|
|
17.12. 19:17 | Heikki Jalonen | ||
| Paha on, paha... Mutta muutama helpompi bongi sieltä sentään löytyy. Vasemmalta oikealle: Alimmainen kerrostuma: vaalea ruumis on luultavimmin Opel Rekord P2 (pyöreät pienet takalamput); pankko 5:n takana on Minin keulapätkä (katkaistu pala apparin puolelta); pankko 10:n takana Kuplan peräpää (5-pulttinen 15"). Oikeanpuolimmaisena on Minin hylsy (oven saranat paljastavat). Minin päällä luultavasti Fiat 1500 (vanne ja tankkausluukku tyypilliset). Keskimmäinen kerrostuma: pankko 11-12 vlillä, Minin 10" pyörä (vasen taka-); pankko 14 kohdalla (valkoinen vanne oikea takapyörä), veikkaisin että se on ollut Renault Dauphine-vainaan oikea takapyörä (4-ovinen ja tavaratilan kansi etureunastaan saranoitu). Ylin kerrostuma: vasemmalla Fiat 600 tai Neckar 770 (vasen takaripustus kertoo tarinan); valkoinen kadaaveri on melko varmasti Triumph Heraldin maallinen jäännös; sitä vastaan on Kuplan keula (tallessa oleva kuraläppä kertoo merkin); äärimmäisenä oikealla pinon päällä Renault 8 (huomatkaa levyjarrut edessä ja takana). Kaiken kaikkiaan, jännä pähkinä. Monta jää vielä tunnistamatta... Mutta liekö sillä niin väliäkään, aikansa arkitavaraa kaikki. Kadonnutta legendaa, kuten Ebb-SSK, Ebb-Bugatti, Linder-Mercedes tai H.K.M. Delaunay-Belleville ei kyydissä ole. "Mannerheimin Mersusta" puhumattakaan... |
||||
|
|
17.12. 19:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Kun nyt viime vuosien aikana on ympäri Suomea tehty perusparannuksia, miksei voitaisi laskea kaikkia ratakilometrejä kokonaan uudelleen? Siis aivan niin, että Helsingin aseman eteläisin päätepuskin olisi 0+000. | ||||
|
|
17.12. 19:07 | Rasmus Viirre | ||
| Peijakas se olikin vuosi 2019! | ||||
|
|
17.12. 19:02 | Jimi Lappalainen | ||
| No, oletko jo käynyt? | ||||
|
|
17.12. 18:57 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös tämä ole nykyään katoksessa | ||||
|
|
17.12. 18:55 | Markku Naskali | ||
| No vitsiksihän heittoni oli tarkoitettu, mutta joskus sitä sivullinen ihmettelee pitkään kestäviä koeajovaiheita, etenkin jos ei ole enää prototyypistä kysymys. | ||||
|
|
17.12. 18:29 | Noah Nieminen | ||
| 30-35? Riippuu tarkoitetaanko murskattua autoa vai ehjää. | ||||
|
|
17.12. 18:06 | Rasmus Viirre | ||
| Vähän sitä sun tätä, eipä vetämättä jätä! Myös sepelijunia (toistaiseksi varsin lyhyitä) on Suorsa ajellut. Jospa yhtiön suunnitelmista tulisi suurempia. | ||||
|
|
17.12. 18:01 | Rasmus Viirre | ||
| Tulevaisuudessako sitä on käyty..? Noh, eipä tuo miljöö varmaan paljoa huomenna olisi muuttunutkaan. | ||||
|
|
17.12. 16:40 | Aapo Niemelä | ||
| Kasan alimmaisena keskivaiheilla ainakin Kupla? Ja ylempänä toinen roiskeläpän perusteella. | ||||
|
|
17.12. 16:04 | Pasi Seppälä | ||
| Kolmisenkymmentä veikkaisin. Tunnistaminen onkin jo vaikeampaa, yksi Citruunan (2CV ehkä) vanne on ainakin kuvassa. Sivuston autontunnistuskonkareillekin ehkä pahempi tunnistustehtävä? | ||||
|
|
17.12. 15:08 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tuliskohan mahdollisesti vetovoimaksi ja kalustonsiirtoon, varsin tehottoman Tka:n 231 tilalle.? | ||||
|
|
17.12. 14:35 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaako olla myös kuljettajien koulutusta samalla... | ||||
|
|
