4589-173278 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.11. 19:30 Simo Virtanen  
  Ei kai projekti tuosta eteenpäin enää kuulu Tampereen veronmaksajille?
kuva 05.11. 19:12 Veikko Hattunen  
  Ovatko kaikki Ocpp vaunut nykyään jo kadonnut?
kuva 05.11. 18:31 Jimi Lappalainen  
  Edessä myös kruununmakasiinin alitus. https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6rn%C3%A4isten_kruununmakasiini
kuva 05.11. 18:24 John Lindroth  
  Mielenkiintoinen aihekokonaisuus!
kuva 05.11. 17:48 Jimi Lappalainen  
  Tyypin 11-1807-01 vaunu, ja aika uusi ollut tuolloin. Vaunutyppiä valmistettu vuosina 2006–2016.
kuva 05.11. 17:28 Hannu Peltola  
  Mitä ikäluokkaa DM-metro on?

Jari, koosta näistä museokuvista laajempikin sarja, näitä katselisi ihan mielellään! Ja tuolla täytyy kyllä joskus käydä!
kuva 05.11. 17:22 Jimi Lappalainen  
  Mielestäni olisi paikallaan tehdä Radan varrella -kirjasta uusi korjattu painos. Ei tietenkään vain Rapasaaren takia, vaan koska tietoa on löytynyt vuoden 2009 jälkeen paljon lisää.
kuva 05.11. 17:00 Hannu Peltola  
  Glasgown metrohan on klassikko ahtaudessaan, maailman ainoa hobiteille suunniteltu metro!
kuva 05.11. 16:53 Jari Ahokas  
  Suomi on... https://vaunut.org/kuva/183759
kuva 05.11. 16:22 Jari Välimaa  
  Näin mal-sopimuksessa todetaan "15. Tampere ja Pirkkala jatkavat Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien suunnittelua ja käynnistävät vaiheen 1 Partola-Niihama-yhteysvälin toteutuksen. Valtio sitoutuu Pirkkala-Linnainmaa
raitiotien suunnittelun ja Partola-Niihama-yhteysvälin toteutuksen rahoitukseen sopimuskaudella 2024–2027 yhteensä enintään 55 milj. €.

Valtionrahoitusta kohdennetaan koko Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien hankesuunnitelmaan 0,5 milj. € ja toteutussuunnitteluun 4,0 milj. € ja osuuden Partola-Niihama rakentamiseen ja siihen liittyvään varikon laajentamiseen sekä varikon pistoraiteen kaksiraiteistamiseen 50,5 milj. €. Raitiotien toteutuksen valtionavustus voi olla enintään 30 % Partola-Niihama-yhteysvälin kiinteästi raitiotien rakentamiseen ja varikkoon liittyvistä kustannuksista ja Pirkkala-Linnainmaa-yhteysvälin suunnittelukustannuksista. Varikon osalta avustus kohdennetaan vain uuden yhteysvälin tuomiin varikon laajennustarpeisiin.

Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan tavoitteena on, että Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien vaihe 2 Partola-Suuppa ja Niihama-Linnainmaa rakentaminen ajoittuu vuosille
2028–2031.

