Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 16.05. 22:42 Heikki Jalonen  
  Yleensähän nämä torpedo-tyyppin vaunut ovat käytössä vain terästehtaiden sisäisessä liikenteessä, junan koostuessa yhdestä vaunusta ja veturista. Vaunu on tällöin ilman läpimenevää jarrujohtoa. Veturi hoitaa käyttöjarrutuksen yksinään tai vaihtoehtoisesti puolella vaunun jarrupainosta, jarrujen toimiessa vain veturin puoleisessa teliryhmässä.

Silloin kun tämän tyyppinen vaunu pitää saada täysin jarruttavaksi ja liittää osaksi junaa, jarrujohto kulkee myös näiden vaunujen läpi. Pyörivän säiliön molemmissa päissä on pyörintäliittimet joiden kautta jarrujohto kulkee ja jotka sallivat putkiyhteyden kiertymisen rajatta. Säiliön kohdalla jarrujohto on putkitettu yksinkertaisena pintavetona säiliön kylmälle ulkopinnalle. Putkiveto siis pyörii säiliön mukana, pysyen turvallisen kaukana ulos valuvasta sulasta. Jos sulateräs pääsisi kosketukseen putken kanssa, putki tuhoutusi sekunnin murto-osassa. Siksipä, jarruhto on tuossa kuvassa säiliön alapinnan kohdalla, mahdollisimman kaukana kaadosta.

Vaunussa on myös toimintaventtiilit molemmissa telipäissä erikseen, siten selvitään vain yhdellä läpimenevällä putkiyhteydellä.

Pyörintäliitin muistuttaa niitä liittimiä, joiden kautta esim. paperikoneen kuivausosassa johdetaan höyry vikkelästi pyörivien kuivaussylinterien sisälle.

Systeemi on sama, jota Suomessakin aikanaan kokeiltiin parissa proto-torpedossa, jotka tosin olivat tarkoitettu malmien kuljetukseen. Olavi M. voisi täsmentää jos lukusalle sattuu...
kuva 16.05. 19:59 Robert Sand  
  Miten on jarrujohto oikein toteutettu näissä vaunuissa ettei sulaa kun vaunua tyhjentää.
kuva 16.05. 19:42 Pasi Utriainen  
  Rohkenen väittää, että kolme 3-akselista 27 tonnin kuorma-autoa rasittaa tietä vähemmän kuin yksi 76 tonnin 9-akselinen yhdistelmä, koska pyörät koskettavat tietä harvemmalla tahdilla ja paino jakaantuu pidemmälle alueelle.
kuva 16.05. 18:53 Jukka Ahtiainen  
  P 79 oli tuo, josta etupää jatkoi Kouvolasta P5:nä Joensuuhun ja loppupää edelleen P79:nä Iisalmeen.
Hyllyssä on turisti vuodelta 1973, josta voin kaivaa.
Puuta oli koko pikajuna ja suurin sallittu nopeus 110 km/h. Pysähdysaika Kouvolassa 23 min.
kuva 16.05. 16:45 Mikko Heino  
  Etummaisessa moottorivaunussa on ikään kuin jotain lapsuudesta tutun oloista...
kuva 16.05. 14:34 Mikko Herpman  
  Löytyykö aikataulua Joensuun pikajunasta?
kuva 16.05. 13:08 Tuomo Kärkkäinen  
  Hyvin kömyttää!
kuva 16.05. 09:56 Tero Korkeakoski  
  Harjavallassa on seisakki, joten sulatot on alhaalla seuraavat pari viikkoa. Eivät sitten tuo rikastettakaan silloin.
kuva 16.05. 08:54 Teppo Niemi  
  Osiko P79 Iisalmeen tai P5 Joensuuhun. Molemmat olivat 1970 - 1980 lukujen taitteessa täysin puukorisista vaunuista koottuja.
kuva 16.05. 01:33 Lauri Kivijärvi  
  Kokonaismassaltaan suurempi ajoneuvo ei välttämättä rasita tietä enempää, kuin kokonaismassaltaan kevyempi ajoneuvo. Akseli- ja telimassa ovat todennäköisimmin tärkeimmät tekijät tiehen kohdistuvaa rasitusta arvioitaessa.

