Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.03. 17:51 Esa J. Rintamäki  
  Hauskaa! Bubikopfkin päässyt kuvaan.
kuva 28.03. 17:38 Esa J. Rintamäki  
  Dachau perustettiin heti natsiajan alussa 1933. Natseilla kun oli selvä viholliskuva: riippumattomat sanomalehtimiehet, liberaalit, homot, sosialidemokraatit, papit, kommunistit, juutalaiset, kehitysvammaiset, mielisairaat, ei-arjalaiset, jehovantodistajat, romanit ja kaikki muutkin, jotka olivat eri mieltä...
kuva 28.03. 17:34 Esa J. Rintamäki  
  Funktionalismin yksi tuntomerkki on se, kun ikkunat on järjestetty nauhamaiseksi ryhmäksi.
kuva 28.03. 17:32 Esa J. Rintamäki  
  Tehty ilmeisesti siten että polttopillillä leikattu veturi turhana ympäriltä pois.
kuva 28.03. 17:26 Esa J. Rintamäki  
  Asematalo on vuodelta 1886, sillä alkuperäinen (samanlainen kuin Keuru ja Tervajoki) paloi. Tämä rakennettiin säilyneelle kivijalalle. Laajennettu sittemmin useita kertoja.
kuva 28.03. 17:08 Petri Sallinen  
  Määrittele "tavallinen kansa" — joka tässä tapauksessa tarkoittanee eläkeikää lähestyvää tai jo eläkeiän saavuttanutta porukkaa. Nuorempi sukupolvi ei moisista ilmiöistä ole edes kuulllut (ellei satu olemaan rautatieharrastaja).
kuva 28.03. 17:06 Esa J. Rintamäki  
  Scania V8:sta yksi muisto. Tuli kerran Tampereelta Karhulaan Onni Vilkkaan pikavuorolla ja auto oli kasikutter, jossa oli takatuupparina Scania 145 V8. Matka meni niin kuin meni, ei mitään erityisempää tapahtunut. Otsolan suoralla, moottoritien alkaessa kuljettaja nosti jalkansa kaasupolkimelta ja länttäsi sitten kaasun pohjaan. Näin, kun nopeusmittarin neula silmänräpäyksessä kiipesi 80:sta 130:een (istuin edessä, kuljettajan takana). Kysyin kuljettajalta: Paljonko hevosia? Vastaus: 280! - Onko ahdettu? - Ei. Paria sekuntia myöhemmin kiipesimme Karhulan ramppia ylös kohti linja-autoasemaa, jossa kiittelin kyydistä ja jäin pois. Muistini mukaan oli kesä 1981, auto oli Vilkkaan 98, RCO-178, eli suht nuori.
kuva 28.03. 16:41 Esa J. Rintamäki  
  Kelpaa siinä keppana-jugendin odotella junaa...
kuva 28.03. 16:39 Esa J. Rintamäki  
  Paljonko lyödään vetoa? Siitä että tavallinen kansa yhdistää Hurut, Pekat ja lätät VR:ään.
kuva 28.03. 16:19 Esa J. Rintamäki  
  Kellon alla olevan lippuluukun kohdalla oli alunperin ovi, josta pääsi asemapäällikön asuintiloihin. 1970-luvulla lippuluukku oli vanhempaa mallia, tietenkin (!). Vasemmalla taasen oli luukku jossa palveltiin tavaraliikenteen asioissa. 1970-luvulla mainitun luukun takana palveli virka-aikana rouva A. Yliaho. Vilppulan suorittajat hoitivat myös lipunmyynnin. Mainittakoon että vuonna 1907 valmistui suunnilleen asematalon kohdalle radan länsipuolelle asemapäällikön asuintalo. Se oli harvinaista kyllä pulpettikattoinen. Viimeinen ap joka ko. taloa käytti asuntonaan oli V. Kajama, joka jäi eläkkeelle muistaakseni 1978. Talon oltua jonkin aikaa asumattomana se purettiin muistini mukaan 1970-1980-lukujen vaihteen tienoilla. Seuraavalla ap:lla (E. Yliaho) oli omakotitalo Vilppulassa, joten hän ei varsinaista ap:n taloa tarvinnut. Jaa-a, lukuisat matkani olen aloittanut täältä, aina vuoteen 1981, jolloin muutin pois Mäntästä. Huomatkaa kattokoriste koukkuineen. Luultavasti koukkuun oli ripustettuna öljylamppu, kun Filppula otettiin käyttöön 1883. Alunperin Vilppulan lennätinhuuto oli Fp, vuodesta 1897 alkaen Wp. Vuonna 1965 VR luopui tuplaveen käytöstä. Uudeksi lhuudoksi tuli Vlp, sillä,Vp tarkoitti varastopiiriä. Muutos näkyi muuallakin, Viialassa (Wa -> Via) ja Kouvolassa (Kw->Kv), joitakin mainitakseni.
