Resiina-keskustelu

Rautatiet ja harrastus => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Topi Lajunen - Syyskuu 09, 2009, 14:41:09



Otsikko: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 09, 2009, 14:41:09
Ketjun säännöt:

- Esitetään rautatieaiheinen knoppi, helppo tai vaikea. Vaikeustason vaihtelu on suotavaa.
- Porukka vastailee, lyhyesti tai pitkästi.
- Knopin esittäjä tuomaroi, eli päättää, milloin joku vastaus on riittävän oikein.
- Se, joka vastasi oikein, kysyy ja tuomaroi seuraavan knopin.
- Ensimmäisen knopin esittää ketjun aloittaja. :)

-----

Mainitse jokin merkittävän mittainen ratapätkä, jossa uudet vihreät liikenteen kilometrimerkit ovat tarkalleen oikeilla kohdillaan valkopohjaisten virallisten merkkien kanssa samassa kohdassa, mutta kyseessä on kuitenkin sähköistetty rata.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 09, 2009, 15:08:39

Mainitse jokin merkittävän mittainen ratapätkä, jossa uudet vihreät liikenteen kilometrimerkit ovat tarkalleen oikeilla kohdillaan valkopohjaisten virallisten merkkien kanssa samassa kohdassa, mutta kyseessä on kuitenkin sähköistetty rata.
Vuosaaren radan tunnelissa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 09, 2009, 15:24:27
Vuosaaren radan tunnelissa?

Aivan oikein. Molemmanlaiset kilometrimerkit on pultattu tunnelin seinään samaan kohtaan, sähköratapylväitä ei ole lainkaan, kääntöorsien ollessa kiinnitettynä kattoon. Eljaksen vuoro knopata, heitäs joku vaikeampi. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju (Suomi-Latvia)
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 09, 2009, 17:27:37
Kappas vain, arvasin oikein. Kysytäänpä Suomen ja Latvian yhteisestä rautatiehistoriasta: Lienee tuttua, että Tampella valmisti sinne 6 K3 (Tv1)-tyyppistä veturia, joista yksi palasi Suomeen ja liikennöi täälläkin parikymmentä vuotta. Toivottavasti on vähemmän tunnettua tai helposti unohdettua, että myös yksi suomalainen moottorivaunu on ollut matkustajaliikenteessä sekä Suomessa että Latviassa, useita vuosia kummassakin. Kyseessä ei siis ole mikään moottoriresiina tms tai mahdollinen Dm11 käynti siellä, vaan pysyvämpi tilanne. Mikä oli tämä moottorivaunu?


Otsikko: Vs: Knoppiketju (Suomi-Latvia)
Kirjoitti: Markku Blomgren - Syyskuu 09, 2009, 17:48:42
Kappas vain, arvasin oikein. Kysytäänpä Suomen ja Latvian yhteisestä rautatiehistoriasta: Lienee tuttua, että Tampella valmisti sinne 6 K3 (Tv1)-tyyppistä veturia, joista yksi palasi Suomeen ja liikennöi täälläkin parikymmentä vuotta. Toivottavasti on vähemmän tunnettua tai helposti unohdettua, että myös yksi suomalainen moottorivaunu on ollut matkustajaliikenteessä sekä Suomessa että Latviassa, useita vuosia kummassakin. Kyseessä ei siis ole mikään moottoriresiina tms tai mahdollinen Dm11 käynti siellä, vaan pysyvämpi tilanne. Mikä oli tämä moottorivaunu?

Menee varmaan metsään, mutta muistelisin kuulleeni/lukeneeni, että Jokioisten Rautatien moottorivaunu olisi päätynyt jonnekin linnoitussaarelle, mutta oliko se sittenkin Venäjän, silloisen Neuvostoliiton puolella...hmmm. Vaunu tiemmä jäi sille tielleen, mutta luovutettiinko se sinne sotakorvauksena, siitä ei allekirjoittaneella ole muistikuvaa/hajua...  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju (Suomi-Latvia)
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 09, 2009, 19:04:58
..... yksi suomalainen moottorivaunu on ollut matkustajaliikenteessä sekä Suomessa että Latviassa, useita vuosia kummassakin. ... Mikä oli tämä moottorivaunu?

Menee varmaan metsään, mutta muistelisin kuulleeni/lukeneeni, että Jokioisten Rautatien moottorivaunu olisi päätynyt jonnekin linnoitussaarelle, mutta oliko se sittenkin Venäjän, silloisen Neuvostoliiton puolella...hmmm. Vaunu tiemmä jäi sille tielleen, mutta luovutettiinko se sinne sotakorvauksena, siitä ei allekirjoittaneella ole muistikuvaa/hajua...  ;D
Osuit oikeaan vaunuun heti. Jokioisten moottorivaunu 2 siirrettiin ensin Koiviston saarelle. Sieltä se siirrettiin Latviaan, missä toimi loppuikänsä. Suomalaisen kaluston siirrot Neuvostoliitossa radalta toiselle ovat aina jääneet täällä hyvin vähäiselle huomiolle. Sinun vuorosi keksiä uusi knoppi...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Syyskuu 09, 2009, 20:23:58
Voe voe...toi oli tosiaan ainoa suomalainen moottorivaunu jonka poistumisesta tiesin jotain, tietysti poislukien Dm11. Rikkoisikohan liikaa ketjun ideaa jos joku muu saa kokeilla onneaan knopin laittamisessa, allekirjoittaneella on hieman heikot knoppi-kehitys-tiedot...  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Syyskuu 09, 2009, 22:04:35
Tässä maassa on vain 852 metriä rautatietä.
Kuulostaa Vatikaanilta...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Syyskuu 09, 2009, 22:42:40
No niin, viestirengas tuli tänne.

Helppo kotimainen kysymys pääkaupungin liikenteestä (sillä eihän vorgissa voi sanoa minkään alan kysymyksen olevan vaikea):

Missä kohtaa noin suurinpiirtein kulkee HKL:n leveäraiteinen sähköjunarata (metro) syvimmillään?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 09, 2009, 23:07:57
No niin, viestirengas tuli tänne.

Helppo kotimainen kysymys pääkaupungin liikenteestä (sillä eihän vorgissa voi sanoa minkään alan kysymyksen olevan vaikea):

Missä kohtaa noin suurinpiirtein kulkee HKL:n leveäraiteinen sähköjunarata (metro) syvimmillään?
Syvimmillään maanpinnasta Pengerkadun alla (42m), absoluuttisesti meren pintaan nähden Pitkänsillan alla (-28m), joskin SRS jatkaa vielä 2003 aloittamaansa mittausta Kampissa ja Ruoholahdessa kotisivunsa mukaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Syyskuu 10, 2009, 06:27:58
Syvimmillään maanpinnasta Pengerkadun alla (42m)

Ihan oikein!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 10, 2009, 11:15:55
Tää on paha. Tässä maassa on 3,9 kilometriä rataa. Ja jos joku tietää kyseisen radan niin kertoo mitä varten se rakennettiin ja minä vuonna.
Siis ON toimiva rata vai "on ollut" koskaan? Lähelle pääsee vaikka Laos, Thaimaan ja Laosin yhdistävää "Ystävyyden siltaa" pitkin. Mutta minun lähteessäni se on 3.5km, junat alkoi kulkea 4.7.2008 ja muodolliset avajaiset puoli vuotta sitten, eli 5.3.2009. Laosissa on aiemmin ollut toinenkin rata, 7km, joka ohitti muutaman kosken Mekong-joen varrella. Näin pienet erot voivat vaidella eri lähteissä, joten tarjoan toisenkin: Lesotho, 2,6km, Et. Afrikan rautatiet liikennöi. Sitten tietysti lukuisilla Karibian ja Tyynenmeren saarilla on ja on ollut lyhyitä teollisuusratoja eri tarkoituksiin, kuten kaivannaisteollisuus ja sokeriruokoviljelmät. Teollisuusratojen pituus on kyllä niin veteen piirretty viiva, että veikkaan Laosia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Syyskuu 10, 2009, 15:06:14
Heitetäänpä veikkaus: Vatikaani. Mutta milloin, ja mitä varten en osaa arvailla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Syyskuu 10, 2009, 15:58:16
Tää on paha. Tässä maassa on 3,9 kilometriä rataa. Ja jos joku tietää kyseisen radan niin kertoo mitä varten se rakennettiin ja minä vuonna.
Monaco. ja SNCF:n rataverkkoa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Syyskuu 10, 2009, 15:59:24
Heitetäänpä veikkaus: Vatikaani. Mutta milloin, ja mitä varten en osaa arvailla.
Vatikaani arvattiin jo toisessa kysymyksessä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 10, 2009, 16:23:04
Saattaapi olla Monaco, joskin Wikipedia kertoo pituudeksi 1,7 km. Mutta heitetään vielä kuvitteellisesta hatusta, että San Marino.

Ja Petros, luehan tämän ketjun säännöt avausviestistä. Vaikka kuinka tekisi mieli knopitella, niin knopitusvuoro on edellisen knopin ratkaisseella käyttäjällä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 10, 2009, 16:45:45
San Marinon rautatie (Rimini-San Marino) avattiin 1932 ja suljettiin 1944 kun englantilaiset pommittivat sen tuusan nuuskaksi. Rata oli 30km, josta San Marinossa n. 10km. Osa ratapenkasta on kävelyreittinä ja joku sähkömoottorivaunu on yhdessä tunnelissa kivettymässä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 10, 2009, 16:58:16
Madeiran rautatie, josta Vorgissakin on kuvia, oli myös 3,9km (3,85km). Se avattiin 1893 ja suljettiin toisen maailmansodan vuosina. Rata oli Riggenbach-järjestelmän hammasrata ja oli rakennettu turisteja varten.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 10, 2009, 18:02:35
Vastaan ":D".


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Syyskuu 10, 2009, 18:04:16
Oliskos se siis Nauru?  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 10, 2009, 18:05:06
Fosfaattiratojen pituudet ovat vaihdelleet aika tavalla kaivantojen edetessä ja jonkun lähteen antama pituus koskee yleensä vain muutamaa vuotta. Lisähämäryyttä tuo epäselvyys mikä katsotaan kiinteäksi ja mikä siirtyväksi osuudeksi. Muutamia kilpailuehdotuksia: 1) Kiribati (siellä Banaba ex Ocean Island), päälinja Oona-Tapiwa, n. 3km, avattu 1902-suljettu 1942.  2) Nauru: siellä ollut kahta raideleveyttä 600mm (vuoteen 1936) ja 914mm (1936 jälkeen, purettu jo). En löydä 100m tarkkuudella olevaa pääradan mittaa, mutta kaikkiaan ollut aika paljon enemmän. 3) Ranskan Polynesia: Makatea. Päärata on luokkaa 3km ja haarat päälle. Netistä löytyy hyviä höyryjunakuvia täältä (ranskalaisia sivuja). Rata purettu 60-luvulla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 10, 2009, 18:17:41
Oliskos se siis Nauru?  ;D

Tässä kuva sieltä  http://marshall.csu.edu.au/Marshalls/html/histpix/ColAnnRep1908_2_Nauru.html


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 10, 2009, 18:22:14
Oikein! Topi tiesitkö kun sanoit vastaan?

Joo, vastasin nauravalla hymiöllä, joka tosiaan yritti ilmentää valtion nimen kaksoismerkitystä. Koppaan siis knopitusvuoron itselleni.

Missä ja millainen virhe tehtiin liikennepaikan raja ja liikennepaikan vaihtotyön raja -merkkien asentamisessa pääkaupunkiseudun lähiliikennelueella? Virheellinen asennus on nykyään jo korjattu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 12, 2009, 15:17:56
Avitetaan hieman. Kyseinen asennusfiba tapahtui Vantaankosken radalla, erään tunnelin lähistöllä. Ja kyse tosiaan niistä oranssipohjaisista merkeistä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 15, 2009, 14:16:04
Noniin. Kieltämättä knopiksi huono, kun tämä juttu on pitänyt periaatteessa joko nähdä itse, tai kuulla joltain, joka on nähnyt.
Laitetaan vielä viimeinen vihje.

Myyrmäen eteläpuolen "liikennepaikan raja" -merkit (yksi per raide) ja "liikennepaiken vaihtotyön raja" -merkit (myös) nakottaa selkämykset vastakkain oikeaoppisesti asennettuna Myyrmäen eteläisten tulotolppien yhteydessä. Aivan tuoreeltaan nämä merkit oli kuitenkin asennettu virheellisesti, eli miten?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Syyskuu 15, 2009, 14:53:33
Meinasin tarjota Huopalahtea, mutta pieleen se olisi mennyt. Ja sillä perustella, että mihinkäs Huopalahti päättyy kaukoliikenneraiteilla  lännessä? Idässähän se päättyy Helsingin liikennepaikan rajaan ja kaupunkiradalla taas merkit tulivat pääopastimeen, joka sijaitsee risteyssillan lähellä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 15, 2009, 15:06:44
Meinasin tarjota Huopalahtea, mutta pieleen se olisi mennyt. Ja sillä perustella, että mihinkäs Huopalahti päättyy kaukoliikenneraiteilla  lännessä? Idässähän se päättyy Helsingin liikennepaikan rajaan ja kaupunkiradalla taas merkit tulivat pääopastimeen, joka sijaitsee risteyssillan lähellä.

Kyllä mun mielestä kaupunkiradan puolellakin Huopalahti alkaa Helsingin liikennepaikan rajalta, koska matkustajalaitureiden tulee olla liikennepaikan sisällä. Risteyssillan opastimissa ei ole oransseja merkkejä. Kaukoliikenneraiteiden puolen itäinen raja menee idästä tultaesta laituria edeltävien pääopastinten kohdalla.

Nyt kun asiaa pohdiskelee tarkemmin, niin "oikeaoppisimminhan" Huopalahden pitäisi olla seisake, ja risteyssillan vaihteiden sitten oma liikennepaikkansa. Nykykäytäntö tosin ei oikein taivu siihen, että samalla radalla osalla raiteista on liikennepaikkaa ja osalla ei. Nyt on sitten pitänyt niputtaa vähän turhan laaja alue saman liikennepaikan alle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Syyskuu 15, 2009, 18:25:59
Yksi (omasta mielestäni) erikoinen liikennepaikanrajoihin liittyvä asia on Tikkurila-Hiekkaharju -välillä.

Kuten tunnettua, siinä on neljä pääraidetta: läntinen, läntinen keskiraide, itäinen keskiraide ja itäinen raide.

Tikkurilan liikennepaikan rajamerkit ovat näillä raiteilla pohjoisen suunnasta saapuvan liikenteen (tulo)pääopastimissa.

No sitten on vielä olemassa Viideskin raide Diksin ja Sandiksen välillä eli entinen P-junien kääntöraide ja Hakkilan T-junien vetopätkä, eli Hiekkaharjun raide nro 5.

Tikkurila-Hiekkaharju -väli on kuitenkin Ratahallintokeskuksen päätöksellä vain neliraiteinen. Viidennen raiteen pääopastimessa ei ole liikennepaikan rajamerkkiä, eli siiskö "Tikkurila" jatkuu sen raiteen osalta linjalle ja naapuriliikennepaikalle asti?

Onko Hiekkaharjun raiteen 5 laituri oikeasti Tikkurilan aseman enklaavi? Pitäisikö sitä kutsuakin Tikkurilan raiteeksi, sillä Viides raide ei ole juridisesti Hiekkaharjua, vaan kuuluu siis Tikkurilaan.

Uskomatonta, mutta totta: saman välilaiturin eripuolilla olevat raiteet ovat eri liikennepaikkaa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Syyskuu 16, 2009, 07:15:38
Jos muistan Myyrmäen oikein, niin arvataan vihjeesi perusteella, että siellä Helsingistä päin katsottuna oli ensin (laiturin päässä) liikennepaiken vaihtotyön raja ja laiturin toisessa päässä liikennepaikan raja kiinitettynä pääopastimeen.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 16, 2009, 15:37:26
Jos muistan Myyrmäen oikein, niin arvataan vihjeesi perusteella, että siellä Helsingistä päin katsottuna oli ensin (laiturin päässä) liikennepaiken vaihtotyön raja ja laiturin toisessa päässä liikennepaikan raja kiinitettynä pääopastimeen.

Puolittain oikein... Virhe rajautui tosin vain Myyrmäen eteläpuolelle. Mutta kun noin lähellä olit, niin tuomaroin vastauksen oikeaksi, koska ansaitset seuraavan kysymysvuoron.

Myyrmäen eteläpuolen pääopastimilla tosiaan oli aluksi merkit päittäin väärinpäin, eli Malminkartanon jälkeen etelästä tultaessa tulikin ensin "liikennepaikan vaihtotyön raja"-merkki, ja samalainen uudestaan Myyrmäen jälkeen. Etelän suuntaan kulkiessa taas tuli "liikennepaikan raja"-merkki kahteen kertaan, ensin oikeaoppisesti Myyrmäkeen saavuttaessa, ja sitten uudestaan Myyrmäen jälkeen.

Teppo Niemi knopittaa seuraavaksi!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Syyskuu 17, 2009, 10:37:52
Johan topi myrkyn lykkäs... Mutta yritetäänpä: Suomessa on ollut yksityisrata, jolla on ollut jopa henkilöliikennettä, ja jonka toinen päätepiste ei ole ollut Suomessa. (Rata on erkaantunut Valtionrautateiden radasta) Mikä rata on ollut kyseeessä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 17, 2009, 12:02:05
Vinkki: 1864 Suomen suuriruhtinaskunta ja -------- tekivät vaihtokaupan, jossa Suomi luovutti -----lle pienen palan ----------lta ja vastineeksi ------- lupasi ------------n. Vaihtokauppa pantiin toimeen kuitenkin vain --------n osalta ja Suomi sai odottaa ----------- aina -------n asti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Syyskuu 17, 2009, 12:10:49
Vinkki: 1864 Suomen suuriruhtinaskunta ja -------- tekivät vaihtokaupan, jossa Suomi luovutti -----lle pienen palan ----------lta ja vastineeksi ------- lupasi ------------n. Vaihtokauppa pantiin toimeen kuitenkin vain --------n osalta ja Suomi sai odottaa ----------- aina -------n asti.

1864 Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjä(n keisarikunta) tekivät vaihtokaupan, jossa Suomi luovutti Venäjälle pienen palan Siestarjoelta ja vastineeksi Venäjä lupasi Petsamon. Vaihtokauppa pantiin toimeen kuitenkin vain Siestarjoen osalta ja Suomi sai odottaa Petsamoa aina 1920 asti.

Rata Rajajoelta Siestarjoen asetehtaalle Karjalan kannaksella?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Syyskuu 17, 2009, 13:42:16
Sieltähän se tuli, Elias Pölhön vihjeet ovat juuri Siestarjoen asetehtaan alueen vaihtokaupasta eli Sampo jatkakoon ketjua.
Kyseessä on juuri Siestarjoen rata, joka erkani Pietari - Riihimäki radasta Rajajoen sillan länsipuolella ja siis Suomen suurruhtinaskunnan alueelta. Radan vaiheista on lisää tietoa Suomen leveäraiteisia yksitysratoja käsitelevässä kirjassa.  Radan vaiheet ovat todellakin mielenkiintoiset.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Syyskuu 17, 2009, 13:52:51
Esitän seuraavanlaisen knopin, joka liittyy erääseen toteutumattomaan ratahankkeeseen. Tästä tehtiin aloite muistaakseni ensi kerran v. 1978, mutta se ei silloin edennyt. Viimeksi samaisesta hankkeesta keskusteltiin lehdistötasolla vuonna 2008. Hanke liittyy kaivostoimintaan. Mille paikkakunnalle ja mitä kaivosta palvelemaan tuo rata olisi haluttu rakentaa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Syyskuu 17, 2009, 14:59:44
Tarjotaanpa Soklia....


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 17, 2009, 16:28:43
Sopisiko Mustavaaran (entinen) kaivos Taivalkoskella?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Syyskuu 17, 2009, 18:05:48
Sokli sen paremmin kuin Mustavaarakaan ei ollut se, mitä hain. Selvennän vähän: vuonna 2008 puhuttiin tuohon kaivokseen liittyen paljon enemmän sen avaamisesta ja siihen liittyvistä lupamenettelyistä, kaivoksen mukanaan tuomista työpaikoista paikkakunnalleen yms. kuin kaivoksen toimintaa palvelevasta rautatieyhteydestä, mistä keskustelu oli melko marginaalista. Kaivoksen rakentaminen oli jo toteutumaisillaan, kunnes viime syksyn talouskriisi ja siitä seurannut metallien hinnan romahtaminen jäädyttivät tämän sinänsä hyvin pitkälle edenneen hankkeen. Hyväksyn vastaukseksi siis tämän kaivoksen nimen ja kunnan, jonka alueelle se olisi avattu. V. 1978 toivottu rautatieyhteys olisi nimittäin palvellut tämän saman malmion hyödyntämistä (en tiedä, mitä kaivoksen nimeksi tuolloin kaavailtiin vai ehdittiinkö kaavailla mitään). Tuolloin se muistaakseni kaatui liian heikkoon malmipitoisuuteen, jota senaikaisella tekniikalla ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa louhia. Myös alueen malmivarannot arvioitiin tuolloin pienemmiksi kuin nykyään. Kerrotaan vielä sekin, että malmi, jota alueelta aiottiin louhia, on kuparia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 17, 2009, 20:35:20
Polvijärven Kylylahti?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Syyskuu 18, 2009, 07:20:58
Polvijärven Kylylahti?

Bingo! Knoppiketjun puheenjohtajuus siirtyy (jälleen kerran) Topille.

Mainitsemastani kaivosrautatien rakennusaloitteesta löytyy parin sivun verran infoa Unto Martikaisen kirjassa Kiskot vievät Karjalaan. Mistään muualta en ole saanut aiheesta tietoa. Pieni kaivaus historian hämäriin tämäkin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 18, 2009, 13:04:53
Öh. Pistin vain googleen kuparia ja kaivosta ja etsin nimiä joita ei ole vielä mainittu. Varsinainen tieto tuo siis ei ollut.

Jatketaan Vantaankosken radalla, luultavasti aiempaa helpommalla knopilla.

Mitä erikoista on yhdessä Vantaankosken radan melko pohjoispään pääopastimessa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 29, 2009, 11:19:25
Vantaankosken rataosan detaljit eivät näytä olevan suosiossa :)

Laitetaan ensimmäinen ja viimeinen lisävihje:
Kyseessä on Vantaankosken "tulotolppa", joka sijaitsee heti Martinlaakson asemalaiturin jälkeen, läntisellä raiteella. Sen siis kohtaa, jos kulkee vasenta raidetta kohti Vantaankoskea. Mitä erikoista tässä pääopastimessa on (sen olemuksessa)?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Syyskuu 29, 2009, 15:41:43
Vantaankosken rataosan detaljit eivät näytä olevan suosiossa :)

Laitetaan ensimmäinen ja viimeinen lisävihje:
Kyseessä on Vantaankosken "tulotolppa", joka sijaitsee heti Martinlaakson asemalaiturin jälkeen, läntisellä raiteella. Sen siis kohtaa, jos kulkee vasenta raidetta kohti Vantaankoskea. Mitä erikoista tässä pääopastimessa on (sen olemuksessa)?
Ajattelin ensin antaa muiden mahdollisten tietäjien vastata. Kyseisen opastimen taustalevyhän on "väärinpäin", ts. tyhjä tila on valoyksiköiden vasemmalla puolella. Normien- ja sääntöjenmukaisessa opastimessa tyhjä tila on oikealla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Syyskuu 29, 2009, 16:00:23
Näistä knoppipaikoista olisi kiva nähdä valokuvia. Jos vielä ei ole vorkin 60000 valokuvan joukossa kuvaa linkattavaksi, voisi joku aboriginaali käydä esim. tämän puheenaiheena olevan opastimen kuvaamassa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Keski-Säntti - Syyskuu 29, 2009, 16:41:33
Kyseinen opastin näkyy ainakin tässä: http://vaunut.org/kuva/19011


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 29, 2009, 23:02:03
Ajattelin ensin antaa muiden mahdollisten tietäjien vastata. Kyseisen opastimen taustalevyhän on "väärinpäin", ts. tyhjä tila on valoyksiköiden vasemmalla puolella. Normien- ja sääntöjenmukaisessa opastimessa tyhjä tila on oikealla.

Näin juuri. Ehkä olisi ATU:n sisälle taustalevy asianmukaisesti asennettuna päätynyt. Toikkanen knopittaa seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Lokakuu 01, 2009, 15:37:08
Laitetaanpa tällainen helppo kysymys. Montako yli neliakselista henkilövaunua on VR:llä ollut?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Lokakuu 01, 2009, 17:23:56
Laitetaanpa tällainen helppo kysymys. Montako yli neliakselista henkilövaunua on VR:llä ollut?
Ei tule mieleen, jos tämän piti olla helppo, kuin kaksi vaunua (sarjassa A).

Siis VR:n kirjoilla olleita vaunuja! RHK:llahan on lisäksi myös sellainen, mutta se ei liene luettavissa oikeastaan henkilövaunuksi, kuten se yksi VR:nkin oli. Kimurantti kysymys.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Lokakuu 02, 2009, 19:23:01

Ei tule mieleen, jos tämän piti olla helppo, kuin kaksi vaunua (sarjassa A).
Tätäpä juuri hain.
Siis VR:n kirjoilla olleita vaunuja! RHK:llahan on lisäksi myös sellainen, mutta se ei liene luettavissa oikeastaan henkilövaunuksi, kuten se yksi VR:nkin oli. Kimurantti kysymys.
Henkilövaunuiksi minä nämä vaunut luokittelen sarjamerkintänsä perusteella. Sitähän ne ovat enemmän kuin tavaravaunuja. Työkone- tai virkatarvevaunukategoriakin lienee lähellä tällaisten mittausvaunujen ollessa kyseessä. Raja on joskus vähän häilyvä. 

Siis: Jäsen Rauhala, olkaa hyvä!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Lokakuu 04, 2009, 17:52:48
Siis: Jäsen Rauhala, olkaa hyvä!

Kuten tunnettua, VR:n Helsingin lähiliikenteessä käytetään linjatunnuksia: isoja kirjaimia. Junareittien toinen pääte on tietenkin Helsingissä ja toinen on sitten jossain muualla.

Kerro linjatunnuskirjaimet, joilla on liikennöity Helsingistä eri aikoina eri pääteasemille
Siis kirjain ja kaikki eri pääteasemat!

Lyhytaikaiset ratatyötyyppiset liikennemuutokset, kuten P-linjan lyhentäminen aikoinaan kaupunkiratatöiden yhteydessä joksikin ajaksi Hiekkaharjusta Tikkurilaan, ei lasketa mukaan tähän knoppiin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 04, 2009, 17:57:52
Netistä löytyi aika pätevä listaus, josta tuo selviäisi, mutta annan muiden ensin yrittää. :)

(Mitään en tiedä, mutta oon hyvä googlaamaan.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 05, 2009, 19:48:31
Suurin osa tästä knopista taitaa olla aika iisim.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Lokakuu 06, 2009, 21:30:27
Suurin osa tästä knopista taitaa olla aika iisim.

Laitetaan sitten lisää vaativuutta aiemman kysytyn lisäksi, ettei kaikkea löytyisi valmiina netistä:

Mitkä olivat eri VR-lähilinjojen linjavärit? Kaikilla reiteillähän oli oma linjavärinsä, joka esitettiin "Helsingin lähiliikenteen" linjakartassa sekä oli näkyvissä myös vaunujen sivuilla ns. osoitekilpien pohjavärinä.

Nykyäänhän linjakartassa on eri väreillä esitetty rataosasuuntaisuus, mutta ennen oli siis joka linjalla ikiomat värinsä.

Ja lisäksi pyydetään linjavärit kaikille VR:n erikoispikajunille, alkaen Centriasta ja päätyen Savoniaan. Nehän ovat ainoita kaukojunia, jotka on aikoinaan brändätty myös väreillä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 07, 2009, 07:33:13
A: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
L: Helsinki - Kirkkonummi; oranssi (kirjain musta)
S: Helsinki - Kauniainen; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
R: Helsinki - Riihimäki; vaalean sininen (kirjain musta)
H: Helsinki - Riihimäki; vaalean ruskea, okra (kirjain musta)
K: Helsinki - Kerava; tumman vihreä (kirjain valkoinen)
N: Helsinki - Kerava; punainen (kirjain valkoinen)
P: Helsinki Hiekkaharju; keltainen (kirjain musta)

Y: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
E: Helsinki - Espoo; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
M: Helsinki - Martinlaakso; musta (kirjain valkoinen)

Seuraavaksi kaikkien tausta muuttui mustaksi valkealla kirjaimella

M: Helsinki - Vantaankoski
I: Helsinki - Tikkurila
Z: Helsinki - Mäntsälä - Lahti

Centria: ??? vihreä ?
Lapponia ja Polaria: sininen
Karelia: Tumman punainen
Savonia: Keltainen
(lisäksi Helsinki - Turku EP: Kelta-punainen)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 07, 2009, 13:39:07
A: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
L: Helsinki - Kirkkonummi; oranssi (kirjain musta)
S: Helsinki - Kauniainen; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
R: Helsinki - Riihimäki; vaalean sininen (kirjain musta)
H: Helsinki - Riihimäki; vaalean ruskea, okra (kirjain musta)
K: Helsinki - Kerava; tumman vihreä (kirjain valkoinen)
N: Helsinki - Kerava; punainen (kirjain valkoinen)
P: Helsinki Hiekkaharju; keltainen (kirjain musta)

Y: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
E: Helsinki - Espoo; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
M: Helsinki - Martinlaakso; musta (kirjain valkoinen)

Seuraavaksi kaikkien tausta muuttui mustaksi valkealla kirjaimella

M: Helsinki - Vantaankoski
I: Helsinki - Tikkurila
Z: Helsinki - Mäntsälä - Lahti

Centria: ??? vihreä ?
Lapponia ja Polaria: sininen
Karelia: Tumman punainen
Savonia: Keltainen
(lisäksi Helsinki - Turku EP: Kelta-punainen)

Ja johan tuntuu, että dementtia iskee, kun toi rantarata jäi todella vajaaksi.
S: Helsinki - Kirkkonummi
Y, S, L: Helsinki - Kirkkonummi (-Karjaa)
Y: Helsinki - Karjaa
E: Helsinki - Kauklahti

Ja ekasta ryhmästä T: Helsinki - Riihimäki; harmaa (kirjain musta)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 07, 2009, 14:59:43
A: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
L: Helsinki - Kirkkonummi; oranssi (kirjain musta)
S: Helsinki - Kauniainen; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
R: Helsinki - Riihimäki; vaalean sininen (kirjain musta)
H: Helsinki - Riihimäki; vaalean ruskea, okra (kirjain musta)
K: Helsinki - Kerava; tumman vihreä (kirjain valkoinen)
N: Helsinki - Kerava; punainen (kirjain valkoinen)
P: Helsinki Hiekkaharju; keltainen (kirjain musta)

Y: Helsinki - Kirkkonummi: Violetti (kirjain valkoinen)
E: Helsinki - Espoo; tumman sininen ((kirjain valkoinen)
M: Helsinki - Martinlaakso; musta (kirjain valkoinen)

Seuraavaksi kaikkien tausta muuttui mustaksi valkealla kirjaimella

M: Helsinki - Vantaankoski
I: Helsinki - Tikkurila
Z: Helsinki - Mäntsälä - Lahti

Centria: ??? vihreä ?
Lapponia ja Polaria: sininen
Karelia: Tumman punainen
Savonia: Keltainen
(lisäksi Helsinki - Turku EP: Kelta-punainen)

Ja johan tuntuu, että dementtia iskee, kun toi rantarata jäi todella vajaaksi.
S: Helsinki - Kirkkonummi
Y, S, L: Helsinki - Kirkkonummi (-Karjaa)
Y: Helsinki - Karjaa
E: Helsinki - Kauklahti

Ja ekasta ryhmästä T: Helsinki - Riihimäki; harmaa (kirjain musta)


Ja vieläkin jäi johonkin U: Helsinki - Kirkkonummi.  Mitäs vielä muistuu mieleen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 07, 2009, 15:29:06
Saunakallioon J.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 07, 2009, 15:30:10
Saunakallioon J.

Oliko tuo ihan oikea tunnus, siis näkyvillä jossain virallisesti tai edes epävirallisesti?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 07, 2009, 15:38:53
En tosin nyt ihan ymmärrä, millä perusteella porukka tässä listailee noita tunnuksia. Jormahan kysyi niitä tunnuksia, joiden alla on aikojen saatossa reissattu useammalle kuin yhdelle pääteasemalle.

Nehän ovat raitio.orgin mukaan:

A: Kirkkonummi, Leppävaara
E: Espoo, Kauklahti
M: Martinlaakso, Vantaankoski
S: Kauniainen, Kirkkonummi
Y: Kirkkonummi, Karjaa

Lisäksi ainakin S ja U oli jossain vaiheessa merkitty katkoviivalla jatkumaan Karjaalle, mutta mielestäni ne ovat samanlaisia "jatkoja" kuin R Tampereelle, Lahteen, yms.

Myös V-tunnuksella ajellaan eri pääteasemille.

En myöskään laske kertaluonteista P-junan seikkailua rantaradalla, vaikka ratatöistä ei johtunutkaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 07, 2009, 20:47:08
A: Kirkkonummi, Leppävaara
E: Espoo, Kauklahti
M: Martinlaakso, Vantaankoski
S: Kauniainen, Kirkkonummi
Y: Kirkkonummi, Karjaa
eikös tämä juuri ole iisi+m, kun arpoo uuden järjestyksen? Teppo taisi jo ratkaista tämän laajennetun versionkin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Lokakuu 08, 2009, 19:28:31
Myönnetään Tepolle seuraava tehtävänasetusvuoro!
Moni muukin tuntui olevan täysin selvillä asioitten tiedoista.

Saimme tähän ketjuun tallennetuksi hyviä tietoja erilaisista VR:n linjaväreistä ja vahvistetaan samalla Keski-Suomen ErikoisPikajunan eli Centrian vihreä väri.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 09, 2009, 14:30:26
Johan myrkyn lykkäsitte.
Toisen mailmansodan päättymisen jäklkeen Sosialististen neuvostotasavallan alueella on ollur eräs hyvin kummallinen rautatieliikennepaikka: Liikennepaikan junasuorituksesta on vastannut ulkomainen rautatiehallinto eikä suoritusaikakaan ollut aluksi Moskovan aika. Eli kysytään mikä liikennepaikka on kyseessä ja miksi tälläinen tilanne syntyi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 09, 2009, 14:41:49
Kostamukseen valmistui rata Suomen puolelta 1976 ja siellä oli suomalainen js.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 09, 2009, 15:46:17
Siis sieltä oli aluksi ratayhteys vain Suomen puolelle Vartiukseen. Neuvostoliiton rataverkkoon Kostamus liitettiin myöhemmin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 09, 2009, 18:19:51
Vaikka Pekan vastaus huokuu tietämystä, heitän hatusta silti toisenlaisen arvauksen:

Kaliningrad, ja suorittaja on ollut puolalainen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Lokakuu 11, 2009, 21:51:53
Netistä löytyi aika pätevä listaus, josta tuo selviäisi, mutta annan muiden ensin yrittää. :)
(Mitään en tiedä, mutta oon hyvä googlaamaan.)

Linkki: http://raitio.org/vrlahi/juna1.htm


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 13, 2009, 07:26:00
Kyllähän täällä tietoa on. Eli Pekka Viitamäki tiesi, mistä on kysymys.  Kuvaan http://vaunut.org/kuva/3982 liittyen Lokakuun rautatemuseosta saamani tiedon mukaan olisi todellakin ainoa paikka. Toinen erikoisuus tähän suomalaisliikenteen aikaan liittyy 'suoritusaikaan'. Nykysinhän Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä suoritusaika on Moskovan aika, kuten se lienee koko RZD:n ratavarkolla. Eli Pekka Viitamäki jatkakoon ketjua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Lokakuu 13, 2009, 12:06:26
Elettiinkö Hangon ja Porkkalan vuokra-alueillakin Moskovan ajassa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 13, 2009, 16:02:49
Vuokra-alueiden ajasta ei tietoa.
Sitten seuraava knopitus: Suomessa on ollut monia erillisiä tukkiratoja, joilla uittopuuta on siirretty vesistöjen välillä. Mulla tulee äkkiä ainakin 10 mieleen. Enemmänkin varmaan löytyy. Siis haku päälle!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 14, 2009, 19:38:20
Kun ei kukaan ole vielä vastannut, niin yritetään muistinvaraisesti:
1) Honkataipale,
2) Orraintaipale (Suomenniemen ja Savitaipaleen välillä),
3) Tampere, Pispalan uittotunneli,
4) Tampere, Pispalan vanha rata, vai oliko näitä vanhoja peräti kaksi?,
5) Kuluntalahti-Jormua,
6) Kitkan ja Livon siirtolaitos (Posio-Akonlahti, ainakin keskimmäinen versio 1909, vanhin 1892 ja uusin 1935 en varma),
7) Vanttajan siirtolaitos (Kuusamo, Kuusamojärvi-Iijärvi, kaksoisraide koko pitkän matkan, rak. 1922-23),
8) Kissakoski (Hirvensalmi, vai oliko vain sahatavaraa?),
9) Miekkakoski (Mäntyharju),
10) Verla (vai oliko vain voimalaitoksen ohitus?),
11) Kannuskoski (Lr-Kv välillä, Tirvasta itään, oli siirtolaitos ja ainakin höyryhinaajan siirtorata),
12) VR:n rautakanava Suolahti-Keljonlahti,
13) VR:n ratakanava Kuusaanlampi-? (muisti pätkii),
14) Kyröskoski (vain sahatavaraa ym?, tukkeja koskaan?),
15) Tulppio, Samperin konesavotta (rekiveturi jäätiellä),
16) Jylhämä, voimalaitos,
17) Nuojua, voimalaitos,
18) Utanen, voimalaitos,
19) Pälli, voimalaitos,
20) Pyhäkoski, voimalaitos
21) Montta, voimalaitos

Näitä voimalaitoksen ohittavia funikulaareja on muitakin, mutten muista nimiä ja eivät varmaan olleet tarkoitus olla mukana. Kemijoen voimalaitoksilla taisi olla kaikilla tai useimmilla vain nipunsiirtonosturit. Joku voisi jatkaa näitten listaa, jos muistaa missä oli ratoja.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 14, 2009, 23:02:49
Lisäys edellisiin:
VR tai Kajaani Oy: Petäisenniska-Tihisenniemi, ellen sitten sotke mielessäni johonkin muuhun pendeliliikenteeseen tuolla välillä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Lokakuu 15, 2009, 13:27:43
Jos hiuksia halotaan, noista ei taideta millään siirtää tavaraa vesistöjen välillä. Pieniä tukkiratojahan sitten on joka niemessä, notkossa ja saarelmassa. Pikaisesti muistuu mieleen Lentuankosken rata.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 15, 2009, 14:16:12
Eikös Honkataipaleella siirrtetty puuta Vuoksen ja Kymijoen vesistöjen välillä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Riku Outinen - Lokakuu 15, 2009, 15:20:47
Saatan hyvinkin olla väärässä mutta eikös tuo Kuusanlammen liikenne perustunut siihen, että kuskattiin puuta Keski-Suomesta ainakin Inkeroisten ja Myllykosken paperitehtaille. Uittamalla Kuusanlammelle josta Alsti-vetoisena Inksaan ja Mylsälle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 15, 2009, 16:08:03
Riku: Olet oikeassa Kuusaanlammen suhteen eli ei ne tukit tainneet enää veteen palata, jolleivat varastoaltaaseen.
Pertti: Lentuankosken rata oli kait yksinomaan veneiden siirtoon. Sellaisiakin ratoja on ollut aika monta ja voisi olla kiva listata nekin. Eikö Kuusamonjärvikin kuulu eri vesistöalueeseen kuin Iijärvi (Vanttajan siirtolaitos).
Muita ei-tukkiratoja, vaikka kartan perusteella voisi luulla muuta, on myös joitakin. Mieleen tulee Läsäkosken tukkiränniltä Puulaveden rantaan johtanut pitkähkö rata. Siinä oli kuitenkin pieni saha tukkirännin päässä ja hevosvetoisilla junilla kuljetettiin vain sahattua puutavaraa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 15, 2009, 19:57:39
Eljaksen listan 1-7 ovat minunkin listassani. Tampereella oli 3 rataa. VR:n rautakanavia ei kysytty.
Hyvä saada tietoa myös voimalaitosten radoista.
Näistä erillisistä radoista on vaikea tietää, olivatko ne varsinaisia siirtoratoja, vai menivätkö vedestä nostetut puut suoraan tehtaan kitaan.
Vielä puuttuu ainakin vanhat radat vuosilta 1843 ja 1871.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 15, 2009, 21:13:03
1843 valmistunut rata on tietysti Nils Ludvig Arppen rakentama hevosvetoinen rata Puhoksessa (?) Pyhäjärven ja Oriveden välisen kannaksen yli.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 16, 2009, 00:18:27
Pertti tuossa edellä ehdotti Lentuankoskea ja minä vähän tyrmäsin ideaa. Mutta tosiaan Lentuaan laskevan Kaarneenkosken luona oli tukinsiirtorata. Minä ensin ajattelin yksinomaan Lentuasta kohti Poroselkää laskevaa koskea, joka on oikeasti Lentuankoski-niminen. Tämä Kaarneenkosken rata on sitten lisärata aiempiin, mutta koska se rakennettiin muistaakseni aikaisintaan 20-luvulla, niin se 1871 rakennettu ei vieläkään ole juolahtanut mieleeni. Vääksyn kannaksen ohitti rullarata (ei kiskotie), joka valmistui muutama vuosi Vääksyn kanavan jälkeen, ehkä 1877 tai niillämain. Jotenkin olisin mieltänyt toisen niistä Tampereen vanhoista radoista myös rullatieksi, mutta ilman lähdekansiotani en lähde sen enempää kinaamaan asiasta. Se 1871 voisi ehkä liittyä johonkin kanavatyömaahan tai suunnitelmaan Itä-Suomessa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Lokakuu 16, 2009, 13:31:13
Pertti tuossa edellä ehdotti Lentuankoskea ja minä vähän tyrmäsin ideaa. Mutta tosiaan Lentuaan laskevan Kaarneenkosken luona oli tukinsiirtorata. Minä ensin ajattelin yksinomaan Lentuasta kohti Poroselkää laskevaa koskea, joka on oikeasti Lentuankoski-niminen.
Tätä rataa tarkoitin - mutta se on tosiaan tainnut olla vain veneiden siirtoon käytetty. Lentuankoski taas on kaksiosainen ("Iso Lentua" ja "Pikku-Lentua"), mainittua rataa pääsi nimenomaan Ison Lentuan ohitse. Pikkulentuasta olen kerran keískonut purjeveneen käsipelillä ylös :)

Tuon Kaarneenkosken radan olin ihan unohtanut.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 16, 2009, 15:54:57
Pätkittäin tulee uusia ratoja mieleen: Voikoskella ja Voikassa on ollut vaijerivetoisia ratoja, voimanlähteenä höyrykone. Jälkimmäinen saatettiin sähköistää jossain vaiheessa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 16, 2009, 16:23:17
Se 1871 rakennettu rata oli hevosvetoinen rata Karstulan Vahankajärven ja Soinin Punsajärven välillä.
(M Alameri: Suomen rautatiet).
Epäselvä on Tuukkalan Höyrysahan rata Hirvensalmella, vietiinkö sillä uittopuuta yli.

Eljas tiesi kaikki listallani olevat, kai niitä ratoja vielä löytyy historian hämärästä.

Siirrän knopitusvuoron Eljakselle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 16, 2009, 19:28:00
En minä kyllä tätä viimeistä muistanut, vaikka lähteen perusteella olisi pitänyt ja ehkä olisi löytynytkin kotona käydessä.
Uusi knoppi sopii kaikille, JOHDANTO: Hv3 on kai Suolahdella kunnostettavana ajokuntoon. Sen voisi teoriassa koeajaa kääntämättä kertaakaan ja käymättä kääntöpöydällä ja silti palaten lähtöpaikalle. Suo-Jy-Hpk-Sk-Yv-Hpj-Suo.
UUSI KNOPPI: Mikä on LYHIN mahdollinen reitti SUOMESSA A) Nykyisin B) Koskaan (raideyhteydet EI välttämättä samaan aikaan käytössä), missä Hv3:n voisi teoriassa koeajaa lähtien ja päätyen samaan vapaasti valittavaan lähtöpisteeseen, peruuttamatta ja käymättä kääntöpöydällä. "Nykyisin" hyväksytään ne raiteet mitä näkyy Kansalaisen karttapaikassa (kartta tai ilmakuva). RAJOITUS ja esimerkki: Lahti-Mukkula-Vesijärvi-Lahti EI kelpaa, koska ei ole varmaa pääsikö Rauma-Repolan sahan läpi, vai olivatko raiteet Mukkulasta ja Vesijärveltä täysin erillisiä. (Jos on varma tieto, niin saa kertoa). Pisaranmuotoinen reitti kelpaa (saapuu piippu eri suuntaan kuin lähtiessä). KAKSI vaihtoehtoa on niin lähellä toisiaan, että hyväksyn kumman tahansa. Supernokkela huomaa molemmat.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 16, 2009, 20:46:46
Uimaharjussa Enocellin ja Uimaharjun sahan raiteita ratapihan kautta kiertäen ja Lauritsalassa Kaukaan paperitehtaan pihalla pyörien ovat aika lyhkäisiä koeajoratoja.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 16, 2009, 21:05:21
Toinen Pekka ehti ensin.
Olisin tarjonnut A) Enocell ympyrä ja Rautaruukki, Raahe pisara
B) Karjarannan ratapihan länsipää, Pori pisara.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Lokakuu 16, 2009, 21:27:24
Viitamäki pöllii multa a-osioon ton Raahen rautaruukin :P  Mutta vastaan b-osaan jotta Seinäjoen ympyräraide. Tuo seinämäki on ihan hatusta vaan rennosti. En pirä ittiäni minään erityysenä rautatietietäjänä, mutta jos ei pelaa ei voi voittaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 17, 2009, 00:40:07
Käväisin kapakassa välillä, kun en odottanut näin nopsia vastauksia. Etenkin kun oikein yritin yllyttää pitkien ratalinjojen laskentaan. Pekat olivat nopsimmat ja Pekka Porkkakoski  esitti juuri ajattelemani ratkaisut. A) ja B) ovat samat, yritin vain hämätä ja usuttaa Viipurin satamarataa B) vaihtoehdoksi ja jotain pitkää A:ksi. Pori olisi ollut vähän pitempi kierros kuin voittaneet. Rautaruukin olisin kyllä hyväksynyt senkin, koska perusidea tuli toteutetuksi lähes oikein. Mutta mikä on Seinäjoen ympyräraide? Se oli minulle uutta, jos siellä tosiaan on tai on ollut mahdollisuus vain eteenpäin ajaen palata lähtöpisteeseen.
Pekka Porkkakoski supernokkelana saa jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 17, 2009, 17:41:43
Jaahas. No yritetäänpä jatkaa ratapuolen knopilla: Radat on ajettu ratakilometreihin, jotta radan ylläpitoa varten erilaiset asiat voidaan paikallistaa ja suhteuttaa toisiinsa nähden. Ratakilometrin pituus on yleensä noin 1000 m ja nollapiste Helsingin vanhalla asemalla. Perusperiaate on, että kilometrilukema kasvaa Helsingistä poispäin kuljettaessa. Helsingissä olisi ollut vielä vuosi sitten knopin paikka kysyttäessä missä oli rataverkon ainoa km-lukema 0+000. Se oli satamaradalla liki Mannerheimintien siltaa, koska lukemat satamaradan erkanemisvaihteelta vähenivät siihen saakka ja sitten taas kasvoivat Länsisatamaa kohden mennessä. Nyt kysytään kuitenkin: Millä rataosilla kilometrilaskennan kasvusuunta on aikojen saatossa kääntynyt?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Lokakuu 17, 2009, 20:38:00
Liittyisikö kilometrien suunnan kääntyminen karjalan luovutukseen?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 18, 2009, 11:46:11
Karjalan palauttamattomuuskin asiaan liittyy, mutta ei mitenkään yleisesti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Lokakuu 18, 2009, 17:16:26
Säkäniemi-Niirala?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 18, 2009, 18:12:28
Vastaus löytyy 90-luvun Resiinasta, mutta en sano numeroa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 19, 2009, 07:32:15
Mites olisi Parikkala - Savonlinna (Aluksi Elisenvaarasta, myöhemmin Pieksämäeltä)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Lokakuu 19, 2009, 09:30:14
Mites olisi Parikkala - Savonlinna (Aluksi Elisenvaarasta, myöhemmin Pieksämäeltä)

Tepon mainitseman lisäksi Paltamo(Kiehimä)-Kontiomäki-Vuokatti, jonka km:t kääntyivät, kun yhteys Nurmeksesta Vuokattiin valmistui.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 19, 2009, 12:50:34
Elisenvaara - Parikkala - Savonlinna on oikein, mutta milloin, ehkä heti kohta Pieksämäki - Savonlinna -osuuden valmistumisen jälkeen? Kontiomäeltä kaakkoon on oikea osuus, mutta Vuokatti rajakohtana väärä. Eikä tässä vielä kaikki... Lisää osuuksia kaivataan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Lokakuu 19, 2009, 17:28:53
Elisenvaara - Parikkala - Savonlinna on oikein, mutta milloin, ehkä heti kohta Pieksämäki - Savonlinna -osuuden valmistumisen jälkeen? Kontiomäeltä kaakkoon on oikea osuus, mutta Vuokatti rajakohtana väärä. Eikä tässä vielä kaikki... Lisää osuuksia kaivataan.

Onko Rauman radan kilometrit laskettu alunperin sisämaahan päin vielä silloin, kun rata oli yksityinen? Onko laskentasuunta muuttunut muilla niillä radoilla, jotka alunperin olivat yksityisiä, esim. Porvoon ja Hangon radat?

Olikohan Keljonlahden ja Säynätsalon radoilla aivan alkuaikoinaan Jyväskylästä laskien nousevat kilometrit vai oliko niiden varrella km-tolppia tuolloin ollenkaan? Vai tulivatko km-tolpat vasta vuosia myöhemmin Jämsänkosken oikoradan valmistumisen aikoihin, jolloin ne ovat/olivat Jyväskylästä laskevia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 19, 2009, 19:47:12

Onko Rauman radan kilometrit laskettu alunperin sisämaahan päin vielä silloin, kun rata oli yksityinen? Onko laskentasuunta muuttunut muilla niillä radoilla, jotka alunperin olivat yksityisiä, esim. Porvoon ja Hangon radat?
Hangon radalla ei ainakaan ollut km-laskentaa, koska se myytiin valtiolle jo ennen metrijärjestelmän käyttöönottoa. Muista yksityisradoista ei ole aavistustakaan.

Olikohan Keljonlahden ja Säynätsalon radoilla aivan alkuaikoinaan Jyväskylästä laskien nousevat kilometrit vai oliko niiden varrella km-tolppia tuolloin ollenkaan? Vai tulivatko km-tolpat vasta vuosia myöhemmin Jämsänkosken oikoradan valmistumisen aikoihin, jolloin ne ovat/olivat Jyväskylästä laskevia.
Kuten ei tietoa ole tästäkään. Tunnetuista kahdesta muusta tapauksesta toinen on vähän vastaava, ilmoitettu Käskylehdissäkin, ja toinen liittyy Karjalan palauttamattomuuteen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antti-Matti Hartikainen - Lokakuu 19, 2009, 20:37:11
Elisenvaara - Parikkala - Savonlinna on oikein, mutta milloin, ehkä heti kohta Pieksämäki - Savonlinna -osuuden valmistumisen jälkeen? Kontiomäeltä kaakkoon on oikea osuus, mutta Vuokatti rajakohtana väärä. Eikä tässä vielä kaikki... Lisää osuuksia kaivataan.

Rata Rumoon avattiin Vuokatin kautta yhdeksää kuukautta aiemmin mitä Nurmeksen kautta, joten olisikohan väärän suuntainen laskenta yltänyt jopa Rumoon saakka.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 19, 2009, 20:55:29
Kontiomäki - Juurikkalahti on muutettu Kuopion kautta kulkevasta laskennasta Sortavalan kautta kulkevaan laskentaan keväällä 1972.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 19, 2009, 23:53:37
Juurikkalahden km:t olivat 858+862 Joensuun suunnasta ja 954+138 Kontiomäen suunnasta ennen vuotta 1972. En tiedä miten Säkäniemi-Niirala-raja kilometrit lasketaan nykyisin, mutta 60-luvun lopulla ne olivat vielä Sortavalan kautta ja kasvoivat Joensuuhun päin. Silloin esim. Niirala oli 555+847 ja Säkäniemi (erkanemisvaihde) vanhalla radalla 586+418 ja Parikkalan suunnasta 480+180.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 20, 2009, 07:15:18
RHK:n julkaisu Luettelo rautatieliikennepaikoista 1.1.2009 kertoo Niiralan kilometreiksi 555+846 ja Säkäniemi 586+873 (Parikkalan suunnasta 480+242). Mutta nyt alkaa kyllä kiinostamaan enne kaikkea aikataulukirjan B-osan alkupään sivut rataosalta Sysmäjärvi - Luikonlahti.

Mutta löytyihän se kysytty rata: Imatra Tavara - Imatrankoski raja. Imatra Tavaran kilometrit ovat 326+542 (Simolan kautta) ja Imatankoski 331 +267 sekä Pelkola 335+672 Eli nehän kasvavat rajalle päin! Alunperinhän kilometrit tulivat tälle radalle Viipurin Antrean kautta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 20, 2009, 10:45:31
Jep jep. Teppo ja Eljas ovat oikeassa. MINÄ olin väärässä, kun sanoin Kontiomäki - Juurikkalahti -välin kilometrien tulleen Kuopion kautta. Nepä tietenkin kiersivät Oulun kautta. Keski-Suomesta haluaisin vielä nähdä yhden nelisen vuotta kestäneen tilanteen selityksen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Marko Tuominen - Lokakuu 20, 2009, 19:36:40
Äänekoski-Haapajärvi -radalla kilometrit kasvoivat jonkin aikaa (1950-luvun lopulla) Äänekoskelta pohjoiseen ja Haapajärveltä etelään. En tiedä missä kohtaa kasvusuunta muuttui.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 21, 2009, 10:02:23
Marko löysi vielä kaipaamani osuuden. Rata oli pohjoisesta käytössä Pihtiputaalle asti, ja kun rata sinne valmistui etelästäkin päin, muutettiin Pihtipudas - Haapajärvi Jyväskylästä tulevan laskennan mukaiseksi.

Neljä osuutta, kolme löytäjää. Hmm. Teppo löyti kaksi ja saa jatkaa knopittelua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 22, 2009, 07:02:19
Johan taas myrkyn lykkäsitte. Eli kysytäänpä nyt rautatievaihteisiin liittyvää: 1950-luvulla monistetussa Rataopin koulutusmonisteessa puhutaan kaksoisvaihteiden osalta luovivaihteesta  ja kerrotaan niitä olevan enää yksi kappale jäljellä. Ja nyt kysynkin, missä viimeinen Suomessa valtion rataverkolla sijainnut luovivaihde on sijainnut. Ja tarkkoja ratapihatutkimuksia tehneille annettakoon vinkkinä, että 1980-luvun lopulla sen paikka oli selvästikin havaittavissa maastossa esim ratapölkyistä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 23, 2009, 14:47:37
Ja annetaanpa vielä ensimmäinen vihje, kun näyttää olevan hiljaista: Aikoinaan kyseiseen vaihteen kautta pääsi myös veturitallille, ja kun  tämä yhteys oli purettu, niin jäljellä oli tavallinen yksinkertainen vaihde halkokatokselle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 23, 2009, 16:22:08
Ja annetaanpa vielä ensimmäinen vihje, kun näyttää olevan hiljaista: Aikoinaan kyseiseen vaihteen kautta pääsi myös veturitallille, ja kun  tämä yhteys oli purettu, niin jäljellä oli tavallinen yksinkertainen vaihde halkokatokselle.
Jos antaisit sellaisen vihjeen, joka kertoo millainen on "luovivaihde", niin voisi alkaa veikkailemaan. Minulla ei ole hämärintäkään aavistusta millaisesta vaihteesta on kyse ja vastausaktiivisuudesta voisi olettaa yhdellä tai kahdella muullakin olevan sama ongelma.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 23, 2009, 20:13:56
Luovivaihde on oheisen kuvajaisen mukainen keksintö, mutta ei aavistustakaan, missä tällaisia viimeksi on ollut. Jossain syrjemmällä, jos jäljet maastoon ovat kerran jääneet.


Otsikko: Vs: Noppaketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 23, 2009, 22:45:13
Lottovuoro ekalle joka lukee tämän.

Olisiko se sitten minä.

Mihään hajua ei ole, joten sanotaan, että "öö, Raippo".


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 23, 2009, 23:12:15
Mahdollisuus oikeaan vastaukseen on 1:93. Arvotaan Haapamäki, jossa kysyjä on saattanut tehdä tarkkoja tutkimuksia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 24, 2009, 16:35:59
Noppakone heitti veikkauksen Vilppulan satama


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Lokakuu 24, 2009, 21:38:04
RHK:n julkaisu Luettelo rautatieliikennepaikoista 1.1.2009 kertoo Niiralan kilometreiksi 555+846 ja Säkäniemi 586+873 (Parikkalan suunnasta 480+242). Mutta nyt alkaa kyllä kiinostamaan enne kaikkea aikataulukirjan B-osan alkupään sivut rataosalta Sysmäjärvi - Luikonlahti.

Eikös koko osuus Siilinjärvi - Sysmäjärvi ole laskettu nimenomaan Pieksämäellä, viimeinen Karjalan radan kautta laskettu kilometritolppa sijaitsee SYsmäjärvellä aivan Luikonlahden päässä sillan kupeessa, jossa sijaitsee mm. ratapihan tulovaihde.  Johtunee siitä syystä että rataosa Sysmäjärveltä Luikonlahteen valmistui vasta 1969.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Lokakuu 24, 2009, 22:48:57
Noppakone heitti veikkauksen Vilppulan satama
Teppo kertoi, että siitä pääsi myös talleille, ja kun Vlps:ssa ei sellaista ole ollut, ei se kai voi ainakaan se olla. Joku muu se olla pitää.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 25, 2009, 02:29:22
Siirrytään rannasta kauemmaksi ja arvotaan Vilppula. Siellä ainakin on talli  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 26, 2009, 09:09:23
Ja syytä on myös muistaa, kun aletaan tutkimaan viimeisen luovivaihteen paikkaa, niin kielisovitukset ovat voineet olla myöskin risteysten ulkopuolella, toisin kuin Porkkakosken linkin kuvassa. Muuten Porkkakosken kuva kertoo hyvin, millaisesta vaihteesta on kyse.

Ja ajattelin, että kun vanhemmat harrastajat ovat kuvanneet halkokatoksia ja tallialueita, olisi paikka hyvikin tuttu. Nuorempa itsekin ihmettelin, millainen vaihde siinä on joskus ollut.  Ja kun vielä vaunut.orgin kuvistakin löytyy kuva, jossa kyseinen vaihde, joskin toinen sen muodostaneista yksinkertaisista vaihteista purettuna, näkyi. Ja halkokatoksen kuvaajalta olisi varmastikinm jo tullut vastaus, mikäli olisi keskustelusivuilla vieraillut. Mutta, jos aikoo hakea apua vuoden 1923 kaaviosta, niin eipä sieltä kyseisiä raiteita löydy, vaikka talli siinä jo on. Samoin kaaviossa mainittu 13,85 m kääntölavakin on vaihtunut jossakin vaiheessa 20 m lavaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 26, 2009, 10:15:01
Teppo paljasti niin paljon, että paikka taitaa olla taidemuseon edustalla eteläisessä Suomessa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 26, 2009, 10:25:22
Nyt olis mahdollisuus vastata oikein arvaussuhteella 1:2 (ellei Vorgin kuvat paranna kerrointa).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Lokakuu 26, 2009, 16:06:53
Karjaa tai Salo.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 28, 2009, 10:55:08
Vastataan nyt vielä selvyyden vuoksi: Salo. Jos tämä arpa ei voita, ei aavistustakaan. Tepon vihjeet eivät oikein sovi Karjaalle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 28, 2009, 12:56:56
Tulihan se sieltä, ajattelin odottaa perjantaihin... Eli Porkkakoski jatkakoon ketjua...

Ja tosiaankin paikka on Salo, jossa tälläinen vaihde sijaitsi halkokatoksen ja tallin välillä. Ilmeisestikin sitä purettua raideyhteyttä on käytetty, jotta henkilöjunan veturi pääsi suoraan lavalta lämmitysraiteella seisoneeseen runkoon kiinni. Muutenkin Salo oli monessakin mielessä 'eksoottinen' paikka: Ratapihavalaistuksen toteutustapa, rullavaunurata, halkokatos, veturitalli ja joskus erikoista kalustoa: Ensimmäinen havainto CEhit-vaunusta oli juuri halkokatoksen vierellä erään äitienpäivän tienoilla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 28, 2009, 18:51:03
Jatketaan ratakilometrien kiehtovassa maailmassa. Edellisen saman aihepiirin knopin alkulauseissa 17.10 mainitsin, että ratakilometrin pituus on likimain 1000 m. Muutamassa kohdassa verkkoa on ratoja kietaistu siten, että rataa on tarvinnut jatkaa ylimääräisillä kilometreillä. Niille on erilaisia merkitsemistapoja, eikä nyt kysytä mitään niihin liittyvää. Päivän knoppi on: missä on pisin ratakilometri? ja bonuksena: kuinka pitkä se on? Eikä tässä tarkoiteta paikkoja, joissa kilometrien kasvu muuttuu toisen paikan kautta kiertäväksi vaan yksinkertaisesti rataa pitkin kuljettua pisintä kahta peräkkäistä lukemaa esittävän pylvään väliä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eero Hoikkala - Lokakuu 28, 2009, 19:46:05
Kontiomäen kolmioraiteella, kun tullaan rataa Vuokatin suunnalta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kjell Knapas - Lokakuu 28, 2009, 20:06:53
Lasketaanko kolmioraiteet muka tähän mukaan? Muuten vastaisin Kouvolasta Kotkan suuntaan mentäessä, missä ollaan jossakin kohtaa B:ssä asti numeroinnissa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 28, 2009, 20:16:01
Kouvolasta Kotkaan, siellä on muistin mukaan A ja B kilometrejä, olisko noin km:n 195-196 kohdalla, ehkä 2,5km yhteensä. Toinen vaihtoehto voisi olla Toijalan nykyinen lähtö Turun suuntaan, mutta jäänee alle 2km:n. Oikein suuri km-tolppien lukemaero on Suonenjoelta kohti Iisvettä, kun sillä radalla ovat (ainakin ennen) kilometrit olleet yhdestä ylöspäin. Välimatkaa reilu kilometri. Karjaalta vähän pohjoiseen on myös jotkut etäiset kilometritolpat lähekkäin, jotain 85 tai 86 ja 147-149 luokkaa. Välimatkaa taitaa olla alle 100m, mutta on kuljettava eri raidetta. Km-lukemat ei ole faktoja vaan viitteellisiä, kun reissun päällä ei ole sopivia lähteitä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 28, 2009, 20:19:54
Kirjoitinpas hitaasti, kun jäin toiseksi Kotkan suunnan kanssa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 28, 2009, 20:46:59
Nyt ei haeta näitä A- ja B- kilometreihin tai vastaaviin jaettuja yhteenlaskettuja osuuksia, koska osuudet on km-tolpin erotettu toisistaan. Eikä kotkan radan alkupään 199+199A:lla saati 198+198A:lla pääsisi edes näiden yhteenlaskettujen km:ien kärkeen. Toijala-Turku radalla taitaa nykyisin olla 151A + 151B + 151C  yli 3,1 km, tosin ennen nekin taisivat olla 151A+151B ja 152A+152B.

Kontiomäen kolmioraiteella Vuokatista eli asemalta tultaessa on normaalipituiset kilometrit, jotka jatkuvat sekä Taivalkoskelle että Vartiukseen. Oulun suunnan kolmioraiteella lukemat kasvavat Oulun suunnasta ja päättyvät Matkalan vaihteelle niin kuin kolmioraiteilla yleensä. Kyllä tässä knopissa haetaan ihan tavallista rataa kuljettavaa matkaa kahden pylvään välillä ilman matkalla päättyviä tai muuttuvia lukemia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eero Hoikkala - Lokakuu 28, 2009, 21:55:06
Kontiomäen kolmioraiteella Vuokatista eli asemalta tultaessa on normaalipituiset kilometrit, jotka jatkuvat sekä Taivalkoskelle että Vartiukseen.

Jaa, minä ajattelin, että Karjalan radan kilometrit kulkevat Kouvolasta Joensuun ja Nurmeksen kautta Vuokatin ohi, jolloin kilometrit vaihtuisivat Kontiomäellä kolmenumeroisen luvun verran.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 28, 2009, 23:49:19
Uusi yritys: Olikos Suolahdella aika pitkä kilometri, ehkä 1300m. Kilometriluku jossain 416-418 huitteilla?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 29, 2009, 08:27:01
Radan siirtoihinhan tämä todennäköisimmin viittaa. Missäs niitä onkaan tehty. Yksi vaihtoehto olisi Kouvola Kuusankosken ja Harjun suuntaan. Mutta sielläkin on näitä A- ja B kilometrejä. Ja sitten on tietenkin tämä Kouvolan tavararatapihalta lähtevä raide Kotkan suuntaan.  Sitten on tietenkin  Mierontie Parkanon kulmilla, sillähän  rata on siirtynyt niin itä kuin länsipäästäkin. Mutta vastaan, että se löytyy Kouvolan tavararatapihan suunnasta Kotkeen menevältä. raiteelta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Marko Tuominen - Lokakuu 29, 2009, 09:05:31
Seinäjoella kilometri 418 Oulun suuntaan on 1566 m.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 29, 2009, 10:13:09
Hyvin on ylipitkien kilometrien paikat tiedossa.

Seinäjoki - Oulu km 418 on top 10:ssä, mutta ei edes palkintopallilla. Kuusankosken ja Harjun suunnassa km II 192 (huom. merkintä, ei A tai B) on 1753 m ja sillä heltiää jaettu toinen sija. Se kun on kahden pylvään välinen etäisyys, vaikka onkin näitä erikoiskilometrejä. I 192 on kiltisti noin 1000 m.

Kouvolan tavararatapihalta Kotkaan menevän ns. kehäraiteen km-laskenta näyttää mielenkiintoiselta. Se on laskettu Kotkan suunnan erkanemisvaihteelta takaperin. Siellä on ratapihalle päin tiullessa ensin km 196 ja sitten tunnelissa km 195. Tunneli suurimmalta osaltaan ja sen perässä oleva Pietarin radan silta ovat siis km:llä 194 ja sijainti tälla raiteella muotoa 194+xxx, mutta sitten saavutaankin taas km-pylvään 195 luo pari sataa metriä ennen tulo-opastinta, joten sillan, Kotkan radan tulo-opastimen esiopastimen ja tunnelin sijainnin pitäisi olla km 195+xxx. Toisaalla tunnelin sijainniksi mainitaan km 195+800...196+200, joten ihan aukoton ei laskenta tuolla raiteella ole. Raiteella ei silti voida sanoa olevan pitkiä kilometrejä.

Suolahden suunnalla km 416 on reilu 1300 m.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 29, 2009, 16:36:09
Uusi yritys: Mitenkähän km-tolpat sattuu, jos Raahessa kävellään kohti Lapaluotoa ja sitten kierretään Rautaruukin eteläpuolitse itäistä raidetta takaisin. Oletan tietysti, ettei Rautaruukin alueella oli kilometritolppia, mutta VR:n alueella saattaisi päästä perättäisille km-luvuille mutkan kautta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Lokakuu 30, 2009, 17:30:49
Kun ei huomioida erilaisia +A ja +II -lisämerkintöjä kilometritolpissa, niin pisimmät RHK:n ratakilometrit lienevät nämä:

km 199-200 Kouvola-Myllykoski 3,3 km
km 151-152 Toijala-Urjala 3,1 km
km 192-193 Kouvola-Harju 2,7 km
km 430-431 Parkano-Isokangas 2,0 km
km 432-433 Joroinen-Rantasalmi 2,0 km


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 30, 2009, 20:05:27
km 430-431 Parkano - Isokangas on pisin tolppaväli, pituudeltaan 2006 m. Toisena on vähemmän tunnettu tapaus km 585-586 Sysmäjärven länsipuolelta Vuonoksen radalle pittuuveltaa 1791 m, joka taitaa perustua muinaisen kolmioraiteen kautta kuljettuun lyhyemppään matkaan. Aiemmin ilmoitetusta poiketen km II 192 Kouvola - Kuusankoski ja Kouvola - Harju on vasta jaetulla kolmannella sijalla. Kun ei toi laskutaito ole oikein kunnossa. Joroinen - Rantasalmi km 432- 433 olen eri mieltä. Sieltä km 433 taitaa puuttua ja km 432 - 434 peräkkäisten tolppien väli on 1998 m, mutta km-lukemat eivät ole peräkkäisiä ja siten paikka ei kisassa mukana. Jorma tiesi ja jatkaa knopittelua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Lokakuu 30, 2009, 21:22:15
km 430-431 Parkano - Isokangas on pisin tolppaväli, pituudeltaan 2006 m.

Tarkkaan ottaen tolpan väli on vielä 60 senttimetriä enemmän eli on siis 20066 dm.

Vaan ei Dm 20066, kuten nykyaikaisessa, kaiken hoerhoen Rysselin direktiivin kaeyttoeoenottavassa €uromaassa voisi jokin laite ollakin nimeltään, ehkä.

Ja edellistä vakiovoittajaa Teppoa lainaten, "johan myrkyn lykkäsitte": http://myrkky.suupohja.fi/.

Mietitäänpä täällä nyt hetki jotain paikalliskapearaiteistasähkökysymystä, jotta saadaan laajennettua aihe hetkeksi pois valtion radoilta.

Palamme astiaan!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 30, 2009, 22:38:24
Kaikista mielenkiintoisista knoppikysymyksistä (vanhakin oppii uutta!) tämä kilometritolppakysymys oli ihan yliveto. Minulla on jossain joku lähes 40v vanha versio ratapiirittäisestä monisteesta VR:n "lyhyet ja pitkät kilometrit". Vieläko sellaista tehdään joko VR:n tai RHK:n toimesta? Ja jos tehdään, onko sellainen sotasalaisuus vai ehkä pyydettävissä saatavana tai ostettavissa jossain?


Otsikko: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Lokakuu 31, 2009, 21:20:46
Kysymys on kaksiosainen:

a. Suomen raitioteiden järjestysnumeroa 1 kantaneiden vaunujen kokonaislukumäärä, kuinka monta yksikköä kautta aikain?

b. Suomen raitioteiden suurinumeroisin matkustajaliikenteessä käytetty vaunu, numero on mikä?



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 01, 2009, 00:19:26
a. 8
b. 3000
pistäkää suuremmiksi!
Aika hyvä aloitus, kiitos siitä! Mutta kuten todetaan, jotain pitää pistää suuremmaksi ja jotain toisaalta pienemmäksi...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 01, 2009, 12:13:57
a. 9 ja b. 2263


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 01, 2009, 16:59:38
a. 9 ja b. 2263

B-kohta on oikein, eli Helsingissä vieraillut ZET-vaunu nro 2263. Toista aiempaa vierailijaa eli VBZ-vaunua 3000 ei käytetty matkustajaliikenteessä, vaan vain koeajoissa ja testeissä. Sen keskivaunu oli täynnä kaikenlaisia teknisiä viritelmiä.
Jos olisi ollut kysymys Suomen suurinumeroisimmasta raitiovaunusta, se olisi tietysti ollut oikea vastaus.

