Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.09. 13:33 | Into Tilander | ||
| Kattavaa tietoa Hannulta! Kiitokset! | ||||
|
|
11.09. 13:25 | Hannu Peltola | ||
| EDIT vielä: vasemmallahan on aivan arkkityypillinen saksalainen sotilas. Uudistan arvaukseni Italiaan sotavuosille. Kuva voisi jopa olla vuoden 1943 jälkeen, jolloin saksalaisilla oli päärooli Italian alueen sotatoimista. | ||||
|
|
11.09. 13:19 | Hannu Peltola | ||
| Ylätasolla on sähköistetty rautatie eli Englanti on erittäin epätodennäköinen. Vaunuissa on selvästi sotakalustoa, voisiko ensimmäisessä olla peräti Pavesi-yhtiön P4-tyypin vetäjä? Tuolloin yksi mahdollinen maa olisi Italia! Sähköistyksen portaali ja vaihteenasettimen tyyppi ovat hyviä johtolankoja jatkomietintöihin! (ja ulospäin aukeavat ovet puukorisessa vaunussa sopivat hyvin myös Italiaan!) | ||||
|
11.09. 13:06 | Hannu Peltola | ||
| Tekoäly auttoi, kyseessä on Московско-Виндаво-Рыбинская железная дорога (suom. Moskova–Vindava–Rybinsk-rautatie) -yhtiön vaunu! | ||||
|
|
11.09. 13:04 | Into Tilander | ||
| Kiitokset Hannu nopeasta vastauksesta! | ||||
|
|
11.09. 12:52 | Hannu Peltola | ||
| Valkoinen ympyrä on selkeä: siinä on luku 1000 eli vaunu on tehty 1000 puudan lastille (vanha venäläinen painomitta). Muuten vaunu on tyypillinen venäläinen yhdysliikennevaunu, Suomeen 1917 jääneillä oli myöhemmin Gav-littera. |
||||
|
11.09. 11:58 | Kari Haapakangas | ||
| "Vaara! Valokuvaaminen on kielletty tästä eteenpäin" Eli ei kannata kurotella radalle paremman kuvan saamiseksi? |
||||
|
11.09. 11:56 | Kari Haapakangas | ||
| Näin periferian asukkaana totean, ettei tuolle niemelle kannata autolla tuppautua kehäteitä pitemmälle. Satunnaisena kävijänä arvostan laajaa ja monipuolista julkista liikennettä. | ||||
|
11.09. 11:52 | Kari Haapakangas | ||
| Tuosta lumenrippeestä päätellen tämä ajoittuu kevääseen, mahdollisesti tunturitulvan aikoihin. Siihen viittaisi kaikki tuo pilareihin kertynyt törkykin. Koskapa rakenteet näyttävät noinkin valmiilta, niin tämä voisi olla toukokuulta 1919. | ||||
|
11.09. 11:43 | Kimmo Huhta | ||
| No olisi ollut parempi. Tuollainen etova lässytys tästä konkurssista enää puuttuikin. | ||||
|
11.09. 11:25 | Hannu Peltola | ||
| J-sarja on tehty samanlaiseen käyttöön ja suurin piirtein samoihin aikoihin, kuin Suomessa Iitat I2 ja I3. J on Iitoja nopeampi ja todennäköisesti myös vetokyvyltään suurempi. Svenska-lok -sivusto kertoo J-sarjan loppuvuosista seuraavaa: "Lok littera J kom att bli den sista loktypen som reguljärt användes i SJs persontrafik. Det var på Falsterbobanan där J-lok drog ett tåg varje sommersöndag till och med sommeren 1965." | ||||
|
11.09. 11:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko yksikään Sr1 saanut led-valoja? | ||||
|
11.09. 10:55 | Hannu Peltola | ||
| Olen käyttänyt Sonyn kameroita niin pitkään, että olen jotenkin tottunut kameran tuottamaan tulkintaan ympäröivästä maailmasta. Kaikissa Sonyissä on ollut minusta mukava värien toisto, erityisesti kamerat tuottavat vihreän eri sävyistä samantyyppisen lopputuloksen kuin silmä näkee. Sonyissa on aina sen sijaan ollut huono automaattitarkennin. Ei tarvitse olla kummoinenkaan hämärä tai vähäkontrastinen kuvaustilanne ja automaattitarkennin on aivan hukassa. | ||||
|
|
11.09. 09:22 | Pasi Seppälä | ||