Esim. 76 tonnia painavan 9-akselisen puutavara-auton akselimassa olisi noin 8,4 tonnia. Stenan 90 tonnia painavan 12-akselisen HCT-yhdistelmän akselimassa olisi puolestaan 7,5 tonnia eli hieman puutavara-auton akselimassaa pienempi. Nämä ovat karkeita arvioita käyttämällä laskuissa oletusta, että paino jakautuisi yhdistelmissä tasan kaikille akseleille. Paripyöriä käyttäen akselimassaa saadaan jaettua vielä laajemmalle alueelle tien pintaan, jolloin tierunkoon kohdistuva paine pienenee.

Liikennöinnin sujuvuuden kannalta nämä HCT-yhdistelmät ovat varmasti ongelmallisia: Pitkä yhdistelmä ei taitu tiukemmissa kaarteissa oikomatta penkan kautta tai käyttämättä naapurikaistaa apuna. Raskas yhdistelmä myös kiihtyy hitaasti ja noussee mäkiä vaivalloisemmin kuin normaali yhdistelmä. Muun liikenteen kannalta olisi toivottavaa, että HCT-yhdistelmät pysyttelisivät ohituskaistoin varustetuilla tieosuuksilla ja liikkuisivat mieluiten yöaikaan. Junalastia pienempiin kuljetuseriin HCT-yhdistelmät voivat olla ihan pätevä ratkaisu: mahdollisimman paljon lastia yhdellä dieselmoottorilla vetäen.
kuva 16.05. 01:16 Reino Kalliomäki  
  Tavallista jyhkeämpi kellari? Mieleen nousee ravintola-asema.
kuva 16.05. 00:40 Ari-Pekka Lanne  
  Gb-vaunun numero näyttää olevan 57314, mikä myös täsmää tarkistusnumeroon 7.

Kuten Hannu mainitsi lauantaina 12/5-2018 klo 22:02 jättämäänsä kommenttiin klo 22:05 tekemässään lisäyksessä, pienveturi näyttää olevan pitkän vaunuletkan toisessa päässä. Vaihtotyö on ilmeisesti juuri tekeillä, koska TIR-passitysmenettelyyn joutuneilla konteilla kuormatun avovaunun vieressä näkyy seisoskelevan sen lisäksi myös ratapihakonduktööri tai junamies. Koppalakin embleemi vain kiiltää, kun tämä tähyää ylös kohti kameraa. Me katsomme kuvaa ja hahmo kuvassa katsoo meitä.

Kaarihallin päädyssä varastomies kollaa punaisella reinikais-Transitilla ja edelleen nokkakärryillä toimitettavaa tavaraerää. Työväen Säästöpankki löytyy myös. Mainio kuva kaiken kaikkiaan. Se on siinä ja siinä, uskoisiko, että kaikki tämä on todella joskus ollut olemassa ja tapahtunut.
kuva 16.05. 00:21 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa näkyy vas. alanurkassa Uudenkaupungin vanha kirkko vuodelta 1629. Sakaristo on vuodelta 1752 ja sen päälle rakennettu kellotorni on peräisin vuodelta 1775. Kirkko oli huonosti rakennettu ja sitä piti korjailla monta kertaa 1700-luvun aikana. Ugin uudempi kirkko valmistui vuonna 1863.
kuva 15.05. 23:54 Niila Heikkilä  
  Niin, ainakin sähköveturin/-parin/-kolmikon tms. täytyy mahtua käymään vaihteen takana kääntymässä.
kuva 15.05. 23:53 Esa J. Rintamäki  
  Taitaa olla EFissä A8-teli.
kuva 15.05. 23:04 Jukka Suortanen  
  Kuvasta on aistittavissa sekä historian havinaa että rappioromantiikkaa.
kuva 15.05. 23:00 Perttu Karttunen  
  Onpas sielläkin korkealla veden pinta.
kuva 15.05. 23:00 Jukka Suortanen  
  Tämä on hieno! Kuva kesäisen illan lämpimissä sävyissä.
kuva 15.05. 22:47 Perttu Karttunen  
  Hienot värit tässä!
kuva 15.05. 21:44 Rainer Silfverberg  
  Mun ukki on ollut Markovillassa noihn aikoihin mutta en tunnista kuvasta.
kuva 15.05. 21:30 Tuomas Pätäri  
  Todellakin, tästä trendikkäästä sähköjen "maadoittamisesta" on kuvaamisellekin etua, kun sattuu kohdille.
kuva 15.05. 21:27 Tuomas Pätäri  
  Tyylikäs juna ja keväinen (jo alkukesäinen?) maisema on hieno.
kuva 15.05. 21:26 Teemu Sirkiä  
  On kyllä kerrassaan outo virhe, että kokoonpanoon on Dv12:n sijaan lipsahtanut Ttv...
kuva 15.05. 20:27 Juhani Pirttilahti  
  Hyvin luultavasti kyllä.
kuva 15.05. 20:08 Heikki Kannosto  
  Onko silta siis alun pitäen rakennettu turhaan?
kuva 15.05. 19:35 Juhani Pirttilahti  
  Siitä on varmaan viisi vuotta. Kulku sillalle estettiin jo aiemmin sataman sääntöjenmukaisen aitaamisen yhteydessä vuoden 2001 jälkeen.
kuva 15.05. 18:38 Perttu Karttunen  
  Tästä on nyt edellsivuosia mukavampi sihtailla radalle kun söhkö ja telekaapelit vedettiin maihin ja pylväät katosivat.
kuva 15.05. 18:22 Marko Nyby  
  Kuorma-automobilistit huomio: katsokaapa tuota toista kuvahaun kuvaa samasta alueesta, siellä on tuoreen näköisiä alustoja.
kuva 15.05. 18:21 Mikko Nyman  
  Huomasin sattumalta, että tämä kuvassa näkyvä ensisijaisesti jalankulkuliikenteelle tarkoitettu ylikulkusilta on hävinnyt. Milloin tällainen on tapahtunut?
Kuvasarja:
Sadanleukaluiden saaren ympäri
 
