Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 15.07. 00:05 Mikko Herpman  
  Erikoisen näköinen tuo kääntöpöydän koppi.. pienempi kuin yleensä. Noin hyväkuntoinen niin kaiketi on uustuotantoa, vai onko ollut tuollainen uudesta asti?
kuva 14.07. 19:24 Reino Kalliomäki  
  Tarina kruunaa kuvan!
kuva 14.07. 14:50 Reino Kalliomäki  
  Jukan hyvän käsialan tunnistaa jo pikkukuvasta!
kuva 13.07. 23:26 Perttu Karttunen  
  Hienoa toimintaa tiekunnalta tämä, arvostan.
kuva 13.07. 23:00 Mika Kärki  
  Oli kiva saada tiekin kuntoon ja vesakot pois sen ympäriltä. Pieniä yksityiskohtia voisi vielä ympäristössä parantaa, mutta tiekunnan toimitsijamiehenä olen tyytyväinen tulokseen. Nyt rautatiesilta on kaikkien nähtävänä ja nautittavana.
kuva 13.07. 19:48 Tuomas Pätäri  
  Upea kuva kurkineen! Junan pituuden ennalta tietäminen on (olisi) usein suuri etu sommittelun kannalta, tässä sitä tietoa on käytetty ansiokkaasti.
kuva 13.07. 15:17 Tuomo Ala-Keturi  
  Kiitoksia. Se on kyllä ihan totta, että monesti nämä upeat, vanhat ja massiiviset koneet näyttävät kuvissa ihan pieniltä. Varsinkin jos ne kuvataan sieltä laiturin puolelta.
kuva 13.07. 10:51 Heikki Piirainen  
  Nyt näkyy kun latasin uudestaan, helle oli varmaan jonkun bitin sulattanut.
kuva 13.07. 10:29 Pave Saarinen  
  Ihan nasta kuva. Olen sitä mieltä, että höyryveturista pitää saada isot pyörät ja liikuntakoneisto esille näkyviin. Usein laituri peittää näkymää ja Ukko on jotenkin lätsähtäneen näköinen. Myöskään edestä pitkällä telellä kuvattu ei ole hyvä kuvakulma, siinä näkyy vain musta möhkäle ja savua.
kuva 13.07. 07:59 Teppo Niemi  
  Esim. Haapamäki kuuluu juuri näihin 'kasteluviskureihin'. Eli sepelivaunut on kasteltu kuormauksen jälkeen pölyn vähentämisen vuoksi. Ja ainakin siinä oli verkostosta tulevaa vettä rajoitettu huomattavasti, jotenka veturien vesitys siitä oli toivottoman hidasta.
Muistaakseni näitä 'kasteluviskureita' oli myös Pieksämäellä (laskumäen luona) ja Toijalassa (talliraiteella). Raiteen tukikerrokseen kertynyt lietemäinen maa kertoi asiasta....
kuva 13.07. 05:28 Roope Prusila  
  Täällä näkyy pikkukuva mustana, kun avaa kuvan kokonaan niin näkyy kuten pitää.
kuva 13.07. 01:03 Heikki Piirainen  
  Huomasin. Ehkäpä asia selviää, kunhan ylläpito herää yöuniltaan. ☺
kuva 13.07. 00:58 Olli Aalto  
  Ei näy kuin mustaa tässä.
kuva 12.07. 20:09 Mikko Herpman  
  Joissain kastelutarkoituksissa, kaiketi on johdettu vettä paikallisesta verkostosta senkin jälkeen kun varsinainen höyryvetureiden vesitystarve oli jo loppunut..

Ei kyllä ole varmaa tietoa missä näin olisi tehty, mutta muistan varmana kuulopuheena että viskurista on kasteltu sora/sepelijunia pölyämisen vähentämiseksi.. Täältähän aikanaan kuljetettiin turvetta, mutta olisiko sen kasteluun ollut tarvetta...
kuva 12.07. 17:00 Esa J. Rintamäki  
  Alavuden vesitornihan on purettu jo ajat sitten.
kuva 12.07. 15:17 Jimi Lappalainen  
  Sininen juna.
kuva 12.07. 14:57 Hannu Lehikoinen  
  Jos ollaan ihan tarkkoja, niin linkitetyn kuvan kommenteissa ei oteta kantaa aukiajettavien vaihteiden käyttöönottoon vaan asetinlaitteisiin. Seinäjoen puoleisen pään vaihde tuli koekäyttöön aukiajettavana ennen Haapamäen puoleisen pään vaihdetta. Silloin asetinlaitteena oli vielä kampiasetinlaite. Vaihdetta ei tietenkään voinut enää kääntää asetinlaitteella tässä vaiheessa. Koekäyttö alkoi jossain vaiheessa vuosien 1994 ja 1998 välillä. Muistaako joku milloin Haapamäen pään vaihde muutettiin aukiajettavaksi? Oliko se vuonna 1998 Mipron protoasetinlaitteen tultua käyttöön?

