Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	10.03. 14:40	John Lindroth
		Tämän nimi on ollut Katajanokan Tavara- asema/Godsstation. Finnasta löytyy myös sisäkuvia ja henkilöstö kuvia. Tätä vanhempi vastaava rakennus sijaitsee hieman tuosta enemmän oikealla ja se tunsi nimen"Katajanokan kappaletavara-asema"avattu liikenteelle 1.3.1929.(Finna)
	10.03. 14:14	Jorma Rauhala
		Rakennus on valmistunut 1952 ja senhän omistaa Helsingin kaupunki. Niin kuin omisti koko satamaradan Töölöstä tänne Katajanokan perukoille. Kaupungin hierarkiassa satamarata kuului Satamalaitokselle. Kuvan alue on lisäksi vasta 1900-luvun alkupuolella täytettyä merenpohjaa. Varmasti täällä on ollut Valtionrautateiden jonkinlainen linjatoimisto pakkamestareille yms. ja liikennepuolen väelle, mutta paikkaa en tiedä. Varmastikin satamakonttorin yhteydessä.
Kuvasarja: Puuta Porvoon radalla	10.03. 13:49	Anders Järvenpää
		Kuvat ovat hienoja, mutta Porvoon radalla liikkunut yksikkö ei suinkaan ollut turvallisuussääntöjen näkökulmasta juna. Ratatyövaunusta ja avovaunusta koostuva kokoonpano liikkui liikennöinniltä suljetulla ratatyöalueella ratatyöhön liittyen ratatyövastaavan ohjeiden mukaisesti. Porvoon museorautatien liikenteenohjaaja antoi yksikölle luvan liikennöintiin vaihtotyön muodossa aamupäivällä rataverkon haltijoiden rajalta ratatyöalueen rajalle ja iltapäivällä ratatyöalueen rajalta rataverkon haltijoiden rajalle, mutta yksikön ollessa ratatyöalueella se ei liikennöinyt vaan liikkui.
	10.03. 13:43	Juha-Pekka Marttila
		Kyllä. Kännyköissä hyvät kamerat tätä nykyä. Tämäkin kuva Rovaniemeltä aivan huippuluokan kuva! On turhaa sijoittaa satoja, ehkä tuhatta euroa hyvän kännykän lisäksi. Ammattikuvaajat ovat sitten tietenkin erikseen.
	10.03. 13:25	Markku Naskali
		Kuten hyvin tiedetään, eri kuvaajilla on toisistaan poikkeavia tavoitteita. Minulle tärkeintä on kohteen uutuus- tai uutisarvo eikä kuvan tarvitse olla silloin teknisesti huippuluokkaa. Nykykännyköissä on aivan riittävät kamerat niitä dokumentoimaan.
	10.03. 13:18	Eljas Pölhö
		Liikennepaikkakortin mukaan viimeiset vaunukuormat Uusi-Värtsilän vaihteelle minivät 1975, saapui 33 vaunukuormaa ja lähti 92 vaunukuormaa. 1976 ja siitä eteenpäin = 0 vk. Valimolla oli yksi linjavaihde ja se haarautui kahdeksi 7.1.1943 lähtien, kuitenkin niin, etteivät veturit saaneet kulkea valimorakennuksen läpi tai työntää vaunuja perille saakka liian kapeiden ovien takia. 12.6.1943 ilmoitettiin, että ovet on levennetty ja veturit saavat kulkea oviaukkojen jäpi "edellyttäen, että ovet ovat auki". Vorgin liikennepaikkaluetteloon voisi korjata, että Uusi-Värtsilän seisake avattiin 10.6.1940 kilometrillä 564+105 (Rh 1020/2186, 6.6.1940). Liikennepaikka siirrettiin kilometrille 564+500 1.12.1944, jolloin se avattiin lv:nä, sittemin asemana.
	10.03. 11:35	Ilari Uotila
		Valimoon meni kahdet raiteet, näkyvä Paikkatietoikkunan ilmakuvissa vuosilta 1952 ja 1953. https://tinyurl.com/uusi-vartsila
	10.03. 11:29	John Lindroth
		Kisajunasta komea kuva !