17.12. 14:17 | Mikko Herpman | ||
| Suorsa Group, kunnossapitohommia. Tuleekohan vaan vetelemään omia koneita ja kunnossapidon kalustoa vai ihan jotain muutakin.. | ||||
|
|
17.12. 13:56 | Eljas Pölhö | ||
| Hangon lehti näkyy kertovan enemmän moottorivaunuista kuin SVR:n käsinkirjoitettu tilauskirja "Ny rörlig materiel", jossa vuoden 1914 kohdalla on vain yliviivattuna "Motorvagnar 3 st" ja huomautuksissa teksti "Kej. Senat 6/2". Sen sijaan valmistaja, tiilaus- ja kontahtipäivät sekä luonnollisesti vastaanottosarakkeet ovat kaikki tyhjiä. | ||||
|
|
17.12. 13:21 | Eljas Pölhö | ||
| Kuva englantilaisella korilla olevasta Westinghousen moottorivaunusta vm 1912 ja tietoja siitä on esim https://www.lner.info/locos/IC/gcr_petrolelectric.php. | ||||
|
|
17.12. 12:35 | Veeti Saukkonen | ||
| Komea kuva | ||||
|
|
17.12. 10:26 | Erkki Nuutio | ||
| Ensimmäiset moottorivaunut SVR tilasi jo vuonna 1914 Britanniasta. Katso esimerkiksi Hangon Lehti 29.7.1914 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/883537?page=2 ). Viitettäni Westinghousen vastaavien moottorivaunujen nettiaineistoon en heti löytänyt. Alkanut suuri sota (jossa valmistajat siirtyivät sotatuotantoon) ja omat tapahtumamme johtivat tilauksen peruuntumisen |
||||
|
|
17.12. 10:03 | Erkki Nuutio | ||
| Kiva kuva. Taitaisi pulmia syntyä jos pienoisrautatielle haluaisi saada tällaiset tunnelmanäkymät! Kun ne pienoisveturin piippuun tarjottavat savulaiteyritelmätkään eivät lainkaan vakuuta. Tarkkaan noudattaen palovarotoimia todetkaa joskus palavan kynttilän valtava vaikutus kuppiinne kaadettavan kahvin/teen höyryämiseen (kynttilän ei tarvitse olla edes samassa huoneessa). Vaikutus on seuraus siitä, että palava kynttilä levittää melko puhtaaseen huoneilmaanne suuren määrän pienhiukkasia. Nämä hiukkaset toimivat tiivistymisytiminä, joihin ilman kosteus tiivistyy ja muodostaa näkyviä höyrypilviä. Kynttilä toimii vastaavasti kuin aikanaan ns. Lontoon sumun (smog) pienhiukkaset, tai rakkaiden höyryveturiemme piiput. Pienhiukkasista monet ovat tarpeellisia (kuten hyvin pienet, esimerkiksi puiden synnyttämät). Muista on enemmän tai vähemmän haittaa. Kuitenkin niidenkin ansiosta ilmaston ääri-ilmiöiden esiintyminen oli ennen harvinaisempia kuin nykyisen puhtaamman ilmamme myötä (vaikka tietämättömät toisin väittävät). Esimerkiksi smogin yhteydessä ei kehity myrskyihin ja vastaaviin johtavia ääritilanteita, koska ilman saastasumu tulee liiaksi kertymättä alas jatkuvana happo-tihkusateena. |
||||
|
|
17.12. 09:43 | Eljas Pölhö | ||
| Moottorivaunujen suunnittelu tai vähintään toiveet sellaisista alkoivat n. 1919-1920. Pyöreäikkunaiset olivat perua n. 1915 valmistetuista jenkkivehkeistä (McKeen Motor Car, löytyy myös netistä). Kiitojunien haluaminen alkoi 30-luvun loppuvuosina tanskalaisten saatua sellaisia. Jokunen esite ja kirjelmä on säilynyt (luokkaa 100 sivua), mutta harmillisen paljon on dokumentteja tyyliin "liitteen mukaan" tai "liitteen mukainen" ja VR:n arkiston seulontaohjeen mukaan liitteet piti hävittää ennen luovuttamista Valtionarkistoon (Kansallisarkistoon). VR tutki ja teki kyselyjä moottorikiitojunista moniin maihin. Tarjouksia kiitojunista tuli ainakin Tanskasta, Saksasta, Belgiasta, Ranskasta ja Unkarista (Ganz oli Euroopan johtavia tehtaita moottorivaunujen alalla). |