Pihlajavesi oli miehitetty kohtausten aikana vuoteen 1998 saakka. Vuorot oli yhdistetty Haapamäen asemamiesvuoroihin.
kuva 12.07. 13:20 Erkki Nuutio  
  Rautatiekirjakaupan 75-vuotiskirjassa (1985, 272 s.) "Rautakirjalla on puolensa" (s. 16-17) kerrotaan yhtiön järjestäneen vuonna 1915 kioskikilpailun. Voittaja oli arkkitehti Birger Brunila, jonka kilpailupiirustukseen (kirjassa) kuvan kioski ja lukuisat muut vastaavat perustuvat.
Kioski yleisestikin ja erityisesti tuo päälle heitetty hattu tavoitteli ehkä klassista tyyliä, mutta edusti mielestäni enemmänkin tyylittömyyttä. Sitä ja pelkistymättömyyttä kuvaa myös ikäänkuin jälkiajatuksena syntynyt, jo piirustuksessa näkyvä lippa.

Ensimmäiset Brunila-kioskit pystytettiin noin vuonna 1920. Funktionalistinen, isoilla ikkunoilla ja koko etusivun isolla katoksella varustettu seuraava vakioitu ulkokioskimalli tuli 1937, ensimmäiseksi Hyvinkäälle. Sitä seuraava tuli kai vuonna 1949. Näin sanoo Rautatiekirjakauppa Oy 1910-1970 (1970, 236 s.)
Lehti- ja kirjakauppa rautateillä ja muualla - Rautatiekirjakauppa 1910-1935 (1935, 26 s.) esittää kuvissa erilaiset vanhimmat ulkokioskimallit, mm. oheisen kuvan mallista pelkistyneen kioskin. Pelkistynyt malli (ei hattua, pelkistynyt katos ympäriinsä) mainitaan kuvassa silloista käytäntöä vastaavaksi, liikuteltavaksi kioskiksi.

Asiaa käsittelee myös Anne Mäkisen Kioski - kipari kiska - snagari Helsingin kioskeja 1800- ja 1900-luvuilla (Hgin Kaup.mus., tutkimuksia ja rapotteja 1/2003 sekä Petri kirjoittamassaan Pienoismalli 7/02 s. 40-43 rakennusohjeessa "Aseman lehtikioski 1920-luvun tyyliin". Kioski vastasi lähinnä Rautatiekirjakaupan vuoden 1935 kirjasessa esitettyä.

Sanoisin että oheinen kuva olisi 1920-luvun puolivälin vaiheilta.
kuva 12.07. 12:15 Pekka Hakkarainen  
  Kuvasin Gbln vaunuja kun sattui kohdalle ja on H0-mittakaavassa ajankohtainen aihe itselleni, tekeillä 5 vaunua omalle radalle.
kuva 12.07. 11:50 Kurt Ristniemi  
  Rautatiekirjakaupan kioskissa on ilmeisesti jälkikäteen lisätty lippa asiakkaan suojana? Niinpä liikekilpi onkin pitänyt kiinnittää julkisivun sijasta lipan reunaan. Vai olisikohan kyseessä netistä yleisemmin löytyvän tämäntyyppisen mallin prototyyppi tai esiaste elikäs edeltäjä?

Nimittäin kun netistä kuvia katselee, yleisilmeeltään samankaltaisissa kioskeissa on asiakasrajapinnan yllä oleva räystäs tehty pitemmäksi, niin että se suojaa asiakasta vaikkapa sateelta. Miltään muulta se tuskin sitten suojaakaan. Ks. esim. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/vi​ew/HK19660923_58

Mutta mikä on tuo katon harjan ylle kohoava näyttävä ja koristeellinen huippu? Hormisto, vai muuten vaan koriste? Kamiinan torvihan näkyy nousevan vasemman lappeen läpi. Kuvakokelman kuvassa torvi on oikealla puolella.