kuva 28.03. 15:06 Markku Kari  
  Palokunnan menetelmissä letkut kuuluu vetää rautatiekiskojen ali. Ehkä tästä on jo "ajat muuttuneet".
kuva 28.03. 14:59 Rainer Silfverberg  
  Toi on ihan totta. Entisellä "vuokra-alueella" Jeppaksen ja Päivölän välillä jossa kiskot oli naulattu limittäin, junat köröttelivät n 50 km/h. Porkkanat olivat pahimmat keikkumaan, vanha puuvaunu kulki siisteimmin.

Pääradalla pitkillä Lapin yöjunilla joita tavallisesti veti Dr12, oli niin löysä aikataulu että ei ollut väliksi vaikka kiihtyvyys oli hitaanpuoleista. Kun juna lähti Helsingistä saattoi kävellä sen vieressä ihan laiturin päähän asti ennenkuin se alkoi "jättää".
kuva 28.03. 14:17 Eljas Pölhö  
  Vanhan Turun radan vertaaminen päärataan on siinä mielessä epäoikeudenmukaista, että se oli niin mutkainen, että eroja ei juuri syntynyt Dm4, Hr11, Hr12 tai Dm9 junien välille. Poikkeustapauksissa myös Karjaalla junaan vaihdettu Vv15 tai Tr1 pysyi myös kohtuullisen hyvin aikataulussa.

Hr11 aikaan Kkn-Karjaa välillä oli 9 erillistä yht. 23,1 km nopeusrajoitusta 75-90 km/h.
Karjaa-Salo välillä oli 14 erillistä yht. 11,6 km nopeusrajoitusta 55-90 km/h.
Salo-Paimio välillä oli 5 erillistä yht 2,1 km nopeusrajoitusta 80-95 km/h.
Eli aina kun juna alkoi päästä vauhtiin, oli edessä uusi hiljennys.
kuva 28.03. 12:28 Petri Nummijoki  
  Itse asiassa Sr12-vetoisen 11-vaunuisen pikajunan ja Hr12-vetoisen 16-vaunuisen pikajunan tehon ja painon välinen suhde olisi jokseenkin tasan sama, jos lasketaan moottoritehojen mukaan eli Sr12 1360 hv ja Hr12 1900 hv. Kirjoitin Hr12-vetoisella junalla on "hieman parempi tehon ja painon välinen suhde" siitä syystä, että arvioin Hr12-veturin tuottavan vetopyörille keskimäärin 1550 hv eli voimansiirron hyötysuhde olisi noin 81,5 % ja Sr12-veturin 1000 hv eli voimansiirron hyötysuhde noin 73,5 %. Tällä tavalla laskettuna Hr12-vetoinen juna pääsisi noin 10 % parempaan tehon ja painon väliseen suhteeseen mutta vain 100 km/h nopeuteen asti, koska vertailussa olevaa junaa veti hitaamman välityksen Hr12, jolla vetopyörille tuleva teho lähtee laskuun, kun 100 km/h raja ylitetään. Sr12-veturin hydraulisen voimansiirron tehohukkaa oli siis jo huomioitu, vaikka en sitä kirjoittanut näkyviin.