Mutta A-kohtaa pitäisi vielä korjata. Luettelepas joutessasi mitä Ykkösiä olet noteerannut, niin voi olla että huomaat listaan vielä muutoksia.

Ja oikean luvun saa tietysti kuka vain ilmoittaa!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 01, 2009, 18:29:29
Yriteenpä uudestaan:
Viipuri = moottorivaunu 1 ja kaatovaunu 1
Brändö = moottorivaunu 1 (myöhemmin HRO 1, mutta sama vaunu)
Turku = hevosvaunu 1 ja moottorivaunu 1 (työvaunu 1 oli kumipyörillä)
Lauttasaari = en tiedä, mutta ent. HRO (ilman numeroa Lauttasaaressa?)
M.G. Stenius = veturi oli numeroton (?)
HRO = hevosvaunu 1, moottorivaunu 1 (toinen 1 oli ent. Brändö)
HKL = moottorivaunu 2-aks 1 ja 4-aks 1
HKL työvaunut = H 1, T 1 ja hiomavaunu 1

Eli 12 eri vaunua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Marraskuu 01, 2009, 19:27:50
Koska rajauksena oli matkustajaliikenne ja yksilön vaunuus, putoaa Eliaan listalta tavaraa pois. Tässä muokattu versio:

Viipuri = moottorivaunu 1
Brändö = moottorivaunu 1 (myöhemmin HRO 1, mutta sama vaunu)
Turku = hevosvaunu 1 ja moottorivaunu 1
Lauttasaari = en tiedä, mutta ent. HRO (ilman numeroa Lauttasaaressa?)
HRO = hevosvaunu 1, moottorivaunu 1 (toinen 1 oli ent. Brändö)
HKL = moottorivaunu 2-aks 1 ja 4-aks 1

8 näyttäisi tekevän. Mahdollisesti 7, jos HRO:n ex-Brändö oli Brändöllä 1. Laru saattaa tämän listan perusteella lisätä tai olla lisäämättä listaan yhden yksilön.
Eli, 7-9 Eliaan tietojen perusteella.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 01, 2009, 19:33:46
Eli 12 eri vaunua.

No niin, sieltäpä tuli hieno lista! Tätä A-kohtaa ei rajattu koskemaan vain matkustajaliikennettä, kuten oli B-kohdassa. Työvaunukalustoa on ollut lisäksi Kulosaaren yhtiöllä ja Munkkiniemi-Haagan yhtiöllä, ja jos ne tavaravaunut ovat myös saaneet numeroita, niin Ykkösiä voipi olla sitten vielä kahdet enemmänkin.

Jäin kaipaamaan kuitenkin kahta Helsingin matkustajavaunua numeroilla 1.

Avoperävaunu 1 vuodelta 1908, joka muutettiin jo 1911 numerolle 201.

Umpiperävaunu 1, muutosvuosi avovaunusta seinälliseksi umpivaunuksi tuolle numerolle 1920. Vaunu oli alunperin avoperävaunu 211 ja valmistusvuosi 1911.

Eljaksen (huom. taivutusmuoto) vastaus tyydyttää kuitenkin täysin, eli vuoro on EPö:llä!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 01, 2009, 19:52:09
Ahh, kaksi ykköstä lisää. Mutta kysytäänpä nyt VIIMEISTÄ: VR:llä oli -40/50-lukujen taitteessa 10 öljypolttoista höyryveturia, 5kpl Pr1, 4kpl Pr2 ja 1kpl Hr1. Koska VR:llä oli viimeksi öljypolttoinen höyryveturi liikenteessä ja sen sarjatunnus? Sarja ja neljännesvuosi riittää, mutta numerosta ja liikennekuukaudesta saa kunniamaininnan ja päivästä paljastuu, että Pasilan varikon päiväkirjoja on tullut tutkituksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 01, 2009, 23:49:57
19540228???


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 02, 2009, 00:27:21
Vuonna 1954 ei enää yksikään höyry kulkenut öljyllä. Virallisesti Pr2 1802 (mihin ilmeisesti viittaat) muutettiin kivihiilelle 1954, mutta se oli kulkenut öljyllä viimeksi 3.12.1949, jolloin sen kattila räjähti. Sen jälkeen se ensin odotti kohtaloaan, sitten pääsyä konepajalle ja vietti konepajalla pitkän tovin ennen paluutaan liikenteeseen. Muutoksen ilmoittaminen vasta kun se on tapahtunut antaa joskus väärän mielikuvan asiasta ja minua on aina jäänyt vaivaamaan, ettemme esim. Suomen Veturit 1. osassa koskaan selitettäneet tätä ja siksi tämä knoppi. Yhdeksän veturia ja vain muutama vuosi jäljellä uuteen yritykseen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 02, 2009, 01:14:26
Kunhan kokeilin. Hr1:n kokeilu oli taisi olla varsin lyhytaikainen, Pr2:t olisivat todennäköisin vaihto-ehto, mutta noista öljypolttoisista Pr1:stä löysin varsin vähän tietoa... olisikohan niiden joukossa oikea vaihtoehto? Antaa tositietäjien ratkaista tämäkin pulma.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 07, 2009, 01:46:27
Hei tietoniekat! Eljaksen kysymys vaatii vielä oikeaa vastausta. (Hieman saattaisi kiinostaa minuakin:)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 07, 2009, 13:49:40
Tehdään veikkaus helpoksi: Jorma jo mainitsi oikean sarjan ja kaksi väärää sarjaa samassa vastauksessa. Ei ole sen oudompaa jekkua tässä. Sarjat Hr1 (1948-1950), Pr1 (1947-1952) ja Pr2 (1947-1954) ja sulkeissa virallinen tieto ajasta, jolloin öljypolttoinen. Se ei kuitenkaan ota huomioon konepaja-aikoja tai muita seisomissyitä. Yksikään em. veturi ei liikkunut öljypolttoisena 1952, 1953 tai 1954. Jäljellä vuodet 1950 ja 1951. Eli oikea yhdistelmä: sarja+vuosi tuo knopitteluvuoron. Vastausta ei löydy kirjallisuudesta muutoin kuin yhdistämällä eri tietoja. Vastauksen selvittyä annan veturikohtaiset liikenneajat öljypolttoisena, koska näyttää olevan vähemmän tuttu juttu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 13, 2009, 19:00:32
Eiköhän Eljas voisi viimein paljastaa oikean vastauksen tähän visaiseen kysymykseen, johon kukaan ei uskalla ottaa kantaa.  Odotan mielenkiinnolla Eljaksen vastauksiin tottuneena varsin seikkaperäistä ja tyhjentävää "luentoa". Voisithan koettaa kysellä hieman helpompaa seuraavaksi. Jos kysymys on hiemankin kiero päättelisin viimeiseksi käytössä olleeksi  Pr1-sarjalaisen, vaikka Pr2 on "tunnetumpi" öljykäyttöinen sarja.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 13, 2009, 19:49:10
Jorma on oikeassa, etta sarja oli Pr1. Itse asiassa viisi viimeksi käytössä ollutta öljypolttoista höyryveturia olivat Pr1-sarjaa eli lähes kahden vuoden ajan VR:llä ei ollut LIIKENTEESSÄ mitään muita öljypolttoisia höyryjä. Kysymyksen avain oli, että vaikka Pr2 mielletään öljypolttoisimmaksi (?) VR:n vetureista, niin ne kaikki joutuivat ajokieltoon pian joulukuisen (1949) kattilaräjähdyksen jälkeen ja konepajatarkastuksen/korjauksen jälkeen palasivat käyttöön kivihiilipolttoisina. Niinhän nykyisinkin tapahtuu, että koko kulkuneuvosarja pannaan käyttökieltoon, jos jotain katastrofaalista sattuu yhdelle yksilölle ja kielto puretaan vasta tarkastuskierroksen jälkeen. Sikäli kysymys oli "kiero", että kun virallinen tieto ilmoittaa veturin öljypolttoiseksi siihen asti kunnes se on muutettu, ottamatta kantaa siihen onko veturi ollut liikenteessä, niin Pr2 näyttäisi olevan pisimpään öljypolttoisena ollut sarja. Viimeinen liikenteessä ollut öljypolttoinen höyryveturi oli Pr1 773, joka lopetti liikennöimisen sellaisena marraskuussa 1951 ja palasi liikenteeseen kivihiilipolttoisena  tammikuun lopulla 1952. Laitan tutulle (?) listasivulleni tarkemman selvityksen öljypolttoisista höyryistä viikonlopun kuluessa (linkki tulee kun se on tehty). Jorma saa knopittaa nyt.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 13, 2009, 21:31:15
Pahus... enhän mä edes tiennyt oikeaa vastausta. Oikea harrastajahan en ole, "piireihin" jouduin vähän kuin vahingossa, joten tietonikin ovat varsin olemattomat. Jo työurani aikani usein sain havaita, että teillä rautatieharrastajilla tiedot ovat usein paljon tarkemmat ja monipuolisemmat kuin varsinaisella ammattilaisella. "Parisen henkilöä" voisivat hieman pidätellä intoaan seuraavaan helppoon kysymykseen: Onkohan tuohon läntiseen naapuriimme voinut matkustella mukavasti (?) "omassa punkassa" aikaa viettäen, muutoin kuin tutuilla laivoilla nykyään? Jotain erikoista saattoi tuohon matkaankin liittyä - ainakin minun mielestäni.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 13, 2009, 23:15:12
"Parisen henkilöä" voisivat hieman pidätellä intoaan seuraavaan helppoon kysymykseen: Onkohan tuohon läntiseen naapuriimme voinut matkustella mukavasti (?) "omassa punkassa" aikaa viettäen, muutoin kuin tutuilla laivoilla nykyään? Jotain erikoista saattoi tuohon matkaankin liittyä - ainakin minun mielestäni.

Koska minua ei mainittu nimeltä, niin voisi jotain arvausta heittää kehään.

Laitetaanpa tällainen linkkikuva: http://www.smok.nu/Bilder/abo1.jpg .

Tämä Star Wind ei ole "tutuista" matkustuslaivoista ihan jokapäiväinen paatti. Kyydin sai aluksella vain, jos oli mukana oma "ajoneuvo". Kaikki Lättämatkustajat hyväksyttiin kuvan "ajoneuvon" matkustajiksi, kuten oikeasti olivatkin ja saivat hyttipaikan yölaivasta Turku-Tukholma. Oli muuten ensimmäinen kerta kun Suomesta pääsi SJ:n lätällä Ruotsiin muutakin kautta kuin Tor-Hp.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 13, 2009, 23:34:28
Kyllähän minä sinuakin, kaima, hieman ajattelin tietomieheksi, mutta tuo ei ollut aivan se mitä yritin ajaa takaa. Sai lähtöaseman jälkeen viettää aikaansa samassa hytissä perille asti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 14, 2009, 00:06:02
JR:n vastaus oikein innoitti katsomaan milloin linkin erikoistapaus tapahtui. Samalla sivulla oli kuvia oikein Suomestakin (kantsii tsekata)  http://www.smok.nu/index2.html


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Marraskuu 14, 2009, 12:22:34
Ahh, kaksi ykköstä lisää. Mutta kysytäänpä nyt VIIMEISTÄ: VR:llä oli -40/50-lukujen taitteessa 10 öljypolttoista höyryveturia, 5kpl Pr1, 4kpl Pr2 ja 1kpl Hr1. Koska VR:llä oli viimeksi öljypolttoinen höyryveturi liikenteessä ja sen sarjatunnus? Sarja ja neljännesvuosi riittää, mutta numerosta ja liikennekuukaudesta saa kunniamaininnan ja päivästä paljastuu, että Pasilan varikon päiväkirjoja on tullut tutkituksi.
Jaha, enpäs tiennytkään noita öljykäyttöisiä olleen noinkin monta. Ensiksi kai kokeiltiin linjalla Helsinki - Tampere toukokuussa 1947. Tyytyväisinä todettiin öljyä kuluvan vain reilu 3 tonnia (4 m3), kun hiiltä kului 6 tonnia. Mutta eikös ne olleet sekapolttoisia, että piti mättää myös hiiltä sekaan yli puolet. Kun kokeiluun oltiin tyytyväisiä. niin ajettiin myös Helsingistä Kouvolaan. Olikohan kaikissa samankokoiset säilöt 6,5 m3, joten selvittiin öljyn lisäyksellä sekä Tampereella että Kouvolassa. Pasilassa oli 100 m3 öljysäiliö.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 14, 2009, 16:35:38
Haaparannalle oli makuuvaunuyhteys vielä 1960-luvulla. Lähtiköhän makuuvaunu Tampereelta ja juna oli P61 tai 63.
Tukholman-Naantalin junalauttayhteyden vihkiäismatkalla s/s Starkella taisi olla SJ:n makuuvaunu, missä SJ:n herroja matkusti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 14, 2009, 19:19:03
Tuota Pekan mainitsemaa makuuvaunuyhteyttä Haaparantaan metsästin... Mutta mitähän etelän "rasvaturistin" piti ottaa huomioon matkustaessaan voita hakemaan Ruotsin puolelta P63/P64 junaparilla (Kemin jälkeenhän numero muuttui P/H 633 / H634).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 14, 2009, 20:17:31
Ainakin Tornionjoen sillalla piti siirtää kelloa. Muuten juna tuli Haaparannalle ennenkuin se oli Torniosta lähtenytkään. Valuuttaa ei tarvinnut vaihtaa, sillä markat kelpasivat Haaparannalla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 14, 2009, 21:05:32
Lypsetään vielä vähän... jotain erikoista (?) paluumatkassa - en tarkoita innokkaita tullimiehiä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Marraskuu 14, 2009, 21:14:15
Lypsetään vielä vähän... jotain erikoista (?) paluumatkassa - en tarkoita innokkaita tullimiehiä.

Tämmöinen erikoisuus ainakin: 60-luvulla kun 63 meni Haaparannalle saakka, niin veturi ja vaunusto palasi välittömästi takaisin Tornioon. Eli jos menit junalla 63 Haaparannalle, niin jouduit kävelemään ostoksiesi kanssa takaisin Tornioon. (Oulussa työt alkoivat kyseisessä vuorossa klo 6.50 ja loppuivat illalla 21.15 kertoo ajopäiväkirja 8.10.63. Ja veturina oli Hv1 560.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 14, 2009, 22:25:32
Tuota "Team Alasen" vastausta ajattelin mielessäin. Menomatkalla pääsi perille, mutta paluukuljetus lähtikin Torniosta. Haaparannan makuuvaunu taisi olla kulussa kesäkauden alusta 1960 ja loppui kesän 1965 loputtua. Annetaan Alasten keksiä seuraavaksi visaista kysymystä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Marraskuu 14, 2009, 23:03:17
Aikatauluarkistossa (http://jpl.dy.fi/taulut/index.php?id=143) on vuoden 1959 kesäturistin otteessa P63 Helsingistä Haaparannalle saakka. H633 oli tuolloin lättä, joka lähti pikurin jälkeen Tornioon. H64 matkasi tuolloin takaisin Haaparannalta Helsinkiin 22 h, koska lähti Haaparannalta klo 10:45 ja oli Helsingissä klo 9:47. Juna tosin seisoi Torniossa klo 11:51 - 17:00.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 15, 2009, 00:31:33
Omien (tarkistamattomien) tietojeni mukaan makuuvaunuliikennne  Ruotsiin alkoi 29.5.1960. Rovaniemen P63:ssa (lähtö Helsingistä klo 19.30) olevat Haaparannan vaunut kytkettiin junasta irti Kemissä, jatko P633, tulo-aika Tornioon 10.20., H633 lähti Torniosta 10.55. ja saapui Haaparantaan 10.01., veturin ympäriajo ja H634 klo 10.10. lähtö Tornioon, jonne tulo-aika 11.16. Vaunujen siivous Torniossa ja jatko kohti etelää klo 19.15., Kemissä kytkeytyminen Rovaniemeltä tulevaan P64:ään ja perillä Helsingissä seuraavana aamuna klo 9.42. Liikenne loppui 25/26.9.1965, mutta esim. 7.7.1966. otetussa kuvassa Hr12 2228 on Haaparannassa perässään mm. CEm-sarjan makuuvaunu, lieneekö jossain tiedoissa pvm-virhe. Nämä tiedot ovat peräisin vuoden 2010 Nordisk Järnvägs-kalenterista.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Marraskuu 15, 2009, 12:18:02
Kysytäänpä tämmöistä teknistä "juttua": Mikä on "interrupteri",  mistä semmoisen voisi löytää ja mitä sillä tehdään?

Jorma avitti niin paljon tuossa edellisessä knopissa, että sokea kanakin löysi jyväsen!  :D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 15, 2009, 15:38:37
Kannattaisikohan ensin matkata Akaalle ja aloittaa etsinnän sieltä - yksi voisi vielä löytyä...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Marraskuu 15, 2009, 19:17:38
Kannattaisikohan ensin matkata Akaalle ja aloittaa etsinnän sieltä - yksi voisi vielä löytyä...

Kerrohan lisää ja ala miettiä seuraavaa kysymystä...  :D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 15, 2009, 19:39:05
Antaa toisten vastata, olen huono keksimään hyviä kysymyksiä... Ja taidan olla jäävi vastaamaan tuohon knoppiin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Marraskuu 15, 2009, 19:54:24
Antaa toisten vastata, olen huono keksimään hyviä kysymyksiä... Ja taidan olla jäävi vastaamaan tuohon knoppiin.

Ei me oo ainakaan jäävätty ketään...  :D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Marraskuu 15, 2009, 21:09:17
Antaa toisten vastata, olen huono keksimään hyviä kysymyksiä... Ja taidan olla jäävi vastaamaan tuohon knoppiin.

Ei me oo ainakaan jäävätty ketään...  :D

HÖH. JT ratkaisi tämän jo, ja jatkanee myös. Akaa vinkki antoi kaksi vaihtoehtoa: A) 2241 on erilainen kuin 2216, 2232:sta alkaen  sarjaan tuli muutoksia. Turhan etsimisen jälkeen en löytänyt mitään interruptusta. B) Vr11 1805. (plaraa) Dieselveturit ja moottorivaunut II  s.130 5.1. Päämoottori.  Kun suora vaihde... (emmä kyl iha tajuu)

Mut ratkaisit knopin kuitenkin...  ja lähteenkin löysit! Siis oikea vastaus on tuo vaihtoehto b.  Hra Polamo, olkaa hyvä, teidän vuoronne! (Mr Toivonen tuossa edellä kieltäytyi kunniasta jatkaa knopittelua.)

P.S Ja tokihan kaikille on selvää, että intterrupterin yksi osa on vanhassa apteekissa...           :D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 15, 2009, 23:13:19
20 vuotta aikaisemmin samana päivänä tehtiin iso muutos. 1962 olisi toisen monia muutoksia aiheuttavan päivityksen luullut olleen 15.9.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 16, 2009, 00:02:15
Senverran olen tietämätön historiasta, mitähän nuo suuret muutokset olivat tuolloin? Mutta eiköhän tuokin mieltäni askarruttamaan jäänyt tapahtuma selvinne piakkoin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 16, 2009, 14:30:48
8.10.1942 uudistettiin VR:n vetureiden sarjatunnukset ja se aiheutti päivittelyn tarvetta aika moniin julkaisuihin. Ajattelin mahdollista painovirhettä kysymyksessä, kun sattui täysin sama päivämäärä. Mutta kun merkintöjen tekijä oli tuolloin (1962) 63v, niin voisi tietysti liittyä vaikka eläkkeisiin. 15.9.62 avattiin Luumäki-Lappeenranta oikorata. Se aiheutti päivitystarvetta välimatkataulukoihin ja ehkä lippujen hintoihin joillakin yhteysväleillä. Mitä kaikkea mahdollista päivitystarvetta ilmeni 8.10.62 pitäisi katsoa VR:n syys-lokakuun Virallisista Tiedotuksista.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Marraskuu 16, 2009, 23:23:05
Aikataulukirjan yleinen osa, johon tona päivänä on lisätty iso kasa Hr12 kulkurajoituksia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 17, 2009, 00:00:39
Yleistä Osaahan ei tuolloin vielä oltu keksitty. Junaturvallisuussäännön Lisälehti 9 tuli voimaan 27.5.62 ja Lisälehti 10 puolestaan 17.10.62. Ei siis liity noihin asioihin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Andreas Ehnberg - Marraskuu 17, 2009, 13:56:18
Googletessa löytyi samalla päivällä "Eläkehakemuslomakkeen korjaus" Tämä kytkisi asian vinkkiin ja Eljaksen viestiin mutta on aika kaukaa haettu...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 17, 2009, 17:11:40
50-60-luvuilla julkaistiin pari painosta VR:n vetokalustoesittelyä, ilman kuvia, A4, pahvikannet, joku vuosi oli keltainen kansi. 1962 poistui kolme sarjaa Hk2, Vk2 ja Vk5. En voi tämänviikkoisessa sijaintipaikassani tarkastaa julkaisujen tarkkoja nimiä enkä päiväyksiä, mutta tämä ehkä voisi olla vinkki jollekin...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 17, 2009, 23:12:34
Vihreä tietysty höyryvetureille, keltainen taisi sisältää dieselit. Jos ei kukaa muu ei kerkiä, niin voin viikon päästä laittaa tänne jonnekin mainittujen sarjojen viralliset hylkäyspäivät.


Otsikko: Vs: Knoppiketju JUNALAUTAT
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 17, 2009, 23:22:21
Wikipedian artikkelista näkee junalautat Suomesta ulkomaille. Mutta oli niitä jokunen sellainenkin, joka liikennöi kokonaan Suomen sisällä. Ei ne kovin isoja olleet ja junalossi tai junalotja voisi olla kuvaavampi ilmaus. Mainitse kolme reittiä, jolla on ollut säännöllistä liikennettä. Linnakesaarille vietiin kalustoa satunnaisin kuljetuksin, joten niitä ei lasketa mukaan eikä muitakaan kertaluonteisia kuljetuksia. Mielessäni on kolme reittiä, mutta saattaa niitä olla muitakin. Näistä yhdellä kuljetettiin matkustajajunakalustoa, yhdellä VR:n tavaravaunuja ja yhdellä yksityisiä tavaravaunuja ja joskus vetureita. Kaikki muutkin ovat tervetulleita lisiä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 17, 2009, 23:51:45
Aloitetaan sitten listan teko:

Porissa oli Rosenlew & Co:lla Kokemäenjoen yli jonninmoista sisäistä rahdin kuljetusta, olikos Paraisillekin (Turusta käsin ?) kuljetusta (VR-vaunuja ?) ja sitten ehkä kysymykseen tuleva erikoisuus, eli Helsingin (Sörnäisten) ja Kulosaaren välillä 1000 mm sähkömatkustajavaunuja kuskannut jäävahvisteinen lautta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 18, 2009, 00:18:35
Hieman huonosti tulee tämä kommentti tuohon Eljaksen kysymyksen väliin. Mutta kuinkahan usein noita, Mikan selailemaa;  "kalusto-luetteloita" ilmestyi? Omana havaintona höyrykaluston painos vuodelta 1954, dieseleiden osalta vuodelta 1957 ja 1962, 1.1.1971 ilmestynyt luettelo käsitti, samoissa kansissa, höyry-, diesel-, sähkö- ja pienkaluston (tosin Sr1-vetureista vain tek.tiedot 27:n tilatun veturin osalta).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 18, 2009, 02:36:33
Jorma Rauhala listasi heti kaksi oikein: Porin Rosenlewin lautan (luulin sitä vaikeimmaksi) ja Sörnäisten-Kulosaaren sähkömatkustajavaunujen junalautan. Ei tuo kolmaskaan mikään huono veikkaus ollut, oikea nurkka Suomesta löytyi eli Turusta se lähti. Kun JR on jo aiemminkin voittanut niin ollaan nyt vähän vaativaisempia ja annetaan vielä muillekin mahdollisuus: Lautta otettiin käyttöön 1949 ja siihen mahtui kuusi vaunua. Kuvitettu artikkeli oli jossain tiilialan lehdessä 1949 (Tiili tai Tiiliteollisuus, onpa muisti mennyt hataraksi).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Marraskuu 18, 2009, 09:16:58
Omien (tarkistamattomien) tietojeni mukaan makuuvaunuliikennne  Ruotsiin alkoi 29.5.1960. Rovaniemen P63:ssa (lähtö Helsingistä klo 19.30) olevat Haaparannan vaunut kytkettiin junasta irti Kemissä, jatko P633, tulo-aika Tornioon 10.20., H633 lähti Torniosta 10.55. ja saapui Haaparantaan 10.01., veturin ympäriajo ja H634 klo 10.10. lähtö Tornioon, jonne tulo-aika 11.16. Vaunujen siivous Torniossa ja jatko kohti etelää klo 19.15., Kemissä kytkeytyminen Rovaniemeltä tulevaan P64:ään ja perillä Helsingissä seuraavana aamuna klo 9.42. Liikenne loppui 25/26.9.1965, mutta esim. 7.7.1966. otetussa kuvassa Hr12 2228 on Haaparannassa perässään mm. CEm-sarjan makuuvaunu, lieneekö jossain tiedoissa pvm-virhe. Nämä tiedot ovat peräisin vuoden 2010 Nordisk Järnvägs-kalenterista.

Tarkennuksena vielä tähän Jorman viestiin: Vuoden 1959 Turisteissa (ainakin kesäturistista alkaen) Haaparannan makuuvaunu oli jo kulussa ja se esiintyy vielä vuoden 1966 Talvituristissa, joka oli voimassa 1.12.1966 - 28.2.1967.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 18, 2009, 17:04:46
Turusta lähtenyt "junalautta" meni Keramian laituriin Kemiölle.
Eräänlainen junalautta oli v. 1871 reitillä Karttulan Syvänniemestä Kaislastenlahteen Kallavedellä, mutta siellä kulki höyryvetoinen maantiejuna.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 18, 2009, 17:36:43
Pekka vastasi 100% oikein. Junalautta kulki Turun sataman ja Kemiön saarella sijaitsevan Keramian (Mjösundin) tiilitehtaan välillä. Lautta on mainittu paitsi tiililehdessä (Suomen Tiiliteollisuus?) niin myös Suomen Tiiliteollisuuden historiassa (kirj. Kauko Leiponen), Nordisk Järnbane tidskriftissä 8-1949 ja ilmeisesti jossain vuoden 1949 VR:n Virallisista Tiedotuksista ja luultavasti jossain saman vuoden Rautatieliikenne-lehdessä. Resiinassa 86 eli 1-1989 oli sisällysluettelon mukaan artikkeli Suomen kiskoliikennelautoista, joten varmaan sielläkin. Vuoden 1871 "junalautta" voisi olla vaunukarhun edeltäjä (?). Pekka jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 18, 2009, 18:17:56
Kiitos.
Rautatiehen liittyvää sekameteliä:
1. Leskirouva
2. Joensuun Elli
3. 505/1942
4. Eetu
5. der die das Bahn
6. Mountain
7. Lintupoika
8. 1299
9. Ylim. 3. luokan kurjuri
10. Lipstonkaaminen

Hyvää matkaa!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 20, 2009, 22:59:20
Haaparannan makuuvaunusta vielä: juna on Haaparannalla joka tapauksessa ennen Torniosta lähtöä, siirsi rasvaturisti Rolexiaan tai ei. Tuskin Haaparannan asemapäällikkö aikaa vaihtaa, puhumattakaan koko kuningaskunnasta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 21, 2009, 01:55:39
JR hoi! Luulen, että tiedät vastauksen ainakin ysi-kohtaan. aloita siis!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Marraskuu 21, 2009, 02:01:25
6) Mountain ...on/oli nimitys 4-8-2 tai 2'D1-pyörästöisille höyryvetureille suuressa maailmassa Eli Pohjois-Amerikassa (ml. Kanada).

http://www.steamlocomotive.com/mountain/



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhana Siren - Marraskuu 21, 2009, 02:24:11
Kiitos.
Rautatiehen liittyvää sekameteliä:
1. Leskirouva
2. Joensuun Elli
3. 505/1942
4. Eetu
5. der die das Bahn
6. Mountain
7. Lintupoika
8. 1299
9. Ylim. 3. luokan kurjuri
10. Lipstonkaaminen

Hyvää matkaa!

Kaikkia en millään hoksaa, mutta autetaan toisia eteenpäin.

2: Muistaakseni Elli oli eräs kuuluisa vuosilipulla reissaaja, joka vietti suuren osan aikaansa junissa.

5: der die das Bahn oli Hanko-Hyvinkää-radan kansan suussa saama nimi, joka sai alkunsa siitä, kun avajaisjuhlallisuuksissa saksaksi puhuneella herralla ei ollut kielioppi oikein hallussa, vaan sana Eisenbahn sai vuoroin artikkelikseen der, die ja das.

6: Mountain on ainakin pyörästöjärjestykselle 4-8-2 (2'D1') annettu lempinimi. En tosin keksi yhtäkään suomalaista veturityyppiä, jossa olisi ollut tällainen pyörästö, ellei sitten kapearaiteisilla ole ollut (tietääkseni ei ole nykyään museokäytössä), mutta maailmalla näitä on pilvin pimein.

10: menee arvaukseksi. Kiskojen hionta? (ruots. slipstång = hiomapuikko)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Marraskuu 21, 2009, 11:57:26
Kiitos.
Rautatiehen liittyvää sekameteliä:
1. Leskirouva
2. Joensuun Elli
3. 505/1942
4. Eetu
5. der die das Bahn
6. Mountain
7. Lintupoika
8. 1299
9. Ylim. 3. luokan kurjuri
10. Lipstonkaaminen

Hyvää matkaa!
Eihän noita kaikkia tiedä, mutta:
1. Toijala,  2.  Elli on Elli (olen nähnytkin Joensuun junissa), 4. Vanha Ek, 5. Pekka pitkän saksan tunnilla, 7. ... vai poikue (?) 2222, 9. sieltä se rautatievirkailijan ura urkeni. 10. maaperän tutkiminen


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 21, 2009, 17:41:12
Leskirouva on tosiaan "Toijala", mutta tarkemmin sanottuna Toijalan olikohan ensimmäinen, mutta ainakin tunnetuin asemaravintolan hoitaja. Asemaravintolaa kutsuttiin siksi Leskirouvaksi. Toijalan keskustassa on nykyään samanniminen ravintola, mutta sillä ei ole muuta yhteyttä alkuperäiseen kuin nimi. Siellä on ollut seinillä vanhoja kuvia asemasta.

Lintupoika on topparoikassa ns. lintua käyttänyt nuorukanen. Lintu on raiteennostossa käytetty paakin alustuki, joka esti paakia painumasta soraan.

Ylimääräinen kolmannen luokan kirjuri on tämänkin sivuston lukijoista moni joskus ollut, kuten kysyjä. Rautatievirkamiesten virkanimitysten yleisin aloitustaso. Toimivat laajalla rintamalla VR:llä: junasuorittajia, tavara- ja lipputoimistojen henkilökuntaa ja vaikkapa Rautatiehallituksen asiantuntijoita.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Marraskuu 21, 2009, 18:48:04
Kiitos.
Rautatiehen liittyvää sekameteliä:
1. Leskirouva
2. Joensuun Elli
3. 505/1942
4. Eetu
5. der die das Bahn
6. Mountain
7. Lintupoika
8. 1299
9. Ylim. 3. luokan kurjuri
10. Lipstonkaaminen

Hyvää matkaa!
Eihän noita kaikkia tiedä, mutta:
1. Toijala,  2.  Elli on Elli (olen nähnytkin Joensuun junissa), 4. Vanha Ek, 5. Pekka pitkän saksan tunnilla, 7. ... vai poikue (?) 2222, 9. sieltä se rautatievirkailijan ura urkeni. 10. maaperän tutkiminen


3. http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1942/19420505
5. der die das Bahn liittyy muistaakseni Hangon rataan. Olisiko määreiset artikkelit mainittu radan avajaispuheessa. Jaa, tämähän mainittiinkin jo edellä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 21, 2009, 19:06:54
Vinkki 8:aan. 1299 on yhteinen nimittäjä LVD:n (Latvia) ja VR:n välillä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 21, 2009, 20:20:17
8. n:o 1299, sotasaaliina saatu, aikoinaan Latviaan toimitettu Tv1-sarjan veturi. Myöhemmin uusi numero 596, koska tuo veturi jäi sotatoimialueelle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 21, 2009, 20:34:12
Rauhalan Jormalle: En ole ollut ylim. 3..... Lue kysymys oikein.
Tapio Muuriselle: Pitkän saksan luin :0( mutta vastauksesi hutoi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 22, 2009, 11:45:45
Oikeita vastauksia tullut muihin paitsi kohtiin 3, 4 ja 9.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 22, 2009, 13:21:54
Oikeita vastauksia tullut muihin paitsi kohtiin 3, 4 ja 9.
Kohtaan 3. Kysytty 505/1942 on Tampellan valmistusnumero, joka jäi valamatta kyltteihin. Tr1 1035 sai ilmeisesti vahingossa kyltin 507/1942 ja kun moka huomattiin, päätettiin veturille 1037 antaa 1035:n valmistusnumero (505). Tapahtui joku kömmähdys ja kylttiin tuli valmistusnumero 1035, eikä siihen suunniteltu 505. Numerosotku on faktaa, selitys miten se tapahtui on nk. "edistynyt arvaus". Todellisuus on siis Tr1 1034=Tampella 504/1941, 1035=507/1942, 1036=506/1942, 1037=1035/1942 (po. 505/1942), 1038=508/1943 jne.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 23, 2009, 16:46:21
Eetu oli Ylä-Syvärin Rautatien salonkivaunu.
Ylim. 3. luokan kurjurin toimi oli avoinna VR Virallisissa tiedotuksissa 70- tai 80-luvulla. Lienee ollut painovirhe vai oliko latoja piruillut. Rautatievirkamiesliitto veti siitä herneen nenään: millaista julkista halveksuntaa!
No, eipä pres. Kekkonenkaan kurjureita kunnioittanut, kun lopetti junasuorittajien eläkeikälakon v. 1976.
Annan vuoron Muuriselle, koska tiesi 1, 2 ja 10. 10 taisi olla vaikein.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Marraskuu 23, 2009, 21:26:58
Eh, olihan muitakin kolmen kohdan tietäjiä ... tällaisia kysymyksiä osaa laatia. Ne ovat joko liian helppoja tai sitten "spesiaaleja", mutta kokeilen tällaista. Ensin vähän taustaa. - Kuten kaikki tietävät oli sotien ja Saimaan kanavan menetyksen jälkeen "maailman pisin", 143 km, rautakanava Lappeenrannan Rapasaaresta Haminan Hilloon. Laskuraiteet päättyivat kummassakin päässä veden alle n. 4 m syvyyteen. Kaikenlaisen uivan kaluston siirrot oli täten mahdollista tehdä ilman kanavaakin. Pistoraiteet ja veteenlaskuraiteet valmistuivat keväällä 1945. - Kenen/minkä viranomaisen toimeksiannosta ne rakennettiin ja kuka niitä aluksi hallinnoi?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jaakko Tuominen - Marraskuu 24, 2009, 00:26:12
Soteva toimitti niiden kautta sisämaan telakoilta laivoja lähetettäväksi sotakorvauksena naapuriin. Näkyy elokuvassa: Suomi maksaa, kun Risto tuo savosta laivaa etelään. Oliko se sitten virasto tai mikä lie.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Marraskuu 24, 2009, 09:37:09
SOTEVA kylläkin käytti yhtettä myöhemmin kuljetuksissaan, mutta mielestäni sitä ei virastona ollut vielä olemassakaan, kun rataa jo rakennettiin. Ensisijaisesti tätä en hae. 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Marraskuu 24, 2009, 12:08:23
Yritetään: koska kyseessä oli Saimaan kanavan "korvike", niin olisikohan asialla ollut Merenkulkuhallitus ja/tai -laitos?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Marraskuu 24, 2009, 13:47:27
Tämä taitaa olla niitä "spesiaalihommia", mitä arvelin, mutta suuntia hipoo molemmilla. - Radan rakentaminen aloitettiin jo joulukuussa 1944, sen valmistumiselle asetettiin takarajaksi 15.4.1945. Noin kahden kilometrin mittainen rata laskuraiteineen valmistui n. viikkoa etuajassa, vaikka työ oli vaativa. Kaupunki rakensi ja siitä tuli kustannuksia, mutta sai raudat; kiskot ym valtiolta. Myöhemmin kaupunki sai korvauksia ja radan haltuunsa. - Samantyyppisiä hommia yrittelee "Nord Sream"  nykyään. - Ja oikea vastaus oli...?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Marraskuu 24, 2009, 15:00:14
Jaaha, Tapion vinkki viitannee polttoainekuljetuksiin, eli olisiko toimeksiantajana ollut Valtion polttoainetoimisto (Vapo) ja tarkoituksena kuljettaa polttopuuta sisämaasta rannikolle?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Marraskuu 24, 2009, 15:11:52
Ai, ai, johdattelinko väärille raiteille, kun mainitsin tuon "NS". Viime viikolla siellä Suomenlahdella yritettiin jotain...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Marraskuu 24, 2009, 15:19:19
Ääh, olisihan se pitänyt tietää. Välirauhan jälkeen Saimaalta piti siirtää nopeasti aluksia Suomenlahdelle miinanraivaukseen, joten "kanava" rakennettiin tietysti puolustusministeriön määräyksestä - eikö vain?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Marraskuu 24, 2009, 15:55:41
Kyllä - oikea vastaus siis Merivoimat. Keksihän Juha seuraava pähkinä pureskeltavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Marraskuu 24, 2009, 17:59:03
Oukei, mennäänpä sähköjunien aikakaudelle: Sm5-sarja aloitti liikennöinnin 18.11.2009, mutta mitkä ovat vanhempien Sm-sarjojen ensimmäiset käyttöönottopäivämäärät?

Joidenkin sarjojen kohdalla on hieman tulkinnanvaraa, joten useampikin vaihtoehto hyväksytään.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 24, 2009, 19:23:49
Oukei, mennäänpä sähköjunien aikakaudelle: Sm5-sarja aloitti liikennöinnin 18.11.2009, mutta mitkä ovat vanhempien Sm-sarjojen ensimmäiset käyttöönottopäivämäärät?

Joidenkin sarjojen kohdalla on hieman tulkinnanvaraa, joten useampikin vaihtoehto hyväksytään.

Sm1 aloitti Wikipedian mukaan "liikennöinnin" 26. tammikuuta 1969. Lähdeviitettä ei valitettavasti tarjota.


Otsikko: Vs: Knoppiketju: Se on vihreä
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 24, 2009, 19:29:45
.....1962 poistui kolme sarjaa Hk2, Vk2 ja Vk5...

,,,"Hylätty 8.10.62" ....Onko hylkäyspäivä virallinen? Lisädetalji: Hv1 577 on vedetty yli ja huomautuksiin on raapustettu Kattila käytetty vet. 653. Vastaako yleistä tietoa?

Kaikkien Hk2, Vk2 ja Vk5 sekä Hv1 576 virallinen hylkäyspäivä on 3.10.1962.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 24, 2009, 19:35:29

Sm1 aloitti Wikipedian mukaan "liikennöinnin" 26. tammikuuta 1969. Lähdeviitettä ei valitettavasti tarjota.

Vorgin kuvat ja keskustelut ovat hyvä lähde myös kilpaileville Sm1-päivämäärille:  http://vaunut.org/kuva/48755  ja  http://vaunut.org/kuva/53463


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Sami Hiltunen - Marraskuu 25, 2009, 17:27:40
Oukei, mennäänpä sähköjunien aikakaudelle: Sm5-sarja aloitti liikennöinnin 18.11.2009, mutta mitkä ovat vanhempien Sm-sarjojen ensimmäiset käyttöönottopäivämäärät?

Joidenkin sarjojen kohdalla on hieman tulkinnanvaraa, joten useampikin vaihtoehto hyväksytään.

Sm1 aloitti Wikipedian mukaan "liikennöinnin" 26. tammikuuta 1969. Lähdeviitettä ei valitettavasti tarjota.
Samaa päivämäärää tarjoaa kirja "Valtionrautatiet 1962-1987".

Ensimmäinen Sm2 valmistui 18.6.1975, joten liikennöinti on aloitettu saman vuoden syksyllä. En lähde arvailemaan tarkempaa päivämäärää.


Otsikko: Vs: Knoppiketju: Sm-junien käyttöönotto
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Marraskuu 26, 2009, 12:10:29

Sm1 aloitti Wikipedian mukaan "liikennöinnin" 26. tammikuuta 1969. Lähdeviitettä ei valitettavasti tarjota.

Kaupallinen liikenne alkoi tosiaan 26.1., mutta matkustajakuljetukset aloitettiin kutsuvierasajoilla jo kahta päivää aikaisemmin. Näin ollen Sm1:n käyttöönottopäivä on mielestäni 24.1.1969.


Otsikko: Vs: Knoppiketju: Sm-junien käyttöönotto
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Marraskuu 26, 2009, 12:17:05

Ensimmäinen Sm2 valmistui 18.6.1975, joten liikennöinti on aloitettu saman vuoden syksyllä. En lähde arvailemaan tarkempaa päivämäärää.

Itse asiassa Sm2 6051/Eioc 6251 valmistui jo kevättalvella -75 ja koeajojen jälkeen se luovutettiin VR:lle 18.6.1975. Lehtitietojen mukaan se asetettiin liikenteeseen saman tien, joten käyttöönottopäivä on joko 18.6. tai korkeintaan muutama päivä sen jälkeen. Tästä minulla ei ole tarkkaa tietoa.

Entäpä sitten Sm3 ja Sm4?


Otsikko: Vs: Knoppiketju: Sm-junien käyttöönotto
Kirjoitti: *Sampo* - Marraskuu 26, 2009, 14:00:41

Ensimmäinen Sm2 valmistui 18.6.1975, joten liikennöinti on aloitettu saman vuoden syksyllä. En lähde arvailemaan tarkempaa päivämäärää.

Itse asiassa Sm2 6051/Eioc 6251 valmistui jo kevättalvella -75 ja koeajojen jälkeen se luovutettiin VR:lle 18.6.1975. Lehtitietojen mukaan se asetettiin liikenteeseen saman tien, joten käyttöönottopäivä on joko 18.6. tai korkeintaan muutama päivä sen jälkeen. Tästä minulla ei ole tarkkaa tietoa.

Entäpä sitten Sm3 ja Sm4?

Sm3:n kohdalla törmäsin googlettamalla päivämäärään 27.11.1995, jolloin ensimmäinen Pendolino aloitti liikennöinnin Rantaradalla. Sm4:sta löysin vain tiedon havainnosta Hämeenlinnassa 16.4.1999. Jos näitä tietoja ei tässä kisassa hyväksytä, joku pistänee niiden avulla paremmaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju: Sm-junien käyttöönotto
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Marraskuu 27, 2009, 12:51:18

Sm3:n kohdalla törmäsin googlettamalla päivämäärään 27.11.1995, jolloin ensimmäinen Pendolino aloitti liikennöinnin Rantaradalla. Sm4:sta löysin vain tiedon havainnosta Hämeenlinnassa 16.4.1999. Jos näitä tietoja ei tässä kisassa hyväksytä, joku pistänee niiden avulla paremmaksi.


Pendolinon käyttöönotolle on tarjolla monia päivämääriä. Matkustajakuljetukset alkoivat 11.9.1995 esittely- ja kutsuvierasajoilla. Kaupallinen koeliikenne alkoi 27.11.1995 ja päättyi käytännössä 27.2.1996, jolloin 2. runko rikkoutui ja liikenne keskeytyi useiksi kuukausiksi 1. rungon ollessa samaan aikaan koeajoissa Venäjällä. Kaupallista koeliikennettä jatkettiin taas 18.7.1996 ja vakinaiseen liikenteeseen päästiin muistaakseni keväällä 1997.

Sampon mainitsema koeliikenteen aloituspäivä kelpaa ainakin minulle Sm3:n käyttöönottopäivämääräksi, koska sitä edeltävät matkustaja-ajot olivat yksittäisiä ja satunnaisia.

Sm4 oli keväällä 1999 vielä koeajoissa. Tuleeko muita tarjouksia?


Otsikko: Vs: Knoppiketju: Sm-junien käyttöönotto
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Joulukuu 02, 2009, 09:36:33
Tuleeko muita tarjouksia?

Ilmeisesti tämä aihe ei herätä mielenkiintoa, vaikka Sm2:ta lukuunottamatta tiedot olisi helposti haettavissa vanhoista Resiinoista.

Sm4:n ensimmäinen esittelyajo oli 30.9.1999, kaupallinen liikenne alkoi 7.10. ja vakiokiertoon päästiin 18.11.1999 alkaen.

Siirrän vuoron ensimmäiselle vastaajalle, eli Topi jatkakoon ketjua.

PS. Ketjuun on jo kertynyt melkoisesti arvokasta tietoa. Pitäisikö sitä jakaa kysymyksittäin eri ketjuiksi, jotta tietoja olisi helpompi hakea myöhemmin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 02, 2009, 16:04:13
Sr2-veturissa on akustokytkin. Sen avaaminen vastaa sitä, kun vaikkapa kännykästä otetaan akku irti: täysin virrattomaksi menee.

On kuitenkin yksi toiminto, joka saa sähkönsä akuilta akustokytkimen ohi. Siis, mihin saa kytkettyä sähköt, akustokytkimen auki ollessakin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eija Mari - Joulukuu 02, 2009, 16:10:31
Kahvinkeittimeen?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 02, 2009, 16:17:37
Kahvinkeittimeen?

Ei. Kahvi menee valitettavasti kylmäksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Joulukuu 02, 2009, 16:17:59
Linjaradio.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 02, 2009, 16:19:26
Linjaradio.

Pimeäksi tärähtävät nekin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eija Mari - Joulukuu 02, 2009, 16:21:42
Jääkaappi - se ei sitten ainakaan mene kylmäksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Joulukuu 02, 2009, 16:25:55
Voisikohan tämä olla kompa; akustokytkimen nappula      ;D



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 02, 2009, 16:31:59
Jääkaappi imee kahvinkeittimestä lämmöt, eli niiden lämpötilat lähestyvät toisiaan. Virrattomaksi siis sekin.
Akustokytkin on fyysisesti järeähkö johdonsuoja, joten kyllähän siihen tulee jännitteellinen johdin akuston suunnalta. Tämä ei kuitenkaan ole haettu vastaus, kuten kysymyksen muodosta voinee tulkita (haettu asia saa sähkönsä akustokytkimen _ohi_).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Joulukuu 02, 2009, 18:42:24
Ei ole mitään tietoa, mutta ensin mieleeni tulisi: pimeässä on huono tallustaa...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 02, 2009, 18:47:42
Ei ole mitään tietoa, mutta ensin mieleeni tulisi: pimeässä on huono tallustaa...

Joo huono on tallustaa, ilman taskulamppua menee vähän hankalaksi sen akkukytkimen löytäminen... eli eivät toimi edes huoltokäytävän valot.

Odotellaan vielä muutama vastaus, ja sitten tulee vihjettä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kjell Knapas - Joulukuu 03, 2009, 14:53:02
Oisko jompi kumpi vihellin, todennäköisemmin karkea


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kari Kuosmanen - Joulukuu 03, 2009, 18:42:58
Jarru?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 03, 2009, 20:34:39
Oisko jompi kumpi vihellin, todennäköisemmin karkea

Eivät toimi kumpikaan, ohjaamoiden sähköiset vihellinpainikkeet ovat mykkiä.


Jarru?

Toimii, joskin perinteisesti ilman sähköä kuljettajaventtiilin ja toimintaventtiilin avulla.


Toivos-Jorma on ollut toistaiseksi lähimpänä, vaikka kyse ei ole huoltokäytävän valaistuksesta.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Joulukuu 03, 2009, 20:41:01
Ohjaamon valaistus?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Joulukuu 03, 2009, 21:25:34
Taskulamppupidikkeen valo?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 03, 2009, 22:24:19
Tupla-ei.

Knopissa haettua "juttua" käytetään vain silloin, kun veturi laitetaan hinaukseen. Eikä silloinkaan välttämättä, tilanteesta riippuen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Andreas Ehnberg - Joulukuu 03, 2009, 22:36:37
Punaiset valot?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 03, 2009, 22:42:31
Punaiset valot?

Kyllä vain!

Akkukytkimen ollessa auki, vain punavalot saa päälle, erillisestä mekaanisesta kytkimestä konehuoneessa. Kytkin on kolmiasentoinen, kaksi asentoa eri pään punavaloille, ja 0.

Andreas knopittaa seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Andreas Ehnberg - Joulukuu 04, 2009, 07:25:11
Flirt on uusi junasana, jota viljellään eri puolella maailmaa.
Suomessakin on jo kaksi Sm5-junaa, joista olen kuullut puhuttavan nimellä "Käkikello", sana joka erehdyttäsvästi muistuttaa flirttiä.

Flirttejä on tilattu ympärin maailmaa eri yhtiöille eri versioissaan, mutta mitä tekee norjalaisesta versiosta erikoisen?

Etsin tässä kahta ominaisuutta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Joulukuu 04, 2009, 20:05:30
Flirt on uusi junasana, jota viljellään eri puolella maailmaa.
Suomessakin on jo kaksi Sm5-junaa, joista olen kuullut puhuttavan nimellä "Käkikello", sana joka erehdyttäsvästi muistuttaa flirttiä.

Flirttejä on tilattu ympärin maailmaa eri yhtiöille eri versioissaan, mutta mitä tekee norjalaisesta versiosta erikoisen?

Etsin tässä kahta ominaisuutta.

Kokeillaan kepillä jäätä:

Kaikki telit moottoroitu (suomalaisissa vain ohjaamopäiden telit)

Lumiaurat


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 05, 2009, 01:26:11
Suomessakin on jo kaksi Sm5-junaa, joista olen kuullut puhuttavan nimellä "Käkikello", sana joka erehdyttäsvästi muistuttaa flirttiä.

Käkikelloksi on kyllä nimitetty Sr2-veturia, mikä ei tietenkään poissulje sitä, että joku tästä varhaisemmasta nimityksestä tietämätön on alkanut Sm5:tä kutsumaan samalla lempinimellä.

No, molempien kohdallahan kyse on varsin yleisestä harhaluulosta: käkikellot nimittäin ovat oikeasti kotoisin Saksan Schwarzwaldista. Sveitsissä toki tehdään paljon kelloja ylipäätään.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Andreas Ehnberg - Joulukuu 05, 2009, 09:03:41
Voisitko tarkentaa vetävien telien määrää?
Lumiaurat ovat oikein, muttei haettua ominaisuutta.

Onko "ässämviidelle" mitään suomalaista kutsumanimeä vielä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 05, 2009, 14:56:39
Onko "ässämviidelle" mitään suomalaista kutsumanimeä vielä?

Flirtiksi moni kutsuu. Mä kutsun "Femmaksi". :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Joulukuu 05, 2009, 20:47:41
Voisitko tarkentaa vetävien telien määrää?

Miniknoppi vai, olisikohan niitä 'vain' 4, eli kolmevaunuinen juna... 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Joulukuu 05, 2009, 21:23:05
Keula on muotoiltu hyvin eri tavoin kuin "standardiflirteissä". Flirteistä toimitetaan kaksi versiota. Molemmissa on viisi osaa, joten kolmiosaisuus on väärä arvaus.
Akselijärjestys molemmissa alatyypeissä on. Bo‘ 2‘ 2’ Bo’ + 2’ 2’ Bo’, eli keskellä on yksi ylimääräinen vetävä teli. Vetäviä telejä siis tosiaan on kolme. Tässä faktat: http://www.stadlerrail.com/media/uploads/factsheets/FLIRT_NSB_0808_en.pdf .



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Joulukuu 05, 2009, 23:06:26
Keula on muotoiltu hyvin eri tavoin kuin "standardiflirteissä". Flirteistä toimitetaan kaksi versiota. Molemmissa on viisi osaa, joten kolmiosaisuus on väärä arvaus.
Akselijärjestys molemmissa alatyypeissä on. Bo‘ 2‘ 2’ Bo’ + 2’ 2’ Bo’, eli keskellä on yksi ylimääräinen vetävä teli. Vetäviä telejä siis tosiaan on kolme. Tässä faktat: http://www.stadlerrail.com/media/uploads/factsheets/FLIRT_NSB_0808_en.pdf .



Tuo olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta mutta...  ;D

Tuollainen viisivaunuinen Flirt sopisi hyvin esim. Tampere - Pori taajiksiin sekä Helsinki - Turku/Tampere väleille...  ::)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Joulukuu 06, 2009, 03:45:39
Mua ihmetytti tuo tapa tunkea plus-merkki tuonne sekaan akselijärjestystä ilmaistessa. Voisiko olla, että kapine on tulipalon sattuessa pätkäistävissä plus-merkin kohdalta tunnelievakuointia varten samaan tapaan kuin Eurostar-TGV:t? Linkkaamassani PDF:ssä olevat pohjapiirrustukset viittaisivat nekin vähän tuollaiseen mahdollisuuteen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Joulukuu 06, 2009, 05:06:23
Mua ihmetytti tuo tapa tunkea plus-merkki tuonne sekaan akselijärjestystä ilmaistessa. Voisiko olla, että kapine on tulipalon sattuessa pätkäistävissä plus-merkin kohdalta tunnelievakuointia varten samaan tapaan kuin Eurostar-TGV:t? Linkkaamassani PDF:ssä olevat pohjapiirrustukset viittaisivat nekin vähän tuollaiseen mahdollisuuteen.

Menee jo hieman off-topic-osastolle, mutta tuo kuullostaisi aika loogiselta. Huvittavaa myös, että long-localin istuinjärjestys on 3+2 ja short-regionalin 2+2, pitiköhän olla toisten päin?  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Andreas Ehnberg - Joulukuu 06, 2009, 08:32:38
Menee liikaa hakemiseksi jatkaa tarkennuksia tästä, Markku Blomberg knopittaa seuraavaksi.

Markku löysi kuitenkin halutut erikoisuudet:

Vetävät telit; norjalaisilla toistaiseksi ainoa FLIRT kolmella vetävällä.

Istuinjärjestys 3+2 kuten suomalaisessa; Norjalaisilla on iso ATU (ainakin uusilla/uusituilla rataosuuksilla). Juna on 3,2m leveä, samoin kuin suomalainen leveäraiteinen. Normaaliraiteiset ovat muuten 2,88m leveitä, joihin mahtuu 2+2 istumaan.

Lumiaura on kyllä hienon näköinen norjalaisilla. Sen huomaa erityisen hyvin kun vertailee "samoja" vetureita: norjalaista EL18 (Re 460/465, Sr2) esim
http://www.4rail.net/reference_rollingstock_re460.html

Onneksi suomi hankki uudet lähijunat Stadlerilta vasta nyt. Flirtin esi-asteen GTW:n ensimmäiset versiot olivat tyyliltään hieman laatikkomaisia. Muistuttaa aika pitkälle asuntoautoa. Minusta Flirt on paremman näköinen:
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Mh_CEV_vevey_riviera.jpeg


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Joulukuu 06, 2009, 14:01:46
Mua ihmetytti tuo tapa tunkea plus-merkki tuonne sekaan akselijärjestystä ilmaistessa. Voisiko olla, että kapine on tulipalon sattuessa pätkäistävissä plus-merkin kohdalta tunnelievakuointia varten samaan tapaan kuin Eurostar-TGV:t? Linkkaamassani PDF:ssä olevat pohjapiirrustukset viittaisivat nekin vähän tuollaiseen mahdollisuuteen.

Menee jo hieman off-topic-osastolle, mutta tuo kuullostaisi aika loogiselta. Huvittavaa myös, että long-localin istuinjärjestys on 3+2 ja short-regionalin 2+2, pitiköhän olla toisten päin?  ;D

Ainakaan niin kauan kuin seuraava kysymys ei ole ilmennyt, ei luulisi olevan maailmanloppu keskustella edellisen kysymyksen aiheesta. Joten, jatkan vielä hetken.
"Long Local"in tulkitsisin tarkoittavan kaupunkijunatyyppistä liikennettä, jossa matka-aika yhden junan kyydissä saattaa kuitenkin venyä kolmeen varttiin tai tuntiin. "Short regionalissa" taas on kyse regional- eli aluejunasta, jollaisesta esim. Z-junat ja Y-junat, sekä Sameilla ajettavat Helsinki-Tampere ja Helsinki-Kotka -junat ovat hyviä esimerkkejä. Pysähdyksiä on siis selvästi harvemmassa kuin kaupunkijunaliikenteessä. Short regional tarkoittaisi sitten aluejunaliikennettä, jossa etäisyys pääteasemalta pääteasemalle on kohtuullisen lyhyt. Ei siis jotain kaksi ja puoli tuntia, vaan esim. noin tunnin luokkaa tai vähemmän, kuten on asian laita esim. Z-junan kanssa.
Koska liikenne on jo osin pikajunaliikennettä vastaavaa, on aluejuniin tapana lisätä pikajunamaisia ominaisuuksia, kuten vessat, pitkänmatkantyyppiset istuimet, roskikset ja mahdollisesti jonkinlaisia eväsautomaatteja. Lyhyellä aluejunapätkällä eväsautomaatit todennäköisesti jätetään pois ja pitkällä paikallisjunapätkällä taas on junissa vessat, vaikka kyse periaatteessa kaupunkijunaliikenteestä onkin.
Tämän takia 2+2 tuntuu loogiselta nimenomaan siihen harvemmin pysähtelevään aluejunaan ja 3+2 siihen jokaisella urbaanilla maitolaiturilla pysähtelevään kaupunkijunaan, jossa ruuhka-aikana mieluummin istuu ahtaasti kuin seisoo.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Joulukuu 06, 2009, 21:42:04
Ihan oikeassa olet, itse taisin hieman sekoilla tuon local ja regionalien välissä, ajattelin ne justiiinsa toistenpäin.

Mitä itse knoppiin tulee, niin oikeat vastaukset taisi kyllä kertoa Tuukka. Miehän arvasin neljää vetävää teliä, kun oikea oli siis kolme vetävää ja kolme ei-vetävää, lisäksi Tuukka tiesi muotoilun...

Ja nimen loppu on gren...  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Andreas Ehnberg - Joulukuu 06, 2009, 22:06:33
...berg pyytää anteeksi ...gren.  ;D

Markku keksi vetävät telit; ½ pistettä.
Tuukka tarkensi tarkan tiedon ja linkkasi fatkaan; ½ pistettä
Markku mainitsi (Tuukka vain linkkasi tietoon) istumajärejestyksen (3+2, joka vain on mahdollinen leveärunkoisessa) vaikkei itse huomannut vastaavansa knoppiin; 1 piste

Summa: Markku voittaa seuraavan kysymyksen hyvällä marginaalilla.

Edit: leveärunkoinen haettiin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Joulukuu 07, 2009, 00:16:43
Ahas...no, pitänee sitten yrittää  ::)

Hakusessa olisi sellaisia ratoja joilla on ollut matkustajaliikennettä ja jotka on sittemmin purettu. Tiedän, että joillakin tehdasradoilla on ollut pieni- ja ei-niin-pienimuotoista matkustajaliikennettä, joten lista saattaa olla pidempi kuin itse sitä ajattelin, hakusessa ainakin 4 rataosaa/järjestelmää...

Taitaa olla tosin liian helppo knopiksi, mutta välillä tälläinenkin  :D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 07, 2009, 08:39:25
Ahas...no, pitänee sitten yrittää  ::)

Hakusessa olisi sellaisia ratoja joilla on ollut matkustajaliikennettä ja jotka on sittemmin purettu. Tiedän, että joillakin tehdasradoilla on ollut pieni- ja ei-niin-pienimuotoista matkustajaliikennettä, joten lista saattaa olla pidempi kuin itse sitä ajattelin, hakusessa ainakin 4 rataosaa/järjestelmää...

Taitaa olla tosin liian helppo knopiksi, mutta välillä tälläinenkin  :D

Purettuja leveäraiteisia ovat mm. Kristiinankaupungin (Perälästä lähtien), Uudenkaarlepyyn ja Sotkamon rata sekä pääosa vanhasta Haminan radasta (Inkeroinen-Salmenkylä).

Jos raideleveydellä ei merkitystä, kapearaiteisista voi mainita esim. Loviisan, Uudenkaarlepyyn, Lopen/Kesijärven, Karkkilan, Jokioinen-Forssa ym. radat.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jyrki Längman - Joulukuu 07, 2009, 08:51:07
Kokeillaampa tätä arvoitusta, tässä muutama rataosuus
Oulunkylä-Herttoniemi radalla oli ajalla joulukuu 1962-Tammikuu 1963 Henkilöliikennettä
Haapamäki-Pori rata
Perälä-kristiinankaupunki
Kovjoki-uusikaarleby(Alunperin kaperaiteinen sittemmin VR:n rata ja nykyään taas pieni pätkä kapearaiteista)
Myös Inkeroinen-Hamina rata voidaan laskea varmaan tähän kategoriaan
Radalla Malmi-Malmin hautausmaa kuljetettiin myös matkustajia
Sitten ne välltättömät eli kapearaiteiset
Hyvinkää-Karkkila rautatie
Riihimäki-Loppi(Kesijärvi)
Äänekoski-Suolahti
(Humppila)-Jokioinen-Forssa
Lohjan sähkörautatie


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Joulukuu 07, 2009, 09:26:53
Edellämainittujen lisäksi seuraavat ehdotukset:

Leveäraiteisia ainakin osittain purettuja osuuksia:

Kouvola - Kymintehdas
Simola/Raippo - Lappeenranta
Viipuri - Valkjärvi
Elisenvaara - Parikkala/Simpele

Kapearaiteisia:

Juankosken rata
Mänttä - Vilppula
Turun ja Viipurin raitiotiet
Helsingin raitioteistä Lauttasaaren, Kulosaaren ja Haagan radat

Mm. Virkkalan - Ojamon ja Kausalan - Leininselän tehdasradoilla, sekä Eskolan metsäradalla käytettiin matkustajavaunuja.

PS. Lasketaanko Mierontie (Pri-Hpk)? Sehän on purettu vain paikoitellen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Joulukuu 07, 2009, 10:17:42
1955 puretulla Outokummun-Pitkälahden radalla ehti niin ikään olla jonkin aikaa henkilöliikennettä, kuparikaivoksen henkilökuntaa varten tosin. Myös Outokumpu-Sysmäjärvi (purettu 2004) laskettaneen tähän sarjaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Joulukuu 07, 2009, 17:23:36
Haukipudas-Martinniemi
Markkula-Kaupinkangas/Ylihärmä
Kelloselkä-raja (osa varastettu)
Pasila-Sörnäinen (alkuperäinen)

Kapeita: Kuusamon kenttärata, Kyröskoski


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Joulukuu 07, 2009, 21:15:11
Hieman arvelinkin, että vastauksia tulee paljon, myös sellaisia joista itsellä ei ole ollut tarkempaa tietoa, joskin hakusessa oli lähinnä:
Kovjoki - Uusikarlepyy
Kristiinankaupungin rata

Joten eka vastaaja, eli Jukka Voudinmäki saa mielestäni knopitteluvuoron ellei eriäviä mielipiteitä esiinny.

Haapamäki - Pori ei muuten sovi kategoriaan, koska sitä ei ole kokonaan purettu.
Jyrki luetteli myös ne kapeat rataosat jotka itsellekin tuli mieleen...paitsi että Jokioisten Rautatietä ei purettu kokonaan...  ;D

Kysymyksen asettelu oli ehkä hieman umpimähkäinen koska aikataulun mukaista matkustajaliikennettä on ollut hieman kaikenlaisilla radanpätkillä...tai no, oliko useimmillakaan mitään tekemistä aikataulun kanssa, epäilen hieman.  8)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Joulukuu 15, 2009, 21:37:11
Joten eka vastaaja, eli Jukka Voudinmäki saa mielestäni knopitteluvuoron ellei eriäviä mielipiteitä esiinny.

Ei ole esiintynyt eriäviä mielipiteitä - eli Jukka, odotamme knoppaustasi!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 21, 2009, 14:29:35
Joten eka vastaaja, eli Jukka Voudinmäki saa mielestäni knopitteluvuoron ellei eriäviä mielipiteitä esiinny.

Ei ole esiintynyt eriäviä mielipiteitä - eli Jukka, odotamme knoppaustasi!

Tämäkin jäänyt minulta huomaamatta.

Alan miettiä sopivaa kysymystä, mutta jos joku haluaa tällä välin knopata, olkoon minun puolestani hyvä vaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Joulukuu 22, 2009, 19:01:20
Jukkaa odotellessa:

-n--  -i-k--i-- -ä----i--? -u-- -ä--i j---i-n--!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Joulukuu 22, 2009, 19:14:25
Jukkaa odotellessa:

Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna männi justiinsa!
Jotain tollaista...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Joulukuu 22, 2009, 21:02:42
Joo, ..lähti justiinsa.

Jukkaa odotellessa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 24, 2009, 12:02:32
Joo, ..lähti justiinsa.

Jukkaa odotellessa.

No, hyvä on. Toteutan toiveenne näin jouluaaton kunniaksi.

Veturi- ja vaunutekniikasta en tiedä enkä ymmärrä yhtään mitään, joten pysyttelen sillä alueella, joka on minulle tutumpi eli kysyn rautatieliikennepaikoista. Mitkä liikennepaikat siis kätkeytyvät oheisten vihjeiden suojaan?

Jotta osallistumiskynnys pysyy matalana, olen laittanut joukkoon ihan helppoja, eivätkä hieman vaikeammatkaan pitäisi olla tälle porukalle mikään haaste. Kaikista näistä löytyy kuva pääsivuston puolelta.

Alkujuonnon jälkeen itse tehtävään:

1. Nahkurin orsilla tavataan, jos ette tätä tiedä, voisi tämän liikennepaikan suurmies sanoa. Tosin hänen aikaansa rautatie oli vielä kaukainen unelma.

2. Junnun kavereita.

3. Tulee toimeen vasikoiden kanssa - erään kertoman mukaan.

4. Tapaat tennislegendan melkein täyskaiman. Muistathan laittaa housut ja kengät jalkaasi!

5. Presidentti kävi Humppilassa.

6. Meitä suomalaisia sanotaan joskus tällaiseksi.

7. Näytät vatsaasi entiselle pankille.

8. Se oli ylivoimamaali!

9. Kuuluisan juoksijan vesiväylä.

10. Tätä lykätään, ainakin joskus vaunut.orgissa.

11. Ilves, näytä niille ruotsalaisille!

12. Salkkareista ja rallimaailmasta tuttu nimi.

13. Pietarissa syntynyt elokuvaohjaaja saattaisi tuntea tämän liikennepaikan omakseen. Kuntakin on samanniminen.

14. Seitsemän tähden liikennepaikka, josta yhdellä kirjaimella lisättynä tulee melkein erään suuren maan pääkaupunki.


Hyvää joulua itse kullekin säädylle! Saa (juna)suorittaa!




Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 24, 2009, 19:10:36
Aloitellaas.

4. Pori.

14. Otava.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 24, 2009, 19:47:40
Aloitellaas.

4. Pori.

14. Otava.

Hyvä avaus. Molemmat oikein.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 24, 2009, 19:54:44
Otetaas vielä yksi yritys, ennen kuin muut heräävät kinkkupäiväuniltaan...

2. Voltti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 24, 2009, 19:57:40
Otetaas vielä yksi yritys, ennen kuin muut heräävät kinkkupäiväuniltaan...

2. Voltti.

Ei.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 24, 2009, 19:59:35

Äh, melkein varma olin jo.

Junnu = Juha "Watt" Vainio. Ja watin kaverinahan aina häärii voltti. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 24, 2009, 20:09:53

Äh, melkein varma olin jo.

Junnu = Juha "Watt" Vainio. Ja watin kaverinahan aina häärii voltti. :)

Aivan, sähköiseltä kannalta en tajunnut ajatellakaan. Tehdään niin, että jos kukaan ei sano sitä, jota ajattelin, Voltilla saat tämän oikein.


Otsikko: Vs: Knoppiketju (välituomarointia, pliis)
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 25, 2009, 14:42:30
3. Lipponen (jos tämä ja aiempi 1. on oikein, niin Pekka! saa virtuaalisen "Varsinainen koiranleuka"-merkin)

Ehdin vasta nyt tänään koneen äärelle.

Polamolla 5, 6, 9 ja 13 oikein.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 25, 2009, 15:55:26
12. Puolakka

12. Kysymäni liikennepaikka on nyky-Suomen rajojen sisällä. Salkkari- ja rallivihje eivät ole sama, mutta johtavat kyllä knopikasta polkua pitkin samaan liikennepaikkaan ainakin minun ajatusmaailmassani.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Joulukuu 25, 2009, 16:49:42
3. Itikka (oli Seinäjoella)
8. Yv=Ylivieska


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 25, 2009, 17:44:57
3. Itikka (oli Seinäjoella)
8. Yv=Ylivieska

Ylivoimamaali (yv) osui.

Itikka omalla tavallaan ok, mutta en hae sitä nyt, vaikka siitä ihan hieno kuva pääsivulla. Tämä on vähän toisenlainen juttu...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 26, 2009, 10:09:30
7. Näytät vatsaasi entiselle pankille.

Seläntaus. (Sts, alussa Se på svenska)

2. Junnun kavereita.

Olli (eräs monista, yrittää pitää)


Seläntaus oikein! Kelpaa näinkin, vaikka tehtävän laatija ajatteli ratkaisun pidemmän kautta.

Pidin tehtävää 7 hankalimpana, ja vihjeen vatsan idea oli se, että se on selän taus, ja edesmennyt pankki Sts on siis yhtä kuin Seläntauksen liikennepaikkalyhenne, minkä Polamo tiesikin.

Tehtävässä 2 olette olleet alusta asti sikäli jäljillä, että Junnu on sanoittajamestari Juha Vainio. Haen yhtä hänen kaveriaan ja yhteistyökumppaniaan, jonka sukunimi on/oli liikennepaikka.

Ylempänä heitetty (Vexi) Salmi oli lähinnä Junnun kollega, mutta ei sillä lailla kuin tämä, jota haen. Voi olla, että Vainiolla oli Olli-niminen kaveri, mutta en hae sitäkään.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 26, 2009, 10:13:53
3. Tulee toimeen vasikoiden kanssa - erään kertoman mukaan.

Konttinen

1. Nahkurin orsilla tavataan, jos ette tätä tiedä, voisi tämän liikennepaikan suurmies sanoa. Tosin hänen aikaansa rautatie oli vielä kaukainen unelma.

heitetään huvikseen:

Vaasa



Ei kumpikaan, vaikka 3:n veikkaus liippaa tahattomasti (vai tarkoituksella?) hämmästyttävän läheltä oikeaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 26, 2009, 16:28:56
7. Näytät vatsaasi entiselle pankille.

Seläntaus. (Sts, alussa Se på svenska)

2. Junnun kavereita.

Olli (eräs monista, yrittää pitää)


Seläntaus oikein! Kelpaa näinkin, vaikka tehtävän laatija ajatteli ratkaisun pidemmän kautta.

Pidin tehtävää 7 hankalimpana, ja vihjeen vatsan idea oli se, että se on selän taus, ja edesmennyt pankki Sts on siis yhtä kuin Seläntauksen liikennepaikkalyhenne, minkä Polamo tiesikin.

