Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.05. 22:16 | Osku Reinikka | ||
| Kiva pari veto. | ||||
|
24.05. 22:09 | Marko Vornanen | ||
| Edon valot paljastavat kulkusuunnan. | ||||
|
24.05. 22:08 | Jani Keskinen | ||
| T4842. Osuttiin sitten samalle kuvauspaikalle junan kulkuaikaan... :) | ||||
|
24.05. 21:58 | Martin Hillebard | ||
| Klassillinen puhelin/ehkä vielläkin myös lennätin -linja seisoo paikoillaan. Niinkuin joka-ainoaa rautatietä seuraten, maassamme aina sähköistyksen tuloon asti. Mikä lie se Haapamäen "museo"linjan tila tänä päivänä?? |
||||
|
|
24.05. 21:57 | Sauli Vähäkoski | ||
| Kulkusuuntaa hieman vaikea päätellä. | ||||
|
24.05. 21:35 | Miko Rautiainen | ||
| Miksi tunnisteissa on INTERCITY: Cx? | ||||
|
|
24.05. 21:10 | Ville Hautamäki | ||
| Justiin kun kerran jättää tämän junan kuvaamatta, niin eiköhän mene parivedolla... Hyvä kuva kuitenkin! | ||||
|
24.05. 20:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jenkkijärjestelmässä on liki jokaiselle akselijärjestykselle puolivirallinen lempinimi. Niinpä Risto oli Mikado ja Pekka Pacific, vanhemmat tavarajunaveturit Consolidation :eja. Ja kymmenpyöräisiä olivat tietty myös pienemmät henkilöjunavetäjät, paitsi A-sarja oli American, niin, ja Mummot mitäs muuta kuin Moguleita. | ||||
|
|
24.05. 20:54 | Joni Lahti | ||
| Siinäpä on hiihdelty, vedetty pulkkaa ja kävelty ahkerasti radalla. Hyi, hyi! Samaa pahetta tehtiin poikasina, kun menimme rataa pitkin Kokkolasta Köykärin vuorelle laskettelemaan. Vuori oli pieni nyppylä Kaarlelan puolella. Oli siellä hyppyrimäkikin, joka näkyi junan ikkunasta. Mutta oli rata Kokkola-Oulu rata eli melkoista tyhmyyttä oli harrasteemme. - Ps. Älkää tehkö samoin! | ||||
|
|
24.05. 20:43 | Joni Lahti | ||
| Suomessa Tr2 Truman oli decapod eli "kymmenjalkainen" 2-10-0. | ||||
|
24.05. 19:55 | Mikko Otava | ||
| Ohjausraitana toimii laatoitukseen sahattu ja kiinnitetty muutaman millin leveä teräsnauha ja kulmissa noppakivet. En huomannut näitä muuta kuin laiturilla vaikka kartasta voisi päätellä niitä olevan myös sillan päällä jalkakäytävillä ja parkkipaikalla. Trafin määräys ei muuten salli tällaista ohjausraitaa... | ||||
|
|
24.05. 19:53 | Tommi Koskinen | ||
| Komea kuva Edosta linjalla! Yksi vaunu vielä lisää tuohon niin kenties tulevaisuuden näkymä? | ||||
|
|
24.05. 19:31 | Markku Blomgren | ||
| Eikös nämä 2-10-0 tai 1'E pyöräjärjestykselliset olleet decapodeja, joskin suomessa ei tainnut olla omaa termiä, kun olivan harvinaisia. 10-pyöräinenhän on 4-6-0 tai 2'C' pyörästöiset, eli suomen oloissa heikit (Hv-sarjat). | ||||
|
24.05. 18:26 | Pasi Viheraho | ||
| Aikataulussa luki että uudesta kylästä pääsee pois.piste.omalla kohdalla kaikki oli turvallista.MINÄ KATSON AINA TULEEKO JUNAA VAI EI.muuta ovat sitten toinen juttu.Oletin että jostain syystä on ajettu väärälle raiteelle ja lähdin junasta menemään koska liput oli ostettu uusikylä - lahti heinola lahti uusikylä välille. Tuo pysähdys on ollut suunniteltu sitä en sitten tiedä kuka ja mikä on virheen tehnyt. Minulle ei tästä ole ollut minkäänlaista vaaraa että en sitten tiedä.Mutta jatkossakin kuvaan sieltä mistä nyt parasta kuvaa tulee kuten herra Peltola.Radan vierestä tulee ne parhaat kuvat kuten kaikki sen tietävät. |