itse sopimus https://tampereenseutu.fi/wp-content/uploads/2025/01/Tampereen-kaupunkiseudun-MAL-sopimus-2024-2027-allekirjoitukset.pdf "
kuva 05.11. 15:44 Jari Välimaa  
  Päätös on jo Tampereen ja Pirkkalan valtuustoissa tehty ehdollisena eli jos valtio ei anna niin sitten mennään uudestaan valtuustoihin. Mutta en usko että valtio purkaa mal-menettelyn millä se ohjannut kuntia muissakin asioissa kuin raideliikentteessä.
kuva 05.11. 15:34 Petri Sallinen  
  Sama ahtaus ei vallitse kaikkialla, koska tuubien ulottumat ovat erilaiset. Syvimmällä kulkevien junien korkeus on noin 2,8 metriä, mutta lähempänä pintaa kulkevien noin 3,6 metriä. Junien profiilit ovat myös erilaiset. Alkujaan lähellä maanpintaa kulkevissa tuubeissa ajettiin höyryvetureilla. https://www.ltmuseum.co.uk/
kuva 05.11. 15:03 Veikko Hattunen  
  Finland is? Suomi on? Mitäs sillä tarkoitetaan?
kuva 05.11. 14:47 Simo Virtanen  
  Varmaankin pitäisi vielä tehdä päätös jatkosta ennen kuin varmana tietona kertoo. Saattaa seuraavan hallitus olla sellaisten säästöjen edessä, että pirkkalaisetkin jäävät vielä ilman valtion rahoja.
kuva 05.11. 14:46 Luc Grenfell  
  Rainer: Taitaa olla entinen Standard Stock -vaunu 3693, sittemmin työvaunu L131. Linkki vaunun sivuun museosivustossa: https://www.ltmuseum.co.uk/collections/collections-online/vehicles/item/1993-211
kuva 05.11. 14:44 Jouni Hytönen  
  Ja sama ahtaus vallitsee kaikkialla koko järjestelmässä.
kuva 05.11. 14:43 Jouni Hytönen  
  Lontoon metron ulottuma on kyllä hämmästyttävän pieni. Pitää melkein pelätä, osuuko nenä oviaukon yläreunaan, kun menee sisään. :D
kuva 05.11. 14:42 Elmo Kyytinen  
  Tuohon Leevin kysymykseen. Täällä oli jotakin haukkumista ja sen sellaista.
kuva 05.11. 14:41 Jouni Hytönen  
  Onko tuo auto tosiaan niin uusi? Hihasta olisin arvannut enintään 1975.
kuva 05.11. 11:55 Jari Ahokas  
  Tarkemmin asiaa tutkittaessa... Jarmo on oikeassa. Stock 1967 sarja on ilmeisesti romutettu tätä yksilöä lukuun ottamatta.
kuva 05.11. 11:47 Leevi Halonen  
  Kyllä, vaunujen työntäjien nimi oli kärrääjä. Useimmiten kärrääjät olivat naisia ja lapsia. Lisäksi kärrääjillä oli 3 eri palkkaluokkaa, aikuiset miehet, naiset ja lapset. Esim 1900-luvun alussa, aikuiset miehet saivat 50 markkaa viikossa, naiset 25 markkaa viikossa ja lapset 10 markkaa viikossa. Tiettävästi ainoastaan Vartsalan sahalla on ollut sama palkkaluokka kaikille kärrääjille koko Suomessa.
kuva 05.11. 11:37 Leevi Halonen  
  Huh, mistä moinen rangaistus?
kuva 05.11. 11:13 Teppo Niemi  
  Tuolloinhan vaunuhuolto toimi Töölössä ja junarungot tuotiin lähtöraiteilleen vaihtotöinä. Helsingin aseman raiteet olivat hiljan saaneet sähköt ja pääradan suuntaan liikennöitiin vielä dieselkalustolla. Marraskuussa aurinko laskee hieman klo 16 jälkeen. Olisikohan lättä lähdössä junana H419 Keravalle? Parkanon ratakaan ei vielä ollut läpiajettavana, jotenka ensinmäiset yöjunat pohjoiseen lähtivät jo iltapäivuällä. Tuohon sopisi siis klo 14.55 lähtevä P 61 Kemiin. Junassa on myös suora makuuvaunu Rovaniemelle, joka vaihdetaan Kemissä yhdessä 2. lk päivävaunujen kanssa junaan P 59, jossa Helsingin ja Kemin välillä oli vain lepo- makuu- ja autojenkuljetusvaunuja.
kuva 05.11. 11:11 Rainer Silfverberg  
  Miltä vuosikymmeneltä tuo vasemmanpuoleinen vihreä vaunu on? Oliko se 1900-luvun alkuvuosien kalustoa vai joku myöhemmin huoltovaunuksi muutettu?
kuva 05.11. 10:52 Rainer Silfverberg  
  Niin on. Harmittaa ettei koskaan päässyt matkustamaan puumakuuvaunun "paremmassa luokassa". Yritin kesällä 1980 ostaa lipun Helsingistä Savonlinnaan puumakuuvaunun 2 hengen hyttiin mutta oli loppuunmyyty, ja jouduin teräsvaunuun. Sen kesän jälkeen loppui liikenne puumakuuvaunuilla.