Lieneekö missään Rautatiekirjakaupan kioskien historiikkia?
kuva 12.07. 11:26 Mikko Herpman  
  Hieno kuva, hieman erikoisesti nuo viskurit. Lähempihän hoitelee 1 ja 2 raiteet, taaempi 2 ja 3. Eli raiteella 2 on ollut kaksi vedenottopaikkaa, mikseiköhän tuo taaempi ole sijoitettu raiteiden 3 ja 4 väliin. Mahtavatko olla alkuperäisillä paikoillaan?
Vanhassa ratapihakaaviossa näyttäisi olevan vain yksi viskuri.. Joten voisikohan olla että toinen on tuotu jälkeenpäin ja asennettu tuohon, voisiko olla että vaikkapa turvejunan kasteluun, ja/tai soran..
kuva 12.07. 10:37 Teppo Niemi  
  Lapalionlammen penkereen itäpäästä: http://vanhatpainetutkartat.maanmittausl​aitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kart​at/21_Peruskartta_20k/3/3614/361409/3614​09_1970_ei_rajoja.jpg
kuva 12.07. 09:17 Julius Ylitalo  
  Misistä on lähtenyt rata Raajärvelle. Onko siitä mitään merkkejä olemassa?
kuva 12.07. 07:00 Lari Nylund  
  Kuvien perusteella tuo Hv3 savuttaa huomattavasti enemmän...
kuva 11.07. 23:30 Mikko Nyman  
  Olen melko varma, että Pihlajaveden aukiajattevat vaihteet otettiin käyttöön vuonna 1998, sillä Teemun linkittämässä keskustelussa eräs keskisuomalainen ins. (AMK) kertoo asian näin olevan. Myös oma muistini tukee ins. (AMK):n kertomaa, joten Pihlajaveden aukiajettavien vaihteiden käyttöönottovuosiluvuksi leimattakoon näin ysikasi.

Koska muita asioita ei ollut, puheenjohtaja™ ei päättänyt kokousta, sillä puheenjohtajaa™ ei ollut.
kuva 11.07. 23:08 Teemu Sirkiä  
  Kuvan http://vaunut.org/kuva/83985 kommenteissa mainitaan 1998 - 2007 todennäköiseksi aukiajettavien vaihteiden ajanjaksoksi. Siivet olisivat poistuneet loppuvuodesta 1994. Wikipedia taas mainitsee vaihteiden käyttönottovuodeksi 1996.
kuva 11.07. 21:41 Erkki Nuutio  
  Iltalehti 27.3.1913
Lauvantaina [22.3.1913] kello kolmen ajoissa suistui Tampereen ratapihalla korjauksen jälkeen koematkalle Vehmaisiin lähdössä ollut matkustajajunaveturi numero 315 raiteelta murskattuaan, vauhdissa kun oli, väärälle n.k. pistoraiteelle ohjattuna tämän päässä olevan kiintonaisen päätepuskurin:
Syynä suistumiseen oli se, että veturi jo hautausmaalle vievän sillan luoma olevasta vaihteesta oli laskettu väärälle, Vaasan radan raiteen suuntaan ja siitä muutaman metrin päässä kulkevalle santakuopan pistotielle.
Veturi kulki tenderi edellä, eikä veturissa olleet henkilöt huomanneet, että veturi kulki väärällä [raiteella?]. Veturi työntyi noin puolentoista mittaansa radan päästä tasaiselle maalle, kallistuen arveluttavasti. Veturissa olleista henkilöistä ei kukaan loukkaantunut, lämmittäjä ainoastaan sysäyksestä lensi jonkun matkaa lumikinokseen..
Veturin kärsimät vauriot eivät sikäli kuin päältäpäin saattoi nähdä, olleet varsin suuret. Toinen takapuskuri oli kääntynyt aivan vääräksi ja toinen etupyörä luonnollisesta asennostaan niin paljon, ettei se näyttänyt sopivan raiteelle.
Veturin silinterin veivit lienevät myöskin toisella puolella jonkun verran vääntyneet, koskapa olivat irroitettavat ennen veturin raiteelle asettamista.
Kun klo 7 ajoissa oli saatu paikoilleen asetetuksi varakiskot, ryhdyttiin veturia kiskomaan kahdella apuveturilla takaisin raiteelle. Kun tästä ei kuitenkaan tullut mitään, tuotiin avuksi kolmaskin veturi. Yritys ei nytkään onnistunut, vaan oli tenderi irrotettava veturista ja sitten vasta kahdessa osassa saatiin veturi radalle ja vietiin vihdoin klo 10:n aikaan rautatien konepajan luo uudelleen korjattavaksi.