15.05. 18:16 Marko Nyby  
  Hienoja kuvia nämä. Liikkumisvälineestä plussaa.
kuva 15.05. 16:48 Pasi Utriainen  
  Mitään järkeä tässä painojen kasvattamisessa ei ole. Sivutiet hajoavat 76 tonnisten puutavara yms. -autojen alla, kun 9 akselia peräkkäin paukuttaa tienrunkoa. Asiaa pahentaa myös raskaan kaluston kärreissä usein käytettävät singlepyörät, jotka lisäksi ovat talvikelissä paripyörään verrattuna onnettomat.
kuva 15.05. 13:31 Tuomo Kärkkäinen  
  ^1972
kuva 15.05. 11:48 Erkki Nuutio  
  Tarkemmilla silmilläsi näit alustaratkaisun oikein, eli ei B-juna. Mutta dollyn perässä näyttäisi olevan kaksi kolmiakselista teliä.
Näiden telien välissä täytynee olla nivel. Eli takimmaisena on 3-akselinen puolipv ja sen etupuolella 3-akselinen pv, jossa on taaemman perävaunun vetopöytä. Löytyykö tälle jotain kirjaintunnusta?

Ruotsalainen Skogsforskin Arbetsrapport 758/2012 kutsuu tällaista ETT (En Trave Till) Truck + dolly + link + semitrailer. Valokuvan yhdistelmä poikkeaa ETT-kaaviosta vain siten että vetoautolla on vetävän telin takana vielä kolmas akseli ja linkkivaunussa on kolme akselia kahden sijasta. Kokeiluja on siis hullumman kanssa ja tuskin jäävät kokeiluiksi.
kuva 15.05. 11:34 Petri Soronen  
  Ei ole B-juna. B-junan veturina on aina kuorma-auto vetopöydällä varustettuna. Tuossa on tavallinen kuorma-auto, jonka päällä kontti. Takana oleva perävaunu on liitetty dollyn avulla kuorma-auton vetokitaan taakse.
kuva 15.05. 10:52 Jimi Lappalainen  
  Miksei näitä tietoja voi kertoa enää Raitio.orgin Liikenneuutisissa? Olin ennen palvelun vakituinen seuraaja ja luin kaikki liikenneuutiset hienoine kuvineen. Nykyään uutissivusto on täysin kuollut verrattuna entiseen. Mistä se johtuu?
kuva 15.05. 10:31 Tommi K Hakala  
  Vaunussa olevassa Massikassa on Palmun valmistama suomalainen ohjaamo, jota alettiin asentaa -73.
kuva 15.05. 10:11 Marko Nyby  
  Zoomattava kuvahan löytyy täältä: https://www.helsinkikuvia.fi/search/?sea​rch=malmi+teollisuusalue
Valkokilpisiä autoja näkyy, joten aikahaarukka lienee 1972-75. Tuoreimpia uudehkoja automalleja ovat Fiat 127, Datsun 100A ja pari laatikko-Ladaa (vai ovatko sittenkin Fiat 124). Onko ruohokentän puoleisissa tuoreissa Kuplissa jotain vuosimallivinkkiä?
kuva 15.05. 09:59 Jani Keskinen  
  Kuvan megaromurekka ei ole ainoa laatuaan, just näin tänään aammulla Mäntyluodontiellä samanlaisen auton jossa 4 romukonttia Stenan omalla sinisellä värityksellä.
kuva 15.05. 09:22 Tommi K Hakala  