kuva 28.03. 12:03 Juhana Nordlund  
  En ole täysin vakuuttunut, selviääkö pelkistä numeroista (esim. teho/paino-suhde tai kitkapaino) kaikki mahdollinen tieto sen suhteen, miten jollakin veturityypillä on mahdollista pysyä aikataulussa jollain tarkastellulla junapainolla. Eräät voimansiirtoon liittyvät asiat voivat tuoda oman lisänsä soppaan. On tiedossa, että Sr12:n (eli Deeverin) täyshydraulinen vaihteisto luistaa todella paljon tietyissä tilanteissa ja kiihdytys on kuin kuminauhalla venyttämistä. Usein on todettu, että kaksi Deeveriä ei yllä läheskään samaan kuin Hr13 / Dr13, vaikka moottoritehoa on jokseenkin saman verran. Näin siitäkin huolimatta, että tupla-Dv:ssä on sentään kahdeksan vetävää akselia vs. Alsthomin kuusi.

Millaisetkohan välitykset Hr11:ssä oli suhteessa Sr12:een? Minulla ei ole tietoa, olen vain olettanut, että ne (Hr11:n voimansiirtoratkaisut) olisivat olleet optimoidut kevyehkölle max 120 km/h kulkevalle matkustajajunalle. Muunlaisessa käytössä meno on voinut olla vaisua. Onko kukaan verrannut Hr11:n vetovoimakäyrää Sr12:n vastaavaan? Minä en muista Lentävän Suden moista käyrää nähneeni milloinkaan.
kuva 28.03. 10:46 Petri Nummijoki  
  Olen toisaalta sitä mieltä, että vireessä olevalla Sr12-veturilla olisi pitänyt olla mahdollista ajaa 11-vaunuisen pikajunan kanssa Helsingistä Tampereelle ainakin suurin piirtein aikataulun mukaan, jos ratatyöt tai muut vastaavat hidastukset eivät olennaisesti häiritse junan kulkua. Kuvan http://www.vaunut.org/kuva/79223 yhteydessä oli esimerkki Hr12-veturin 2209 vetämästä 16-vaunuisesta junasta P67 päivältä 10.1.1970 ja juna jäi Riihimäen ja Tampereen välillä alle 1 min aikataulustaan, vaikka Kuurilassa oli hiljennyksen vuoksi sn 5 km/h. Tästä voitanee tulkita, että mainitulla Hr12-vetoisella junalla oli ainakin 5 min pelivaraa aikataulun kanssa Riihimäen ja Tampereen välillä. Hr12-vetoisella 16-vaunuisella pikajunalla on vain hieman parempi tehon ja painon välinen suhde, kuin Sr12-vetoisella 11-vaunuisella junalla ja P43:n aikataulu vain muutaman minuutin nopeampi. Siten P43:n 20 min lisämyöhästymiselle Riihimäen ja Tampereen välillä pitäisi olla junapainon lisäksi vielä joku muukin syy kuten laiska veturi, ratatyöt, edellä kulkeva hitaampi juna tai pysähdysaikojen roima ylittyminen.
kuva 28.03. 08:09 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni kyseessä oli juurikin sama päivä.
kuva 28.03. 07:59 Petri Nummijoki  
  P43 ajoi aikataulun mukaan Helsingistä Tampereelle lähes puoli tuntia nopeammin, mitä Hr11-vedolla kesti Helsingistä Turkuun. Vaikka juna olisi myöhästynyt 28 min niin silti ajoaika menisi suunnilleen tasoihin. Onhan Rantarata mäkisempi ja mutkaisempi ja matka Helsingistä Turkuun vanhaa Rantarataa 200 km, kun Helsingistä Tampereelle on 187 km mutta mainittu P43 on myös painanut noin 500 t (ilman veturia) ellei enemmänkin, mikäli kaikki matkustajat eivät mahtuneet edes istumaan. Hr11-vetureita on vanhojen kuvien perusteella käytetty Rantaradalla jo 350 tonnin junissa kaksinvedossa tai parina Dm4:n kanssa, joten mainitun P43:n junapaino on ollut hyvinkin 50 % yli Hr11-veturilla edes ruuhkaliikenteessä käytetyn. Sen vuoksi suhtaudun epäillen siihen, että Hr11 olisi pärjännyt ainakaan paremmin. Ehkä tasapeli voisi olla vajaatehoisen Sr12-veturin kanssa.