[Vaihde nykyisen Kalevantien tiesillan kohdalla oli käännetty oikein Vaasan radalle, mutta heti Vaasan radan alittavan sillan jälkeen ollut vaihde oli käännetty väärin sorakuopan pistoraiteelle. Pistoraiteen kohta on nykyään tupaten täynnä kerrostaloja. Kirjoituksessa oli virheellinen kohta, jossa mahdollisesti olisi kerrottu jarruttiko veturi ennen törmäystä.
Tiedä sitten pystyttiinkö korjaamaan Tampereen varikolla, vai tarvitsiko viedä Konepajaan.]
kuva 11.07. 21:11 Otto Tuomainen  
  Pitää paikkansa. Kykyä toimia 15 kV 16,7 Hz -järjestelmässä hyödynnetään Itävallan puolelle suuntautuvassa liikenteessä.
Kuvasarja:
Yö Savon radalla
 
11.07. 18:50 Petri P. Pentikäinen  
  Ylistyksen ansaitseva kuvasarja kerrassaan. Myös kontrasti hurmoksellisten yön hetkien ja tylsämielisen kesäpäivänvalon välillä tulee hienosti esiin kuvassa, jossa kiitojuna ohittaa arkisesti Multamäen.
kuva 11.07. 18:20 Joni Lahti  
  Tämä 380 sarjan veturi lienee rakennettu kolmelle erilaiselle virransyöttöjärjestelmälle eli toimii 3 kV DC, 25 kV 50 Hz AC ja 15 kV 16.7 Hz AC linjoilla.
kuva 11.07. 18:12 Jouni Hytönen  
  Pihlajaveden siivet olivat varmasti käytössä vielä elokuun lopussa 1994. Sen myöhäisempiä havaintoja täytyy jo vähän etsiskellä. Muistaakseni kävin aikoinaan kuvaamassa aukiajettavat vaihteet tuoreeltaan.
kuva 11.07. 18:07 Jouni Hytönen  
  Olisiko erikoiskuljetusten estemittaus meneillään.
kuva 11.07. 15:34 Heikki Piirainen  
  Olen aika varma, että laitoin tähän alun perin oikean päivämäärän; kuka tai mikä lie mennyt vaihtamaan? Nyt on kuitenkin korjattu. ☺
kuva 11.07. 14:18 Mikko Herpman  
  Erikoisen näköinen yhdistelmä.. Ensiarvaamalta voisiko olla vaikka pusikoiden mittaamista.. Eli mistä pitäisi raivata ja miten leveästi..
kuva 11.07. 11:29 Jyrki Längman  
  http://vaunut.org/kuvat/?s=286
kuva 11.07. 10:13 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni Pihlajavedellä oli mekaanisesta asetinlaitteesta (kampiasetinlaite) käännettävät pääkulkutien vaihteet. Siitä kertovat siniset kammet kuvassa http://vaunut.org/kuva/20728.
kuva 11.07. 10:05 Jorma Rauhala  
  Pihlajavedellä oli aukiajettavat vaihteet oikeastaan aika lyhyen ajan. Niitä ennen siellä oli junasuoritus ja normaalit toimenpiteet ja paikanpäällä käännettävät vaihteet + mopo/polkupyörä/resiina toiminnan nopeuttamiseksi. Joka ikinen päivä kahden tunnin minimityöpäivä (2 h) tuota legendaarista junakohtausta varten.
kuva 11.07. 07:57 Lauri Kivijärvi  
  Hyvä tiivistelmä Warbonnet-väritysten historiasta. Luin pikaisesti Wikipediasta, että Warbonnet-väritys tuli käyttöön Super Chiefin toisessa versiossa. Värityksen tarkkaa käyttöönottovuotta en kuitenkaan löytänyt.

Warbonnet-väritys on kieltämättä klassikko, jota on mukailtu lasten satu- ja kuvakirjoissakin. Opin aikoinaan juurikin lastenkirjallisuuden kautta yhdistämään punaisen keulan amerikkalaisiin dieselvetureihin. Warbonnet-värityksen näkeminen paikan päällä on ollut tästä johtuen mukava kokemus. Kuvan veturi on tullut nyt useana päivänä vastaan ratapihalla eli paikallinen kone on selvästi kyseessä.
kuva 11.07. 00:08 Marko Anttila  
  Lapponia, tämä on Lapponia...
kuva 10.07. 23:14 Tero Korkeakoski  
  Useammankin vuoden...
kuva 10.07. 23:07 Teemu Sirkiä  
  Pihlajavedellähän oli käytössä ennen sähkövaihteita ne aukiajettavat vaihteet, jotka ohjasivat toisesta suunnasta tulevan junan aina sivulle. Näin kohtaukset saatiin sujumaan ilman sähköä ja vaihdemiehiä.
kuva 10.07. 22:48 Jani Keskinen  
  Onko tässä tämän vuoden näyttävin sekatavarajuna?
kuva 10.07. 22:34 Jyrki Talvi  
  Tutut maisemat 41:den takaa, kuva otettu Miettimäen Ylikulkusillalta ko paikassa tuli kossina seurattua junia.
kuva 10.07. 22:29 Jorma Rauhala  
  Oli tosiaan tärkeä paikka. Ennenhän junat odottivat risteysasemilla yhteysjuniaan vaikka kuinka kauan.