  Nämä vaan eivät tule koskaan olemaan valtakalustoa puutavarakuljetuksissa, vaan enemmän terminaalien välisiä kuljetuksia. Puutavarakuljetuksissa 76 tonninen 9-akselinen paketti pystyy hakemaan puut metsästä asti.
kuva 15.05. 08:49 Erkki Nuutio  
  B-juna on kyseessä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajoneuvoyh​distelm%C3%A4 ja kuvallisesti http://www.ntm.fi/fi/peravaunut-ja-paall​irakenteet/utrustning/b-double ja Washingtonin ja Canberran kielellä https://en.wikipedia.org/wiki/B-train .
Lontoon kielellä ei yli 42/44 tn yhdistelmäpainoja hyväksytä, perusteluna mm. kaupunkirakenne ja valtaosa teistä.
Sieltä päin johdetaan vastustusta (No mega trucks) https://www.nomegatrucks.eu/ , jota Brexit nyt vaikeuttaa.

"Pahoja" poikia ovat NL, SE ja FIN. Pitkän yhdistelmän turvallisuus talvikeleillä on huonompi, vaikkakin jarrujärjestelmän kehittyminen (lyhemmät viiveet, levyjarrut) ovat vähentäneet ongelmia.
Vetävä kaksiakselinen teli vetää, eli kitkapainoa on noin 21 tn / 90 tn (tai jopa104 tn). Jos tiekitka talvella olisi 0.15 (ja huonompaakin löytyy), niin tällaiselle yhdistelmälle se merkitsee alle 0.04 pitoa, mikä ei riitä välttämättä moottoriteidenkään nousuihin. Onhan tämä koettu jo tavallisillakin rekoilla (yksi vetävä akseli).
Ohittamaan ei HCT-yhdistelmiä pysty muualla kuin ohituskaistoilla ja moottoriteillä.

Elämme puukuljetusten ehdoilla. Olemme aikaisemminkin eläneet: Kun 80-luvun alkuvuosiin asti yhdistelmän kokonaispaino oli pykälien mukaan max 42 tn, saattoi tällainen yhdistelmä puukuljetuksissa silti painaa (laillisesti) jopa lähes 60 tonnia.
Tämän selitti ns. tilavuuspainojen soveltaminen soveliaasti puukuljetuksista. Punnituksia ei siis tehty.
kuva 15.05. 08:47 Esa Ojanperä  
  Ratajohdon päätekohta tulee noin kuvassa näkyvän nopeusrajoitusmerkin kohdalle, eli kymmenisen metriä naapurin puolelle.
kuva 15.05. 08:03 Raimo Harju  
  Nämä kun yleistyvät, niin ei maanteille ole muilla kohta asiaa.
kuva 15.05. 07:14 Arto Hellman  
  Eikös tuo ole myös nimeltään b-juna?
kuva 15.05. 07:12 Antti Laajalahti  
  "Vastuullista" ilmastonmuutoksen hoitoa, valtio näyttää esimerkkiä. Älkää tehkö niinkun minä teen vaan tehkää niinkuin sanoin. Tuosta ei kannata lähteä kenholla autolla yrittämään ohi.
kuva 15.05. 04:33 Lauri Kivijärvi  
  Kiitos Pertulle linkistä. Useat Stenan palveluyksiköt lähettävät siis romumetallia kuorma-autokuljetuksin Tahkoluotoon murskattavaksi. Yksittäinen palveluyksikkö tuottanee sen verran vähän murskattavaa romua, ettei junakuljetus yksiköltä Tahkoluotoon ole taloudellisesti kannattavaa.