kuva 28.03. 00:19 Jorma Toivonen  
  Siinähän on valaistua tunnelia lähes loputtomiin... hieno oivallus.
kuva 28.03. 00:16 Jorma Toivonen  
  Aikoinaan tuli kuunneltua "vanhojen partojen" jutusteluita. 1960-/-70-luvun pikajunille yhdelle Sr12:lle max. vaunumäärä oli 7kpl (= 28aks.), jolla mukavasti pysyi aikataulussa. Tuo 11 vaunua (44 aks) tuntuu melkoiselta teräkunnossakin oleelle yksilölle, ehkä irroitettavissa ei ollut toista veturia lisäksi vetotehtävään. Tokihan MGO:kin osaa lykätä mustaa kiehkuraa pakoputkestaan täysillä työtään tehdessään - tuskin matkalla ei montaa kertaa siirrytty pois B-portaalta.

Odotellaan asiantuntijoiden vastaväitteitä kellotuksillaan...
kuva 27.03. 23:34 Ari Elenius  
  Turkuun ei voitu hankkia yhtä leveitä telivaunuja kuin Helsinkiin, kun Turussa ei kohtaavien raiteitten väliä koskaan levennetty.
kuva 27.03. 22:56 Reino Kalliomäki  
  Tolpasta.
kuva 27.03. 22:49 Tommi K Hakala  
  Ilmiselvä PV Suzuki.
kuva 27.03. 22:36 Reino Kalliomäki  
  Olisiko Hr11 pärjännyt yhtä hyvin kuin ilmeisesti jotenkin kesäterässä oleva Sr12?
18.05.1971 P43:sta veti yksinäinen Sr12-2734. Junan muodosti 7 teräs-, ja 4 puuvaunua . Oli tupaten täyttä. Riihimäelle saavuttiin 8 min. myöhässä. Suurin nopeus oli 90 km/h. Veturi savutti kuin höyrykone. Hämeenlinnassa oltiin 15, ja Toijalassa 24 min. myöhässä. Sanottiin vetureista olevan pulaa Helatorstain menoliikenteen takia. Nopeus oli Kuljun kohdalla noin 50 km/h, ja Tampereelle tultiin 28 min. myöhässä. Vaikka Lielahdessa oli ratatöitä päästiin Nokialle vain varttituntia vaille aikataulun. Tampereen 10 minuutin pysähdys oli kutistettu vain 1,5 minuuttiin.
kuva 27.03. 21:57 Teemu Sirkiä  
  Minulla on hämärä muistikuva, että jossain painetussa lähteessä olisi lista joko Lpm 2 tai Lpm 3 -merkeistä jollain ajanhetkellä. Pitää katsoa ja penkoa arkistoja, olisiko kyseessä esim. vuoden 1969 Jt:n perusteluosa tms.
kuva 27.03. 21:54 Esa J. Rintamäki  
  From Rivermouth to Spankhill...
kuva 27.03. 21:44 Esa J. Rintamäki  
  Meneeköhän ohra kaljatehtaalle?
kuva 27.03. 21:40 Lauri Kivijärvi  
  Tämä on tiettävästi vanhin kuva (sarjan toisen kuvan ohella), jossa esiintyy Obrk-vaunu. Osaisiko joku kuvaan liittyen kertoa, minä vuonna ensimmäinen Obrk-vaunu valmistui liikenteeseen? Kuvanottovuonna 1989, vaiko jo aikaisemmin?