Jos Pihlajavedellä junakohtaus myöhästyi, niin Seinäjoella olivat yhteysjunat Helsinkiin, Vaasaan ja Ouluun/Kontiomäelle/Rovaniemelle sitten myös myöhässä.

Jyväskylään ja edelleen Pieksämäelle oltiin myös myöhässä ja se säteili Kontiomäen, Joensuun ja Kouvolan suuntiin myös.

Haapamäellä Tampereen yhteyden myöhästyminen taasen kierrätti myöhästymiset Helsinkiin, Turkuun, Poriin ja Seinäjoelle sekä eteenpäin vaikkapa niin, että seuraava Pihlajaveden juna oli myöhässä...

Joskus asiaa oli tutkittu lähtökohtana, että miksi jokin iltajuna oli ollut ihan toisella puolen Suomea myöhässä, kun ei ollut tietoa että jossain olisi edes tapahtunut mitään erikoista. Myöhässäkulku oli kiertänyt päivän mittaan ympäri rataverkkoa ja syy oli ollut Ph:n junakohtauksen reipas myöhästyminen.
kuva 10.07. 22:28 Julius Ylitalo  
  Parempi kuin Humppila.
kuva 10.07. 22:27 Julius Ylitalo  
  Ok.
kuva 10.07. 22:21 Julius Ylitalo  
  Hyvin on ainakin varustettu tasoristeys.
kuva 10.07. 22:14 Lauri Kivijärvi  
  Perttu tiesi oikean vastauksen arvoitukseen. Hienoa! Ei kauaa mennyt tämänkään arvoituksen ratkaisemiseen. :)

SD40-2 numero 1584 on todellakin valmistunut alkujaan SD45-2-sarjan veturina vuonna 1972 (valmistaja EMD). Veturin ensimmäinen, alkuperäinen numero oli 5656 ATSF-yhtiön aikaan. Veturin numero on muuttunut vuosien varrella useaan otteeseen, joista 1584 on viimeisin. Tiedot on koottu Jarin yllä linkkaamalta sivulta.

SD40-2- ja SD45-2-vetureiden alustat ovat käytännössä samat SD40-2-sarjaa koskevan Wikipedia-artikkelin mukaan, mutta alustan päällä oleva koppa poikkeaa merkittävästi veturisarjojen välillä: SD45-2:n koppa on paljon pidempi kuin SD40-2:n. Tästä johtuen 1584:n puskinpalkkien käymäsillat ovat paljon kapeammat kuin alkuperäisissä SD40-2-vetureissa. Tämä ero on todella hyvin havaittavissa, jos 1584:n pitkää päätä vertaa esim. oheiseen Hannun ottamaan valokuvaan (BNSF 1857:n pitkä pää): http://vaunut.org/kuva/111370

Jarin linkkaamalla sivulla 1584 on merkitty SD40-2R-sarjan koneeksi (R = rebuilt?). BNSF näyttää julkisesti käyttävän veturin tyyppimerkintänä kuitenkin SD40-2-merkintää. Merkintä näkyy 1584:n kyljessä oheisessa valokuvassa vuodelta 2015: http://rrpicturearchives.net/showPicture​.aspx?id=4341742
kuva 10.07. 22:01 Tommi Koskinen  
  Kyllähän se tällä hetkellä käynnissä olevan pelinkin jälkeen ajetaan, vuorokausi vain ehtii vaihtua. ;) Toki alkulohkopelien takia sitä ei ajettu.
kuva 10.07. 21:32 Perttu Karttunen  
  Hirveästi en n'ist'tied' mutta tuo itse alustakin näyttää vähän erilaiselta. Oliko se tämä joka on ennen ollut SD45 ja myöhemmin uudelleen rakennettu SD40-2 sarjaan jolloin alusta ja telit on itseasiassa SD45sen
kuva 10.07. 20:12 Jukka Suortanen  
  Todella komea ja tyylikäs kuva.