| Kännyköiden kameroiden taustalla pyörii yleensä laaja kuvankäsittelyohjelma. Kuvan ottamisen jälkeen ohjelmisto tekee kuviin runsaasti korjauksia/säätöjä kuvan olosuhteista riippuen. Yleensä lopputulokset ovat toimivia, mutta eivät aina vastaa silmän näkemää. Jälkisäätäminen on tietysti sitten vielä mahdollista puhelimessakin jos lopputulos ei miellytä. Järjestelmäkameran iso linssi ja isompi kenno tuottavat ehkä ns.luonnollisemman kuvan johon kännykän pieni kenno/linssi eivät suoraan pysty. Ainakin erilaisen, jos kuvia pääsee keskenään vertaamaan (syväterävyys nyt ainakin). Kännyköiden kehittyneet kuvanmuokkaukset tekevät kyllä nykyisin oivaa jälkeä. Tämä kuva esimerkiksi on teknisesti täysin toimiva. Oikein hyvä jopa :) Järkkäreissäkin (ainakin Canon) on mahdollista asettaa esivalittuja lisäterävöityksiä, saturaatioita ym tehosteita. Mutta ne tulevat sitten kaikkiin kuviin samoilla korostuksilla jos sellaisia haluaa. |
||||
|
|
11.09. 09:18 | Erkki Nuutio | ||
| Mia Green oli taitava ja ahkera ammattivalokuvaaja, joka korvaamattomasti tallensi Haaparannan ja Tornionjokilaakson elämää ennen kaikkea Ruotsin puolella. Kiinnostava ja terävä on tämäkin kuva. Sopimus rajasaillan rakentamisesta SJ:n suunnitelmin ja voimin tehtiin 10.1916 Ruotsin ja Venäjän välisten neuvottelujen pohjalta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319846?page=2 (Tornion lehti 7.11.1916 s.2) . Siitä johtuu radan järjetön kierros avomeren laidalle. Toivottavasti uudet ratasuunnitelmat vihdoin johtavat tämän virheen korjaamiseen. SVR ei ollut neuvotteluosapuoli. Toki sen insinöörit avustivat. SVR olisi luultavasti sulautettu Venäjän rautateihin sillan valmistumisen aikoihin jollei keisarikunta olisi sortunut ja astunut ojasta allikkoon (ja Suomi sai olla 20 vuotta rauhassa siltä). Kuten rakennussopimuksessa määrättiin, oli Ruotsilla rakennusaikana exterritoriaalihallinta koko sillalla, myös sen Suomen päässä. Exterritoriaalialue Suomen päässä suljettiin korkealla lauta-aidalla, jonka pää ilmeisesti vähän näkyy kuvan vasemmassa reunassa. |
||||
|
Kuvasarja: Museorautatieyhdistyksen syysretki 2026 |
11.09. 08:59 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvin tiivistetty. Viisi erinomaista kuvaa :) | ||||
|
11.09. 08:55 | Jari Välimaa | ||
| VR:ltä puuttuu vielä esteetön lähijuna | ||||
|
11.09. 08:29 | Pasi Seppälä | ||
| Tässä kuvassa nyt ainakin kulminoituu hyvin millaisista maisemista on kyse. Taustalla jylhää vuoristoa, on jokea ja siltaa sekä sankkaa metsääkin löytyy. Kyllä näissä maisemissa junien kelpaa kulkea vaikka haasteellista se varmaan onkin. Huikea kuvasarja Hannulta. | ||||
|
|
11.09. 08:07 | Eljas Pölhö | ||
| 46 veturista 45 valmistettiin SJ:lle ja yksi Östra Skånes Järnvägar-yhtiölle. Sekin siirtyi SJ:lle 1944 (numero 1652). | ||||
|
11.09. 03:31 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Tuolloin Dv12 2740 oli vielä siistissä kunnossa Hyvinkään konepajalla 14.02.1992–15.04.1992 tehdyn D900-luokkakorjauksen jäljiltä. Jäähdytintä lukuun ottamatta veturi sai pitää tuon saman maalipinnan loppuun asti: https://vaunut.org/kuva/108822 Lähde: https://digihakemisto.net/item/837845735/14846727846/149 |
||||
|