Muuten, mahtaako 4.11 kuvauspäiväksi pitää paikkansa, yöjunathan lähtivät n klo 19:00 jälkeen joten olisi pitänyt olla pimeää jo silloin. Vai oliko lähtö aikaisemmin siksi että yöjunat eivät vielä kulkeneet Parkanon radalla?
kuva 05.11. 10:15 Jonne Seppänen  
  Komea vaunu ja ajankuva
kuva 05.11. 10:00 Jarmo Ranta  
  Eikö tuo Transport for London -värityksen vaunu (3052) ole kuitenkin 1967 Tube Stock -sarjaa Victoria Lineltä? On hyvin samannäköinen 1973 Stockin vaunujen kanssa, mutta niissä on eroja.
kuva 05.11. 09:18 Joonas Jokinen  
  Hyvä ja historiallinen kuva.

Harmi, että lipunmyynnin aukioloajat eivät tarkasti näy, mutta voidaan kuitenkin todeta lipunmyynnin olleen auki myös sunnuntaina. Yritin kaivella muistinystyröitä ja muistella, että aukioloaikojen supistaminen taisi mennä jotenkin näin. Aluksi lopetettiin sunnuntaiaukioloajat. Sitten lauantai. Tämän jälkeen arkiaukioloajat muuttuivat siten, että lipunmyynti meni kiinni jo 16.00. Sitten todettiin, että lipunmyyntiä ei kannata enää pitää, koska ei ole asiakkaitakaan.

Nyt vuonna 2026 hävinnee lipunmyyntiautomaatit, mutta toisaalta R-kioskilta juurikin kuvassa olevan lipunmyynnin paikalta saa ostettua lippuja. Tämän lisäksi tietysti netistä sekä mobiililaitteesta.
kuva 04.11. 21:06 Heikki Jalonen  
  Mainitsemani kirja toteaa, että kuva on ensimmäinen tunnettu Lokomon alueen (silloista) kokonaisuutta esittävä valokuva. Kuvan ottajaksi mainitaan "insinööri" mutta nimeämättä, myöskään hänen työnantajaansa ei mainita, Lokomoa voisi olettaa mutta myös vaikkapa Hyppösen tehdaskin olisi mahdollinen. Tai vaikkapa kattilan katsastaja, sisäpuolisia piipputikkaita ei käynyt nousta kun pannu oli tulilla...

Kuitenkin, on perusteltua olettaa, että kuvaaja oli amatöörikuvaaja. Sen perusteella voisi arvella, että käytetty negatiivikoko (lasinegatiivi) oli joko 9x12 cm tai 10x15 cm, ei suurempi. Huomattakoon kameran raahaaminen piippuun ja yleensäkin liikkuvien kuvaajien noina aikoina suosima kalusto.

Toisekseen, negatiivikokojen perusteella vaikuttaa siltä, että kuva voisi olla yhdistetty kahdesta rinnakkaisesta otoksesta; hyvin kyllä sillä väli ei hammasta. Kuvakoon suhde on noin luokkaa 1:3 joka sopisi vain panoraamakameraan tai yhdistettyyn kuvaan. Siten voisi arvella, että oikean kuvapuolikkaan valotus on onnistunut huonommin (liian tummat varjot) ja siksi sitä on retusoitu, kun on valmistettu lopullista kuvaa. Vasen puolisko on huomattavasti parempi.

Tässä siis lienee amatööriotos, joka on sitten "myyty" Lokomolle edustuskuvan aihioksi. Josta varsinaisen kuvan on koonnut, retusoinut ja vedostanut joku valokuvauksen ammatilainen; myöskin retusointi oli korkeaa taitoa vaativa ammatilaji. On syytä muistaa, että varsinkin sellaiset valokuvat, joita oli tarkoitus käyttää kuvalaatan ("kliseen") lähtökuvana, piti valmistella huolella ja retusoida, jotta kontrasti saatiin riittävän hyväksi laatan valmistamiseen.