Ensimmäisen Obrk:n tarkkaa valmistumisvuotta tarvittaisiin vaunusarjaa käsittelevään lyhyeen historiikkiin.
kuva 27.03. 21:31 Jorma Rauhala  
  1940-luvulla oli ajossa myös kaksiakselisista vaunuista muodostettuja junia, mv+pv+pv. Sekin oli huomattavan pitkä.
kuva 27.03. 21:15 Santeri Kivioja  
  Eipä enää nykyään ole riideltävää siitä, että saako tuolla radalla ajaa moottorikelkalla vai ei. Rataosuus kun kerran on virallisesti suljettu ja liikennepaikat lakkautettu jo lähemmäs kuusi vuotta sitten niin se takaa sen, että kelkkailijoiden ei tarvitse enää noudattaa käytössä olevan rataosuuden kaltaisia sääntöjä.
kuva 27.03. 21:12 Oskari Kvist  
  Mikähän tämän oikeanpuoleisten kylttien merkitys on. Onko tuossa niin lähellä sähköratarakenteet vai..
kuva 27.03. 21:11 Jari Välimaa  
  Tampereelle tulevat ratikat ovat vain 37 metriä pitkiä.
kuva 27.03. 20:56 Esa J. Rintamäki  
  Onko ruo mopo Suzuki PV vaiko Helkama Vaisu?
kuva 27.03. 20:26 Juhani Pirttilahti  
  Suomi saadaan nousuun, kun työllistetään nuoria kaapelinnäyttäjiksi.
kuva 27.03. 20:22 Ari-Pekka Lanne  
  Toiset tykkää tolpista ja avolinjoista, toiset eivät. Ymmärrän hyvin, että monien (useimpien) mielestä sähkölinja saa maiseman näyttämään ripustetulta. Itse tosin lukeudun ensin mainittuun marginaaliin, joka näkee PAS-linjan jälkeisen viljelysvaltaisen tienoon riisuttuna ja autiona.

Mielestäni parhaita olivat maan- ja rautateiden varsia viime vuosisadalla reunustaneet puhelin- ja telex-avolinjat. Nyt niistä on tähteellä enää rippeitä. Nyt aivan lähiaikoina maakaapelointi on kaatanut uskomattoman ripeässä tahdissa 20 kV:n avolinjoja hyvin laajalti maakunnissamme. Joka haluaa rikastua maisemakuvillaan 40 vuoden päästä, lähtee kiireellä metsästämään T-orsia, taso-orsia ja kakkosnelosorsia sekä tolpan nokassa killuvia sähkömuuntajia.

Vastaisuudessa 20 kV:n voimalinjaan kohdistuva vahinko ei tapahdu nosturinkuljettajalle vaan kaivinkoneenkuljettajalle. Maahan kätkettynä voimalinja on suojassa kaatuvilta puilta, jos kohta monin paikoin avolinja on helpompi korjattava, ja vika on helppo löytää, jos linja menee tuntemattomasta syystä pimeäksi. Kuitenkin 110/400 kV:n runkolinjat, sähköratojen ajojohtopylväät ja katuvalopylväät ovat luullakseni keskuudessamme vielä pitkään. Näissäkin on nostalgiankaipuisten harmiksi, mutta ympäristön eduksi siirrytty pitkälti kreosoottikyllästeisistä puupylväistä metallisiin. Itse olen senkin seikan kanssa muuten suhtkoht sujut, joskin talvipakkasilla kieleni tuppaa jäämään kiinni metallisiin pylväisiin.
kuva 27.03. 20:12 Juhana Nordlund  
  Kuva http://vaunut.org/kuva/105379 on otettu aivan noina päivinä. Ehkä jopa samana.
kuva 27.03. 20:08 Juhana Nordlund  
  Helsingissä kahdesta raitiotiemoottorivaunusta kootut "junat" liikennöivät sangen lyhyen aikaa, 1956 - 58. Kyseessä olivat vuosina 1955 - 56 valmistuneet VTS-telivaunut. Sitä ennen ja sen jälkeen on tietenkin ajettu aina vuoteen 1983 saakka moottorivaunu + perävaunu -yhdistelmillä. 1950-luvun "telijunat" vastasivat pituutensa puolesta aika laillakin nykyisiä Articeja (HKL 401 - 440).
kuva 27.03. 20:08 Olli Keski-Rahkonen  
  Muistelet oikein: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/h​kl331-/ilik2.jpg . Kuvan VTS-vaunuja voitiin alun perin käyttää moniajossa.
kuva 27.03. 19:25 Jukka Ahtiainen  
  Penkka/maasto oli tulessa aika pitkältä matkalta 1082:n vetämän junan jälkeen. Letkut eivät katkenneet, koska oli pujotettu kiskojen ali toiselle puolelle.