	10.03. 10:26	Jouni Hytönen
		Muistan muinoin käännelleeni penkkejä saadakseni aikaan juuri kuvanmukaisen neljän istuimen ryhmän ikkunan ympärille. :)
	10.03. 10:25	Jimi Lappalainen
		Onko Katajanokalla ollut aikaisempaa asemarakennusta? Liikennepaikka näkyy kuitenkin olevan perustettu (lp-luettelon mukaan) jo 1895. Tuo kyseinen rakennus ei ehkä ole aivan niin vanha?
	10.03. 10:24	Jouni Hytönen
		Kun kaikista muista vaunuista kääntömahdollisuus oli jo poistettu, se oli viimeisenä jäljellä ainakin yhdessä Eifet-aggregaattivaunussa, ehkä useammassakin.
	10.03. 10:01	Juha Kutvonen
		Joo, kommentteja ajalta ennen omaa skanneria. Nykyään kuvista pitää siivota kissankarvoja skannauksen jälkeen :) Täydensin muidenkin vetureiden numerot tunnisteisiin, tosin harmillisesti takimmainen Sr1 jäi dokumentoimatta - jollei sitten Mikan arkistoissa ole siitä kuvaa...?
	10.03. 09:03	Jimi Lappalainen
		Hauska lukea noita Mikan ja Juhan keskusteluja näin 20 vuotta myöhemmin :D
	10.03. 08:38	Jorma Rauhala
		Harjakattoisessa rakennuksessa toimii Katajanokan rautatieasema; asemapäällikkö, kirjuri ja asemamies.
	10.03. 08:24	Samu Saikkonen
		Kiitän!
	10.03. 08:24	Jari Välimaa
		ratatyöt taisivat olla raitiotietyömaasta johtuvia ?
Kuvasarja: Puuta Porvoon radalla	10.03. 08:23	Samu Saikkonen
		SVY eli Sinisten Vaunujen Ystävät ry ja lahjoittaja Porvoon Museorautatie ry
	10.03. 08:18	Jimi Lappalainen
		Kiitos vinkistä, Jukka. Sekin on nyt lisätty liikennepaikkaluetteloon odottamaan julkaisua.
	10.03. 08:03	Jimi Lappalainen
		Jopas on härveli.
	10.03. 06:48	Uwe Geuder
		Hyvinkää - Karjaa oli kai menestys viime vuonna. Onko jo ollut puhetta, että se tulee taas?
	10.03. 06:40	Teppo Niemi
		Petri N tietää oikein tuon yksityiskohdab.
	10.03. 00:46	John Lindroth
		Hieno kuva ,isäni toimi aikoinaan Kurikan kunnanlääkärinä ,ja kotiradalla toimii juuri tuo kuvan yhteenpano tuolla maalauksella kiitojunasta Ho mittakaavassa tänä päivänä! Edellisen kommentoijan kanssa olen samaa mieltä!
	10.03. 00:33	John Lindroth
		Onnistunut kuva Oulun seudulta!
	09.03. 23:09	Lenni Voutilainen
		Ohos, Unohdin kokonaan että Jyväskylä - Äänekoski väli on sähköistetty. Hups :D
Kuvasarja: Puuta Porvoon radalla	09.03. 23:05	Lenni Voutilainen
		SVY on Sinisten Vaunujen Ystävät ry.
Kuvasarja: Puuta Porvoon radalla	09.03. 22:54	Rainer Silfverberg
		Mikä on SVY ja kuka lahjoitti?
	09.03. 22:53	John Lindroth
		Kiva kuvasarja Porvoon Radalta!
	09.03. 22:18	Petri Nummijoki
		Olisiko kuitenkin niin, että Dm8:ssa oli poljinmalli https://vaunut.org/kuva/79222 ja sinisissä vaunuissa kääntö tapahtui vetämällä penkkiä yläviistoon käytävän puolelle.