Panoraamatekniikan perusteella, kuvaaja saattaisi silti olla jäljitettävissä, ne olivat sen verran harvinainen tekniikka. Niitä ottivat sellaiset tunnetut tekijät kuten I.K. Inha (kuoli 1930), Daniel Nyblin (kuoli 1923) ja Signe Brander (kuoli 1942). Mutta olisiko heistä ollut piippuun kiipeämään? Brander on poissuljettu jo terveytensä perusteella. I.K. ehkä kovana fillaristina olisi saattanut moiseen pystyä. Mutta kuka voisi olla se tamperelainen kuvaaja? Ja retussin tekijä? Jotenkin arvelen, että ei tuo ollut hänen ainoa kuvansa, ei kuvaajan eikä retussin tekijän.
kuva 04.11. 14:32 Erkki Nuutio  
  Kiitokset asiaa paljon tarkentavista arkistotiedoista !
Kuvasarja:
Kainolan asema
 
 04.11. 12:19 Juha Kutvonen  
  Mukavan pikku idyllin olet Jorma löytänyt. Kaikkea sitä onkin. Kiitos näistä kuvista!
kuva 04.11. 12:10 John Lindroth  
  Vaikuttava kuva!
kuva 04.11. 11:22 Antti Grönroos  
  Hyvä kuva.
kuva 04.11. 11:13 Rainer Silfverberg  
  Hyvät värit on todella!
kuva 04.11. 11:11 Petri Nummijoki  
  "alamäkeä rullattaessa pysäytetään dieselmoottori kokonaan" Tarkoittaako tämä kirjaimellisesti, että moottori sammutettiin (pitkän) rullauksen aikana vai sittenkin sitä, että moottorin tehonanto ratamoottoreille pysäytettiin? Varmaankin moottorin sammuttaminen olisi ollut kuljettajan työskentelyolosuhteiden kannalta erittäin mukavaa mutta onko tämän aikakauden dieselmoottorin käynnistyminen ollut niin luotettavaa, että se olisi uskallettu sammuttaa kenties lukuisia kertoja työpäivän aikana?
kuva 04.11. 10:05 Juha Kutvonen  
  Tässä maistiainen, miltä DEVA-vaunun Atlas-moottori kuulostaa: https://www.youtube.com/watch?v=DZOyY3vyBZU
kuva 04.11. 09:58 Hannu Peltola  
  Hieno yökuva!
kuva 04.11. 08:13 Esa J. Rintamäki  
  Hyvää suomalaista osaamista:

Veturinsuunnittelussa,
niiden käytössä,
ja Tapani Laaksomiehellä.

Ja kuvaamisessa myös. Hyvin tehty, herra Jimi.
kuva 04.11. 07:11 Pasi Seppälä  
  Nätti öinen värimaailma. Värikkäistä valoista tuleekin mieleen, että joulu lähestyy...
kuva 04.11. 06:29 Jimi Lappalainen  
  Varsinaiseen luettelo-Excel-taulukkoon virhe on jo korjattu, mutta sitä ei ole vielä julkaistu. Simo?
kuva 03.11. 23:12 John Lindroth  
  Onnistunut kuva!
kuva 03.11. 21:23 Petri Sallinen  
  Vaunu on ilmiselvä C-sarjan vaunu. C-sarjan vaunuista on säilynyt muutama konepajapiirustus, joihin kuvaa voi verrata. Vaunukohtaisen tiedon perusteella pääsee hieman lähemmäksi oletettua alkuperäistä vaunua. Kolmiakselisia C-sarjan vaunuja ei ollut alkujaankaan ollut kovin paljon, joten haravointi on melko yksinkertaista.

Vuoden 1896 listauksen mukaan C-sarjan vaunuja oli 22 kappaletta — kaikkien vaunujen pituus oli likimain 12 metriä. Vaunut oli valmistettu joko Berliinissä, Prahassa tai Helsingissä. Konepajatiedot ovat olemassa, mutta en niitä tähän hätään kaiva esille. Valtionrautateiden vuosikertomuksissa ja rautatietilastoissa C-sarjan vaunujen lukumäärä on suurempi, koska myös lanterniinikattoiset telivaunut sisältyivät samaan sarjaan. On siis käytettävä vaunuyksilökohtaisia luetteloita.

Vuonna 1926 C-sarjaa ei enää ole. Kolmiakseliset C-sarjan vaunut oli tuollon siirretty jo D-sarjaan ja neliakseliset C-sarjan vaunut Ci-sarjaan. Joissakin listauksissa neliakseliset C-vaunut saattavat esiintyä myös Co-litteralla.