Tehtävässä 2 olette olleet alusta asti sikäli jäljillä, että Junnu on sanoittajamestari Juha Vainio. Haen yhtä hänen kaveriaan ja yhteistyökumppaniaan, jonka sukunimi on/oli liikennepaikka.

Ylempänä heitetty (Vexi) Salmi oli lähinnä Junnun kollega, mutta ei sillä lailla kuin tämä, jota haen. Voi olla, että Vainiolla oli Olli-niminen kaveri, mutta en hae sitäkään.



Röyh! (... ja vorg täyttyy sinappilanttulaatikkokinkkutuoksulla)

Eli kyllä masu oli mukana sts-ajatuksessa.

Watt on hankala kun jopa Kotkaa, Saloa ja ehkä Virtaskaimaasi hänen ystävinään voi pitää.
Vastaan silti: Markkula

Otetaan tässä välipalassa vielä yksi käsittelemätön mukaan:

11. Ilves, näytä niille ruotsalaisille!

Lovisa

(Burp! -munajuustoa-)

Munajuustosta en osaa sanoa, mutta Loviisa on oikein.

Huomaan ja tunnustan, että olen miettinyt tehtävän 2 todella huonosti. Hyviä ja omalla tavallaan oikeita vastauksia on liikaa. Sopiiko arvon kisailijoille sellainen kompromissi, että Lajus-Topi saa Voltti-oivalluksellaan tästä pisteen, niin jäävät kaikki mahdolliset ja mahdottomat nimispekulaatiot pois?

Meillä olisi täten ratkaisematta arvoitukset 1, 3, 10 ja 12.




Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Joulukuu 26, 2009, 16:59:27
10. Lyly


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 26, 2009, 22:02:34
10. Lyly

Lylyä kyllä lykitään, mutta täällä vaunut.orgissa on yksi toinen juttu, jota varsinkin näiden knoppitehtävien osalta tavataan lykätä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Joulukuu 26, 2009, 22:18:31
Lylyä kyllä lykitään, mutta täällä vaunut.orgissa on yksi toinen juttu, jota varsinkin näiden knoppitehtävien osalta tavataan lykätä.

Ervelä on ainakin yksi näitä "yleisvastauksia" kysymykseen kuin kysymykseen :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 26, 2009, 23:35:01
Lylyä kyllä lykitään, mutta täällä vaunut.orgissa on yksi toinen juttu, jota varsinkin näiden knoppitehtävien osalta tavataan lykätä.

Ervelä on ainakin yksi näitä "yleisvastauksia" kysymykseen kuin kysymykseen :)

Voi olla, mutta ei tällä kertaa eikä tässä kisassa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 27, 2009, 10:49:31
3. Tulee toimeen vasikoiden kanssa - erään kertoman mukaan.

Konttinen

1. Nahkurin orsilla tavataan, jos ette tätä tiedä, voisi tämän liikennepaikan suurmies sanoa. Tosin hänen aikaansa rautatie oli vielä kaukainen unelma.

heitetään huvikseen:

Vaasa



Ei kumpikaan, vaikka 3:n veikkaus liippaa tahattomasti (vai tarkoituksella?) hämmästyttävän läheltä oikeaa.

3. Olkoon sitten Pollari (jossa Konttinen jää siksi erääksi, en minä osannut päättää kumpi)

Olkoon niin, ja näinhän se on!

Kappaleessa Jerry Cotton lauletaan mm.: "...näin vasikoiden kanssa tulee toimeen pollari...". Mauri "Moog" Konttinen on tehnyt kappaleen käännössanat ja laulaa siinä, joten siitä tuo läheltä liippaaminen.

Se oli Polamon 7. piste, mikä vie hänet tavoittamattomaan johtoasemaan ja voittoon. Kilpaillaan silti kisa loppuun, ja koettakaahan vielä selvittää rivit 1, 10 ja 12.

Koska kisa on siis ratkennut, helpotan jäljelläolevien rivien pohdintaa.

Tehtävässä 1 haetaan (liikenne)paikkakunnalla syntynyttä suurmiestä - muutenkin kuin kokonsa puolesta. Hän on julkisuudessa örähdellyt monenlaista, mm. nahkurin orsilla tapaamisesta.

Kymppiin (10) löytyy vastaus aiemmista knoppitehtävistä. Johan ... lykkäsi.

12 on näistä kolmesta ilmeisesti hankalin. Salkkareista saadaan nimi X, rallimaailmasta paikkakunta Y ja näistä tulee liikennepaikka Z.

Y on lisäksi yhtä kuin Z. Paikkakuntaan Y ja sen tunnettuun henkilöön liittyy numero 21 tietyllä tapaa. Liikennepaikan lyhenne on sama kuin yhden 1990-luvun Veikkausliigan mestarin lyhenne.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Joulukuu 27, 2009, 11:25:18
Kymppiin (10) löytyy vastaus aiemmista knoppitehtävistä. Johan ... lykkäsi.

http://vaunut.org/kuvat/?m=1&paik=myrkky (http://vaunut.org/kuvat/?m=1&paik=myrkky)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 27, 2009, 11:51:14
Kymppiin (10) löytyy vastaus aiemmista knoppitehtävistä. Johan ... lykkäsi.

http://vaunut.org/kuvat/?m=1&paik=myrkky (http://vaunut.org/kuvat/?m=1&paik=myrkky)

Joo, sehän se. Myrkkyä täällä joskus lykitään.

1 ja 12 jäljellä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Joulukuu 27, 2009, 12:47:42
1. Turtola (Paavo Lipponen syntynyt siellä ennen radan tuloa)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 27, 2009, 15:40:52
1. Turtola (Paavo Lipponen syntynyt siellä ennen radan tuloa)

Lipposen Turtola oikein.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 27, 2009, 15:45:05
Kymppiin (10) löytyy vastaus aiemmista knoppitehtävistä. Johan ... lykkäsi.

http://vaunut.org/kuvat/?m=1&paik=myrkky (http://vaunut.org/kuvat/?m=1&paik=myrkky)

Joo, sehän se. Myrkkyä täällä joskus lykitään.

1 ja 12 jäljellä.

12.  TPV vs.  HJK. Kumpi voittaa? Toinen kuuluu luovutus-puolelle.

No, sanohan nyt vastaus, kun olet niin hyvillä jäljillä. 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Joulukuu 27, 2009, 17:21:06
Onko Pollari-nimistä liikennepaikkaa, tai onko ollut?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 27, 2009, 17:55:44
Onko Pollari-nimistä liikennepaikkaa, tai onko ollut?

Niin, mitä kaikkia liikennepaikoiksi lasketaankin. Pollari oli v. 1952 hetken aikaa tilapäinen puhelinvartiopaikka, ja kai soravaihdettakin jonkinlaisena liikennepaikkana voinee pitää.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Joulukuu 28, 2009, 13:53:46
Kymppiin (10) löytyy vastaus aiemmista knoppitehtävistä. Johan ... lykkäsi.

http://vaunut.org/kuvat/?m=1&paik=myrkky (http://vaunut.org/kuvat/?m=1&paik=myrkky)

Joo, sehän se. Myrkkyä täällä joskus lykitään.

1 ja 12 jäljellä.

12.  TPV vs.  HJK. Kumpi voittaa? Toinen kuuluu luovutus-puolelle.

No, sanohan nyt vastaus, kun olet niin hyvillä jäljillä. 


Pelasin aikaa, sillä seuraava knopisto ei ole vielä valmis.

   12.  Tuupovaara.   




Jep. Tuupovaarahan se. Ari Vatanen (puhelinnumero 21), Salkkareiden Ismo Laitela (Esko KOVERO), Tampereen Pallo-Veikot jne...

Kisa on päättynyt, ja sarjataulukko näyttää tältä:

8 - Polamo
3 - Lajunen
1 - Pölhö, Sirkiä, Viitamäki.

Jos jotakuta jäi vaivaamaan tehtävä 2, hain siinä Reijo TANIa, mutta Lajusen Voltti-vastaus oli moninverroin parempi, yksiselitteisempi ja muutenkin ovelammin haettu.

Kiitos osallistujille. Siirrän kysymysvuoron voittajalle.





Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Joulukuu 28, 2009, 18:15:41
Apuapupähkinäanagrammarit.

Esimerkkitehtävät:       Vastaus (aina yksi sana)

hitto joel                   johtoteli  (taso 1 p.)
nerokas ekg pesä       epäkeskorengas (taso 3 p.)

Tehtävät:

1. hurri yövety    (1 p.)      
2. lelut tarvii  (1 p.)            
3. sun tilit   ( 1 p.)            
4. kunnosta kurjat työläinen  (4 p.)        
5. juri korisee   (3 p.)         
6. kepeän kokosta (2 p.)               
7. kuormita laukat   (2 p.)      
8. ukon kuntoillessa iittiin  (3 p.)      
9. eljas pop touhu (2 p.)         
10. reitin löysit   (2 p.)
11. kotiteam arvaa tuo (3 p.)
12. topin palkaksi (2 p.)
13. kopin lankaa tavu (1 p.)

Peli päättyy ratkaisujen julkaisuun kun johtavan etumatka on saavuttamaton tai kun yrityksiä ei ole tullut 96 tuntiin. Jatkoaikaa saa toki pyytäen.
1:höyryveturi


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 28, 2009, 18:37:59
            
3. sun tilit   ( 1 p.)            
6. kepeän kokosta (2 p.)   

3. Tulistin.
6. Epäkeskotanko.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Joulukuu 28, 2009, 18:40:18
2. veturitalli


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 28, 2009, 18:54:45
   
5. juri korisee   (3 p.)         

5. Kierrejousi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Tammikuu 01, 2010, 18:51:19
Hädän hetkellä on pakko punnertaa... Kohtaan 11. hatusta nostettu arpa arpoi sanat: "tuotava kameroita" tai vaikkapa "raukea aivottomat"! Jos ei muuta niin ainakin "kovettumaa irtoaa" ...  Ja 9 kohta on sitten happo suojeltu, eikös olekkin?  Riittääkö tämä pelastamaan knopin jatkumon??   :-\


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Tammikuu 01, 2010, 19:07:29

Hienoa! Numerolla 13 hankinkin sitten Nauvon lapikkaat! (Mainio tuo laittamasi linkki - vaihtoehdoissa löytyy!)   ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Tammikuu 01, 2010, 21:52:53
8. ukon kuntoillessa iittiin  (3 p.) luistinliikuntakoneisto?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Tammikuu 02, 2010, 16:24:55
7.  kuormita laukat = kuularakomitta?
10. reitin löysit  = ryösteliitin?
 (Varoituksen sana on paikallaan: Tämä knoppi aiheuttaa riippuvuutta ja tähän jää koukkuun!)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Tammikuu 02, 2010, 18:56:04
7.  kuormita laukat = kuularakomitta?
10. reitin löysit  = ryösteliitin?
 (Varoituksen sana on paikallaan: Tämä knoppi aiheuttaa riippuvuutta ja tähän jää koukkuun!)


itkeä vähyys (shuffle-shuffle --> ei hyväksytä)

7.  Liittyy todella siihen että happo on suojassa, nykyään tästä on vakiintuneessa käytössä lyhyempi termi joka on vanhahtavan vastineensa alkuosa.

10. Ehdotettua helpompi höyrytermi

6 ja 9 ovat myös höyrypuolelta
12 ja 13 Jt-termejä (1952)

Anagrammit ovat uhmavolttia!

No voi vankan takapuoli! Ei auta kuin jatkaa, Pauno Valtakanki onneksi avustaa!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Tammikuu 02, 2010, 19:04:58
12. topin palkaksi = palkki  opastin


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Tammikuu 02, 2010, 19:40:45
7. kuormita laukat = akkumulaattori ???

(nyt alkaa jo savu nousta korvista)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Tammikuu 02, 2010, 20:55:29
7. kuormita laukat = akkumulaattori ???

(nyt alkaa jo savu nousta korvista)

jeps, oikein


Vanhan kunnon lyijyakun sisällä on suojassa rikkihappo (ai pH, Pirkko), etenkin varattuna


Kaikkea sitä... akkumulaattori! Tuo kuularakomitta ois ollut paljon nykyaikaisempi kapistus  :P


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Tammikuu 02, 2010, 23:26:28
13. kopin lankaa tavu = luvan antopaikka


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Tammikuu 03, 2010, 02:03:39
"Tiimi" oli oikeassa, tässähän menee sa****a koko yö, aski norttia, pullo .... jotakin, eikä tuu mitään - Mikalta pientä (suurta) vinkkiä kaivattaisiin. Tietoniekat voisivat myös yrittää ratkaista tehtävää, jotta tästäkin unettomuutta aiheuttavasta ongelmasta päästäisiin eroon.


Otsikko: Vs: eiköhän näillä tästä päästä...
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Tammikuu 03, 2010, 09:45:32
4. kunnosta kurjat työläinen  (4 p.)   

vaikeaksi tarkoitettu yhteydenpitojengi, neliosainen yhdysana


9. eljas pop touhu (2 p.)   

puukko sen loppuosan sukulaiseen sopinee, Ivalon kirjasta löysin

10. reitin löysit   (2 p.)

höyryveturin osa jos i on nykyisin y, -herran päässä

11. kotiteam arvaa tuo (3 p.)

jottei proput loppuisi
 




11. automaattivaroke

10. sylinteri, mutta ö, i ja t jäävät yli. Mikähän sitten? Työsylinteri, jos i:stä tulee y



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Tammikuu 03, 2010, 11:53:03
"Tiimi" oli oikeassa, tässähän menee sa****a koko yö, aski norttia, pullo .... jotakin, eikä tuu mitään - Mikalta pientä (suurta) vinkkiä kaivattaisiin. Tietoniekat voisivat myös yrittää ratkaista tehtävää, jotta tästäkin unettomuutta aiheuttavasta ongelmasta päästäisiin eroon.

Sinä sentään valvot, mutta meikäläinen jo uneksiikin ratkaisuista. Riippuvuutta aiheuttava knoppi! (Tietääkö THL asiasta ja jos tietää, niin miten se aikoo asiaan puuttua?   ;D)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Tammikuu 03, 2010, 23:11:22
9: apulehtopujos :D

4: Nosturijunakäyttölekan

tai: 9:

Puupaljestoho



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Tammikuu 03, 2010, 23:36:52
4. kunnosta kurjat työläinen  (4 p.)

Nyt ekaa kertaa Arrakiin turvauduin, mutta silti ei irronnut mitään järkevää...

Ainoastaan mukayhdyssana "läntinenkorjaustyökunta".

Sanoista muodostuu myös "suurjännite", mutta jäljelle jäävistä kirjaimista ei saa edellistäkään järkevämpää ulos.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Tammikuu 03, 2010, 23:53:35
nelonen on lennätinkorjaustyökunta


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Tammikuu 03, 2010, 23:57:04
4. Juuri kun sain itsekin kirjaimet oikeaan järjestykseen...

9. Tämä ei tunnu onnistuvan millään, luovutan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Tammikuu 04, 2010, 00:25:47
Ohjaustuppelo :D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Tammikuu 04, 2010, 00:28:44
Kiitos Perttu. Mä jo aattelin, että vanhaa miestä kehtaavat kiusata ja taas menee koko yö kirjainten pyörittelyssä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Tammikuu 04, 2010, 00:30:25
En oo kyseistä Ivalon kirjaa koskaan lukenut mutta tuommoisen siitä sai muodostettua kun sai ekan kirjaimen vinkiksi..


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Tammikuu 04, 2010, 01:06:45
Jormalle toki sopii Pertun valinta seuraavaksi kyselijäksi, todella komea loppukiri - vanhus väsähti kalkkiviivoilla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Tammikuu 04, 2010, 12:14:21
Ilman muuta Pertulle vuoro. En mä omia alkuvaiheen vastauksia kovin korkealle itse edes arvosta, ne kun perustui lähinnä nopeuteen.

(Voihan läntinen lennätin, miten sitä tuli sanasokeaksi nelostehtävän aivan kalkkiviivoilla...) :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Tammikuu 04, 2010, 12:48:24
Knopitellaanpas sitten vaikka tälläaisilla kysymyksillä:

1. Outokummussa oli aikanaan useampikin kaivos. Maanalainen rataverkko oli melkoinen, mutta koska maanalainen junaliikenne Outokummun kaivoksilla loppui?


2. Outokummulla oli käytössään oma leveäraiteinen Dieselveturi. Mutta minkä tyyppinen?



3,  Kuinka lujaa kaivosjunilla ajettiin maan alla.

Tiistaihin asti olen koneella, mutta en jälkeen reissussa joten vastausaikaa lie runsaasti :)



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pirkko Alanen - Tammikuu 04, 2010, 19:11:12
2. Outokummulla oli käytössään oma leveäraiteinen Dieselveturi. Mutta minkä tyyppinen?

Olisiko Move 412?    :-\


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Tammikuu 04, 2010, 19:32:11
Move 412 oli kapearaiteisen rautatien kätössä maan alla :) Eli ei ollut Move412.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Tammikuu 04, 2010, 20:28:00
Resiinassa 21 10.06.1973 Outokumpu Oy:llä on veturit Move51/h Outokummussa ja Move5 Porissa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Tammikuu 04, 2010, 22:24:10
Oikea vastaus yhteen kysymykseen, vielä on pari pähkinää purtavaksi :)

Pekalla tällä hetkellä 1 piste :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Tammikuu 05, 2010, 00:39:42
Heitetään reissulätsästä nyhtäistynä kolmoskysymykseen: "niin paljon kun uskalsi"? Eikun, sanotaan sittenkin 5 km/h.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 05, 2010, 13:27:33
Knopitellaanpas sitten vaikka tälläaisilla kysymyksillä:

1. Outokummussa oli aikanaan useampikin kaivos. Maanalainen rataverkko oli melkoinen, mutta koska maanalainen junaliikenne Outokummun kaivoksilla loppui?

3,  Kuinka lujaa kaivosjunilla ajettiin maan alla.


1. Arvaus 1986

3. Arvaus 15 km/h


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Tammikuu 05, 2010, 19:38:32
Tepolla molemmat oikein :) Eli sullehan se taas taitaa knopitteluvuoro tulla


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 08, 2010, 12:54:45
Johan te taas myrkyn lykkäsittette, mutta yritetäänpä jälleen....
Mistä alkaen on rantaradan sähköistys ulottunut virallisesti ohi Kirkkonummen, ja mihin asti se silloin ulottui?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Tammikuu 08, 2010, 12:58:17
Kirkkonummi - Karjaa 1993


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 08, 2010, 14:19:10
Hyvä arvaus, muttei nappiin...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Aki Karvonen - Tammikuu 08, 2010, 14:33:30
Kirkkonummi-Karjaa 1992


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 08, 2010, 14:48:12
Ei, vieläkään. Knoppitietoa, johon vastaus löytyy useammastakin lähteestä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Tammikuu 08, 2010, 16:23:58
Onko tämä kompa? Jos katsotaan lännestä päin, Kirkkonummen ohi päästiin sähköllä Helsinkiin 26.01.1969. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Tammikuu 08, 2010, 16:47:16
Tarkennan vielä: Kkn:n länsipäässä sähköistys jatkui ehkä 300-400m, että Samit voivat vaihtaa raidetta sitä kautta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Keski-Säntti - Tammikuu 08, 2010, 22:54:29
Kirkkonummi-Jeppas taisi kuulua sähköistettyihin rataosiin vuoden 1992 alusta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 11, 2010, 08:27:36
Jaahas. Valtteri on lukenut JTT:n vanhoja korjauslehtiä huolella. No onhan tieto mainittu myös Nummelinin Markun Rantaratakirjassakin. Sähköistystä jatkettiin kohti Karjaata ja ensimmäinen virallisesti sähköistettyihin ratoihin päätynyt osuus oli tosiaankin  Kirkkonummi - Jeppas. (Sitä ennen sähköistys päättyi ennen Kirkkonummen läntistä tulo-opastinta.) Valtterille siis seuraava vuoro.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 28, 2010, 16:19:25
Jaahas. Valtteri on lukenut JTT:n vanhoja korjauslehtiä huolella. No onhan tieto mainittu myös Nummelinin Markun Rantaratakirjassakin. Sähköistystä jatkettiin kohti Karjaata ja ensimmäinen virallisesti sähköistettyihin ratoihin päätynyt osuus oli tosiaankin  Kirkkonummi - Jeppas. (Sitä ennen sähköistys päättyi ennen Kirkkonummen läntistä tulo-opastinta.) Valtterille siis seuraava vuoro.

Ja koska Valtteri ei ole saanut vieläkään knoppiketjuun jatkoa, niin yrittäköön sitten Aki Karvonen (oikealla vuodella sentään oltiin) Olen yrittänyt hoputtaa Valtteria sähköpostilla, mutta tuloksetta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Aki Karvonen - Tammikuu 29, 2010, 14:03:50
Lyhyin tunneli rataosalla Jyväskylä-Orivesi????


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Tammikuu 29, 2010, 14:28:24
Lyhyin tunneli rataosalla Jyväskylä-Orivesi????

Sahinmäki, 154 m.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Aki Karvonen - Tammikuu 29, 2010, 14:37:50
Oikein! Se olikin helppo Sampon vuoro.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Tammikuu 29, 2010, 18:44:40
Keljonkangas?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Tammikuu 30, 2010, 09:03:52
Ensin muutama helpohko, yleisen tason rautatietietämystä edellyttävä kysymys:

1. Milloin VR:n henkilökunnan määrä on ollut suurimmillaan ja kuinka paljon? (2 p.)

2. Milloin tasoristeysten määrä on ollut suurimmillaan Suomessa ja kuinka paljon niitä on tuolloin ollut? (2 p.)

3. Minä vuonna henkilöliikenteen liikennepaikkojen määrä on ollut Suomessa suurimmillaan ja kuinka paljon niitä on tuolloin ollut? (2 p.)

Sitten pari vaikeampaa:

4. Missä sijaitsee Suomen valtion hallinnoiman rataverkon korkein piste ja kuinka monta metriä se on merenpinnan yläpuolella? (3 p.)

5. Sama kysymys kohdistettuna henkilöliikennöityyn rataverkkoon. (3 p.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Tammikuu 30, 2010, 17:29:07
4. Salmivaara-Salla, Paikanselkä 250mpy.
5. Myllymäki 178mpy.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Tammikuu 30, 2010, 18:48:00
3. Minä vuonna henkilöliikenteen liikennepaikkojen määrä on ollut Suomessa suurimmillaan ja kuinka paljon niitä on tuolloin ollut? (2 p.)

1.5.-30.5.1964, 1500 kpl.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Tammikuu 31, 2010, 18:16:23
Pekalta ja Jormalta on tullut hyviä vastauksia. Neloskysymyksen tarkka luku on lähteeni mukaan 249,82 m ja kyseinen piste sijaitsee ratakilometrillä 1117,120. Vitoskysymyksen vastauksen osalta ei lisättävää. Kolmoskysymykseen lähteeni mukainen vastaus on 1501 kpl, mutta ajankohdaksi mainitaan vain vuosi 1964 ilman tarkempaa aikamäärittelyä.

Pekalla 6 pistettä, Jormalla 2. Seuraava puheenvuoron saaja on käytännössä selvä, mutta ennen puheenjohtajuuden luovutusta odotan vielä vastauksia ykkös- ja kakkoskysymyksiin. Henkilökunnan ja tasoristeysten maksimimääriksi hyväksyn tarkemman tiedon puutteessa vastauksen tuhannen yksikön tarkkuudella. Ajankohdiksi riittää vuosikymmen kumpaankin kohtaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Tammikuu 31, 2010, 20:18:49
1. VR:llä oli työväkeä 22000 1960-luvulla
2. Tasoristeyksiä oli 1958 7500, mutta taisivat jo tuolloin olla vähenemään päin.
4. (Kukahan sitä Mäkilamminvaaraa hallinnoi, vaikk ei olekaan liikenteessä?)
5. Kuusivaara on +215 m, ja nousee vielä muutaman metrin Hanhikosken suuntaan. 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Tammikuu 31, 2010, 20:32:26
Kuusivaara taidettiin lakkauttaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Tammikuu 31, 2010, 20:42:16
Kuusivaara taidettiin lakkauttaa.
Niin on lakkautettu, mutta ymmärsin kysyjän tarkoittavan korkeimpia paikkoja yleensä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Helmikuu 02, 2010, 16:45:44
No, se on tulkintakysymys, ollaanko liikennepaikalla vai linjalla.

Ykköskohtaan: vuodelta 1949 löytyy 39588 henkeä, siinä on vakinaiset, ylimääräiset, tilapäiset ja työsopimussuhteessa olevat.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Helmikuu 02, 2010, 18:46:19
Kakkoseen: V.1980 oli 7915 tasoristeystä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Helmikuu 02, 2010, 19:22:41
VR:n vuosikertomuksessa vuodelta 2002 on esitetty pylväsdiagrammi henkilöstön määrän kehityksestä 1890-2002. Suurin pylväs osoittaa maksimimääräksi n. 38 000 1950-luvulla ennen sähköistyksen alkamista ja kaluston huomattavaa teknistä kehitystä. Henkilökunnan määritelmää ei tarkemmin yksilöidä. Hyväksyn kuitenkin Pekan vastauksen lähimpänä hakemaani.

RHK:n ympäristöraportti vuodelta 2001 esittää puolestaan tasoristeysten määrän kehityksen graafisesti 1960-2001. Siitä voi sanoa, että ylikäytävien maksimäärä on pysytellyt lähes vakiona vuosina 1965-75 on ollut hiuksenhienosti alle 8 000, minkä jälkeen on tapahtunut lähes lineaarista laskua vuoteen 1995, jonka jälkeen lasku on ollut loivempaa. Graafin perusteella v. 1980 on ollut 7 000 tasoristeystä, joten tähän kysymykseen ei tullut hyväksyttäviä vastauksia.

Pekan vuoro jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Helmikuu 02, 2010, 19:53:01
Reitti Helsinki-Haapamäki-Oulu. Paikat, missä veturin voi kääntää. Kääntöpöydät, kolmioraiteet, silmukkaraiteet. Kautta aikojen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Helmikuu 02, 2010, 21:36:22
Reitti Helsinki-Haapamäki-Oulu. Paikat, missä veturin voi kääntää. Kääntöpöydät, kolmioraiteet, silmukkaraiteet. Kautta aikojen.

Jestas mikä kysymys, mutta aloitetaan listaa:

Helsinki, Pasila, Kerava, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala, Tampere, Orivesi, Vilppula, Haapamäki, Myllymäki, Alavus, Seinäjoki, Kokkola, Kannus, Ylivieska, Oulainen, Lappi/Tuomioja, Oulu.

Jäiköhän jokin yksittäinen kolmio mainitsematta Suomenselältä...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Helmikuu 03, 2010, 08:40:28
Aikataulukirjan A-osassa oli 1960-luvulla merkittynä Alavus - Niinimaa kolmioraide, eli Alavuden sorakuopan kolmioraide.  Erotttuu vielä maastosta.
Ja oihän kysymyksessä ilmeisestikään rajoitettu leveäraiteisiin, niin tarjotaanpa sitten arvauksena vielä Eskolaa, Eli Metsähallituksen Eskolan metsärataa.
Ja lisäksi vielä sitä Imatran Voima Oyn vaununkääntölavaa http://vaunut.org/kuva/59334 Vanajalla


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Helmikuu 03, 2010, 19:02:05
Siinäpä niitä tulikin. Tiettävästi myös Vilppulassa oli kapearaiteinen kolmioraide.
Oulaisten kääntömahdollisuudesta ei tietoa, mutta luultavasti on ollut, jos veturitalli on rakennettu aikaisemmin kuin Ylivieskaan.
Radan varrella-kirjassa on kartta, missä Viialan vaneritehtaalla on silmukkaraide.
Kirjassa on mielenkiintoisia karttoja, mm. Helsingin aseman kolmioraide ja pistoraide Rautatientorille. Ja mitä outoja ratoja on Pietarsaaren Alholmassa?

Jorma jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Helmikuu 03, 2010, 21:26:46
[Vilppulassa oli tosiaankin 600 mm:n Mäntän-Wilppulan Rautatiellä kolmioraide veturin ympäriajoa varten. Mäntässä veturi käännettiin tallin kääntöpöydällä ja junat voitiin ajaa aina piippu edellä.]

Sitten: Knoppikysymykseni eivät tällä ainutkertaisella kertaa menekään historiaan - vaan ehkä meille vielä hieman tuntemattomampaan suuntaan eli tähän päivään!

Kuten kaikki tietävät, Suomessa on olemassa aivan uusi sähköjunatyyppi Sm6. Kerro...

1) Sm6-junan akselijärjestys, vaunusta nro 1 alkaen. (Mallina käyköön vaikka Sm1:n kaava: Bo'Bo'+2'2')

2) Sm6-junan vaunujen omat vaunukohtaiset sarjatunnukset vaunusta nro 1 alkaen.

3) Missä vaunuissa on 3kV:n ja missä 25kV:n virroittimet.

Jokainen kohta on pisteen arvoinen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 03, 2010, 23:04:14
1) Sm6-junan akselijärjestys, vaunusta nro 1 alkaen. (Mallina käyköön vaikka Sm1:n kaava: Bo'Bo'+2'2')

Kokeillaan tähän heittää enemmän tai vähemmän valistunut arvaus:

1A'A1'+1A'A1'+2'2'+2'2'+2'2'+1A'A1'+1A'A1'

Arvaukseni perustuu sille, että Sm6 olisi hyvinkin lähisukulainen Sm3:een verrattuna. Vetäviä akseleita tosin tässä olisi vähän turhan vähän, joten toivottavasti vastaus ei ole oikein. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Helmikuu 03, 2010, 23:20:48
Kokeillaan tähän heittää enemmän tai vähemmän valistunut arvaus:
1A'A1'+1A'A1'+2'2'+2'2'+2'2'+1A'A1'+1A'A1'

Ensimmäinen piste menee Topille oikeasta vastauksesta!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Helmikuu 04, 2010, 01:17:04
Tarvitseeko erillisiä virroittimia??? Eikös muuallakin selvitä yhdellä virroittimella jopa kolmellakiin erilaisella syöttöjärjestelmällä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Helmikuu 04, 2010, 02:06:15
Ongelmaksi voi joidenkin maiden välillä muodostua virroittimen leveys, joka on välillä eri maissa erilainen. Liian kapeasta lipsahtaa lanka ohi, liian leveä ei välttämättä mahdu ATUun.

En tiedä, onko tämä ero Venäjällä relevantti. Sveitsiin suuntautuvassa liikenteessä on. Vaikka kulunvalvonta ja sähköjärjestelmä ovat siellä samat kuin Itävallassa tai Saksassa, pitää virroitinta vaihtaa rajalla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 04, 2010, 02:30:57
3) Missä vaunuissa on 3kV:n ja missä 25kV:n virroittimet.

Jatketaan arvailua.

Koska 1-kohdan perusteella ajomoottorit ovat vaunuissa 1, 2, 6 ja 7, niin painonjakautumisen takia niissä tuskin on ainakaan raskaita 25 kV:n muuntajia. Ne ovat siten virroittimien kavereina vaunuissa 3 ja 5. Mutta sitten ne 3 kV:n kikkareet... Sm3 on ainakin rakennettu siten, että puolikkaat toimivat itsenäisesti, kaikki on kahdennettu. Tässä valossa olisi erikoista, jos keskimmäisessä vaunussa olisi jotain... joten veikataan, että 3 kV:n kevyehköt kikkareet mahtuvat samaan vaunuun moottoreiden kanssa, löytäen paikkansa vaunuista 2 ja 6.

Vastaus: 3 kV:n virroittimet on vaunuissa 2 ja 6, 25 kV:n virroittimet vaunuissa 3 ja 5.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Helmikuu 04, 2010, 07:10:02
Vastaus: 3 kV:n virroittimet on vaunuissa 2 ja 6, 25 kV:n virroittimet vaunuissa 3 ja 5.

Vaunun 3 kohdalta meni oikein. Siinä on Suomi-virroitin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Helmikuu 04, 2010, 23:44:47

2) Sm6-junan vaunujen omat vaunukohtaiset sarjatunnukset vaunusta nro 1 alkaen.

3) Missä vaunuissa on 3kV:n ja missä 25kV:n virroittimet.


Vihjeenä sarjatunnuksiin, että mikään ei ole niinkuin Sm3:ssa (IM1, CM, TTC, TT, CM tai IM2, jos nyt tuli ne oikein). Moottorivaunut alkavat kirjaimella M ja liitevaunut trailer-kirjaimella T. Sitten on kirjaimia C (cab), B, H, P, S ja toinenkin T-lisäkirjain, jotka kuvaavat tietenkin jotain. Ehkä baaria, personal'ia yms. Numeroita 1-2 on myös olemassa.

Virroittimet on kahdennettu kummallekin jännitteelle. Vaunu nro 3 on jo ratkaistu. Jäljellä on siis kolme virroitinta ja kuusi vaunua. Joista esitettiin vaunuihin nro 2, 5 ja 6 virroittimia, jotka todettiin olevan joko väärin tai ei ole sitten ollenkaan...

Kyllä tästä vielä juna saadaan kasaan! Vastauksia vaan knoppaillen esiin.
Katsotaan oikeat vastaukset vuorokauden kuluttua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 05, 2010, 19:04:55
Sm3:ssa (IM1, CM, TTC, TT, CM tai IM2, jos nyt tuli ne oikein).

Toisen CM:n tilalla on CMH, en muista kumman.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Helmikuu 05, 2010, 23:58:38
1) Sm6-junan akselijärjestys, vaunusta nro 1 alkaen.
2) Sm6-junan vaunujen omat vaunukohtaiset sarjatunnukset vaunusta nro 1 alkaen.
3) Missä vaunuissa on 3kV:n ja missä 25kV:n virroittimet.

1)
(1A)'(A1)'+(1A)'(A1)'+2'2'+2'2'+2'2'+(1A)'(A1)'+(1A)'(A1)'

2)
MC1, MH2, TPB, TTPS2, TTP2, MP2, MC2
(ensimmäinen vaunu on 1. lk, kolmannessa vaunussa mm. kahvila ja konduktöörikoppi, neljännessä mm. tullin ja rajavartioston kopit)

3)
25 kV:n virroittimet ovat vaunuissa 3 ja 6
3 kV:n virroittimet ovat vaunuissa 4 ja 5

Topi antoi oikeita vastauksia kolmesta mahdollisesta yksiplus ja myös ainoana, eli vuoro on nyt Topilla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 11, 2010, 01:51:06
Ok, jämäpisteillä voittoon. :) Jatketaan moniosaisten kalustokysymysten sarjaa, tällä kertaa Dv12:n voimansiirrosta.

1)
Ratistahan (tai joystickistä) tunnetusti löytyy pykälät nollasta viiteentoista, ja niiden perään vielä asjallinen B (joystick-vehkeessä "16"). Pykälillä 3-16(B) kuljettaja säätää moottorin ruiskutuksen määrää, mutta mitä ihmettä säätyy pykälillä 0, 1 ja 2? Lisäpistepuolikas, jos tietää kuka silloin ruiskutusta säätää.

2)
Pykälillä 3-16(B) ratti tai joystick lähettää ohjaussähköä. Tämä sähköinen ohjaus muutetaan seuraavaksi ei-sähköiseen muotoon, mihin? Lisäpistepuolikas, jos osaa kertoa ohjauksessa käytettävien "bittien" määrän.

3)
MGO:n perässä olevassa vaihteistossa on 3 vaihdetta. Autojen automaattilaatikoista poiketen siinä ei ole yksittäistä momentinmuunninta, jonka perässä on vaihtuvat välitykset... vaan siinä on kaksi erillistä momentinmuunninta eri välityksillä sekä kolmosvaihteena suora nestekytkin. Vaihtaminen tapahtuu siten, että edellisen vaihteen muunnin (tai nestekytkin) tyhjennetään öljystä, ja seuraavan vaihteen vastaava täytetään. Vaihteisto on täysin automaattinen. Kysymys: Mitkä kaksi "suuretta" vaikuttavat siihen, milloin vaihteisto vaihtaa pykälää? Lisäpistepuolikkaan saa, jos tietää missä lämpötilassa hirmuisen öljynvatkaamisen seurauksena vaihteiston ylilämpötermostaatti reagoi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Helmikuu 14, 2010, 19:21:41
Lajusen kysymys ei oikein ota tulta. Johtuuko siitä, että vastauksen tietävät vain vekit, joita tälläkin foorumilla on, mutta he eivät viitsi vastata peläten voittavansa ja joutuvansa keksimään ja tuomaroimaan seuraavan tehtävän.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 14, 2010, 19:33:51
Lajusen kysymys ei oikein ota tulta.

Kysymyssarjan yritin muodostaa siten, että varsinaisiin kysymyksiin olisi helpohko saada kehitettyä valistuneita arvauksia. Lisäpisteet sitten melkein pitää tietää, tosin niihinkin toki voi arvailuja heittää. Tarkoitus olikin, että arvailuja alkaa satelemaan, ja sitten niiden avulla lähdetään tarvittaessa heittämään helpottavia vihjeitä. Noh, arvailuja ei ole sadellut. :)

Dv12 kun näyttää tällä sivustolla - ainakin pysyväisarkiston puolella - nauttivan laajaa suosiota, joten päättelin, että myös tekniset detaljit olisivat porukkaa niin paljon kiinnostaneet, että niihin olisi joku jopa perehtynyt :)

Siis: arvauksia peliin, ohjaillaan siitä sitten oikeiden vastausten suuntaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Helmikuu 14, 2010, 21:03:24
3) Lisäpisteen puolikkaaseen yritän vastailla. Varoitusvalo syttyi ja summeri alkoi huutelemaan tuossa 110-asteen paikkeilla. Tuollahan sai "kuulemma" talvella veturin nopeasti lämpimäksi - suoratoimijarrulla veturi paikallaan ja seitsemän porrasta ratista päälle, johan alkoi vaihteiston lämpömittarin viisari kohoamaan ja pian myös vedenlämmötkin nousivat. Ennen kun vielä oli tuo alkuperäinen "K1"-kaappi (?), jossa oli paljon noita automaattitötsiä, sai jarrusylinterin paineen nousemaan eräällä keinolla huomattavasti suuremmaksikin... (saattoi pysyä paikallaan 10-12 portaallakin), mutta näinhän EI missään nimessä saanut EIKÄ saa tehdä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Helmikuu 14, 2010, 21:07:32
Kokeillaan sitten 'loogisia' arvauksia, joskin ykkös-kohdan jätän väliin...
2) Ilma

3) Öljyn paine lienee aika merkittävä tekijä...mikä lie sitten toinen...  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka-Pekka Manninen - Helmikuu 15, 2010, 12:44:38
1) Arvaan että toimintaan kytkettyjen turboahtimien lukumäärä säätyy. Lisäpistepuolikkaaseen arvaan että kierroslukuregulaattori.

2) Veikkaan (myös) jotta ilmanpaineeksi pneumaattiseen järjestelmään. 14 arvolle (16 miinus 3, plus yksi koska nolla on myös arvo) tarvitaan neljä bittiä, mutta säätöjärjestelmissä saatetaan käyttää myös demultipleksattua logiikkaa, jolloin liikenteessä olisi neljätoista bittiä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 15, 2010, 13:49:56
3) Lisäpisteen puolikkaaseen yritän vastailla. Varoitusvalo syttyi ja summeri alkoi huutelemaan tuossa 110-asteen paikkeilla.

Juuri näin. Jorma Toivoselle ½ pistettä.

2) Ilma

3) Öljyn paine lienee aika merkittävä tekijä...mikä lie sitten toinen...  ;D

Kakkoskysymys oikein. Ratin tai joystickin lähettämät ohjaussähköt ohjaavat elektropneumaattisia venttiilejä (ep-venttiilejä), jotka päästävät ilmaa mokkulaan, jossa monta eri iskunpituista mäntää on yhdistetty yhteiseen karaan. Useamman ep-venttiilin vaikutus summautuu, ja näin muodostetaan kaikki tehoportaat (3-16). Puolen pisteen lisäkysymyksessä kysytään näiden ep-venttiilien määrää, eli tavallaan säädön "bittien" määrää.

Kolmoskysymyksessä haetaan siis kahta vaihteistolle annettavaa veturista saatavaa mitattavaa suuretta, joiden perusteella vaihteen vaihtohetki määräytyy. Öljyn paineella hoidetaan kyllä vaihteiston sisäisiä ohjauksia, joten kyllä silläkin on osansa.

Markku Blomgrenille kakkoskysymyksestä 1 piste.


1) Arvaan että toimintaan kytkettyjen turboahtimien lukumäärä säätyy. Lisäpistepuolikkaaseen arvaan että kierroslukuregulaattori.

2) Veikkaan (myös) jotta ilmanpaineeksi pneumaattiseen järjestelmään. 14 arvolle (16 miinus 3, plus yksi koska nolla on myös arvo) tarvitaan neljä bittiä, mutta säätöjärjestelmissä saatetaan käyttää myös demultipleksattua logiikkaa, jolloin liikenteessä olisi neljätoista bittiä.

Ykköskysymys ei osunut oikeaan. Ymmärtääkseni turbot pyörivät perinteisesti pelkästään pakokaasuvirtausten ohjaamana. Ykköskysymyksen lisäkysymys sen sijaan on oikein, portailla 0-2 kierroslukua tosiaan säätää maksimi/minimi-kierroslukusäätäjä, joka pitää moottorin kierrokset tyhjäkäynnillä (700 kierr./min) kuormasta riippumatta. ("Maksimi"-toiminto nimensä mukaisesti estää kierrosluvun nousemasta yli tietyn arvon.)

Kakkoskohdan ilmanpaine siis oikein, mutta Markku ehti ensin. Neljä bittiä osuu lähelle, muttei ole aivan oikein. Ilmeisesti bittien arvot eivät ole edellisen kahdennuksia, en tiedä. Neljätoista on huomattavasti liikaa, yksittäinen ep-venttiili touhuaa useammalla eri portaalla.

Jukka-Pekka Manniselle siis ykköskohdan lisäpuolikkaasta ½ pistettä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Helmikuu 15, 2010, 15:19:10
1)  Momentinmuuntimen täytöstä ?





 +Tehonsäädössä EP-venttiilejä pitäisi olla 5 kpl



3)   Ajonopeus ja moottorin ruiskutus.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 15, 2010, 17:45:41
1)  Momentinmuuntimen täytöstä ?
 
+Tehonsäädössä EP-venttiilejä pitäisi olla 5 kpl

3)   Ajonopeus ja moottorin ruiskutus.

Ykkönen täysin oikein. 0-portaalla ykkösvaihteen momentinmuunnin on tyhjä, 1-portaalla osaksi täytetty öljyllä, ja 2-portaalla täynnä. Kaikilla näillä portailla moottori on tyhjäkäynnillä, maksimi/minimi-säätäjän avustuksella. 3-portaasta eteenpäin sitten nousevat jo kierroksetkin.

Kakkosen lisäpuolikkaskin oikein, EP-venttiilejä on viisi.

Ja... kolmonenkin kohdilleen, vaikkakin jos oikein tarkkoja ollaan, niin veturin nopeus mitataan ennen aluevaihdetta, jolloin vaihtokohta on riippuvainen aluevaihteen asennosta. Mutta ajonopeus joka tapauksessa. Toinen vaikuttava tekijä on ruiskutuksen määrä, joskin tieto otetaan suoraan noilta kakkoskysymyksen EP-venttiileiltä paineilmaohjatusti, eikä kierroslukusäätimeltä tai ruiskutuspumpulta.

Joona Kärkkäinen siis kiskaisi kerralla loput 2½ pistettä, Blomgren jäi yhteen ja Toivonen oli kohtelias, ja noukki alkuun vain puolikkaan, johon pistesaldoon jäi myös Manninen.

Kärkkäinen kysyy ja tuomaroi seuraavaksi!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Helmikuu 15, 2010, 18:19:24
Teemana sama, mutta siirrytään raskaampaan sarjaan  (Dv12----> Dr12)


Dr12 veturin tehonsäädössä on 5  porrasta, jonka jälkeen portaaton tehonsäätöalue.
Kysymykseni koskee juuri tätä alkupään portaallista tehonsäätöä.

Joten, jos käännetään rattia tehoportaalta 0 tehoportaille 1, 2, 3, 4 tai 5, niin mitä kahta asiaa se ratti silloin säätää?
 ja mitä tapahtuu koneen kierrosluvulle, ja mistä se johtuu?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Helmikuu 16, 2010, 00:04:12
Kyllähän, Joona, noita tehonsäätöportaita taitaa käytännössäkin löytyä kaikki 5 - jokaisella tapahtuu jotakin. Eikä toki sopine unohtaa erittäin tärkeää A-porrasta, joka tosin ei sinällään vielä vaikuta tehonsäätöön (mutta ilman sen tärkeää tehtävää ei veturi liikkuisi, vaikka kuinka rattia vääntäisit). Eikös näilläkin sivustoilla vieraile nuorempia kuljettajia, jotka ovat harjoittelemassa Dr12:n saloja Haapamäellä - muistelen kuulleeni. Tässäpä teille oiva "tenttikysymys".


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka-Pekka Manninen - Helmikuu 17, 2010, 22:42:56
Joten, jos käännetään rattia tehoportaalta 0 tehoportaille 1, 2, 3, 4 tai 5, niin mitä kahta asiaa se ratti silloin säätää?
 ja mitä tapahtuu koneen kierrosluvulle, ja mistä se johtuu?

Kun tässä on veikkauksen makuun päästy, niin lototaan päägeneraattorin roottorin magnetointia ja päämoottorin polttoaineensyöttöä. (Jälkimmäistä on kahta lajia, osa vetureista oli esikammiokoneita, osa ruiskutuskoneita, osa ensin ensimmäistä ja myöhemmin jälkimmäistä.)

Ja kierrokset laskevat, koska tässä on kompa generaattorin magneettikentän voimistuminen kasvattaa moottorin vastusta mutta turboahdin ei toimi tehokkaasti ennen kuin pakokaasujen paine nousee riittäväksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Helmikuu 20, 2010, 17:11:01
Oikeinhan tuo tuntuisi olevan, ja vielä tarkemmin generaattorin vierasmagnetointia, eli Jukka-Pekalle vuoro


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka-Pekka Manninen - Helmikuu 25, 2010, 14:29:36
Oikein arvaamisessa on se huono puoli, että kun tietoa on vähän, on vaikeampi keksiä hyvää kysymystä ketjun jatkoksi. Mutta asiaan, eli vedetäänpäs tähän väliin pikakierros: Ensimmäinen matkustajien vähäisyyden vuoksi linja-autoilla korvattu junareitti Suomessa. Plussat junaliikenteen aloitus- ja bussillakorvaamisajankohdista.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Helmikuu 26, 2010, 18:53:01
Vuokatti-Sotkamo. Junaliikenne alkanut 16.10.1926, bussiliikenne 15.05.1931, bussi meni Sotkamon kirkonkylään asti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka-Pekka Manninen - Helmikuu 26, 2010, 21:31:06
Näinhän se meni. Vuoro Pekalle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Helmikuu 26, 2010, 21:57:51
Ilmeisesti Rautatiemuseossa oleva Vk11 101 on vetänyt Sotkamon henkilöjunia muutaman kuukauden. Aika erikoista.

Seuraava kysymys: 1305 km?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Helmikuu 27, 2010, 18:31:13
Kyseessä on yhden junan kulkema matka.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Helmikuu 27, 2010, 21:26:52
Tuleeko Manillaköydestä mitään mieleen?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Helmikuu 27, 2010, 23:23:18
Entä elokuvasta Pojat?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Helmikuu 28, 2010, 00:45:49
Sodan tuoksinaanhan nuo elokuvat sijoittunevat - "Pojat" Oulun seudulle... ja Loiri ???


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jarmo Pyytövaara - Helmikuu 28, 2010, 14:34:13
Vuonna 1944 on Kemijärveltä ollut kulussa L 70 (lisätavarajuna) Hankoon eri määräyksestä. Olisiko vuosina -42/-43 samainen juna, lähtenyt jostakin vanhan Sallan takaa?  Muuten eivät kilometrit riitä. L 70 lähti silloin Kemijärveltä klo 2.00, vuorokausi kun oltiin tultu, oltiin Riipassa, kun vuorokausi oli vierähtänyt lisää, oltiin Iittalan ja Parolan välillä. Hankoon savuttiin klo 12.00.  Jos L 69 ei ollut kulussa, silloin junakohtausta ei ollut Lappohjassa, siinä tapauksessa Hangossa oltiin klo 11.21. edellyttäen että oltiin aikataulussa, jos ei oltu, niin sitten saavuttiin joskus myöhemmin. Aikataulukirjan mukaan vetureina käytettiin Tk3 ja Tv1, perusnopeutena oli 40 km/h.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Helmikuu 28, 2010, 17:42:40
L69 lähti Hangosta klo 11.00, tulo Tuntsaan 66t 35 min myöhemmin, L70 lähti Tuntsasta 15.40, tulo Hankoon 67t 41min myöhemmin. Junat olivat saksalaisten lomalaisjunia, joten tarkoittaako L tässä lomalaisjunaa. Junissa oli kenttäkeittiö ja lepovaunuja, tavalliset soltut matkasivat ilmeisesti härkävaunuissa lavereilla.
Ruotsi kielsi kauttakulun 29.7.1943, joten suunilleen silloin ilmeisesti pantiin junat kulkuun. Tammikuussa 1944 venäläiset mursivat Leningradin saarron ja Lapin Armeijalle tuli kotilomakielto,  joten loppuivatko lomajunatkin, en tiedä.
Kyseessä oli Suomen pisin yhteysväli.
Kulkupäivistä ei tietoa.

Jarmon vuoro.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jarmo Pyytövaara - Maaliskuu 01, 2010, 13:47:09
Rauhan aikana, Savonlinnasta on lähtenyt Ptj (pikatavarajuna), jossa on ollut myös henkilövaunuja matkustajille. Lähtöaika Savonlinnasta oli 0.30, perille juna on saapunut klo 5.33. Junan perusnopeus oli 56 ja vetureina on käytetty Hk1. Mikä oli junan pääteasema?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 01, 2010, 16:17:35
Koska veturi oli Hk1 eikä H1/2, jää 20-30-luku pois. Itään pääsi vain Tiviälle asti vuoteen 1947, jolloin Parikkala-Simpele rata valmistui. Määräasemavaihtoehdot ovat Imatra ja Pieksämäki. Veikkaan Pieksämäki ja 50-luvun alku.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 01, 2010, 16:21:04
Mutta tarjotaanpa kuitenkin Imatraa, ja perusteena on K22-kiskotus


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 01, 2010, 17:50:54
Koska veturi oli Hk1 eikä H1/2, jää 20-30-luku pois. Itään pääsi vain Tiviälle asti vuoteen 1947, jolloin Parikkala-Simpele rata valmistui. Määräasemavaihtoehdot ovat Imatra ja Pieksämäki. Veikkaan Pieksämäki ja 50-luvun alku.
Peesaan henkistä voittajaa, sillä juna 915 on lähtenyt Savonlinnasta 0.30 ja saapuu rajalle eli Tiviään 5.33. Syy pitkään kulkuaikaan näyttää olevan vuoden 1947 Turistin mukaan yletön seisonta Parikkalassa (2.12-5.25).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 01, 2010, 23:17:24
Mitäpä Jorman vastaukseen enää sanoisi. Mutta mistä Teppo löysi K22-kiskoa? Ei kai niitä Savonlinnan ympärillä ollut Hk1-aikana (vuoden 1942 jälkeen).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 02, 2010, 08:38:35
Muistelin vain radan alkuperäistä kiskoitusta ja koska se olisi vaihdettu...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jarmo Pyytövaara - Maaliskuu 02, 2010, 17:04:35
Tiviähän Ptj 915 pääteasema oli kesällä 1948. Takaisin lähdettiin klo 5.40, henkilöjunana 916 ja perillä Savonlinnassa oltiin klo 7.39. Kulkikohan kyseinen junapari enää 1949 Tiviälle asti?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 02, 2010, 18:02:08
Kulkikohan kyseinen junapari enää 1949 Tiviälle asti?
Ei ainakaan 1.6.1949 voimaantulleessa enää ajanut. Kesäturistissa 1948 on vielä aikataulu Tiviälle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 03, 2010, 18:55:49
Laitetaan tähän helpohko knoppi vorkkinsa hyvin lukeneelle:

Vuonna 1939 matkustajajuna lähti asemalta A klo 17.25 ja oli perillä asemalla B klo 20.15. Junan tiedot: veturi H9, Pn 64, 130 (320) t.

Tarkastellaan nyt yli seitsemänkymmenen vuoden jälkeen samaa A-B -reittiä: lähtö on edelleen suurin piirtein samaan aikaan, alle kymmenen minuutin erolla. Matkaan saadaan kulumaan kuitenkin noin kolme varttia enemmän. Mikähän on tämä yhteysväli A-B?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Maaliskuu 04, 2010, 12:24:27
Tarkastellaan nyt yli seitsemänkymmenen vuoden jälkeen samaa A-B -reittiä: lähtö on edelleen suurin piirtein samaan aikaan, alle kymmenen minuutin erolla. Matkaan saadaan kulumaan kuitenkin noin kolme varttia enemmän. Mikähän on tämä yhteysväli A-B?
Tarkentava kysymys: ovatko molemmat yhteydet vaihdottomia?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 04, 2010, 17:47:18
Viipuri-Hiitola v.2009 RZD:n juna 6015 17.25-20.15, v.1939 VR:n juna 803 17.31-19.37. Oliko kysymys väärin esitetty?
( Löytyi vorgista haulla 17.25).  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 05, 2010, 00:45:34
http://vaunut.org/kuva/55386?u=515&m=1&liikp1=2011

Kuten jo kysymyksessä todetaan, tämä on helppo sille, joka osaa käyttää tietokonetta / tai muistaa alle vuosi sitten vorkkiin kirjoitettua tekstiä.

Nuorisojäsenemme Pekka V saa jatkaa ainoana atk:ta taitavana kopittelua....


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 05, 2010, 15:53:31
Kysytään suomalaisia liikennepaikkoja, joilta tietyt matkustajajunat ovat lähteneet peruuttamalla, aina tai melko yleisesti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 05, 2010, 16:13:43
Olisikohan niitä Taivalkoski (Dm7 + liitevaunu kääntö Taivalvaara, yleistä, muttei aina), Saarijärvi kk / Saarijärvi (ympäriajo Saarijärvi), Luoma, Kauklahti, Tähtelä, Tyris (Porkkalan vuokra-alue), Kaupinkangas (ympäriajo Kauppi),  Onkohan ajettu matkustajaunia Vilppulan satamaan, jos on niin Vilppula. Samanlaisia on mm. Pori (vanhan aseman aikaan Mäntyluotoon), 

Loogisia lisäksi Dm7 + liitevaunu kokoonpanolla: Pajula / Kemijärvi (Kemijärven kolmioraide),  Porvoon keskusta (liitevaunullinen juna, ympäriajo Porvoo Vuokatti (henkilöjunat Sotkamoon)

Toijala (museojunat Valkeakoskelle) Suolahti, (Museojunat Äänekoskelta vanhalle asemalle / vanhalta asemalta Äänekoskelle


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Maaliskuu 05, 2010, 16:26:46
Tepon jäljiltä puuttuu ainakin Hyvinkää (HKR)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 05, 2010, 20:28:10
Onkohan ajettu matkustajajunia Vilppulan satamaan, jos on niin Vilppula.

Ei tuollaisia ole ollut. Sikseen Vilppulan satamassa olisi voinut ajaa ympäri, olihan siellä ratapiha.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 05, 2010, 20:43:12
Taivalkosken kohdalle voi lisätä Taivalniskan, koska liikenne alkoi sinne ennen kuin Tlk:n asema valmistui.
Hyvinkää ei kelpaa, kun juna tuli Karkkilasta, se työnnettiin tyhjennettyään asemalta pois, mutta se ei enää ollut matkustajajuna.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 06, 2010, 20:03:18
Kalarannassakin tämmöistä on harrastettu.
Lappohjan satamaan oli joskus henkilöliikennettä ja sieltä lähdettiin sik-sak-raiteita.
Samoin Karjalankoskelta Juankosken kapearaiteisella.

Lykätään myrkky taas Tepolle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 08, 2010, 12:00:31
Tuolla yllä sanottiin, että Hyvinkää ei kelpaa HKR:n osalta. Entäpä VR:n osalta ajalla, jolloin Turku-Helsinki-junat kiersivät Hyvinkään kautta ennen Porkkalan tunnelin avaamista?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 08, 2010, 12:09:12
Ja sitten myös nämä Parkanon radan ratatöiden aikaiset, yleisöaikataulussa olleet Haapamäen kautta kiertäneet pikajunat: Tampere. Nehän painettiin Viinikkaan josta lähdetiin sitten kolmioraidetta pitkin kohti Haapamäkeä. Tämä toimenpide tehtiin, jotta vaunujärjestys ei kääntyisi kierron takia. (korjattu hutilyönti)



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 08, 2010, 15:15:26
Tulee lisää mieleen: Rovaniemen vanha asema 1951-53: matkustajajunat itään. Entä mitä käytäntöjä oli lyhyillä väleillä kuten Lahti-Vesijärvi, Otava-Otavan satama, Jaakkima-Lahdenpohja ym. Ja kapearaiteiset erikseen. Lähdettiinkö Kesijärveltä Riihimäelle peruuttamalla kolmion kautta? Samoin Joensuusta Läskelään? Onhan näitä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 08, 2010, 22:00:50
Korjaan Rovaniemen osalta: tilanne kesti vain 1951 (Resiina 4/2001).
Teppo, ota haltuun.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 09, 2010, 14:35:26
Vuonna 1902 Ins Lindqvistin suunnittelema ja myöhemmin hyväksytty ratalinjaus Kyrönsalmen länsipuolella korvattin kuitenkin 1905 ratainsinööri Väinö Rankan suunnittelemalla uudella linjauksella. Miten tämä uusi linjaus oli ainutlaatuinen silloisessa Suomessa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 09, 2010, 17:59:50
...ratainsinööri Väinö Rankan suunnittelemalla uudella linjauksella. Miten tämä uusi linjaus oli ainutlaatuinen silloisessa Suomessa?

Eipä ole nyt Rankan muistelmateosta "Kisko kävelee" käsissä, sieltä se vastaus varmasti löytyisi. Mutta liittyisikö kysymys nyt siihen, että rata on tehty halki valmiin kaupunkiasutuksen. Eikös se Kirkkokadun betonisiltakin ole Koululahden (Slk) - Savonlinnan aseman välillä Suomen vanhin alallaan? Lieneekö aikaisempi suunnitelma kietaistu loitonpaa Savonkaupunkia?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 09, 2010, 19:05:12
Vai liittyykö tämä Bobrikoff-vainaan venäläistämispolitiikkaan? Venäläinen läpikulku-ulottuma uusille rakennettaville radoille. Tuolloin jo suunniteltiin strategista ratayhteyttä Pietarista Vaasaan, ja Savonlinnan rata kuului osana siihen.
Arvaan: ulottuma.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 10, 2010, 08:26:54
Rauhalan Jormalle voisi sanoa, että hyvin lämmintä, hyvin lämmintä, muttei sentään polta. Eli oikeilla jäljillä ollaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Hannu Korpimäki - Maaliskuu 11, 2010, 17:58:01
Olisiko Savonlinna ensimmäinen, jossa nimikkoasema on "kaukana" keskustasta ja korvattu lähempänä olevalla, tässä tapauksessa Savonlinna Kauppatorilla?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka-Pekka Manninen - Maaliskuu 12, 2010, 09:23:29
Olisikohan vanha linjaus mennyt Vääräsaaren ja Verkkosaaren kautta kaupungin kiertäen... Olisiko silloin uusi linjaus tullut vanhaa halvemmaksi?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 12, 2010, 09:41:52
Kustannusvertailua en ole löytänyt näiden väliltä.  Eli nyt voisin vastata, että kylmeenee, kylmenee, kohta jäätää.... Pitäisiköhän antaa pian uusi vinkki.....


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Maaliskuu 13, 2010, 10:56:31
Alkuperäinen linjaus oli vuoden 1902 kaupunkikartan mukaan viemässä asemaa Haislahden rantaan Elisenvaarasta katsoen vasemmalle ja uusi linjaus toi sen Haapaveden rantaan Evr:sta katsoen oikealle. Molemmissa tapauksissa linjaus kulki Savonniemellä asutuksen poikki. Villit vaihtoehtoveikkaukset: ainutlaatuisuus tuli siitä, että a) kaupungista purettiin taloja radan tieltä ja b) linjausta muutettiin ennen rakentamista, jotta radan jatkaminen länteen tulisi mahdolliseksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 16, 2010, 13:24:25
Eipä osunut Porkkakoskikaan oikeaan. Vosi sanoa että todella jäätää...
Eli ilmeisesti lisävinkkejä kaivataan: Rauhalan Jorman vastausessa on hyviä eväitä oikeaan vastaukseen ja kun vielä lisätään, että liikeeneviraston sivujen kautta tarkastellessani asiaa, voisi todeta, ettei asian suhteen ole tapahtunut muutoksia. Kuitenkin jos 'alamme viilaamaan pilkkua' niin 1930-luvulta 1960-luvun loppuun vallitsi kausi, jolloin voisi todeta, että välille oli ilmaantunut jotakin joka rikkoi tämän suunnitelman periaatteen.... (Ja Vaunut.orggissa on kuva siitä jostakin...)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Maaliskuu 18, 2010, 12:36:58
Villi veikkaus, kaikki katujen risteämät tehtiin yli- tai alikulkuina ilman tasoristeyksiä. 30 luvulta vuoteen 69 oli sitten Kyrönsalmen sillalla yhdistetty autokansi, jolloin myös tasoristeys tavallaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 18, 2010, 12:51:43
Jaahas, sittenpä Mikko Otava pääsee laatimaan seuraavan knopin. Eli tosiaankin linjauksen kaikki teiden ja katujen risteykset toteutettiin eritasoisena.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 26, 2010, 16:44:56
Pitäisikö Topi Lajusen ketjun aloittajana ottaa ohjat, kun ketju katkeilee? Esim. jonkinlainen määräaika knopin ratkaisijalle?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Maaliskuu 27, 2010, 01:57:51
Pitäisikö Topi Lajusen ketjun aloittajana ottaa ohjat, kun ketju katkeilee? Esim. jonkinlainen määräaika knopin ratkaisijalle?

Noniin. Ohjat käsissä.

Uusi ketjun sääntö:
Mikäli knopitusvuorossa oleva ei onnistu muodostamaan uutta knoppia viikon sisällä edellisen knopin ratkaisusta, saa kuka tahansa esittää seuraavan knopin, ken ikinä ensin ehtii.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 27, 2010, 17:43:26
Kuka tahansa ehti ensin: Ulkomaan rata, minkä raideleveys on vaihtunut 1000>1050>610>1435mm?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 27, 2010, 18:13:46
Kuka tahansa ehti ensin: Ulkomaan rata, minkä raideleveys on vaihtunut 1000>1050>610>1435mm?
Voisi kuvitella, että siellä on monille pyhiä paikkoja ja toisille hedelmiä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 27, 2010, 19:15:05
Koska Eljaksella tietoa on, hän jatkakoon. Rata on Jaffa-Jerusalem. Siellä valtiaat ovat vaihtuneet ja raideleveys valtiaiden mukaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 27, 2010, 22:18:11
Tarkoitus oli antaa vihje eikä voittaa. Jaffa-Jerusalem -radasta on hiljan ilmestynyt kirja, "On Chariots with Horses of Fire and Iron", kirj. Anthony S. Travis, ISBN 9789659114702, mistä olen joutunut töissä kirjoittamaan esittelyn. Radasta on karttoja ja tietoja myös kirjoissa "The Railways of Palestine and Israel", kirj. Paul Cotterell, ISBN 0905878043 (ilm. 1984) ja "Hedjaz Railway", R. Tourret, ISBN 0905878051 (ilm. 1989). Niistäkin olen aikoinaan joutunut kirjoittamaan esittelyt, joten knopin ratkaisu oli vähän niinkuin työjuttu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 27, 2010, 22:23:52
UUSI KNOPPI, jaossa 10 pistettä:
a) 1p. Yhdellä Suomen rajojen sisäpuolella olevalla Selkämeren saarella on ollut hevosvetoisia matkustajajunia. Millä? Oli siellä myös tavarajunia, mutta niitä on ollut muillakin, ainakin miesvoimalla pukattavia.

b) 1p/paikkakunta (=2p): Yhdellä suomalaisella firmalla on ollut kaksi pohjoismaissa harvinaista höyryä, valmistaja Couillet, Hainaut valmistenumerot 1903/5871 ja 1904/5872 (vuodelta 1948). Ne ehtivät toimia junaliikenteessä kahdella paikkakunnalla, millä?

c) 2p. Mikä oli Dm8-junan (Dm8+CEikv+Dm8) alkuperäinen sarjatunnus (muutettu mainituksi ennen ensimmäisen valmistumista)?

d) 1p. Missä Suomessa on liikennöinyt "Cannonball Express"-niminen juna. Vihjeenä, että vakiokokoonpano oli veturi+2 vaunua.

e) 1p. Mikä oli veturin Hv3 995 ensimmäinen sijoituspaikka muistomerkkiveturina (kaupungin nimi ei yksin riitä!)

f) 1p. 1978 keväällä muutamina sunnuntaiaamuina tehtiin Helsingin ratapihalla sähkötöitä. Millaisilla dieseljunilla hoidettiin paikallisliikenne Helsingin ja Pasilan välillä?

g) 2p. Miksi 4. lokakuuta on erityisen merkittävä päivä VR:n historiassa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 27, 2010, 22:39:39
b) Paraisten Kalkki, Parainen ja Loukolampi-Montola, Virtasalmi.
e) Oulu, varikon vieressä.
f) Dv15-3 Ei-Dv15.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 27, 2010, 22:53:32
Pekka b), e), f) = 3 oikein (4p). Nämä oli ainakin hyvin muistissa, kun noin nopeaan tuli vastaus.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 27, 2010, 23:28:58
a) Veikataan Kuuskajaskari.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 27, 2010, 23:55:03
Kuuskajaskari on oikein. Muita Selkämeren rannikkosaaria, joilla on ollut rataa ovat esim. Kaunissaari, Katanpää (ent. Lypertö) ja Putsaari. Epävarmoja mm Iso-Haidus, Pietilä ja Vähä-Heinänen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Maaliskuu 28, 2010, 01:57:49
D:ssä on pakko olla kyse jonkun huvipuiston vuoristoradasta. Varsin lyhyt kokoonpano kyllä, joten veikataan FunFunia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Maaliskuu 28, 2010, 02:18:58
D:ssä on pakko olla kyse jonkun huvipuiston vuoristoradasta. Varsin lyhyt kokoonpano kyllä, joten veikataan FunFunia.
http://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=756.0  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Maaliskuu 28, 2010, 09:31:55
c)  Dm8 - CEiv - Dm9


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 28, 2010, 09:54:26
c) oikein Jormalta.

d) Pertti näytti mistä oikea vastaus löytyy. Tässä myös kuva ja lisätietoja kun valitset kohdan Nokkakiven puisto  
http://www.huvipuisto.net/huvipuis.htm

Nyt on jäljellä enää merkityksellinen päivä 4. lokakuuta. Jos kertoisin vuoden, niin asia olisi itsestään selvä. Tapaus löytyy kuitenkin pääkaupunkiseudulta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 28, 2010, 10:55:46
Nyt on jäljellä enää merkityksellinen päivä 4. lokakuuta. Jos kertoisin vuoden, niin asia olisi itsestään selvä. Tapaus löytyy kuitenkin pääkaupunkiseudulta.
Veturien Ystävät r.y. järjesti juhlajunan samalle päivämäärälle, mutta muutoin sen merkitys tuntuu unohtuneen, vaikka sillä on merkitystä laajemmaltikin. Unohtui ilmeisesti myös tasavuosien vietto viime syksynä.  http://vaunut.org/kuva/12582


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 30, 2010, 09:00:31
Minun nuoruudessani, kun oli vähän junakirjoja, oli "Suomen rautatiet lapsenkengissä" tai "Finlands järnväg i barnskor" sellaista peruslukemistoa, kun siinä kerrottiin yksityiskohtaisesti tärkeistä tapahtumista. Taitaa olla unohdettu teos nykyisin. 4.10.1874 tehtiin junamatka Helsinki-Tikkurila-Helsinki. Mukana mm matkan aihe, kenraalikuvernööri, rautateiden pääjohtaja ja Helsingin konepajan koko henkilökunta. Viime syksynä olisi 4.10. voitu viettää Suomen ... teollisuuden 125-vuotispäivää, mutta minulta meni ohi vietettiinkö sitä jotenkin. Nyt varmaan joku keksii vastauksen, niin päästään jatkamaan ketjua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Maaliskuu 30, 2010, 10:11:11
Eljaksen viittaama kirja on nyt kotona, mutta veikataan, että kyseisenä päivänä oli ensimmäisen Suomessa valmistetun veturin, A5 nro 57, koeajo.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 30, 2010, 10:48:56
Hienoa Juha vastasi aivan oikein. Mainittuna päivänä liikkui siis omin voimin ensimmäisen kerran Suomessa valmistettu höyryveturi ja Suomi liittyi valtioihin (vaikkei ollutkaan itsenäinen), joissa on omaa veturiteollisuutta. Kannattaa painaa päivä mieleen, syy skåålata. Ensimmäinen Suomessa omin voimin liikkunut veturi oli valmistettu Englannissa 1860 ja sen ensimmäinen koeajopäivä Suomessa oli 8.8.1861. Myös 8.8. on siis syy skåålata. Erilaisia rautatieaiheisia merkkipäiviä ei taida helpolla löytää mistään kalenterista tai luettelosta?

Pekka Viitamäki 5p
Jorma Toivonen 2p
Juha Kutvonen 2p
Pertti Heikkinen 1p

Pekka jatkaa huolimatta Juhan hienosta loppukiristä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 30, 2010, 14:20:04
Pannaan nopea kierros:
1) Mikä virhe on Matti Jurvan laulussa Pohjanmaan junassa?
2) Jurvan (paikkakunta, nyk. Kurikkaa) rautatien kohtalo tarinan mukaan?
3) Maailman suurin rautatieonnettomuus?
4) Miten rautatien tulo vaikutti Perälän nuoriin miehiin?
5) Viimeinen Suomessa romutettu kapearaidehöyry?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Maaliskuu 30, 2010, 15:14:01
3) Maailman suurin rautatieonnettomuus?

Mikäli suuruudella tarkoitetaan kuolonuhrien määrää, niin vastaus lienee Queen of the Sea -junan tuhoutuminen Sri Lankassa vuonna 2004, kun maanjäristyksen aiheuttama tsunami vei koko junan mennessään. Arvio kuolonuhrien määrästä on 1700-2000. Tapahtumahan oli osa suurempaa hyvin tunnettua katastrofia, jossa voimakas maanjäristys ja sitä seuranneet tsunamit aiheuttivat arvioiden mukaan yli 200000 kuolonuhria, joukossa lähes 200 suomalaista.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Maaliskuu 30, 2010, 16:09:06
Pannaan nopea kierros:
1) Mikä virhe on Matti Jurvan laulussa Pohjanmaan junassa?
2) Jurvan (paikkakunta, nyk. Kurikkaa) rautatien kohtalo tarinan mukaan?
3) Maailman suurin rautatieonnettomuus?
4) Miten rautatien tulo vaikutti Perälän nuoriin miehiin?
5) Viimeinen Suomessa romutettu kapearaidehöyry?