11.09. 03:27 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Dv12 2746 pääsi jo jouluksi takaisin liikenteeseen, vaikka se otettiin Hyvinkään konepajalle sisään vasta 21.10.1993. Vauriokorjauksen (D6) lisäksi sille tehtiin D1080-luokan korjaus, joiden jälkeen se pääsi pajalta 22.12.1993. Lähde: https://digihakemisto.net/item/837845735/14846729022/541 |
||||
|
11.09. 03:25 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Itsellenikin on edelleen mysteeri, missä Dv12 2748 kolhiintui. Tapauksen ajankohta lienee kuitenkin ollut loppukesää 1990, koska Hyvinkään konepajan korjauskertomusten mukaan veturi oli korjattavana 23.08.1990–27.05.1991. Vauriokorjauksen (D6) lisäksi sille tehtiin D900-luokan korjaus, johon sisältyi muutamia ohjaamopäivityksiä. Lähde: https://digihakemisto.net/item/837845735/14846729436/679 |
||||
|
Kuvasarja: Junabongausta huimissa maisemissa Kanadan Kalliovuorilla |
11.09. 00:07 | Stefan Baumeister | ||
| Todella upea kuvasarja, kiitos paljon Hannu! Ne maisemakuvat ovat todella ainulaatuinen! | ||||
|
|
10.09. 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu -serkku, vahvistan kokemuksesi. Itselläni oli Milla-vainajan aikana pari Honda Civiciä, Lada 2104 farmari ja sittemmin Toyota Liteace - bensapaku. Piti tosiaan nostaa hänet ja viimeiselle reissulle vietäessä (imusolmukesyöpä!), hän hyppäsi itse Tojopakuun. Milla tiesi, mihin reissuun oltiin menossa...! Muistan vieläkin leveän bernimäisen hymyn, kun sai "hussen" passaamaan itseään ! Silti, parempaa koiraa ei ole. Eikä tule! Lojaaliudessaan ylittämätön. |
||||
|
10.09. 23:03 | Stefan Baumeister | ||
| Aivan upea kuva! | ||||
|
|
10.09. 23:02 | Stefan Baumeister | ||
| Todella upea! | ||||
|
Kuvasarja: Japanin rautatiemuseot |
10.09. 22:57 | Hannu Peltola | ||
| Wau, Japanin kuvia! Kiitos, tämä kuvasarja täytyy käydä viikonloppuna huolella läpi! | ||||
|
Kuvasarja: Museorautatieyhdistyksen syysretki 2026 |
10.09. 22:57 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
|
10.09. 22:50 | Hannu Peltola | ||
| Aikanaan tärkeä valintaperuste autolle oli, että takakonttiin mahtuu täysikokoinen berninpaimenkoira. Tämä rajasi pienimmät kinnerit pois. Panzerkampfwageniin Iiris mahtui hyvin, mutta hänet piti aina nostaa autoon - uuh, 45 kg löysää sennenkoiraa melkein metrin nostona ylös! | ||||
|
|
10.09. 22:33 | Hannu Peltola | ||
| Kuvatessasi älä pidä vasenta jalkaa lähellä ajorataa? | ||||
|
|
10.09. 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, sinulla tietenkin on kaikki loukkaamattomat oikeudet olla eri mieltä. Kannustan siihen muitakin, juu vallan! Se vaan, että mihin se perushelsinkiläinen, joka hyvin harvoin poikkeilee Kehä III:n ulkopuolelle, sitä oikein tarvitsee? Karavaanareille se sopii hyvin, mutta että reitillä Merihaka - Katajanokka? Tai Topeliuksenkatu - Bulevardi? Keinutie - Itis? Tällaiseen "maastoajeluun" kelpaisi hyvin vaikka Messerschmitt KR 200 - kääpiöauton nykyversio tai klooni. Jos nyt vaikka ratikassa tai metrossa harmittaa kohdata pahanhajuisia lähimmäisiä...? Ihmisiä oman kuplan ulkopuolelta? |
||||
|
Kuvasarja: Tonniysi vuosien varrella |
10.09. 21:08 | Tuomas Pätäri | ||
| On kyllä. Ja vastauksena vielä alustuksen kysymykseen, että kyllä ne molemmat tekevät oikeutta. Yleisesti olen kuitenkin niin voimakkaasti värien ystävä, että olen aina pitänyt värikuvista enemmän. | ||||
|
|
