Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 17.09. 20:37 Reino Kalliomäki  
  Ehkä T-opastimia oli ennen miesmuistin alkua meilläkin? http://vaunut.org/kuva/135003
kuva 17.09. 20:27 Hannu Peltola  
  Hetkinen, oliko Dalahäst T2p? Ei pitäisi luottaa ulkomuistiin!!!

EDIT: Ai niin, Dalahästhän oli oranssinvärinen!
kuva 17.09. 20:26 Eljas Pölhö  
  Ei ole Dalahäst. Z6p on lokomoottori. Dalahäst oli isompi 4-akselinen veturi, sarja T2p n:ot 3525 ja 3526.
kuva 17.09. 20:22 Hannu Peltola  
  Myös Faringen asemasta löytyy upea H0-pienoismalli risiinivaluna.
kuva 17.09. 20:17 Jyrki Längman  
  Kyllä tämän radan raideleveys on 891mm. Tämä rata on osa Roslagsbanan rataverkkoa josta iso osa on lakkautettu ja purettu. Roslagsbanan:n eteläosa palvelee yhä Tukholman lähiliikenneratana ja sitä kehitetään aktiivisesti. Tämä osa toimii museoratana ja loput on purettu pois.
kuva 17.09. 20:15 Hannu Peltola  
  891-millinen tämä on. Tarkka raideleveys olisi tietenkin 10,2 mm, mutta lähin kaupallinen kisko löytyy H0n3-skaalasta eli jenkkilän 914-millisistä radoista, joiden raideleveys H0:ssa on 10,5 mm. Kiskoja löytyy mm. Micro Engineeringiltä.
kuva 17.09. 20:14 Eljas Pölhö  
  Ensimmäinen laivapikajuna ”Finländaren” ajettiin 1.6.1960 (kutsuvieraille 31.5.1960). Vuosina 1960 ja 1961 ajettiin vain kesäkaudella laivan kulkupäivinä. 1960 oli vain yksi laiva kerrallaan (yleensä s/s Regin) eli Finländaren liikennöi joka toinen päivä). Uusi lautta, m/s Skandia tuli reitille 28.5.1961. Vuonna 1962 tuli toinenkin laiva (m/s Nordia) ja ajo muuttui jokapäiväiseksi ja tarvittiin kaksi juna, joista toiselle annettiin nimi ”Roslagen”. Skandia ja Nordia eivät kyenneet niille laadittuun aikatauluun ja jatkuva myöhässäkulku aiheutti ongelmia rautatieliikenteelle suunnassa Norrtälje-Tukholma. Yhteysvuoro muutettiin linja-autoksi 10.11.1962 lukien ja yhteysjunat lakkautettiin 7.1.1963 lukien (viimeinen juna siis 6.1.1963).

Finländaren liikennöi satamaan saakka ja pysähdyspaikat sataman ja Stockholm Ö:n välillä olivat Norrtälje ja Rimbo, jossa kulkusuunta vaihtui.
kuva 17.09. 20:09 Joni Lahti  
  Onko tämän radan raideleveys 891 mm eli kolme Ruotsin jalkaa? Mikä on tällöin raideleveys H0 skaalassa?
kuva 17.09. 20:06 Hannu Peltola  
  Veturitallin nurkalla hortoilee SJ:n Tp-sarjan dieselveturi. Veturisarja oli Roslagsbananin suurin dieselveturi. Nämä saapuivat Roslageniin vuonna 1959 SRJ:n siirryttyä SJ:n omistukseen.
kuva 17.09. 20:00 Hannu Peltola  
  Tässä Z4p näkyykin hyvin!
kuva 17.09. 20:00 Hannu Peltola  
  Kuvassa näkyy Roslagsbananin klassinen Dalahäst, eli SRJ:n Z6 ja myöhemmin SJ:n Z6p-sarjan työhevonen. Takana on Z4p-sarjan pienveturi.
kuva 17.09. 19:57 Hannu Peltola  
  Almungen asemasta on saatavissa hieno risiinivalupienoismalli H0-mittakaavassa.
kuva 17.09. 19:55 Hannu Peltola  
  Veturi on Byvalla-Långhyttans Järnvägin ainoa tenderiveturi BLJ nro 5 eli Thor. Veturi valmistui Falunissa valmistusnumerolla 107 vuonna 1909.
kuva 17.09. 19:52 Teemu Sirkiä  
  ”Vaunut.orgia lähteenä käyttäen” taisi olla Tapion kommentin tärkeä osa. Mitä esiintyy Vorgin kuvissa Riksun kolmiossa? :)
kuva 17.09. 19:47 Hannu Peltola  
  Tälläkin on luonnollisesti littera eli kyseessähän on X10p-moottorivaunun, UBp-välivaunun ja Ubxp-ohjausvaunun muodostama juna.