||||
|
|
17.12. 08:57 | Jari Välimaa | ||
| Mielenkiintoista olisi tietää keneltä tyyppihyväksyntää on haettu ? | ||||
|
|
17.12. 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitäähän näitä koeajaa, tarkkaa tieteellistä työtä, eikä mitään sonnanajoa perälauta alhaalla! Eikä näillä lystiä ajeta. Eikä matkustajat kovin pitkiin selkäkeikkanauruihin remahtelisi, jos värkki hajoaa kesken kaiken kuin korttitalo? |
||||
|
|
17.12. 08:19 | Jari Välimaa | ||
| Kalustolla ei vielä EU:n tyyppihyväksyntää joten pitää suorittaa koeajoja ilman matkustajia | ||||
|
|
17.12. 03:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, Rautatiejallituksen ylimmässä kerroksessa, koneteknillisen toimiston piirustuskonttorin puolella oli ollut arkistolaatikko luonnoksille ja ehdotuspiirustuksille, että niitä kyllä oli. Muistan joskus 1980-luvun puolenvälin tienoilla kurkistelleeni mainitun laatikon aarteita. Niitä siinä riitti! Ukko-Pekan suunnittelun alkuvaiheissa oli paperille pistetty hahmotelma jonkinlaisesta veturista, isot pyörät, tenderi ja pyörästö 4 - 8 - 0. Ja vielä Lätän väriehdotelmaakin, jossa se oli tuhrittu oranssi/keltaiseksi ja katto mustalla. Deeveriäkin oli hahmoteltu samoilla väreillä! Käytävän paperinkeräyslastikossa siis!!! Oli yksikin luonnos moottorivaunusta, joka oli ilmeisesti saanut inspiratsionin "Keksintöjen kirjasta" (vuodelta 1932), osasta "Tiet ja maakulkuneuvot" sivun 661 alareunassa olevasta Union Pacific - yhtiön moottorivaunua kuvaavasta piirroksesta. Saman mallinen niittaamalla kokoon heitetty värkki, pyöreät akkunat kuin sukellusveneessä ja siis telivaunu. Näin monen vuoden jälkeen en nyt vaan satu muistamaan luonnoksen otsikkokentässä ollutta päivämäärää... |
||||
|
|
17.12. 02:10 | John Lindroth | ||
| Olikohan VR.llä minkäänlaisia suunnitelmia nopeista moottorivaunuista tai moottorijunista jo 30.luvulla VR suunnittelijoiden pöydällä ,mallina Saksa ja USAa siis ennen sotia?Olihan meille suunnitelmissa olympialaiset vuodelle 42 kunnes sota teki kaiken tyhjäksi. Voisi olettaa että nämä olisivat olleet tulevien olympialaisten ohella edustuksellisesti ja Suomi kuvaa ajatellen erittäin huomionarvoisia? | ||||
|
|
17.12. 01:54 | Markku Naskali | ||
| Kiva ajella kun matkustajista ei ole haittaa? | ||||
|
|
17.12. 01:50 | John Lindroth | ||
| Esa !Kiitos hyvästä yhteenvedosta! | ||||
|
|
16.12. 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| No niin, että näin tämäkin päivä piti elellä läpi! Että Suorsa Group - rautatieyhtiön deeverit...! Ei uskoisi pienenä, kuinka hauskaa on suurena! Menestystä vaan Groupille ja sen Groupenführerille, hehehee!!! |
||||
|
|
16.12. 23:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, omasta puolestani ajattelen näin käyneen. Aloittihan "Fliegende Hamburger" voittokulkunsa 15.5.1933 klo 8:02 aamusella. Hampurista kohti Berliiniä. Systeemi osoittautui erinomaisen hyvin toimivaksi, seurasi "Fliegende Kölner", "Fliegende Schlesier" ynnä muitakin ja samalla alkoi pikamoottorivaunujunien kehitys muutenkin: SVT ("Schnelltriebwagen") mallit Hampuri, Köln, Leipzig ja vielä malli Berliinikin ja Kruckenbergkin kehitteli omaa näkemystään. VT 877 a/b: mallin Hampuri "proto" tai esisarjajuna, kaksivaunuinen, dieselsähkö, Jacobsin telit. 