1) "Sompissa ollaan ja Kauhavalle tullaan". Tämä ei ole virhe, mutta se on, että vasta seuraavana tulevat Seinäjoki ja Lapua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 30, 2010, 17:29:05
1) ja 3) oikein.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Maaliskuu 30, 2010, 18:19:40
1) ja 3) oikein.

Kohtaan 4 arvelisin, että rautatien tulo ei ollut Perälän nuorten miesten mieleen, sillä muualta tulleet radanrakentajat veivät paikkakunnan naiset - tai ainakin parhaat päältä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 30, 2010, 20:32:21
Tuohan oli yleistä, mutta Perälän kohdalla on mainittu yksityiskohtaisempi seuraus (löytyy vorgista).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Marko Anttila - Maaliskuu 31, 2010, 09:56:21
Minun nuoruudessani, kun oli vähän junakirjoja, oli "Suomen rautatiet lapsenkengissä" tai "Finlands järnväg i barnskor" sellaista peruslukemistoa, kun siinä kerrottiin yksityiskohtaisesti tärkeistä tapahtumista. Taitaa olla unohdettu teos nykyisin. 4.10.1874 tehtiin junamatka Helsinki-Tikkurila-Helsinki. Mukana mm matkan aihe, kenraalikuvernööri, rautateiden pääjohtaja ja Helsingin konepajan koko henkilökunta. Viime syksynä olisi 4.10. voitu viettää Suomen ... teollisuuden 125-vuotispäivää, mutta minulta meni ohi vietettiinkö sitä jotenkin. Nyt varmaan joku keksii vastauksen, niin päästään jatkamaan ketjua.

Uusi Suometar 7.10.1874 kirjoittaa mm. seuraavaa (yritän tulkita tekstin niin tarkasti kuin osaan)
"Rautatientehtaalta Lokak. 5 p. Siihen huvi-matkaan, joka eilen tehtiin täältä Tikkurilan asemapaikalle, ja johonka hra valtioneuvos Grömberg oli kutsunut keis. senatin jäsenet ynnä muita korkeita henkilöitä, saivat tehtaamme kaikki työmiehet ottaa osaa. Klo ½1 j. pp. läksi juna, jossa oli 10 matkustaja-vaunua, liikkeelle. Uusi suomalainen "orhi" korskui nyt ensikerran junan etupäässä, ja matka määräpaikkaan ei ollutkaan moni-minuuttinen virkun juostessa. Tikkurilaan tultua kävivät korkeat henkilöt tarkemmin katsomaan kaunista veturia"... (jne.)
Allekirjoittajana oli "Tehtaan työmies".

Päivämäärä heittää yhdellä Eljaksen knopitteluun verrattuna, joten olikohan tämä sitten jo toinen ajo kyseisellä veturilla...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 31, 2010, 14:01:31
.....
Uusi Suometar 7.10.1874 kirjoittaa mm. seuraavaa (yritän tulkita tekstin niin tarkasti kuin osaan)
"Rautatientehtaalta Lokak. 5 p. Siihen huvi-matkaan, joka eilen tehtiin täältä Tikkurilan asemapaikalle, ja johonka .....

Päivämäärä heittää yhdellä Eljaksen knopitteluun verrattuna, joten olikohan tämä sitten jo toinen ajo kyseisellä veturilla...
Samasta ajosta on kyse. Huomaa teksti ...Lokak 5 p. Siihen huvimatkaan, joka EILEN tehtiin... Uutinen on toimitettu 5. pv ja julkaistu 7. pv Uudessa Suomettaressa. Helsingfors Dagblalad julkaisi 5. pv vastaavan uutisen "eilen" tapahtuneesta ajelusta (lähdeteoksen mukaan, nyt sen kai voisi helpolla tarkastaa Yliopiston kirjastossa, ehkä jossain muussakin)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Marko Anttila - Maaliskuu 31, 2010, 19:53:31
Kyseisen lehden ja monta muuta voi lukea Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistossa, http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=mnemonic, juttu löytyy sivulta 2 em. lehdestä.

(PS. ei ollut tarkoitus sotkea knopitteluanne - olkaa hyvä ja jatkakaa)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Maaliskuu 31, 2010, 20:31:41
Palataan nykyiseen knopitukseen:
2) vastaus löytyy vanhasta Resiinasta.
4) eipäs löytynytkään vorgista, vihjeenä SKS.
5) tuon voi päätellä tai arvata.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 04, 2010, 14:13:18
Hei haloo! Knoppiketju on voimissaan. Vastauksia kaivataan kolmeen kohtaan. Pakkaa ketju vain hukkumaan muiden otsikoiden alle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 07, 2010, 14:42:01
2) Jänikset söivät rautatien. Jurvalaiset ovat tunteneet alemmuutta, kun asiasta on pilkattu ja irvailtu. Niinpä Jurva pyyhittiin kuntakartalta ja liitettiin Kurikkaan. Liitosneuvotteluissa oli ehkä muitakin asioita, mutta todellinen syy oli jänikset, mistä media hienotunteisesti vaikeni.  :D
4) Perälän nuoret miehet alkoivat käyttää kravattia, vrt. SKS.
5) HKR4 Karkkilassa n. 1973, vai tietääkö joku tuoreemman?

Jukka Vuodinmäki jatkaa, koska on kuunnellut reipasta musiikkia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Huhtikuu 07, 2010, 16:49:56
2) Jänikset söivät rautatien. Jurvalaiset ovat tunteneet alemmuutta, kun asiasta on pilkattu ja irvailtu. Niinpä Jurva pyyhittiin kuntakartalta ja liitettiin Kurikkaan. Liitosneuvotteluissa oli ehkä muitakin asioita, mutta todellinen syy oli jänikset, mistä media hienotunteisesti vaikeni.  :D
4) Perälän nuoret miehet alkoivat käyttää kravattia, vrt. SKS.
5) HKR4 Karkkilassa n. 1973, vai tietääkö joku tuoreemman?

Jukka Vuodinmäki jatkaa, koska on kuunnellut reipasta musiikkia.

Muistin tuon jänisten nakertaman rautatien vai pitäisikö sanoa puutien, mutta halusin antaa muillekin mahdollisuuden ratkaista ja voittaa.

Koska sain voittoni vähintäänkin helposti Jurvan Mattia kuuntelemalla, en vaivaa teitä tällä(kään) kertaa vaikealla kysymyksellä.

"Entinen oulutar käskee pilkkuineen eteenpäin."

Siinä oli piilosanamainen vihje, johon kätkeytyy eräs suomalainen liikennepaikka. Mikä? Ensimmäinen oikein vastannut saa seuraavan kysymisvuoron. Olkaa hyvät, saa ratkaista!



 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 11, 2010, 00:01:27
Anteeksi VOUdinmäki. Ent. oulutar voi viitata vetureihin Hv4 760 tai Hv3 995. Molemmat Heikkejä, toinen pikku-. Muuten ei aukene.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 11, 2010, 02:17:13
Veikkaan Suolahden satama (995), vaikken piilosanasta mitään tajuakaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Huhtikuu 11, 2010, 08:13:32
Veikkaan Suolahden satama (995), vaikken piilosanasta mitään tajuakaan.

Ei ole Suolahti eikä satamakaan.

Vähäisistä arvuutteluyrityksistä päätellen tehtävä taitaa olla sen verran hankala, että annan pari lisävihjettä:

- ouluttaren nimellä tai henkilöllisyydellä ei ole merkitystä. Ihmisestä on kyse kuitenkin, ja oulutar viittaa kysytyn liikennepaikan alkuperäiseen nimeen, mistä tehtävän "entinen".
- eteenpäin-käskyä ei anneta suomeksi
- haettu liikennepaikka on lakkautettu 1970-luvun loppuvuosina. Kuva siitä löytyy yhdestä viime vuoden Resiinasta


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kimmo Pyrhönen - Huhtikuu 11, 2010, 09:32:02
Voudinmäen kysymys on nerokas, mutta innokkaana ristisanojen täyttäjänä olen aina vihannut niitä ristikoita, joissa tällaisia sanamuotoisia kysymyksiä on. Jos mukana on oikeat vastaukset, olen ihaillut neroutta, ellei, surrut omaa älyämättömyyttä.

Kuvia en ole Resiinasta katsonut. Ensin tuli mieleen Munakka, jossa on Mun akka, mutta menemiseen viittaavaa ei oikein ole edes un. Siirrytään siis Oulun ruotsinkielisen nimen loppuosan -borg kautta Porvooseen ja sen keskustan seisakkeelle. Se vain taidettiin lakkauttaa vasta 1980-luvulla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Huhtikuu 11, 2010, 11:21:03
Voudinmäen kysymys on nerokas, mutta innokkaana ristisanojen täyttäjänä olen aina vihannut niitä ristikoita, joissa tällaisia sanamuotoisia kysymyksiä on. Jos mukana on oikeat vastaukset, olen ihaillut neroutta, ellei, surrut omaa älyämättömyyttä.

Kuvia en ole Resiinasta katsonut. Ensin tuli mieleen Munakka, jossa on Mun akka, mutta menemiseen viittaavaa ei oikein ole edes un. Siirrytään siis Oulun ruotsinkielisen nimen loppuosan -borg kautta Porvooseen ja sen keskustan seisakkeelle. Se vain taidettiin lakkauttaa vasta 1980-luvulla.

Minä taas vihaan sellaisia ristikoita, jotka toistavat itseään tapaan titta, tatti, tati, tatu, alati, olat, olas jne...

Munakkaan liittyvä päättely sanan pilkkomisineen  on aivan oikeansuuntaista, kunhan vain oikea sana löytyy. Ei siis Munakka eikä Porvoo, ja eteenpäin käskytys ei tapahdu ruotsiksi, vaikka toista kotimaista tapaankin käyttää aika usein. 



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kimmo Pyrhönen - Huhtikuu 12, 2010, 10:25:15
Nyt tähän tehtävään menee hermo. Käytetyn ajan olisi voinut käyttää muuhunkin... Kävin Resiinatkin läpi, mutta enpä keksi eikä näytä keksivän kukaan muukaan. Vihje ouluttaresta voi johtaa harhaan. Miksei taivalkosketar... Sana voi siis viitata ulkomaankielellä Hon- alkuun tai mihin tahansa naisen nimeen tai olla viittaamatta.

pilkkuineen - tarkoittanee, että esim go -sanasta tuleekin gö. Han-gö ei täytä mittoja, saatikka että tulisi mieleen joku 1970-luvun lopulla lakkautettu liikennepaikka.

Ydinkysymys on, onko kyseessä VR:n liikennepaikka. Hon-kataipale ei täytä kriteerejä. Jos käsky lähteä ei ole suomenkielinen -lähde eikä ruotsinkielinen gå, täytyy sitten kai kysyä viisaammilta esimerkiksi latviankielistä menemistä osoittavaa verbiä.

Nimenmuutoksen läpikäyneitä liikennepaikkojakin on paljon, mutta eipä tuohon nekään oikein tartu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Huhtikuu 12, 2010, 12:54:07
Nyt tähän tehtävään menee hermo. Käytetyn ajan olisi voinut käyttää muuhunkin... Kävin Resiinatkin läpi, mutta enpä keksi eikä näytä keksivän kukaan muukaan. Vihje ouluttaresta voi johtaa harhaan. Miksei taivalkosketar... Sana voi siis viitata ulkomaankielellä Hon- alkuun tai mihin tahansa naisen nimeen tai olla viittaamatta.

pilkkuineen - tarkoittanee, että esim go -sanasta tuleekin gö. Han-gö ei täytä mittoja, saatikka että tulisi mieleen joku 1970-luvun lopulla lakkautettu liikennepaikka.

Ydinkysymys on, onko kyseessä VR:n liikennepaikka. Hon-kataipale ei täytä kriteerejä. Jos käsky lähteä ei ole suomenkielinen -lähde eikä ruotsinkielinen gå, täytyy sitten kai kysyä viisaammilta esimerkiksi latviankielistä menemistä osoittavaa verbiä.

Nimenmuutoksen läpikäyneitä liikennepaikkojakin on paljon, mutta eipä tuohon nekään oikein tartu.


Ydinkysymykseen vastaus: on.

Oulutar liittyy nimenomaan kysytyn liikennepaikan entiseen nimeen. Taivalkoski ei käy, sillä Tlk:sta ei voi johtaa sanan alkuosaa, tässä tapauksessa ensimmäistä tavua. Ja tämä oli lisävihje!

Eteenpäin-käskyä kannattaa etsiä Etelä-Euroopasta. Näkyy mm. paikallisissa liikennevaloissa. Siihen tuplapilkut (..), ja aletaan olla asian ytimessä.

Alkuperäiseen nimeen voisin sanoa sen, että sitä ei jostain syystä otettu koskaan käyttöön.  Liikennepaikka on avattu lokakuussa 1951.





Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 12, 2010, 18:29:38
Ävänti Ri-Lh välillä. Avaus- ja lopetusaika sopivat siihen. Entistä nimeä en tiedä. Enkä sitä, miten se johdetaan piilosanavihjeestä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Huhtikuu 13, 2010, 06:39:50
Ävänti Ri-Lh välillä. Avaus- ja lopetusaika sopivat siihen. Entistä nimeä en tiedä. Enkä sitä, miten se johdetaan piilosanavihjeestä.

Ävänti oikein. Italiaksi käsketään eteenpäin "Avanti". Siihen pilkut päälle, ja saadaan Ävänti, josta oli kuva Resiinassa 2009-2.

Äväntin/Ävännin alkuperäinen nimi oli Ollikka, joka ei siis koskaan tullut käyttöön. Tästä Ol likka, missä Ol=Oulu ja likka...no, kyllä te tiedätte. 

Kysymysvuoro siirtyy Pekalle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 13, 2010, 14:05:09
Numeroita:
1) 315m mpy
2) 374m mpy
3) 15.5.1928
4) 1001 2kpl
5) 1918-1955

???


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 13, 2010, 16:33:17
Kysyn nyt tähän väliin, anteeksi. Eli, saako vastausta hakea netistä? Vai tulkitaanko lunttaukseksi?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 13, 2010, 16:37:37
Netistä saa hakea. Sieltä ei kyllä joka kohtaan löydy vastausta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 13, 2010, 16:40:48
Hyvä on. 3) 15.5.1928 nimittäin avattiin Kerrolan seisake Uudenkaupungin radalla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 13, 2010, 16:46:41
Kunnia Kerrolalle, mutta sitä en kysynyt.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Huhtikuu 13, 2010, 16:49:02
Kunnia Kerrolalle, mutta sitä en kysynyt.

Ainakin 6 muuta liikennepaikkaa avattu 15.5.1928. Mutta myös rata Outokummun keskustaan, jonka vastaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 13, 2010, 16:53:38
3) ei liity liikennepaikkoihin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 13, 2010, 17:04:52
EDIT: kommenttia muokattu.

Eräällä sivulla on mainittu työväentalon rakentamisesta Korsoon, ja eräs rakennusvaihe on ollut juuri 15.5.1928. Sivun vakioyläkuvana on vanha kuva jostain rautatieasemalta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Huhtikuu 13, 2010, 17:49:09
4) 1001 on ainakin (sarjojensa) ensimmäisen ja viimeisen veturin tunniste. Eli P1/Hr1 1001 ja Lko-Kk 39/Trr-Lko 39/Trr 375 (Tampella 1001, siis viimeinen VR:n Kisko-Kalle).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 13, 2010, 18:01:50
4) Tuota en huomannutkaan, näin on. Tarkoitin kuitenkin muuta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 13, 2010, 18:22:34
Ainakin 23.12.2009 meni ylimääräinen junavuoro P 1001 Tampereelta Ouluun. Sitten 19.08.2007 meni S 1001 Tampereelta Pieksämäelle. Eli vastaan että on ollut kaksi lisäjunaa joiden numero on ollut 1001.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 13, 2010, 20:13:05
1001 on Ukko-Pekka ja 1001 oli Ukko-Pekka.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 14, 2010, 21:37:47
Suomessa on ollut kaksi 1001-numeroista Ukko-Pekkaa, enkä tarkoita sillä tuntemattomalla kolikolla toimivaa pienoismallia, joka oli aikoinaan Helsingin asemalla, vaan ihan oikeaa höyryveturia. ::)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 14, 2010, 21:54:15
Miksi niitä kaksi on ollut?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 14, 2010, 21:59:40
Komiuren tähären.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 15, 2010, 17:28:47
Ainakin hakusana 1918-1955 vie jollekin Canadian Pacific Railway-sivulle: http://www.google.fi/url?q=http://www.glenbow.org/collections/search/findingAids/archhtm/cprexam.cfm%23series4&usg=AFQjCNF3wf_C0gYj0I-7ylrdMuCuOvbllg&ei=WDDHS42_EIqtOMuhnbQN&sa=X&oi=section_link&resnum=1&ct=legacy&ved=0CAcQygQ ja sieltä kohta M-2275-70.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 15, 2010, 17:47:12
5) Pysytään Suomessa. Ei netistä kaikkea saa suoraan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 15, 2010, 19:44:19
En mä sitä tarkoittanutkaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Huhtikuu 15, 2010, 22:35:01
4) Liittyisikö johonkin elokuvan tekoon, vai mitähän Hr1:ä on näytillä Haapamäellä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Huhtikuu 15, 2010, 23:32:04
5) 1918-1955 saattaisi liittyä sellaiselle seudulle, missä aloitettiin venäläisvalmisteisilla höyryillä ja jossa on museorautatietoimintaa ja vorgin aktiivisia junakuvaajia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 16, 2010, 14:23:29
Eljas on jäljillä, Jorma taas ei.
1) ja 2) ovat sota-ajan liikennepaikkojen korkeuksia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 20, 2010, 14:45:08
Topi Lajusen aloittama ketju katkeilee taas. Oikeita vastauksia ei ole tullut, vaikka vihjeitä on ollut riittävästi. Siispä kysymykset jääkööt vastausta vaille.
Jimi Lappalainen knopittakoon seuraavaksi palkkiona hyvästä yrityksestä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 20, 2010, 18:41:52
En keksinyt parempaa, joten pakko peesata. Eli: 1994-2006. Nämä vuosiluvut ovat vihjeenä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 20, 2010, 20:36:50
Jos jotakuta kiinnostaa, voi kysymyksiäni tiedustella sähköpostilla. Jimille ei vastausta (vielä).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 28, 2010, 19:56:55
Löytyykö kenelläkään vastausta?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Huhtikuu 28, 2010, 21:05:32
Tuorein sääntö määrää, että jos ei viikkoon ketjussa viestintää tapahdu, vuoro siirtyy ensimmäiselle ehtivälle. (Jimi saa toki oikean vastauksen silti kertoa.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Huhtikuu 30, 2010, 15:56:50
Vastaukset kysymyksiini:

1) Säkkinen Kuusamon kenttäradalla.
2) Kutsa Sallan radalla.
3) Otettiin käyttöön 24-tuntinen aikamerkintä, esim. aikatauluissa.
4) Pankakosken 600mm tehdasradalla sotien alla numeroitiin silloiset höyryveturit sarjaan 1001-1005. 1001:n lempinimi oli Ukko-Pekka, se oli Kraussin valmistama prikaatinveturi.
5) Outokummun-Juojärven kapearaiteisen rautatien toimintavuodet.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Toukokuu 02, 2010, 20:55:01
Mika sai oikein.  :D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 03, 2010, 11:27:30
Mika sai oikein.  :D

Se on täten Polamon vuoro. Joko knopautus kehiin, tai vahvistus kysymysvuorosta luopumiselle, jonka jälkeen nopein saa jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 03, 2010, 17:43:13
No, kiskaistaas tämmöinen:

Kuinka monta paineilmatoimista lasinpyyhkijää löytyy käytössä olevista Sm-yksiköistä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Toukokuu 03, 2010, 22:22:01
No, kiskaistaas tämmöinen:

Kuinka monta paineilmatoimista lasinpyyhkijää löytyy käytössä olevista Sm-yksiköistä?

Hmm... useampi sata varmaan - elleivät kaikki ole sähkömoottorilla käypiä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Toukokuu 03, 2010, 23:53:32
No, kiskaistaas tämmöinen:

Kuinka monta paineilmatoimista lasinpyyhkijää löytyy käytössä olevista Sm-yksiköistä?

Vaikka en knopita niin veikkaan jotta 8 kappaletta


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 03, 2010, 23:55:00
Alle sata, mutta yli kahdeksan. Johanneksella lämpimämpää.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Toukokuu 04, 2010, 15:13:35
Sanoisin että 6 ja  toiset 6 löytyy Eio(x):stä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 05, 2010, 00:38:43
Sanoisin että 6 ja  toiset 6 löytyy Eio(x):stä.

Mikäli viittaat saneeraamattomiin Sm2-yksiköihin (kuten ehkä Tervokin), niin niitä on käytössä vain 2, joten yhtälö ei täsmää.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Toukokuu 05, 2010, 00:50:44
Olikohan vain Sm1 6006:ssa sähkökäyttöinen, tihkuajastuksella varustettu pyyhin ???, muissa normaali paine-ilmatoiminen. Kuinkahan nuo kaikki  saneeratut Sm2:t - huollossa harvoin pyyhittiin vesiä pois tuulilasista...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Toukokuu 05, 2010, 01:55:01
Olikohan vain Sm1 6006:ssa sähkökäyttöinen, tihkuajastuksella varustettu pyyhin ???, muissa normaali paine-ilmatoiminen. Kuinkahan nuo kaikki  saneeratut Sm2:t - huollossa harvoin pyyhittiin vesiä pois tuulilasista...

Koska pyyhkimiä on 'alle sata' paineilmatoimisina, niin oikea vastaus on jossain 96:n paikkeilla...tai 92 jos tuossa yhdessä Sm1:ssä oli sähkötoimiset, ne puuttuvat neljä lienevät siinä osiksi puretussa junassa jonka numeroa en lähde arpomaan mielestäni. Kokonaan toinen juttu onko pähkäilylläni mitään perää...mutta siinähän ei ole mitään uutta  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 05, 2010, 10:09:32
Tervon 8 ja Otavan 12 ovat olleet oikeaa suuruusluokkaa. Niitä (onneksi) ei ole lähellekään sataa. :) Vielä puuttuu nappiosuma.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Toukokuu 05, 2010, 18:22:40
Sanoisin että 6 ja  toiset 6 löytyy Eio(x):stä.

Mikäli viittaat saneeraamattomiin Sm2-yksiköihin (kuten ehkä Tervokin), niin niitä on käytössä vain 2, joten yhtälö ei täsmää.

Koitin viitata kahteen saneeraamattomaan ja siihen protosaneerattuun Sm1:een. Kaipa niitä on sitte vielä muitakin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 05, 2010, 19:24:31
Koitin viitata kahteen saneeraamattomaan ja siihen protosaneerattuun Sm1:een. Kaipa niitä on sitte vielä muitakin.

No, tämä vastaus on kokonaisuudessaan jo hyvin lähellä oikeaa. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Toukokuu 06, 2010, 20:41:12
Hieman valokuvia tutkittuani korjaan vastauksen ja uusi arvaus on 10 kpl. Protossa olikin vain konnarin puolella vanhanmalliset pyyhkijät, kuljettajat ovat päässeet nauttimaan uudemmasta tekniikasta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 06, 2010, 23:46:12
Hieman valokuvia tutkittuani korjaan vastauksen ja uusi arvaus on 10 kpl. Protossa olikin vain konnarin puolella vanhanmalliset pyyhkijät, kuljettajat ovat päässeet nauttimaan uudemmasta tekniikasta.

Täsmälleen näin. Pyyhkimiä on siis käytössä olevista Sm-yksiköistä saneeraamattomissa Sm2:ssa neljä molemmissa, sekä 6006:ssa pelkääjän puolen viuhtojat molemmissa päissä. Yhteensä siis 10.

˔ ' ´: : knopauttaa seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Toukokuu 13, 2010, 18:17:52
Kysäistäänpä ennen kuin mietintä-aika menee jälleen umpeen.
Mikä on asukasluvultaan suurin rautatiekaupunki, jonka alueella ei ole junan kulunvalvonnalla varustettua rataa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jyrki Längman - Toukokuu 13, 2010, 20:41:38
Olisko Porvoo


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Toukokuu 13, 2010, 23:23:55
Valkeakoski.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Toukokuu 14, 2010, 10:21:14
Savonlinna. (Sköldvik on Porvoossa.)

Edit: Peruutan edellisen, onhan Savonlinnassa JKV. Krh. Sitten Porkkakosken ehdottama Valkeakoski lienee oikein?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Toukokuu 14, 2010, 13:12:51
Päärata kulkee Valkeakosken alueella Toijalan eteläpuolella ja Kerava-Sköldvik rata puolestaan Porvoon alueella, joten ei voittoa vielä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 14, 2010, 13:34:06
Heinola


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Toukokuu 14, 2010, 15:00:08
Minä pääsin pohdinnoissani myös Heinolaan, joten vuoro siirtyy Eljakselle seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 14, 2010, 18:22:15
Kysely henkilövaunuista, voi olla kinkkinen nuoremmille, mutta ainakin osaan voi veikata ja osa on mainittu joko täällä tai Suomen Rautatiemuseon keskustelusivulla:

1) Vaunu Eit 23018 koki erikoisen kohtalon, minkä?

2) Esslingenin teräsvaunuja valmistui kolmea sarjaa 1960-61 valmistuslaattojen mukaan, kyljen maalimerkinnöissä sarjojensa vanhimmat päiväykset olivat 5.61, 8.61 ja 10.61, sarjat olivat Cit, CEit ja Eit. Mikä sarja liittyy mihinkin päiväykseen? 

3) Pasilan knp:n vanhimmat teräsvaunut kuuluivat sarjoihin CEit, Eit, EFit ja Eikt. Vanhimpien maalimerkinnät olivat 5.64, 6.64, 2.66 ja 10.66. Yhdistä parit.

4) Jonkun vaunusarjan 1. maalimerkinnät olivat välillä 1.84 ja 4.88. Mikä on vaunusarja? Samalla sarjamerkillä on ollut myös paljon vanhempia vaunuja.

5) Minkä olemassa olevan vaunun taara on 13450kg maalimerkinnän mukaan. Vaunu on valmistunut 1875. Lisäpiste vaunun numerosta.

6) VR:llä on ollut vaunuja sarjaa XTk (esim. 31.12.1937 niitä oli 4kpl). Mikä oli niiden käyttötarkoitus?

7) A 26, Ammattienedistämislaitos, opetusvaunu, on entinen moottorivaunu xxx?

8) BT vaunut 01175-01177 muutettiin 1961 vaunuista xxx (mikä sarja? lisäpiste numeroista)

9) Mitä yhteistä (historiallisesti merkittävää) oli vaunuilla Ei 22163 (hyl. 1973) ja EFi 22391 (pois liikenteestä 1983)?

Nuo maalimerkinnät on itse kopioitu vaunuista ja siten luovutuspäivämäärissä (dokumenteissä) saattaa olla vähäisiä eroja (en ole koskaan tarkistanut).



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Toukokuu 14, 2010, 20:24:59
1) Muutettiin vuonna 1994 KOEMV 9991:ksi, myöhemmin siis Dm10 4301. Oli myöskin elävien kirjoista poistuessaan keväällä 2006 vanhin missään muodossa säilynyt Passlingen.

3) Eikt 2.66, EFit 10.66.

4) 100-paikkaisista Ei-vaunuista muutetut Eimsit?

7) Ds2 10.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 14, 2010, 21:50:16
Hyvä avaus! 1, 4 ja 7 kokonaan oikein ja 3) vastattu osuus oikein. 4) Kyseessä siis Eims 21511-21534. Pottisi on nyt 3,5 pistettä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 15, 2010, 00:51:37
Lisäsin blogiini vaunulistat niiltä osin kuin knopit on ratkaistu. Sieltä voi kopsata jos listat kiinnostaa ja täydennykset ja korjaukset ovat tervetulleita.  http://poelhoe.blogit.fi/


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Toukokuu 15, 2010, 19:59:00
Veikataanpa kohtaan 5, olisko G 4033?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 15, 2010, 20:42:44
Minulla ei ole tietoja vaunusta G 4033, mutta luulisi sen olevan kevyemmän jos se on tavallinen katettu tavaravaunu. Kaikki knopin vaunut ovat henkilöliikennevaunuja


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Toukokuu 15, 2010, 21:11:30
5) Keisarillinen salonkivaunu A7?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 15, 2010, 21:31:31
5) Keisarillinen salonkivaunu A7?
Oikea vastaus ja vielä bonuspisteen kera. Keisarilliset vaunut 2 ja 6 ovat valmistuneet 1870 ja niiden taarat ovat 14000kg ja 14700kg.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Toukokuu 17, 2010, 07:12:47
Kysely henkilövaunuista, voi olla kinkkinen nuoremmille, mutta ainakin osaan voi veikata ja osa on mainittu joko täällä tai Suomen Rautatiemuseon keskustelusivulla:

1) Vaunu Eit 23018 koki erikoisen kohtalon, minkä?

2) Esslingenin teräsvaunuja valmistui kolmea sarjaa 1960-61 valmistuslaattojen mukaan, kyljen maalimerkinnöissä sarjojensa vanhimmat päiväykset olivat 5.61, 8.61 ja 10.61, sarjat olivat Cit, CEit ja Eit. Mikä sarja liittyy mihinkin päiväykseen? 

3) Pasilan knp:n vanhimmat teräsvaunut kuuluivat sarjoihin CEit, Eit, EFit ja Eikt. Vanhimpien maalimerkinnät olivat 5.64, 6.64, 2.66 ja 10.66. Yhdistä parit.

4) Jonkun vaunusarjan 1. maalimerkinnät olivat välillä 1.84 ja 4.88. Mikä on vaunusarja? Samalla sarjamerkillä on ollut myös paljon vanhempia vaunuja.

5) Minkä olemassa olevan vaunun taara on 13450kg maalimerkinnän mukaan. Vaunu on valmistunut 1875. Lisäpiste vaunun numerosta.

6) VR:llä on ollut vaunuja sarjaa XTk (esim. 31.12.1937 niitä oli 4kpl). Mikä oli niiden käyttötarkoitus?

7) A 26, Ammattienedistämislaitos, opetusvaunu, on entinen moottorivaunu xxx?

8) BT vaunut 01175-01177 muutettiin 1961 vaunuista xxx (mikä sarja? lisäpiste numeroista)

9) Mitä yhteistä (historiallisesti merkittävää) oli vaunuilla Ei 22163 (hyl. 1973) ja EFi 22391 (pois liikenteestä 1983)?

Nuo maalimerkinnät on itse kopioitu vaunuista ja siten luovutuspäivämäärissä (dokumenteissä) saattaa olla vähäisiä eroja (en ole koskaan tarkistanut).


6): Lennätinkonepajan asunto- ja työvaunuja (tehty O-vaunujen alustoille)
7): Ds3
9: Päätyikkunat. (Vaunussa 22163 on ollut sähkötuuletin. mutta sitä ei ilmeisestikään ole ollut vaunussa 22391).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 17, 2010, 10:28:01
Tepolle:
6) Likeltä liippaa, mutta Lennätinkonepajan asunto- ja työvaunut (tehty O-vaunujen alustoille) olivat sarjaa XT.
7) oli Ds2 n:o 10 (oli jo aiemmin vastattu oikein)
9) Päätyikkunallisia on oikein. Niitä oli tietysti muitakin, mutta Ei 22163 ja EFi 22391 olivat sarjojensa viimeiset liikenteessä olleet päätyikkunalliset vaunut (ellei kirjanpitoni petä).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 17, 2010, 11:42:32
Jäljellä seuraavat knopit:
2) Esslingenin teräsvaunuja valmistui kolmea sarjaa 1960-61 valmistuslaattojen mukaan, kyljen maalimerkinnöissä sarjojensa vanhimmat päiväykset olivat 5.61, 8.61 ja 10.61, sarjat olivat Cit, CEit ja Eit. Mikä sarja liittyy mihinkin päiväykseen?  

3 puolet) Pasilan knp:n vanhimmat teräsvaunut kuuluivat sarjoihin CEit ja Eit. Vanhimpien maalimerkinnät olivat 5.64 ja 6.64. Yhdistä parit.

6) VR:llä on ollut vaunuja sarjaa XTk (esim. 31.12.1937 niitä oli 4kpl). Mikä oli niiden käyttötarkoitus?

8 ) BT vaunut 01175-01177 muutettiin 1961 vaunuista xxx (mikä sarja? lisäpiste numeroista)

Vinkit: 2 ja 3 on siis kyse vaunujen käyttöönottojärjestyksestä. 1kk:n ero 3. kysymyksessä voi olla ollut vaikea havaita, mutta vaihtoehtoja on nyt vain kaksi. Esslingenin vaunuissa 5kk:n käyttöönottoero näkyi luonnossa, kuvissa ja yleisönosastossa muistaakseni.

6) XTk on kyllä vaikea arvata eikä kirjain k kyllä helpota yhtään. Vaunujen taara oli n. 21 tonnia ja ne olivat numerosarjassa 01301-01310 (Lennätinkonepajan asuntovaunut olivat sarjassa 01101-01200). Jollei tarkkaa vastausta tule, niin Teppo saa kyllä puoli pistettä vastauksestaan)

8 ) Vaunujen sarjaa voi päätellä siitä, mitä puuvaunuja jäi tarpeettomiksi jo ennen vastaavien teräsvaunujen tuloa. Nämä olivat ns lyhyttä mallia, jotka kaikki poistettiin käytöstä 1960 tämän sarjan osalta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Toukokuu 17, 2010, 13:45:24
6) Veikataanpa nyt jotain, VR:n sisäisessä käytössä olleita lähiliikennevaunuja?

8 ) Ei?   


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 17, 2010, 14:10:50
6) Veikataanpa nyt jotain, VR:n sisäisessä käytössä olleita lähiliikennevaunuja?

8 ) Ei?   
6) VR:n sisäisessä käytössä kyllä, mutta pitäisi tarkentaa minkä mestarin käytössä. En kyllä tiedä mistä ne on muutettu.

8 ) Ei ole Ei. Kyllähän kiskoautokalusto vähensi Ei-vaujen tarvetta, mutta kysytyn vaunutyypin korvaajaa ei vielä ollut näköpiirissä, se tuli vasta paljon myöhemmin. Ei ole myöskään Ek tai F, vaan 4-akselinen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Toukokuu 17, 2010, 14:37:02
Hmm... *kiivasta pohdintaa*

Jtt 1985 tuntee kyllä vaunun BT 01176, mutta ilmoittaa sen pituudeksi muiden BT-vaunujen joukossa 21,5m lisämerkinnällä "pituus vaihtelee". Vaunut 01175 ja 01177 lienee hylätty jo aiemmin.

3) Eit 5.64 ja CEit 6.64. Jos menee väärin, nopeinhan vastaa toisinpäin.

8 ) Em? Makuuvaunu taitaa olla..?



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 17, 2010, 14:51:35
Hmm... *kiivasta pohdintaa*

Jtt 1985 tuntee kyllä vaunun BT 01176, mutta ilmoittaa sen pituudeksi muiden BT-vaunujen joukossa 21,5m lisämerkinnällä "pituus vaihtelee". Vaunut 01175 ja 01177 lienee hylätty jo aiemmin.

3) Eit 5.64 ja CEit 6.64. Jos menee väärin, nopeinhan vastaa toisinpäin.

8 ) Em? Makuuvaunu taitaa olla..?

3) Ehkä hieman yllättävästi tilanne ei ollut näin päin.
8 ) nyt jo polttaa... 2 vaihtoehtoa jäljellä. Se on sama kuin BT 01180 Porvoossa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Toukokuu 17, 2010, 15:04:13
3) Jos vastausta nyt enää kelpuutetaan, vastaan CEit 5.64 ja Eit 6.64. Olin kyllä aina kuvitellut, että Psl:n ensimmäinen teräsvaunu olisi ollut Eit, 23011.

8 ) Kävin syksyllä Porvoossa ja yhden vaunun kilvestä löytyi tieto, jonka mukaan se on valmistunut CEm-vaunuksi 20-luvun alussa a tosiaan muutettu 1960 (vaiko 61? Laatassa taisi lukea 1960, vaikka vaunun numerokin on suurempi.) sarjaan BT. Vastaan siis CEm.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 17, 2010, 15:05:13
Lisätään vielä, että lyhyttä mallia olevat Em-vaunut 2715-2732, valmistuneet 1916-21, poistuivat vuosina 1920, 1942 ja 1957-1961. Minun tietääkseni yhtään niistä ei muutettu virkatarvevaunuksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 17, 2010, 15:16:52
3) Jos vastausta nyt enää kelpuutetaan, vastaan CEit 5.64 ja Eit 6.64. Olin kyllä aina kuvitellut, että Psl:n ensimmäinen teräsvaunu olisi ollut Eit, 23011.

8 ) Kävin syksyllä Porvoossa ja yhden vaunun kilvestä löytyi tieto, jonka mukaan se on valmistunut CEm-vaunuksi 20-luvun alussa a tosiaan muutettu 1960 (vaiko 61? Laatassa taisi lukea 1960, vaikka vaunun numerokin on suurempi.) sarjaan BT. Vastaan siis CEm.

Molemmat oikein ja sait kaksi pistettä lisää.

3) CEit 2655 ja 2656 = 5.64 ja Eit 23012-23019 ja 23021-23023 = 6.64  Eit 23011 oli jostain syystä 10.64. Lisään taas blogiini illalla täydemmät sarjat.

8 ) CEm 2413, 2414 ja 2416 olivat kysytyt. Porvoon BT 01180 jäi vahingossa pois, kun tarkoitukseni oli että yksi vaunuista on jäljellä (mutt'en tsekannut mikä). Se on entinen CEm 2420, muutettu myös 1961.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Toukokuu 17, 2010, 21:02:27
6) VR:llä on ollut vaunuja sarjaa XTk (esim. 31.12.1937 niitä oli 4kpl). Mikä oli niiden käyttötarkoitus?
Signaalimestarin työvaunuja, ja boggiet on alla.
Numero 01301 on omanlaisensa ja numerot 01302-01308 keskenään samanlaisia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 17, 2010, 21:14:47
6) VR:llä on ollut vaunuja sarjaa XTk (esim. 31.12.1937 niitä oli 4kpl). Mikä oli niiden käyttötarkoitus?
Signaalimestarin työvaunuja, ja boggiet on alla.
Numero 01301 on omanlaisensa ja numerot 01302-01308 keskenään samanlaisia.
Jorman vastaus on oikein ja täydellisempi kuin kysymys.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 17, 2010, 21:22:55
Nyt puuttuu enää Esslingenien käyttöönottojärjestys. Kahdessa sarjassa valmistelaatan päiväys oli 1960 ja yhden sarjan 1961. Se 1961 valmistunut sarja on se viimeksi käyttöönotettu, 10.61. Eikö kukaan muista mitkä vaunut tulivat ensiksi laivapikajunaan, joko kuvista tai havainnoista? Arvauksia sitten, niin saan laittaa listat blogiin. Junani lähtee aamulla 6:35.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Toukokuu 17, 2010, 21:53:18
Eikö kukaan muista mitkä vaunut tulivat ensiksi laivapikajunaan, joko kuvista tai havainnoista?
Kysymyksessä ei liene kuitenkaan tällaiset vaunut?
http://www.30937.co.uk/pix/1962JUL31TATT074cs.jpg
http://www.30937.co.uk/pix/1962JUL31TATT072cs.jpg


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 17, 2010, 22:03:59
Hyväksytään. Kuvassa on Eit ja Eit tuli ensiksi 5.61, sittei CEit 8.61 ja viimeksi Cit 10.61. Muistelen, että jossain yleisönasastossa ihmeteltiin kun ensimmäisen luokan lipulla piti matkustaa huonommissa vaunuissa kuin toisen luokan lipulla. Tasaantuihan se tilanne sitten parin kuukauden jälkeen.

Alex sai 5,5 pistettä ja jatkaa knopittelua. Jorma ja Pekka 2p ja Teppo 1p.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Toukokuu 18, 2010, 15:29:59
Kysytään nyt sitten tämä hieman pienoisrautatieaihetta sivuava kysymys:

Tällainen vaunu tuli ostettua jokin aika sitten, tarkoituksenani suomalaistaa se. Mikä olisi 'helpoin' esikuva, mikä VR:n teräsvaunuista (littera ja numerosarja) siis vaatisi vähiten muutosta ko. vaunuun? Hyväksyn tähän kolme eri vastausta.

Ja tiedoksi kiinnostuneille, kyseessä on Rocon valmistama DSB:n 2. luokan hyttivaunu (sisustus on tosin lähempänä 1. luokkaa) tuotenumerolla 45336.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Toukokuu 23, 2010, 17:51:47
Mikä lie syynä vastausten vähyyteen? Tällaisen henkilövaunujen ulkonäköön liittyvän, vaikkakin kuvallisen kysymyksen luulisi kuitenkin käyvän tähän ketjuun...  Vai oliko kysymys liian vaikea?

Lisävihje: Yhtäkään näistä hakemistani vaunuista ei ole hakemallani litteralla tai numerolla enää olemassa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Kesäkuu 08, 2010, 08:31:25
Tuorein sääntö määrää, että jos ei viikkoon ketjussa viestintää tapahdu, vuoro siirtyy ensimmäiselle ehtivälle.

Eli heitetäänpä jalleen uusi knoppi, sillä ketjuahn meinaa katketa:

Jo aikaisemmassa knopissa oli insinööri Väinö Rankkaan liittyvä kysymys, jotenka jatketaan samalla linjalla: 1910 luvulla hankittiin Ruotsista itsepurkautuvia soravaunuja, joita käytettiin mm. Kristiinankaupungin- ja Terijoki - Koivisto ratojen rakennuksilla. Mikä oli näiden vaunujen sarjatunnus ja mitä näille vaunuille myöhemmin tapahtui ja miksi?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Kesäkuu 08, 2010, 16:34:55
16 4-aks. soravaunua, joista 14 muutettiin malmivaunuiksi Outokummun kaivoksen käyttöön. Litt. Okm 75101-75114.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Kesäkuu 08, 2010, 20:03:12
(Tuohon ratkaisematta jääneeseen kysymykseen olisin hakenyt sarjoja Eit 23005-23007, Eht 23301-23328 tai Cht 2367-2382.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Kesäkuu 09, 2010, 06:57:51
16 4-aks. soravaunua, joista 14 muutettiin malmivaunuiksi Outokummun kaivoksen käyttöön. Litt. Okm 75101-75114.
Toiseen puoleen heti lähes oikea vastaus, mutta ensimmäinen osa odottaa vielä vastausta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Kesäkuu 14, 2010, 15:01:36
Eipä tähänkään taida tulla jatkoa.  Eli vastausvuoro menee Viitamäelle.

Ja jottei tämä jää ilman vastauksia, niin kerrotaanpa vastaus:
Näiden itsepurkautuvien vaunujen sarjamerkintä oli Mao (89501 - 89516), ja kolme niistä muutettiin hiilenkuljetusvaunuiksi XL (047401 - 047403). Okm vaunuja on kuitenkin yksi enemmän, kuin mitä olisi jos kaikki 16 Mao vaunua olisi muutettu Okm vaunuiksi.
 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Kesäkuu 14, 2010, 18:04:47
Kysyn Yhdysvaltain veturitehtaita, joiden höyryvetureita on liikkunut Suomessa. Itse löysin 7.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 14, 2010, 19:02:34
Kysyn Yhdysvaltain veturitehtaita, joiden höyryvetureita on liikkunut Suomessa. Itse löysin 7.

Piste jokaisesta oikeasta? Jos näin, niin otetaan (mahdollisesti) kaksi pistettä pois heti kärkeen, niin ei kukaan saa täysiä... :)

- Baldwin
- ALCO


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Kesäkuu 14, 2010, 19:34:14
Olisi mukavaa, jos firmojen nimien lisäksi kertoisitte, mistä vetureista on kyse.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Kesäkuu 14, 2010, 19:34:33
Kysyn Yhdysvaltain veturitehtaita, joiden höyryvetureita on liikkunut Suomessa. Itse löysin 7.

Piste jokaisesta oikeasta? Jos näin, niin otetaan (mahdollisesti) kaksi pistettä pois heti kärkeen, niin ei kukaan saa täysiä... :)

- Baldwin
- ALCO

Lisään kolme helppoa vaikka en knopita

-H. K. Porter, Inc    Porter pullo   http://vaunut.org/kuva/62095?m=1&tag0=0%7CMuu%7C
-Richmond Locomotive Works, Virginia, USA     G8/Sk6
-Vulcan Iron Works, USA   Vr4/Vr5


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 14, 2010, 19:52:36
Olisi mukavaa, jos firmojen nimien lisäksi kertoisitte, mistä vetureista on kyse.

- Baldwin
- ALCO

Tr2 "Truumanni" molempiin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Kesäkuu 14, 2010, 19:55:51
Kysyn Yhdysvaltain veturitehtaita, joiden höyryvetureita on liikkunut Suomessa. Itse löysin 7.

Piste jokaisesta oikeasta? Jos näin, niin otetaan (mahdollisesti) kaksi pistettä pois heti kärkeen, niin ei kukaan saa täysiä... :)

- Baldwin
- ALCO

Lisään kolme helppoa vaikka en knopita

-H. K. Porter, Inc    Porter pullo   http://vaunut.org/kuva/62095?m=1&tag0=0%7CMuu%7C
-Richmond Locomotive Works, Virginia, USA     G8/Sk6
-Vulcan Iron Works, USA   Vr4/Vr5

Nuortin konesavotan veturit oli kans USA:n Minnesotasta, mutta valmistajaa en tiedä.
Heitän kuitenkin härskin arvauksen eli 3M eli Minnesota Mining and Manufacturing Company  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Kesäkuu 14, 2010, 20:41:43
Muistui yksi tehdas lisää eli 8. Samperin savotan koneista ei valmistajaa tiedä eikä niitä kysyttykään.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Heikki Itävuo - Kesäkuu 14, 2010, 20:59:50
Muistui yksi tehdas lisää eli 8. Samperin savotan koneista ei valmistajaa tiedä eikä niitä kysyttykään.

Vaikkei kysytty, niin Samperin veturit ovat Philadelphiasta, ks. http://vaunut.org/kuva/14849 .


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Kesäkuu 14, 2010, 21:15:33
Muistui yksi tehdas lisää eli 8. Samperin savotan koneista ei valmistajaa tiedä eikä niitä kysyttykään.

Vaikkei kysytty, niin Samperin veturit ovat Philadelphiasta, ks. http://vaunut.org/kuva/14849 .

Kappas, niinpä olikin. No tulipaha seki tieto korjatuksi vaikka ei kysyttykään.
Laitetaas loputki linkit eli http://www.samperi.com/samperi.html
josta poimittuna valmistaja oli Phoenix Manufacturing Coe Philadelfia

Laitetas linkkiä sivustolle mis on tarinaa ameriikan lombardeista niin ko noita tollaasia samperin savotan värkkiä näemmä siellä kutsutahan. Sivustolla on videopätkäkin (ei kovin hyvä) toimivasta lombardista

http://www.chromjuwelen.com/en/partner-und-mitglieder-blogs/blog.hemmings.com/lombard-the-great-steam-powered-snowmobiling-log-hauling-horse-emancipator.html


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 15, 2010, 12:44:18
Mistähän tuo Philadelphia on tullut Phoenixin yhteyteen? Oliko se Pennsylvanian Philadelphia ja siellä myyntikonttori? Tehdas oli kuitenkin ihan muualla, Phoenix Manufacturing Co, Eau Clair, Wisconsin on ainoa mitä olen löytänyt Lombardia käsittelevästä kirjallisuudesta ja nettijutuista.

Niitä muita amerikkalaisia valmistajia kantsii miettiä yksityisradoilta, kuten LWJ, ja tehdasradoilta esim luovutetulta alueelta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Heikki Itävuo - Kesäkuu 15, 2010, 22:27:03
Veturinvalmistajaluetteloon Brooks.

Samperin vetureista: Tulppiossa olevassa opastaulussa sanotaan mm: Höyryveturit ja koko kalusto tuotiin Winconsinista USA:sta. Tulppion veturiin on kuitenkin maalattu:

PHOENIX MANUF. CO
PHILADELPHIA
U.S.A

Tietenkään kyseessä ei ole alkuperäismaalaus.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Kesäkuu 16, 2010, 14:50:19
Löytynyt Baldwin, ALCO, Porter, Richmond, Vulcan, Brooks ja (Phoenix). Haen vielä kahta tehdasta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Heikki Itävuo - Kesäkuu 16, 2010, 15:04:54
Dickson, toimittanut veturin Läskelän rautatielle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Kesäkuu 16, 2010, 15:12:07
Brooksit olivat LWR:n numerot 1-5. Dickson oli aluksi Haukkavaara-Pekonlahti radalla. Yksi kummajainen vielä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Heikki Itävuo - Kesäkuu 16, 2010, 15:50:24
Rogers, sarjan C6 ainoa veturi. Ks. Resiina 3/1988.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Kesäkuu 16, 2010, 16:20:33
C6 olikin aika kummajainen, jos tiedot pitävät paikkansa: USA:sta Panaman kautta Venäjälle ja sieltä Suomeen 1918.
Ehkä raja-asemillekin on ajettu jenkkihöyryillä, Venäjällehän niitä on viety runsaasti. Tornioon tuskin tultiin SJ:n jenkeillä, ei niitä tainnut paljon ollakaan.
Lajunen 2p Tervo 3p (ei kuulemma knopita) Itävuo 3p.
Heikki jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 16, 2010, 17:03:46
C6 olikin aika kummajainen, jos tiedot pitävät paikkansa: USA:sta Panaman kautta Venäjälle ja sieltä Suomeen 1918.
Ehkä raja-asemillekin on ajettu jenkkihöyryillä, Venäjällehän niitä on viety runsaasti. Tornioon tuskin tultiin SJ:n jenkeillä, ei niitä tainnut paljon ollakaan.
.....
Minä kieltäydyn uskomasta, että C6 olisi Rogers ja vielä Panamasta tullut. Istun taas junassa, joten en voi katsoa Resiinaa 3-88 ja mitä siinä sanotaan. Suomet Veturit ykkösosan uudessa painoksessa tulee kilpaileva versio. Eiköhän se ollut Borsigin valmistama ja tullut Moskova, Kursk, Nizhegorod ja Murom -rautatieltä, siellä Z 11 ja sitten T 111 (tenderi T 115).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Heikki Itävuo - Kesäkuu 16, 2010, 17:25:34
Lajunen 2p Tervo 3p (ei kuulemma knopita) Itävuo 3p.
Heikki jatkaa.
Joku muu saa jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Kesäkuu 16, 2010, 17:32:48
Toivottavasti oikeaa tietoa saadaan. Ripottakoon tuhkaa päällensä ja ripustakoon myllynkiven kaulaansa hän, joka on tuon tiedon Resiinaan kirjoittanut.

Topi jatkakoon.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 17, 2010, 00:37:24
Pekka on liian ankara. Veikkaisin Jukka Nurmisen viestittäneen vuoden 1988 tietämyksen tason Resiinaan. Rangaistus Jukan kohdalla on myöhässä ja toisaalta Jukka sittemmin muutti kantaansa. Tapio Eonsuu löysi suomalaisia ja venäläisiä lähteitä ja tietoja yhdistellen uuden todennäköisemmän vaihtoehdon eli sen kuin annoin. Sen veturin liikkeet Suomessa on suhteellisen hyvin dokumentoitu. Jukka hyväksyi uuden tiedon ja minun osuuteni asiassa on ollut vain hyväksyä osaltani TAE:n ja Jukan yhteisesti hyväksymä ratkaisu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 17, 2010, 00:47:32
Vielä semmoinenen sinänsä ulkopuolinen kommentti, että kun Resiinan "Tasoristeys"-palstalla ei mainita lähdettä, niin lähde jää arvailun varaan. Asiassa on tietysti sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvät puolet korostuvat uutisen ollessa tuore ja huonot vuosia myöhemmin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 17, 2010, 02:57:09
Topi jatkakoon.

No äh. Ei ketjun säännöissä sanota, että knopitusvuorosta saa luopua  >:(


Heitetään pikainen:

Itsetoiminen ilmajarru on vanha keksintö, joka on edelleen hyvin laajalti käytössä perustoiminnoiltaan aivan alkuperäisen kaltaisena.

Kuka patentoi itsetoimisen ilmajarrun, ja minä päivänä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Kesäkuu 17, 2010, 14:31:38
Yritänpä edes yhden kerran eläessäni: George Westinghouse. ::)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 17, 2010, 15:11:20
...ja minä päivänä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Kesäkuu 17, 2010, 19:43:43
...ja minä päivänä?
Äääh. Nyt pitäisi jo sekä Googlata henkilö että kaivella esiin joku ikuinen allakka. Tyydyn veikkaamaan: torstaina.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Kesäkuu 17, 2010, 20:10:50
...ja minä päivänä?
Äääh. Nyt pitäisi jo sekä Googlata henkilö että kaivella esiin joku ikuinen allakka. Tyydyn veikkaamaan: torstaina.


Tämä on hyvä teoria myös lastthursdayismin näkökulmasta. Kyseinen jarrutyyppihän katsotaan keksityksi ennen viime torstaina ja jokainen viime lastthursdayismin kannattaja tietää, että Jumala on luonut maailman viime torstaina ja kaikki sitä vanhemmilta vaikuttavat muistot, esineet ja vastaavat on luotu viime torstaina. Ja viime torstainahan tosiaan oli torstai. Lisätietoja vaikkapa täältä (http://rationalwiki.org/wiki/Last_Thursdayism).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 17, 2010, 20:14:42
Kaatuuko teoria siihen, että Pertillä on pränttivirhe, vain 1. kirjain on oikein?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Kesäkuu 23, 2010, 10:52:36
No kuuklataan nyt sitten jos kukaan muu ei kerran jaksa: Tiistai (29.7.1873).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 23, 2010, 15:04:19
No kuuklataan nyt sitten jos kukaan muu ei kerran jaksa: Tiistai (29.7.1873).

Itse olen löytävinäni eri päivämäärän. Pertin veikkaus kuitenkin osui samalle vuosikymmenelle (:P), joten julistan hänet voittajaksi.

Patent-invent.com http://www.patent-invent.com/air_brake_patent.html väittää, että oikea päivämäärä on 5.3.1872. Patentin kuvaus kuuluu siis: "Improvement in steam-power air-brakes for railway use. Providing each car (carriage) with an auxiliary air reservoir which shall be filled from the main reservoir and which can be used independently for each car."

29.7.1873 on myös patentoitu jotain, mutta se on ollut "reissue" (uudelleenjulkaisu?) aiemmasta patentista, joka ei liity itsetoimiseen jarruun - joskin junan jarruihin kuitenkin.

Mainittakoon, että vaikka wikipedia ei itsessään ole pätevä lähde ilman päteviä lähdeviitteitä, se mainitsee patentin ajankohdaksi myöskin tuon 5.3.1873.

Kyseessä oleva patentti pdf:nä (engl.) http://www.freepatentsonline.com/124405.pdf

Pertti knopittakoot seuraavana.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Kesäkuu 23, 2010, 22:15:44
Pertti knopittakoot seuraavana.

Uh... ellei vuoroa saa siirtää, joudutte odottelemaan vajaan viikon: häivyn huomenna sähköttömälle mökille olemaan viettämättä remuisaa juhannusta.

Hauskaa jussia kaikille!

PS. Totta, tuo löytämäni päivä on todellakin "reissue", enpäs tajunnut mitä se "re" patentin numerossa tarkoitti...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 15, 2010, 00:44:04
Viikko jos toinenkin on jo vierähtänyt...knopittaako Pertti?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Heinäkuu 15, 2010, 09:53:29
Pahus, tämä oli kyllä päässyt tyystin unohtumaan. Kun en nyt keksi mitään fiksua kysyttävää, pyydän saada luovuttaa vuoroni Jimille, joka hoksasi muistuttaa asiasta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 15, 2010, 14:43:59
Laitanpa kuvallisen knopin. Eli mistä löytyy tällainen rautatiesilta. Kuva on rajattu ettei knoppi olisi aivan helppo.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Heinäkuu 15, 2010, 15:53:44
Tarjotaan vanhaa Lovisa - Wesijärvi -radan siltaa Orimattilassa. (On niin tutun näköinen pienoismallin esikuvaksi)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 15, 2010, 20:50:39
Ei osunut.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 18, 2010, 14:53:46
Näyttää taas knopittelu jäävän...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 23, 2010, 21:45:42
Olenko mä joku vastenmielinen persoona VOrgissa? Knoppiketjuun vastattiin tuon tuostakin, ennen kuin laitoin oman knoppini. Sitten meno hyytyi. Luultavasti ajattelette jotain tän tapasta: "ai toi on toi Jimi taas...no mitäköhän se on taas laittanu...vai niin"...ja siihen se jää. Jos ette tiedä vastausta, arvatkaa nyt, herran ihme nähköön!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Heinäkuu 23, 2010, 21:49:18
Arvataampa Seinäjoki-Vaasa rataa!

Jimi: et ainakaan tälläsen junasivureuhojan mielestä oo ärsyttävä :D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 23, 2010, 21:53:10
ST ei yltänyt pisteille. Yrittääkö muut?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Keski-Säntti - Heinäkuu 23, 2010, 22:34:39
Joo. Ämmänsaaren rata.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 23, 2010, 22:39:28
No ei ole sekään.  :P


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Heinäkuu 23, 2010, 23:40:25
Äläs nyt hermostu! En minä ainakaan ymmärrä miksi sinua jotenkin sorsittavana täällä pidettäisiin, ainakin minulla on ihan päinvastainen kuva... Vastaamattomuuteen voi olla paljonkin syitä, ei vähäisimpänä se, että ihmiset hellekausina varmaankin vorkkailevat paljon vähemmän aktiivisesti kuin pakkas- ja loska-aikoina.

Mitä kysymykseen tulee: tuossa paikassa on jotain ärsyttävän tuttua, mutten millään saa päähäni missä olen tuon sillan nähnyt, joten en pysty edes arvaamaan. --- Tai... ei kai tuo sentään Vantaalta ole?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 23, 2010, 23:45:26
Jos tämä http://seisake.net/kuva.php?id=873 on mielessä, niin ei, ei se ole sekään. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jari Kuusinen - Heinäkuu 24, 2010, 00:31:15
Minulla sattuu olemaan samanlainen kuva, mutta en nyt kyllä muista missä se on otettu... Joku junapysäkkihän tässä lähellä taitaa olla?  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 24, 2010, 14:43:29
Sanon että sama silta, enempää en paljasta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Heinäkuu 26, 2010, 15:00:49
Minulla sattuu olemaan samanlainen kuva, mutta en nyt kyllä muista missä se on otettu... Joku junapysäkkihän tässä lähellä taitaa olla?  ;D
Olisikohan silta Parkanon ja Kairokosken väliltä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 26, 2010, 15:18:55
Silta ei ole siellä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jaakko Tuominen - Heinäkuu 27, 2010, 20:36:57
Olisko Simpeleen suunnalla?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 27, 2010, 20:42:10
Ei ole Simpeleeltä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tunnus poistettu - Heinäkuu 28, 2010, 01:22:26
Tää on minusta poikkeuksellisen äkyyttävä knoppi kun tiedän nähneeni tuon sillan, mutten millään saa päähäni missä. Eikä siitä edes ole kauan... Kuvaa en omistani löydä. Tarjotaanpa kokeeksi Keravalta itään eli Skölvikin rataa, minusta tämä ei oikein istuisi Olli-Porvoo välille. Eihän?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 28, 2010, 13:43:39
Ei, ei istu. Ja jos joku ihmettelee miksi en annan vihjettä, niin se on siksi, että luulen tämän ratkeavan heti jos vihjaan jotain. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kimmo T. Lumirae - Elokuu 01, 2010, 16:23:12


2)
Pykälillä 3-16(B) ratti tai joystick lähettää ohjaussähköä. Tämä sähköinen ohjaus muutetaan seuraavaksi ei-sähköiseen muotoon, mihin? Lisäpistepuolikas, jos osaa kertoa ohjauksessa käytettävien "bittien" määrän.



Silmäilin tässä tätä osin vanhaakin ketjua ja tuon knopin lisäpisteosion vastaus "viisi" jäi hieman vaivaamaan ja pitikin oikein tarkistaa asia, joka on hieman tulkinnanvarainen ja saanen tarkentaa tätä hieman.

Tehonsäätö-EP -venttiilejä on todellakin 5 kpl, 080/1...080/5 ja niiden toimintaa ohjataan ratilla (tai joikkarilla) sähköisesti. Mutta: kolmosporras on siis ensimmäinen porras, jolloin ruiskutusta lisätään ohi maksimi/minimisäätimen, ja tällöin avautuvat sekä 080/5, joka siirtää tehovivustoa 7 mm, ehkä siirtäen siitä "löysät pois", tai pikemminkin tehdä jonkinlainen avaussiirto, sekä 080/1, joka siirtää vivustoa vielä millin lisää. Mutta nyt: 080/5 jääkin avoimeksi läpi ajoportaiden 3...16/B eikä osallistu enää tehonsäätöön. Sen tehtävä on vain tehdä tuo 3-portaalla tapahtuva, tavallaan ylimääräinen 7 mm siirtoliike tehovivustolle ja "potkaista" moottorin ruiskutusta tuntuvasti eteenpäin. Tämän kuulee veturin ulkopuolellekin; kolmosportaalle siirryttäessä päämoottorin äänessä kuuluu melkoinen murahdus (ja, ellei vaihteisto ole täysin täyttynyt, myös moottorin kierrosten tuntuva nousu siihen asti, kunnes vaihteisto täyttyy).

Sen sijaan muut neljä teho-EP:tä aikaansaavat ajoportailla 3...16/B aina yhden millimetrin liikkeen per ajoporras ja 16/B-portaalla "loput" eli 2 mm; jos tätä haluaisi kuvata yksinkertaisesti, näyttäisi se suunnilleen tältä:

ajoporras          teho-EP:t 1-4 avoimina
3                       1000
4                       0100
5                       1100
6                       0010
7                       1010
8                       0110
9                       1110
10                     0001
11                     1001
12                     0101
13                     1101
14                     0011
15                     1011
16/B                  1111

Vain näiltä neljältä teho-EP:ltä menee paineilmaa vaihteistolle, neljässä eri putkessa, kertoen sille moottorin ruiskutusmäärän nimenomaan nelibittisenä arvona.

Näillä perusteilla väitän, että Dv 12:n tehonsäätöjärjestelmä on 4-bittinen eikä 5-bittinen.

Menikö hiusten halkomiseksi? Ehkä hiukan, mutta tarkoitus oli nimenomaan tarkentaa.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Elokuu 01, 2010, 18:16:19
Menikö hiusten halkomiseksi? Ehkä hiukan, mutta tarkoitus oli nimenomaan tarkentaa.

Ei tällaisissa asioissa voi koskaan halkoa liikaa. :)

Kiitoksia mainiosta tarkennuksesta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikael Koillinen - Elokuu 01, 2010, 20:30:28
Laitanpa kuvallisen knopin. Eli mistä löytyy tällainen rautatiesilta. Kuva on rajattu ettei knoppi olisi aivan helppo.

Tutun näköinen silta, lienee tämä vähän ajankohtainenkin:

(http://mikoilli.pp.fi/images/share/016.JPG)

Eli kamera on Pernon telakkaradan turvaraiteen päätepuskimen päällä, lätän alla Raisionjoki.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Elokuu 03, 2010, 18:59:44
No nythän se meni oikein! Jeez!  :D  ;)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikael Koillinen - Elokuu 03, 2010, 19:15:21
Jatketaanpa sitten edelliseen jollain lailla liittyvällä kuva-arvoituksella; eli missä moinen härveli tässä kunnossa, ja mikä sen yhdistää edelliseen knoppiin?

(http://mikoilli.pp.fi/images/share/noppi.JPG)

Kuva vähän postimerkkiä suurempana: http://mikoilli.pp.fi/images/share/001.JPG (http://mikoilli.pp.fi/images/share/001.JPG)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikael Koillinen - Elokuu 06, 2010, 19:22:16
Helpotetaan vähän, kun hiljaista tuntuu olevan. Yhdistävä tekijä on silta, ja tämän vehkeen kohdalla kyse on tästä sillasta, jota härveli on joskus vahtinut:

(http://mikoilli.pp.fi/images/share/002s.jpg)

Suurempana: http://mikoilli.pp.fi/images/share/002.JPG (http://mikoilli.pp.fi/images/share/002.JPG)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Elokuu 07, 2010, 21:05:05
Jatketaanpa sitten edelliseen jollain lailla liittyvällä kuva-arvoituksella; eli missä moinen härveli tässä kunnossa, ja mikä sen yhdistää edelliseen knoppiin?

(http://mikoilli.pp.fi/images/share/noppi.JPG)

Kuva vähän postimerkkiä suurempana: http://mikoilli.pp.fi/images/share/001.JPG (http://mikoilli.pp.fi/images/share/001.JPG)

Toi on selvästi puomi ja sen vastapaino. Toisessa kuvassa on silta, joten olisiko puomi voinut olla "vartioimassa" siltaa ettei sille mene kukaan kun tulee juna?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Esko Ampio - Elokuu 08, 2010, 06:36:07
Tehdäänpäs asiasta sivuunharppausknoppi. Turun seudulta, missä siellä oli käytössä viimeiset, samanlaiset mekaaniset puomilaitteet. Sen verran tarkennusta, että eivät toimineet käsiveivillä, vaan oli erilliset, vaijerivälitteiset  moottoriboxit.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikael Koillinen - Elokuu 09, 2010, 21:25:02
Tehdäänpäs asiasta sivuunharppausknoppi. Turun seudulta, missä siellä oli käytössä viimeiset, samanlaiset mekaaniset puomilaitteet. Sen verran tarkennusta, että eivät toimineet käsiveivillä, vaan oli erilliset, vaijerivälitteiset  moottoriboxit.

Linnankadun tasoristeys satamaradalla?

Ja linnaa voisi muuten tarjota toiseksi vihjeeksi tähän alkuperäiseen puomiknoppiinkin...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Elokuu 10, 2010, 07:05:59
Aivan. Entinen Kyrönsaömen yhdistetyn rautatie- ja maantiesillan itäpään puomi. Mutta se Turku: Kupittaalla oli normaali sähkökääntölaite, eli todellakin mitä todennäköisimmin kyseessä olisi Turun Satama ja Linnanaukon raiteiden Linnankadun tasoristeys. Mutta voisihan puomi olla jopa porttinakin, kuten Tampereella.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikael Koillinen - Elokuu 10, 2010, 13:51:58
Entinen Kyrönsaömen yhdistetyn rautatie- ja maantiesillan itäpään puomi.

Niin on, tosin kuvassa on länsipään puomi mutta eiköhän siellä toisessakin päässä vastaava kapistus ole.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Elokuu 11, 2010, 10:34:53
Eli täytyyös alkaa taas kehittämään uutta knoppia?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikael Koillinen - Elokuu 11, 2010, 15:00:55
Eli täytyyös alkaa taas kehittämään uutta knoppia?

Ja tämäkin oikein  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Elokuu 11, 2010, 15:04:41
Pysytäänpä vieläkin herra Väinö Rankassa. Kyttälän ja Valtionrautateiden patenttiin liittyvät kiistat lienevät tunnetut, mutta mitä asiaa koski VR:n ja Rankan välinen patenttikiista?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Esko Ampio - Elokuu 12, 2010, 20:40:27
Aivan. Entinen Kyrönsaömen yhdistetyn rautatie- ja maantiesillan itäpään puomi. Mutta se Turku: Kupittaalla oli normaali sähkökääntölaite, eli todellakin mitä todennäköisimmin kyseessä olisi Turun Satama ja Linnanaukon raiteiden Linnankadun tasoristeys. Mutta voisihan puomi olla jopa porttinakin, kuten Tampereella.
OT vastaus: Linnankatu se oli. Kupittaalla, Kiinanmyllynkadulla oli alunperin vastaavat mekaaniset puomit? 60-luvun puolivälissä ne vaihtuivat sähkökäyttöisiin, samalla ratapiha suurimmalta osin raidevirtapiireistettiin, tehtiin jonkinlainen turvalaitos. Sähkökääntölaitteet olivat Åssa- merkkiset. Suomen toiseksi pisimmät puomit, 10-11m. Pisimmät olivat Raumalla, Valtakadulla, muuten samanlaiset.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Elokuu 23, 2010, 18:37:00
Pysytäänpä vieläkin herra Väinö Rankassa...  mitä asiaa koski VR:n ja Rankan välinen patenttikiista?
Resiina-keskustelu ei näytä olevan rautatievaunujen tekniikan kehitystä seuraavien forumi? Tai korjataan: Resiina-keskustelijat eivät lue rautatiehistoriikkeja, vaan ainoastaan "pongaavat" päivittäisliikenteen numeroita? "Rankastaanpa" tämä knoppi eteenpäin.

VR:n muinaisesta tiiliskivi-historiikista voidaan löytää mielenkiintoinen tekninen tasalattiaisten soravaunujen kehitystyö. Tehdään vaunun sisälle harjamainen pohja, korotetaan vastaavasti laitoja kantavuuden puitteissa ja laitetaan alareunoihin avautuvat luukut. Keksitään siis painovoimalla itsetyhjentyvä soravaunu. Joku sen keksi ja kun keksiminen tapahtui työnantajan vaunukalustoa kehittämällä, ei yhtiö katsonut sitä aivan keksijän omaksi patentiksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Elokuu 24, 2010, 00:37:04
Tuohon "kaiman" kysymystä hieman sivuten - ei vastaus. Dm7-kalustohan oli ongelmallinen talvisin, tulo varikolle ja liittäminen ulkoiseen sähköverkkoon = täysjarrutus ja lämpimien lossien jäätyminen pakkasella pyörän kehälle. Aamun lähdöillä ensimmäiseksi jarrulossien hakkaaminen ja seuraaminen, että kaikki pyörät pyörivät - jos pyöriin maalattaisiin valkoiset ristit (paloautojen tapaan), kaikkien pyörien mukana kulun seuraaminen helpottuisi ja lovipyörien syntyminen pienentyisi - mutta purkki "Miranolia" ja pensseli oli liian kallis ratkaisu... näin ennen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Elokuu 24, 2010, 14:54:05
Pysytäänpä vieläkin herra Väinö Rankassa...  mitä asiaa koski VR:n ja Rankan välinen patenttikiista?
Resiina-keskustelu ei näytä olevan rautatievaunujen tekniikan kehitystä seuraavien forumi? Tai korjataan: Resiina-keskustelijat eivät lue rautatiehistoriikkeja, vaan ainoastaan "pongaavat" päivittäisliikenteen numeroita? "Rankastaanpa" tämä knoppi eteenpäin.

VR:n muinaisesta tiiliskivi-historiikista voidaan löytää mielenkiintoinen tekninen tasalattiaisten soravaunujen kehitystyö. Tehdään vaunun sisälle harjamainen pohja, korotetaan vastaavasti laitoja kantavuuden puitteissa ja laitetaan alareunoihin avautuvat luukut. Keksitään siis painovoimalla itsetyhjentyvä soravaunu. Joku sen keksi ja kun keksiminen tapahtui työnantajan vaunukalustoa kehittämällä, ei yhtiö katsonut sitä aivan keksijän omaksi patentiksi.