	09.03. 22:08	Tapio Arvola
		Tässä kuvassa näkyy hyvin sileäkattoisten avo-osastovaunujen penkkien kääntömahdollisuus. Kiinteitä olivat ainoastaan osaston päädyn istuimet, jotka olivat selkänoja seinää vasten. Muiden rintamasuunnan sai käännettyä. Muistaakseni osassa oli poljin penkin päädyssä käytävän puolella. Sitä painamalla penkki liikahti tai vapautui luikituksestaan ja sen voi kääntää toisin päin. Toisessa penkkimallissa piti vain käyttää voimaa ja rykäistä penkki kohti käytävää, jolloin sen saattoi kääntää. Myös Dm8-porkkanassa välivaunuineen penkit kääntyivät samalla idealla. Poikkeuksena sääntöön osassa sileäkattoisia Eikt-kahvilavaunuja istumaosaston penkit olivat kiinteät ja vastakkain istuttavat. Ne olivat muistaakseni Dm9-porkkanan välivaunujen alkuperäisiä penkkejä, jotka poistettiin, kun välivaunun toisesta puolikkaasta tuli 1. luokan osasto. Johonkin vuoteen asti kääntyvät istuimet oli asetettu lähtöasemalla kasvot menosuuntaan. En muista, tehtiinkö tämä työvoimaa vaativa toimenpide kaikissa pikajunissa, ainakin mahdollista se oli. Ja miten toimittiin junissa, joissa kulkusuunta vaihtui kesken matkan Kouvolassa tai Tampereella? Olivatko penkit alkumatkan mukaisessa suunnassa vai pidemmän etapin suuntaisessa? Myöhemmin penkkejä ei enää käännetty, vaan ne saivat uudempien vaunujen tyyliin olla käytävän eri puolilla erisuuntaisesti. Mutta ainakin alkuun ne olivat silti käännettäviä. Hiukan introverttina harrastajana hyödynsin penkkien kääntöä varmistaakseni, ettei kukaan perusmatkustaja tule hölisemään ainakaan vastapäätä minua. Joskus tämä toteutui kääntämällä ensin itselle yksi penkki mieleiseltä puolelta vaunua. Ja sitten myös seuraava penkki, jos siinä ei ollut istujaa. Niihin aikoihin useimmilla ei ollut varattua istuinpaikkaa, joten itse kukin saattoi tehdä reaaliajassa paikanvalinnan mieltymystensä mukaan.
	09.03. 21:16	Harri Pesonen
		Kunnolla oli lunta niin putki meni ihan punanhehkuun ja turbo vasta hehkuttikin
	09.03. 20:29	Riku Outinen
		Tero: butadieenia menee Haminaan. Vähän hassun lyhyt reitti säiliövaunukuljetukseen mutta näin on.
	09.03. 20:28	Riku Outinen
		Miksi vaihtuisi?
	09.03. 20:09	Lenni Voutilainen
		Ajattelin ensin että voisi olla Dr18 veturina, vaihtuukos Dr18 myöhemmin vai jatkuu Sr3 vedolla?
	09.03. 19:38	Erkki Nuutio
		Rakennusaikaisessa tiedotustilaisuudessa joku rautulainen kirosi aseman ja sen ratapihan sijoittamisen onnettomalle suolle. Rautulaiset tiesivät alueen kehnouden, mutta SVR:n insinöörit (tai näiden venäläiskäskijät) eivät. Suon täyttö oli iso työ. Soinen pohja näkyy oheisessa kaaviossakin radan jatkossa Raasulin suuntaan.
	09.03. 19:37	Riku Outinen
		Se on Markku juurikin näin.
	09.03. 18:37	Markku Naskali
		Oletan että Ukrainan tilanne on lisännyt puutavaran kuljetuskapasiteetin tarvetta Suomessa. Kun Venäjältä ei tule, pitää haalia laajemmalta alueelta kotimaasta ja siinä on markkinaa useammallekin operaattorille.
Kuvasarja: Deeveri-perheen jouluisen värinen kantasarja – 60-luvun Ässä-Vee	09.03. 16:57	Noah Nieminen
		Samaa mieltä :)
	09.03. 15:42	Eljas Pölhö
		Ei ne Erkin mainitsemat vanhat piirrokset ole "tietymättömissä". Ne ovat vain niin isoja, että niitä on ikävä käsitellä ja kuvata. Linkin takana on jokunen esimerkki https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16749.0
	09.03. 14:48	Jukka Voudinmäki
		Viialan Via on otettu käyttöön 1.12.1973. Virallisia tiedotuksia 1973.