kuva 17.09. 19:45 Hannu Peltola  
  XCo nro 15 valmistui Asealta 1913. Moottorivaunun teho oli 440 kW ja vuodesta 1932 lähtien suurin sallittu nopeus oli 70 km/h. Saltsjöbananilla oli 8 kuvan kaltaista moottorivaunua ja 10 kappaletta näiden kanssa käytettäviä ohjausvaunuja.
kuva 17.09. 19:44 Juhani Pirttilahti  
  Eipäs nyt liioitella. :D Kyllä VR ajaa tästä ihan reippaita määriä, kuten vaikka viime viikolla 36 tavarajunaa ja kaksi henkilöjunaa.
kuva 17.09. 19:41 Hannu Peltola  
  Ja sarjaltaan tämä on C10/C11, kuten toisen kuvan yhteydessä olikin jo todettu.
kuva 17.09. 19:38 Hannu Peltola  
  Vaunu on ollut SJ:n literaltaan Xoa4p ja myöhemmin RB:llä ja SLJ:llä X4p. Tämä vaunu 37 valmistui Asealla 1938 ja tämä oli osa yhdeksän vaunun sarjaa, jotka tunnettiin alkuperäisen värityksensä myötä lempinimellä Silverräv, hopeakettu.
kuva 17.09. 19:32 Hannu Peltola  
  Roslagsbanan ajoi 1960-luvulla lättäkalustolla Stockholm Ö:ltä tänne Finländaren-laivapikajunia.
Kuvasarja:
MRY:n syysretki 2019
 
17.09. 19:30 Hannu Peltola  
  Kiitoksia erittäin mielenkiintoisesta kuvasarjasta! Tuolla matkalla olisi ollut mukavaa olla mukana, mutta tällä kertaa aikataulu ei sopinut.
kuva 17.09. 19:26 Ari-Pekka Lanne  
  Rauman ja Repolan välillä olevassa mäessä (http://www.vaunut.org/kuva/1594) on 28 ‰ ‒, jyrkimmässä kohdassa 42 ‰. Päivystäjä vie 24-vaunuiset, 1800-tonniset puutavarajunat mäkeen yhdellä Dv12:lla.
kuva 17.09. 19:17 Tapio Arvola  
  Vaunut.orgia lähteenä käyttäen on tullut ilmeiseksi, että HMVY on Riihimäen tunnelin aktiivisin operaattori. ☺
kuva 17.09. 19:12 Jukka Voudinmäki  
  Savon radalla valvontapaikkoina ovat olleet ainakin Rämälä (1948), Palosuo (1948) ja Kirpunmäki (1960). Tiedot ovat peräisin Käskylehdistä. Opastinasiaan en osaa sanoa mitään.
kuva 17.09. 18:24 Jukka Viitala  
  VR:n koppalakki kielii vierastyöläisestä...
kuva 17.09. 18:22 Jukka Viitala  
  Helmalevikkeillä tuunattu metro.
kuva 17.09. 18:21 Petri P. Pentikäinen  
  Ajatuksissa "valvontapaikka" ja "Savon rata" veisi Pieksämäen pohjoispuolelle, toisaalta sodan jälkeen oli ruuhkaa lähinnä eteläpuolella. Mutta ei ole mitään tietoa.
kuva 17.09. 18:13 Teemu Sirkiä  
  Kuva http://vaunut.org/kuva/42800 osoittaa, että historiikin teksti ei ole aivan täsmällinen.
kuva 17.09. 18:05 Teemu Sirkiä  
  Valtionrautatiet 1937-1962 tyytyy myös vain toteamaan ”Kun Junaturvallisuussääntöä v. 1947 täydennettiin valvontapaikkakäsitteellä, lisättiin v. 1952 Junaturvallisuussääntöön määräykset kaksipuolisesta siipiopastimesta (T-opastimesta), joka on tarkoitettu käytettäväksi yksiraiteisten ratojen valvontapaikoilla. Opastimen käyttö on tosin ainakin toistaiseksi jäänyt suhteellisen vähäiseksi: Savon radalle pystytettiin kaksi opastinta, mutta nekin on nyttemmin poistettu käytöstä”. Jt:stä nuo katosivat vuoden 1969 päivityksessä.
kuva 17.09. 17:04 Pekka V. Puhakka  
  Ok kiitoksia.
kuva 17.09. 16:38 Mikko Ketolainen  
  Se on kuin olisi pienoismalli kuvassa.
kuva 17.09. 16:37 Mikko Ketolainen  
  Tämä kuva löytyy kirjasta RAUTAHEVON KYYDISSÄ Junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon. Kirja on vuodelta 1996. Kuvatekstinä on Kemijärven jäälle Lapin sodan jälkeen jäädytetty rata alkoi sulaa kevätauringossa, jolloin saatettiin tallentaa kuva veden päällä kulkevasta, kulkijana tällä kertaa höyryhepo.