No niin. Rauhalan Jorma Jatkaoon. Kyseessä oli siis I ja H vaunujen päälle tehtävä itsepurkautuva korirakenne soran kuljettamiseen sorakuopasta sorastustyömaille ennen kaikkea rautatierakennuksilla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Elokuu 24, 2010, 21:45:02
Mikä onkaan nimeltään se vesistön ylittävä kotimainen ratasilta, jossa aiemmin oli viiden jalan levyinen rata, mutta erinäisten liikennepoliittisten muutostöiden jälkeen raideleveyttä on nyt kavennettu 524 millimetriä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tauno Hermola - Elokuu 24, 2010, 22:22:24
Heh, siis rautatien tilalle tullut ratikkakiskot ;D. Taitaapi olla Kauppatorin ja Katajanokan välinen silta, josta nyt kulkee 4/4T, mutta onkos sillä sillalla oikein joku nimikin ::). Kanavasilta?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Elokuu 25, 2010, 19:02:22
Turun Tuomiokirkkosillalla Aurajoen yli on ollut raitiotiet 1436mm (hevos-) ja 1000mm (sähkö-). Mitat eivät kyllä täsmää. Ja tarkoitetaan ilmeisesti nykyhetkeä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Elokuu 25, 2010, 20:06:18
Jätkäsaareen mennessä satamarata on purettu ja raitiotietä rakennetaan. Onko siinä ollut silta joskus vai aalloppi? Nimestä ei tietoa jollei ole Jätkäsaari.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Elokuu 25, 2010, 21:00:41
Jätkäsaareen mennessä satamarata on purettu ja raitiotietä rakennetaan. Onko siinä ollut silta joskus vai aalloppi? Nimestä ei tietoa jollei ole Jätkäsaari.

Ruoholahden silta on oikein! Silta on leveydeltään soutuvenekelpoinen, mutta en ole aivan varma, onko se nykyään jollain tavalla suljettu läpiajolta. Taitaa olla. Vesireitti on pitkä, kapea ja tunnelimainen.

Kuva nykyisestä raitiotiestä on tässä: http://vaunut.org/kuva/64976. Rautatieajan kuvia on paljon enemmän. Silta on tuossa kuvassa "piilossa", mutta sijainti on aistittavissa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Elokuu 26, 2010, 18:47:18
3 helppoa:
1) Tahallinen junien  yhteenajo Suomessa.
2) VR:n pisin kapearaitenen rata.
3) Sotalaulu, jossa mainitaan 3 VR:n liikennepaikkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Heikki Itävuo - Elokuu 26, 2010, 18:59:57
2) Valko-Vesijärvi ennen kuin saatiin levennetyksi, vaiko vain Lahteen saakka?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Olli Keski-Rahkonen - Elokuu 27, 2010, 08:05:15
Ruoholahden silta on oikein! Silta on leveydeltään soutuvenekelpoinen, mutta en ole aivan varma, onko se nykyään jollain tavalla suljettu läpiajolta. Taitaa olla. Vesireitti on pitkä, kapea ja tunnelimainen.

Kuva nykyisestä raitiotiestä on tässä: http://vaunut.org/kuva/64976. Rautatieajan kuvia on paljon enemmän. Silta on tuossa kuvassa "piilossa", mutta sijainti on aistittavissa.

Offtopicia, mutta Ruoholahden sillan alitse pääsee mainiosti ainakin Terhivenellä. Vedenkorkeudesta riippuen hieman isommallakin paatilla, leveyttä kyllä piisaa. Tämä sataman läpi kulkeva reitti on mukavaa vaihtelua Jätkäsaaren kiertävälle väylälle, kunhan ei jää isojen laivojen jalkoihin!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Elokuu 27, 2010, 11:10:57
3 helppoa:
1) Tahallinen junien  yhteenajo Suomessa.
2) VR:n pisin kapearaitenen rata.
3) Sotalaulu, jossa mainitaan 3 VR:n liikennepaikkaa.

3 - en tiedä, onko varsinainen sotalaulu, mutta Vöyrin marssissa mainitaan Lapua, Kauhava ja Härmä - niin ja Pietari.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Elokuu 27, 2010, 17:23:07
1) Voisi olla joku leffajuttu tai sitten sotajuttu, kun autojen törmäystestien kaltaisia ei kai junilla ole tehty. Veikkaisin melkein tuota militäärivaihtoehtoa ja että Seinäjoki-Vaasa-seudulla voisi olla paremmin tunnettu tappaus kuin Norrköpingissä. Ehkä joskus 81-82v sitten.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Elokuu 27, 2010, 19:23:59
Kolmeen kohtaan vastattu. Niistä:
1) ei
2) ei
3) kelpaa, mutta on toinenkin laulu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Elokuu 27, 2010, 20:32:22
2) Kuusamon kenttärata luovutettiin/siirrettiin VR:lle ennen sen purkamista.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Elokuu 27, 2010, 20:51:59
2) Kenttärata siirtyi VR:lle 20.9.1945 tuhottuna, mutta kiskot (Neuvostoliitolle kuuluvat) olivat vielä jäljellä. Vietiinkö kiskoja yhtään sinne vai otettiinko korvauskiskot rantaradalta ja muualta? Epäselvää on myös vetureiden määrä. Matti Haro (Elintilan junailijat) on saanut 37 moottoriveturia ja 9 höyryveturia, videossa Kuoleman rata 12 höyryä ja Jukka Nurminen 17 höyryä. Mikä lienee totuus?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Elokuu 27, 2010, 21:43:32
Jukka Nurmisen lista sisältää veturit, jotka toimitettiin/olivat varastossa Martinniemen satamassa. Matti Haron listalla lienevät ne höyryt, mitkä erään VR:n kirjelmän mukaan luovutettiin Neuvostoliittoon. Kirjelmästä ei ehdottomasti ilmene, että ne olisivat ainoat, mutta ei myöskään se, että voisi olla myös muita. Totuus lienee jossain siellä rajamaastossa. Kiskoja taidettiin ottaa rantaradalta, mutta menikö myös alkuperäisiä, ei ole aavistustakaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Andreas Ehnberg - Elokuu 28, 2010, 12:12:27
1) SmX-junat ajetaan yhteen, tosin aika hiljaa, kun niitä liitetään pidemmiksi yksiköiksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Elokuu 28, 2010, 12:28:28
2) Pengoin vähän laatikoita ja seuraavat tiedot löytyivät: 1.1.1945 päivätyn kalustolaskennan mukaan Hyrynsalmen-Kuusamon kenttäradalla oli 8 höyryveturia, ehjiä, 2 höyryveturia, tuhottu, 35 dieselveturia, 4 moottorivaunua (pieniä), 20 matkustajavaunua, 650 tavaravaunua, 209 soravaunua, 305 soravaunua (toista mallia), 4 lumiauraa, 1 resiina. Aikaisemmin, vuoden 1944 puolella, rautatiehallitus oli ostanut sieltä saksalaisilta 2 höyryveturia ja 7 dieselveturia, jotka oli siirretty välivarastoon Kivimäen sorakuopalle. Sieltä ne lähetettiin 19.1.1945 Lappeenrantaan ja edelleen Imatralle ja sieltä suureen tuntemattomaan. Höyryjä on radalla ollut siis ainakin 12 ja dieselvetureita ainakin 42.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Elokuu 29, 2010, 20:12:41
1) Kyse ei ole junien yhteenkytkemisestä, vaan järjestetty kahden junan törmäys. Pätevä syykin moiseen löytyi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka P. T. Ruuskanen - Elokuu 29, 2010, 20:31:11
1) 31.1.1918 Punaiset lähtevät Varkaudesta junalla valtaamaan Pieksämäkeä. Nikkarilassa vastaan tulee miehittämätön kivillä lastattu veturi Valkoisten lähettämänä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Elokuu 29, 2010, 21:00:04
Sama tapaus. Olen jostain Hakkapeliitta-lehdestä (?) lukenut kuvauksen, joka oli kuin paraskin jännitystarina. Pm:n vähäisellä suojeluskunnalla oli keinot vähissä, kun kuulivat Varkaudesta tulevasta 300 miehen "kuolemanpataljoonasta". Äkkiä veturi (G1 146) ja 2 hiekkasäkein kuormattua H-vaunua eteen ja matkaan. Suoralla junat näkivät toisensa ja pysähtyivät. Sitten Pm:n veturissa täys häkä päälle ja miehet äkkiä alas. Törmäyksessä Var:n veturin tenderi putosi kiskoilta. Siinäkin junassa oli hiekkavaunuja edessä. Punaiset saivat tenderin kiskoille ja nilkuttivat junallaan takaisin Varkauteen. Se vallattiin myöhemmin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Elokuu 30, 2010, 17:35:13
3) Marssissa Vilppulan urhojen muistolle mainitaan Laurila, inha (pieni i) ja Vilppula. Voudinmäki kuuntelee edelleen reipasta musiikia  :). Tämä kuten Vöyrin marssi kiellettiin sodan jälkeen, tietenkin.
Eljaksella tuntuu tietoa piisaavan, kuten jo 60-luvulla. Heitän silti  pallon Ruuskaselle. Alahan miettiä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Syyskuu 06, 2010, 18:37:34
Heitän pallon Ruuskaselle. Alahan miettiä.
Ketjun säännön mukaan (on ollut viikon pysähdyksissä), niin käynnistetään se uudelleen.

Kysytäänpä helppoa: Tammela ja rautatieasema, löytyisikös nimeä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Syyskuu 07, 2010, 15:24:02
Jos Tammelan kuntaa tarkoitat, Forssa oli lähin. Nykyään Jokioinen (JMR).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Syyskuu 07, 2010, 17:09:57
En tarkoita "lähintä", vaan sellaista, jonka sijainti "Tammelassa". Anteeksi alunperäinen epämääräisyyteni.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Syyskuu 07, 2010, 17:27:32
Tampere.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Syyskuu 07, 2010, 19:34:35
No niin, täähän meni ihan pieleen siitä mitä tässä ajoin takaa.

Oikea vastaus on jo kirjoitettu, mutta en heti ollut tyytyväinen sanaan "lähin".

Kysymyksellä ajoin takaa Tammelan pitäjässä sijainnutta rautatieasemaa. Se on tietenkin Forssa, vuosina 1898-1922. Eli ei "lähin" kun on jo kunnassa. Forssan kylä irrotettiin Tammelasta v. 1923 alussa itsenäiseksi kunnaksi.

Tampereen asema taitaa olla Kyttälän kylää...

Pekka panee paremman!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Syyskuu 08, 2010, 16:08:30
K5 870, xxxx, Tk3 1115. Mikä sopii väliin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Syyskuu 09, 2010, 07:17:20
Johan myrkyn lykkäsit. Pikku-jumbo se kai lienee, ja liittyy Rauman rataan. olisiko Rauma 8?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 09, 2010, 08:37:43
K5 870, xxxx, Tk3 1115. Mikä sopii väliin?

Esimerkiksi mikä tahansa vaunu, jossa on sopivat kytkimet. :P


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Syyskuu 09, 2010, 15:58:39
Liittyy kolmella tapaa muihin. Ei raumalainen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Syyskuu 09, 2010, 18:05:42
Molemmat Lokomon valmistamia ja jouduttu luovuttamaan SNTL:oon, muita Lokomon koneita ei näiden numeroiden välissä luovutettujen joukossa tainnut ollakkaan... Jaa, eikös Pietarin (?) museossa ole joku Tk3, 11xx?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Syyskuu 09, 2010, 18:19:27
Just niin. 870 v.1940, 1115 v. 1945 ja 1105 v.1998.

Toivosen huki.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Syyskuu 09, 2010, 19:13:33
Suon mielelläni vuoron jollekulle muulle, ei tarvi odotella viikkoa...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Syyskuu 10, 2010, 07:03:36
Just niin. 870 v.1940, 1115 v. 1945 ja 1105 v.1998.

Toivosen huki.
Ja tota 1105 olin saattassa kohti Venäjää.... Veturihan on nykyisin nähtävillä Lokakuun rautateiden museossa Pietarin Varsovan asemalla. 'Vastakauppana' taas Venäjältä tuli TE-sarjan veturi (ent saksalainen Br 52) Haapamäen Höyryveturipuistoon.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 05, 2010, 14:42:27
Näyttää olevan maan tapa, että voittajat lähtevät livohkaan.  :o. Miksi?

Vantaalla tehdään kehärataa, joka kulkee lentoaseman kautta.
Lentokenttäratoja on ollut Suomessa muitakin. Missä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 05, 2010, 15:57:27
Ensimmäiseksi tulee mieleen Vuolingosta lähtenyt Mikkelin lentokentän rata. Mutta mites lienee Pori? siellä kun rata kulkee ihan vierestä.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 05, 2010, 17:00:06
Hyvinkää. Eikös sinne ollut oikein lentäkenttäjuniakin. Nyt siinä on aita välissä. Malmin lentokentälle tai paremmin sen poikki johti oikein kapearaiteinen rata, mutta taidettiin poistaa kiitoradan alta heti tai pian. Porissa lentokenttää rakennettiin kapearaiteisen veturiradan avulla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 05, 2010, 17:03:54
Jotain Lapin (Sodankylä? Ivalo?) kenttää rakennettiin oikein höyryveturikaluston kanssa ja ei siitä ole kauhean pitkää aikaa, kun veturien jäänteet vielä maatuivat kentän laitamilla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 05, 2010, 17:17:21
Se oli Kaamanen Inarin pohjoispuolella, siellä oli saksalaisten vankileiri. Lentokenttätyö alkoi toukokuussa 1944.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 05, 2010, 17:23:48
Saksalaisista tuli mieleen Immolan lentökenttä. Kuinka lähelle sitä pääsi junalla?  http://www.raja.fi/rvl/k-sr/home.nsf/files/Marski/$file/Marski.jpg


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 05, 2010, 17:35:04
Joskus 1924 alkoi aikataulunmukainen lentoliikenne Helsingistä Katajanokan kupeesta vesitasoilla. Taisivat satamarata ja lentoasema olla siellä samaan aikaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 05, 2010, 17:38:57
Rata kukee vierestä, mutta Hitler ei kävellyt syntymäpäiville, koska marskin juna oli kauempana tehdasraiteella. Ryti haki Aatun autolla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 05, 2010, 18:12:11
Kauhavan lentokenttää varten taisi olla oma sivuraide säiliövaunujen tyhjentämistä varten vähän Kauhavan aseman pohjoispuolella. Rata ei kyllä jatkunut lentokentälle saakka.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Virtanen - Lokakuu 05, 2010, 18:49:18
imatra.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 05, 2010, 19:28:57
Malmin lentokentän ohittanut rata näkyy tässä kartassa. http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/kuvat/MALMI4A.JPG

Mutta sitten jotain kiitorataa pidennettiin ja hiekkarata sai mennä...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Lokakuu 05, 2010, 20:31:04
Tampereen vanhan kentän kiitotien poikki meni raide. Mikäs sen nimi nyt olikaan? Härmälä vai?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Lokakuu 05, 2010, 23:09:30
Enpä tiedä mitä tässä haetaan, mutta Mäntän lentopaikan kylkeenkin on rata tullut.
http://www.sassin-ilmailijat.fi/images/sassi.pdf
Niin lähelle, että lentotoiminnan aikana lähin raide suljettiin puomilla. Ja vaikka kentän nimi lausutaankin Sassin kenttä, sitä ei kuitenkaan kirjoiteta SAS:in kenttä. http://www.sassin-ilmailijat.fi/


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Esko Maasalo - Lokakuu 06, 2010, 09:09:27
Malmin pohjois-eteläsuuntaista kiitorataa jatkettiin saksalaisten pyynnöstä 1500 m:in jatkosodan alussa pohjoiseen Tapanilan pelloille. Polttoainetta ja lentopommeja on tuotu junalla hautausmaan raiteelle. Lappeenrannassa, Utissa ja Imatralla Immolassa on kiitotie lähellä rautatietä samoin kuin Mikkelissä rata sivuaa kiitorataa koko pituudelta. Ratayhteyttä käytettiin aina materiaalikuljetuksiin kentille kun se oli mahdollista. Pori ja Hyvinkää  olivat lähellä rataa. Hyvinkäällä rautatie päättyi lähes kiitoteiden risteykseen. Kemissä kenttä ja rata ovat ihan naapureina nykyäänkin. Tampereella Härmälässä rautatie kulki molemmissa päissä kiitotietä, läntisempi kun meni lentokonetehtaalle, missä kiskokalustoakin valmistettiin sotien jälkeen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Lokakuu 07, 2010, 16:57:19
Seutulan kentän alueella on ollut Backaksen kapearaiteinen turverata.
Sodan aikana tehtiin useita kenttiä, ja voisi olettaa, että joillakin niistä käytettiin kenttärataa rakennustöissä.

Esko Maasalo knopittakoon seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Lokakuu 26, 2010, 19:46:00
Esko Maasalo, Esko Maasalo, knoppiketju odottaa !


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 26, 2010, 20:22:06
Yli viikko mennyt, joten sääntöjen mukaan kuka tahansa saa knopittaa seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 08, 2010, 22:37:31
Kuinka monta kappaletta on Helsingin raitiotieverkostolla säännöllisen linjaliikenteen reittien ajo-osuuksilla "kylmiä" vastavaihteita?

"Kylmä" on siis sellainen, jota kuljettaja ei voi itse kääntää vaunusta "automaatilla", vaan vaihde on ilman kääntömagneettia ja sitä voi kääntää vain vaihderaudalla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 08, 2010, 22:53:59
Saako vastata, jos lunttasi netistä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 08, 2010, 23:36:55
Saako vastata, jos lunttasi netistä?
Eikai siihen muuten oikeaa tietoa löydä. Anna palaa vaan!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 09, 2010, 00:43:01
Hieman tuli harhailtua noiden ratikoiden sivustoilla ja muutama tyhmä kysymys alkoi vaivata mieltä. "Kylmään" myötävaihteeseen ajo, täytyykö vaihde kääntää vai kääntyykö se vaunun alla - esim. Töölöstä lähdettäessä näyttäisi olevan esim. Mannerheimintielle tultaessa em. vaihteita, jos vaihde käännetään käsin, täytyykö se myös palauttaa "perusasentoon"? Tuleeko kuljettajalle mitään tietoa ennakolta vaihteen asennosta, varsinkin tällaisen käsikääntöisen umpivaihteen osalta? Kuinka monta ratikkaa on enimmillään liikenteessä yhtä-aikaa ja kuinka paljon on mitäkin sarjaa? (Pyydän ennakolta anteeksi, etten maalaisena osannut käyttää virallisia sarjamerkintöjä, mutta ehkä asiantuntijat ymmärtenevät kyselyni.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 09, 2010, 00:55:48
Saako vastata, jos lunttasi netistä?
Eikai siihen muuten oikeaa tietoa löydä. Anna palaa vaan!

Voisihan koko raitiotieverkon kävellä läpi... tai kysyä tutulta raitiovaunukuskilta. Mutta netin mainiosta kartasta olin laskevinani, että kolme. Kaksi Laivurinkadun ja Tehtaankadun risteyksessä (pohjoisesta ja lännestä), ja yksi Kauppatorin nurkalla, eteläisimmällä raiteella.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 09, 2010, 07:06:01
Voisihan koko raitiotieverkon kävellä läpi... tai kysyä tutulta raitiovaunukuskilta. Mutta netin mainiosta kartasta olin laskevinani, että kolme. Kaksi Laivurinkadun ja Tehtaankadun risteyksessä (pohjoisesta ja lännestä), ja yksi Kauppatorin nurkalla, eteläisimmällä raiteella.
Eikä siinä vielä kaikki...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 09, 2010, 12:05:03
Eikä siinä vielä kaikki...

Olin yöllä laskevinani ja tarkistavinani useaan kertaan, ja aina päädyin vain noihin kolmeen. Nyt sitten avasin kartan uudestaan, ja parissa sekunnissa tärähti tajuntaan se neljäs, Saunalahdentieltä. Jännän valikoiva on ihmisen verkkokalvo. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 09, 2010, 22:32:33
Olin yöllä laskevinani ja tarkistavinani useaan kertaan, ja aina päädyin vain noihin kolmeen. Nyt sitten avasin kartan uudestaan, ja parissa sekunnissa tärähti tajuntaan se neljäs, Saunalahdentieltä. Jännän valikoiva on ihmisen verkkokalvo.

Se 4 kylmää vaihdetta on oikea luku, eli jos viitsit, niin jatkas ketjua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 09, 2010, 23:07:11
"Kylmään" myötävaihteeseen ajo, täytyykö vaihde kääntää vai kääntyykö se vaunun alla - esim. Töölöstä lähdettäessä näyttäisi olevan esim. Mannerheimintielle tultaessa em. vaihteita, jos vaihde käännetään käsin, täytyykö se myös palauttaa "perusasentoon"? Tuleeko kuljettajalle mitään tietoa ennakolta vaihteen asennosta, varsinkin tällaisen käsikääntöisen umpivaihteen osalta? Kuinka monta ratikkaa on enimmillään liikenteessä yhtä-aikaa ja kuinka paljon on mitäkin sarjaa? (Pyydän ennakolta anteeksi, etten maalaisena osannut käyttää virallisia sarjamerkintöjä, mutta ehkä asiantuntijat ymmärtenevät kyselyni.)
Raitiotievaihdeasioita on käsitelty mm. tämän kuvan eri kommenteissa: http://vaunut.org/kuva/10999
Myötävaihde kääntyy vaunun alla. Kuljettajalle ei tule aukiajettavasta myötävaihteesta mitään ennakkotietoa, nopeus kaikissa vaihteissa on nykyään 10 km/h. Ruuhka-aikaan on liikenteessä hieman yli sata vuoroa, aikataulut löytyvät täältä: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/liikenne/map/aikat_160810.pdf Aikataulussa on eritelty matala- ja korkealattiavaunut. Matalia ovat Variotramien lisäksi myös välipalavaunut. Matalien määristä en itse nyt tiedä lukua, mutta tarvittaessa sen saa selville laskemalla...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 09, 2010, 23:49:04
Helsingin päärautatieasemalla käy iltapäivällä melkoinen kuhina. Kalustoa saapuu ja lähtee laiturista, junia ja vaihtotyöliikkeitä. Kutsutaan tällaista kaluston liikkumista laituriin tai laiturista pois "tapahtumaksi".

Kysymys kuuluu: Kuinka monta tällaista tapahtumaa Helsingin päärautatieasemalla on (tämänhetkisen aikataulutuksen mukaisesti) aikavälillä 15:00.00 — 15:59.59 arkisin?

Mikäli kolmeen vuorokauteen (tästä viestistä lukien) ei tule oikeaa (ts. laskujeni mukaista) vastausta, lähimmäksi arvannut voittaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 10, 2010, 23:23:41
Eihän tämä nyt näin vaikeaa ole, missä arvaukset?

Minä laitan esille luvun, jota en tässä nyt kerro, mutta se muodostuu kahdesta "pyöreähköstä numerosta".


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 11, 2010, 00:42:14
Helppoahan tuo ammattilaiselle on, kaivelee vain työpöydän oikean puoleisesta ylälaatikosta Helsingin raidejärjestyksen ja laskee siitä (vai julkaistaanko enää paperiversiona?). Enhän enää tiedä edes raiteiden tarkkaa lukumäärää Helsingissä, mutta ottaisin kuitenkin "kaiman" arviosta tiun pois.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 11, 2010, 19:02:54
Tähän mennessä on siis vastattu "kaksi pyöreähköä numeroa" ja "kaksi pyöreähköä numeroa - 20". Riippumatta pyöreähköjen numeroiden laadusta, Rauhalan vastaus on lähempänä oikeaa.

Ammattilaisuus ei tässä ole todistetusti onnistumisen tae, sain nimittäin yhden ammattilaisen veikkauksen toisaalla, eikä veikkaus osunut oikeaan. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: MNa - Marraskuu 11, 2010, 20:04:23
Kun noista edellisistä vihjeistä voi päätellä että lukumäärä on melko suuri, onhan ruuhka-aika, ja asemalla on jotain puolisentoista kymmentä (en tiedä tarkkaa lukua) raidetta, voipi luku olla kolminumeroinen. Veikataan sitten vaikka 111.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: MNa - Marraskuu 11, 2010, 20:15:09
Lisäänpä tuohon, että lähtöjä ja tuloja laituriin voi syntyä yhdenkin junan osalta useita, esim siten että ajetaan veturijunalla ensin pääteasemalle, Sitten tulee vaihtoveturi joka siirtää junarungon toisaalle ja sitten poistuu tulleen junan veturi. En tiedä, tapahtuuko nykyisin noin, mutta joskus aikaisemmin kun enemmän sielläpäin norkoilin, tapatui noin. Samoin koottiin junarunkoa lähtöraiteelle  useammassa vaiheessa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Marraskuu 11, 2010, 21:15:39
Veikataan sitten vaikka 111.
Tässä ei nyt kyllä toteennu lainkaan sanonta "kahdesta 'pyöreähköstä numerosta' ".


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Marraskuu 11, 2010, 23:33:12
Ehkä pieni vertailu syksyltä 1977. Tuolloin tapahtui vilkkaan tunnin aikana 42 tapahtumaa (pe +1). Vilkkainta raiteella 9 - 5 liikettä, seuraavina raiteet 2, 5, 8 ja 14, joissa kussakin 4 tapahtumaa. Hiljaisin oli raide 10, johon saapui lähtevä 127:n runko klo 15;35 (lähtö klo 16;00), edellinen tapahtuma klo 14;35 - L-juna Kirkkonummelle. Vilkkainta näytti olleen Martinlaakson suunta, jonne lähti tunnin aikana 4 junaa, E-, P-. K-junia lähti kutakin kaksi, Y-, L-, H-, R-junia lähti yksi kutakin matkalle. "Suolta" saapui kolme vetoa. Liikkeet tapahtuivat tuolloin täysin 5-minuuttisin, ainut poikkeus oli saapuva veto klo 15;53.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 12, 2010, 02:09:52
Missäänhän en ole väittänyt, että oikea vastaus sisältää pyöreitä numeroita... Se vain oli varmuudella paras vastaus siinä vaiheessa, vaikka en tiedä mitä lukua sillä tarkoitettiin.

Viimeinen arvausvuorokausi on käynnissä, ja tällä hetkellä riittävän yksiselitteisistä vastauksista lähimpänä on MTP:n kiertosymmetrinen 96.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Andreas Ehnberg - Marraskuu 12, 2010, 09:58:06
Laitetaan sitten ympäripyöreä arvaus 88. Kaikin puolin symmetrinen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: MNa - Marraskuu 12, 2010, 12:52:53
Siis jos JR katsoi 'pöytälaatikosta' oikean luvun, niin sitten asia on niin, että kuku on kaksinumeroinen. Sisäpiiriin kuulumattomana en heti tuota tajunnut. Ja pyöreyshän on katsojan silmissä ja voi tulla jonkin numeron äänneasustakin jollain kielellä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 12, 2010, 18:40:28
Tuo 88 nousee hämmästyttävästi esiin joka taholta. Sain jo varhaisessa vaiheessa privaattina yhden epävirallisen ammattilaisveikkauksen, joka oli - yllätys - 88. Mutta mutta, vastausajan vedellessä viimeisiään, jäsen MTP:n horisontaalis-vertikaalisesti peilautunut 96 on yhä lähin.

Vastausajan päätyttyä en aio ainoastaan julistaa auktoritaarisella äänellä oikeaa lukua, aion myös esittää perustelut.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 12, 2010, 20:15:58
Veikataan pyöreä C


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 12, 2010, 20:29:01
Toimiikohan edellinen kahdella itäisemmällä merkillä täällä Ծ + Ծ (eli niiden summa on arvaukseni)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 12, 2010, 23:42:23
Muutama minuutti vielä... Eljaksen arvauksenkin jälkeen MTP on yhä viemässä voittoa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 13, 2010, 00:38:31
Noniin. Aika on ummessa. Pilkotaanpa oikea vastaus osasiinsa.

Kysytyllä aikavälillä tunnuksellisia lähijunia kulkee seuraavasti:

- I-junia 6 lähtevää ja 6 saapuvaa, yhteensä 12
- K-junia 6 lähtevää ja 6 saapuvaa, yhteensä 12
- H-, R- ja Z-junat, yksi lähtevä ja yksi saapuva kutakin, yhteensä 6
- Yksi saapuva G-juna
- M-junia 6 lähtevää ja 6 saapuvaa, yhteensä 12
- A-junia 6 lähtevää ja 5 saapuvaa (palaava liikenne tihentyy vasta tarkastelujakson alussa), yhteensä 11
- E-junia 2 suuntaansa, yhteensä 4
- Kirkkonummelaisia 2 lähtevää (molemmat U-junia) ja 2 saapuvaa (U ja S), yhteensä 4
- Yksi lähtevä Y-juna

Kirjaintunnuksellisia lähijunia lähtee tai saapuu henkilölaituriin siis yhteensä 63.
Tähän kun lisätään yksi lähtevä tunnukseton taajamajuna (221), päästään lukemaan 64.

Sitten kaukojunat:

- Kaksi lähtevää Pendolinoa (S 7 ja S 53)
- Kaksi lähtevää IC²-junaa (IC² 137 ja IC² 175)
- Kolme saapuvaa IC-/IC²-junaa (IC 68, IC² 176 ja IC² 140)
- Yksi lähtevä pikajuna (P 33)

Yhteensä 8 kaukojunaa, joten pääsemme tässä vaiheessa yhteistulokseen 72.

Liikehdintä ei kuitenkaan rajoitu vain kaupalliseen junaliikenteeseen, vaan seuraavaksi katsaus aseman ja Ilmalan ratapihan väliseen vaihtotyöliikenteeseen:

- Molemmat tarkastelujakson lähtevät Pendolinot myöskin saapuvat tarkastelujaksolla Ilmalasta, siitä kaksi tapahtumaa lisää
- Veturivetoisia (-työntöisiä?) saattoja saapuu tällä ajalla peräti kuusi. Taajis 221 on yksi näistä kuten myös veturivetoisena lähtevä Z-juna 231, sekä seuraavalla tunnilla lähtevä 223. Kolme muuta ovat seuraavalla tunnilla lähtevät kaukojunat (55, 139 ja 77)
- Myös toiseen suuntaan kulkee veturityöntöinen vaihtoliike, nimittäin saapunut 68
- Yksi yksittäinen veturikin säntää ruuhkaa pakoon, nimittäin aiemmin saapuneen 136:n veturi
- Ruuhka-ajan kalustotarvetta saapuu myös täydentämään neljä letkaa levänneitä lähijunayksiköitä

Ilmalan liikenne tuottaa siis 14 tapahtumaa, joten olemme nyt lukemassa 86.

Kuten tiedämme, saapuneen kaukojunan veturi monesti irrotetaan vaunustosta, ja toiseen päähän ajaa toinen. Tällaiset liikahdukset tuottavat tarkastelujaksolla kuitenkin vain kaksi tapahtumaa, yleisempiä ne ovat hiljaisempaan aikaan. Aiemmin mainitun 175:n lähdettyä sen alta vapautuu 174:n saapunut veturi, joka liikahtaa suuntaa vaihtamaan, ja ajaa aiemmin mainitun saapuneen 176:n vaunustoon kiinni (muodostaen 177:n).

Näin pääsemme mukavan pyöreään lukuun, 88.

Vaikka tähän olisi mukava jäädä, niin pakko on mukaan täytyy laskea myös lähijunakaluston siirrot. Neljästä Ilmalasta saapuvasta "wedosta" kolme pätkitään vielä asemalla pienemmäksi, ja irrotettu osa siirretään toiselle raiteelle. Näistä kolmesta siirrosta tulee siis yhteensä kuusi laiturista poistumista ja saapumista lisää. Ja vielä kun tarkastelujaksolla yksi keskipäiväksi autojuna-aseman kupeeseen seisotettu letka hurautetaan laituriin, saadaan seitsemäs siirto täyteen...

...ja lopulliseksi tulokseksi 95, joka tarkoittaa liikahdusta laituriin tai pois keskimäärin 38 sekunnin välein.

Jäsen MTP oli siis niin lähellä valottaessaan vastauksensa 96 laatikkokameran takaseinälle kuin vain ylipäätään voi olla osumatta oikeaan, joten knopautusvuoro hänelle...

...olettaen, että tarkastuslaskentatoimikunta hyväksyy tuloksen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 13, 2010, 04:35:34
Mikäli TLTK ei 12 tunnin sisällä tämän viestin lähettämisestä hylkää tulosta tai esitä perusteltua vastaehdotusta, katsotaan tulos 95 todetuksi oikeaksi, sekä knopautusvuoro siirtyneeksi MTP:lle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: MNa - Marraskuu 13, 2010, 17:08:50
Pitäisikö noin helppoon vastakin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 13, 2010, 19:20:02
Lahdenkylä Km 0381+0117. Perustelu: sanotaan, että siellä lähellä on linnuille paljon syötävää.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikael Koillinen - Marraskuu 13, 2010, 23:53:10
TR: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=1386

Perustelut: linkki http://www.perhostutkijainseura.fi/tiedostot/Havainnot_2008(Lasiocampidae_Sphingidae_Drepanidae_Noctuidae).doc  (http://www.perhostutkijainseura.fi/tiedostot/Havainnot_2008(Lasiocampidae_Sphingidae_Drepanidae_Noctuidae).doc) ja siitä kohta:

•Catocala pacta
1 ex.; N: Kirkkonummi Porkkalanniemi 665:335; 2.–18.8.2008; K. Ojala & K. Inkinen
1 ex.; N: Pyhtää Kaunissaari 669:348; 3.–16.8.2008; L. Luukkonen & T. Klemetti
3 exx.; N: Sipoo 668:341; 3.–16.8.2008; V. Lepistö
1 ex.; N: Helsinki Harakka 6672:3386; 9.–25.8.2008; E. M. & L. Laasonen
1 ex.; N: Inkoo Kopparnäs; 9.–16.8.2008; O. Elfving
1 ex.; N: Porvoo 667:343; 16.–22.8.2008; M. Laitinen
1 ex.; N: Kirkkonummi 665:335; 08.2008; O. Elfving
10 exx.; St: Pori Ahlainen 684:321; 26.7.–25.8.2008; M. Ratinen
4 exx.; St: Pori 685:321; 08.2008; J. Majala






Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikael Koillinen - Marraskuu 14, 2010, 21:57:07
Jatketaan tasoristeyksillä. Vaihteiden jälkeen näkyy yleensä vähän piiloon jäävä tasoristeys; mikä?

(http://mikoilli.pp.fi/images/pub/trknpi.jpg)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikael Koillinen - Marraskuu 15, 2010, 17:53:15
Kun hiljaista on, niin mennään ratapihaa vähän eteenpäin katsomaan, josko maisemat alkaisivat näyttää tutulta.

(http://mikoilli.pp.fi/images/pub/protip.jpg)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Olli Keski-Rahkonen - Marraskuu 15, 2010, 18:27:19
Näitä sähköttömiä lähtöopastimilla varustettuja liikennepaikkoja ei ole ihan ruuhkaksi asti, ja vielä unohdettu matkustajalaiturikin. Aikanaan ekaa kertaa tästä ohi ajaessa hämmästyin vasemmalla (ja oikealla) olevan tehtaan massiivisuutta. Siispä veikataan Raisio :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Marraskuu 15, 2010, 19:09:59
Reso.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikael Koillinen - Marraskuu 15, 2010, 19:33:42
Niin on, Olli oli oikeassa ensin.

Henkilöliikennettäkin siellä (tai siis täällä) on niin taajaan, ettei tarvinnut noita kuvia radalla seisten ottaa.

(http://mikoilli.pp.fi/images/pub/jalusta.jpg)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Olli Keski-Rahkonen - Marraskuu 15, 2010, 20:29:30
Noniin, pallo taitaa olla nyt mulla!

Liitteenä on kuva suomalaisesta tavaravaunusta. Mikä on vaunutyypin littera ja mihin käyttöön tyyppi on valmistettu?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Marraskuu 15, 2010, 21:14:21
Yhdistettyjen kuljetusten (kontteja & rekkoja varmaankin) vaunu Sdg?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Marraskuu 15, 2010, 21:41:43
Oliskos kuitenkin teräskelavaunu sitä 'vanhempaa' sarjaa joita ollaan korvaamassa uudemmilla. Kyydissä romuteräksen kuljetukseen käytettävä kontti/laatikko.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 15, 2010, 21:44:56
Litteraa en lähde arvaamaan, mutta kyydissä näyttäisi lähes ilmiselvästi olevan säiliökontti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Olli Keski-Rahkonen - Marraskuu 15, 2010, 23:09:32
Yhdistettyjen kuljetusten (kontteja & rekkoja varmaankin) vaunu Sdg?

Vastausvuoro siirtyy Alexille hyvän tietämyksen ansiosta! :)

Sdg oli siitä erikoinen vaunu, ettei siinä ollut varsinaisia telejä ollenkaan. Kuvassa näkyvä kahden akselin paketti on ripustettu vaunun runkoon neljästä pisteestä. Vaunujen lattia oli matalalla, joten puskinpalkit olivat sivuun käännettävät kuten joissain saksalaisissa yhdistettyjen kuljetusten vaunuissa.

Näitä ei vaunuja ei montaa valmistettu, mutta hieman samansuuntaista ideaa on sovellettu myöhemmin litterahirviö Sdggnqss-w:ssä ja sen johdannaisissa. Tuota kuvatessani joskus vuosia sitten vaunun päällä oli säiliökontti. Pari näitä vaunuja seisoi nimittäin pitkään Pasila T:n pohjoispäässä Kiitolinjan terminaalin päädyssä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Marraskuu 16, 2010, 14:07:42
Missä vaunutyypissä on (ihan vaunun ulkopuolelle kirjoitettuna) merkintä "VR 140km/h  RZD 160km/h"?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Marraskuu 16, 2010, 14:17:10
Arvataan Cmc


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Marraskuu 16, 2010, 15:27:56
Tepollehan tämä oli helppo. :) Vuoro sinne.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Marraskuu 18, 2010, 08:30:39
Johan taas mytkyn lykkäs. Rankasta saisi vielä monta knoppia, mutta ne ovat osoitautuneet turhan vaikeaksi, niin  kysytäänpä muuta.
Pienoisrautatiekerho ry:n, nyt Lelumuseossa olevalla, radan Löylymäen puukirkolla on esikuva. Ja nyt kysynkin mikä tai mitkä ovat olleet tämän esikuvana olleen kirkon läheisen laiturin viralliset nimet ja milloin kyseinen liikennepaikka on avattu ja milloin se on lakkautettu.?



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Harri Sillankorva - Marraskuu 18, 2010, 09:03:39
Jo kuukausia knoppeja luettuani jos kerran vastaisin minäkin ;)

Puhdas arvaus : Savonlinna ja laiturin nimet... Koululahti ja Savonlinna-Kauppatori ?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Marraskuu 18, 2010, 11:54:59
Ei osunut kohdalleen. Jos knoppi olisi koskenut Helsingin aseman kellarissa sijainnutta ja 1980-luvulla hävitettyä kerhorataa, niin suunta olisi ollut oikein.  Kyseisen radan Suvannnon esikuvahan oli Savonlinna. Eli ei tärpännyt.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jani Järviluoto - Marraskuu 18, 2010, 16:45:05
Olisiko Sammatin puukirkko? Ja sitä lähimmät liikennepaikat ovat Hiidensalmi (avattu 15.1.1930 ja suljettu 15.5.1930) ja Lohjanjärvi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 18, 2010, 16:47:09
Yliskylä/Ylikylä/Kotalato Perniössä. 1.11.1899-22.5.1966.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Marraskuu 18, 2010, 17:15:38
Jaahas Viitamäen Pekka jatkakoon. Kyseisen kirkon esikuvahan on Perniön Yliskylän kirkko http://vaunut.org/kuva/59761?m=1&t=L%25C3%25B6ylym%25C3%25A4ki ja sen läheinen laituriksi luokiteltu liikennepaikka on km 133 + 666. Sen viralliset nimet ovat olleet Ylikylä 1.11.1899 - 9.3.1937 ja Kotalato 10.3.1937 alkaen. liikennepaikka alennettiin seisakkeeksi 1.10.1953 ja lakkautettiin 22.5.1966.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 18, 2010, 21:44:07
Tuhannenpa verran poikia lähti Helsingin satamasta ja -masta.
Minne menivät ja milloin? Ja mikä virhe?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 20, 2010, 22:26:11
Eikä ne ennen seisahtaneet

kuin Konstatinoopelis vasta.
???


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Marraskuu 20, 2010, 23:19:27
Ei se Suomen Kaarti lähtenyt 1877 Helsingin satamasta laivalla, vaan junalla Helsingin asemalta Pietariin ja toisilla junilla Tonavalle ja Balkanin vuorille taistelemaan.
Vrt. Suomen pojat Afganistanissa.

Nyt siirrän vuoron Mikko Nymanille, vaikkei hän ole ketjuun osallistunutkaan. Tuleeko knopittelua?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Joulukuu 09, 2010, 20:57:49
Nyt siirrän vuoron Mikko Nymanille, vaikkei hän ole ketjuun osallistunutkaan. Tuleeko knopittelua?
Tähän voisi nyt kuka vaan, säännön mukaan, laittaa uuden knopin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Joulukuu 09, 2010, 21:25:52
Mulla olis kysymys, mutta kun en tiedä itsekään vastausta, niin en oikein viitsi sitä tässä kysyä. Kyllä kai saattais joku tietääkin vastauksen...  :-\ Saanko kysyä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 09, 2010, 22:15:52
Ketjun aloittajan syvällä auktoriteetilla:

Avausviestin säännöt eivät vaadi, että kysyjän pitää tietää itse oikea vastaus. Kysyjän pitää kuitenkin tuomaroida, eli päättää, kenen vastaus on ensin oikein. Tämänhän kysyjä voi todeta esimerkiksi oikein vastanneen vastaajan antamasta lähdeviitteestä.

Siispä, anna palaa. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Joulukuu 09, 2010, 22:31:17
Millä vaunulla on ollut pisimpään sama numero ja littera? Koska onhan monenmonta vaunua muutettu välillä esim. virkatarve- tai sotilasvaunuksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Joulukuu 10, 2010, 19:16:32
Rautatiemuseon G4033 taitaa olla vuodelta 1860, mutta numero lienee vaihtunut aikojen kuluessa. Liikenteessä olevista veikkaan JMR F11:ä, 1899-edelleen.
VR:n vaunuista ei aavistustakaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Sami Hiltunen - Joulukuu 10, 2010, 20:29:35
En minä mistään mitään tiedä, mutta arvaan. Keisarin vaunu A2.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Joulukuu 10, 2010, 20:42:44
Keisarilliset vaunut n:o 2 ja 6 on rakennettu 1870, ne ovat jäljellä, ja numerot ovat aina tainneet olla samat.

Henkilöliikenteen vaunuissa on ollut isompia numeromuutoksia 1901 (ainakin kaikki makuuvaunut), 1931 (ainakin istumavaunut Ei) ja 1956 (vanhimmat 2-akseliset) ja nämä asettavat osaltaan sopivia rajapyykkejä.

Tavaravaunujen vanhoista numeroista en tiedä, mutta olisi ehkä vähän yllättävää, että jo alkuvuosina olisi numerosarja 4000 käytössä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Joulukuu 10, 2010, 21:12:19
Avausviestin säännöt eivät vaadi, että kysyjän pitää tietää itse oikea vastaus. Kysyjän pitää kuitenkin tuomaroida, eli päättää, kenen vastaus on ensin oikein.
No siksi epäröinkin kun en tosiaan tiedä mikä olisi oikea vastaus. Joten en voi sanoa, kenen vastaus on paras. Kysyin tätä vain siksi kun mua kiinnostaa tietää. Mutta hyviä vastauksia on tullut kyllä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Joulukuu 23, 2010, 22:37:01
JMR:llä on jokunen 1898 tehty avovaunu liikenteessä eli F11:ä vanhempia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Joulukuu 27, 2010, 22:34:42
Annetaan taas tekohengitystä ketjulle.
VR:n rataverkko v.1939, mikä oli pisin reitti, minkä juna voi kulkea kulkusuuntaa vaihtamatta? Ja vain kerran sai käydä samalla liikennepaikalla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Otto Karikoski - Joulukuu 27, 2010, 23:19:36
Annetaan taas tekohengitystä ketjulle.
VR:n rataverkko v.1939, mikä oli pisin reitti, minkä juna voi kulkea kulkusuuntaa vaihtamatta? Ja vain kerran sai käydä samalla liikennepaikalla.

Itselleni tuli mieleen Uusikaupunki-Turku-Karjaa-Hyvinkää-Riihimäki-Viipuri-Elisenvaara-Pieksämäki-Haapamäki-Seinäjoki-Oulu-Kemi-Kemijärvi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Joulukuu 28, 2010, 08:26:10
Entäs Pori - Tyrvää - Lyly - Lapua - Haapajärvi - Kuopio - Mikkeli - Pulsa - Viipuri - Antrea - Hiitola - Elisenvaara - Matkaselkä - Värtsilä - Nurmes - Oulu - Kemi - Kemijärvi?

Milloinkas muuten Tampereen kolmioraide Viinikasta Järvensivuun valmistui? Se antaa uusia mahdollisuuksia asiaan?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Marko Anttila - Joulukuu 28, 2010, 15:41:30
Milloinkas muuten Tampereen kolmioraide Viinikasta Järvensivuun valmistui? Se antaa uusia mahdollisuuksia asiaan?

Rakennettiin vasta sotien jälkeen. (Korjaanpa aikaisempaa arviotani oikea tiedon tarkistettuani.) Eli yhdysraide Viinikasta Vaasan radalle valmistui 15.2.1951 ja ensimmäisenä Viinikanojan sillan (pituus 90 m) ylitti Tv1 595 klo 12 aikaan (lähde Aamulehti 16.2.1951).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Joulukuu 28, 2010, 19:57:42
Otto ja Teppo. Onko lisättävää? Ja viitsittekö laskea kilometrit ettei mun tartte vaivautua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Joulukuu 29, 2010, 19:56:03
Mikset Teppo aloittanut reissua Mäntyluodosta? Antreasta voi koukata Virasojan ja Simpeleen kautta Elisenvaaraan.

Otto olisi voinut lähteä Kalarannasta. Antrean koukkaus puuttuu sultakin. Elisenvaarasta menet Joensuuhun, mistä Viinijärven-Varkauden uutta rataa (avattu väliaik. liikenteelle 20.12.1939) Pieksämäelle ja edelleen Sk-Kjä.

Näyttäisi äkkiseltään siltä, että Teppo voittaa kilometreissä joten hän jatkakoon.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 03, 2011, 09:03:50
Vastataanpa ensisin Viitamäen kysymykseen: Ajattelin vain ratoja, joilla olen matkustanut. Ja siten risteysasemien yhteyksiä, miten ne ovat menneet. Olisipa siinä ollut nuorille vielä parantamista.

Mutta sitten se knoppi. Valtionrautateiden konepajoilla on 100 vuotta ollut vaikea saavuttaa. Ja niin loppui myös pasilan konepaja. Mutta mikä oli viimeinen Pasilan konepajan valmistama matkustajavaunu?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Tammikuu 03, 2011, 13:14:04
Rx 26712?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 03, 2011, 13:19:38
Sehän tuli äkkiä, eli Alex jatkakoon.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Tammikuu 03, 2011, 19:28:22
Teppo: kysymys ei ollut siitä, että olisit matkustanut reitin ja vaihtanut junia risteysasemilla, vaan mahdollisimman pitkästä reitistä teoriassa. Olkoon vaikka sorajuna, jonka voi ajattaa Mäntyluodosta Kemijärvelle monen mutkan kautta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Tammikuu 04, 2011, 18:57:16
Jatketaanpa Psl Knp:n loppuaikojen teemalla: mikä oli viimeinen Psl:n vaunuun maalaama/teippaama korjausmerkintä? Ja missä vaunussa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 04, 2011, 19:22:02
Missä Suomessa on leveäraiteinen raideristeys, jossa ajetaan yleisestä käytännöstä poiketen pyöränlaippojen varassa, eikä pyöränkehän varassa, kuten tavallista.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Maaliskuu 04, 2011, 20:42:55
Arvotaanpa stetsonista Metrovarikon syöttöraiteen sillalla oleva raideristeys.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 04, 2011, 22:10:33
Arvotaanpa stetsonista Metrovarikon syöttöraiteen sillalla oleva raideristeys.

Oikein arvottu.

Varikon tuntumassa on ollut vuodesta 2009 lähtien matalaurainen raideristeys. Kyseessä on lähes suorakulmainen ristikko. Näin kerrotaan sivulla 9 seuraavassa teoksessa:
http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2011/Syv%C3%A4ura_selvitys_2011_4.pdf

Linkkikuvassa  on ristikko vielä alkuperäinen eli "syvä" http://www.seisake.net/kuva.php?id=700 Nykytilanteen kuvaa odotellessa...

Ja vuoro on Simolla!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Maaliskuu 05, 2011, 10:23:22
Linkkikuvassa  on ristikko vielä alkuperäinen eli "syvä" http://www.seisake.net/kuva.php?id=700 Nykytilanteen kuvaa odotellessa...
Vorgista löytyy kuva toisen ristikon asennuksesta: http://vaunut.org/kuva/61048


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Maaliskuu 05, 2011, 10:23:53
Knopin aiheena tällä kertaa on seuraavanlainen matemaattinen probleema:

Mikä on minimi kaarresäde sellaisessa kaarteessa, jossa kallistuvakorinen kalusto (siis Sm3 ja Sm6) saa ajaa 220 km/h?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 05, 2011, 10:52:51
Knopin aiheena tällä kertaa on seuraavanlainen matemaattinen probleema:

Mikä on minimi kaarresäde sellaisessa kaarteessa, jossa kallistuvakorinen kalusto (siis Sm3 ja Sm6) saa ajaa 220 km/h?

Tulisikohan kaavasta: nopeus m/s = neliöjuuri (sivukiihtyvyys  m/s2 x kaarresäde m)

Kallistuvakorisilla vaunuilla hyväksytään sivuttaiskiihtyvyydeksi 2 m/s2  (tavallisilla vaunuilla 1,5)

Päässälaskien r=1500m antaa max 200km/h, joten 220km/h täytyy olla vähän alle r=2000m, olisiko 1800+m (tarkempaan en pääse ilman laskukonetta).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Maaliskuu 05, 2011, 11:25:40
Knopin aiheena tällä kertaa on seuraavanlainen matemaattinen probleema:

Mikä on minimi kaarresäde sellaisessa kaarteessa, jossa kallistuvakorinen kalusto (siis Sm3 ja Sm6) saa ajaa 220 km/h?

Tulisikohan kaavasta: nopeus m/s = neliöjuuri (sivukiihtyvyys  m/s2 x kaarresäde m)

Kallistuvakorisilla vaunuilla hyväksytään sivuttaiskiihtyvyydeksi 2 m/s2  (tavallisilla vaunuilla 1,5)

Päässälaskien r=1500m antaa max 200km/h, joten 220km/h täytyy olla vähän alle r=2000m, olisiko 1800+m (tarkempaan en pääse ilman laskukonetta).

Kynän kanssa sanoisin r=1867m (olettaen, että mainitsemani sivuttaiskiihtyvyydet hyväksytään myös Suomessa).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Maaliskuu 05, 2011, 12:13:23
Knopin aiheena tällä kertaa on seuraavanlainen matemaattinen probleema:

Mikä on minimi kaarresäde sellaisessa kaarteessa, jossa kallistuvakorinen kalusto (siis Sm3 ja Sm6) saa ajaa 220 km/h?

Tuohan riippuu aika paljon raiteen kallistuksesta, mutta oma veikkaukseni on 1366 metriä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Maaliskuu 05, 2011, 15:44:56
Teemu on selvästi jäljillä. Nopeuden laskennassa täytyy ottaa huomioon myös raiteen kallistus. Oma tulokseni on kuitenkin selvästi pienempi.

Eljaksen tulokseen kommenttina, että Suomessa sallitaan kallistuvakoriselle kalustolle poikittaiskiihtyvyydeksi 1,80 m/s².


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Maaliskuu 05, 2011, 15:47:36
Teemu on selvästi jäljillä. Nopeuden laskennassa täytyy ottaa huomioon myös raiteen kallistus. Oma tulokseni on kuitenkin selvästi pienempi.

1279 metriä on viimeinen tarjoukseni, tuota alemmas ei voi tinkiä. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Maaliskuu 05, 2011, 16:02:36
1279 metriä on viimeinen tarjoukseni, tuota alemmas ei voi tinkiä. :)

Noniin, nyt osui ja upposi.

Laskentakaava tälle löytyy Ratateknisten ohjeiden osasta 2, liitteestä 1.

Hieman pyörittämällä saadaan säteen yhtälöksi R=12,5V²/(D+I), missä
R=kaarresäde (m)
V=nopeus (220 km/h)
D=kallistus (ns. lupa-arvo 180 mm)
I=kallistuksen vajaus (kallistuvakoriselle kalustolle 293 mm)

Tarkkaan ottaen säteellä R=1279 m poikittaiskiihtyvyydeksi tulee 1,815 m/s², mutta ehkemme anna tämän detaljin tässä tapauksessa häritä :)

Vuoro siirtyy Teemulle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Maaliskuu 05, 2011, 16:19:50
Jatketaanpa sitten numeroiden maailmassa, toivottavasti tämä ei ole liian vaikea.

Junabongareiden hyviä havaintovälineitä radan varressa ovat opastimet. Tarkastellaan tällä kertaa suojastusopastimia.

Mikä on suurin käytössä oleva suojastusopastimen numero ja missä ko. opastin sijaitsee? Entä onko rataverkolla ollut suojastusopastimia, joissa on ollut vielä suurempi numero? Jos on niin missä?

Minulla on vahva epäilys ratkaisusta, mutta katsotaan täsmääkö se muiden harrastajien tietojen kanssa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 10, 2011, 19:40:07
Mikä on suurin käytössä oleva suojastusopastimen numero ja missä ko. opastin sijaitsee? Entä onko rataverkolla ollut suojastusopastimia, joissa on ollut vielä suurempi numero? Jos on niin missä?

Minulla on vahva epäilys ratkaisusta, mutta katsotaan täsmääkö se muiden harrastajien tietojen kanssa.

Katsotaanpa Livi-kustantamon kirjallisuudesta, että mikä se voisi olla:

Purolan-Nuppulinnan välillä jököttää Suojastusopastin 764 P itäisellä raiteella paikassa 41,5 km. Olisiko se siinä?

Romutetuista Suojastusopastimien numeroista en arvaile, mutta varmasti suurempikin numero on ollut mahdollista.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Maaliskuu 10, 2011, 21:28:32
Katsotaanpa Livi-kustantamon kirjallisuudesta, että mikä se voisi olla:

Purolan-Nuppulinnan välillä jököttää Suojastusopastin 764 P itäisellä raiteella paikassa 41,5 km. Olisiko se siinä?

Romutetuista Suojastusopastimien numeroista en arvaile, mutta varmasti suurempikin numero on ollut mahdollista.

Kukaan muu ei uskaltanut edes arvata, mutta kyllähän tuo on käsittääkseni oikea vastaus nykyiseen tilanteeseen.

Pohtimalla alkuperäistä numerointilogiikkaa ja suojastusopastimin suojastettuja suojastettuja rataosia olisi päässyt aika lähelle, joskaan ei maantieteellisesti. Alkuperäisen numerointilogiikan mukaisesti numeroituna Oulusta ensimmäinen suojastusopastin etelään päin on kantanut numeroa 748.

Uudemman numerointilogiikan mukaisia opastimia ovat olleet 892 E ja 892 P Hyvinkään ja Riihimäen välillä. Nämä ovat olleet vielä 2000-luvun taitteessa olemassa. Tuota isompia numeroita ei varmaan ole ollut käytössä.

Knoppi oli ilmeisen vaikea, mutta siirretään vuoro Jormalle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 10, 2011, 23:38:49
Mitä merkittävää teki suomalainen liikemies, kamarijunkkari ja entinen upseeri Fridolf Rafael von Haartman (1839-1902) vuonna 1895? Ja vastaus toki liittyy kiskoliikenteeseen.

Kunhan joku nyt aloittaa, niin laitetaan sitten lisävihjeitä. Sanotaan kuitenkin, että Haartman sai aikaiseksi tuona vuonna jotain todella ennennäkemätöntä!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Maaliskuu 11, 2011, 00:26:04
Mitä merkittävää teki suomalainen liikemies, kamarijunkkari ja entinen upseeri Fridolf Rafael von Haartman (1839-1902) vuonna 1895? Ja vastaus toki liittyy kiskoliikenteeseen.

Kunhan joku nyt aloittaa, niin laitetaan sitten lisävihjeitä. Sanotaan kuitenkin, että Haartman sai aikaiseksi tuona vuonna jotain todella ennennäkemätöntä!

Ei pitäisi vastata ettei mene vahingossa oikein, mutta kun pälkähti mieleen niin...

Ettei vain kyseinen mies aloittanut rakentaa/avannut ensimmäistä yksityistä rautatietä silloisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa? Mitä niistä, siitä ei ole kyllä tietoa  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jarno Piltti - Maaliskuu 11, 2011, 00:53:30
Makuuvaunupuuhat tulee tietysti ensimmäisenä mieleen aina kun F. R. von Haartmanista puhutaan. Vaan kysytty vuosi ei juurikaan osu yksiin Sofkupéaktiebolagin alkamisen tai loppumisen kanssa. Uusi tietosanakirja (1961) kertoo miehen aloittaneen raitiovaunuliikenteen Nizni-Novgorodissa ja Sevastopolissa. Tämän merkillisen tiedon vieressä on naapurihakusanaan liittyvä kuva taidemaalari Axel Haartmanin teoksesta Hiekkavaunu. Siinä kolme miestä työntää kapearaiteista kuuppavaunua! Arvataan spora.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 11, 2011, 08:31:27
Pilttihän sen jo vastauksessaan sanoi, vaikka lopulta vastasikin muuta, eli makuuvaunuliikenteen Suomessa. (Hki - Pietari reitillä, ja samalla myös yksityisten henkilövaunujen käytön valtion radoilla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Maaliskuu 11, 2011, 09:28:29
Sekö oli v. 1895, kun makuuvaunussa pääsi matkustamaan? Sitä ennen junat jäivät yöpymään Kaipiaisiin. Ihmiset menivät matkustajakotiin ja veturit tallille nukkumaan - aamulla jatkettiin.   


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Maaliskuu 11, 2011, 09:42:33
 Jatkan vielä hieman aiheesta. - Ilmari Kianto muisteli, kun hän matkusti Oulusta Helsinkiin yliopistoon opiskelemaan v. 1893, niin juna jäi yöksi Seinäjoelle. Aamulla matka jatkui. - Esittäkäähän seuraavia opettavaisia kysymyksiä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Hannu Lehikoinen - Maaliskuu 11, 2011, 17:36:42
Onko Jormalla ja Teemulla tarkempaa tietoa mitä on tapahtunut Purolan ja Nuppulinnan välillä km:llä 42 sijainneille Jokelan asetinlaitteen suojastusopastimille 771p ja 772p? Eivätköhän ne kanna tuota suurimman numeron suojastusopastimen titteliä.

Monnissa oli suojastusopastimet 891e ja 892e. Ne poistuivat Hyvinkään asemalta pohjoiseen johtavan kolmannen raiteen turvalaitetöiden yhteydessä, kun niiden tilalle asennettiin pää- ja esiopastimen yhdistelmät. Samoilla osuuksilla saattoi olla suojastusopastimet myös pohjoisen suuntaan, mutta sitä en jaksa muistaa varmaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Maaliskuu 11, 2011, 20:52:42
Onko Jormalla ja Teemulla tarkempaa tietoa mitä on tapahtunut Purolan ja Nuppulinnan välillä km:llä 42 sijainneille Jokelan asetinlaitteen suojastusopastimille 771p ja 772p? Eivätköhän ne kanna tuota suurimman numeron suojastusopastimen titteliä.

Nämä taitavat nykyään kantaa tunnuksia 081 P ja 082 P, sijainti on ainakin sama, km 42,7.

Monnissa oli suojastusopastimet 891e ja 892e. Ne poistuivat Hyvinkään asemalta pohjoiseen johtavan kolmannen raiteen turvalaitetöiden yhteydessä, kun niiden tilalle asennettiin pää- ja esiopastimen yhdistelmät. Samoilla osuuksilla saattoi olla suojastusopastimet myös pohjoisen suuntaan, mutta sitä en jaksa muistaa varmaksi.

Pohjoiseen päin mennessä on ollut suojastusopastimet 891 P ja 892 P kilometrillä 65,6. Nämä ovat olleet vielä kesällä 2000 paikoillaan, mutta ovat hävinneet seuraavan vuoden kuluessa. Kilometrillä 63,9 olleet suojat 892 E ja 891 E ovat kuitenkin poistuneet vasta joskus myöhemmin. Kilometrillä 63,9 on ollut suojastusopastimet 361 P ja 362 P.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 11, 2011, 23:49:26
Makuuvaunupuuhat tulee tietysti ensimmäisenä mieleen aina kun F. R. von Haartmanista puhutaan. Vaan kysytty vuosi ei juurikaan osu yksiin Sofkupéaktiebolagin alkamisen tai loppumisen kanssa. Uusi tietosanakirja (1961) kertoo miehen aloittaneen raitiovaunuliikenteen Nizni-Novgorodissa ja Sevastopolissa. Tämän merkillisen tiedon vieressä on naapurihakusanaan liittyvä kuva taidemaalari Axel Haartmanin teoksesta Hiekkavaunu. Siinä kolme miestä työntää kapearaiteista kuuppavaunua! Arvataan spora.
Tässä osuttiin siihen vastaukseen, johon tein kysymyksen. Hieman taustaa henkilöstä:

Suomalainen Fridolf Rafael von Haartman sai toimiluvan 15.5.1895 Venäjän keisarikunnan ensimmäiselle SÄHKÖraitiotielle vuonna 1895 Nižni Novgorodiin. SNTL:n (1932-90) aikana kaupungin nimenä oli Gorki, antajana Maksim-setä eli sosialistisen realismin perustaja kirjallisuuden alalla ja hänen syntymäkaupunkinsa.

Nižni Novgorodissa järjestettiin vuonna 1896 "Yleisvenäläinen teollisuus-, kauppa- ja taidenäyttely", siis eräänlainen sen ajan Expo, ja tuossa suurkaupungissa (asukkaita tuolloin 94.000) panostettiin kaikenlaisiin ennennäkemättömiin uusiin teknisiin laitteisiin, joita esitellä näyttelyvieraille. von Haartman sai toimiluvan kahdelle erilliselle metrin raideleveyksiselle sähköraitiotielle ja kahdelle hammasratalinjalle. Suomen Suuriruhtinaskunnalla oli myös omat paviljongit näyttelyssä.

Saksalainen Siemens & Halske -toiminimi sai myös toimiluvan tehdä 750 mm sähköraitiotie näyttelyn yhteyteen sekä M. Podobedov & Co myös oman 750 mm sähköraitiotieluvan. Kaikki kolme yritystä kilpailivat siitä, kuka saa linjansa ensiksi avatuksi. S&H voitti niukasti 20.5.1896 linjallaan rautatieasema-näyttelyalue (3,7 km). von Haartmanin raitiotielinja oli 1,4 km pitkä Alakaupungissa sijainnut Alabasaari-linja ja avattiin liikenteelle 28.6.1896. Hammasratalinja avattiin seuraavana päivänä. Yläkaupungin linja (3,7 km) avattiin 21.6.1896. Hammasrata eli "elevaattori" yhdisti liikenteellisesti Ala- ja Yläkaupungin raitiotielinjat toisiinsa. Korkeusero oli 63 m ja linjapituus 173 m. Yläkaupungin raitiotielinjan toisessa päässä oli myös "elevaattori" alas Alakaupunkiin, korkeusero sillä oli 45 m ja pituus 143 m. Suomalaisella von Haartmanilla oli 13 kpl sähköraitiovaunuja, joissa oli 1. ja 2. lk osastot. von Haartman myi tosiasiallisena ensimmäisenä suomalaisena hankkeena toteutetun sähköraitiotien 1897 Venäjän Raitiotie- ja Sähkövalaistusyhtiölle. S&H-raitiotiet menivät seuraavana vuonna mainitulle yhtiölle ja Podobedovin raitiotie purettiin jo näyttelyn jälkeen loppuvuonna 1896. Nižni Novgorodin kaupunki osti Venäjän Raitiotie- ja Sähkövalaistusyhtiön paikalliset toiminnot 1914. Maailman- ja sikäläisen kansalaissodan aikana liikenne oli tyystin seis 1919-23. Voittaneet bolshevikit levensivät 1923 raiteet viiteen jalkaan ja liikenne jatkui, kuten edelleenkin. Nykyään on 1,3 milj. asukkaan kaupunkiliikenteessä tietenkin neuvostojen tyyliin myös Trollikoita ja on tietysti välttämätön Metro. Rautateillä liikkuvat perinteiset elektrishkat.

von Haartman tiedettiin monessa vastauksessa yhdistää SVR:n makuuvaunuliikenteeseen ja sen aloittamiseen 1800-luvulla, mutta hänet voi yhdistää myös perustajana ja omistajana Pietarin Suomalaiseen Höyryveneyhtiöön, suurin alallaan, Nevalla 76 alusta esim. v. 1897. Myös Pietarin ensimmäiset sähköraitiotiet, talvisin Nevan jäätyneenä ollessa sen yli rakennetut tilapäiset raitiotiet useina vuosina 1900-luvun alussa, olivat tämän suomalaisen herran laitteita. Toimilupa kun oli Nevan yli menevälle liikenteelle, ja alunperin oletus on tietenkin ollut vain höyryalusliikenne, mutta ajanmittaan nero huomaa, että talvella jään päälle voi rakentaa myös sähköraitiotien eikä pidetäkään pitkiä talvivapaita! Tekniikoiden kehitystä ei toimiluvanmyöntäjä tietenkään voi estää, kun luvat on kirjattu vain "Nevan ylitykseen". Katuraitioteiden toimiluvat olivat eri yhtiöillä höyry- ja hevosraitioteille vielä vuosikausiksi, eikä von Haartman päässyt sille reviirille, eikä katuratayhtiöillä ollut vielä pitkään aikaan kiinnostusta sähköön. von Haartmanin yhtiöt liikennöivät myös parillakymmenellä aluksella Nižni Novgorodissa Oka ja Volga -jokien haarassa sekä Sevastopolissa Krimillä. Henkilökuntaa oli koko konsernissa yli 1000, joista suurin osa suomalaisia.

Jarno saapi kehitellä seuraavaa knoppia.

Ja vielä kiitokset kaikille vastanneille. Yllätyin positiivisesti, että tällainen kaukaiseen historiaan menevä knoppi huonosti tunnetusta merkkihenkilöstä ratkesi heti kättelyssä. Mukavaa kun on näin paljon historiaa tuntevia ihmisiä vielä netti-ajalla olemassa. Netistähän ei saa yhtään mitään käsitystä ko. kamarijunkkarista. Kaikki tieto on saatavissa vain kirjoista ja arkistojen hyllyiltä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 12, 2011, 00:05:46
Sekö oli v. 1895, kun makuuvaunussa pääsi matkustamaan? Sitä ennen junat jäivät yöpymään Kaipiaisiin. Ihmiset menivät matkustajakotiin ja veturit tallille nukkumaan - aamulla jatkettiin.   
"Rautatiemuseon vuosikirja 1979":ssä mainitaan, että Suomen rautateiden eli Sofkupé Ab:n makuuvaunuliikenne alkoi 16.8.1876 illalla junassa nro 6 Pietari-Helsinki.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jarno Piltti - Maaliskuu 12, 2011, 07:23:47
Ei tosiaankaan mikään turha jätkä tämä kamarijunkkari. Internetin kansallisbiografia ei kerro hänestä mitään, painokautinen edeltäjänsä Suomen elämäkerrasto (WSOY 1955) ilmeisesti sentään jotain. Maininta Sevastopolin raitioteistä jäi vielä kiinnostamaan, tietääkö joku siitä?

Knoppina kysyttäköön minkä värisellä kammella tahi kangella asetettiin lyhtyraideopastin? Bonuskysymyksenä voisi vielä pyytää luettelon kaikista käytössä olleista lyhtymallisista raideopastimista. Itse tiedän tasan yhden tapauksen eli Hovinmaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Valtonen - Maaliskuu 12, 2011, 13:10:21
Kovasti kiireinen mies oli tuo von Haartman, kun ehti yllämainitut saada aikaan ja lisäksi vielä mm. Sevastopolin kaupungin ensimmäisen ratikan. Haatmanista löytyy tietoa venäjäksi, kun googlaa venäjänkielisellä muodolla Рафаель Карлович фон-Гартман eli Rafael Karlovitsh von Hartman. Tässä linkki Sevastopolin raitiovaunuhistoriaan http://sevdig.sevastopol.ws/gal/gal_old/tramv.html


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Seilonen - Maaliskuu 13, 2011, 17:19:30
Nižni Novgorodissa Oka ja Volga -jokien haarassa

Sanakirjan mukaan nimessä Oka on paino loppuvokaalilla ja kieliopin mukaan painoton o äännetään a. Siis joki on nimeltään "Akaa". Tätä ei pidä sekottaa eteläisellä Pirkanmaalla sijaitsevan kunnallishallinnollisen alueen melkein samanlaiseen nimeen. Suomenkielisessä nimessä paino on toki alkutavulla - toisin kuin "korkomerkin sijainnin verran" erilaisessa venäjänkielisessä nimessä. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Seilonen - Maaliskuu 13, 2011, 17:28:22
Sofkupé Ab:n makuuvaunuliikenne

Missähän vaiheessa ruotsin kielessä on siirrytty kirjoitusmuodosta sofvagn muotoon sovvagn?

Onkohan muuten elokuvaa tarkoittava slangisana leffa peräisin wanhan ruotsin eläviä kuvia tarkoittaneesta ilmauksesta lefvande bilder? :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 13, 2011, 18:45:14
Onkohan muuten elokuvaa tarkoittava slangisana leffa peräisin wanhan ruotsin eläviä kuvia tarkoittaneesta ilmauksesta lefvande bilder?
Näin on.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Esko Ampio - Maaliskuu 14, 2011, 08:23:37
Kuukkeli kääntää makuuvaunun muotoon : "Sovvagn", joka taas kääntyy takaisin "nukkujaksi", joka taas edelleen kääntyy: "sovvagn". Tässä ympyrä on sulkeutunut. Jollain muulla kielellä, jokin muu sana, eestaas käännettynä muuttaa muotoansa jokaisella kierroksella. Googlen käännösohjelma on hieno, "se ajattelee, että mitähän kääntäjä oikein mahtaa tarkoittaa"! Jokatapauksessa Google- käännös on käännettävä takaisin, jotta voi tarkistaa asian ja tehdä sanavalinta-järjestys-lauserakennemuutoksia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 14, 2011, 08:37:56
Ei tosiaankaan mikään turha jätkä tämä kamarijunkkari. Internetin kansallisbiografia ei kerro hänestä mitään, painokautinen edeltäjänsä Suomen elämäkerrasto (WSOY 1955) ilmeisesti sentään jotain. Maininta Sevastopolin raitioteistä jäi vielä kiinnostamaan, tietääkö joku siitä?