kuva 27.03. 19:23 Juhani Suntioinen  
  Oliko Helsingissä myös aikoinaan "kaksinajoa"?. Sellainen mielikuva on jäänyt maalaisen mieleen.
kuva 27.03. 18:57 Jouni Halinen  
  Mitä tässä sitten oikein tapahtui, maastopalo?, ajoiko juna letkujen yli, poikkesko ne?, näyttää siltä kuin vettä olisi valunut kummallekin puolelle kiskoja. Taitaa olla VPK asialla, sen verran iäkäs on paloauto, Fargo 50/60 luvulta?.
kuva 27.03. 18:41 Jukka Ahtiainen  
  Kyllä. 1082:n vetämän junan lähdettyä Karjaalta, lähdin seuraavalla pikajunalla perään. Kuukausi lisätty tietoihin.
kuva 27.03. 18:06 Pasi Seppälä  
  Hieno nostalgiakuva tutuista väylistä. Maantieltä puuttuivat tuolloin katuvalot eikä kevyenliikenteen väylää ollut. Nopeusrajoitus oli kuitenkin tuolloin 80km/h. Nyt on valot ja pyörätie ja saa päästellä maksimissaan kuuttakymppiä.
Linkin kuva on kuvattu helikopterin takapenkillä istuen, mutta mistäs tämä on kuvattu?
kuva 27.03. 17:49 Joonas Lindholm  
  Kun vuoropari 348/349 tuli kulkuun 12.12.2016 kalustona oli kolme ensimmäistä päivää Sm4, mutta koska Sm4:n käyttöastetta ei saatu riittävän ylös, jouduttiin tämän jälkeen turvautumaan Sm2-kalustoon. Sm4 palasi käyttöön vielä joulukuun viimeiseksi viikoksi, mutta vuodenvaihteessa vuoron aikataulu muutettiin Sm2:lle sopivaksi, minkä jälkeen kalustona on ollut säännöllisesti Sm2.
kuva 27.03. 17:38 Markku Naskali  
  Vielä viime aikoinakin olen havainnut noita liikenteessä, mutta ajetaanko jotaitakin vuoroja ihan säännöllisesti?
kuva 27.03. 17:06 Joonas Lindholm  
  Kuvauspäivässä on varmaan virhe, ei näytä tyypilliseltä sunnuntain kokoonpanolta.
kuva 27.03. 16:58 Hannu Peltola  
  Suklaasta ei niin väliä, mutta berninpaimenkoirat ovat aivan ehdottomia! Meillä Iiris on jo oikein reipas junabongari...
kuva 27.03. 16:53 Juhana Nordlund  
  Raitiojunan matkustajakapasiteettia voi kasvattaa mm. a) rakentamalla mahdollismman pitkiä yksiköitä kuten kuvassa tai b) sijoittamalla yksiköitä multippeliin (esim. kaksi ratikkaa "kaksinajoon"). Kummassakin ratkaisussa on etunsa ja haittansa.

Kun syystä tai toisesta hyvin pitkä yksikkö joutuu jäämään varikolle (vaikkapa nyt kolarikorjaukseen), siinä sitten seisoo huomattavan paljon kapasiteettia. Nykyään toki monet viat voidaan korjata vaihtamalla vikaantunut moduuli ehjään, joten seisonta-aika ei useinkaan jää kovin pitkäksi. Varmasti Budapestissä näitä(kin) juttuja on mietitty hankittaessa pitkiä yksiköitä.
kuva 27.03. 16:44 Heikki Kannosto  
  Pulsassa kuvattiin myös Mattia ja Liisaa... https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautatie_(​televisioelokuva)
kuva 27.03. 16:32 Markus Räsänen  
  Eikös Suomen pisin raitiovaunu tule olemaan Tampereen raitiovaunu, 39m? nykyinen kalustohan (Hki) on "vain" 27 metriä.
kuva 27.03. 15:20 Heikki Kannosto  
  Ruskeasuon vanhassa silmukassa tämä olisi melkein voinut puraista omaa takalistoaan.