||||
|
24.05. 18:07 | Juha Nieminen | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
24.05. 18:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jufenaut, mikä kuva! | ||||
|
|
24.05. 16:54 | Ziggy Hulden | ||
| Nuo museoajot olivat kuitenkin vähän eri asia kuin tämä. Ratahan oli käsittääkseni ainakin melkein suljettu muilta kuin museojunilta, Kirkniemessä oli joku deeveri puuskuttamassa ja siellä kuski, muutenhan ei muita junia näkynytkään. Nuo kaikki olivat tehty hallitussa mielessä ja sovitusti sekä oikein (ainakin mun mielestä). Tässä kuvassa tapahtunut on ihan päinvastoin, etenkään kun ilmeisesti ei ollutkaan lupaa pysähtyä matkustajia varten Uudessakylässä? |
||||
|
24.05. 16:52 | Hannu Peltola | ||
| Nyt vasta katsoin Juhan linkin. Totta, siinä mahtuu hyvin kävelemään ja sillalta saa selvästi aika mielenkiintoisia kuvia! | ||||
|
|
24.05. 16:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kirkniemen ratapiha oli mustanaan asiattomia parveilijoita jo ennen Valtterin saapumista. Tarkoitinkin nimenomaan tällaista tarpeetonta parveilua, en sitä että esim. joudutaan Petrin kuvailemasta syystä poistumaan junasta laiturille ylittäen raide asiallisesti varovaisuutta ja ripeyttä noudattaen. | ||||
|
|
24.05. 16:21 | Petri Nummijoki | ||
| Mitä Valtteriin ja Kirkniemeen tulee niin siellähän matkustajat purettiin junasta keskelle ratapihaa, joten ymmärrettävästi porukkaa kulki tämän jälkeen pakostakin kiskoilla. Keskimmäisiä raiteita taas käytettiin Kirkniemessä käsittääkseni sen vuoksi, että aseman edessä olevalla raiteella on kova kallistus (asemarakennuksesta poispäin) ja matkustajien poistumisen/kyytiin nousemisen ei katsottu olevan siltä raiteelta turvallista. | ||||
|
|
24.05. 15:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl mää näin Kirkniemessä 12/8-2012 Valtteristakin purkautuvan spottailijoita kekkuloimaan ja parveilemaan kiskoille, kaikille raiteille koko ratapihan leveydeltä, ihan kuin ratapiha olisi ollut yleinen kansan huvipuistoalue. Ei mun sunkka tarvinnu men lainkka kiskoill', ja silti mää sain tämmöset kuvat: http://www.vaunut.org/kuva/76694 & http://www.vaunut.org/kuva/76706 - joista tosin jouduin rajaamaan kuvankäsittelyohjelmalla luvattomat ratapihallakekkuloijat pois. Tällainen toiminta on paitsi järjenvastaista ja hengenvaarallista, myös varjostaa museojunien tulevaisuudennäkymiä. Kohta Trafi kieltää meiltä nämä ajelut kokonaan, kun jotkut ei osaa käyttäytyä niissä. Se ei kyllä mitenkään ole historiikkikaluston vaalimista, eikä varmastikaan edistä asiallisten rautatieharrastajien etua! Mutta tuon höyryveturin kuljettajalla on kyllä kertakaikkisen rautaiset hermot. Ensin näkee videokuvaajan vaeltavan Sn200-radalla rautatiesiltaa pitkin, ja silti vielä morjestaa tälle lähtiessään! |
||||
|
24.05. 15:31 | Tuomas Mikkola | ||
| Taisi seistä Pieksämäen varikolla tässä viikolla, jos en ihan väärin nähnyt. | ||||
|
|
24.05. 15:10 | Topi Pikkarainen | ||
| Kyllähän ne ovet olivat Valtterin kaikilla ajoilla lukossa. Vaara sekin... | ||||