Knoppina kysyttäköön minkä värisellä kammella tahi kangella asetettiin lyhtyraideopastin? Bonuskysymyksenä voisi vielä pyytää luettelon kaikista käytössä olleista lyhtymallisista raideopastimista. Itse tiedän tasan yhden tapauksen eli Hovinmaan.
Nyt pitäisi muistella millainen kampi oli Suolahden asetinlaitteessa toisena vasemmalta. Nythän se on harmaa, mutta vastataan punainen jossa keskiosa vihreä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Miika Hämynen - Maaliskuu 14, 2011, 09:21:12
Kuukkeli kääntää makuuvaunun muotoon : "Sovvagn", joka taas kääntyy takaisin "nukkujaksi", joka taas edelleen kääntyy: "sovvagn". Tässä ympyrä on sulkeutunut. Jollain muulla kielellä, jokin muu sana, eestaas käännettynä muuttaa muotoansa jokaisella kierroksella. Googlen käännösohjelma on hieno, "se ajattelee, että mitähän kääntäjä oikein mahtaa tarkoittaa"! Jokatapauksessa Google- käännös on käännettävä takaisin, jotta voi tarkistaa asian ja tehdä sanavalinta-järjestys-lauserakennemuutoksia.
Tuo ilmiö johtuu siitä, että Googlen kääntäjä kierrättää sanat englannin kautta. Ja englanniksihan sovvagn on... Sleeper! http://translate.google.fi/#sv|en|sovvagn


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jarno Piltti - Maaliskuu 14, 2011, 11:18:44

Nyt pitäisi muistella millainen kampi oli Suolahden asetinlaitteessa toisena vasemmalta. Nythän se on harmaa, mutta vastataan punainen jossa keskiosa vihreä.

Nuo tuntomerkit sopii paremmin vaihdonkielto-opastimen veiviin. Johdonmukainen arvaus, lähteeni mukaan kuitenkin väärä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Marko Anttila - Maaliskuu 14, 2011, 19:21:16
Sekö oli v. 1895, kun makuuvaunussa pääsi matkustamaan? Sitä ennen junat jäivät yöpymään Kaipiaisiin. Ihmiset menivät matkustajakotiin ja veturit tallille nukkumaan - aamulla jatkettiin.   
"Rautatiemuseon vuosikirja 1979":ssä mainitaan, että Suomen rautateiden eli Sofkupé Ab:n makuuvaunuliikenne alkoi 16.8.1876 illalla junassa nro 6 Pietari-Helsinki.

Suomalainen Wirallinen Lehti 19.8.1876 s. 1 väittää että ensimmäisen kerran makuuvaunut olisivat menneet Pietariin päin menevässä yöjunassa keskiviikkoiltana (16.8.1876) Helsingistä, ja sanotaan että vaunut ovat yksityisen yrityksen, jota vetää tullinhoitaja "majori" von Haartman Pietarista. Jokaisella 1 lk:n ja 2 lk:n matkustajalla oli oikeus ostaa paikka makuuvaunuun. Ilmeisesti makuuvaunut kulkivat vain kesäkauden ajan koska 1.11.1876 yöjunat lopettivat kulkemisen Rautatienkanslian ilmoituksen perusteella.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Maaliskuu 22, 2011, 19:31:04
Jatketaanpa Psl Knp:n loppuaikojen teemalla: mikä oli viimeinen Psl:n vaunuun maalaama/teippaama korjausmerkintä? Ja missä vaunussa?
Knoppina kysyttäköön minkä värisellä kammella tahi kangella asetettiin lyhtyraideopastin? Bonuskysymyksenä voisi vielä pyytää luettelon kaikista käytössä olleista lyhtymallisista raideopastimista. Itse tiedän tasan yhden tapauksen eli Hovinmaan.

Nämä kaksi knoppia ovat jääneet ilman oikeaa vastausta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Maaliskuu 23, 2011, 08:24:14
Jatketaanpa Psl Knp:n loppuaikojen teemalla: mikä oli viimeinen Psl:n vaunuun maalaama/teippaama korjausmerkintä? Ja missä vaunussa?
Knoppina kysyttäköön minkä värisellä kammella tahi kangella asetettiin lyhtyraideopastin? Bonuskysymyksenä voisi vielä pyytää luettelon kaikista käytössä olleista lyhtymallisista raideopastimista. Itse tiedän tasan yhden tapauksen eli Hovinmaan.

Nämä kaksi knoppia ovat jääneet ilman oikeaa vastausta.
Bonuskysymykseen liittyen voisi siis vastata Suolahti (tultaessa Suolahden satamasta, eli vanhalta asemalta Suolahden asemalle).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Hannu Lehikoinen - Huhtikuu 20, 2011, 17:31:08
Palataanpa vielä suojastusopastimien tunnuksiin. Veikkasin taannoin suurimman numeron omaavaksi suojastusopastimeksi 772p:tä, joka ei raadille kelvannut. Nyt olen entistäkin varmempi siitä, että tuo on oikea vastaus. Jorma R. ja Teemu S. voisivat lyödä faktat pöytään, jos vielä epäilevät vastaustani. Viittaus virheelliseen dokumenttiin ei riitä, vaan pitäisi olla esim. kuva jotta minut saa vakuutettua.

Kokeilenpa onneani lyhtyraideopastimen asettavan kammen väristä: Olisiko se keltainen, joka on nykyäänkin vaihtokulkutien väri?

PS. Reittikirjan virheestä suojastusopastimien tunnusten osalta on ilmoitettu Liikennevirastolle...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Huhtikuu 20, 2011, 18:12:47
Palataanpa vielä suojastusopastimien tunnuksiin. Veikkasin taannoin suurimman numeron omaavaksi suojastusopastimeksi 772p:tä, joka ei raadille kelvannut. Nyt olen entistäkin varmempi siitä, että tuo on oikea vastaus. Jorma R. ja Teemu S. voisivat lyödä faktat pöytään, jos vielä epäilevät vastaustani. Viittaus virheelliseen dokumenttiin ei riitä, vaan pitäisi olla esim. kuva jotta minut saa vakuutettua.

PS. Reittikirjan virheestä suojastusopastimien tunnusten osalta on ilmoitettu Liikennevirastolle...

Hmm... Kesäkuussa 2000 päivätyn (korjauslehti 10) rataosaselostuksen mukaan kilometrillä 42,7 olevat suojastusopastimet ovat 081 P ja 082 P. Tämän jälkeen lokakuussa 2001 päivätty korjauslehti 17 näyttää muutosta noiden kohdalla ja ilmoittaa tunnuksiksi 771 P ja 772 P. Tammikuussa 2005 tunnukset ovat jälleen olleet 081 P ja 082 P. Samat tunnukset olivat myös viimeisessä rataosaselostuksessa 1.3.2010. Tämän enempää minulla ei ole lähteitä.

Oudosti nuo numerot ovat siis pomppineet. Mutta jos tuossa on ollut virhe, niin hyvä että tuli näin kuuden vuoden jälkeen tällaisen sattuman kautta ilmi. :-)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jarno Piltti - Huhtikuu 21, 2011, 23:36:01

Kokeilenpa onneani lyhtyraideopastimen asettavan kammen väristä: Olisiko se keltainen, joka on nykyäänkin vaihtokulkutien väri?



Taitavasti arvattu! Vastaus on oikea - ainakin yhden lähteen mukaan. Divarista löytynyt "Yleisiä ohjeita turvalaitosten käyttämisestä, hoidosta ja kunnossapidosta", toinen painos vuodelta 1944 kantaa sivuillaan, sen lisäksi mitä siihen on painettu, myös Hilkka Lahden tunnollisia luentomuistiinpanoja. Kampien tunnusväreistä kertovan kappaleen viereen on lyijykynällä lisätty tieto "Ro-asettaja kelt".

Lyhtyraideopastimista on vähänlaisesti kuvia, eipä kyllä kuvattavaakaan paljoa ollut. Hovinmaa, Pasila (missä siellä, milloin, montako?), Tepon mainitsema Suolahti, Jyväskylä: http://vaunut.org/kuva/5274


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Esko Ampio - Huhtikuu 22, 2011, 11:55:32
Kuukkeli kääntää makuuvaunun muotoon : "Sovvagn", joka taas kääntyy takaisin "nukkujaksi", joka taas edelleen kääntyy: "sovvagn". Tässä ympyrä on sulkeutunut. Jollain muulla kielellä, jokin muu sana, eestaas käännettynä muuttaa muotoansa jokaisella kierroksella. Googlen käännösohjelma on hieno, "se ajattelee, että mitähän kääntäjä oikein mahtaa tarkoittaa"! Jokatapauksessa Google- käännös on käännettävä takaisin, jotta voi tarkistaa asian ja tehdä sanavalinta-järjestys-lauserakennemuutoksia.
Tuo ilmiö johtuu siitä, että Googlen kääntäjä kierrättää sanat englannin kautta. Ja englanniksihan sovvagn on... Sleeper! http://translate.google.fi/#sv|en|sovvagn

"Sleeper" taitaa olla myös ratapölkky?!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Huhtikuu 23, 2011, 09:42:18
"Sleeper" taitaa olla myös ratapölkky?!

Kyllä, britit tunkevat kiskojen alle makuuvaunuja, kun taas Atlantin länsipuolella sujauttavat sinne kravatteja (tie).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Toukokuu 14, 2011, 15:54:56
Uusi knoppi: Mitä yhteistä on Kuopion ja Kelloselän asemarakennuksilla?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 14, 2011, 17:17:48
Uusi knoppi: Mitä yhteistä on Kuopion ja Kelloselän asemarakennuksilla?
Kumpikin vinkkelissä rataan nähden, Kelloselkä tosin paljon, paljon enemmän?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Toukokuu 14, 2011, 17:24:03
Oikein. Samanlainen oli Äänekosken kapearaideasema. Ota Eljas haltuun.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 14, 2011, 23:07:21
Kysytään äärirajoja:
1) Mikä on pohjoisin reitti, jolla Hr1 on käytetty säännöllisesti henkilöliikenteessä (sanotaan vaikka vähintään 1kk), voi kyllä pohjoispää olla pohjoisin paikka koskaan?

2) Mikä on itäisin paikka missä Hr1 on käynyt? (noin suunnilleen, on kyllä kerrottu täällä tai Rautatiemuseon keskusteluissa)

3) Mikä on eteläisin Hr1-veturin käymä paikka, noin suunnilleen? (en osaa sanoa itsekkään eksaktia kohtaa)

4) Mikä on pohjoisin Move1-teollisuusveturin toimipaikka?

5) Olipa kerran rautatie, joka ei ollut tunnettu isoista höyryvetureista. Se päätti kerrankin näyttää ja rakensi kaksi erilaista pikajunanveturia. Toisessa oli sylinteriteho 8200ihv, vetokoukussa yli 7000hv ja radan rajoittama sn 193km/h. Toisen nimellisteho oli 6900hv ja rakenteellinen sn 169km/h. Kummankin pyörästöjärjestys oli ainutkertainen ja kumpikin oli ainoa laatuaan. Mikä yhtiö? (Vinkki: ei ollut VR)

6) Missä on ollut Suomen pohjoisin veturilla liikennöity rata?

7) Missä on ollut Suomen pohjoisin kiskotie (työntörata tms)?

1p/kysymys


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Toukokuu 14, 2011, 23:40:00
Kohtaan kolme veikkaisin Hankoa, tuskin on käynyt Tulliniemen kärjessä ( http://vaunut.org/kuva/53952 , ehkä samoilla paikoilla kuin Dr13)? Tai ehkä käynyt kääntymässä vain "Voilaiturilla"?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 14, 2011, 23:56:16
Kohtaan kolme veikkaisin Hankoa, tuskin on käynyt Tulliniemen kärjessä ( http://vaunut.org/kuva/53952 , ehkä samoilla paikoilla kuin Dr13)? Tai ehkä käynyt kääntymässä vain "Voilaiturilla"?
Ei käynyt edes kolmioraiteella Hangossa ja ei sitä tainnut edes olla jäljellä, koska piti peruuttaa Karjaalle. Mutta koska otsakkeena oli "knoppi", niin oikea vastaus löytyy yli 1000km:n päästä. Karjaalta Hankoon ajettiin muuten nopeammin kuin voimassa ollut Dv12 aikataulu, joten hyvin 1004 laukkasi sillä kertaa kun olin kyydissä. Hr13/Dr13 on selvästi käynyt Suomessa muutaman kilometrin etelämpänä kuin Hr1, ja maailmanlaajuisesti Hr13 sarjana voittaa vielä enemmän.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Turo Takanen - Toukokuu 15, 2011, 10:21:06
3) Mikä on eteläisin Hr1-veturin käymä paikka, noin suunnilleen? (en osaa sanoa itsekkään eksaktia kohtaa)
Eikös 1009 käynyt Englannissa kunnostuksessa? Sen tarkempaa sijaintia en osaa antaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Toukokuu 15, 2011, 10:33:44
Hihaa ravistaen siltä putoilee: 1) Vaasa, 2) Viipuri, 6) joku inarilainen saha, 7) Petsamo


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 15, 2011, 14:02:37
Englanti on maana oikein, ehkä voisi vielä täsmentää. Ja 1009 ei ole ainoa. Vaasa on viimeisin paikka minne Hr1:llä ajettiin henkilöliikenteessä (Sk-Vs), mutta ei pohjoisin. Viipuri voi tuntua itäiseltä, mutta kun katsoo karttaa, niin ei se ole niin kauhean idässä. Hr1 kyllä on käynyt siellä ihan pikajunien kanssa ja taisin laittaa Viipurin junien 30-luvun nopeuksista tietoja jonnekin, mutta kartta käteen... Joku inarilainen saha on liian etelässä. Petsamo on niin lähellä oikeaa, että kelpaa. Muistaakseni työntövaunukuva yhdessä Petsamokirjassa oli Liinahamarin sataman työmaalta, mutta en tullut ajatelleeksi, etten täällä pysty varmistamaan asiaa...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Toukokuu 15, 2011, 17:08:41
1) Kontiomäellä on Pekoilla käyty, muttei henkilöjunissa. Veikataan Iisalmi.
2) Joskus 80-luvulla ajettiin ulkomaisille harrastajille tilausjuna jossa oli 2 höyryä, Tk3+Hr1 1004? Itäisin paikka oli Säkäniemi.
4) Kemi, Karihaara.
6) Kolosjoen kaivosrata Petsamossa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 15, 2011, 17:40:25
1) Kontiomäellä on Pekoilla käyty, muttei henkilöjunissa. Veikataan Iisalmi.
2) Joskus 80-luvulla ajettiin ulkomaisille harrastajille tilausjuna jossa oli 2 höyryä, Tk3+Hr1 1004? Itäisin paikka oli Säkäniemi.
4) Kemi, Karihaara.
6) Kolosjoen kaivosrata Petsamossa.
1) Ensin vastasit oikein, mutta sitten peruit osittain. Hr1:llä ajettiin pitkään toista Iisalmi-Kontiomäki-Iisalmi -lättävuoroista. Annan 1/2 p
2) Paikka on oikein, mutta muut tiedot ei. Saat kuitenkin pisteen. Ajattelet varmaan TEFS'in matkaa 26.5-1.6.1984. Siinä Säkäniemen ohitti Tk3 1139+Tr1 1082. Pekalla ajettiin kuitenkin Säkäniemen ohi lisäpikajunilla LP1 ja LP2 (lisäpikajuna välillä Imatra-Joensuu). Koska olin itse kyydissä pääsiäisenä 1968, niin tieto on varma. Veturi oli sillä kertaa Hr1 1018.
4) Läheltä liippaa, mutta minun käsittääkseni Karihaaran kapsu jäi muutaman sata metriä etelämmäksi. Pitää oikein tarkistaa.
6) Oikein! Petsamon Nikkelillä oli käytössä koko joukko moottorivetureita sekä rakennustöissä että kaivoksessa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 16, 2011, 23:22:10
Kysytään äärirajoja:
1) Mikä on pohjoisin reitti, jolla Hr1 on käytetty säännöllisesti henkilöliikenteessä (sanotaan vaikka vähintään 1kk), voi kyllä pohjoispää olla pohjoisin paikka koskaan?

2) Mikä on itäisin paikka missä Hr1 on käynyt? (noin suunnilleen, on kyllä kerrottu täällä tai Rautatiemuseon keskusteluissa)

3) Mikä on eteläisin Hr1-veturin käymä paikka, noin suunnilleen? (en osaa sanoa itsekkään eksaktia kohtaa)

4) Mikä on pohjoisin Move1-teollisuusveturin toimipaikka?

5) Olipa kerran rautatie, joka ei ollut tunnettu isoista höyryvetureista. Se päätti kerrankin näyttää ja rakensi kaksi erilaista pikajunanveturia. Toisessa oli sylinteriteho 8200ihv, vetokoukussa yli 7000hv ja radan rajoittama sn 193km/h. Toisen nimellisteho oli 6900hv ja rakenteellinen sn 169km/h. Kummankin pyörästöjärjestys oli ainutkertainen ja kumpikin oli ainoa laatuaan. Mikä yhtiö? (Vinkki: ei ollut VR)

6) Missä on ollut Suomen pohjoisin veturilla liikennöity rata?

7) Missä on ollut Suomen pohjoisin kiskotie (työntörata tms)?

1p/kysymys
Kun ei ole tullut enää vastauksia, niin katsotaan tilanne:
1) Hr1 käytettiin muutamia kuukausia lättähatun korvikkeena Iisalmen ja Kontiomäen välillä, olisiko ollut 1969. Pekka Viitamäki 1/2p
2) Säkäniemi on itäisin Hr1-paikkakunta, esim. lisäpikajunissa 1968. Pekka Viitamäki 1p
3) Eteläisin paikka on suunnilleen Lontoo, esim. Epping ja Ongar ovat karkeasti ottaen pohjois-Lontoota. Siellä ovat Hr1 1008 ja 1016. Turo Takanen sanoi Englanti ja koska tarkempaa sijaintia ei tullut, niin 1p TT:lle
4) Ajattelin Kuusiluodon sahaa, minne VMT toimitti Move1-veturin 1946. Koska tarkistuksessa  elma.elka.fi/ArkHistory/R024.DOC   selvisi, että Kuusiluodon saha lopetti toimintansa 1945, niin en tiedä minne veturit menivät: a) sahan omistajalle Rosenlewille jonnekin muualle, b) Kemi Oy:lle, joka osti lautatarhan ja puutavaravaraston vain c) ihan muualle. Pekka Viitanen ehdotti Kemi Oy:n Karihaaraa ja siitä tulee täydet pisteet. Kysyessä oppii näköjään itsekin.
5) Luulin tätä helpoksi: Pennsylvania RR. S-1 6100 oli maailman suurin pikajunanveturi koskaan, paino 276,4t ja tendereineen 481,8t. Kellotettiin nopeudessa 227km/h, mistä Pennsy sai isot sakot ja veturille määrättiin sn 161km/h (entinen 193km/h), mikä oli liian vähän nopeimmille pikajunille ja siirrettiin kiitotavarajuniin, mihin ei sopinut ollenkaan. Pyörästö oli 3BB3 (Whyte: 6-4-4-6). S-2 6200 oli suurin höyryveturin näköinen höyryturbiiniveturi koskaan. Paino 267,9t ja tenderin kanssa 471,8t. Pyörästö 3D3 (Whyte: 6-8-6). Luulin näitä tunnetuiksi, mutta ei tullut yhtään vastausta.
6) Pohjoisin veturirata oli Petsamon Nikkelin kaivoksilla Kolosjoella. Piste Pekka Viitamäelle. Kuva netissäkin esim keskustelussa:   http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?f=11&t=172747&start=15
7) Petsamossa Liinahamarin satamassa oli jossain vaiheessa työntörataa valokuvan perusteella. Tapio Muurinen sai pisteen.

Lopputuloksena Pekka Viitamäki saa jatkaa (3 1/2p)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Halinen - Toukokuu 17, 2011, 10:20:58
Tässä veturin P(Pennsylvania)RR S1 tarina (Lontoon Wikistä) ja muutama kuva hänen hirmuisuudestaan (http://en.wikipedia.org/wiki/PRR_S1 ja tässä vähän liikkuvaa kuvaa PRR S1:tä (kuvattu pienoismalliradalta, mutta hyvältä sellaiselta on myös HO mittakaavaa isompi?)  http://vimeo.com/5957012  ja http://vimeo.com/5979109 mukana myös mahtavat saundit.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Toukokuu 18, 2011, 16:09:25
Mistä kirjoista lainaukset:

1) Kun 29. toukokuuta lähestyin Tsentsouta, kuulin veturin vihellyksen, ja se oli suorastaan musiikkia korvilleni.
2) Aseman tavaramakasiinissa oli paljon arkkuja.
3) Elokuussa oli Lahdessa jo valmiina kaksi höyryveturia ja kolmatta koottiin.
4) Rataosuus alkoi Roomasaaren satamalaiturilta ja jakautui kolmen kilometrin päässä kahteen haaraan.
5) Talvipistot olivat yleensä jäätyneiden soiden päälle kevyesti rakennettuja väliaikaisia ratoja, jotka purettiin pois käytön jälkeen.
6) Suupohjan sinänsä vaatimattoman sivuradan syntyvaiheet osoittavat, miten tärkeiksi rautatiet olivat tulleet maamme kaikkien kolkkien asukkaille.
7) Liikenteen alkaessa radalle tilattiin kaksi katettua tavaravaunua samaiselta saksalaiselta valmistajalta, joka oli tehnyt radan ensimmäisen matkustajavaununkin.
8) Rautatien arkistosta löytyy käsinkirjoitettu katsastuskertomus, jonka Karl Lindberg on 27.12.1912 allekirjoittanut.
9) Tuo 604:n nimikkoaika oli aikaa, jolloin työstä tehtiin taidetta niin ajossa kuin lämmityksessäkin.
10) Näin ollen kohtalon oikusta muodostui venäläisten tavoitteena ollut strateginen rata todella strategiseksi, mutta ei heille itselleen.

Piste jokaisesta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Toukokuu 26, 2011, 14:56:35
Knoppiketju vapaasti käytettävissä. Kiitän mielenkiinnosta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Toukokuu 26, 2011, 15:07:15
Knoppiketju vapaasti käytettävissä. Kiitän mielenkiinnosta.
Taisi olla vaikeita kysymyksiä...

Tässä helpompi tilalle: Mikä on suurin määrä raiteita Suomessa kahden eri liikennepaikan välillä (ei siis liikennepaikan osien välillä)?  Tarkoitan siis peräkkäisiä liikennepaikkoja. Ja missä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Toukokuu 26, 2011, 15:10:04
4 raidetta? Pukinmäki-Malmi (-Savio)?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Toukokuu 26, 2011, 15:16:51
4 raidetta? Pukinmäki-Malmi (-Savio)?
Enemmän.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 26, 2011, 15:22:31
Tässä ehkä voitaisiin hakea väliä Tikkurila-Hiekkaharju, mutta Hiekkaharju ei ole liikennepaikka, ja Hiekkaharjun vitosraide kuuluu virallisesti Tikkurilan liikennepaikkaan.

Oikea vastaus on siis joku muu. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Toukokuu 26, 2011, 15:24:30
Knoppiketju vapaasti käytettävissä. Kiitän mielenkiinnosta.
Taisi olla vaikeita kysymyksiä...

Tässä helpompi tilalle: Mikä on suurin määrä raiteita Suomessa kahden eri liikennepaikan välillä (ei siis liikennepaikan osien välillä)?  Tarkoitan siis peräkkäisiä liikennepaikkoja. Ja missä?

Jos Savio luetaan liikennepaikaksi (seisake), niin silloihan löytyy Keravan ja Savion väliltä viisi raidetta. (Eli Vuosaren satamarata + päärädan itäinen, itäinen keskiraide, läntinen keskiraide ja läntinen raide).  Toinen tulkinmnanvarainen paikka voisi olla Tikkurila - Hiekkaharju, mutta siellä yksi Hiekkaharjun laituriraiteista kuuluu Tikkurilan liikennepaikkaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Toukokuu 26, 2011, 15:28:02
Tässä ehkä voitaisiin hakea väliä Tikkurila-Hiekkaharju, mutta Hiekkaharju ei ole liikennepaikka, ja Hiekkaharjun vitosraide kuuluu virallisesti Tikkurilan liikennepaikkaan.

Oikea vastaus on siis joku muu. :)

Olet oikeassa siinä, että yksi Hiekkaharjun raiteista kuuluu Tikkurilan liikennepaikkaan.  (Vastaavanlaisista kummallisuuksista saa myös muita hauskoja knoppeja.)

Hiekkaharju kelpaisi kyllä muutoin, sillä en huomannut että esimerkiksi luettelo rautatieliikennepaikoista luokittelee seisakkeet erikseen liikennepaikoista.  Joten "rautatieliikennepaikka" olisi ollut oikea termi kysymykseeni.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Toukokuu 26, 2011, 15:29:40
Tässä helpompi tilalle: Mikä on suurin määrä raiteita Suomessa kahden eri liikennepaikan välillä (ei siis liikennepaikan osien välillä)?  Tarkoitan siis peräkkäisiä liikennepaikkoja. Ja missä?

Jos Savio luetaan liikennepaikaksi (seisake), niin silloihan löytyy Keravan ja Savion väliltä viisi raidetta. (Eli Vuosaren satamarata + päärädan itäinen, itäinen keskiraide, läntinen keskiraide ja läntinen raide).  Toinen tulkinmnanvarainen paikka voisi olla Tikkurila - Hiekkaharju, mutta siellä yksi Hiekkaharjun laituriraiteista kuuluu Tikkurilan liikennepaikkaan.

Kuten lupasin, helpompi kysymys.  En ainakaan itse tiedä missään sen enempää raiteita, joten vuoro siirtyy Tepolle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 26, 2011, 15:31:44
Jos Savio luetaan liikennepaikaksi (seisake), niin silloihan löytyy Keravan ja Savion väliltä viisi raidetta.

Lisäksi Vuosaaren satamaradalla ei ole Keravan liikennepaikan jälkeen etelään enää yhteyttä pääradan muihin raiteisiin. Onko raide siis osa päärataa loitontumiskohtaan asti, vai erillinen rataosa, joka on vain linjattu pääradan viereen...?

Mikä on maksimietäisyys samansuuntaisten raiteiden välillä, jotta ne voidaan katsoa kuuluvan samaan rataosaan? :)

Itse pidän oikeana vastauksena lukumäärää neljä, ja tämä määrä löytyy liikennepaikkaväleiltä Helsinki-Malmi, Malmi-Tikkurila, Tikkurila-Hanala, Hanala-Kerava, Helsinki-Huopalahti ja Huopalahti-Leppävaara.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Toukokuu 26, 2011, 15:43:20
Jos Savio luetaan liikennepaikaksi (seisake), niin silloihan löytyy Keravan ja Savion väliltä viisi raidetta.

Lisäksi Vuosaaren satamaradalla ei ole Keravan liikennepaikan jälkeen etelään enää yhteyttä pääradan muihin raiteisiin. Onko raide siis osa päärataa loitontumiskohtaan asti, vai erillinen rataosa, joka on vain linjattu pääradan viereen...?

Mikä on maksimietäisyys samansuuntaisten raiteiden välillä, jotta ne voidaan katsoa kuuluvan samaan rataosaan? :)
Rataosa lienee määritelty parhaiten sillä, että se esiintyy "Luettelo rautatieliikennepaikoista" -nimisessä julkaisussa erillisenä osassa "Rautatieliikennepaikat ja liikennepaikkojen osat rataosittain".

Mutta kuten tarkkaavaiset lukijat ovat huomanneet, alkuperäisessä knopissa ei puhuttu rataosan raiteista vaan liikennepaikkojen välillä olevista raiteista.  No joo, jos ihan hiuksia ruvetaan halkomaan, niin Vuosaaren rata ei em. julkaisun mukaan kulje Savion kautta, eikä sitä pitkin voida järjestää henkilö- tai tavaraliikennettäkään Keravan ja Savion välillä, joten kiistämiseenkin on hyvät perusteet.

Siinä tapauksessa kaikki neljää raidetta useammat tapaukset taitavat jäädä jaettujen liikennepaikkojen sisälle.




Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Viitamäki - Toukokuu 28, 2011, 15:30:51
Vastaukset:
1) Mannerheim: Muistelmat I
2) Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla 3. osa
3) Hannu Rasehorn: Loviisan-Vesijärven Rautatie
4) Mehis Helme: Pietari Suuren merilinnoituksen rautatie
5) Anne Ruuttula-Vasari: Eskolan metsärata eli pitkin Pikkurataa
6) Valtionrautatiet 1862-1962 toim. K.J.Immonen
7) Asko Jämsen: Äänekosken-Suolahden yksityisrautatie
8) Martti Virtanen: Lännen pikajuna Riihimäen-Lopen Rautatie 1907-1954
9) Radoilta ja ratojen varsilta toim. Ilmar Talve
10) Mikko Alameri: Suomen rautatiet


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Heinäkuu 24, 2011, 17:19:56
Ketjunherätys!

Manner-Euroopan ja Lontoon väliä kulkevan Eurostar-brändin alla kulkevista junista yleisin on koostumukseltaan 20-vaunuinen: päissä moottorivaunut ilman matkustamoa, ja välissä 18 matkustajavaunua.

Kysymys kuuluu: kuinka monta akselia junayksikössä on?
Bonuskysymys kuuluu: kuinka moni akseleista vetää?

(Vastaus löytyy helposti netistä. Tosimies ei lunttaa vaan arvaa tai tietää.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Heinäkuu 24, 2011, 18:45:56
Yhdessä yksikössä taitaa olla 24 akselia ja koko junassa täten 48. Junan tyyppi siis Englantilaisittain luokka 373. Moottorivaunussa 'omat' telit, 9:ssä vaunua jakobin telien varassa, päissä telit, eli 2 x 3 akselia plus 7 x 2 akselia.

Moottoroituja taisi olla moottorivaunujen (veturi?) 4 lisäksi kaksi ensimmäisessä vaunussa moottorivaunusta lukien (ensimmäinen teli). Eli kokonaisessa junassa 12 moottoroitua akselia.

Olipas vaikeasti vastattu...  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Heinäkuu 25, 2011, 12:06:01
Olipas vaikeasti vastattu...  ;D

...mutta oikein. :)

Koko junan pyörästöjärjestys on:

Bo'Bo'+Bo'2'2'2'2'2'2'2'2'2'+2'2'2'2'2'2'2'2'2'Bo'+Bo'Bo'

jossa kursivoidut telit ovat jaakobintelejä. Plussien kohdalla on automaattikytkimet, jolloin esim. tulipalotilanteessa saadaan palava moottorivaunu irrotettua muusta junasta, tai tarvittaessa evakuoida puolet junasta toiseen puoliskoon ja katkaista juna keskeltä. Junassa on kaksi kuljettajaa, joista toinen hengailee takaohjaamossa juurikin näitä poikkeustilanteita varten.

Markku kysyy seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Elokuu 04, 2011, 14:25:44
On taas näköjään knoppiketju hiljennyt yli viikoksi, niin laitan helppoja kesäknoppeja.

1. Millä liikennepaikalla Suomessa on pisin säännöllisesti henkilöliikennekäytössä oleva matkustajalaituri?
2. Entä millä liikennepaikalla on pisin (Helsingin) lähiliikenteen säännöllisesti käyttämä laituri?
3. Entäpä korotettu (550mm) laituri, jota käytetään säännöllisesti henkilöliikenteessä mutta jolla ei ole joka päivä henkilöliikennettä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Elokuu 05, 2011, 16:23:00
yritetäänpä: 1. Hiekkaharju, 2 Hiekkaharju ja 3 Kemi (välilaituri)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Elokuu 05, 2011, 19:10:49
yritetäänpä: 1. Hiekkaharju, 2 Hiekkaharju ja 3 Kemi (välilaituri)
Hetken jo luulin, että knoppi on ihan liian vaikea - se on ilmeisesti vain vaikea.

1. väärin

2. oikein (4. laituri on peräti 526 metriä; se on muodostunut yhdistelmänä vanhasta ja uudesta laiturista.  K-junat pysähtyvät sillä, tosin aina vain uuden laiturin kohdalla, kun noin pitkiä K-junia ei ole)

3. Nyt pahan lykkäsit, sillä en pysty varmistamaan tuon oikeellisuutta käytettävissäni olevista tiedoista. Ajattelin paikkaa, jonka kuka tahansa pystyy tarkistamaan julkisista lähteistä.  Joten en kelpuuta tätä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Paakkari - Elokuu 05, 2011, 19:16:49
On taas näköjään knoppiketju hiljennyt yli viikoksi, niin laitan helppoja kesäknoppeja.

1. Millä liikennepaikalla Suomessa on pisin säännöllisesti henkilöliikennekäytössä oleva matkustajalaituri?
2. Entä millä liikennepaikalla on pisin (Helsingin) lähiliikenteen säännöllisesti käyttämä laituri?
3. Entäpä korotettu (550mm) laituri, jota käytetään säännöllisesti henkilöliikenteessä mutta jolla ei ole joka päivä henkilöliikennettä?

Veikataanpas kysymykseen numero 1, että Mäntyharju.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Elokuu 05, 2011, 20:03:28
On taas näköjään knoppiketju hiljennyt yli viikoksi, niin laitan helppoja kesäknoppeja.

1. Millä liikennepaikalla Suomessa on pisin säännöllisesti henkilöliikennekäytössä oleva matkustajalaituri?
2. Entä millä liikennepaikalla on pisin (Helsingin) lähiliikenteen säännöllisesti käyttämä laituri?
3. Entäpä korotettu (550mm) laituri, jota käytetään säännöllisesti henkilöliikenteessä mutta jolla ei ole joka päivä henkilöliikennettä?

Veikataanpas kysymykseen numero 1, että Mäntyharju.
Mäntyharju jää Hiekkaharjullekin laituripituudessa: 457 metriä.  Yllättävän pitkä laituri siellä näyttää kuitenkin olevan!



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Paakkari - Elokuu 05, 2011, 21:19:34
On taas näköjään knoppiketju hiljennyt yli viikoksi, niin laitan helppoja kesäknoppeja.

1. Millä liikennepaikalla Suomessa on pisin säännöllisesti henkilöliikennekäytössä oleva matkustajalaituri?
2. Entä millä liikennepaikalla on pisin (Helsingin) lähiliikenteen säännöllisesti käyttämä laituri?
3. Entäpä korotettu (550mm) laituri, jota käytetään säännöllisesti henkilöliikenteessä mutta jolla ei ole joka päivä henkilöliikennettä?

Veikataanpas kysymykseen numero 1, että Mäntyharju.
Mäntyharju jää Hiekkaharjullekin laituripituudessa: 457 metriä.  Yllättävän pitkä laituri siellä näyttää kuitenkin olevan!


Jos saa vielä uudelleen yrittää, niin sanotaanpas Kolari.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Elokuu 06, 2011, 08:48:07
On taas näköjään knoppiketju hiljennyt yli viikoksi, niin laitan helppoja kesäknoppeja.

1. Millä liikennepaikalla Suomessa on pisin säännöllisesti henkilöliikennekäytössä oleva matkustajalaituri?
2. Entä millä liikennepaikalla on pisin (Helsingin) lähiliikenteen säännöllisesti käyttämä laituri?
3. Entäpä korotettu (550mm) laituri, jota käytetään säännöllisesti henkilöliikenteessä mutta jolla ei ole joka päivä henkilöliikennettä?

Veikataanpas kysymykseen numero 1, että Mäntyharju.
Mäntyharju jää Hiekkaharjullekin laituripituudessa: 457 metriä.  Yllättävän pitkä laituri siellä näyttää kuitenkin olevan!

Jos saa vielä uudelleen yrittää, niin sanotaanpas Kolari.
Kolarin laituri on 451 metriä pitkä eli hieman Mäntyharjua lyhyempi.  Sanotaan kuitenkin vinkkinä että ensimmäinen arvaus oli maantieteellisesti huomattavan paljon lähempänä oikeaa vastausta.

Kerrottakoon myös että Hiekkaharjun laituri on Suomen kolmanneksi pisin, ja että kaksi pidempää ovat molemmat 600 metrin sarjassa.  Kumpikaan niistä ei ole pääteasema ja molemmista lähtee ratoja useampaan kuin kahteen suuntaan.

500 metriin pääsee vain Tampere, listan neljäntenä.  Helsingin pisin laituri on "vain" 477 metrinen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Elokuu 06, 2011, 15:35:38
Vastataan ykköskohtaan: Pieksämäen keskilaituri, ainakin hätäinen mittaus karttapaikan ilmakuvasta antoi 500+m..  ;D (Lähemmäs 600...)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Elokuu 06, 2011, 16:43:40
Kohta 1. Pysytellään Napapiirin tuntumassa, mutta siirrytään Kolarista n. 120 km kaakkoon, Rovaniemen I-laituri.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Harri Junttila - Elokuu 06, 2011, 18:39:49
Tämä ei ole oikea vastaus, mutta karttapaikan ilmakuvasta mitattuna Oulun 3-raiteen laituri olisi 503m joten hyvin pitkä on sekin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Elokuu 06, 2011, 19:53:07
Vastataan ykköskohtaan: Pieksämäen keskilaituri, ainakin hätäinen mittaus karttapaikan ilmakuvasta antoi 500+m..  ;D (Lähemmäs 600...)
Kyllä, Pieksämäki on oikea vastaus.  Pituutta laiturilla on 611m.  Kakkosena listalla, kumma kyllä, on Parkano, 600 metrin laitureineen, ja kolmantena siis Hiekkaharju.

Hyvänä lähdeteoksena näihin asioihin on vanha kunnon verkkoselostus:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ammattiliikenteen_palvelut/verkkoselostus
ja siellä liite 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri.

3. kysymykseeni ei ole vielä tullut oikeaa vastausta.  Puolet siitä löytyy myös verkkoselostuksesta, eli siellä on kerrottu laitureiden korkeus.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Elokuu 06, 2011, 19:55:37
Kohta 1. Pysytellään Napapiirin tuntumassa, mutta siirrytään Kolarista n. 120 km kaakkoon, Rovaniemen I-laituri.
Rovaniemi saattaa päästä heti Tampereen perään 485 metriä pitkällä laiturillaan.

Oulussa taas on "vain" 458 metrinen laituri.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Elokuu 06, 2011, 20:24:05
3. Misi? Ihan heittona vaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Elokuu 06, 2011, 20:49:37
3. Misi? Ihan heittona vaan.
Kemijärveläinen taitaa kyllä kulkea päivittäin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Elokuu 06, 2011, 20:52:08
3. Pello?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Elokuu 06, 2011, 21:34:06
3. Pello?
Pellossa ei liene korkeaa laituria, mutta se rata jos on kyseessä niin Kolari voisi olla oikea vastaus.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Elokuu 06, 2011, 23:11:16
Duoda, duoda, kyllä Rovaniemi I on n. 570 m, eli Suomen pisimmät junat, 20-22 vaunua ovat siihen sopineet. Veturista ei ole niin väliä. Kaikki tuota pidemmät laiturit ovat siis tarpeettoman pitkiä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Elokuu 07, 2011, 08:22:01
3. Pello?
Pellossa ei liene korkeaa laituria, mutta se rata jos on kyseessä niin Kolari voisi olla oikea vastaus.
Vastaus on oikea.  Alunperin tämä kysymys lähti liikkeelle Tornio-Itäisestä, mutta yhtä lailla se pätee Kolariinkin.  Kolariinhan ei kulje junia joka päivä, eikä sesonkien ulkopuolella ollenkaan.

Koska kaikki oikeat vastaukset tulivat eri henkilöiltä, tuomaroin seuraavan vuoron ensimmäiselle oikein vastanneelle, eli Teppo Niemi, ole hyvä!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tehanu Tapola - Elokuu 07, 2011, 08:26:01
Duoda, duoda, kyllä Rovaniemi I on n. 570 m, eli Suomen pisimmät junat, 20-22 vaunua ovat siihen sopineet. Veturista ei ole niin väliä. Kaikki tuota pidemmät laiturit ovat siis tarpeettoman pitkiä.
Jos noin on, Verkkoselostuksessa on virhe.

Toisaalta, itse kerran Rovaniemeltä yöjunaan nousseena panin merkille, että kun autovaunut oli liitetty junaan, sitä siirrettiin noin sata metriä (kuulutuksen mukaan) eteenpäin laiturilla, ilmeisesti laituripolun vapauttamiseksi.  Edelleen, Kemijärveltä tullut juna ei pystyisi hyödyntämään tuon 1-laiturin koko pituutta muuten kuin peräyttämällä autovaunulastauspaikalle.

Eli, ehkä tuo laiturin pituus on laskettu noilla perusteilla, vaikka itse fyysinen laituri olisi pidempikin.  Joka tapauksessa, tähän knoppiin sillä ei ole vaikutusta, vaikkakin Rovaniemi - Hiekkaharju -maaotteluun kylläkin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Elokuu 07, 2011, 11:13:52
Rovaniemi jatkaa: Aivan niin, tarkoitin rakenteellista pituutta, kun lasketaan mukaan myös laituripolun itäpuolella oleva loppupätkä, reilu 100 m. Esimerkiksi kevätaikataululla IC47 saapui juuri ennen P274:n lähtöä sen taakse, eikä laituripolkua voinut tukkia, ja junaa oli liikautettava. Nykyään IC saapuu jo ennen "kemijärveläistä". Toisaalta junatkin ovat hieman lyhentyneet 2-kerrosvaunujen ansiosta. - Esimerkiksi eilen autovaunut (3 kpl) lastattiin poikkeuksellisesti länsipäässä ja käytiin viemässä junan perään. P274 oli lähtiessä "vain" 16-vaunuinen.     


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Syyskuu 25, 2011, 19:12:40
Mikä entinen rautatieliikennepaikan lyhenne on myös erään verbin käskymuoto?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Heikki Piirainen - Syyskuu 25, 2011, 20:03:30
Aja, Sui, Voi ainakin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Syyskuu 25, 2011, 20:15:16
Myös Lyö.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Syyskuu 25, 2011, 20:17:31
Kaikki olisivat sinänsä oikein, mutta kysyinkin entistä lyhennettä. Voi (= entinen Woi) hyväksytään, mutta toinenkin on. Kuka sen arvaa ensiksi?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Heikki Piirainen - Syyskuu 25, 2011, 20:27:48
Tapa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Syyskuu 25, 2011, 20:33:56
Kyllä. Tapavainola / Tap. Entinen lyhenne oli tosiaan Tapa. Hyvä Heikki!  :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Harri Sillankorva - Lokakuu 14, 2011, 21:16:07
Sopiiko sivullisen herättää knoppiketju henkiin ?

Aikatauluja tutkiessa muutama erkoisuus :

1. Turistin/Suomen Kulkuneuvojen aikataulujen mukaan, mikä on suurin määrä matkustajaliikenteen liikennepaikkoja kahdella peräkkäisellä kilometrillä ja missä ?.  Eli aikataulussa peräkkäiset kilometriluvut ja junat ovat pysähtyneet ainakin tarvittaessa kaikilla kyseisillä liikennepaikoilla ? Sainkohan kuulostamaan tarpeeksi vaikealta ?

2. Minkä nyky-Suomen kaupunkien satamiin on ainakin joskus päässyt aikataulunmukaisella matkustajajunalla ?

3. Mikä oli vuonna 1933 Iisalmesta etelään kulkeneiden jokaisella pysäkillä pysähtyvien todellisten paikallisjunien eteläinen pääte/lähtöliikennepaikka ?

Tässä hetkeksi fundeeraamista !

T : Harri Sillankorva


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 14, 2011, 23:31:15
1. Kuopion ja Toivalan välillä oli seisake joka kilometrillä ja kahdessa paikkaa seisake samalla kilometrillä, eli siltä väliltä löytyy kolme seisaketta peräkkäisiltä kilometreiltä (neljä eri mahdollisuutta saada tämä tulos). Pieniä heittoja taraiffikilometreissä joinakin vuosina.

2. Koetetaan muistella: Kotka, Loviisa (Valko), Lahti (Vesijärvi ja Niemi), Porvoon keskusta (ei ehkä kelpaa, mutta Helsingin laiva lähti niiltä main), Helsinki (Sörnäinen, vai pettääkö muisti, Herttoniemellä ajoi vain asemalle), Hanko, Turku (Linnansatama ja Pansio), Naantali, Hämeenlinna (Hopealinja, no joo ei satama, mutta vesibussipysäkki kuitenkin), Toijala, Pori (Mäntyluoto), Vaasa (kaupungin satama ja Vaskiluoto), Pietarsaari (Alholm), Kokkola (Ykspihlaja), Suolahti (vanha asema). Ei kelvanne Kemi (Veitsiluoto, tehtaalle), Lohja (tehtaalle), samoin Haukipudas, eikä se ole kaupunki, Karunki ei ole kaupunki, Karjalankoski ei ole kaupunki, Iisvesi ei ole kaupunki, Sotkamo ei ole kaupunki. Lappeenranta voisi olla mahdollinen puute listauksessani ja Uusikaarlepyyn kapsu jatkoi satamaan.

3. v. 1938 se oli Kuopio.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Lokakuu 15, 2011, 08:19:14
1. Kuopion ja Toivalan välillä oli seisake joka kilometrillä ja kahdessa paikkaa seisake samalla kilometrillä, eli siltä väliltä löytyy kolme seisaketta peräkkäisiltä kilometreiltä (neljä eri mahdollisuutta saada tämä tulos). Pieniä heittoja taraiffikilometreissä joinakin vuosina.

2. Koetetaan muistella: Kotka, Loviisa (Valko), Lahti (Vesijärvi ja Niemi), Porvoon keskusta (ei ehkä kelpaa, mutta Helsingin laiva lähti niiltä main), Helsinki (Sörnäinen, vai pettääkö muisti, Herttoniemellä ajoi vain asemalle), Hanko, Turku (Linnansatama ja Pansio), Naantali, Hämeenlinna (Hopealinja, no joo ei satama, mutta vesibussipysäkki kuitenkin), Toijala, Pori (Mäntyluoto), Vaasa (kaupungin satama ja Vaskiluoto), Pietarsaari (Alholm), Kokkola (Ykspihlaja), Suolahti (vanha asema). Ei kelvanne Kemi (Veitsiluoto, tehtaalle), Lohja (tehtaalle), samoin Haukipudas, eikä se ole kaupunki, Karunki ei ole kaupunki, Karjalankoski ei ole kaupunki, Iisvesi ei ole kaupunki, Sotkamo ei ole kaupunki. Lappeenranta voisi olla mahdollinen puute listauksessani ja Uusikaarlepyyn kapsu jatkoi satamaan.

3. v. 1938 se oli Kuopio.

Lisäystä kysymykseen 2.: Uusikaupunki, jonka sataman seisake oli Hepokari. Kajaanissa ajettiin matkustajajunia Petäisenniskan satamaan 1910-luvulla.

Riippuen kysymyksen asetannasta ja tulkinnasta myös Mikkeli (Otavan satama) ja Suonenjoki (Iisvesi) saattavat tulla kysymykseen.

Otavan satama on kuulunut Mikkelin kaupunkiin vuodesta 2001 alkaen, mutta henkilöliikenteen aikaan (1929-1931) se kuulunut Mikkelin maalaiskuntaan. Suonenjoki ollut kaupunki vuodesta 1977, ja Iisvesi kuuluu siihen. Iisveden henkilöliikenteen aikaan (1930-luku) Suonenjoki ei ollut  kaupunki.

 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Harri Sillankorva - Lokakuu 16, 2011, 21:33:22
1. Kuopion ja Toivalan välillä oli seisake joka kilometrillä ja kahdessa paikkaa seisake samalla kilometrillä, eli siltä väliltä löytyy kolme seisaketta peräkkäisiltä kilometreiltä (neljä eri mahdollisuutta saada tämä tulos). Pieniä heittoja taraiffikilometreissä joinakin vuosina.

Löytyy vieläkin enemmän kahdella peräkkäisellä kilometrillä, nimittäin esim. vuonna 1932 Kemin ja Tornion väliltä (Seinäjoelta laskettuna) kilometirllä 452 Kaakamo, Iisakka ja Kortelainen ( siis KOLME seisaketta) ja kilometrillä 453 vielä Toppa.


2. Koetetaan muistella: Kotka, Loviisa (Valko), Lahti (Vesijärvi ja Niemi), Porvoon keskusta (ei ehkä kelpaa, mutta Helsingin laiva lähti niiltä main), Helsinki (Sörnäinen, vai pettääkö muisti, Herttoniemellä ajoi vain asemalle), Hanko, Turku (Linnansatama ja Pansio), Naantali, Hämeenlinna (Hopealinja, no joo ei satama, mutta vesibussipysäkki kuitenkin), Toijala, Pori (Mäntyluoto), Vaasa (kaupungin satama ja Vaskiluoto), Pietarsaari (Alholm), Kokkola (Ykspihlaja), Suolahti (vanha asema). Ei kelvanne Kemi (Veitsiluoto, tehtaalle), Lohja (tehtaalle), samoin Haukipudas, eikä se ole kaupunki, Karunki ei ole kaupunki, Karjalankoski ei ole kaupunki, Iisvesi ei ole kaupunki, Sotkamo ei ole kaupunki. Lappeenranta voisi olla mahdollinen puute listauksessani ja Uusikaarlepyyn kapsu jatkoi satamaan.

Itseasiassa hain kaikkia satamia mihin on päässyt matkustajajunilla, en pelkkiä kaupunkeja... Onko Pietarsaaren satamaan todella mennyt matlustajajunia ? Koska ?

3. v. 1938 se oli Kuopio.

Vuonna 1932 kyseessä oli Kuopiosta joitakin satoja metrejä Pieksämäelle päin sijainnut Puijonkadun seisake.

Knopitusvuoro Eljakselle.




Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 16, 2011, 22:20:16
Vaikka knoppi jo ratkesi, niin Pohjankuru potkii meikäläistä takaraivoon siihen malliin, että pakko hänen puolesta kysyä, lasketaanko hänetä kakkoskohtaan oikeaksi vastaukseksi?

Siinähän on satama niin vieressä kuin voi olla, ja ymmärtääkseni siellä on juniakin pysähtynyt. Tosin, pysähtymisaikaan se ei ole ollut minkään kaupungin alueella, mutta onko kuitenkin tehollisesti ollut "jonkun kaupungin satama"?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 17, 2011, 23:39:40
Edelliseen knoppiin: Minä hyväksyisin Pohjankurun siinä missä jotkut omista ehdotuksistanikin. Tosin sieltä ei tainnut olla matkustajille laivayhteyttä edes rahtilaivoilla.

UUSI KNOPPI:
Juhlapyhinä 60-luvulla (sanotaan vaikka 1964-67) joitakin Joensuusta lähteneitä Dm7-junia muutettiin säännöllisesti veturijuniksi. Kysymys: Mitkä olivat näiden juhlapyhinä veturijunina kulkeneiden pääteasemat. Kaikki olivat normaalisti Dm7-junia. Esim LP83 ja LP84 eivät kuulu joukkoon, koska ne eivät olleet Dm7-junia. Yksi piste jokaisesta päätepisteestä ja samaten jokaisesta lähtevän tai saapuvan junan numerosta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Lokakuu 18, 2011, 08:02:37
Edelliseen knoppiin: Minä hyväksyisin Pohjankurun siinä missä jotkut omista ehdotuksistanikin. Tosin sieltä ei tainnut olla matkustajille laivayhteyttä edes rahtilaivoilla.

UUSI KNOPPI:
Juhlapyhinä 60-luvulla (sanotaan vaikka 1964-67) joitakin Joensuusta lähteneitä Dm7-junia muutettiin säännöllisesti veturijuniksi. Kysymys: Mitkä olivat näiden juhlapyhinä veturijunina kulkeneiden pääteasemat. Kaikki olivat normaalisti Dm7-junia. Esim LP83 ja LP84 eivät kuulu joukkoon, koska ne eivät olleet Dm7-junia. Yksi piste jokaisesta päätepisteestä ja samaten jokaisesta lähtevän tai saapuvan junan numerosta.

Heitetäänpä vaikka Niiralaa ja Herajärveä kehiin. Ehkä Tuupovaarakin on hetken aikaa kuulunut joukkoon.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 18, 2011, 09:48:21

UUSI KNOPPI:
Juhlapyhinä 60-luvulla (sanotaan vaikka 1964-67) joitakin Joensuusta lähteneitä Dm7-junia muutettiin säännöllisesti veturijuniksi. Kysymys: Mitkä olivat näiden juhlapyhinä veturijunina kulkeneiden pääteasemat. Kaikki olivat normaalisti Dm7-junia. Esim LP83 ja LP84 eivät kuulu joukkoon, koska ne eivät olleet Dm7-junia. Yksi piste jokaisesta päätepisteestä ja samaten jokaisesta lähtevän tai saapuvan junan numerosta.

Heitetäänpä vaikka Niiralaa ja Herajärveä kehiin. Ehkä Tuupovaarakin on hetken aikaa kuulunut joukkoon.
Hyvä avaus! Kaksi vähiten tunnettua reittiä pääsivät mukaan: Joensuu-Niirala ja Joensuu-Herajärvi. Kumpaankin suuntaan ajettiin juhlapyhien liikenteessä yksi junapari parivaunuisina veturijunina luultavasti siksi, että kiskoautot eivät riittäneet kaikkiin vuoroihin muiden junien pidennettyjen vaunustojen takia. Laitan tarkemmat tiedot kun muutkin reitit ovat löytyneet.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Lokakuu 18, 2011, 10:51:02
Hmm, tarjoanpa vielä Joensuu-Pieksämäki -väliäkin, vaikken ole siitä niin varma kuin em. ehdotuksistani. 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Lokakuu 18, 2011, 13:03:03
1. Kuopion ja Toivalan välillä oli seisake joka kilometrillä ja kahdessa paikkaa seisake samalla kilometrillä, eli siltä väliltä löytyy kolme seisaketta peräkkäisiltä kilometreiltä (neljä eri mahdollisuutta saada tämä tulos). Pieniä heittoja taraiffikilometreissä joinakin vuosina.

Löytyy vieläkin enemmän kahdella peräkkäisellä kilometrillä, nimittäin esim. vuonna 1932 Kemin ja Tornion väliltä (Seinäjoelta laskettuna) kilometirllä 452 Kaakamo, Iisakka ja Kortelainen ( siis KOLME seisaketta) ja kilometrillä 453 vielä Toppa.


2. Koetetaan muistella: Kotka, Loviisa (Valko), Lahti (Vesijärvi ja Niemi), Porvoon keskusta (ei ehkä kelpaa, mutta Helsingin laiva lähti niiltä main), Helsinki (Sörnäinen, vai pettääkö muisti, Herttoniemellä ajoi vain asemalle), Hanko, Turku (Linnansatama ja Pansio), Naantali, Hämeenlinna (Hopealinja, no joo ei satama, mutta vesibussipysäkki kuitenkin), Toijala, Pori (Mäntyluoto), Vaasa (kaupungin satama ja Vaskiluoto), Pietarsaari (Alholm), Kokkola (Ykspihlaja), Suolahti (vanha asema). Ei kelvanne Kemi (Veitsiluoto, tehtaalle), Lohja (tehtaalle), samoin Haukipudas, eikä se ole kaupunki, Karunki ei ole kaupunki, Karjalankoski ei ole kaupunki, Iisvesi ei ole kaupunki, Sotkamo ei ole kaupunki. Lappeenranta voisi olla mahdollinen puute listauksessani ja Uusikaarlepyyn kapsu jatkoi satamaan.

Itseasiassa hain kaikkia satamia mihin on päässyt matkustajajunilla, en pelkkiä kaupunkeja... Onko Pietarsaaren satamaan todella mennyt matlustajajunia ? Koska ?

3. v. 1938 se oli Kuopio.

Vuonna 1932 kyseessä oli Kuopiosta joitakin satoja metrejä Pieksämäelle päin sijainnut Puijonkadun seisake.

Knopitusvuoro Eljakselle.

Vaikka kisa jo ohi onkin, lisään kohtaan 2. Raahen, jonka yksityisrautatien aikaan, 1900-luvun alkuvuosina, ajettiin henkilöliikennettä Raahen ja sen sataman Lapaluodon välillä. Näin luki kirjassa Leveät kiskot.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Pikkarainen - Lokakuu 18, 2011, 14:38:33
Tuohon Pertti Tapolan esittämään kysymykseen yksi: Vartiuksessa on oletettavasti suomen pisin laituri mutta ei kelpaa vastaukseksi johtuen henkilöliikenteen puutteesta...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 18, 2011, 20:07:25
Joensuu-Pieksämäki-välillä ei kiskoautojunia korvattu veturijunilla juhlapyhinä. Tarkistin varmuuden vuoksi myös Pm liikennepiirin juhlapyhien junien vaunustot 1962-68. Veturijunilla korvattuja Dm7-vuoroja niissä oli reiteillä Jyväskylä-Lievestuore-Jyväskylä, Pieksämäki-Kuopio-Pieksämäki, Pieksämäki-Savonlinna-Pieksämäki ja Pieksämäki-Mikkeli-Pieksämäki (viimemainitussa olen itse nähnyt Dm7-vuoron Tr1-vedolla vaunustolla 1-2 Ei+F.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 20, 2011, 11:01:30
Kun ei ole tullut lisää ehdotuksia, niin laitetaan tulokset. Veturijunia ajettiin juhlapyhinä Joensuusta Herajärvelle, Niiralaan ja Nurmekseen. Sampo Asikaisella oli kaksi oikein kolmesta, joten Sampo jatkaa.

Luulin, että Nurmeksen juna H867A olisi ollut hyvin tunnettu. Se oli siis pikajunamainen kiskoautojuna, esim. 1967 kesällä pysähdysajat olivat: Joensuu 7:35, Uimaharju (50km) 8:23, Vuonislahti (81km) 8:49, Lieksa (104km) 9:08-9:10, Nurmes (160km) 9:55. Juhannuksina juna ajettiin Dm7 kalustolla ja se jatkoi Ouluun saakka (kuten muinakin päivinä kesäaikaan). Pyhäinpäivänä, jouluna ja pääsiäisenä juna oli kulussa veturijunana, vaunusto aluksi CEi+2 Ei, sittemmin 3 Ei. Joensuun Hv1-vetureiden tultua hylätyiksi, junaa ajettiin Tk3-vetoisena. Veturimieslehdessä valitettiin, ettei Tk3 pysty pitämään aikataulua, kun veturin sn on 60km/h ja vaikka kuinka yrittäisi, niin kun pysähdysten väliset keskinopeudet ovat yli 70km/h, on edessä mahdoton tehtävä. Joulusta 1968 lähtien juna ajettiin Dm7-kalustolla myös juhlapyhinä (vaunusto 2 Dm7+1 EFiab). Veturijunan paluu tapahtui ilmeisesti tyhjävaunujunana.

Herajärvelle ajettiin muutamana juhlapyhänä vuoden 1966 paikkeilla iltapäivän junapari H853-H854 veturijunana. Tiedossani ei ole mikä sitä veti. Joensuussa oli tuolloin vain kaksi Hv1-veturia ajossa ja Nurmeksen juna vei toisen ja Niiralan juna luultavasti toisen.

Niiralaan ajettiin kaikkina juhlapyhinä 1962-68 vähintään yhtenä päivänä yksi iltapäivän junapari (H885-H886) veturijunana, yleensä vaunustolla 2 Ei. Veturi ei ole tiedossa, mutta oletettavasti Hv1, paitsi 1967-68 joku muu, koska enää ei ollut Hv1-vetureita ajossa.

Tiedot on kerätty Joensuun liikennepiirin monisteista (2-4s/juhlapyhä), joissa käsiteltiin juhlapyhien aiheuttamia poikkeuksia henkilö- ja tavaraliikenteessä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Lokakuu 20, 2011, 18:12:34
Kokeillaanpa seuraavanlaista: Minkä nimisillä liikennepaikoilla (lakkautetuilla tai edelleen käytössä olevilla) on säilynyt tähän hetkeen asti a) Platformskjul-tyyppinen b) Väntskjul-tyyppinen ja c) Väntpaviljong-tyyppinen liikennepaikkarakennus - laajennettuna tai laajentamattomana, muutettuna tai alkuperäisasussaan? Joiltain rataosilta löytyy lisäksi erikseen nimeämättömiä, mutta muuten melko likeisiä versioita edellä mainituista rakennustyypeistä, mutta käsitellään tässä vain niitä, joilla on virallisesti tyyppinimi. Yksi piste kustakin oikeasta vastauksesta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Lokakuu 22, 2011, 19:32:10
Ei tämä kysymys ole niin vaikea kuin pari päivää kestänyt hiljaisuus vastausrintamalla antaa ymmärtää. Radan varrella -kirjasta löytyvät kaikki oikeat liikennepaikat ainakin a) - ja c) kysymyksiin. Kannattaa tietysti pitää kristallinkirkkaana mielessä, minkä näköisiä nämä laiturirakennustyypit ovat. Myös pikku kuva-/kommenttihaku sopivin argumentein vorgissa paljastaa nopeasti hakemani vastaukset. b)-kohtakin on kohtuullinen, joskin vaatii muita kohtia enemmän paneutumista.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Lokakuu 23, 2011, 10:28:51
Kokeillaanpa seuraavanlaista: Minkä nimisillä liikennepaikoilla (lakkautetuilla tai edelleen käytössä olevilla) on säilynyt tähän hetkeen asti a) Platformskjul-tyyppinen b) Väntskjul-tyyppinen ja c) Väntpaviljong-tyyppinen liikennepaikkarakennus - laajennettuna tai laajentamattomana, muutettuna tai alkuperäisasussaan? Joiltain rataosilta löytyy lisäksi erikseen nimeämättömiä, mutta muuten melko likeisiä versioita edellä mainituista rakennustyypeistä, mutta käsitellään tässä vain niitä, joilla on virallisesti tyyppinimi. Yksi piste kustakin oikeasta vastauksesta.

Varmaan muitakin löytyy, mutta avaan vastausketjun näillä:

a) Valkeajärvi, Pöljä, Riippa, Kivimäki, Selki
b) Ervelä?
c) Niittylahti?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Lokakuu 23, 2011, 10:56:38
a) Kivimäki?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Lokakuu 23, 2011, 11:49:13
Varmaan muitakin löytyy, mutta avaan vastausketjun näillä:

a) Valkeajärvi, Pöljä, Riippa, Kivimäki, Selki
b) Ervelä?
c) Niittylahti?


Hienoa! Juuri noihin a)- ja c)-kohdan liikennepaikkoihin olen itsekin päätynyt. Väntskjul on yleinen nimitys hyvin monennäköisille pikku laiturirakennuksille, mutta olin tyystin unohtanut, että jopa Ervelän kokoiselle pytingille. Muutoin luulin niiden kaikkien kadonneen jo aikapäiviä sitten rataverkon varrelta. Eli riippumatta siitä, onko Jukan lista kaikenkattava vai ei, on siinä varmaan jo niin monta oikeaa vastausta, että voinen siirtää puheenvuoron täältä Joensuusta sinne Jyväskylän suuntaan.  


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Lokakuu 23, 2011, 14:41:21
Varmaan muitakin löytyy, mutta avaan vastausketjun näillä:

a) Valkeajärvi, Pöljä, Riippa, Kivimäki, Selki
b) Ervelä?
c) Niittylahti?


Hienoa! Juuri noihin a)- ja c)-kohdan liikennepaikkoihin olen itsekin päätynyt. Väntskjul on yleinen nimitys hyvin monennäköisille pikku laiturirakennuksille, mutta olin tyystin unohtanut, että jopa Ervelän kokoiselle pytingille. Muutoin luulin niiden kaikkien kadonneen jo aikapäiviä sitten rataverkon varrelta. Eli riippumatta siitä, onko Jukan lista kaikenkattava vai ei, on siinä varmaan jo niin monta oikeaa vastausta, että voinen siirtää puheenvuoron täältä Joensuusta sinne Jyväskylän suuntaan.  

Jyväskylä kiittää ja lahjoittaa kysymisvuoron samantien sille, joka sen haluaa ja ensiksi ehtii.

Olen kysymystaitoni tällä foorumilla esittänyt, ja tullut siihen tulokseen, että olen parempi vastaamaan kuin kysymään.

Eli sana on vapaa. Olkaatten hyvät.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 23, 2011, 15:26:32
Ehdinköhän ensin...

Rautateillämme käytetään yleisimmin kahta eri tapaa valvomaan raiteen vapaana tai varattuna oloa. Nämähän ovat:

- Raidevirtapiirit
- Akselinlaskijat

On kuitenkin olemassa kolmaskin erilainen järjestelmä. Millä tavoin tämä valvoo raideosuuden vapaanaoloa, ja missä tällaisia järjestelmiä Suomen rataverkolla löytyy?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Lokakuu 23, 2011, 15:44:49
On kuitenkin olemassa kolmaskin erilainen järjestelmä. Millä tavoin tämä valvoo raideosuuden vapaanaoloa, ja missä tällaisia järjestelmiä Suomen rataverkolla löytyy?

Olisi tylsää vastata heti, mutta tuolta http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/5e714300409b02638552b53ce15fc85f/Metron+kulvan+uusim_osaraportti+1_tekninen+kuvaus.pdf?MOD=AJPERES&lmod=1932068457 (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/5e714300409b02638552b53ce15fc85f/Metron+kulvan+uusim_osaraportti+1_tekninen+kuvaus.pdf?MOD=AJPERES&lmod=1932068457) voi löytyä jotakin sopivaa. Mutta se, missä noita on Liikenneviraston rataverkolla, kiinnostaisi minuakin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Joona Kärkkäinen - Lokakuu 23, 2011, 17:08:52
Ehdinköhän ensin...

Rautateillämme käytetään yleisimmin kahta eri tapaa valvomaan raiteen vapaana tai varattuna oloa. Nämähän ovat:

- Raidevirtapiirit
- Akselinlaskijat

On kuitenkin olemassa kolmaskin erilainen järjestelmä. Millä tavoin tämä valvoo raideosuuden vapaanaoloa, ja missä tällaisia järjestelmiä Suomen rataverkolla löytyy?
Radioloppuopastimia tuskin enään on?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 23, 2011, 17:20:30
Radioloppuopastimia tuskin enään on?

Ei taida olla, enkä sitä oikein laskisi edes vapaanaolon valvontalaitteeksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Lahti - Lokakuu 23, 2011, 18:37:15
 Jossain Rantabaanan alkuvaiheessa (Pääkaupunkiseudun suunnalla) lienee
jonkinlainen järjestelmä, jossa junan liikkuminen "sotkee" jotain radiotaajuutta.
 En tiedä tarkkaa teknistä nimeä tai tarkkaa toiminta-periaatetta, mutta joku lienee
puhunut jostakin radiotaajuus-jutusta?
 Ellei ole jo uudistettu unholaan...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Andreas Ehnberg - Lokakuu 23, 2011, 19:17:38
Ellei tuo tieto liity siihen että aikoinaan oli radiolinkki datakäyttöön (linkki ei liittynyt VR:ään), joka tietyllä alueella sotki VR:n radioliikenteen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 23, 2011, 19:38:10
Lahti on ymmärtääkseni hyvinkin jäljillä. Tämä oli siinä mielessä erilainen knoppi, etten itsekään tiedä tarkkaa vastausta. Joskus oli vain tuosta järjestelmästä ja suurpiirteisestä sijainnista puhetta, mutta olen yksityiskohdat tyystin unohtanut.

Toivoinkin tavallaan, että knopitus toisi esille oikean vastauksen, vaikka sitä en itse tarkalleen ottaen tiedäkään. :)

Lahden vastaus on aikalailla juurikin se, mitä itsekin muistelen siitä kuulleen, tosin Sirkiän linkitys ja sen innoittamana omat googlaukset puhuvatkin enemmänkin äänitaajuudesta kuin radiotaajuudesta.

Tuomitsen siis Lahden knopin voittajaksi, mutta toivoisin, että joku tarkemmin asiasta tietävä jakaa tietoviisautensa. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Lokakuu 23, 2011, 19:48:52
Tuomitsen siis Lahden knopin voittajaksi, mutta toivoisin, että joku tarkemmin asiasta tietävä jakaa tietoviisautensa. :)

Äänitaajuusraidevirtapiiri on käsittääkseni virallinen nimitys. Siinä siis kiskoon viedään n. 10 kHz:n taajuinen signaali lähettimellä ja toisessa päässä on vastaanotin, joka tunnistaa tuon signaalin. Raiteella oleva kalusto muuttaa tuota signaalia siten, että raide tunnistetaan varatuksi.

Tuon menetelmän etu on, ettei kiskoihin tarvita tavallisen raidevirtapiirin vaatimia eristystyksiä, vaan kisko voidaan pitää yhtenäisenä. Helsinkiin voitaisiin turvalaiteremontin yhteydessä laittaa tuollaiset, mutta selvityksen mukaan tuo menetelmä tulisi kaksi kertaa kalliimmaksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin.

Joku voisi vielä kertoa tarkemmin, missä menetelmä on käytössä muualla kuin metroverkolla, jossa suojastus perustuu siis juurikin tähän menetelmään.

Lisäys: http://www.mobility.siemens.com/de/data/pdf/ts_ra/produkte/ds_ftgs_de.pdf (http://www.mobility.siemens.com/de/data/pdf/ts_ra/produkte/ds_ftgs_de.pdf)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Isovirtanen - Lokakuu 23, 2011, 21:43:28
Tuomitsen siis Lahden knopin voittajaksi, mutta toivoisin, että joku tarkemmin asiasta tietävä jakaa tietoviisautensa. :)

Äänitaajuusraidevirtapiiri on käsittääkseni virallinen nimitys. Siinä siis kiskoon viedään n. 10 kHz:n taajuinen signaali lähettimellä ja toisessa päässä on vastaanotin, joka tunnistaa tuon signaalin. Raiteella oleva kalusto muuttaa tuota signaalia siten, että raide tunnistetaan varatuksi.

Tuon menetelmän etu on, ettei kiskoihin tarvita tavallisen raidevirtapiirin vaatimia eristystyksiä, vaan kisko voidaan pitää yhtenäisenä. Helsinkiin voitaisiin turvalaiteremontin yhteydessä laittaa tuollaiset, mutta selvityksen mukaan tuo menetelmä tulisi kaksi kertaa kalliimmaksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin.

Joku voisi vielä kertoa tarkemmin, missä menetelmä on käytössä muualla kuin metroverkolla, jossa suojastus perustuu siis juurikin tähän menetelmään.

Lisäys: http://www.mobility.siemens.com/de/data/pdf/ts_ra/produkte/ds_ftgs_de.pdf (http://www.mobility.siemens.com/de/data/pdf/ts_ra/produkte/ds_ftgs_de.pdf)

Jonkinlaiseen muistikuvaan perustuva arvaus on, että systeemi on käytössä Huopalahden ja Kirkkonummen välillä.

Radioloppuopastimiin perustuvaa järjestelmää sen sijaan ei minunkaan tietääkseni ole käytössä enää. Viimeinen taisi poistua Hyvinkää-Karjaa-välin uudistusten myötä. Järjestelmällä kyllä tavallaan valvottiin välin vapaanaoloa, tosin melko rajoitetusti kuulemma.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Lokakuu 23, 2011, 21:54:14
Radioloppuopastimiin perustuvaa järjestelmää sen sijaan ei minunkaan tietääkseni ole käytössä enää. Viimeinen taisi poistua Hyvinkää-Karjaa-välin uudistusten myötä. Järjestelmällä kyllä tavallaan valvottiin välin vapaanaoloa, tosin melko rajoitetusti kuulemma.

Joulukuussa tulee kaksi vuotta siitä, kun radioloppuopastinjärjestelmä poistui käytöstä (Hy)-(Kr) -väliltä. Laurila-Kolari taitaa olla se toinen väli, jossa järjestelmää on käytetty, mutta sieltä se poistui jo 2000-luvun alkupuolella.

Radioloppuopastimien avulla saatiin tieto ainoastaan siitä, minkä liikennepaikan juna on viimeksi ohittanut. Sen avulla ei siis voinut päätellä esim. millä raiteella juna seisoo tai onko juna ylipäänsä liikennepaikan sisällä, mutta tähän sitä ei ollut tarkoitetukaan, vaan järjestelmän tarkoitus oli sujuvoittaa junien peräkkäinajoa. Jos tarvittiin junakohtauksia, niin sitä varten tarvittiin junasuorituspaikka, Hy-Kr -välillä esimerkiksi Kirkniemi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 27, 2012, 18:55:46
Lahti ei voittoaan lunastanut, joten ketjun sääntöjen mukaan kysymysvuoro on vapaa.

Aikaisemmin kyselin Martinlaakson erään pääopastimen erikoisuudesta. Otetaan seuraavaksi vähän vastaava kysymys.

Mitä erikoista on esiopastimessa, joka on normaalisti viimeinen Turun kaukojunien ohittama esiopastin Karjaan liikennepaikan alueella Helsingin suuntaan kuljettaessa? Ja mistä syystä tällainen erikoisuus on ollut mahdollista toteuttaa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka V. Puhakka - Toukokuu 27, 2012, 19:21:06
Lahti ei voittoaan lunastanut, joten ketjun sääntöjen mukaan kysymysvuoro on vapaa.

Aikaisemmin kyselin Martinlaakson erään pääopastimen erikoisuudesta. Otetaan seuraavaksi vähän vastaava kysymys.

Mitä erikoista on esiopastimessa, joka on normaalisti viimeinen Turun kaukojunien ohittama esiopastin Karjaan liikennepaikan alueella Helsingin suuntaan kuljettaessa? Ja mistä syystä tällainen erikoisuus on ollut mahdollista toteuttaa?

Arvaan että siinä on ainoastaan kolme valoyksikköä, kaksi keltaista ja yksi vihreä. On mahdollista koska asiaan liittyvällä pääopastimella annetaan ainoastaan keltavihreä ajon salliva opaste, jolloin esiopastimeen normaalisti kuuluvaa toista vihreää valoyksikköä ei koskaan tarvita.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 27, 2012, 20:51:51
Arvaan että siinä on ainoastaan kolme valoyksikköä, kaksi keltaista ja yksi vihreä. On mahdollista koska asiaan liittyvällä pääopastimella annetaan ainoastaan keltavihreä ajon salliva opaste, jolloin esiopastimeen normaalisti kuuluvaa toista vihreää valoyksikköä ei koskaan tarvita.

Kyllä, juuri näin. Alemman vihreän valoaukko on peitetty levyllä, mutta häikäisysuoja on paikoillaan. Onkohan tuollaisia vajaavaloisia muuallakin olemassa?

Kysymysvuoro Puhakalle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka V. Puhakka - Toukokuu 29, 2012, 00:16:35
En muista missä näin (paitsi että ei ollut Karjaalla), mutta saattaisi olla Haapamäellä jossa tullaan aina keltavihreällä useammasta suunnasta.

Otetaan sitten tällainen rautatiemaantieteellinen kysymys:

Mille rataosille tai merkittävän mittaisille sivuradoille EI pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa? Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Kerava-Vuosaari -osuus (joka ei siis täytä ehtoa), jolle pääsee kulkusuuntaa muuttamatta reittiä Helsinki-Parkano-Ylivieska-Haapajärvi-Jyväskylä-Tampere-Kerava-Vuosaari.

-Pekka


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Toukokuu 29, 2012, 00:53:28
Mille rataosille tai merkittävän mittaisille sivuradoille EI pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa?
Lieksa-Pankakoski. Kysymyksenasettelu paljastaa, että näitä on ilmeisesti muitakin. Nyt eivät kyllä aivot jaksa tuottaa enempää vaihtoehtoja.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: jarkkovoutilainen - Toukokuu 29, 2012, 06:55:38
Mynttilä-Ristiina, Otava-Otavan satama. Äh - eipäs olekaan. Hki-Tpe(kolmion kautta Järvensivuun)-Jy-Jns-Kv-Ristiina tai Otavan satama. Tai sitten lyhyemmin Pieksämäeltä Savonlinnan Parikkalan kautta Kouvolaan.
Uusi yritys: Vuokatti-Lahnaslampi. Lautiosaari-Elijärvi (vaikka juuri nyt onkin suljettu tms. liikenteeltä, ei lakkautettu).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Toukokuu 29, 2012, 07:27:22
Mille rataosille tai merkittävän mittaisille sivuradoille EI pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa?
Lieksa-Pankakoski. Kysymyksenasettelu paljastaa, että näitä on ilmeisesti muitakin. Nyt eivät kyllä aivot jaksa tuottaa enempää vaihtoehtoja.
2. Kiukainen-Kauttua-Säkylä (tosin suljettu liikenteeltä).
3. Pori-Ruosniemi.
4. Lasketaanko Lappeenranta-Metsä-Saimaa (Kivisalmi) merkittäväksi? Onhan sillä tunnelikin ja mittaa yli 10 km.
5. Niskos-Aitoneva (suljettu liikenteeltä)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: jarkkovoutilainen - Toukokuu 29, 2012, 08:28:18
Kemijärvi-Kelloselkä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Toukokuu 29, 2012, 10:41:44
6. Kemi-Ajos


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Arto Lopia - Toukokuu 29, 2012, 11:24:27
Hyvinkää-Karjaa ja siltä vaikkapa Kirkniemen paperitehtaalle vievä rata, ohan noita vai ymmärsinkö kysymyksen jotenkin väärin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Toukokuu 29, 2012, 12:04:58
Hyvinkää-Karjaa ja siltä vaikkapa Kirkniemen paperitehtaalle vievä rata, ohan noita vai ymmärsinkö kysymyksen jotenkin väärin?
Kirkniemen tehdasrata taitaa kyllä täyttää ehdot. Nyt täytyy siis tarkastella koko maan verkkoa eli esimerkiksi Lohja-Lohjanjärvi ei käy, koska sinne pääsee suuntaa vaihtamatta vaikkapa reittiä Helsinki-Kouvola-Parikkala-Pieksämäki-Tampere-Hyvinkää-Lohjanjärvi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Arto Lopia - Toukokuu 29, 2012, 14:04:10
Kai se Lohjanjärvi käy jos Kirkniemikin, samalle puolellehan ne erkanee samalla tavoin?
Ei kyllä pysty tietämään pääseekö jostain kiertämällä, ei ole kyllä niin tarkkaa tietoa mulla rataverkosta...

Hyvä knoppi kyllä, joutuu pohtimaan ja miettimään rataverkkoa :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Toukokuu 29, 2012, 14:37:34
Kai se Lohjanjärvi käy jos Kirkniemikin, samalle puolellehan ne erkanee samalla tavoin?
Ei kyllä pysty tietämään pääseekö jostain kiertämällä, ei ole kyllä niin tarkkaa tietoa mulla rataverkosta...
Kartoistahan tätä joutuu katselemaan hyvin helposti. Varmistin juuri itsekin kartasta, että Lohjanjärvelle voi ajaa suoraan Hyvinkään suunnasta, mutta Kirkniemen tehtaalle ei. Ja koska mitään muutakaan reittiä pyörimällä ei pääse vaihtamatta jossain ajosuuntaa tuonne Kirkniemen tehtaalle, Kirkniemen tehdasrata on yksi tämän kysymyksen oikeista vastauksista, jos se lasketaan merkittäväksi sivuradaksi. ;)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Arto Lopia - Toukokuu 29, 2012, 15:03:10
Heh, tuli pahemman laatuinen ajatusvirhe ton Lohjanjärven ja Kirkniemen kanssa, erilaillahan ne tosiaankin erkanee :D



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Toukokuu 30, 2012, 10:13:57
eikös Kouvolassa vaihdu kanssa kulkusuunta esim IC:ille jotka matkaa öö olikose nyt Kuopion suuntaan vai tänne Karjalan radalle...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Toukokuu 30, 2012, 10:47:53
Suunta vaihtuu, kun lähdetään Kuopion suuntaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juha Kutvonen - Toukokuu 30, 2012, 11:16:48
Pohjankurun tehdasrata ja Humppila - Jokioinen (jos raideleveyttä ei oteta huomioon).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Paakkari - Toukokuu 30, 2012, 13:48:57
eikös Kouvolassa vaihdu kanssa kulkusuunta esim IC:ille jotka matkaa öö olikose nyt Kuopion suuntaan vai tänne Karjalan radalle...
Savonradalle tosin pääsee reittiä Helsinki-Tampere-Pieksämäki-Kouvola. ;)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Toukokuu 30, 2012, 15:06:22
eikös Kouvolassa vaihdu kanssa kulkusuunta esim IC:ille jotka matkaa öö olikose nyt Kuopion suuntaan vai tänne Karjalan radalle...
Savonradalle tosin pääsee reittiä Helsinki-Tampere-Pieksämäki-Kouvola. ;)
Ei riitä, kulkusuunta vaihtuisi myös Pieksämäellä. Siis Helsinki-Tampere-Pieksämäki-Parikkala-Kouvola, josta Savon radalle. ;)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eero Heinonen - Toukokuu 30, 2012, 19:22:30
eikös Kouvolassa vaihdu kanssa kulkusuunta esim IC:ille jotka matkaa öö olikose nyt Kuopion suuntaan vai tänne Karjalan radalle...
Savonradalle tosin pääsee reittiä Helsinki-Tampere-Pieksämäki-Kouvola. ;)
Ei riitä, kulkusuunta vaihtuisi myös Pieksämäellä. Siis Helsinki-Tampere-Pieksämäki-Parikkala-Kouvola, josta Savon radalle. ;)

Jos sattuu olemaan ATEX-yhteensopivalla kulkineella liikenteessä, pääsee Savon radalle toki lyhyempääkin reittiä kirjaimellisesti pyörähtämällä Haminassa. 8)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka V. Puhakka - Kesäkuu 01, 2012, 11:50:45
Hiukan vaikeaa tosiaan vetää rajaa kuinka lyhyet tehdasraiteet lasketaan, mutta Jouni, Jappe, Arto ja Juha luetteloivat melkein kaiken mitä mulla oli mielessä. Noihin lyhyisiin voisi vielä lisätä Lappohjan sataman ja Kajaanin Lamminniemen radan. Itsekin yllätyin tätä miettiessäni siitä että Kemijärvi-Kelloselkä -osuutta lukuunottamatta kaikille pidemmille rataosille pääsee Helsingistä kulkusuuntaa vaihtamatta.

Siirrän kysymysvuoron pisimmän listan ja ensimmäisen vastauksen varjolla Hytöselle. Olkaa hyvä!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Perttu Karttunen - Kesäkuu 01, 2012, 13:25:11
Jos lasketaan mukaan sellaiset radat, jossa kulkee vain tavaralliikennettä niin Niirala - Säkäniemi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Kesäkuu 01, 2012, 13:58:34
Pääseehän sinnekin suuntaa vaihtamatta, Helsinki-Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki-Joensuu-Säkäniemi-Niirala.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Kesäkuu 02, 2012, 23:44:43
Siirrän kysymysvuoron pisimmän listan ja ensimmäisen vastauksen varjolla Hytöselle. Olkaa hyvä!
No, mennäänpä ajassa 19 vuotta taaksepäin. Millä rataosuudella kulki kesällä 1993 eniten Dr13-vetoisia junia?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 02, 2012, 23:45:58
No, mennäänpä ajassa 19 vuotta taaksepäin. Millä rataosuudella kulki kesällä 1993 eniten Dr13-vetoisia junia?

Rantaradalla?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka V. Puhakka - Kesäkuu 03, 2012, 05:02:47
Jyväskylän ja Keljonlahden vaihteen välisellä osuudella kenties?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antero Airola - Kesäkuu 03, 2012, 10:36:36

Mille rataosille tai merkittävän mittaisille sivuradoille EI pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa?

Kymintehtaan asemalle.
Tosin asema on purettu eikä liikennettäkään taida juurikaan olla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Pikkarainen - Kesäkuu 03, 2012, 13:24:31

Mille rataosille tai merkittävän mittaisille sivuradoille EI pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa?

Hmm, ei kyllä ole yhtään tärkeä sivuraide, mutta Myllypuron sivuraiteille ei pääse.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Kesäkuu 03, 2012, 17:06:37
Jyväskylän ja Keljonlahden vaihteen välisellä osuudella kenties?
Pekka haki kapulan heti takaisin. Jyväskylän ja Keljon vaihteen välinen osuus on oikea vastaus. Tuhohon aikaan lähes kaikissa Tampere-Jyväskylä-radan junissa oli Dr13 ja rautakanavaliikenne pyöri viimeistä kesää (yleensä Dr13-vedolla).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka V. Puhakka - Kesäkuu 05, 2012, 23:08:35
No perhana, eihän näitä meinaa keksiä näin tiuhaan. Mutta yritetään ja pysytellään rautatiemaantieteen parissa sekä edellisestä kysymyksestä tutussa "kulkusuuntaa vaihtamatta" -teemassa.

Mikä on Suomen nykyisellä rataverkolla liikennepaikalta liikennepaikalle pisin tehtävissä oleva reitti niin että junan kulkusuuntaa ei tarvitse vaihtaa, kun samaa rataosaa saa käyttää vain yhden kerran?

Esimerkiksi reitti Vaasa-Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä-Haapajärvi-Ylivieska-Seinäjoki-Lielahti-Tampere-Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki-Kaskinen on muutoin ok, mutta koska Seinäjoki-Haapamäki osuus kuljetaan kahteen kertaan, ei reittiä hyväksytä.

Jos meinaa mennä kilometrien viilaamiseksi, niin kunkin rataosan kilometrit lasketaan liikennepaikkojen virallisten välimatkojen mukaan. Myönnän, en tiedä itsekään tätä apteekin hyllyltä mutta voitto menköön sille joka keksii pisimmän reitin sunnuntaihin 10.6. kello 2343 mennessä (kellonajaksi alstikan numero KJ:n ilahduttamiseksi).

-Pekka


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 06, 2012, 00:22:26
1. ehdotus: Kelloselkä-Oulu-Joensuu-Kouvola-Iisalmi-Ylivieska-Seinäjoki-Haapamäki-Tampere (kolmioraidetta)-Toijala-Hyvinkää-Karjaa-Turku-Uusikaupunki. KORJAUS: Lähtö Kemijärveltä (suora yhteys aseman ohitse taitaa olla poistettu). UUSI KORJAUS (koska edellisen muutoksen johdosta pitempi on): Kolari-Oulu-(muutoin sama)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 06, 2012, 00:59:42
1. ehdotus: Kelloselkä-Oulu-Joensuu-Kouvola-Iisalmi-Ylivieska-Seinäjoki-Haapamäki-Tampere (kolmioraidetta)-Toijala-Hyvinkää-Karjaa-Turku-Uusikaupunki. KORJAUS: Lähtö Kemijärveltä (suora yhteys aseman ohitse taitaa olla poistettu). UUSI KORJAUS (koska edellisen muutoksen johdosta pitempi on): Kolari-Oulu-(muutoin sama)
TÄSMENNYS: Uudessakaupungissa tietysti Hangonsaareen saakka, jos se on edelleen oma liikennepaikkansa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka V. Puhakka - Kesäkuu 10, 2012, 09:44:47
Nostetaan tätä ennen vastausajan umpeutumista.

-Pekka


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Kesäkuu 10, 2012, 19:11:21
Tuo Eljaksen vastaus taitaa olla jo heti ensimmäiseksi vastaukseksi niin hyvä, ettei tule mieleen mitään parannusta siihen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka V. Puhakka - Kesäkuu 10, 2012, 23:15:35
Tuo Eljaksen vastaus taitaa olla jo heti ensimmäiseksi vastaukseksi niin hyvä, ettei tule mieleen mitään parannusta siihen.

Absoluuttista totuutta en tiedä, mutta ensimmäisenä tullut pisin reitti voittaa, joten kysymysvuoro siirtyy Eliakselle.

-Pekka


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 11, 2012, 00:29:48
Yritetään jotain lyhyttä ja helppoa (vanhoille aikataulunlukijoille ja parin vuoden ajan vorgin tekstejä seuranneille), koska olen netin ulottumattomissa tiistaina ja perjantaista lähtien kesäkuun loppuun. Se jatkaa, joka luettelee useimman osuuden.

Aikoinaan oli Dm4- ja Dm8-kalustolla hoidettuja moottorikiitojunia (MK). Jos toukokuussa 2012 yritti matkustaa kaikki niiden reitit henkilöliikenteen junilla, niin se ei kaikilta osin onnistunut. Mitä jäi väliin? Sanamuoto jättää yhden tulkinnanvaraisuuden ja se pitäisi huomata (sillä ei ole väliä, miten asian haluaa tulkita). Rataoikaisujen jättämiä aukkoja ei huomioida (esimerkkinä vaikka Perniö ja Pinjainen). Myöskään sillä ei ole merkitystä pysähtyikö MK-juna tai nykyinen juna nyt ajamatta jääneiden osuuksien ääripisteissä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tuomas Myllylä - Kesäkuu 11, 2012, 07:05:50
Veikataan ainakin rataosaa Huutokoski-Savonlinna. Muistelen lukeneeni, että sinne kulki joskus kiitojuna Helsingistä Tampereen ja Haapamäen kautta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 11, 2012, 09:00:41
Veikataan ainakin rataosaa Huutokoski-Savonlinna. Muistelen lukeneeni, että sinne kulki joskus kiitojuna Helsingistä Tampereen ja Haapamäen kautta.
Ensimmäinen osuus on löytynyt, eli Dm4-vetoinen MK on todella liikennöinyt tällä välillä. Tässä aikataulu http://poelhoe.blogit.fi/files/2010/08/55-hpk-sljy-aki.pdf  Jäljellä on vielä muitakin osuuksia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Kesäkuu 11, 2012, 12:40:03
Veikataan ainakin rataosaa Huutokoski-Savonlinna. Muistelen lukeneeni, että sinne kulki joskus kiitojuna Helsingistä Tampereen ja Haapamäen kautta.
Ensimmäinen osuus on löytynyt, eli Dm4-vetoinen MK on todella liikennöinyt tällä välillä. Tässä aikataulu http://poelhoe.blogit.fi/files/2010/08/55-hpk-sljy-aki.pdf  Jäljellä on vielä muitakin osuuksia.

Savonlinna-Kauppatori - Savonlinna. Lisäksi Luumäki-Lappeenranta -osuudella kierrettiin kiitojunien aikakaudella vielä ensimmäiset 10 vuotta Luumäki-Raippo-Lappeenranta-reittiä. Näistä Luumäki-Raippo on nykyäänkin kuljettavissa mutta ei kotimaan liikenteen junilla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 11, 2012, 14:30:44
Veikataan ainakin rataosaa Huutokoski-Savonlinna. Muistelen lukeneeni, että sinne kulki joskus kiitojuna Helsingistä Tampereen ja Haapamäen kautta.
Ensimmäinen osuus on löytynyt, eli Dm4-vetoinen MK on todella liikennöinyt tällä välillä. Tässä aikataulu http://poelhoe.blogit.fi/files/2010/08/55-hpk-sljy-aki.pdf  Jäljellä on vielä muitakin osuuksia.

Savonlinna-Kauppatori - Savonlinna. Lisäksi Luumäki-Lappeenranta -osuudella kierrettiin kiitojunien aikakaudella vielä ensimmäiset 10 vuotta Luumäki-Raippo-Lappeenranta-reittiä. Näistä Luumäki-Raippo on nykyäänkin kuljettavissa mutta ei kotimaan liikenteen junilla.
Siellä tuli sitten loputkin ja lisäksi Luumäki-Raippo-väliä koskeva tulkinnanvaraisuus. Parikkalan suunnasta ei toukokuussa tainnut päästä kuin Pääskylahteen, mutta koska se ei muuta lopputulosta, niin ei tarvitse nipottaa siitäkään. Petrillä oli eniten oikeita rataosuuksia, joten Petri voi jatkaa ketjua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Kesäkuu 13, 2012, 23:29:27
Heitetään vaikka tämmöinen. Mikä oli ensimmäinen Parkanon radan liikennepaikka, jossa kahta useamman sähkövetoisen junan kohtaus oli mahdollinen, jos risteysasemia Lielahti, Parkano ja Seinäjoki ei lasketa joukkoon?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Rasmus Keinänen - Kesäkuu 14, 2012, 09:46:13
Amuri?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Kesäkuu 14, 2012, 10:17:30
Amuri?

Tarkoitin risteysasemamuotoilulla, että Parkanon rata katsotaan kulkevaksi osuudella Lielahti-Seinäjoki. Tampere-Lielahti -väli on kaksiraiteinen, joten siinä tietysti mahtui kohtaamaan useampikin juna.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 14, 2012, 10:56:47
Arvataan jotta Peräseinäjoki.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Kesäkuu 14, 2012, 11:45:27
Arvataan jotta Peräseinäjoki.

Ei ole tuo. Peräseinäjoki on yksi jälkikäteen rakennetuista kohtauspaikoista, kun radan välityskykyä pyrittiin lisäämään mutta alkuperäisistäkin kohtauspaikoista oli yhdellä varauduttu useamman junan kohtaamiseen, kun erillisiä kuormausraiteita ei lasketa. Kuormausraiteiden vuoksi siis tuo sähköjunarajoitus.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Kesäkuu 14, 2012, 12:30:59
Arvataan Karhejärvi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Kesäkuu 14, 2012, 15:12:28
Arvataan Karhejärvi.

Ei ole tuokaan. Karhejärvelle on tehty ylimääräinen kohtausraide jälkikäteen. Tässä haetulla liikennepaikallakin on tosin ratapiha tehty myöhemmin uudelleen eikä toinen nykyisistä kohtausraiteista ole alkuperäisellä paikalla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Kesäkuu 14, 2012, 21:27:05
Madesjärvi.

Peräseinäjoki on radan alkuperäisiä liikennepaikkoja.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Kesäkuu 15, 2012, 08:30:27
Madesjärvi.

Peräseinäjoki on radan alkuperäisiä liikennepaikkoja.

Madesjärvi on oikein eli Mikko voi jatkaa ketjua.

Mutta onko Peräseinäjoki todella alkuperäinen? Minulla on käsitys, että alun perin rakennettiin vain (osapuilleen) joka toinen kohtauspaikka eli Ylöjärvi, Lakiala, Karhejävi, Vahojärvi, Kuivasjärvi, Madesjärvi, Jalasjärvi ja Louko. Peräseinäjoki ja Ratikylä tosin lisättiin jo melko varhain ja noin 1986 tulivat vielä Sisättö ja Ylivalli. Näistä neljästä muut paitsi Sisättö toimivat myös turpeenkuormauspaikkoina, joka lienee osasyynä niiden melko varhaiseen rakentamiseen. 90-luvun alun muutostöissä rakennettiin loputkin eli Majajärvi, Poikkeus ja Lamminkoski, joskin toisaalta Louko poistettiin, koska Seinäjoelta tehtiin kaksoisraide Pohjois-Loukoon, joka ulottuu lähelle entisen Loukon kohtauspaikan pohjoispäätä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Kesäkuu 15, 2012, 22:04:59
Peräseinäjoki on radan alkuperäisiä liikennepaikkoja.

Onko tuo tieto muuten Radan varrella-kirjasta (sivu 136), koska siellä väitetään Peräseinäjoen avautuneen 1.1.1970 eli olisi alkuperäinen? Rohkenen kyseenalaistamaan tämän. Ko. kirjasta puuttuu Parkanon radan kohtauspaikkojen joukosta Louko kokonaan, Karhejärven kerrotaan avautuneen 1.7.1999, vaikka sen pitäisi olla alkuperäisiä (varmuudella on ollut olemassa 1986, koska siitä mainitaan Resiina-lehdessä 1/86) ja Ylivallin käyttöönotto olisi kirjan mukaan 15.7.1984 mutta Resiina-lehdessä 2/86 kerrotaan päivämäärän olevan 27.2.1986. Jos siis vähintään kolmen liikennepaikan osalta tiedoissa on virheitä niin voinee olla neljännenkin.

Lisäksi ainakin Wikipedian perusteella Naistenlahden voimalaitos aloitti turpeen käytön vasta 1977 http://fi.wikipedia.org/wiki/Lappi_(Tampere), joten olisiko Peräseinäjokea tarvittu tätä ennen turpeenkuormausasemana? Puhtaasti junakohtauspaikaksi se olisi erikoinen, koska sijaitsee vain noin 9 km:n päässä Jalasjärven kohtauspaikasta, vaikka muutoin radalla olivat kohtauspaikkojen välit alun perin 14-20 km:n. Toki Lielahti-Lakiala-välillä oli lyhyempiä osuuksia mutta siinä maasto on suhteellisen epätasaista, joka täytynee huomioida aikataulujen kannalta. Jos Parkano-Seinäjoki-välillä olisi jo alun perin rakennettu lyhyempiäkin välejä niin esim. Seinäjoki-Louko-osuuden puolittaminen olisi varmaankin ollut liikenteenhoidollisesti Peräseinäjokea hyödyllisempi, koska Seinäjoelta etelään päin lähdettäessä on ylämäkeä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Kesäkuu 15, 2012, 22:50:23
Keräsin joskus 1990-luvun puolivälissä näitä liikennepaikkatietoja VR Käskylehdistä / Virallisista tiedotuksista Excel-taulukkoon. Peräseinäjoki olisi niiden tietojen perusteella avattu vaihteena 1.10.1975 eli ei olisi alkuperäinen liikennepaikka. Esim. Jalasjärvi on avattu 15.4.1970 samoin kuin Louko. Ylivallihan oli taas näitä uudempia, avattu vasta 27.2.1986. Alkuperäinen vuosikirja ei ole tässä nyt käsillä, mutta aika ison vedon olen valmis lyömään, että olen kirjoittanut tiedot oikein.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Kesäkuu 15, 2012, 23:25:00
Keräsin joskus 1990-luvun puolivälissä näitä liikennepaikkatietoja VR Käskylehdistä / Virallisista tiedotuksista Excel-taulukkoon. Peräseinäjoki olisi niiden tietojen perusteella avattu vaihteena 1.10.1975 eli ei olisi alkuperäinen liikennepaikka. Esim. Jalasjärvi on avattu 15.4.1970 samoin kuin Louko. Ylivallihan oli taas näitä uudempia, avattu vasta 27.2.1986. Alkuperäinen vuosikirja ei ole tässä nyt käsillä, mutta aika ison vedon olen valmis lyömään, että olen kirjoittanut tiedot oikein.

Radan varrella-kirjankin mukaan Peräseinäjoki on avattu 1.10.1975 mutta se olisi sitä ennen ollut nimeltään Haukineva. Mutta sitten voi ollakin, että päivämäärä 1.1.1970 on totta mutta kysymyksessä on ollut pelkkä vaihde ja varsinainen kohtauspaikka on peräsin myöhemmältä ajalta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Kesäkuu 16, 2012, 00:18:50
Radan varrella kirjaan luotin kun ei näin kesällä parempaakaan lähdettä löytynyt. Vapo on aloittanut toiminnan Peräseinäjoella/Haukinevalla vasta 1976, joten voi olla väärää tietoa tuo 1970.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Kesäkuu 27, 2012, 23:52:48
Jatketaanpa ketjua. Hiekkaharjuun on valmistumassa uusi pääradan ylittävä rautatiesilta. Monenneksiko pisin rautatiesilta siitä tulee valmistuessaan?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 28, 2012, 02:51:06
Jatketaanpa ketjua. Hiekkaharjuun on valmistumassa uusi pääradan ylittävä rautatiesilta. Monenneksiko pisin rautatiesilta siitä tulee valmistuessaan?

Jos Junatien metrosiltaa ei lasketa, neljänneksi pisin. Jos lasketaan, viidenneksi pisin. Markkulan silta häviää tälle, mutta Luhdanjoki, Piijoki ja Kytömaa voittaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Kesäkuu 28, 2012, 11:46:12
Jatketaanpa ketjua. Hiekkaharjuun on valmistumassa uusi pääradan ylittävä rautatiesilta. Monenneksiko pisin rautatiesilta siitä tulee valmistuessaan?

Jos Junatien metrosiltaa ei lasketa, neljänneksi pisin. Jos lasketaan, viidenneksi pisin. Markkulan silta häviää tälle, mutta Luhdanjoki, Piijoki ja Kytömaa voittaa.

Näin on, 450 m pituudella päästään vasta nelossijalle. Topi jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 28, 2012, 15:13:25
Googlaamalla voittoon. :)

Monessa vetokalustossa vetovoima välittyy telistä runkoon yksinkertaisesti keskiötapin kautta. Sähkövetureissamme on kuitenkin päädytty toisenlaiseen ratkaisuun, ilmeisesti suurempien vetovoimien vuoksi.

Sr1- ja Sr2-vetureissa käytetään telikeskiön alta runkoon kiinnittyviä tankoja/palkkeja. Miten Sr1-veturin toteutus poikkeaa Sr2-veturin vastaavasta?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Kesäkuu 28, 2012, 15:39:00
Oliko se niin, etta Sr1 veturissa vetokytkimet on liitetty telikehyksien kautta toisiinsa ja Sr2 veturissa voima valitetaan alustan rungon kautta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 28, 2012, 15:41:05
Oliko se niin, etta Sr1 veturissa vetokytkimet on liitetty telikehyksien kautta toisiinsa ja Sr2 veturissa voima valitetaan alustan rungon kautta.

Molemmissa voima välitetään tangoilla telistä runkoon. Mutta toteutustapa on jonkin verran poikkeava.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Kesäkuu 28, 2012, 17:20:08
Tai sitten niin, ettei kysyttäisi sellaisia juttuja, joihin vain pieni osa osaa vastata. (Siinä tietty menee koko aiheen idea, mutta...päättäkää te.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 29, 2012, 01:22:34
Lainaus ketjun säännöistä:

- Esitetään rautatieaiheinen knoppi, helppo tai vaikea. Vaikeustason vaihtelu on suotavaa.

On tietysti sallittua perustaa toinen ketju. Ehdotan sille nimeksi: "Rautatieaiheisia itsestäänselvyyksiä". :P

Vakavasti ottaen: yritin tässä nyt kysytyssä knopissa kysyä sellaista, mikä on mahdollisuuden rajoissa jopa arvata oikein (tai riittävän oikein). Pirttilahden veikkauksessa oli hyvää yritystä, juuri sellaista mitä tällaiseen kysymykseen kaivataankin.

Yritin myös kysyä jotain sellaista, joka ei ole vaivattomasti googlattavissa. Google-nopeuskilpailujakin täällä toki saa olla, enhän esimerkiksi minä pääsisi muutoin koskaan itse kysymään yhtään mitään...  ::)

Odotellaan vielä hetki hyviä arvauksia (tai jämerä tietokin kelpaa). Helpottavia vihjeitä on toki tarvittaessa luvassa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ari-Pekka Lanne - Kesäkuu 29, 2012, 15:39:44
Kirjahyllyssäni ja googlessa (Sori Topi, en viitsinyt mennä assalle kömpimään sähkövetureiden alle suorittamaan lähempää tarkastelua. ;)) suorittamieni ’kenttätutkimusten’ perusteella näyttää, että Sr1:ssä ja Sr2:ssa on tässä asiassa jotain samankaltaisuuksia, mutta sitäkin enemmän eroja.

Molemmissa vetureissa on itsekantava kori, jonka tukipisteisiin eli nostokohtiin nämä kysymyksessä mainitut vetotangot kiinnittyvät. Sr2:ssa nämä korin tukipisteet sijaitsevat kummankin telin keskipalkin yläpuolella, Sr1:ssä sen sijaan telien ulkopuolella pituussuunnassa katsoen. Toisaalta Sr2:ssa vetotangot kiinnittyvät telissä vain keskipalkkiin, kun taas Sr1:ssä on lisäksi tukivarret kiinni telin kehyksen päätypalkeissa. Näin veto- tai tukitankojen kiinnityskohtia on Sr2:n telissä yksi, kun taas Sr1:n telissä kolme. Olikohan tässä vastausta haettuun kysymykseen?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 29, 2012, 22:36:32
Olikohan tässä vastausta haettuun kysymykseen?

Kieltämättä tässä vastataan juurikin kysymykseen. Johtoon meni heittämällä, vaikka vastauksen oikeellisuutta pystykään varmistamaan.

En kuitenkaan kysymyksessä hae tankojen kiinnityspisteiden eroa, vaan eroavaisuutta siinä, miten niitä käytetään. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Kesäkuu 29, 2012, 23:05:48
Voisikohan olla kyseessä voiman välityksen suunnasta?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Kesäkuu 30, 2012, 00:19:44
Voisikohan olla kyseessä voiman välityksen suunnasta?

Voisi. Haluaisiko joku vielä tarkentaa? :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ari-Pekka Lanne - Heinäkuu 01, 2012, 10:39:52
Voisikohan olla kyseessä voiman välityksen suunnasta?

Voisi. Haluaisiko joku vielä tarkentaa? :)

Jaahas, työmatkalla meni taas 1½ vrk, enkä siinä ehtinyt koneelle. Mutta nyt alkoi tämän kesän ensimmäinen 2-viikkoinen kesäloma. 8)

Hitsi kun en saa mistään nähtäväkseni Sr2:n vetotankojärjestelmästä tai vastaavasta minkäänlaista kuvantapaista. Lyhyt asiaa sivuava tekstikin, jonka löysin googlesta, kertoo oikeastaan tyypistä Re 460. Sr1:stä minulla on kuljettajan ohjekirja (1987), ja siinä siis kuva 3.3.1 esittää kysymyksessä olevaa asiaa. Mietin, että kun siinä on tollaset saksisokat ja kaikki muut hienot nippelit. Hmm, rakenteesta tulee etäisesti mieleen polkupyörän pyörä, jossa keskiö roikkuu yläpuolisten pinnojen varassa. Sitäkö kuljettajat Lajunen ja Toivonen vihjaavat - että nuo Sr1:n vetotankot ja -varret joutuisivat vedetyiksi eivätkä 'puristetuiksi'? Ja Sr2:ssa tangot ovat arvatenkin vastaavasti puristuksissa, välittävät vetovoimien sijasta työntövoimia. Lukitaan tämä 'veikkaus'. En jaksa nyt ajatella sen tarkemmin - sama pää kesät talvet. Vaikka Jormahan knopin jo ratkaisikin. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Heinäkuu 01, 2012, 15:24:15
Riittävän oikea vastaus. :)

Sr1:ssä on kaksi tankoa eri suuntiin per teli, ja ne välittävät vain vetovoimia. Sr2:ssa sen sijaan on vain yksi tanko - veturin keskikohdan suuntaan - ja se välittää sekä veto- että työntövoiman.

Sekä Toivosen että Lanteen (Lannen?) vastaukset olivat niin hyviä, että kysymysvuoron saa se kumpi ensin ehtii kysymään. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ari-Pekka Lanne - Heinäkuu 01, 2012, 16:16:51

Sekä Toivosen että Lanteen (Lannen?) vastaukset olivat niin hyviä, että kysymysvuoron saa se kumpi ensin ehtii kysymään. :)

Heh, aapeeksi mua yleensä sanotaan. ;D Jos nyt sitten yrittäisin arvuutella jotain, pitäytyen tässä Sr1-Sr2 –vertailussa. Vastauksen löytäminen tuskin on tässä kohdin keskustelua vaikeaa, mutta otanpa vain kuriositeettina esille. Kysymys kuuluu: Miten Suden pyörän kiinnitys akselille eroaa Marsun vastaavasta?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Heinäkuu 03, 2012, 20:39:49
No ainakin yksi tapa tehdä liitos on lämmittää pyörää, jolloin se lämpölaajenee - jolloin myös reikä avartuu (vaikka intuitio saattaakin olla eri mieltä). Tämän jälkeen hiuksenhienosti ylikokoinen akseli työnnetään avartuneeseen reikään ja annetaan pyörän jäähtyä.

Veikataankin siis epäselvästi, että Sr2:ssa tehdään ylläkuvatusti, ja Sr1:ssä jollain muulla tavoin. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Heinäkuu 04, 2012, 06:59:40
Jos nyt sitten yrittäisin arvuutella jotain, pitäytyen tässä Sr1-Sr2 –vertailussa. Vastauksen löytäminen tuskin on tässä kohdin keskustelua vaikeaa, mutta otanpa vain kuriositeettina esille. Kysymys kuuluu: Miten Suden pyörän kiinnitys akselille eroaa Marsun vastaavasta?
Eli yritetäänpä: Sr1 veturin pyöräkerta kiinitetään askselille kuten Lajusen Topi kirjoittaa tehtäväksi Sr2 veturien kohdalla. Sr2 kohdalla sen sijaan kyseessä on kartioliitos, joka puretaaan ja kasataan apaineöljyn avulla.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Esko Ampio - Heinäkuu 04, 2012, 15:04:12
Hydraulisen paineen avulla lienee tuo lieriömäinenkin puristussovite irrotetaan. Kuten vaunujenkin pyöräpareissa. Takaisinlaitto lämmittämällä. Tuo paine ei ole mitenkään vähäistä, olikohan satoja, ehkä tuhansia kp/cm2.
Ps. Ennen lämmitys tulen avulla, nykyään induktiosysteemillä. On paaljon nopeampi konsti. Ajat taisivat olla n. 2h, nyt 8min. Muistaakseni.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ari-Pekka Lanne - Heinäkuu 04, 2012, 21:44:47
Näin. Tuo lämpölaajenemista hyödyntävä perinteinen kiinnitystapa taisi olla niitä harvoja asioita, mitä yliopiston lauteilla fysiikasta jäi päähän, kun siellä kymmenen vuotta sitten fuksivuoden verran lauteita kuluttelin. Millähän Teppo nyt askarruttaa meitä? ;)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 01, 2012, 18:05:29
Knoppiketju näkyy olleen kesälomalla. Minä en ole koskaan tykännyt vetureiden uusista pitkistä numerosarjoista enkä ymmärrä miten ne olisivat parempia kuin vanhat kirjain-numeroyhdistelmät. Mutta ehkä olen vain liian vanha. En ehkä ole ainoa, koska vetureiden kyljissä ja kokassa kuitenkin komeilee vanhanmallinen numero. Kysytään nyt sitten, että mikä on tälle sellainen vanha tunnus ja missä maassa tai maissa tämä liikennöi vaikkapa nykyisin:  91 80 6 182 503-3


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Syyskuu 01, 2012, 20:38:00
Ainakin kyseessä on saksalainen sähkäri.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 01, 2012, 22:25:04
Ainakin kyseessä on saksalainen sähkäri.
On se Siemensin valmistama, mutta näkyykö se numerosarjasta?? Sen sijaan se ei kyllä ole liikennöinyt lähelläkään Saksaa enää aikoihin, jos tarkoitit "saksalaisella" liikennöintimaata. Sähköveturi on oikein. Ja vahvistan vielä, että veturin kummallakin kyljellä on aika isolla numerosarja 91 80 6 182 503-3, sen lisäksi pienellä 182.503 ja ohjaamoiden kohdalla ja kummassakin päädyssä veturin nykyinen "vanhanaikainen" numero.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Syyskuu 01, 2012, 23:23:35
91 = Sähköveturi
80 = Saksa

Tuon perusteella arvasin...  ::)

M: Olisiko tuollainen: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b5/DB_182_002.JPG ?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 02, 2012, 01:08:05
Jimi löysi aivan samaa mallia olevan veturin kuvan. Kysytty veturi ei kuitenkaan liikennöi Saksassa eikä Saksan naapurimaassa ja sen nykyisen lyhyen ja nykyisen pitkän numeron yhtäläisyyskin on vain osittainen. Siksi numero pistikin silmääni, että pitkä numerosarja on niin kaukana toisesta todellisuudesta, jopa maan suhteen. En tiedä omistaako esim joku saksalainen leasingfirma veturin ja siksi maatunnus on 80. Pidän enemmän vanhanaikaisista merkinnöistä, koska tämänkin veturin kohdalla ne yksiselitteisesti kertovat missä se liikennöi ja kenen liikenteessä. Mutta vanhanaikainen numero ja joko yhtiön nimi tai edes maan nimi ovat edelleen hakusessa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jussi-Pekka Halonen - Syyskuu 02, 2012, 02:31:58
Veturi on aikoinaan rekisteröity Saksaan ja on saanut pitää numeronsa, vaikka operaattori/omistaja on vaihtunut. Nopealla haulla selvisi, että veturin on omistanut jossain vaiheessa saksalainen leasingfirma Dispolok. Nykyisin taitaa olla Ruotsissa Hector Railin nimissä?

Euronumero on muodostettu saksalaiseen tapaan liittämällä kansainvälisen osan (91 80) perään eräänlainen täytenumero ja vanha numero (182 503-3). Täytenumeroksi on valittu se numero, jolla euronumerolle saadaan laskettua sama tarkistusnumero kuin mikä on vanhalla numerolla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 02, 2012, 03:36:12
Jussi-Pekka kertoi jo niin paljon, että hyväksytään.

Veturi on siis nykyisin Ruotsissa, Hector Rail 242.503 "Balboa" ja ollut veturina minun matkoillani kahdesti reilun viikon sisällä. Sen valmistustiedot ovat Siemens 20559/2001, malli ES 64 U2. Ensimmäinen omistaja oli Siemens Dispolok GmbH, München, numero ES 64 U2-003. Pitkän numeron 91 80 6182 503-3 D-DISPO se sai 1.1.2007. Hector Rail AB, Danderyd, Sverige osti sen joulukuussa 2010. Uuden lyhytnumeronsa se sai kesäkuussa 2011. Minä olin luullut, että pitkä numero kertoo missä maassa kalustoyksikkö on rekisteröity, mutta se taisi olla väärä käsitys sikäli, että se kertookin vanhentuneen tiedon ja sikäli en ymmärrä sen tarkoitusta. Onneksi ei tarvitsekkaan.

Jussi-Pekka saa jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jussi-Pekka Halonen - Syyskuu 02, 2012, 19:08:35
Kevättalvella 2007 täydennettiin Eip-sarjaa vaunuilla 23262–23266. Tavan mukaisesti muutostöistä on jätetty muistoksi tarrat valmistajanlaattojen päälle. Tarroihin painettu tieto ei (ainakaan kahdessa vaunussa) ole oikein. Mikä tieto on tarroissa väärin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Syyskuu 02, 2012, 22:39:39
Kevättalvella 2007 täydennettiin Eip-sarjaa vaunuilla 23262–23266. Tavan mukaisesti muutostöistä on jätetty muistoksi tarrat valmistajanlaattojen päälle. Tarroihin painettu tieto ei (ainakaan kahdessa vaunussa) ole oikein. Mikä tieto on tarroissa väärin?
Olisiko valmistusvuotena muutosvuosi eikä todellinen Pasilan konepajan valmistumisvuosi?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jussi-Pekka Halonen - Syyskuu 02, 2012, 23:38:09
Tarramalli on sama, jota on liimailtu muutettuihin vaunuihin ainakin vuodesta 2004 alkaen. Tarran yläreunassa lukee 'Muutettu', eli sillä ei huijata "tavallisia ihmisiäkään" luulemaan vaunua nuoremmaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jyrki Talvi - Syyskuu 05, 2012, 10:54:07
Tälläinen pähkinä purtavaksi kun, jokainen vanhempi vorkilainen muistaa idän ihmeiden. ( Sr1 ) uudelleen maalauksen, heitetään kehään kysymys, nuoremmille vorkkilaisille, idän ihme 3088 maalattiin 1992 mutta millä paikkakunnalla?.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 09, 2012, 22:58:04
Ketjun sääntöjen mukaan kysymyksen saa esittää joko:

1. Edellisen kysymyksen kysyjän tuomaroima ko. kysymyksen oikein (tai riittävän oikein) ensimmäisenä vastannut, tai

2. (Myöhemmän sääntölisäyksen mukaisesti) kuka tahansa, mikäli ketjussa ei ole tullut uusia viestejä yli viikkoon.

Kumpikaan kohdista ei ole vielä toteutunut, joten Jyrkin kommentti oli ennenaikainen.

Ehdotan, että Jyrkin kysymykseen suhtaudutaan ketjun jatkumon ulkopuolisena kysymyksenä, johon saa vastata mutta johon oikein vastaamalla ei saa kysymysvuoroa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jyrki Talvi - Syyskuu 09, 2012, 23:42:18
Asiallinen kommentti en huommannut lukea, alussa kerrottuja sääntöjä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 10, 2012, 20:21:30
Palataan Jussi-Pekan kysymykseen. Ilmeisesti oikeaa vastausta ei vielä ole? En ole kyseisissä vaunuissa matkustanut, mutta vinkin perusteella veikkaisin, että vaunun valmistaja on väärä (tarrassa VR Henkilöliikenne, vaan ei esim. VR Pasilan konepaja).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jussi-Pekka Halonen - Syyskuu 11, 2012, 20:22:43
Virhe on muutostiedoissa. Valmistustiedot eivät liity tähän tapaukseen.

(Päivitys: sama virhe löytyy neljästä vaunusta ja varmaan viidennestäkin.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Syyskuu 11, 2012, 20:33:09
Joku samantyyppinen virhe kuin viimeisimmissä Edb-muutostarroissa eli kaikissa on vaikkapa 01-2007 ja vaunut on muutettu todellisuudessa huhtikuussa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jussi-Pekka Halonen - Syyskuu 11, 2012, 20:54:35
Joku samantyyppinen virhe kuin viimeisimmissä Edb-muutostarroissa eli kaikissa on vaikkapa 01-2007 ja vaunut on muutettu todellisuudessa huhtikuussa?

Tarpeeksi oikein.

Liitteestä on havaittavissa, että virhe on räikeämpi kuin Jounin esimerkissä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Syyskuu 11, 2012, 21:42:31
Hmm... mitähän sitä tällä kertaa keksisi?

Täytyy ammentaa vanhalta kotiseudulta, kun nykyisestä ei ole vielä kovin hyvää knoppivarastoa. Missä sijaitsi Jyväskylän asemarakennusta lähin linjasuojastusopastin? Tästä voinee päätellä, että tänä päivänä kyseinen opastin on manan majoilla. ;)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Syyskuu 11, 2012, 23:18:23
Ei ole kukaan uskaltaunut vastaamaan tuohon Jyrkin kyselyyn Sr1:n maalauksesta, vanha olen enkä asiasta mitään tiedä. Mutta aikoinaan moni Sr1:n vieraili Vaasassa, olisiko voitu maalata siellä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Syyskuu 12, 2012, 07:19:27
Vaasa saattaisi olla oikein. Vaasan konepaja teki myös Dr13-vetureiden ohjaamosaneerauksia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Syyskuu 18, 2012, 14:52:31
Hmm... mitähän sitä tällä kertaa keksisi?

Täytyy ammentaa vanhalta kotiseudulta, kun nykyisestä ei ole vielä kovin hyvää knoppivarastoa. Missä sijaitsi Jyväskylän asemarakennusta lähin linjasuojastusopastin? Tästä voinee päätellä, että tänä päivänä kyseinen opastin on manan majoilla. ;)

Tarjotaanpa, että Jyväskylän ratapihan pohjoisen tulo-opastimen kohdalla (Siis Haapajärven suuntaan). Liittyi aikanaan tunnelin turvaamiseen tehtyyn Jyväskylä - Leppävesi -suojastukseen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Syyskuu 18, 2012, 15:43:02
Tarjotaanpa, että Jyväskylän ratapihan pohjoisen tulo-opastimen kohdalla (Siis Haapajärven suuntaan). Liittyi aikanaan tunnelin turvaamiseen tehtyyn Jyväskylä - Leppävesi -suojastukseen.
Siinähän se oli. Vastauksia tuli vähän, mutta yksi oikea riittää. Vuoro Tepolle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Syyskuu 20, 2012, 07:33:14
Elokuun 11. ja 12 päivänä kulki useita matkustajajunia Karjaan ja Hyvonkään välisellä radalla. Jotenka heitetäänpä kysymys, miten nämä junat olivatkaan kilvitetty  suunnassa Karjaa - Hyvinkää (mahdolliset kauttakulkuasemat mainiten). Ja ektrana vielä miten  nämä mahdolliset kauttakulkuasemat oli esitetty?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: zige - Lokakuu 02, 2012, 04:15:44
Elokuun 11. ja 12 päivänä kulki useita matkustajajunia Karjaan ja Hyvonkään välisellä radalla. Jotenka heitetäänpä kysymys, miten nämä junat olivatkaan kilvitetty  suunnassa Karjaa - Hyvinkää (mahdolliset kauttakulkuasemat mainiten). Ja ektrana vielä miten  nämä mahdolliset kauttakulkuasemat oli esitetty?

Hmm.. Ainakin Karjaalle mentäessä oli eräässä junassa

"Karjaa
Lohjan kautta

Karis
Via Lojo"

Joten, olisiko sitten ollut Hyvinkäälle mentäessä kilvissä
"Rautatiemuseo
Lohjan kautta" ja samma på svenska?

Joissain taas oli taas pelkkä Hyvinkää.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 02, 2012, 07:26:36


Hmm.. Ainakin Karjaalle mentäessä oli eräässä junassa

"Karjaa
Lohjan kautta

Karis
Via Lojo"

Joten, olisiko sitten ollut Hyvinkäälle mentäessä kilvissä
"Rautatiemuseo
Lohjan kautta" ja samma på svenska?

Joissain taas oli taas pelkkä Hyvinkää.

Hyvää yritystä. Tästä on hyvä lähteä alkuun. Pelkkää Hyvinkäätä ei pitänyt olla yhdessäkään junassa. Vinkki: tutkikaapa museojunien aiatauluja tuolta ajanjaksolta ja sitten kuva/vidoomateriaalia, joita löytyy runsaasti netistä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: zige - Lokakuu 03, 2012, 00:06:02
Hyvää yritystä. Tästä on hyvä lähteä alkuun. Pelkkää Hyvinkäätä ei pitänyt olla yhdessäkään junassa. Vinkki: tutkikaapa museojunien aiatauluja tuolta ajanjaksolta ja sitten kuva/vidoomateriaalia, joita löytyy runsaasti netistä.

Hmm.. Enpä tajunnut videoitani tutkia.. ;) P501:ssä oli "Rautatiemuseo" yhdessä kilvessä, toisessa kilvessä oli sen yläpuolella pienellä jotain, olisiko ollut Hyvinkää.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 03, 2012, 07:26:09
Sekin alkaa polttamaan. Eli ensimmäinen juna alkaapi saada muodon j. 501 kilvitetty .....


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: zige - Lokakuu 05, 2012, 01:36:32
Sekin alkaa polttamaan. Eli ensimmäinen juna alkaapi saada muodon j. 501 kilvitetty .....

Nyt ei aivoit kyllä toimi kun kärryiltä putosin..  ::)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 05, 2012, 07:13:07

Hmm.. Enpä tajunnut videoitani tutkia.. ;) P501:ssä oli "Rautatiemuseo" yhdessä kilvessä, toisessa kilvessä oli sen yläpuolella pienellä jotain, olisiko ollut Hyvinkää.

Eli sinähän vastasit melkein kilvitykseen junan 501 osalta, eli käytännössä määräaseman osaltata. Ja olet ilmeisestikin hyvin jäljillä, jotta junan 501 osalta ratkaisu on hyvin lähellä. Ja sitten alkanee kait muutkin junat ratketa....


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 16, 2012, 11:53:54
Eli tämän verran Huldenin viesteissä oli esillä: juna 501 RAUTATIEMUSEO (yläpuolella kauttakulkuasemaba punaisella LOHJA LOJO), juna 1925 RAUTATIEMUSEO (alapuolella punaisella LOHJAN KAUTTA VIA LOJO).

Eli elleivät muut halua jatkaa, niin jatkakoon  knoppiketua uudella knopilla Hulden.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: zige - Lokakuu 17, 2012, 18:42:11
Pistetään tälläinen helppo. Monta EFs vaunua on liikenteessä, numerot ja mistä vaunutyypistä ovat muutettuja?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jani Järviluoto - Lokakuu 17, 2012, 19:14:40
Ainakin 24302, 24203, 24204 ja 24205 eli neljä kappaletta. Muutettu vaunuista EFit. ( Pitikö niidenkin numerot laittaa.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: zige - Lokakuu 17, 2012, 19:19:46
Ainakin 24302, 24203, 24204 ja 24205 eli neljä kappaletta. Muutettu vaunuista EFit. ( Pitikö niidenkin numerot laittaa.)

Oikein, lisäinfona saa laittaa jos ne varmasti tietää (itse nimittäin en tiedä mistä EFit -vaunuista on muutettu).

Mutta Jani Järviluoto vastasi oikein, ja saakin seuraavan vuoron.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jani Järviluoto - Lokakuu 17, 2012, 19:42:45
Kuinka monessa paikassa 1524 mm rautatie ylittää/on ylittänyt/tulee ylittämään 1524 mm rautatien. Metrorataa ei lasketa, koska siinä on muutama epämääräinen paikka eli Ruoholahti, Kamppi, Kaivokatu, Sörnäisten ja Kalasataman väli ja Kalasatama, jossa metrorata on ylittänyt rautatien kahdessa paikassa lähellä toisiaan. Tulee mieleen ainakin 8, joten se, joka on luetellut ensimmäisenä 8 tällaista paikkaa, saa keksiä seuraavan knopin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 17, 2012, 20:41:32
1. Pasila
2. Havukoski (tulevaisuutta)
3. Kytömaa
4. Pohjankuru
5. Riihimäki
6. Kouvola
7. olisiko Hajalan itäpuolella oikotöiden aikaan uusi raide ylittänyt vanhan sillalla?
8. Pispalan rautakanava?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jani Järviluoto - Lokakuu 17, 2012, 21:15:16
8. Pispalan rautakanava?
Siis tämä (http://vaunut.org/kuva/72563)?
Sitä en laskisi oikeaksi vastaukseksi.
Riihimäkeä ja Kytömaata en muistanut lisätessäni kysymystä. Hajalastakaan ei ole mitään tietoa, joten jos sitä ei varmisteta, edellisessä on kuusi oikein. Mutta edelleen riittää kahdeksan paikkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 17, 2012, 21:19:52
7. Huopalahti. Mites tuo nyt pääsi unohtumaan. :)

Miten pitkällä pitää suunnitelmat olla, jotta vastaus hyväksytään? Havukoski on käytännössä varma tulevaisuuden eritasoliittymä, mutta epävarmempia on muitakin. Joten heitetään epävarma tulevaisuuseritasoratkaisu:

8. Luumäki.

Muokkaus:

Lasketaanko Pasilan eritasot kahdeksi eritasoksi? Jos, niin:

8. Pasilan aseman eteläpuoli, konepajan/Sörnäisten raiteet. Tuo toinen Pasila-vastaus tarkoittaa ristikkosiltoja.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 18, 2012, 07:34:00
1. Pasila
2. Havukoski (tulevaisuutta)
3. Kytömaa
4. Pohjankuru
5. Riihimäki
6. Kouvola
7. olisiko Hajalan itäpuolella oikotöiden aikaan uusi raide ylittänyt vanhan sillalla?
8. Pispalan rautakanava?


Ja sitten vielä Jormuan tukkirata. Siitä löytyy hyvä artikkeli Resiina-lehdestä, ja sen raideleveyshän on 1524 mm. Rata oli veturivetoinen, ja alitti Kajaani - kontiomäki radan Kuluntalahden aseman lähellä, josta radalle oli myöskin raideyhteys.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jani Järviluoto - Lokakuu 18, 2012, 07:55:23
7. Huopalahti. Mites tuo nyt pääsi unohtumaan. :)

Miten pitkällä pitää suunnitelmat olla, jotta vastaus hyväksytään? Havukoski on käytännössä varma tulevaisuuden eritasoliittymä, mutta epävarmempia on muitakin. Joten heitetään epävarma tulevaisuuseritasoratkaisu:

8. Luumäki.

Muokkaus:

Lasketaanko Pasilan eritasot kahdeksi eritasoksi? Jos, niin:

8. Pasilan aseman eteläpuoli, konepajan/Sörnäisten raiteet. Tuo toinen Pasila-vastaus tarkoittaa ristikkosiltoja.
Pasilassa on kaksi tällaista paikkaa, eli Topi saa keksiä seuraavan knopin. Tulevista olisi laskettu vain Havukoski, olisi pitänyt paremmin kertoa että vain varmasti tulevat paikat lasketaan. Myös Tepon arvaama Jormuan tukkirata hyväksytään. Lisäksi tällaisia paikkoja löytyy ainakin Nokialta tästä (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=6821076&x=313247&lang=fi) ja Kuopiosta on löytynyt tästä (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=6971836&x=531605&lang=fi). Saattaa olla muitakin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 18, 2012, 09:46:23
Koska äsken oltiin kahdeksasosan verran Riihimäellä, niin knopautetaan Riihimäki-aiheinen:

R-junan saavuttua Riihimäelle, kaikki tai osa junayksiköistä varsin usein jatkaa Tampereelle tai Lahden suuntaan. Molempien lähtöminuuttikin taitaa olla sama - 13 yli.

Lähdön hetkellä toiseen jatkosuuntaan lähtiessä täytyy kuljettajan ottaa huomioon asia, jota toiseen jatkosuuntaan lähtiessä ei tarvitse.

Mikä tämä huomioonotettava asia on, ja miksi näin on?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Harry Rajala - Lokakuu 18, 2012, 10:39:09
Lisäisin vielä edeliseen knoppiin pääradan alittavan ratatunnelin Tampereella Viinikan ratapihan pohjoispäässä. Tunneli johtaa radan länsipuolella Hatanpään Teollisuustalon kulmille ja on aikoinaan ilmeisesti pääasiallisesti palvellut Lokomoa ja Sarvista. Eniron helikopterikuvan mukaan vielä tunnelin itäpäästä Viinikan puolelta johtaa kiskot sisään. länsipäässä niitä ei enää ole.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 18, 2012, 13:48:14
Koska äsken oltiin kahdeksasosan verran Riihimäellä, niin knopautetaan Riihimäki-aiheinen:

R-junan saavuttua Riihimäelle, kaikki tai osa junayksiköistä varsin usein jatkaa Tampereelle tai Lahden suuntaan. Molempien lähtöminuuttikin taitaa olla sama - 13 yli.

Lähdön hetkellä toiseen jatkosuuntaan lähtiessä täytyy kuljettajan ottaa huomioon asia, jota toiseen jatkosuuntaan lähtiessä ei tarvitse.

Mikä tämä huomioonotettava asia on, ja miksi näin on?

Jotenkin tuntuu, että pääopastimen asento / JKV:n nopeustieto, näyttääkö se aja vai aja sn35 opastetta. Lahteen lähtöhän tapahtuu normaalisti raiteilta 7 tai 8, jolloin aja-opaste on aina Sn35, mutta pohjoiseen lähdettäessä joko raiteelta 4 tai 5 oapaste voi olla joko aja tai aja sn 35. Opaste riippuu lähtöraiteen lisäksi siitä, lähdetäänkö Sammalistoon keskiraidetta vaiko itäistä raidetta. Itäistä raidetta käytettäessä myös liikennepaikkan raja on pidemmällä (eli siis vasta vankilan kohdilla olevilla vaihteilla, pääopastimen jälkeen).



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 18, 2012, 14:01:41
Jotenkin tuntuu, että pääopastimen asento / JKV:n nopeustieto, näyttääkö se aja vai aja sn35 opastetta.

JKV merkkaa joka tapauksessa seuraavan opastimen punaiseksi junan pysähdettyä riippumatta sen antamasta opasteesta, joten _lähdön hetkellä_ sillä ei ole merkitystä onko opastin vihreä tai vihreäkeltainen.

Kysymys liittyy kuitenkin seuraavaan pääopastimeen, mutta eri tavalla...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 19, 2012, 18:31:57
Vinkki viikonlopuksi!

Kyseessä on sääntötekninen juttu, joka on lähdön hetkellä voimassa vain toiselle junalle. Tämä siksi, että toiselle junalle käy Riihimäellä sellainen juttu, jota toiselle ei käy. :)

Lisätäänpä vielä tarkennus. Tässä vertailutilanteessa kummankaan vertailtavan junan kokoonpano ei muutu. Tajusin nimittäin just, että kokoonpanon muuttuessa koko knoppi taida toimia lainkaan... sori tästä. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Lokakuu 19, 2012, 19:07:59
Liittyisikö Topin knoppi jotenkin JKV-laitteeseen? Jonkin tiedon korjaus toisen suunnan junaan?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 19, 2012, 19:21:54
Liittyisikö Topin knoppi jotenkin JKV-laitteeseen? Jonkin tiedon korjaus toisen suunnan junaan?

Tämäkin joudutaan tekemään, mutta se tehdään ennen varsinaista lähtöä. Knopin oikea vastaus pätee myös, vaikka jostain syystä ajettaisiin ilman JKV:tä - se ei siis ole JKV:stä riippuvainen juttu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 23, 2012, 00:27:50
Joudutetaan hieman tämän ilmeisen hankalan (tai sitten täysin mielenkiinnottoman) sääntöteknisen knopin ratkeamista... :)

Riihimäeltä jatkavien junien ero on siinä, että Tampereelle jatkavan numero säilyy ennallaan. Se on siis virallisesti samaa junaa, jolla on vain pysähdys Riihimäellä.

Lahden suuntaan jatkavan numero sen sijaan muuttuu, jolloin kyseessä onkin täysin uusi juna. Aikaisemman R-junan elämä päättyy Riihimäelle, ja Lahteen jatkaakin uusi juna, joka nyt vain sattuu saamaan kalustonsa tältä R-junalta.

(Tästä sitten johtuu JKV:n tietojen uudelleen syöttämistä sun muuta, mutta se ei nyt liity tähän...)

Lähdön hetkellä Lahden suuntaan lähtevän täytyy ottaa huomioon yksi käytännön asia, mistä Tampereen suuntaan lähtevän ei tarvitse sääntöjen mukaan välittää. Käytännössä Tampereenkin juna ottaa asian huomioon ja se on järkevääkin, mutta sen ei tarvitse.

Mikä tämä käytännön asia on? :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jyrki Talvi - Lokakuu 23, 2012, 17:42:12
Junan numero muuttuu tietenkin JKV tieto, uusi junalappu ja runkojen katkaisu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Harri Sillankorva - Lokakuu 23, 2012, 19:53:56
Lähdön hetkellä Lahden suuntaan lähtevän täytyy ottaa huomioon yksi käytännön asia, mistä Tampereen suuntaan lähtevän ei tarvitse sääntöjen mukaan välittää. Käytännössä Tampereenkin juna ottaa asian huomioon ja se on järkevääkin, mutta sen ei tarvitse.

Mikä tämä käytännön asia on? :)

Veikkaukseni on määränpääkilpi ?

HJS


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Lokakuu 24, 2012, 08:32:48
Joudutetaan hieman tämän ilmeisen hankalan (tai sitten täysin mielenkiinnottoman) sääntöteknisen knopin ratkeamista... :)

Vinkkaatko Topi mistä sääntökokoelmasta tähän löytyy vastaus, kun ei tunnu löytyvän mitään sopivaa. Veikkaisin itse jotakin konduktöörin ja kuljettajan väliseen kommunikointiin liittyvää, mutta siihen ei löydy vahvistusta mistään.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 24, 2012, 08:45:42
Junan numero muuttuu tietenkin JKV tieto, uusi junalappu ja runkojen katkaisu.

Joo, muuttuu numero Lahden suuntaan, jolloin JKV:tä räplätään myös (numeron lisäksi sn muuttuu), junalappuja ei käytetä Sm-kalustoisessa lähi- ja taajamaliikenteessä, ja tehtävänasettelussa kokoonpano ei muutu.

Mutta nämä on tehty jo ennen lähdön hetkeä.

Veikkaukseni on määränpääkilpi ?

Hyvä veikkaus, mutta tämäkin tulee olla jo tehtynä ennen lähtöaikaa.

Vinkkaatko Topi mistä sääntökokoelmasta tähän löytyy vastaus, kun ei tunnu löytyvän mitään sopivaa. Veikkaisin itse jotakin konduktöörin ja kuljettajan väliseen kommunikointiin liittyvää, mutta siihen ei löydy vahvistusta mistään.

Ei liity konduktöörin ja kuljettajan väliseen kommunikointiin, molemmissa tapauksissa konduktööriltä tarvitaan valmis lähtöön -opaste kuljettajalle. MUTTA, nyt olemme oikeassa ajanhetkessä kysymyksen kannalta. :)

Oikea vastaus löytyy entisen Jt:n ytimestä, eli dokumentista "Liikennöinti ja ratatyö rautatiejärjestelmässä".


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Lokakuu 24, 2012, 11:52:57
Oikea vastaus löytyy entisen Jt:n ytimestä, eli dokumentista "Liikennöinti ja ratatyö rautatiejärjestelmässä".

Tarjoan vastaukseksi alkuperäiseen kysymykseen, että ei niissä ole mitään eroa voimassa olevien sääntöjen kannalta, eikä siis siten mitään huomioitavaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 24, 2012, 14:40:08
Tarjoan vastaukseksi alkuperäiseen kysymykseen, että ei niissä ole mitään eroa voimassa olevien sääntöjen kannalta, eikä siis siten mitään huomioitavaa.

Väärä vastaus. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 24, 2012, 15:05:18
Itään lähdettäessä (ja myös pohjoiseen lähdettäessä) kun junan numero muuttuu tarvitaan lähtölupa. Normaalisti se on siis opastimen Aja-opaste, mutta silloin kun annetaan seis-opastetta näyttävän pääopastimen ohituslupa, niin lähtölupa on erikseen saatava.  Eli alkuasemalta lähdettäessä junalla on oltava lähtölupa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 24, 2012, 15:32:47
Itään lähdettäessä (ja myös pohjoiseen lähdettäessä) kun junan numero muuttuu tarvitaan lähtölupa. Normaalisti se on siis opastimen Aja-opaste, mutta silloin kun annetaan seis-opastetta näyttävän pääopastimen ohituslupa, niin lähtölupa on erikseen saatava.  Eli alkuasemalta lähdettäessä junalla on oltava lähtölupa.

Kyllä. Hyväksytään vastaus.

Lähtöä ei saa suorittaa ennen seuraavia asioita (knopin tilanteessa):

- Kello on vähintään lähtöaika
- Juna on kunnossa lähtöä varten (ovivalo, ja muutoinkin)
- Konduktööri on antanut valmis lähtöön -opasteen

Lähtöpaikalla (ja lupapaikalla, ja jos liikenteenohjaus on erikseen määrännyt pysähtymään) LISÄKSI:

- On saatu lähtölupa (joka Riihimäellä annetaan lähtösuunnan pääopastimen ajonsallivalla opasteella).

Erona Tampereen ja Lahden junille - ja samalla vastaus knoppiin - on siis se, että Tampereen suunnan juna saa pääopastimesta riippumatta lähteä liikkeelle ja ajaa vaikkapa sinne pääopastimelle odottelemaan sen vaihtumista. Lahden suuntaan lähtevä ei saa. Mitään järkeähän lähtemisessä ennen viherrystä ei ole Tampereenkaan suuntaan, eikä sitä siksi tehdäkään. Mutta sallittua se on. :)

Ainakin aikaisemmin lähtölupa vaadittiin myös junalta, jonka kokoonpano muuttuu kesken matkan. Siksi rajasin tuon mahdollisuuden ulkopuolelle. Nyt en kuitenkaan tuoreimmasta määräyksestä löytänyt tuota kohtaa, mutta ehkäpä se löytyy jostain muusta säännöksestä. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 24, 2012, 15:33:50
Teppo knopittaa seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 30, 2012, 10:52:04
Eli kysytäänpäs koska junalauttaliikenne alkoi Hangosta ja mikä oli aluksen nimi silloin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhana Nordlund - Lokakuu 30, 2012, 12:06:17
Vuonna 1975 ja alus oli M/S Railship. Jossain vaiheessa nimen perään on tullut järjestysnumero I.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 30, 2012, 12:51:44
Löytyisiköhän vielä kuukautta tai jopa päivääkin liikenteen alkuun?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: zige - Lokakuu 30, 2012, 14:46:13
Löytyisiköhän vielä kuukautta tai jopa päivääkin liikenteen alkuun?

15.02.1975

Ymmärtääkseni Railship I oli nimenä jo ihan alunperin, ainakin 10.02.1975 se sai Railship I nimekseen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: jarkkovoutilainen - Lokakuu 30, 2012, 14:49:36
Ja tämän päivän löytää mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Ship_I


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 30, 2012, 14:55:53
Löytyisiköhän vielä kuukautta tai jopa päivääkin liikenteen alkuun?

15.02.1975

Ymmärtääkseni Railship I oli nimenä jo ihan alunperin, ainakin 10.02.1975 se sai Railship I nimekseen.

No niin, löytyihän ne tiedot sieltä. Ja laivan nimikin oikein (tarkastettu paristakin lähteestä). Eli Ziggy Hulden jatkakoon.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: zige - Lokakuu 30, 2012, 19:30:57
No niin, löytyihän ne tiedot sieltä. Ja laivan nimikin oikein (tarkastettu paristakin lähteestä). Eli Ziggy Hulden jatkakoon.

Jatketaanpa samalla aiheella ja vaikealla knopilla.

Luettele kaikkien 3 junalautan nimet ja liikenteen aloittamispäivät, jotka liikennöivät Hangon ja *kaupungin* välillä. Ja mikä tämä kaupunki oli, ja missä maassa?

Lisäksi kysytään muut kaupungit, mistä mihin suomessa junalauttoja liikennöitiin ja lauttojen nimet.


Kaikkiin löytyy kyllä vastaus, jos niitä ei entuudestaan tiedä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kimmo Säteri - Lokakuu 30, 2012, 21:47:24
Jatketaanpa samalla aiheella ja vaikealla knopilla.

Luettele kaikkien 3 junalautan nimet ja liikenteen aloittamispäivät, jotka liikennöivät Hangon ja *kaupungin* välillä. Ja mikä tämä kaupunki oli, ja missä maassa?
m/s Railship I (15.2.1975), II (ainakin kastettu 22.11.1984), III (3.3.1990) liikennöivät Hangosta silloisessa Länsi-Saksan liittotasavallassa sijaitsevaan Travemündeen (Lyypekkiin).

Lisäksi kysytään muut kaupungit, mistä mihin suomessa junalauttoja liikennöitiin ja lauttojen nimet.
Uusikaupunki - Ruotsi; m/s Finnmaid
Turku - Tukholma; m/s Sea Wind & m/s Star Wind


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: zige - Lokakuu 30, 2012, 22:26:09
Jatketaanpa samalla aiheella ja vaikealla knopilla.

Luettele kaikkien 3 junalautan nimet ja liikenteen aloittamispäivät, jotka liikennöivät Hangon ja *kaupungin* välillä. Ja mikä tämä kaupunki oli, ja missä maassa?
m/s Railship I (15.2.1975), II (ainakin kastettu 22.11.1984), III (3.3.1990) liikennöivät Hangosta silloisessa Länsi-Saksan liittotasavallassa sijaitsevaan Travemündeen (Lyypekkiin).

Lisäksi kysytään muut kaupungit, mistä mihin suomessa junalauttoja liikennöitiin ja lauttojen nimet.
Uusikaupunki - Ruotsi; m/s Finnmaid
Turku - Tukholma; m/s Sea Wind & m/s Star Wind

Jep jep, näinhän se menee. Säterin Kimmolle seuraava knopittamis vuoro.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Lokakuu 31, 2012, 00:23:28
Turhan helpolla lähti tuo vuoro...

Loput junalautat tässä:

Naantali - Tukholma (S/S Starke)
Turku - Travemunde (M/S Railship I, M/S Rider, M/S Runner)
Turku - Tukholma (M/S Sky Wind)
Uusikaupunki - Hargshamn (M/S Finnfellow)

Wikipedia-artikkeli aiheesta on ihan puutaheinää.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kimmo Säteri - Lokakuu 31, 2012, 06:40:40
Turhan helpolla lähti tuo vuoro...