Entiset C-sarjan vaunut on helppo erottaa D-sarjasta. Ne numeroitiin 300-sarjaan (vaunujen edellinen numerointi, mutta ei suinkaan alkuperäinen numerointi oli 1271-1293). Todennäköisesti 1920-luvun lopulta peräsin oleva vaunuyksilökohtainen luetteloni sisältää tiedot 11:stä entisestä C-sarjan vaunusta ja neljästä Tp-vaunuiksi (?) muutetusta vaunusta.

Uudet D-sarjan numerot olivat: 354, 358, 359, 363, 365, 367, 368, 384, 385, 386 ja 387. Kuvassa sotilashenkilön hattu peittää osittain numeron, mutta numeron voi päätellä ainakin hehtaarille. Todennäköisesti vaunu on joko 363, 368 tai 386. Numeron kuusi kirjasinleikkauksen yläkaari muodostaa puoliympyrän, kuten myös numeroiden kolme ja kahdeksan yläkaari.

Em. tiedon perusteella lopputuloksena on kolme mahdollista vaunua. Tämän tiedon perusteella voi myös etsiä vaunuyksilökohtaisista luetteloista tietoja mm. vaunun valaistuksesta, lämmityksestä tai jarrulaitoksesta — myös hylkäämisestä ja muusta käytöstä.
kuva 03.11. 20:17 John Lindroth  
  Loviisan rata sai käyttöönsä kolme Move Dieseliä v.56 numeroiltaan 1,2ja3 ne sai vastaavan numeroisista käytöstä poistetuista Brooksin Consolidation vetureista otetut numerolaatat ja soittokellot katoilleen. Juna on menossa suuntaan Lahti/Niemi!
kuva 03.11. 19:19 Erkki Nuutio  
  Mahdollisuus on olemassa, onhan pitkistä sotasaalisvaunuista kuvia näilläkin sivuilla. Oletus vuodesta 1941 vaikeuttaa tätä nyt, koska vaunun olisi pitänyt sitä ennen käydä "suomalaistettavana" konepajassa. Aikaa tällaiseen ei tainnut olla.
Kuvan vaunussa on mielestäni useita suomalaispiirteitä. Lisäksi SVR:n 1912 kuvastossa on varsin yhdenpitävä 13 sivuikkunainen vaunu.

Oikealla oleva vaunu jää epävarmaksi. Se voisi olla kuvaston 180 (D, alunperin II & III lk) tai 197 (E, III lk).
kuva 03.11. 18:54 Rainer Silfverberg  
  Jos kuvauspaikka on Karhumäki Muurmannin radalla, niin eikö ole pieni mahdolisuus että vaunu olisi alunperin ollut venäläinen sotasaalisvaunu, johon olisi Itä-Karjalan miehitysaikana lisätty tekstit VR Suomi? Entä tuo oikeanpuoleinen vaunu, mitä mallia se on?
kuva 03.11. 18:50 Antti Grönroos  
  Antti on asialinjalla, kiitos vastauksesta :)
kuva 03.11. 18:48 Rainer Silfverberg  
  Ihmisten vaatteiden perusteella voi olla 1930, -40 tai -50 -luvulta.
Oliko muuten nimikyltti pelkästään ruotsiksi koko yksityisradan aikana, vai tietääkö joku milloin lisättiin "Loviisa", joka näkyy kuvissa jotka ovat VR:n eli leveäraiteisen radan ajalta?
kuva 03.11. 18:09 Teppo Niemi  
  Onko siis Loviisan Rautatiellä ollut samaan aikaan kaksi veturia, joiden numero on ollut 3? Siis höyryveturi numwro 3 ja.dieselveturi numero 3.

Eiköhän tuohon kysymykseen saada vastaus, kunhan.Markku Nummelin saa tehdyksi Loviisan radan kirjan. Veikkaan, että tuossa on monille harrastajille täysin uusia asioita.
kuva 03.11. 17:24 John Lindroth  
  Hannu Rasehornin kirjassa veturi kolmosen käytöstä poisto olisi ollut vv. 54-55.
kuva 03.11. 17:03 Antti Havukainen  
  Paimenportin nykyinen ratakilometrisijainti on 240+770 eli Vaunut.orgin luettelossa pari numeroa lipsahtanut väärinpäin ja ilmeisesti sen takia myös liikkennepaikkaväli väärin.
kuva 03.11. 16:10 Veikko Hattunen  
  Sommittelu on mielenkiintoisen maukasta.
<<   >>