|
|
24.05. 15:03 | Jaakko Hakala | ||
| Mikä on 2550 tilanne? | ||||
|
|
24.05. 14:42 | Ziggy Hulden | ||
| Pasi edelleenkin vähättelee tätä, ja teki mielestään ihan oikein ja turvallisesti, mä en vaan voi käsittää... | ||||
|
|
24.05. 14:41 | Ziggy Hulden | ||
| Olihan Valtterissakin muistaakseni 150vuotias ajelulla ovet lukossa sekä myös Hyvinkää ajeluissa Valtterissa, vai muistanko nyt väärin? Vai olikohan joku toinen museojuna... | ||||
|
24.05. 14:39 | Martin Hillebard | ||
| En ole sen koommin eli 1955 Seinäjoella edes käynyt. Asuimme puisen omakotitalon yläkerrassa ihan joen rannalla. Ikkunasta näkyi ratapihalle! tosin erittäin kaukaa. Muistan siellä seisseen umpivaunuja - kaukaisuudessa. Koulussa opin että Seinäjoki olisi kauan sitten tarkoittanut rajajokea. Ruotsiksi sitä kutsuttiin Väggån. Erään tarinan mukaan seudulla olisi majaillut joku sukulainen joka otti nimekseen Wegelius. Aikoinaan papiksi lukeneet ottivat tällaisia, latinalaiselta kalskahtavia sukunimiä. Esim. asuinpaikkakunnan nimi perustana. Tuo kuvien kirjasto edustaa mielenkiintoista tyyliä. Ainakaan se ei ole pelkkä ikävä kuutio! |
||||
|
24.05. 14:25 | Martin Hillebard | ||
| Kiitos tiedoista!! Tämä rautatie on aina ollut minulle sekä ajallisesti, että paikallisesti, erittäin kaukainen käsite. Asemarakennuksen kuvaus on mielenkiintoinen. Varsinkin yläkerta saa minut ajattelemaan upseerikerhoa... |
||||
|
|
24.05. 13:29 | Petri Nummijoki | ||
| Edellä mainitun perusteella matkustajapysähdykselle nimenomaan ei ole ollut lupaa. Matkustajat joutuvat tottakai luottamaan yleisöaikatauluissa mainittuihin tietoihin, joten heitä tästä tuskin voidaan moittia. | ||||
|
|
24.05. 13:07 | Pasi Viheraho | ||
| mitenkä niin jos matkustajille ja tuolle on lupa ollut olemassa. ei ne ovet ennenkään ole lukossa ollut ja ei siellä ruumiita kovin usein tullut. |
||||
|
|
24.05. 12:36 | Pekka Porkkakoski | ||
| Onkohan myös "ohjaavia polkuja", eli laatoin tehtyjä opasteita asfalttiin, suojatien valot ja piipitys? Ainakin hirveää mennä teräsrappuja pitkin asemalle, jos ei käytä liikkuvaa vessaa! | ||||
|
|
24.05. 12:10 | Oskari Kvist | ||
| Eli näyttäisi olevan operaattorin vika kun päästi matkustajia poistumaan. Vaunujen ovien olisi pitänyt olla koko ajan lukossa. Näin olisi ollut vähemmän tai jopa nolla "raiteillaseikkailijaa" tässäkin tapauksessa.. | ||||
|
24.05. 12:05 | Oskari Kvist | ||
| Jos paikallisliikenne palaisi turun seudulle, tässä lienisi looginen päätepiste sille. Valitettavasti tuskin palaa kymmeneen vuoteen, kun olemme erityisolosuhteissa (tm) jossa kaikki on mahdotonta. | ||||
|
24.05. 11:39 | Juhana Stolt | ||
| Eljaksen muussa yhteydessä antaman kommentin ("H8 563 juna 69 ja H9 784 juna 50, 4.3.1940 klo 00:45 yhteenajo Iittalan as. et.p. Tenderit ja telit jäivät radan sivuun. Veturit vietiin Helsingin konepajalle.") mukaisesti päivitin kuvan sijainniksi Helsingin. | ||||
|
24.05. 11:38 | Juhana Stolt | ||
| Eljaksen muussa yhteydessä antaman kommentin ("H8 563 juna 69 ja H9 784 juna 50, 4.3.1940 klo 00:45 yhteenajo Iittalan as. et.p. Tenderit ja telit jäivät radan sivuun. Veturit vietiin Helsingin konepajalle.") mukaisesti päivitin kuvan sijainniksi Helsingin. | ||||
|
|
24.05. 11:35 | Hannu Heino | ||
| Eikä kukaan ole huomannut junan ulkoista tai sisäistä muutosta, tummat ikkunat, sisustan väritys muuttunut? | ||||
|
|
24.05. 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Onhan tästä tunnelistakin kuvia täällä vaunut.orgissa, esim.: http://www.vaunut.org/kuva/53730 http://www.vaunut.org/kuva/50031 , http://www.vaunut.org/kuva/41799 . Eli purettu vasta noin 1974. | ||||
|
|
24.05. 08:10 | Timo Kovanen | ||
| Tässä tapauksessa matkustajainformaatio on poikennut haetusta/myönnetystä kapasiteetista. Junalle 1949 myönnetyssä kapasiteetissa ei ollut yhtään matkustajapalvelupysähdystä Lahden ja Kouvolan välillä, ainoastaan tuo Niinimäen pysähdys, missä AE piti päästää ohi. Liikenteenohjaus on toiminut myönnetyn kapasiteetin perusteella, kuten pitääkin, eikä siksi ole ottanut junaa Uudessakylässä laituriin. | ||||
|
|
24.05. 07:54 | Pauli Ruonala | ||
| Tässä tulee yksityiskohtia. Karhulan ensimmäinen asemarakennus paloi heinäkuussa 1916 salaman sytyttämässä tulipalossa. Samalle paikalle valmistui uusi, kuvan esittämä asema 1917. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Verner ja Ivar Thomé, joiden töitä voi löytää muiltakin Ahlströmin tehdaspaikkakunnilta. Taloa ei suunniteltu asemaksi vaan pohjakaavaltaan se oli virkailijakerho. Yläkerrassa oli sellaisia asemataloissa harvinaisia huoneita kuin kirjasto ja biljardisali. Alakerrassa oli aseman odotussali ja toimistotilat. Odotussalia käytettiin myös virkailijakerhon juhlasalina ja tanssisalina. Kun Karhulan rata muutettiin leveäraiteiseksi, rakennus siirtyi kokonaan virkailijakerhon käyttöön. Talo jäi autioksi 1980-luvun puolivälissä ja pitkän puretaan-säilytetään-keskustelun jälkeen se purettiin huhtikuussa 1996. Nykyjään paikalla on tyhjä tontti. Pitkä mies kuvan keskellä on asemapäällikkö Lindholm. Hirsirakennuksessa ei ole vielä lautaverhoilua josta päätellen kuva on otettu noin 1917-20. Tolppa radan reunalla kuuluu rautatien ylikäytäväpuomiin. Aseman vierestä kulki tie Sunilaan vuoteen 1969 asti. | ||||
|
24.05. 06:55 | Misa Lammio | ||
| Tuli tämä Tampereella kuvattua. Myöhässä 10 min. | ||||
|
24.05. 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Neljäs vaunu tunnistettiin Ei 22797. | ||||
|
24.05. 00:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja taas. | ||||
|
24.05. 00:00 | Jarkko Voutilainen | ||
| Täsmennettäköön vielä, ettei tämä laite ole koskaan ollut VR:n, vaan UPM:n. Lumikuorman siivoaminen vaunujen katoilta on ennenkaikkea työturvallisuutta lisäävä asia - laitteesta toki hyötyy taloudellisesti myös VR saadessaan vaunut nopeammin kuormasta purettuina kiertoon. |
||||
|
23.05. 23:03 | Mikael Sahervo | ||
| Aika leet juna ku lähti 1337. | ||||
|
23.05. 22:58 | Mikael Sahervo | ||
| Toukokuu on vielä kevättä eli kesä ei ole vielä. | ||||
|
|
23.05. 22:45 | Lasse Kärkkäinen | ||