10.09. 21:08 | Juha Toivonen | ||
| Kovasti ovat vakiokäyttäjät kehuneet Tampereen Ratikan matkustusmukavuutta. Itse en ole tehnyt ratikalla, kuin vain yhden matkan vuonna 2021, ja kyllä: - kyyti oli mukavan tasaista ja joutuisaa. Tampereen Ratikka lienee parasta mitä Tampereen joukkoliikenteessä on ikinä koettu. Eikä yhtään vähemmälle arvostuksessa jää VR:n Tampereen seudun paikallisjunaliikenne. | ||||
|
10.09. 21:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Reissu oli oikein hyvä, sopivan pituinen ja ohjelma mukavan monipuolinen. Ja tällä asemalla oli hyvät pullat, kiitos leipojille! | ||||
|
Kuvasarja: Japanin rautatiemuseot |
10.09. 20:48 | Toni Lassila | ||
| Mukava nähdä Vorgissa kuvia Japanistakin! Onhan nuo sikäläiset junat aivan kuin eri maailmasta verrattuna meidän juniimme, tai muutenkaan eurooppalaiseen junakalustoon. | ||||
|
10.09. 20:03 | Juha Toivonen | ||
| Erinomainen kuva. Kiitos siitä! | ||||
|
|
10.09. 19:32 | Juha Toivonen | ||
| Minulla on juuri tuollainen "kaupunkimaasturi". Sieltä halvimmasta päästä. Ei tosin 4x4 vaan ainoastaan 4x2, eli etuvetoinen sellainen. Itse miellän automme korotetuksi farmariautoksi - en maasturiksi, vaikka maavaraa onkin tarjolla runsaasti. Kyllä - rahoitusyhtiö omistaa ja minä maksan kuukausittain. Vaihdan koko ajan takuualaisen autoni joka 4. vuosi, sillä en aio maksaa enää yhtään autoremonttia. Uusi/uudehko auto on paras tae tuon toteuttamiseen. Autoni on itselataava bensiini-hybridi. 95E polttoaineena. 3,7 ltr/100 km kaupungissa ja 4,2 ltr/100 km maantieajossa. Ei paha kulutus ollenkaan. Neljälle matkustajalle suhteellisen mukava, mutta viidennelle jo ehkä liian ahdas. Rouvan kanssa pärjäämme tuon kyydissä kahden erittäin hyvin... Ja tuosta Esan kommentista rohkenen esittämään eriävän mielipiteen. | ||||
|
|
10.09. 16:18 | Oula Vattulainen | ||
| Kiitos! | ||||
|
10.09. 15:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sisustusjärjestystä koskevia piirustuksia (myös ehdotuspiirustuksiakin!) on ollut maailman sivu. Niin ja eka CEmt valmistui tosiaankin vuonna 1970. Niistä riitingeistä saattaa olla apua... |
||||
|
|
10.09. 15:28 | Juha Vuorinen | ||
| Alkupään CEmt-vaunuissa pesuallas oli dimensioiltaan pienempi ja muodoltaan vinosuunnikkaahkon mallinen värin ollessa jo tuolloin aikansa moderni ja raikas oranssi. Samoin yläpuolen peilikaappi on uudelleen muotoiltua mallia. Alkupään vaunuissa sisäpuolen yleisilmeeseen toivat kouvostoliittolaisen harrasta tunnelmaa tasaväriset seinämateriaalit, joissa ei pyritty jäljittelemään luonnonmateriaalien rauhattomia pintakuvioita, vaan innoitus lienee saatu ennemmin kirkkaaseen lasiin kaadetun long drink -tyyppisen juoman vakaasta ja rauhallisesta ilmiasusta. Kuvasta voimme huomata myös tämän asian muuttuneen ensimmäisen tilaussarjan jälkeen valmistuneisiin vaunuihin. Rauhallisuutta ei liioin löydy verhoista, jotka ovat kierrätystavaraa alun perin toisesta vaunusarjasta ja korvanneet vaunuun kuuluvat - arvasit oikein - oranssit verhot. Muovia on käytetty paljon ja muovipintaisia olivat myös seinään kahdella tiheäkierteisellä, linssi- tai kartiouppokantaisella phillips-ruuvilla kiinnitetyt kruunukorkinavaajat, jollaisia täsmälleen samanlaisia saattoi tavata myös esimerkiksi matkustaja-autolautoilla, Savon Solmussa ja Joronjäljessä