kuva 17.09. 16:28 Mikko Ketolainen  
  Tämä oli juuri tulossa Laukaan asemalle kun ajoin radan ylittävän Suolahdentien sillan yli.
kuva 17.09. 16:23 Mikko Ketolainen  
  http://vaunut.org/kuva/9255?tt=3&i1=Dm7&​i2=4120 Tuolla lukee tietoja, tosin tiedot ovat 9-14-15 vuotta vanhoja.
kuva 17.09. 15:51 Petri Sallinen  
  Junat-lehdessä 5/1987 on Tapio Keräsen juttu suomalaisista siipiopastimista. Jutun yhteydessä käsitellään myös T-opastinta. Jutun yhteydessä on myös T-opastimen piirustus. En osaa sanoa, missä Savon radalla oli tuollaiset siipparit — asiasta oli maininta jutun yhteydessä, mutta ei tätä tarkemmin.
kuva 17.09. 15:45 Jukka Voudinmäki  
  Jämsä vanhoissa kuvissa ja tarinoissa -Facebook-ryhmässä on lehtiartikkeli melko tarkalleen 20 vuoden takaa. Sen mukaan ainakin vuosina 1992 ja 1999 on tuotu kiskoitse muuntaja kuvan raiteelle.
kuva 17.09. 15:12 Jani Keskinen  
  Juu, viime viikolla oli vielä näissä junissa Dv12 mutta maanantai taisi olla ensinmäinen päivä kun sähköllä mennään ja Sr1 3058 on ensinmäinen Mäntyluodossa käynyt sähköveturi ellei toisin todisteta.
kuva 17.09. 15:08 Pekka V. Puhakka  
  Osaatko Petri sanoa missä Savon radalla oli tuollaiset T-siipiopastimet?
kuva 17.09. 13:44 Niila Heikkilä  
  Jos tämä oli ensimmäisiä sähkövetoisia junia tällä rataosalla, asia kannattaisi varmaan mainita kuvatekstissäkin? Kyse on kuitenkin jossain määrin merkittävästä virstanpylväästä radan historiassa.
kuva 17.09. 13:41 Tero Korkeakoski  
  Puhuttiinhan koko ajan siitä että Porin rata sähköistetään satamaan asti, mutta sähköistyksen tehdessä tuloaan todettiin että rikastejunat on helpompi vetää dieselillä vaihtotöiden takia.
kuva 17.09. 13:36 Jimi Lappalainen  
  Onko tätä koskaan käytetty?
kuva 17.09. 13:34 Jimi Lappalainen  
  Kyljessä onkin lisätietoa. Sarja Z66, numero 16. EVN 99 74 9481 016-8.
kuva 17.09. 13:14 Hannu Peltola  
  Ai Suomessa on ollut myös T-opastimia? Tuo oli minulle aivan uusi tieto, olen aina pitänyt näitä ruotsalaisena erikoisuutena! Onko Petrillä tai muilla tullut vastaan kuvia suomalaisista T-opastimista?
kuva 17.09. 13:01 Petri Sallinen  
  Ns. T-opastimella annettiin opaste kumpaankin suuntaan. Suomessa T-opastimia oli käytössä muutamassa kohteessa yksiraiteisen radan valvontapaikoilla, esim. Linnasaaren valvontapaikalla Kouvolan-Viipurin-rataosalla. Vuonna 1920 opastin siirrettiin Sorvaliin. Savon radalla oli vielä 1960-luvulla kaksi T-opastinta. Ne poistettiin radan perusparannuksen yhteydessä.
kuva 17.09. 11:28 Jorma Toivonen  
  Niin, onhan tuolla ”museovaunullakin” sarjansa ja numeronsa. Kyseessä on XCo nro 15.
SKS
kuva 17.09. 07:09 Aapo Niemelä  
  Varsin asjallisen veturin laittoivat Pekan kanssa linjalle. :)
kuva 17.09. 00:32 Jimi Lappalainen  
  Move 250B http://vaunut.org/kuva/52783
kuva 17.09. 00:21 Esa J. Rintamäki  
  Autoista näkyy ainakin punainen kajakkikaksikko (lue/läs: Saab 96) ja Fiat Multipla.
kuva 17.09. 00:16 Esa J. Rintamäki  
  Eikös tämä vaunu olekin rautatiemuseon omistuksessa?
kuva 17.09. 00:13 Esa J. Rintamäki  
  Vekkuli tuo T-siipiopastin!
kuva 16.09. 23:51 Esa Lehtinen  
  Mitä kaikkea Meerillä pystytään mittaamaan?