Kuvasarja: Porvoon radan herääminen talviunilta.	09.03. 14:47	Aarni Lilja
		Upeita kuvia Niklas.
	09.03. 14:19	Erkki Nuutio
		Melko valmiilta vesitorni näyttää. Todennäköisin kuvausvuosi lienee 1957. Voisi epäillä että tuolla olis ollut vanhastaankin joku (puinen?) vesitorni asema-aluetta ja vetureita varten. Eikö Pieksämäen aseman suunta ollut pääosin huono puhtaan veden saannin kannalta, mutta ehkä tuolta alueelta sitä löytyi.
	09.03. 13:36	Esa J. Rintamäki
		Alumiinissa ABB / Strömbergiä kutsuttiin nimell "Romppanen". "Hei Esa, onko se Romppaselle menevän jäähdytysprofiilin piirustus valmis?" "Jo vain." "Hyvä, pääsen pistämään koodit (piir.nro) systeemiin."
	09.03. 13:10	Rainer Silfverberg
		Olikohan joku poikkeustilanne että veturina oli Sr1 eikä Sr2? Ja vaunusto vararunko kenties?
	09.03. 12:29	Jimi Lappalainen
		Katsopas vaan, niinpä onkin. Korjaan sen liikennepaikkaluetteloon. Sinulla EPö on varmaankin saatavailla myös Via-lyhenteen käyttöönottopäivä? Kirjaimen w > v -muutos ei kaikilla liikennepaikoilla ollut kuitenkaan täsmällisen tarkka; Vihtamon lyhenne muuttuikin Whm > Vim (eikä siis Vhm). Lisäksi jotkut liikennepaikat eivät saaneet W-lyhennettä lainkaan; vuonna 1926 perustettu Vuokatti on ollut alun alkaen lyhenteeltään Vkt, ei Wkt.
	09.03. 12:09	Sisu Karhu
		viimeinen vaunu on A50
	09.03. 11:12	Eljas Pölhö
		Viiala = Wa muutettiin 30.5.1965 muotoon Viiala = Va. Muutos Va -> Via on paljon myöhemmältä ajalta.
	09.03. 10:29	Leevi Halonen
		On kyllä hieno kuva!
	09.03. 09:59	Jimi Lappalainen
		Miksei Viiala sitten saanut lyhenteekseen Va?
	09.03. 09:50	Mika Hakala
		Vesitorni on valmistunut 1956. Olisiko se tuossa kuvassa valmis? Neljä vuotta vanhemmassa ilmakuvassakin näkyy "altaisen muotoinen kattorakennelma". Rakentaminen on ollut joko pitkäkestoinen prosessi tai sitten tässä on ollut vieressä vastaavanlainen, joka on korvattu...
	09.03. 09:24	Erkki Nuutio
		Avainkysymys on milloin vasemmassa laidassa näkyvä Pieksämäen vanha vesitorni valmistui. Toijalassa vastaavantyylinen vesitorni valmistui 50-luvun loppupuolella.
	09.03. 08:56	Mika Hakala
		Laiturikeskiössä (?) olevaan rakennukseen toteutetaan nähtävästi laajennusosaa eteläänpäin... Paikkatiedon Vuoden 1952 ilmakuvassa tuo rakentuva katto on jo näkyvissä muita osia huomattavasti epäselvemmin (lähes laiturin valoituksen tasoisena), mutta rakennuksen jättämä varjo on selkeä... Kuvassa näyttäsi tapahtuneen hilttain myös jonkinlaista puuston raivausta. Tämän puusto näkyy ilmakuvassa ja on melko villiintyneen näköistä pusikkoa (yhtenäistä nauhaa, liekö jotain pajua yms roskapuuta?). Se olisi ilmeisesti ainakin osittain estänyt silloin tällaisen kuvakulman

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset