232-141112 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.12. 13:59 Mikko Herpman  
  Lieneeköhän ratavartian kaivo olla tuolla resiinavajan takana.. Eli talossa ja saunassa todellinen kantovesi.
kuva 13.12. 12:06 Rainer Silfverberg  
  Ajattelin että historiaa on se että Huopalahden asemalla on lunta!
kuva 13.12. 11:55 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä, herra Noah. Metsään menee!
kuva 13.12. 10:10 Noah Nieminen  
  Vai onko tää uusi väritys?
kuva 13.12. 10:09 Noah Nieminen  
  "Suomen Metsä"
kuva 13.12. 09:34 Jari Välimaa  
  on se mutta ei enää pääkaupunkiseudulla
kuva 13.12. 09:28 Jimi Lappalainen  
  Miltä mahtaa juuri tässä näyttää nykyisin?
kuva 13.12. 00:56 Roope Prusila  
  Kuvatekstiin viitaten, 29.8 yöllä on Sm7 sarjalainen käynyt ensimmäistä kertaa Seinäjoella.
kuva 12.12. 23:42 Reijo Salminen  
  Kauankos nämä on kerinneet olla uudestaan liikenteessä? Reilun kuukauden? Mahtoikohan pitkähkö seisominen aiheuttaa yllätyksiä?
kuva 12.12. 23:22 Jorma Rauhala  
  Resiinavajassa lienee ihan teijolainen More.
kuva 12.12. 23:03 Reijo Salminen  
  Ja olisko toukokuulta, nurmi aika matalaa, halkoja pihassa odottelemassa pinoamista, puissa kuitenkin kohtuullisesti lehtiä. Konkurssiharavat loistavat poissaolollaan, kuten Erkki jo mainitsikin.
kuva 12.12. 21:09 Mikko Herpman  
  Tuskin olisi jätetty kuulalaakeroitua teliä alla jos olisi vaunu jota käytetään enemmän. Mutta tämä taitaa olla lähes aina pakallaan. Eli ei kannata laittaa "hienoa" teliä alle. Kuitenkin taidettu avattu laakeripesät ja putsattu jos on päässyt sadevettä/kondenssia niihin. Onkohan tuo yhden laakeripesän kansi antautunut vähän kun on tehty uusi päällyskansi tuohon.
kuva 12.12. 20:58 Daniel Nironen  
  Nopeus ei tässä ole se valttikortti, ehkäpä se selittää virtaviivaisuuden puutteen. Modernius paistaa tästä vehkeestä selvästi.
kuva 12.12. 18:56 Esa J. Rintamäki  
  Oliko jarrutettu pyörät kantikkaiksi?
kuva 12.12. 18:21 Juha-Pekka Marttila  
  Kuvasta ei valittamista, päinvastoin;) Mutta jotenkin noista telien kohdilta tämä Sm7 'riisutun' näköinen.. Ei ole yhtä virtaviivainen kuin Sm6.
kuva 12.12. 18:02 Ida Puolakanaho  
  Kyllä jos urakkahommia tehhään niin pyöräkone on ihan ehoton, saa isomman kauhan ku traktoriin.
kuva 12.12. 17:34 Niklas Rinta-Kanto  
  totisesti aivan mahtava kuva! Ja samaa mieltä Daniel :D
kuva 12.12. 17:25 Luc Grenfell  
  Aivan komea kuva!
kuva 12.12. 16:54 Aarni Lilja  
  Erittäin upea kuva.
kuva 12.12. 16:14 Daniel Nironen  
  No mutta komeastihan tämä uusi vehje kömyttelee
kuva 12.12. 15:59 Erkki Nuutio  
  50-luvulla ollaan tai viimeistään 60-luvun alussa (yleisvaikutelma, puhelinlinjat ei televisioantennia edes vauraamman talon katolla).
Ratavartija majailee ratavartijantuvassaan ja resiina on resiinavajassa.
kuva 12.12. 13:18 Jimi Lappalainen  
  Rakennukset: https://vaunut.org/kuva/177988
kuva 12.12. 12:35 Veikko Hattunen  
  Hieno kuva
kuva 12.12. 12:11 Joonas Kauppinen  
  Olisi kyllä ihan mielenkiintoinen näky Suomessa.
kuva 12.12. 11:58 Joonas Kauppinen  
  Ainahan jossain konepajalla voi sorvata varaosia.
kuva 12.12. 10:22 Erkki Nuutio  
  Sattumakuva: G.Siglin Lankkihatut kaksoisvedossa. Kiillotettuina lankkihatut olivat auringonpaisteessa todella kirkkaita.
Niin kirkkaita, että etummaisen lankkihattu on sokaissut kuvaajan.
Kuvan keleillä veturin lumiaurat palvelivat tuulenohjaajina hiekkapölylle. Sitä silloin riitti.
Etu- ja sivuvihjeet yhdistäen on veturinnumeron alku 7 ja loppu luultavasti 3, siis 73 (2222, 1875).
kuva 12.12. 09:49 Jouni Hytönen  
  Kuinkahan hyvin A7-teliin löytyy vielä varaosia? :)
kuva 12.12. 09:40 Jouni Hytönen  
  Alhaisella kuormituksella varmaan kyllä, mutta kyllä vaikka tässä Lappeenrannan kohdalla hyvin äänestä erottaa,milloin menee Dr18-vetoinen kuormajuna Lauritsalan mäkeä ylös.
kuva 12.12. 08:28 Kari Haapakangas  
  Kupero? Outo sana.

Aika hyvin "maastoutuu" tuo spårhund, vasta toisella katselukerralla huomasin ko. otuksen.
kuva 12.12. 03:14 John Lindroth  
  Tuosta hiilipiipusta lähtevä ääni on saattanut olla fantastinen ja junassa vielä tehokas H7 veturi! Tänä päivänä lähellä tuon piipun mallia on Keitele-Museon TK3 veturissa 1132 vaikka sen piippu on paksumpaa mallia.Kun siihen saadaan vielä nokikaapin instrumentit oikeaan asentoon niinkuin hiiliveturissa äänet tulee olemaan upeat ja vaikuttava elämys! Jo yksikin merkityksellinen mieleen jäänyt elämys voi synnyttää uuden harrastajan!
kuva 12.12. 00:24 Veeti Heino  
  Tuo halli näyttää kuperolta.
kuva 12.12. 00:01 Mikko Ketolainen  
  Meni tuosta hetki sitten ohitse ja täytyy sanoa, että Dr18 kuulosti paljon hiljaisemmalta veturilta kuin esim. Dv12
kuva 11.12. 22:28 Mikko Ketolainen  
  Tänään onkin Julian mukaan tulossa Äänekoskelle Oulaisista Fenniarailin juna tunnuksella T7262. Pitäisi olla hieman ennen puolta yötä perillä Äänekoskella.
kuva 11.12. 22:00 Petri Nummijoki  
  Eiväthän ne mitään virallisia nimiä olleet. Minulla ei ole vuoden 1939 kesäaikataulua ja syysaikataulussa ko. päiväjuna ei ole enää kulussa mutta ilmeisesti vuonna 1939 juna ajettiin Helsingistä Iisalmeen saakka. Kuitenkin 50-luvulla ja pitkälle 60-luvulle P75/76 oli nimenomaan Helsingin ja Kuopion välinen pikajuna ja Iisalmeen asti ajettiin vain suurina juhlapyhinä. Toki jatkoyhteys henkilöjunana oli Kuopiosta Iisalmeen muulloinkin. Vasta vuoden 1967 aikataulussa juna oli jatkettu pikajunana Iisalmeen saakka ja syy varmaan siinä, että raskas kiskotus oli saatu valmiiksi Kuopion ja Iisalmen välille.
kuva 11.12. 20:46 Rainer Silfverberg  
  Oliko VR:llä ylipäänsä junia joilla oli nimet niin että ne näkyivät aikatauluissa, ennen vuotta 1973 kun erikoipikajunat aloittivat? Vai olivatko "Lentävät junat" lähinnä rautatieläisten tai median tai kansan käyttämiä kutsumanimiä joistakin tietyistä vähän nopeammista junista? Miksi esim yhdelläkään Helsinki-Viipuri junalla ei ollut kutsumanimeä,, vaikka radalla oli varmaan paras saatavilla oleva kalusto?
kuva 11.12. 18:16 Erkki Nuutio  
  Lentävä kalakukko jää edellä viitatussa vuoden 1939 lehtipakinassa vähintään lisäpaistamista tarvitsevaksi.
Hallitseva nimitys oli pakinan perusteella Lentävä iisalmelainen. Jotkut luonteeltaan juonit kuopiolaiset yrittivät isomman oikeudella kaapata tämän junan. VR:n - RH:n valtuutusta tuskin näille oli ainakaan silloin annettu.
Välillä me kaikki (paitsi ehkä nämä) jouduimme ammuskelemaan vihulaisia.

Vasta vuonna 1953 nousi suursuosioon (tärkeilijät raivoon saanut) elokuva Lentävä kalakukko Reino Helismaan mieleenjäävin sanoin ja Esa Pakarisen - Severi Suhosen mainioin esityksin.
Luulen että "virallinen" markkinointitaho, VR / RH kaiken aikaa vain nikotteli sivuun jätettynä. Kuopiolaista henkselinräiskyttelyä lienee kylläkin esiintynyt.
kuva 11.12. 17:28 Kimmo T. Lumirae  
  Tavattoman mielenkiintoista luettavaa, koska höyryvetureiden vesityksistä ja niihin liittyvistä veturikierroista ei ole 50 vuoteen ollut jäljellä hiilen murenaakaan.

Veturimiehistöt tekivät ainakin 141 tunnin kolmiviikkoisjaksoa, kun yleisestikin noudatettu työaika oli 47 tuntia viikossa. Ja tuo 141 tuntia putkahtelee aina välillä esiin.

Nimikkoveturijärjestelmään pitääkin perehtyä paremmin ja paremmalla ajalla. Viimeistään sotavuosinahan siitä on luovuttu, mutta kuinka kauan aikaisemmin ja varmaan eri varikoilla on ollut eri käytäntöjä eri aikoihin ts. Pasilassa riitti niin vetureita kuin miehistöjäkin, kun taas jossain ihan ikkupikkuvarikoilla on saattanut olla vanhoja käytäntöjä verraten myöhäänkin.
kuva 11.12. 17:27 Hannu Peltola  
  Nämä alkavat varmaan olla ihkaviimeiset luiskislaakeroidut vaunut, joita vielä voi nähdä liikenteessä? (pois lukien tietysti selkeä museokalusto)
kuva 11.12. 16:57 Esa J. Rintamäki  
  Tuo A7 - telisivu on tehty prässäämällä mallinetta vasten.
kuva 11.12. 15:42 Veeti Pietilä  
  Eioc 6266 näkyy kuvassa selkeästi, mutta 6066 ei näy.
kuva 11.12. 15:38 Linus Mansner  
  En näe tässä kuvassa Eioc 6266/Sm2 6066. Toinen siis näkyy, toinen ei.
kuva 11.12. 14:46 Petri Nummijoki  
  Kesäkausina se on tosiaan ollut joinain vuosina kulussa jo ennen 1950-lukua. Ilmeisesti ensimmäisen kerran sitten jo noinkin varhain kuin 1939 mutta sota-aika toi siihenkin katkoja. Taitaa kuitenkin mennä 1950-luvun puolelle, ennen kuin Kuopion päiväjuna oli ympärivuotinen. Mutta hyvä löytö tuo lehtikirjoitus. Jos ei tätä ennen ollut varmaa niin ainakin tuon jälkeen on, ettei ko. juna ole saanut nimeään kotimaisesta 1950-luvun alun viihteestä.
kuva 11.12. 14:31 Aarni Lilja  
  Onko sulla tietoa Panu siitä, että onko tullut Pieksämäen komponentti pajalle lisää hylättyjä Dv12 vetureita?
kuva 11.12. 14:06 Juho Rintala  
  Minä luulin jo että tuolla on vakiona Dr19.
kuva 11.12. 00:52 Panu Breilin  
  Savon radan päiväpikajuna oli ensimmäistä kertaa liikenteessä vuonna 1939, jolloin nimitys lentävä kalakukko näkyy olleen myös jo käytössä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1801307?page=2

Kuvan juna saattaisi kulkuajankohdasta ja kokoonpanosta päätellen olla Helsinki–Kontiomäki-yöjuna H71? Ainakin vuoden 1936 aikataulussa sen saapumisaika Kuopioon on ollut 10.40 ja veturiksi on Helsinki–Kouvola- ja Kouvola-Kuopio-välille merkitty "H8, H9" ja Kuopio–Kontiomäki-välille "H7".
kuva 10.12. 23:34 Petri Nummijoki  
  Mutta noudatettiinko tuollaisilla pitkillä ajoväleillä nimikkojärjestelmää höyryveturikaudellakaan? Esim. kuvan https://vaunut.org/kuva/99489 yhteydessä kerrotussa tapauksessa miehistö ilmeisesti vaihtui Kouvolassa mutta veturi ei. Vai tulkitsinko väärin, että mittaajat olivat koneen päällä?
kuva 10.12. 23:11 Esa J. Rintamäki  
  Mietin tuossa edellä olleita kommentteja, ja ajattelin heti veturimiesten nimikkoveturijärjestelmää.

Oliko myös veturimiesten työajat noihin aikoihin luokkaa 120 tuntia kolmen viikon aikana?

Pääasia lienee ollut, että tunnit tulivat täyteen, mutta kuinka vapaat kädet veturimiesten esimiehillä (veturimestari ja/tai varikonpäällikkö) oli järjestellä varikkonsa kalusto - ja miehistökiertoja juuri sitä 120:aa tuntia ajatellen? Lepohuoneet lienee selviö, mutta...
kuva 10.12. 22:50 Eljas Pölhö  
  1930-40-luvuilla Helsinki-Viipuri yhdellä H9:llä, vedenotto yleensä Kouvolassa, jos 3-akselinen tenderi niin vedenotto myös Riihimäellä.

Helsinki-Kuopio H9 kaudella: kahdella tai kolmella (etenkin, jos juna jatkoi Kuoiosta eteenpäin). Veturi vaihtui siis Kouvolassa ja osassa junia myös Pieksämäellä (etenkin 3-akselisen tenderin kanssa).

Helsinki-Rovaniemi: H8-9 Hki-Tpe, H8-9 Tampere-Haapamäki osalla, muut Tampere-Seinäjoki (-Vaasa), Seinäjoelta oli kaksi tapaa: H8-9 Seinäjoki-Ylivieska+H7 Ylivieska-Oulu ja H8-9 Seinäjoki-Oulu (Ylivieskan vedenottoa varten veturi irroitettiin ja käytiin tallilla ottamassa vettä kun aseman pohjoispäässä ei ollut viskuria). Oulu-Kemi H8 tai H7, Kemi-Rovaniemi H7 tai keveämpi. H7/Hv4 jatkoi pitkälle 60-luvulle keveän kiskotuksen takia.
kuva 10.12. 22:30 Petri Nummijoki  
  En tiedä juuri junasta H77/78 mutta P71/72 ja P75/76 on jo höyrykaudella 1950-luvulla ajettu kahdella veturilla Helsingistä Kuopioon eli toinen veturi Helsingistä Kouvolaan ja toinen Kouvolasta Kuopioon. Tosin Helsinki-Kouvola ajettiin jo siihen aikaan Hr1:llä tai Pr2:lla ja Kouvolasta Kuopioonkin keväästä 1959 lähtien yleisimmin Hr1:llä.

Vesityksiä on varmaan ollut muitakin. Luultavasti Helsingin ja Kouvolan välillä on vesitetty Riihimäellä (Hr1 tarpeen vaatiessa ja Pr2 aina) sekä Pr2 vielä uudestaan jossain Lahden ja Kouvolan välillä. Ainakin Uudessakylässä on ollut viskuri https://vaunut.org/kuva/137114.

Kouvolan ja Kuopion välin vesityksistä kyselin juuri itsekin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16643.0 mutta ilmeisesti se on tapahtunut ainakin Hr1-vetureiden aikaan tavallisimmin Mikkelissä, Hv-vetureilla ehkä useammassakin paikassa erityisesti Hv2-sarjaa käytettäessä.

Mutta olisiko dieselvetureiden aikaan ainakin yöjunaa P71/72 ajettu toisinaan samalla veturilla koko Helsingin ja Kuopion välisen matkan? Lunta raiteilla-kirjan sivulla 100 käsitellään raskaan sarjan vetureille kovana pakkastalvena 1966 asetettuja ylimääräisiä liikennerajoituksia K43-radoilla ja todetaan, että Hr12-vetureiden osalta päätöstä muutettiin jo 21.2.1966 niin, että polttoainetta sai ottaa Kuopiossa ja Joensuussa 3/4 polttoainesäiliön tilavuudesta (alkuperäisen poikkeusrajoituksen 1/2 sijaan), jotta (yö)junilla P72 ja P82 ei tarvitse ottaa Kouvolassa polttoainetta, vaikka Hr12-veturi menisikin sieltä "läpi".
kuva 10.12. 21:52 Heikki Jalonen  
  Varsiluuta kertonee jotain: uuden työmaan (eli alikulkusillan) harjannostajaiset tai pohjan tervajaiset, miten vaan. Oltaisiin siten vuodessa 1933...34.

Mutta varsinainen kysymys: montakohan eri veturiyksilöä junan keulilla ehti käydä Hki-Kuo välillä? Siis höyryaikaan ja Hv-sarjojen valtakaudella. Löydetäänkö enää tietoa aikataulujen tai veturikiertojen / sijoitusten avulla?

Yöjunassa saatettiin sama veturi ehkä jopa välivesittää koska löysempi aikataulu, mutta pikajunassa mentiin (nopeuden vuoksi) luultavasti mieluimmin veturi valmiiseen vaihtamalla. Kouvolassa varmaan ihan ilmeisestä käytännön pakostakin.

Arveluni päiväpikajunalle: (1) Hki-Ri (2) Ri-Kv (3) Kv-Pm (4) Pm-Kuo eli Kuopiossa "oikoo väsynyttä jalkaa" jo matkan neljäs väsynyt veturi. Oliko näin vai jotenkin muuten?

Mitä tulee siihen elokuvan savolaiseen perinneherkkuun: mahtoikohan koskaan edes olla niin, että höyrykaudella sama kippari seilasi koko välin Hki-Kuo? Taisivat tulla vuoron tunnit täyteen viimeistään Kouvolassa...?
kuva 10.12. 19:51 Petri Nummijoki  
  Ensin pitäisi määritellä, mitä junaa Kalakukko-nimellä tarkoitetaan? Oma käsitykseni on, että VR:n henkilökunnan ja varmaan harrastajienkin keskuudessa Kalakukkona on yleisimmin pidetty Kuopion päiväpikajunaparia P75/76, jotka vuosia kohtasivat toisensa klo. 16:00 aikoihin Pieksämäellä. Ns. suuren yleisön keskuudessa ilmeisesti kuitenkin Kalakukolla viitattiin tyypillisimmin Kuopion kiitojunaan MK79/70 (vuodesta 1965 MK77/78), kun se oli omana aikanaan Helsinki-Kuopio-kaukojunista nopein ja mainostetuin. Toisaalta näissä harrastajakeskusteluissa on saanut kannatusta sellainenkin näkemys, että elokuvan ja laulun perusteella aito Kalakukko olisi Kuopion suunnan yöjuna mutta en tiedä onko tämmöisellä tulkinnalla ollut 50- ja 60-luvuillakin kannattajansa vai lieneekö vasta myöhempien aikojen tulkinta asiasta?

P75/76 tuli kulkuun 40- ja 50-lukujen taitteessa ja Kuopion kiitojuna 50-luvun puolivälissä, joten lienee kuitenkin selvää, ettei kuvan juna ole niistä kumpikaan.
<<   >>