vastaavaa käyttötarkoitusta varten IKI-korkeapainelaminaattilevyihin ynnä muihin vastaaviin taustamateriaaleihin kiinnitettynä. Oras-yksiotevipuhana on uudehkoa mallia ja tullut kuvan ottamiseen mennessä uusituksi vähintään yhden ellei jopa useamman kerran vaunun siihenastisen elinkaaren aikana. Koska Oras esitteli yksiotevipuhanan vasta 1970-luvun puolivälissä, lienevät ensimmäisen vaunusarjan hanat olleet Damixa-merkkisiä tahi sitten näissä vaunuissa on ollut alkuperäisenä kaksiotehanat - asia lienee helposti selvitettävissä ja kirvoittanee tietäjät tietämään. Myöhemmissä valmistussarjoissa, kuten kuvan vaunussa, hana on voinut olla ja varmasti onkin ollut Safira-mallinen vipu-Oras jo alun perin. | ||||
|
|
10.09. 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinäpä lättäjuna kaartaa komeasti mennessään. Nappilaukaus, herra Oula! |
||||
|
|
10.09. 14:17 | Jari Välimaa | ||
| Tampere ja Turku rakentavat eurooppalaisella raideleveydelle "Tampereen raitiotie on ensimmäinen laaja itsenäinen normaalin eli 1435 mm raideleveyden järjestelmä Suomessa. Näin Tampereen raitiotie on teknisesti yhteensopiva noin puoleen eurooppalaisista raitioteistä, mutta siitä ei voi tulla yhteensopivaa Suomen rautatieverkon kanssa. Vaunujen leveys on 2650 mm ja ajojohdon jännite on 750 V tasavirtaa. Rata on rakennettu katuympäristössä nykyaikaiseen tapaan betonipohjaisena kiintoraiteena, jossa kiskot ovat betonilaatan urissa elastisella kiinnityksellä. Maastossa rata on rakennettu rautatien tapaan avoratana ja sepelitukikerroksella. Suurin käytettävä nopeus on 70 km/t." https://www.kaupunkiliikenne.net/Tampere/index.html Tästä kuvasta on jäänyt loput nimestä kun ratikat on leikattu. |
||||
|
|
10.09. 13:21 | Petri Nummijoki | ||
| Angliat ja 60-luvun Corollat kelpasivat, kun siihen asti oli matkustettu bussilla, polkupyörällä, itäblokin tuotantoa edustavilla autoilla ja moottoripyörillä sekä maaseudulla myös traktorilla. Tosin omana mielipiteenäni sanoisin, että henkilöautot ja myös turistibussit saavuttivat jo 80-luvun loppuun mennessä sellaisen tason, että parannukset matkustusmukavuuden suhteen ovat olleet sen jälkeen aika marginaalisia. Muut asiat, kuten kolariturvallisuus tai päästörajat ovat tietysti voineet kehittyä sen jälkeen paljonkin. | ||||
|
10.09. 13:15 | Eliel Kulppi | ||
| Onhan tämä mahtavaa nähdä Misistä kuvia. Misissä Dr16. Mahtavaa! | ||||
|
10.09. 13:08 | Eliel Kulppi | ||
| nyt on hauska sattuma kun Misi on minun suvun löytämä paikka :D ois mahtavaa kokea tällänen reissu misiin joskus. | ||||
|
10.09. 12:20 | Toni Lassila | ||
| Ja vielä hienompi siinä vanhassa punakeltaisessa värityksessä. Olen tosin itsekin sitä ikäluokkaa että en ehtinyt niitä näkemään omin silmin. Punakeltaisen ns. liekkikeula-Sm2:n kyllä muistan jotenkuten, viimeinen sellainen maalattiin punavalkoiseksi vuonna 2010. | ||||
|
|
10.09. 12:03 | Miitre Timonen | ||
| Tamper Ratikka =D They are tampering with the ratick. Sitäkö tuossa viestitään? | ||||
|
|
10.09. 11:58 | Oula Vattulainen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
10.09. 11:36 | Eliel Kulppi | ||
| Tuttu paikka ja hieno kuva! | ||||
|
10.09. 11:35 | Eliel Kulppi | ||
| Mahtava kuva! | ||||
|
|
10.09. 11:34 | Eliel Kulppi | ||
| Sr1 oli selvästi hienompi ilman turvateippiä. | ||||