Tietääkö kukaan, mihin Tahkoluodossa murskattu metalli kuljetetaan? Romumetallimurskeen ostajan luulisi hankivan metallia Stenalta useiden vaunulastien edestä kerralla, jolloin junakuljetuksen kuvittelisi olevan maantiekuljetukseen nähden edullisempaa. Murskaamon olemassa oleva raiteisto puskittuu jo tehokkaasti: http://vaunut.org/kuva/94924?paik=Tahkol​uoto
kuva 15.05. 01:41 Hannu Peltola  
  Piti etsiä 714:n kuva Oton kuvista ja onhan se kieltämättä aika Lego-veturi! Ehkä tämä 704 on myös ansainnut pikku-Lego -nimen...
kuva 15.05. 01:39 Jyrki Längman  
  Pasilan aseman keskuspysäkki ja uusi raideyhteys https://www.hel.fi/static/public/hela/Ka​upunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys​/2015/Ksv_2015-01-27_Kslk_2_El/BDAD61E4-​DEFB-4F40-8E04-65D661F49B3D/Liite.pdf
kuva 15.05. 01:25 Jyrki Längman  
  Ensimmäisen vaiheen ratayhteydet on jo melkein valmiit. Asemapäällikönkadun sillan keskuspysäkin rakentamisen yhteydessä rakennetaan suora raideyhteys Asemapäällikönkadun sillalta suoraan Asemapäällikön kadulle. Tästä on tietoa Raitiossa 2018/1:ssä. Eli ensimmäisessä vaiheessa Keskustaanpäin mentäessä 7 linja kulkee Pasilan asemalta suoraan käymättä messukeskuksen luona ja toiseen suuntaa nykyistä reittiä messukeskuksen kautta. Muutos on tarkoitus toteuttaa 08.10.2018 mennessä (Tavoite tilanne). Toisessa vaiheessa rakennetaan suora raideyhteys ...-Ratamestarinkatu-asemapäällikönkatu-... tämän yhteyden taoiteaikataulu on vuodessa 2021 jollon 7 ja 9 alkaisi kukea Asemapäällikönkatua molempiin suuntiin. 2021 on että Meilahdessa on uusi silmukka ja Pasilassa on uusi oikorata sillalta suoraan Eläintarhaan päin, 7-linja käyttäisi tätä uutta yhteyssä ja päätepysäkki olisi Meilahdessa piinä puistossa jonka kohdalla oli johdinautolinjan 14 ajantasauspysäkki. Raitiolinjan 9 on ilmalassa 2021 mikäli suunnitelmat toteutuu. Tavoitteena on myös että Raitiolinja 13 Nihti-Kalasatama-Vallilanlaakso-Itä Pasila-Länsi Pasila kulkisi vuonna 2024. 31.12.2024 olemme paljon viisaampia ja tiedämme mitä totetui ja mitä ei...
kuva 15.05. 01:05 Perttu Karttunen  
  HCT-yhdistelmä on kai se vakiintunein nimitys näille. Tuo kuvan yhdistelmä saa painaa 90 tommia joten aika paljon sinne kuormaa mahtuu. https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transp​oint/linked/artikkeli/hct-yhdistelmaan-s​opii-neljas-kierratyskontti-140320181107​/ tuolla linkissä vähän tietoa
kuva 15.05. 00:28 Lauri Kivijärvi  
  Melkoinen maantiejuna! Koostumus näyttäisi olevan kuorma-auto + apuvaunu (Dolly) + linkkivaunu + puoliperävaunu. Onko tällaiselle yhdistelmälle jokin vakiintunut nimi?

Kuinka monta tonnia tuohon yhdistelmään suunnilleen mahtuu lastia? Vertailun vuoksi mainittakoon, että yksi Obrk-romuvaunu kykenee kuljettamaan 55,0 tonnin kuorman (tieto osoitteesta https://www.vrtranspoint.fi/fi/ ).
kuva 15.05. 00:05 Esa J. Rintamäki  
  Kolmastoista Akseli ohjaamassa...! Heko, heko!