| Karhulan asema (purettu, sijainti ilmeisesti jossakin Karhulan Lasin jo hiljentyneen ratapihan paikkeilla.), aika joskus ennen kuin kapearaiteinen siirtyi tehdasalueen sisäiseen liikenteeseen. (jotkut lähteet puhuvat vuodesta 1927, joten ennen sitä.) "Karhula" ryhmästä Facebookissa löytyy tämä kuten muutama muukin kuva asemasta ja kapearaiteisesta radasta. Ihan varma en ole onko asemia ollut useampi vai laajennettiinko tätä suuremmaksi jossakin välissä. Toinen kuva asemasta, samassa ryhmässä: https://fbcdn-sphotos-a-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/577876_480157598706032_590049100_n.jpg Vetureita oli yhtiöllä kapearaide aikana ilmeisesti kaksi, "Päkä" (Nro1) ja "Pässi" (Nro2) on ainakin tulleet vastaan. Nykyään kapearaiteisesta on tähteenä enää metsän ympäröimä vanha veturitalli. (josta on foorumilla kehnot kuvat ja joka on edelleen tarkoitus käydä kuvaamassa paremmin, ei vaan ole saanut aikaiseksi.) |
||||
|
|
23.05. 22:34 | Mikko Herpman | ||
| Siis kyseessä tämä laite: http://www.vaunut.org/kuva/18429 Perustuksiskin päätellen kohtuullisen tuore siirto. |
||||
|
|
23.05. 22:13 | Martin Hillebard | ||
| Kiitos taaskin Joni. Minä olen senverran veteraani että huomioni kiinnittyi hetipaikalla veturin pyörästön rakenteeseen. Kaarteisilla radoilla - näissä alppimaissa joissa jyrkät nousut vaativat myös vetovoimaa! - veturin suunnittelija asetettiin usein todellisten haasteitten eteen. Näemme kuvasta että voima on itse sylintereistä välitetty kolmanteen vetopyöräpariin. Näiden ns käyttöpyörien etupuolella on näkyvä väli pyöräpareihin yksi, ja kaksi. Oli olemassa erilaisia ratkaisuita jotka sallivat voimakkaan veturin selvitä jyrkistä kaarteista. Osan vetopyörien voidaan sallia liikkua laakereissaan sivusuunnassa jopa 40 - 50 millimetriä. Kytkintangossa on luonnollisesti oltava vastaavat nivelet. Näitä pitkäpyörästöisten, tehokkaitten höyryvetureiden ratkaisuita on kyllä piisanut vuosien sivu. Yksi oli Krauss- Helmholtzin kääntöteli jossa juoksupyöräparin liikkeet kaarteissa, vaikuttivat myös etumaisen vetopyöräparin siirtymiseen sivusuunnassa...yksityiskohtien selostaminen ei "mahdu" tähän. Pitkässä vetopyörästössä saatettiin myös yksinkertaisesti jättää jostakin pyöräparista laipat pois. Trumanissa näin tehtiin = kolmas eli keskimmäinen vetopyöräpari. |
||||
|
|
23.05. 22:11 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Onhan betonista saatu aikaan todella ankeita ympäristöjä moneen paikkaan. Suosittelen silti visiittiä Seinäjoen uuteen (betoniseen) kaupunginkirjastoon. Se on varsin onnistunut kokonaisuus ja istuu ympäristössään ympäristöönsä mainiosti: http://www.archdaily.com/360049/city-library-in-seinajoki-jkmm-architects/ | ||||
|
|
23.05. 22:06 | Jouni Ijäs | ||
| Tyypillistä suomalaista kesäsäätä. Tänään + 10, kun toissapäivänä oli vielä +22 | ||||
|
|
23.05. 21:23 | Martin Hillebard | ||
| Perheemme asui Seinäjoella noin vuodesta 1952 vuoteen 1955. En muista asematunnelia siellä koskaan nähneeni joka ehkä osin johtuu siitä että olen syntynyt v 1949. Mitä tulee tämän päivän asematunneleihin historiallisten asemamiljöiden tienoilla niin arkkitehtuuria voisi lähinnä kutsua raakalaismaiseksi. Ei suomalainen arkkitehti osaa soinnuttaa betonimöhkälettään mihinkään perinteiseen ympäristöön. Ei missään. |
||||