vaunuun 10051, todettakoon että Postimuseon HO-pienoismalli oli vaunusta 10054, ja ainakin pienoismallissa on vaakalaudoitus, kuten kuvan vaunussa.
kuva 16.05. 09:44 Tuomo Kärkkäinen  
  ^OT. Terassoida-verbi löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, mutta patioida-verbi on ilmeisesti sen verran uudissana, ettei sitä siellä vielä ole.
kuva 16.05. 09:30 Erkki Nuutio  
  Oliko tämä VR:n viimeinen yritys maidonkuljetuskisassa? Montako näitä tehtiin?
kuva 16.05. 07:33 Kurt Ristniemi  
  Noissa aiemmissa kommenteissa ja joissakin viimeaikaisissa kirjoituksissakin esitetään, että vaunutyyppi alunperin litteroitiin Gt-sarjaan. Siinä lienee kyse väärinkäsityksestä, joka kaiketi johtuu lähdeaineiston puuttumisesta?

Tuo oma litterahistoriani perustuu vaunuluetteloiden läpikäyntiin. On tosin todettava, että vaunuluettelot saattavat olla epäluotettavia. Niissä on usein niputettu eri litteroita yhteen, ja joskus tuntuu siltä, että litteramuutoksia ei niissä ole kovinkaan nopeasti otettu huomioon.

Tosin tämän Gl:n osalta vaunuluetteloissa kummallista on tuo edellisessä kommentissani mainittu hyppäys Gl:stä Gt:hen muutaman vuoden ajaksi.

Oikeammat tiedot (tosin nekin vain aikomuksista) saisi kiertokirjeistä tai Koneosaston kirjeistä tai jopa vaunukorteista (joissa niissäkin lie virheitä). Onko Gl:stä tietoa selllaisista?

Gl:n syntyhistoriasta on myös epätietoisuutta. Vaunumalli muunnettiin korkealaitaisesta Ha-avovaunusta, mutta muunnokset tehtiin (ainakin osa niistä - pitää tsekata) jo Ha-vaunun varhaisemman litteran aikana: G:b / G.b.

Muuten: kaikkien aikojen ensimmäinen Gl-vaunu vuodelta 1880 on vaunuluettelossa litteralla G.b.
Ja vuoden 1916 käsikirjan mukaan vaunu merkittiin raportteihin litteralla Gt, vaikka sen todellinen littera olikin Gl.

Mutta: Onko siis olemassa määräyksiä tms. Gl-vaunujen muuntamisesta tai litteroinnista.