102 paikkaa. Malli Hampuri: kaksivaunuinen, dieselsähkö, vaunujen takapäädyt Jacobsin telillä. Malli Leipzig: kolmivaunuinen, dieselsähkö ahtimella, vaunujen takapäädyt ja välivaunu Jacobsin teleillä. 129 paikkaa. Malli Köln: kolmivaunuinen, dieselsähkö ahtimella, vaunuissa tavanmukaiset telijärjestelyt. Malli Berlin: nelivaunuinen (toinen päätyvaunu koneistovaununa), dieselsähkö ahtimella, tavanmukaiset telijärjestelyt. Siitäpä se sitten alkoi: italialaiset, englantilaiset, USA, ja muutkin maat [tanskalainen Fugleflug eli Linnunlento (?)] kiinnostuivat ajatuksesta. Meille tuli se "Lentävä Tamperelainen" vuonna 1934 viikonloppujunaparina (P 47 lauantaina kesällä ja P 48 sunnuntaina takaisin Helsinkiin,) Pasilan H8-vetureilla, kuten arvatenkin hyvin tiedät, sir John. Moottorivaunuilla vaan tuppasi paikkaluvut olemaan - sanoisinko rajallisia. Höyryillä piti tietenkin vastata: Reichsbahnilla BR 05 ja 61. Briteillä LNER ja LMS Coronationeillaan ja A4-sarjallaan ratkaisivat pulmaa ("Mallard"). Jenkit pistivät Hiawathansa juoksemaan Chicago - Minneapolis - St. Paul - linjalla koko matkaa yli sadan mailin haipakalla. Ja hyvin juoksikin, mikäs siinä. Ajatus kehittyi, kuinkas muuten: TEE - moottorikiitojunat pitkin Eurooppaa (sveitsiläiset RAm- ja RAe-junat, italiaanojen Settebellot, Ranskallakin oli oma tyyppinsä). TGV:t ja Saksan "Donald Entet" - eikun BR 403 (Lufthansa-Express) ja iiiceee-eet, juu vallan! Vanhaa omatekodeutschmeisteria ilahduttaa suuresti DDR-Reichsbahnin BR 175 - kiitojunan valmisteleminen ajokuntoiseksi. Puhumattakaan Nipponin poikain Tokaidosta, fiksu vetäisy sekin! Takarazuka-tytskyille ja Salaryman-jaappanialaisille kyytiä, sano. 132 paikkaa ekassa ja 885 tokassa luokassa + ruokalassa 26 lisäksi. Sähköpuolella hiukan dieseljunien varjoon jäänyt kaksivaunuinen ET 11 "Münchner Kindl", joka juoksi Münchenin - Stuttgartin väliä. (Iicee Planetat hiukka toisenlaisia vehkeitä?) Tehtävä kuitenkin sama: siirtää "läskiä" paikasta A paikkaan B... Meillä? Just. Dm4, eikä se nyt niin kauhean huonokaan ollut, moottorivalinta vaan oli niin sanoakseni "pakon sanelema" ja edelleen Dm8- ja Dm9 - porkkanamakaroonipannukakut (nam?) ja nyt luiskahtelevat vinkiää kyytiä Sm3:t (kun mutkissa kallistelivat) ja Sm6 "Allergiat". Eikä se tähän päivään jää, ei toki! |
||||
|
|
16.12. 21:59 | Veikko Hattunen | ||
| Vihervalkoinen kuva | ||||
|
|
16.12. 21:39 | John Lindroth | ||
| Onkohan nämä "Lentävät Junat"kopioitu Saksasta esim" Fligender Hamburger" ym mitä niitä kaikkia nyt olikaan? | ||||
|
|
16.12. 21:39 | Stefan Baumeister | ||
| Stimmt Rainer, du hast recht :-) | ||||
|
|
16.12. 21:32 | John Lindroth | ||
| Br 01 on upea veturi! Ja tämän isäksi "Nikolausjuna" tunnelma.Meilläkin voisi nätä olla enemmänkin! | ||||
|
|
16.12. 20:29 | Erno Pintinen | ||
| En itsekään ymmärrä miten tästä saa epäonnistuneen kuvan. Ihme kitinää täällä välillä on jos ei kuva miellytä. Hyvä kuva on tänne. | ||||
|
|
16.12. 20:20 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ei tämä ole epäonnistunut. Ei ehkä HDR:n riemuvoitto, mutta sumuisen kostean päivän tunnelma hyvin vangittu. | ||||
|
|
16.12. 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Että on upea ja niin teknisen näköinen "Dampfross" tuo Baureihe 01!!! Kuvan tasoa parantaa huikeasti vielä eurooppalainen näkemys joulupukista! Eikä tökerö USA-Disney-väärennös ole mitään tämän rinnalla. |
||||
|
|
16.12. 19:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Links und rechts gewechselt? | ||||
|
|
16.12. 19:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika eksoottinen juna! | ||||
|
|
16.12. 19:06 | Mikko Herpman | ||
| Oho, kyllä on hieno kuva! | ||||
|
|
16.12. 19:04 | Mikko Herpman | ||
| Näyttäisi pakoputken jatkeet auttaneet pitämään konetta vähän puhtaampana. Vain ratapölyä kertyy toki aina takapäähän. | ||||
|
|
16.12. 19:02 | Mikko Herpman | ||
| Kyllä on Ryskyllä heino juna perässä! | ||||
|
|
16.12. 18:45 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
|
16.12. 18:43 | Rasmus Viirre | ||
| Aina mukava kun saadaan kuvia näiltä harvoin kuvatuilta liikennepaikoilta. Ja vieläpä hyviä kuvia. Tässä erinomainen sommitelma! | ||||
|
|
16.12. 18:43 | Juho Rintala | ||
| Mikä tässä on pahasti epäonnistunutta? | ||||
|
|
16.12. 18:07 | Veeti Saukkonen | ||
| En halua olla mikään inhottava tyyppi mutta pitääkö kuvaa julkaista, jos se on näiän pahasti epäonnistunut? Ja kuvatekstistä voisi korjata sanan: loskaisessa. | ||||
|
|
16.12. 18:04 | Pasi Utriainen | ||
| Ensimmäisen kerran lentävä kalakukko mainitaan syksyllä 1936, kun kulkuun oli hiljattain asetettu uusia pikajunia. Puhutaan myös lentävästä tamperelaisesta, viipurilaisesta ja pohjalaisesta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2082190?page=3 Lentävä on ollut 1930-luvun muotisana, mm. vasta perustettu Liikkuva poliisi sai lempinimen "lentävät". Vuonna 1951 lentävä kalakukko oli kesäkaudella kulkenut pikajuna, joka lähti Helsingistä klo 9 ja saapui Kuopioon klo 17.34. |
||||
|
|
16.12. 17:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt on nappiotos | ||||
|
|
16.12. 16:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mieluummin katselisinkin konepajamiljöötä, herra Erkki. Siellähän duunattiin osia, joita heiteltiin kokoon ensimmäisissä suomalaisvalmisteisissa vetureissa. Niin ja kovasti styylikkäitä matkustusvaunujakin ennenkuin VEB Waggonbau Passlingen eikun - ööö - Pasilan konepaja aloitti toimintansa. Kiasma - niminen pompöösiporukalle omistettu huono sateensuojaoksennus kaipaa vain ja ainoastaan "tynämenttiä" nurkkiensa alle! Purkupallolla maustettuna. Riittää hyvin, kun menevät patsastelemaan Oopperaan: 1. näytös: Figaron häät, 2. näytös: Figaron lähestymiskielto ja 3. näytös: Figaron avioero. |
||||
|
|
16.12. 16:11 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
|
16.12. 14:43 | Joonas Jokinen | ||
| Sattumakuvana pulpahti esiin. Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, että dokumentoimalla kuvanottohetkellä mahdollisesti tavallista tavallisempiakin kuvia (vaikka tämä ei välttämättä sellainen ole), voidaan tarjota hyvä tietopaketti, jonka arvo tiedetään vasta tulevaisuudessa. Riihimäeltä ei liikaa ole kuvia, joista selviää selkeästi miten esim. raiteisto on muuttunut niin aseman kohdalla, kuin esim. veturitalleilla. |
||||
|
|
16.12. 09:53 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä ratapihakartta selvimmin näyttää VR:n Helsingin konepajan postitalon lisäämässä puristuksessa. | ||||