Loput junalautat tässä:

Naantali - Tukholma (S/S Starke)
Turku - Travemunde (M/S Railship I, M/S Rider, M/S Runner)
Turku - Tukholma (M/S Sky Wind)
Uusikaupunki - Hargshamn (M/S Finnfellow)

Wikipedia-artikkeli aiheesta on ihan puutaheinää.
Eipä eilisiltana jaksanut tosiaan tehdä muuta kuin kopioida vastaukset wikipediasta. :D
Juhani jatkakoon minun puolestani.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 31, 2012, 08:22:49
Turhan helpolla lähti tuo vuoro...

Loput junalautat tässä:

Naantali - Tukholma (S/S Starke)
Turku - Travemunde (M/S Railship I, M/S Rider, M/S Runner)
Turku - Tukholma (M/S Sky Wind)
Uusikaupunki - Hargshamn (M/S Finnfellow)

Wikipedia-artikkeli aiheesta on ihan puutaheinää.

Ja reitillä: Naantali - Tukholma  (Värtan) on liikenneöinyt myös M/S Trelleborg, jo´ka lähti Naantalista 20.12.1975 klo 0.05 lähti viimeisen kerran kohti Värttania mukanaan Naantalin vaihtoveturi Z65 559 (Lähde Nordens Järnvägar 1975) Eikä tässä taida vielä olla edes kaikki, mitä junalautoista löytyy. Nummelinin markku onn kirjoittanut oikein hyvän teoksen Suomen junalautoista.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Lokakuu 31, 2012, 14:50:20
Aihepiiri edelleen junalautoissa. Missä sarjoissa oli VR:n omat junalauttavaunut ja euroopassa kulkukelpoiset vaunut?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 31, 2012, 14:55:38
Aihepiiri edelleen junalautoissa. Missä sarjoissa oli VR:n omat junalauttavaunut ja euroopassa kulkukelpoiset vaunut?
Ja heti Teppo kysyypi tarkennusta, että mitä tässä ymmärretään VR:llä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Riku Outinen - Lokakuu 31, 2012, 15:07:43
Aihepiiri edelleen junalautoissa. Missä sarjoissa oli VR:n omat junalauttavaunut ja euroopassa kulkukelpoiset vaunut?

Ensimmäisenä tulee mieleen Vr (Radan) Zas-vaunu joilla kuskattiin kreosoottia euroopasta Haapamäelle.

Muita on ollut ainakin Uacs.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Lokakuu 31, 2012, 15:51:35
Aihepiiri edelleen junalautoissa. Missä sarjoissa oli VR:n omat junalauttavaunut ja euroopassa kulkukelpoiset vaunut?
Ja heti Teppo kysyypi tarkennusta, että mitä tässä ymmärretään VR:llä?

Valtionrautatiet, VR Oy, VR-yhtymä Oy, VR-Rata Oy, VR-Track...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Marraskuu 01, 2012, 13:53:52
Ensimmäisenä tulee mieleen Vr (Radan) Zas-vaunu joilla kuskattiin kreosoottia euroopasta Haapamäelle.

Muita on ollut ainakin Uacs.

Zas ja Uacs vaunut on oikein. Vielä kun kolme vaunusarjaa löytyisi lisää.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Marraskuu 01, 2012, 14:14:44
Ensimmäisenä tulee mieleen Vr (Radan) Zas-vaunu joilla kuskattiin kreosoottia euroopasta Haapamäelle.

Muita on ollut ainakin Uacs.

Zas ja Uacs vaunut on oikein. Vielä kun kolme vaunusarjaa löytyisi lisää.
Olikos se Zags Suomen ja Ruotsin välillä ollut rikkidioksiidin kuljetusvaunu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Marraskuu 01, 2012, 14:24:28
Ensimmäisenä tulee mieleen Vr (Radan) Zas-vaunu joilla kuskattiin kreosoottia euroopasta Haapamäelle.

Muita on ollut ainakin Uacs.

Zas ja Uacs vaunut on oikein. Vielä kun kolme vaunusarjaa löytyisi lisää.
Olikos se Zags Suomen ja Ruotsin välillä ollut rikkidioksiidin kuljetusvaunu.
Ilmeisesti oli, tätä olin juuri sanomassa. ;D VR:llä lienee ollut myös jokunen Hbillns.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Marraskuu 04, 2012, 10:29:00
Eli tähän mennessä on löytynyt vaunusarjat Zas, Uacs ja Zags. Tuosta Hbillns vaunusta en löytänyt tietoja vielä. Näyttää vaikealta, joten tähän knoppiin käy vastaukseksi myös Valtionrautateille / VR:lle vuokrattuna olleet tavaravaunut. Siis vielä kaksi "VR:n" omassa liikenteessä käyttämää tavaravaunua... Vaunut.orgin hausta (tunnisteista) ei löydy näitä vaunuja.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Marraskuu 08, 2012, 21:15:26
Tarjotaan nyt avuksi yhden pisteen kuvavihje: http://www.railfaneurope.net/pix/at/car/freight/H/21_81_246_9_214-4.jpg


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Marraskuu 08, 2012, 21:24:35
Ai se olikin Hbbins, jota ajoin takaa... Hbillns lienee siis väärin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Marraskuu 14, 2012, 08:13:38
Ai se olikin Hbbins, jota ajoin takaa... Hbillns lienee siis väärin.

Ei näytä löytyvän kokonaista vastausta. Tosiaan niitä vaunuja on noiden kolmen mainitun lisäksi ainakin tuo Hbbins (niitä näköjään on ollut myös jostain syystä ÖBB:n kirjoilla VR:n lisäksi), saksalainen Fad (vuokrattuna VR:lle) yms.. Joku vastanneista saa minun puolesta ottaa knoppivuoron ja kysyä jotain helpompaa. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Marraskuu 14, 2012, 09:41:41
Ai se olikin Hbbins, jota ajoin takaa... Hbillns lienee siis väärin.

Ei näytä löytyvän kokonaista vastausta. Tosiaan niitä vaunuja on noiden kolmen mainitun lisäksi ainakin tuo Hbbins (niitä näköjään on ollut myös jostain syystä ÖBB:n kirjoilla VR:n lisäksi), saksalainen Fad (vuokrattuna VR:lle) yms.. Joku vastanneista saa minun puolesta ottaa knoppivuoron ja kysyä jotain helpompaa. :)

Pentele, olisihan ne pitänyt muistaa... Etenkin kun olen pyrkinyt hankkimaan näistä vaunuista myös HO mallit.

Hyvä kun joku muistuttaa meitä vanhempia, siitä, ettei enää sormet riitä laskemaan kaupasta lähes valmiina saatavia VR:n kaluston malleja.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 26, 2012, 02:24:20
Kukaan edellisessä kysymyksessä voittajiksi tuomaroiduista ei ole ottanut kysymystehtävää vastaan, joten ketjun tuoreimpien sääntöjen mukaisesti viikon kuluttua kuka tahansa saa jatkaa. Otetaanpa siis nopea kysymys, ehkä jopa nopeuskilpailu, niin saadaan ketjuun eloa.

Rataverkoltamme löytyy liikennepaikkoja, jotka sijaitsevat (vähintään?) kahden kunnan alueella. Kytömaalla Keravan liikennepaikka taitaa ulottua Tuusulan puolelle, ja Tikkurilan liikennepaikan eteläpuolen raja taitaa olla Helsingin puolella. Muitakin varmasti on.

Mutta on (ainakin?) yksi rautatieliikennepaikka, jonka henkilölaitureista osa on toisen kunnan alueella kuin loput. Tuolla voit siis samalla laiturilla odotella seisomapaikasta riippuen junaasi kahden eri kunnan alueella.

Mikäpä tämä henkilöliikenneasema on?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhana Nordlund - Marraskuu 26, 2012, 05:41:31
Koivuhovin laiturit taitavat fyysisesti sijaita melko tehokkaasti Kauniaisten kaupungin puolella. Aseman virallinen osoite on ymmärtääkseni kuitenkin Espoo. Mutta tässä ei ehkä tätä ajettu takaa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Marraskuu 26, 2012, 10:31:21
Mäkkylässä raja on ainakin hyvin lähellä laitureita ja aikaisemmin sieltä sai hetken aikaa matkustaa Helsingin sisäisellä lipulla Helsinkiin päin ja Espoon sisäisellä lipulla Espooseen päin. Sittemmin taidettiin tehdä hallinnollinen päätös, että seisake on kokonaisuudessaan Espoon puolella. Käytännössä raja ei kyllä taida silmin maastosta erottua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Marraskuu 26, 2012, 11:24:27
Mäkkylä on kyllä kokonaan Espoon puolella, vaikka kuntaraja meneekin lähimmillään noin parin kymmenen metrin päässä, eli Turuntien keskilinjalla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Marraskuu 26, 2012, 13:20:59
Koivuhovin laiturit taitavat fyysisesti sijaita melko tehokkaasti Kauniaisten kaupungin puolella. Aseman virallinen osoite on ymmärtääkseni kuitenkin Espoo. Mutta tässä ei ehkä tätä ajettu takaa?

Ajettiin. Pieni pätkä (ainakin) Helsingin suunnan laituria on kuin onkin Espoon puolella.

Ks. esim. www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=12&coord=372582_6676725&mapLayers=base_35+100+,24+100+,37+100+,90+100+&showMarker=false&forceCache=true&noSavedState=true

Tonttijaosta voinee päätellä, että raja on kulkenut, ja kulkee siis edelleen vanhan ratalinjan pohjoissivua.

Juhana jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhana Nordlund - Joulukuu 17, 2012, 06:11:58
Millä rataosalla oli aikanaan Rieskalan liikennepaikka? Mitä kylää tai taajamaa se palveli?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kurt Ristniemi - Joulukuu 17, 2012, 07:13:23
Rieskala oli Pori-Mäntyluoto -rataosalla. Se palveli Rieskalan ja Pihlavan asuinaulueita.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhana Nordlund - Joulukuu 17, 2012, 09:43:15
Kurt vastasi oikein. Rieskala sijaitsee itse asiassa lähempänä Pihlavan keskustaa kuin itse Pihlavan liikennepaikka. Kurtin vuoro esittää seuraava knoppikysymys.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kurt Ristniemi - Joulukuu 17, 2012, 09:53:58
Kyselläänpä sitten vaihteeksi virka-asuista:
Milloin veturimiehet saivat luvan talvella käyttää tummasta nahasta tehtyjä lakkeja.
Syynähän oli se, että verasta tehdyt virkalakit eivät antaneet talvella kylliksi suojaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kurt Ristniemi - Joulukuu 27, 2012, 13:45:24
Taitaa nykyisin olla niin, että jo viikon hiljaisuuden jälkeen ketju vapautuu uudelle kysyjälle.

Koska kukaan ei yli viikkoon kiinnostunut virkapukukysymyksestä, niin olkaapa hyvä: esittäkää uusi kysymys. Vuoro on vapaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 27, 2012, 22:15:17
Taitaa nykyisin olla niin, että jo viikon hiljaisuuden jälkeen ketju vapautuu uudelle kysyjälle.

Kysymys oli ehkä liian vaikea. Tai ei muutoin osu porukan kiinnostussektoriin.

Vuoro kieltämättä vapautui, mutta mikään ei estä sinua kysymästä jotain muuta ennen kuin muut ehtivät. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Tammikuu 11, 2013, 17:02:41
Luettele ainakin viisi sellaista rautatieliikennepaikkaa, jolla ei ole omaa nimikilpeä, lukuunottamatta mahdollisia "RAJA xxxx" -merkkejä.

Huom! Tarkoitan nimenomaan sellaisia kilpiä, joissa lukee koko liikennepaikan nimi, ei vain lyhenne.
Nimikilpiä löytyy asemarakennusten ja laitetilojen seinistä, sekä tolppien nokista.

Tämä on varmaan aika helppo. Itse tiedän vain juuri tuon viisi, mutta muitakin on varmasti olemassa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 11, 2013, 17:15:07
Luettele ainakin viisi sellaista rautatieliikennepaikkaa, jolla ei ole omaa nimikilpeä, lukuunottamatta mahdollisia "RAJA xxxx" -merkkejä.

Huom! Tarkoitan nimenomaan sellaisia kilpiä, joissa lukee koko liikennepaikan nimi, ei vain lyhenne.
Nimikilpiä löytyy asemarakennusten ja laitetilojen seinistä, sekä tolppien nokista.

Tämä on varmaan aika helppo. Itse tiedän vain juuri tuon viisi, mutta muitakin on varmasti olemassa.
Yritetäänpä: Mitenkäs olisi Palopuro,  Sammalisto, Leppäkoski,  Leteensuo, Vinnilä, Kuurila, Mattila, Vanattara. Tuosta Leppäkoskeskesta jäin pohtimaan, oliko vanhasa (siis 1960-luvulla käytössä olleessa) asemarakennuksessa vielä nimikilpi jäljellä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Tammikuu 11, 2013, 19:29:38
Luettele ainakin viisi sellaista rautatieliikennepaikkaa, jolla ei ole omaa nimikilpeä, lukuunottamatta mahdollisia "RAJA xxxx" -merkkejä.

Huom! Tarkoitan nimenomaan sellaisia kilpiä, joissa lukee koko liikennepaikan nimi, ei vain lyhenne.
Nimikilpiä löytyy asemarakennusten ja laitetilojen seinistä, sekä tolppien nokista.

Tämä on varmaan aika helppo. Itse tiedän vain juuri tuon viisi, mutta muitakin on varmasti olemassa.

Haetaan varmaan sellaisia liikennepaikkoja, jotka ovat vielä edes nimellisesti toiminnassa. Täytyy miettiä lisää, mutta mieleen tulevat ensi alkuun ainakin Kannonkoski ja Vesanka. Lapinjärvi? No, viime syksyn reissulta Otavan satama ja luultavasti myös Ristiina. Kaipola, Pyhäkumpu, Rautaruukki(?), Alholma, Ilomantsi(?), Luikonlahti(?).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Tammikuu 11, 2013, 22:32:33
Yritetäänpä: Mitenkäs olisi Palopuro,  Sammalisto, Leppäkoski,  Leteensuo, Vinnilä, Kuurila, Mattila, Vanattara. Tuosta Leppäkoskeskesta jäin pohtimaan, oliko vanhasa (siis 1960-luvulla käytössä olleessa) asemarakennuksessa vielä nimikilpi jäljellä.

Haetaan varmaan sellaisia liikennepaikkoja, jotka ovat vielä edes nimellisesti toiminnassa. Täytyy miettiä lisää, mutta mieleen tulevat ensi alkuun ainakin Kannonkoski ja Vesanka. Lapinjärvi? No, viime syksyn reissulta Otavan satama ja luultavasti myös Ristiina. Kaipola, Pyhäkumpu, Rautaruukki(?), Alholma, Ilomantsi(?), Luikonlahti(?).
Näkyyhän noita löytyvän  ;D Itselläni oli mielessä Ervelä, Kytömaa, Maaria, Karviainen, Raisio ja Paimio. No joo, niitä on kuusi.

Vuoro Jukalle, jonka viime knopituksesta onkin jo aikaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Tammikuu 11, 2013, 23:46:53
Näkyyhän noita löytyvän. Vuoro Jukalle, jonka viime knopituksesta onkin jo aikaa.
Mäntän asematalostakin on kyltti nyysitty pois.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Tammikuu 12, 2013, 09:26:23
Yritetäänpä: Mitenkäs olisi Palopuro,  Sammalisto, Leppäkoski,  Leteensuo, Vinnilä, Kuurila, Mattila, Vanattara. Tuosta Leppäkoskeskesta jäin pohtimaan, oliko vanhasa (siis 1960-luvulla käytössä olleessa) asemarakennuksessa vielä nimikilpi jäljellä.

Haetaan varmaan sellaisia liikennepaikkoja, jotka ovat vielä edes nimellisesti toiminnassa. Täytyy miettiä lisää, mutta mieleen tulevat ensi alkuun ainakin Kannonkoski ja Vesanka. Lapinjärvi? No, viime syksyn reissulta Otavan satama ja luultavasti myös Ristiina. Kaipola, Pyhäkumpu, Rautaruukki(?), Alholma, Ilomantsi(?), Luikonlahti(?).
Näkyyhän noita löytyvän  ;D Itselläni oli mielessä Ervelä, Kytömaa, Maaria, Karviainen, Raisio ja Paimio. No joo, niitä on kuusi.

Vuoro Jukalle, jonka viime knopituksesta onkin jo aikaa.

Lisään vielä Lohjanjärven, Jämsänkosken ja Naarajärven, mikäli viimeksi mainitulla ei ole sinistä laitesuojaa, jossa on liikennepaikan nimilappu. Pankakoski voisi hyvinkin olla. En tiedä.

Tarjotulle knopitusvuorolle sanon nej tack ja luovutan sen yleiseen käyttöön. Ensiksi ehtivä ja haluava jatkakoon. Olen tuonut knopittelutaidottomuuteni esille tällä palstalla jo aiemmin enkä ole kysyjänä kehittynyt niistä ajoista lainkaan. En osaa kysyä kuin liikennepaikoista ja niistäkin piilosanamaisesti. Jokin sanaseppo- tai piilosanapalsta olisi kysymyksilleni oikea foorumi, ei tämä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Tammikuu 12, 2013, 12:12:03
Naarajärven, mikäli viimeksi mainitulla ei ole sinistä laitesuojaa
On.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Tammikuu 12, 2013, 18:34:29
Tarjotulle knopitusvuorolle sanon nej tack ja luovutan sen yleiseen käyttöön.

Otetaan sitten kostoksi jälleen nopeuskilpailu:

Kuinka monta kertaa valtatie 1 ylittää tai alittaa rautatien?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Tammikuu 12, 2013, 20:17:26
4 kertaa yli, 3 ali.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Tammikuu 12, 2013, 20:31:56
4 kertaa yli, 3 ali.

Oikein, eli seitsemän kertaa. Hyvinkää—Karjaa-radan kerran, Rantaradan peräti kuudesti.

Jimi jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 14, 2013, 08:48:08
Luettele ainakin viisi sellaista rautatieliikennepaikkaa, jolla ei ole omaa nimikilpeä, lukuunottamatta mahdollisia "RAJA xxxx" -merkkejä.

Huom! Tarkoitan nimenomaan sellaisia kilpiä, joissa lukee koko liikennepaikan nimi, ei vain lyhenne.
Nimikilpiä löytyy asemarakennusten ja laitetilojen seinistä, sekä tolppien nokista.

Tämä on varmaan aika helppo. Itse tiedän vain juuri tuon viisi, mutta muitakin on varmasti olemassa.
Yritetäänpä: Mitenkäs olisi Palopuro,  Sammalisto, Leppäkoski,  Leteensuo, Vinnilä, Kuurila, Mattila, Vanattara. Tuosta Leppäkoskeskesta jäin pohtimaan, oliko vanhasa (siis 1960-luvulla käytössä olleessa) asemarakennuksessa vielä nimikilpi jäljellä.
Mutta eilen tuli tarkastettua Palopuron tilanne. Siellä on nimikilpi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kurt Ristniemi - Tammikuu 31, 2013, 15:49:50
Koska Jimi ei jatkanut ketjua, niin minäpä kaappaan vuoron:

ETELÄ SAVIO
Mikä, missä, milloin, miksi?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Tammikuu 31, 2013, 17:18:30
Koska Jimi ei jatkanut ketjua, niin minäpä kaappaan vuoron:

ETELÄ SAVIO
Mikä, missä, milloin, miksi?

Tilapäinen junanlähetyspaikka perusparannustyön ajaksi. 25+750, Savion eteläpuolella, kuten nimestä voi päätellä. 26.4.1968-1968.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kurt Ristniemi - Tammikuu 31, 2013, 18:18:07
Tilapäinen junanlähetyspaikka perusparannustyön ajaksi. 25+750, Savion eteläpuolella, kuten nimestä voi päätellä. 26.4.1968-1968.

Justiinsa niin. Ilman tuota aikavälin pientä kauneusvirhettä vastaus olisi ollut aivan täydellinen.
Mistä muuten tiesitkin noin tarkat tiedot?

Kohta oli Korson ja Savion välillä, valokuvista päätellen hivenen matkaa Karhuntassuntien aallopin pohjoispuolella. Rata oli tuolloin 2-raiteinen, sähköistämätön, ja paikalla raiteenvaihto itäiseltä raiteelta läntiselle ja takaisin. Saviontien  reunassa kaksi pientä koppia.

Saviolla näkyy tuolloin olleen vielä vanha asemarakennus ja tavaramakasiini.

Jukka jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Tammikuu 31, 2013, 18:39:37
Tilapäinen junanlähetyspaikka perusparannustyön ajaksi. 25+750, Savion eteläpuolella, kuten nimestä voi päätellä. 26.4.1968-1968.

Justiinsa niin. Ilman tuota aikavälin pientä kauneusvirhettä vastaus olisi ollut aivan täydellinen.
Mistä muuten tiesitkin noin tarkat tiedot?

Kohta oli Korson ja Savion välillä, valokuvista päätellen hivenen matkaa Karhuntassuntien aallopin pohjoispuolella. Rata oli tuolloin 2-raiteinen, sähköistämätön, ja paikalla raiteenvaihto itäiseltä raiteelta läntiselle ja takaisin. Saviontien  reunassa kaksi pientä koppia.

Saviolla näkyy tuolloin olleen vielä vanha asemarakennus ja tavaramakasiini.

Jukka jatkaa.


En voinut vastustaa kiusausta, vaan lunttasin tiedot omasta liikennepaikkataulukostani. Siinä luki ESav:n lakkautuspäivämäärän kohdalla vain 1968.

Kiitosta vaan, mutta lahjoitan kysymysvuoron ensiksi ehtivälle halukkaalle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Tammikuu 31, 2013, 23:25:42
Mikä kaksoisraide, pituus 9,7 km, avattiin 4.9.1967?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Helmikuu 01, 2013, 09:37:51
Mikä kaksoisraide, pituus 9,7 km, avattiin 4.9.1967?

Orivesi-Siitama. Tai Siitama-Orivesi rakentamissuunnasta riippuen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Helmikuu 01, 2013, 14:27:24
Mikä kaksoisraide, pituus 9,7 km, avattiin 4.9.1967?

Orivesi-Siitama. Tai Siitama-Orivesi rakentamissuunnasta riippuen.
Vastaus on oikein. Taisi olla sen vuoden ainoa kaksoisraiteen avaaminen. Suinula-Siitama (Säynäjärven oikaisu) otettiin käyttöön yksiraiteisena 18.12.1967 ja kaksiraiteisena 1.4.1968 (sen pituus oli 11,8 km). Taas olisi Jukalla tilaisuus jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Helmikuu 02, 2013, 13:22:30
Mikä kaksoisraide, pituus 9,7 km, avattiin 4.9.1967?

Orivesi-Siitama. Tai Siitama-Orivesi rakentamissuunnasta riippuen.
Vastaus on oikein. Taisi olla sen vuoden ainoa kaksoisraiteen avaaminen. Suinula-Siitama (Säynäjärven oikaisu) otettiin käyttöön yksiraiteisena 18.12.1967 ja kaksiraiteisena 1.4.1968 (sen pituus oli 11,8 km). Taas olisi Jukalla tilaisuus jatkaa.

No, hyvä on. Kokeillaan, olenko yhtään kehittynyt kysyjänä.

Lyhyesti: kuudes kerta täällä.

Se oli kysymys, ja piilosanaan kätkeytyy eräs rautatieliikennepaikka, jota kysyn. Olen nyt siellä käymässä, ja koneelle pääsy on vähintäänkin sattumanvaraista. Voi olla, että pääsen tuomaroimaan vastauksianne vasta huomenillalla. Älkää täten hermostuko, jos en heti kommentoi vastaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Helmikuu 07, 2013, 08:55:34
LyhyeSTI = Siuntio ??


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Helmikuu 07, 2013, 09:29:27
LyhyeSTI = Siuntio ??

Erittäin hyvä yritys, jossa on samaa ideaa, jota olen sisällyttänyt piilosanaani.

Ei kuitenkaan Siuntio.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Helmikuu 07, 2013, 09:59:44
Kursu?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Helmikuu 07, 2013, 14:43:05
Kursu?

Ei nähty maalia eikä vielä oikeaa vastausta.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kimmo Pyrhönen - Helmikuu 07, 2013, 16:01:09
Kiskotie?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Helmikuu 15, 2013, 21:41:00
Lyhyesti ja kuudes: Vi eli Valkeakoski.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Helmikuu 16, 2013, 09:11:42
Lyhyesti ja kuudes: Vi eli Valkeakoski.

Oikea vastaus ja oikeat perustelut.  Valkeakoskella kävin kaksi viikkoa sitten, ja kysymys tuli siellä mieleen.

Simolle pointsit ja tilaisuus jatkaa knoppikysymysketjua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Helmikuu 16, 2013, 10:34:24
Lyhyesti ja kuudes: Vi eli Valkeakoski.

Oikea vastaus ja oikeat perustelut.  Valkeakoskella kävin kaksi viikkoa sitten, ja kysymys tuli siellä mieleen.
Jukalta taas oikein hauska knoppi! Enpä olisi tuota kuudetta tajunnut ajatella roomalaisittain.  :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Helmikuu 16, 2013, 21:57:42
Kysytäänpä vaikkapa, mikä yhtiö toimitti ensimmäiset höyryveturit Saimaan Rautatielle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Helmikuu 16, 2013, 22:22:09
Kysytäänpä vaikkapa, mikä yhtiö toimitti ensimmäiset höyryveturit Saimaan Rautatielle.
Henschel teki pari ensimmäistä veturia Saimaan Rautateille vuonna 1895. Oli sarjaa T3 ja myytiin vuonna 1910 Baltian rautateille.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Helmikuu 17, 2013, 11:23:02
Henschel teki pari ensimmäistä veturia Saimaan Rautateille vuonna 1895. Oli sarjaa T3 ja myytiin vuonna 1910 Baltian rautateille.
Näinpä asia oli. Vuoro Jormalle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Helmikuu 18, 2013, 18:31:15
Mikä on 92102003049-7?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Helmikuu 18, 2013, 18:57:04
Mikä on 92102003049-7?
Kuusiakselinen kaksiohjaamoinen diesellinjaveturi, joka majailee enimmäkseen Hyvinkäällä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Helmikuu 18, 2013, 19:11:55
Mikä on 92102003049-7?
Kuusiakselinen kaksiohjaamoinen diesellinjaveturi, joka majailee enimmäkseen Hyvinkäällä?

Noin tarkka tieto pitää hyväksyä, eli Alexilla vuoro.

Veturin kyljessä on Trafin hyväksymänä museaalisesti vain numerot 2349. Samoin on hyväksytty vanha nopeusmerkintä kyljessä, veturin oikea huippunopeushan on nykyään M-vaihteella 110 km/h.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Helmikuu 19, 2013, 20:29:33
Kysytäänpä vaikka, kuinka monta sileäkattoista teräskorista matkustajavaunua on tällä hetkellä aktiivikäytössä, mikäli CEmt-sarja jätetään laskematta? "Aktiivikäytössä oleminen" on tietysti tulkinnanvaraista, mutta kovin montaa näitä epäselviä tapauksia ei liene.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Helmikuu 20, 2013, 13:02:41
Yritetäänpä: 6 Rbkt, 3 Eifet ja A 20 = 10 kpl. Muuta, ihahaata? A 40 ja 41 lienevät myös sileäkattoisia, tässähän suljettiin pois vain CEmt-vaunut. En keksi tähän hätään suurempaa lukua kuin 12 kpl.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Helmikuu 20, 2013, 15:53:14
Yritetäänpä: 6 Rbkt, 3 Eifet ja A 20 = 10 kpl. Muuta, ihahaata? A 40 ja 41 lienevät myös sileäkattoisia, tässähän suljettiin pois vain CEmt-vaunut. En keksi tähän hätään suurempaa lukua kuin 12 kpl.
Tässähän nämä varmat tapaukset olivat. Fey:n hylkäämisestä en ole kuullut mitään, mutta liikenteessä se ei ainakaan ole ollut pariin vuoteen, joten se oli tuo tarkoittamani tulkinnanvarainen tapaus.

Jounille siis vuoro.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 05, 2013, 01:43:40
Jounille siis vuoro.

Bump.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Toukokuu 06, 2013, 15:07:30
Oho, olen jumittanut ketjun vahingossa yli kahdeksi kuukaudeksi. :-[ Pistetään tähän nyt sitten joku nopea, kun en keksi tähän hätään nokkelampaa.

Mikä kilometriluku, jossa on kolme samaa numeroa, esiintyy rataverkolla useimmin? Siis vastausvaihtoehtoja ovat 111, 222, 333, 444, 555, 666, 777, 888 ja 999. Vastaukseen vaaditaan myös jonkinlainen lista paikoista, joista tuo luku maastosta löytyy.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Toukokuu 13, 2013, 09:30:52
Mikä kilometriluku, jossa on kolme samaa numeroa, esiintyy rataverkolla useimmin? Siis vastausvaihtoehtoja ovat 111, 222, 333, 444, 555, 666, 777, 888 ja 999. Vastaukseen vaaditaan myös jonkinlainen lista paikoista, joista tuo luku maastosta löytyy.

Kokeillaanpa kepillä jäätä: km 444 löytyy (Parkano - Haapamäki), Seinäjoki - Vaasa, Seinäjoki - Kaskinen, Seinäjoki - Pännäinen, Jyväskylä - Pieksämäki, Jyväskylä - Haapajärvi, Varkaus - Viinijärvi, Huutokoski - Savonlinna, Suonenjoki - Kuopio, Parikkala - Säkäniemi, eli 9 + 1 kpl


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Toukokuu 13, 2013, 12:49:47
Hmm (333): Kokemäki-Rauman satama, Pori-Mäntyluoto, Ruosniemi-Elektrolux, (Pori-Parkano), Parkano-Seinäjoki, Haapamäki-Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä, Orivesi-Jyväskylä, Kouvola-Pieksämäki, Imatra-Parikkala, Imatra-valtak.raja =10 + 1


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Toukokuu 13, 2013, 16:51:35
Hmm (333): Kokemäki-Rauman satama, Pori-Mäntyluoto, Ruosniemi-Elektrolux, (Pori-Parkano), Parkano-Seinäjoki, Haapamäki-Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä, Orivesi-Jyväskylä, Kouvola-Pieksämäki, Imatra-Parikkala, Imatra-valtak.raja =10 + 1
Tämän lisäksi 333 on ollut myös Raudanlahti-Säynätsalo-radalla, tosin kyseinen pylväs on tainnut jo siirtyä historian lehdille. Ellei protesteja tule, vuoro siirtyy Pekalle.

Kuvittelin, että 222 olisi ollut yleisin, mutta erehdyin. Joskus kauan sitten Resiinassa knopitettiin useimmasta paikasta löytyvää kilometripylvästä ja muistelisin, että sen kisan voitti 208 tai jotain niillä nurkin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Toukokuu 14, 2013, 18:09:51
Suomessa on Liikenneviraston rataverkolla käytössä 42 rautatietunnelia, joista suurin osa on rakennettu 1960- ja 1970 luvulla. Paljonko on tunneleiden yhteispituus?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Toukokuu 14, 2013, 18:57:24
Suomessa on Liikenneviraston rataverkolla käytössä 42 rautatietunnelia, joista suurin osa on rakennettu 1960- ja 1970 luvulla. Paljonko on tunneleiden yhteispituus?

Mä sain tulokseksi 38 km 995 m.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Toukokuu 14, 2013, 19:02:15
Suomessa on Liikenneviraston rataverkolla käytössä 42 rautatietunnelia, joista suurin osa on rakennettu 1960- ja 1970 luvulla. Paljonko on tunneleiden yhteispituus?
38 km 821 metriä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Toukokuu 15, 2013, 11:58:20
Paljon on eroavaisuuksia :D . Lähdeaineiston tieto on, että "n. 39 km". Itse olen saanut 38 km 579 m. Hyvänä kakkosena Jukka nopeiten vastanneina ja voittajana Sampo, joka kysyy seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: *Sampo* - Toukokuu 18, 2013, 09:43:15
Paljon on eroavaisuuksia :D . Lähdeaineiston tieto on, että "n. 39 km". Itse olen saanut 38 km 579 m. Hyvänä kakkosena Jukka nopeiten vastanneina ja voittajana Sampo, joka kysyy seuraavaksi.


Kolmen päivän polttopuusavottakeikan jälkeen aivot ovat vielä liian väsyneitä keksimään visaisia kysymyksiä, joten siirrän vuoroni vapaasti muiden käytettäväksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 18, 2013, 12:32:56
Käytetään tilaisuus hyväksi.

Rantaradallakin on ollut jo hetken aikaa viimeisintä mallia olevat paikantamismerkit, siis tämänmalliset: http://vaunut.org/kuva/79205

Rantaradan paikantamismerkit "7" ja "8" kuitenkin poikkeavat eräällä tavalla muista. Miten poikkeavat ja miksi näin on?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Toukokuu 27, 2013, 10:04:38
Ei havaintoa, mutta veikataan!

Liikenteen km-merkkejä ei ole kaikilla raiteilla. Ehkä ratayhtiö unohti?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 30, 2013, 12:00:31
Ei havaintoa, mutta veikataan!

Liikenteen km-merkkejä ei ole kaikilla raiteilla. Ehkä ratayhtiö unohti?

Normaalistikaan niitä ei ole kaikilla raiteilla, vaan yleensä vain laitimmaisten ulkolaidoilla. Tuolla yhdestä kohtaa toiselta laidalta taitaa yksi merkki puuttua, mutta se ei ole haettava juttu.

Avitetaan eteenpäin siten, että mainituista merkeistä puuttuu jokin juttu, joka normaalisti löytyy näistä tuoreimmanmallisista merkeistä. Mikä ja miksi. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jani Järviluoto - Toukokuu 30, 2013, 12:42:30
Ainakaan merkissä 7 ei ole liikennepaikkaväliä, joka löytyy kuitenkin ainakin merkistä 4. Olisiko siinä haettu ero?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 30, 2013, 13:18:41
Ainakaan merkissä 7 ei ole liikennepaikkaväliä, joka löytyy kuitenkin ainakin merkistä 4. Olisiko siinä haettu ero?

Olisi. 7- ja 8-merkeissä ei ole merkitty liikennepaikkaväliä (tai liikennepaikkaa). Kysymysvuoro sille, joka keksii miksi ei ole.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Toukokuu 30, 2013, 14:33:55
Ainakaan merkissä 7 ei ole liikennepaikkaväliä, joka löytyy kuitenkin ainakin merkistä 4. Olisiko siinä haettu ero?

Olisi. 7- ja 8-merkeissä ei ole merkitty liikennepaikkaväliä (tai liikennepaikkaa). Kysymysvuoro sille, joka keksii miksi ei ole.
Huopalahden liikennepaikan rajat eivät ole kaupunki- ja kaukoliikenneraiteilla samat. Eli kaupunkiraiteilla nuo kilometrit kuuluvat väliin Huopalahti - Leppävaara, ja kaukoliikenneraiteilla Huopalahteen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 30, 2013, 17:26:11
Huopalahden liikennepaikan rajat eivät ole kaupunki- ja kaukoliikenneraiteilla samat. Eli kaupunkiraiteilla nuo kilometrit kuuluvat väliin Huopalahti - Leppävaara, ja kaukoliikenneraiteilla Huopalahteen.

Oikein. Merkkien logiikka ei oikein taivu kyseisen paikan tilanteeseen, joten ilmeisesti tästä syystä tekstit on jätetty kokonaan pois. Eipähän tule tältä osin väärinkäsitystä.

Niemi kysyy seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Toukokuu 31, 2013, 07:15:27
Milloin Valtion Rautateillä luovuttiin henkilövaunujen kotiaseman merkinnästä? Eli kyse on kuvassa http://vaunut.org/kuva/79384 vaununkorin vasemmassa nurkassa olevvasta merkinnästä, jossa valkoisen kehyksen sisällä on kotiaseman lyhenne (eli lennätinhuuto).  (Ei sen tarkemmin kuin vuosi ja vuosineljännes)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Toukokuu 31, 2013, 11:38:55
Kohtalaisen paha kysymys etenkin kun ei ole mitään lähdemateriaalia käsillä. Avaan pelin ja arvaan: 1956, kolmas neljännes. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Toukokuu 31, 2013, 11:56:49
Hyvä arvaus.  Mutta arvaus meni pieleen, voisiko sanoa, että viileätä, viileätä, hyvinpä viileätä....


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Kesäkuu 11, 2013, 09:42:20
Milloin Valtion Rautateillä luovuttiin henkilövaunujen kotiaseman merkinnästä? Eli kyse on kuvassa http://vaunut.org/kuva/79384 vaununkorin vasemmassa nurkassa olevvasta merkinnästä, jossa valkoisen kehyksen sisällä on kotiaseman lyhenne (eli lennätinhuuto).  (Ei sen tarkemmin kuin vuosi ja vuosineljännes)
Eikö täällä ole ketään kenellä olisi Käskylehtien vuosikerrat käsillä? Sieltähän tieto löytyisi vuosikerran sisällysluetteloja lukemalla. Aikoinaan Kannoston Heikki teki mahtavan koosteen kalustoa ja liikennepaikkoja koskevista tiedoista ja antoi siitä kopion Pienoisrautatiekerho ry:lle.

Annetaan nyt vielä vihje, että Hytösen arvausta jonkin verran myöhemmin....


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Heinäkuu 08, 2013, 07:40:10
Ja lisää vinkkejä: Vuoden 1958 Käskylehdet voisivat olla hyvä tiedonlähde....


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Heinäkuu 09, 2013, 20:45:10
Ja lisää vinkkejä: Vuoden 1958 Käskylehdet voisivat olla hyvä tiedonlähde....

Vuoden 1958 Käskylehdessä n:o 53 on mainittu päivämäärä 10.12.1958, mutta en osaa tulkita, tarkoittaako tämä luopumisajankohtaa vai kumoamismääräyksen päivämäärää.

Jos/kun tämä riittää hyväksytyksi vastaukseksi, en halua hyödyntää palkintoani ja jatkaa kysymistä. En ole sitä ansainnut, ja toisaalta ei ole tällä hetkellä mielessä mitään liikennepaikka- tai rautatiemaantietoaiheista kysymystä. Joskus toiste sitten, jos satun omin avuin tietämään jotain.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Heinäkuu 10, 2013, 06:54:41
Ja lisää vinkkejä: Vuoden 1958 Käskylehdet voisivat olla hyvä tiedonlähde....

Vuoden 1958 Käskylehdessä n:o 53 on mainittu päivämäärä 10.12.1958, mutta en osaa tulkita, tarkoittaako tämä luopumisajankohtaa vai kumoamismääräyksen päivämäärää.

Jos/kun tämä riittää hyväksytyksi vastaukseksi, en halua hyödyntää palkintoani ja jatkaa kysymistä. En ole sitä ansainnut, ja toisaalta ei ole tällä hetkellä mielessä mitään liikennepaikka- tai rautatiemaantietoaiheista kysymystä. Joskus toiste sitten, jos satun omin avuin tietämään jotain.

Jukka jatkakoon. Eli niitä ei maalattu enää kalustoon vuoden 1958 jälkeen. Mutta niitä näkyi kalustossa vielä kun Kouvolan vanhaa asemarakennusta purettiin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Elokuu 15, 2013, 16:16:24
Kun ei kukaan ole jatkanut ketjua, niin jatketaanpa edelleenkin kysymyksellä, johon Käskylehdet antavat tietoa.
Runsaat vuosi sitten käytiin keskustelua Gbr 57111 l´merkintöihin liittyen. Jotyenka kysytäänpä mitä merkitsi numeron alla ollut viiva ja milloin se oli käytössä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Elokuu 26, 2013, 19:35:34
Kun ei kukaan ole jatkanut ketjua, niin jatketaanpa edelleenkin kysymyksellä, johon Käskylehdet antavat tietoa.
Runsaat vuosi sitten käytiin keskustelua Gbr 57111 l´merkintöihin liittyen. Jotyenka kysytäänpä mitä merkitsi numeron alla ollut viiva ja milloin se oli käytössä?
Kun kukaan ei vielä ole yrittänyt, niin muistellaan sitten edes osavastauksen verran. Numeron alla ollut viiva tarkoitti, ettei vaunua saanut käyttää yhdysliikenteessä (Neukkuihin). Teppoi viittasi yhdessä kuvatekstissä KL19/46, eli alleviivauskäytännön alku taisi olla 1946 ja käskylehden numerosta päätelleen huhtikuun loppupuolella.

Alkujaan kieltolistalla oli vaunuja sarjoista Gav, Gd ja Hd. Pian listalle lisättiin myös Gb, Gt, M ja Ma. Pari kuukautta minun syntymäni jälkeen päätös ulotettiin koskemaan koko Ga-sarjaa. Sitten listaa jatkettiin Hdk-vaunuilla. Niihin aikoihin kun opin lukemaan, listalle otettiin rakenteilla olevat Hk-vaunut. Pieniä määriä oli myös muista sarjoista.

Kansakoulun alaluokilla ollessani (1957) alleviivattuja vaunuja oli ainakin sarjoissa Ga, Gb, Gdt, Gt, Hd, Hdk, Hk, M ja Ma sarjoissa, ehkä niitä olivat kaikki sarjojen vaunut (en nähnyt kaikkia, joten en voi tietää).

Syystä tai toisesta minulla ei ole mitään mielikuvaa milloin alleviivaus poistui tai alkoi poistumaan. Pakko tehdä karkea arvaus: sillä ajanjaksolla kun olin oppikoulun alaluokilla ja linja-autoasemalla oli niin monenmoisia busseja, että junat saivat jäädä vähemmälle huomiolle. Samoina vuosina toteutettiin mittavia muutoksia kaluston merkinnöissä noin muutenkin, joten passaisi hyvin kuvioon. Eli arvaan alleviivauksen päättyneen (päätös asiasta) joskus 1960-1962 tienoilla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Elokuu 27, 2013, 10:09:19
Ostin ensimmäisen kamerani myöhään syksyllä 1962. Vielä seuraavana vuonna alleviivauksia näkyi http://vaunut.org/kuva/36214?u=832&kv=1962&kv2=1963 Voi olla, että merkintöjä poistettiin noihin aikoihin, tai eivät enää olleet voimassa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Elokuu 27, 2013, 10:24:38
Kun ei kukaan ole jatkanut ketjua, niin jatketaanpa edelleenkin kysymyksellä, johon Käskylehdet antavat tietoa.
Runsaat vuosi sitten käytiin keskustelua Gbr 57111 l´merkintöihin liittyen. Jotyenka kysytäänpä mitä merkitsi numeron alla ollut viiva ja milloin se oli käytössä?
Kun kukaan ei vielä ole yrittänyt, niin muistellaan sitten edes osavastauksen verran. Numeron alla ollut viiva tarkoitti, ettei vaunua saanut käyttää yhdysliikenteessä (Neukkuihin). Teppoi viittasi yhdessä kuvatekstissä KL19/46, eli alleviivauskäytännön alku taisi olla 1946 ja käskylehden numerosta päätelleen huhtikuun loppupuolella.

Alkujaan kieltolistalla oli vaunuja sarjoista Gav, Gd ja Hd. Pian listalle lisättiin myös Gb, Gt, M ja Ma. Pari kuukautta minun syntymäni jälkeen päätös ulotettiin koskemaan koko Ga-sarjaa. Sitten listaa jatkettiin Hdk-vaunuilla. Niihin aikoihin kun opin lukemaan, listalle otettiin rakenteilla olevat Hk-vaunut. Pieniä määriä oli myös muista sarjoista.

Kansakoulun alaluokilla ollessani (1957) alleviivattuja vaunuja oli ainakin sarjoissa Ga, Gb, Gdt, Gt, Hd, Hdk, Hk, M ja Ma sarjoissa, ehkä niitä olivat kaikki sarjojen vaunut (en nähnyt kaikkia, joten en voi tietää).

Syystä tai toisesta minulla ei ole mitään mielikuvaa milloin alleviivaus poistui tai alkoi poistumaan. Pakko tehdä karkea arvaus: sillä ajanjaksolla kun olin oppikoulun alaluokilla ja linja-autoasemalla oli niin monenmoisia busseja, että junat saivat jäädä vähemmälle huomiolle. Samoina vuosina toteutettiin mittavia muutoksia kaluston merkinnöissä noin muutenkin, joten passaisi hyvin kuvioon. Eli arvaan alleviivauksen päättyneen (päätös asiasta) joskus 1960-1962 tienoilla.

Elias Pölhö jatkakoon. Tietoa tuli ihan niin kuin arvelinkin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Elokuu 27, 2013, 11:02:28
Knoppi: Ainakin varttuneempi väki muistaa nimen Ahti Karjalainen. Hän teki VR:n 100-vuotisjuhlia ajatellen jotain merkittävää ja ainutlaatuista. VR oli niin ihastunut "tästä jutusta", että se oli juhlavuoden 1962 aikana useasti esillä. Mitä Ahti Karjalainen teki?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Elokuu 27, 2013, 19:02:00
milloin se oli käytössä? - Jäi edelleen auki tuo alleviivausmerkinnän lopetusvuosi. Onko tietoa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Elokuu 27, 2013, 19:16:28
Knoppi: Ainakin varttuneempi väki muistaa nimen Ahti Karjalainen. Hän teki VR:n 100-vuotisjuhlia ajatellen jotain merkittävää ja ainutlaatuista. VR oli niin ihastunut "tästä jutusta", että se oli juhlavuoden 1962 aikana useasti esillä. Mitä Ahti Karjalainen teki?
Ahti Karjalainen on ainakin säveltänyt VR:n 100-vuotis juhlafanfaarin. Kyseessä on siis säveltäjä Ahti K., ei entinen pää- ja ulkoministeri Ahti 'Tankero' Karjalainen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Elokuu 27, 2013, 19:37:41
Knoppi: Ainakin varttuneempi väki muistaa nimen Ahti Karjalainen. Hän teki VR:n 100-vuotisjuhlia ajatellen jotain merkittävää ja ainutlaatuista. VR oli niin ihastunut "tästä jutusta", että se oli juhlavuoden 1962 aikana useasti esillä. Mitä Ahti Karjalainen teki?
Ahti Karjalainen on ainakin säveltänyt VR:n 100-vuotis juhlafanfaarin. Kyseessä on siis säveltäjä Ahti K., ei entinen pää- ja ulkoministeri Ahti 'Tankero' Karjalainen.

Oikea vastaus Jukalta. Rautatiehallitus tilasi säveltäjä Ahti Karjalaiselta (1907-1986) VR:n 100-vuotisjuhlafanfaarin ja siitä sovitettiin myös fanfaari, jota soitettiin monissa juhlavuoden tapahtumissa. Kummankin nuotteja sai tilata Rh:n sosiaalijaostosta harrastustoiminnan ohjaajalta. Kuten Jukka totesi, niin ministeri Ahti Karjalainen (1923-1990) oli eri henkilö. Jukka jatkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Elokuu 28, 2013, 06:57:58
milloin se oli käytössä? - Jäi edelleen auki tuo alleviivausmerkinnän lopetusvuosi. Onko tietoa?
Se selviää tuosta Eliaksen vastauksesta. Eli 1960-luvun alussa tapahtuneen vaunujen merkintäuudistuksen (mm. korjausmerkinnät) yhteydessä. Vaikka se menetti merkityksensä jo muutamaa vuotta aijemmin, kun suomalaisen kaluston käyttö rajaliikenteessä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta päättyi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Elokuu 29, 2013, 07:36:50
Knoppi: Ainakin varttuneempi väki muistaa nimen Ahti Karjalainen. Hän teki VR:n 100-vuotisjuhlia ajatellen jotain merkittävää ja ainutlaatuista. VR oli niin ihastunut "tästä jutusta", että se oli juhlavuoden 1962 aikana useasti esillä. Mitä Ahti Karjalainen teki?
Ahti Karjalainen on ainakin säveltänyt VR:n 100-vuotis juhlafanfaarin. Kyseessä on siis säveltäjä Ahti K., ei entinen pää- ja ulkoministeri Ahti 'Tankero' Karjalainen.

Oikea vastaus Jukalta. Rautatiehallitus tilasi säveltäjä Ahti Karjalaiselta (1907-1986) VR:n 100-vuotisjuhlafanfaarin ja siitä sovitettiin myös fanfaari, jota soitettiin monissa juhlavuoden tapahtumissa. Kummankin nuotteja sai tilata Rh:n sosiaalijaostosta harrastustoiminnan ohjaajalta. Kuten Jukka totesi, niin ministeri Ahti Karjalainen (1923-1990) oli eri henkilö. Jukka jatkaa.

Pari päivää mietittyäni en keksinyt mitään hyvää tai sopivaa kysymystä. Väkisin yrittäminen tappaa luovuuden. Täten lahjoitan kysymysvuoroni ensiksi ehtivälle ja haluavalle. Tehkää hyvin.

Eljakselle joka tapauksessa kunniamaininta erittäin hyvästä kysymyksestä. Ehdottomasti yksi parhaita, joita täällä koskaan on esitetty.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Elokuu 29, 2013, 17:01:26
Yritetäänpä. Montako sellaista tasoristeystä, jonka yli kulkee useampi kuin yksi virallinen rataosa, löytyy rataverkolta? Viralliset rataosat voi tarkistaa vaikka verkkoselostuksesta tai Rataverkon kuvauksesta. Esimerkkinä mainittakoon vaikka Tahviontie Raision aseman länsipäässä. Sen yli kulkevat rataosat Turku-Uusikaupunki ja Raisio-Naantali. Tulkintavaikeuksien välttämiseksi hyväksytään myös huoltotiet ja laituripolut. Täytyy yrittää itse selvittää oikea vastaus, että voin toimia tuomarina. ;D Eniten haettuja tasoristeyksiä sisältävä vastaus voittaa, ellemme löydä absoluuttista totuutta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Elokuu 29, 2013, 17:31:51
Näin äkkiseltään mietittynä tiedän kaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Paakkari - Elokuu 29, 2013, 17:42:14
Tanttarin puolipuomilaitos Kouvolassa. Rataosat ovat Kouvola-Pieksämäki sekä Kouvola-Kuusankoski. Varmasti löytyy useampikin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Elokuu 29, 2013, 17:48:57
Tanttarin puolipuomilaitos Kouvolassa. Rataosat ovat Kouvola-Pieksämäki sekä Kouvola-Kuusankoski. Varmasti löytyy useampikin.
Ne ovat kaksi eri tasoristeystä, vaikka lähekkäin sijaitsevatkin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Paakkari - Elokuu 29, 2013, 19:58:53
Tanttarin puolipuomilaitos Kouvolassa. Rataosat ovat Kouvola-Pieksämäki sekä Kouvola-Kuusankoski. Varmasti löytyy useampikin.
Ne ovat kaksi eri tasoristeystä, vaikka lähekkäin sijaitsevatkin.
Ahaa, ok.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Elokuu 29, 2013, 20:57:54
Ne ovat kaksi eri tasoristeystä, vaikka lähekkäin sijaitsevatkin.
Siinä on itse asiassa kolmekin tasoristeystä eli itäisin (puolipuomilaitos) on Savon radalla, keskimmäinen (valo- ja äänivar.) Kuusaanlammen raiteella ja läntinen (valo- ja äänivar.) Kouvola-Kuusankoski-radalla. Tie on kaikissa sama eli Tanttarintie. Radat ovat selkeästi toisistaan erkaantuneita eli rekisterissä kolmena tasoristeyksenä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Elokuu 29, 2013, 22:02:01
Tarkentava kysymys:

Sisältääkö "rataosa" tässä myös pääteliikennepaikkojen alueet? Entä rataosalla olevien väliliikennepaikkojen alueet? Vai pelkästään linjaosuudet, eli liikennepaikkojen väliset alueet?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Elokuu 30, 2013, 21:07:34
Rataosa loppuu yleensä asemarakennuksen keskikohdalle eli samaan pisteeseen, joka on (yleensä) kyseisen rautatieliikennepaikan kilometrisijainti. Esimerkiksi Kontiomäen asemarakennuksen keskipisteeseen päättyvät rataosat Pieksämäki-Kontiomäki, Joensuu-Kontiomäki ja Oulu-Kontiomäki. Samasta pisteestä alkavat rataosat Kontiomäki-Ämmänsaari ja Kontiomäki-Vartius. Kontiomäellä on laituripolku, jonka yli tällä perusteella kulkee kolme rataosaa: Oulu-Kontiomäki, Kontiomäki-Ämmänsaari ja Kontiomäki-Vartius. Tiedän, että tästä avautuu jo mahdollisuus akateemiseen pohdiskeluun, koska eiväthän nuo rataosat Kontiomäki-Ämmänsaari ja Kontiomäki-Vartius käytännössä kulje rinnakkain kahtena eri raiteena.

Väliliikennepaikat kuuluvat rataosaan eli vaikkapa Muhos, Utajärvi ja Vaala rataosaan Oulu-Kontiomäki.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Elokuu 30, 2013, 22:49:00
Nyt kun selvittelin oikeaa vastausta, kävi ilmi, että osa paikoista on enemmän tai vähemmän tulkinnanvaraisia, osa sentään täysin selkeitäkin. Koska tulkinnanvaraisuus ei ole hyvän knopin tunnusmerkki, sovitaan vaikka, että seuraavan kysymysvuoron saa se, joka sunnuntai-iltaan 1.9.2013 klo 23.59 mennessä on maininnut eniten kysymäni tyyppisiä tasoristeyksiä. Laskin, että ainakin 30 kpl niitä löytyy rataverkolta. Yhden tasoristeyksen kuvaukseksi riittää esim. "Raisio, länsipään tasoristeys" / "Raisio, Tahviontien tasoristeys".


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kjell Knapas - Syyskuu 01, 2013, 20:35:34
Nopealla sateliittikuvahaulla löytyi seuraavat jo mainittujen lisäksi:
Tku laituripolku itäpäässä
Tpe laituripolku eteläpäässä
Pm laituripolku pohjoispäässä
Kr huoltotie itäpäässä
Kr laituripolku länsipäässä (ei käytössä)
Kki tasoristeys aseman länsipuolella
Jns laituripolku eteläpäässä
Jns laituripolku pohjoispäässä
Lis tasoristeys aseman eteläpuolella
Lla tasoristeys aseman pohjoispuolella


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 02, 2013, 00:16:01
Aika meni umpeen, mutta mainitsematta jäi ainakin:

Savio, huoltotie eteläpäässä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Syyskuu 02, 2013, 05:05:33
Löksy Kontiomäellä
Kokemäen aseman tasoristeys (eli se puomilaitos joka ylittää Porin ja Rauman radat.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kjell Knapas - Syyskuu 02, 2013, 11:10:31
Löksy Kontiomäellä
Kokemäen aseman tasoristeys (eli se puomilaitos joka ylittää Porin ja Rauman radat.)
Ekan oli maininnut Jouni itse ja tokan minä. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Syyskuu 02, 2013, 18:27:07
Nopealla sateliittikuvahaulla löytyi seuraavat jo mainittujen lisäksi:
Tku laituripolku itäpäässä
Tpe laituripolku eteläpäässä
Pm laituripolku pohjoispäässä
Kr huoltotie itäpäässä
Kr laituripolku länsipäässä (ei käytössä)
Kki tasoristeys aseman länsipuolella
Jns laituripolku eteläpäässä
Jns laituripolku pohjoispäässä
Lis tasoristeys aseman eteläpuolella
Lla tasoristeys aseman pohjoispuolella
Tässä vastauksessa on selvästi eniten hyväksyttäviä kohteita eli vuoro siirtyy Kjellille. Laurilan tasoristeys kyllä on mielestäni vain Rovaniemen radalla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kjell Knapas - Syyskuu 03, 2013, 12:11:53
Jatketaan hieman samankaltaisella kysymyksellä palaten samalla yhteen aiempaan knoppiin. Nimittäin, 29.5.-1.6.2012 täällä keskusteltiin rataosista, joille ei pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa. Tuolloin kysymyksen laatija ja vastaajat joko olettivat tietyn ehdon, jota ei kuitenkaan missään lausuttu julki, tai vaihtoehtoisesti he eivät tulleet ajatelleeksi kyseistä mahdollisuutta. Nyt muutamalle silloin voimaan jääneelle rataosalle todellisuudessa pääsee junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa, nimittäin miten?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 03, 2013, 12:41:12
Jatketaan hieman samankaltaisella kysymyksellä palaten samalla yhteen aiempaan knoppiin. Nimittäin, 29.5.-1.6.2012 täällä keskusteltiin rataosista, joille ei pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa. Tuolloin kysymyksen laatija ja vastaajat joko olettivat tietyn ehdon, jota ei kuitenkaan missään lausuttu julki, tai vaihtoehtoisesti he eivät tulleet ajatelleeksi kyseistä mahdollisuutta. Nyt muutamalle silloin voimaan jääneelle rataosalle todellisuudessa pääsee junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa, nimittäin miten?
Jos päätetäänkin tehdä samalla pieni ulkomaanmatka ja saavutaan Kontiomäelle Lednozeron kautta, niin ainakin Lahnaslampi ja Pankakoski tulevat mahdollisiksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 03, 2013, 15:28:15
Hmm... vieläkö junalauttasatamat ovat käytettävissä? Edellyttääkö telinvaihto suunnanvaihtoa? Voiko junalautta kytkeytyä samaan junalauttasatamaan toisin päin? :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kjell Knapas - Syyskuu 03, 2013, 15:30:44
Jatketaan hieman samankaltaisella kysymyksellä palaten samalla yhteen aiempaan knoppiin. Nimittäin, 29.5.-1.6.2012 täällä keskusteltiin rataosista, joille ei pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa. Tuolloin kysymyksen laatija ja vastaajat joko olettivat tietyn ehdon, jota ei kuitenkaan missään lausuttu julki, tai vaihtoehtoisesti he eivät tulleet ajatelleeksi kyseistä mahdollisuutta. Nyt muutamalle silloin voimaan jääneelle rataosalle todellisuudessa pääsee junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa, nimittäin miten?
Jos päätetäänkin tehdä samalla pieni ulkomaanmatka ja saavutaan Kontiomäelle Lednozeron kautta, niin ainakin Lahnaslampi ja Pankakoski tulevat mahdollisiksi.
Kyllä, ja Lamminniemi. Menipäs tämä nopeasti. Siis Helsinki-Viipuri(kolmioraidetta)-Antrea-Hiitola-Matkaselkä-Suojärvi-Lednozero-Kontiomäki tavoittaa Karjalan ja Savon radat pohjoisesta. Kysymysvuoro Pölhölle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 03, 2013, 15:52:58
Dm12-harrastajille nopea kysymys: Kun Dm12 4401 ajoi koeliikenteessä Tsekeissä 2004, sillä oli tilapäinen paikallinen sarjatunnus ja numero. Sarjakin riittää, mutta numero on helppo arvata siitä. Kontrollinumeronkin voi laskea, jollei se ole muuten tiedossa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 03, 2013, 16:03:59
849 001-3.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 03, 2013, 16:11:37
849 001-3.
Täydellinen vastaus tuli nopeasti. Topin vuoro keksiä kysymys.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 04, 2013, 10:01:12
Brittein saarilla löytyy junien ohjaamoista "auringonkukkia". Kyse ei kuitenkaan ole ohjaamoiden somistuksesta, vaan mistäpä onkaan kyse?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Syyskuu 04, 2013, 10:22:29
Brittein saarilla löytyy junien ohjaamoista "auringonkukkia". Kyse ei kuitenkaan ole ohjaamoiden somistuksesta, vaan mistäpä onkaan kyse?
Artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Automatic_Warning_System  mukaan yhdenlainen jkv, joka auttaa veturinkuljettajia havainnoimaan opastimet ja noudattamaan niiden antamia opasteita.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 04, 2013, 14:49:00
Brittein saarilla löytyy junien ohjaamoista "auringonkukkia". Kyse ei kuitenkaan ole ohjaamoiden somistuksesta, vaan mistäpä onkaan kyse?
Artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Automatic_Warning_System  mukaan yhdenlainen jkv, joka auttaa veturinkuljettajia havainnoimaan opastimet ja noudattamaan niiden antamia opasteita.

Juuri näin. Briteissä on käytössä varsin yleisesti AWS, jossa jonkin matkaa ennen opastimia (ja ennen nopeusmerkkien etumerkkejä) on kiskojen välissä vekotin, joka aiheuttaa ei-vihreää opastinta lähestyttäessä ohjaamossa hälytyksen. Tämä hälytys pitää kuitata erillisellä painikkeella, sillä jos näin ei tee, juna suorittaa hätäjarrutuksen. Se siis "herättää" kuljettajan havainnoimaan jotain olennaista, mutta ei itsessään osaa kertoa mitä edessä on, eikä kuittauksen jälkeen suorita automaattisesti jarrutuksia, ennen kuin (eri järjestelmän ohjaamana) vasta punaisella opastimella.

Samalla kun AWS antaa hälytyksen, jää ohjaamossa oleva "AWS indicator" (kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/File:D5401_AWS_260108_d.adkins.jpg)) näyttämään tuollaista auringonkukkakuviota muistutuksena siitä, että järjestelmä on hälyttänyt.

Seuraavalla (myös peräkkäisillä) vihreillä opastimilla AWS antaa äänimerkin (kilahdus tai pirahdus), mistä tietää systeemin olevan toimintakuntoinen. Samalla "auringonkukka" muuttuu takaisin kokomustaksi, ellei ollut jo.

Vekottimen testausta varikko-olosuhteissa. (http://www.youtube.com/watch?v=deCvub8gH6w)

Jukka jatkaa.





Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Syyskuu 04, 2013, 15:29:33
Brittein saarilla löytyy junien ohjaamoista "auringonkukkia". Kyse ei kuitenkaan ole ohjaamoiden somistuksesta, vaan mistäpä onkaan kyse?
Artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Automatic_Warning_System  mukaan yhdenlainen jkv, joka auttaa veturinkuljettajia havainnoimaan opastimet ja noudattamaan niiden antamia opasteita.

Juuri näin. Briteissä on käytössä varsin yleisesti AWS, jossa jonkin matkaa ennen opastimia (ja ennen nopeusmerkkien etumerkkejä) on kiskojen välissä vekotin, joka aiheuttaa ei-vihreää opastinta lähestyttäessä ohjaamossa hälytyksen. Tämä hälytys pitää kuitata erillisellä painikkeella, sillä jos näin ei tee, juna suorittaa hätäjarrutuksen. Se siis "herättää" kuljettajan havainnoimaan jotain olennaista, mutta ei itsessään osaa kertoa mitä edessä on, eikä kuittauksen jälkeen suorita automaattisesti jarrutuksia, ennen kuin (eri järjestelmän ohjaamana) vasta punaisella opastimella.

Samalla kun AWS antaa hälytyksen, jää ohjaamossa oleva "AWS indicator" (kuva (http://en.wikipedia.org/wiki/File:D5401_AWS_260108_d.adkins.jpg)) näyttämään tuollaista auringonkukkakuviota muistutuksena siitä, että järjestelmä on hälyttänyt.

Seuraavalla (myös peräkkäisillä) vihreillä opastimilla AWS antaa äänimerkin (kilahdus tai pirahdus), mistä tietää systeemin olevan toimintakuntoinen. Samalla "auringonkukka" muuttuu takaisin kokomustaksi, ellei ollut jo.

Vekottimen testausta varikko-olosuhteissa. (http://www.youtube.com/watch?v=deCvub8gH6w)

Jukka jatkaa.





Kiitos vaan, mutta ei tule nytkään mieleen mitään hyvää ja spontaania kysymystä. Luovutan täten vuoroni ensiksi ehtivälle tai haluavalle. Vassakuu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 04, 2013, 15:59:31
Täällä Vorgissa puhutaan usein vaunutyypeistä, joista minulla ei ole hajuakaan miltä ne näyttävät. Ovatko Ruotsin ja Suomen välisellä lautalla (Sea Rail) aikoinaan käytetyt vaunut yhtä tuttuja?

Vuonna 2001 tehtiin Sea Railia varten iso muutos yhteen vaunuun ja 2002 lisää 21 kpl (pitemmälle en ole seurannut niiden historiaa).

a) mikä oli muutos?
b) mikä oli muutoksen syy?
c) mikä oli vaunun sarjatunnus ennen muutosta?
d) mikä oli vaunun sarjatunnus muutoksen jälkeen?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Syyskuu 04, 2013, 16:47:22
Voisiko kyseessä olla Laais -vaunun muutos Laaiis -vaunuksi?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: MNa - Syyskuu 04, 2013, 16:51:41
Eljas on tullut ilokseni tähän ikään, jossa tiedetään paljon, mutta uskalletaan sanoa, että ei sitä sentään kaikkea tiedetä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 04, 2013, 17:23:37
Voisiko kyseessä olla Laais -vaunun muutos Laaiis -vaunuksi?
Ei ole kyseessä tämä muutos. Ainakaan Ruotsissa ei ollut rekisteröitynä vielä yhtään Laaiis-vaunua (Laais vaunuja tuli lisää 85 kpl vielä 2001).

1. vihje: Ensimmäinen kirjain ei ole L


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eero Heinonen - Syyskuu 04, 2013, 20:02:48
Avonainen tavaravaunu lyhennettiin ja tuli yksi ämmä lisää? 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Oskari Kvist - Syyskuu 04, 2013, 23:24:12
Snps -> Snmps? Ilmeisesti kuormatyyppi taisi vaihtua?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 05, 2013, 00:32:01
Tähän mennessä:
Eero tiesi mitä tehtiin, vaunu lyhennettiin: Alunperin 23420mm, lyhennettynä 16940mm. Lisäksi Eero tiesi, että sarjatunnukseen tuli -m- lisää. Se on 1,5 pistettä.

Oskari tiesi, että vanha tunnus oli Snps, mutta uudessa on lukihäiriö. Vaunun käyttötarkoitus (lasti) ei muuttunut. Se on yhteensä 1 piste.

Edelleen tarvitaan d) uusi tunnus ja b) lyhennyksen syy (se on varmaan liian helppo, jotta sitä ajattelisi).

Combi Trans osti Suomesta 50 pitkää vaunua, joilla oli sarjatunnus Snps ja numerot 472 3001-3050. Ensimmäisen muutoksen vaunutehdas Chr Olsson teki 2001 vaunuun 472 3015, ja se sai uuden numeron 461 6001. Vaunu maalattiin punaiseksi. Kaikki 21 muuta 2002 muutettua maalattiin sinisiksi. Lisää tietoja tulee jakoon, kun puuttuvat vastaukset löytyvät.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eero Heinonen - Syyskuu 05, 2013, 06:51:09
Uusi tunnus on Smnps ja kantavuuden parantumista lienee tavoiteltu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Riku Outinen - Syyskuu 05, 2013, 07:51:18
Lastista sen verran että  Smnps-vaunuja käytettiin lähinnä teräksen kuljetuksiin. Imatran terästä vientiin, ja terästukkureille terästä tuonnissa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Syyskuu 05, 2013, 08:35:22
Snps -> Snmps? Ilmeisesti kuormatyyppi taisi vaihtua?
Muista, että pikkukirjainten täytyy olla aakkosjärjestyksessä :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 05, 2013, 09:38:37
Eerolta tunnus tuli oikein. Kohta b) sen sijaan ei. Koska pisteitä on nyt 2, niin se on ylipääsemätön muille ja Eero jatkaa.

Riku ilmeisesti tiesi tarkemminkin vaunujen käytöstä. Minä tiesen vain yleispiirteisesti, että terästä kuljetettiin.

b) perustelu muutokselle oli, että vaunu oli liian pitkä laivakuljetukseen. Ehkä laivan raiteisto tuli paremmin käytetyksi lyhyempien vaunujen kera. Vai voiko olla jokin muukin syy?

Vaunujen numeroinnissa on ruotsalaisille se mielenkiintoinen piirre, että sarjan ensimmäinen vaunu on saanut numeron ...1 suomalaiseen tapaan (myös muutetut vaunut), kun taasen Ruotsissa sarjat alkavat 0:sta.

Snps vaunut jotka muutettiin olivat numeroiltaan: (v.2001) 472 3015 ja (v.2002): 472 3001, 3003, 3005, 3006, 3010-3012, 3016, 3022, 3026, 3029, 3030, 3032, 3034-3036, 3040, 3041, 3045, 3048 ja 3050.

Uudet Smnps numerot olivat: 461 6001-6022 (järjestyksessä vanhojen numeroiden mukaan vaunuista 3015, 3012, 3036, 3010, 3030, 3001, 3050, 3048, 3045, 3003, 3029, 3026, 3040, 3032, 3035, 3006, 3011, 3034, 3041, 3016, 3022 ja 3005).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eero Heinonen - Syyskuu 06, 2013, 15:44:56

b) perustelu muutokselle oli, että vaunu oli liian pitkä laivakuljetukseen. Ehkä laivan raiteisto tuli paremmin käytetyksi lyhyempien vaunujen kera. Vai voiko olla jokin muukin syy?


Heh, tuo laivavaihtoehtokin kävi mielessä, mutta päädyin kuitenkin kantavuusvaihtoehtoon, koska teräskuljetuksissa tonnit saadaan usein täyteen hyvin lyhyellä kuormalla.

Heitetään löyhästi ajankohtaiseen aiheeseen liittyvä helppo kysymys:

Valmet valmisti tunnetusti 23 kpl Move 66 -tyyppisiä teollisuusvetureita. Kuinka monta Move 66:n runkorakenteella olevaa veturia Valmet valmisti ja mitkä nämä veturit olivat?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Syyskuu 07, 2013, 09:41:58
Valmet valmisti tunnetusti 23 kpl Move 66 -tyyppisiä teollisuusvetureita. Kuinka monta Move 66:n runkorakenteella olevaa veturia Valmet valmisti ja mitkä nämä veturit olivat?
Kun en asiaa kovin hyvin tunne, niin käynnistetään peli arvauksella: 24 kpl (yllä mainitut Move 66:t ja ainokaiseksi jäänyt Move 67).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eero Heinonen - Syyskuu 08, 2013, 19:40:38
Valmet valmisti tunnetusti 23 kpl Move 66 -tyyppisiä teollisuusvetureita. Kuinka monta Move 66:n runkorakenteella olevaa veturia Valmet valmisti ja mitkä nämä veturit olivat?
Kun en asiaa kovin hyvin tunne, niin käynnistetään peli arvauksella: 24 kpl (yllä mainitut Move 66:t ja ainokaiseksi jäänyt Move 67).

Hyvin arvattu, Move 67 on oikea vastaus. Jotain puuttuu silti, lukumäärä ei ole oikea.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Syyskuu 09, 2013, 19:41:56
Liekö listalta uupuva Ruotsiin toimitettu Move 500C, joka lie "kolmiakselinen Move 250B"?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 09, 2013, 21:08:23
Liekö listalta uupuva Ruotsiin toimitettu Move 500C, joka lie "kolmiakselinen Move 250B"?

Tässä täkäläinen lehtijuttu 500C:stä sen toimituksen ajoilta.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eero Heinonen - Syyskuu 16, 2013, 14:48:11
Liekö listalta uupuva Ruotsiin toimitettu Move 500C, joka lie "kolmiakselinen Move 250B"?

Simo on oikeassa, Move 500 C oli puuttuva yksilö, tosin teknisesti ajateltuna se taitaa olla ennemmin modernisoitu versio Move 67:stä kuin kolmiakselinen Move 250 B.

Eli oikea vastaus on 25 runkoa; 23 kpl Move 66, 1 kpl Move 67 ja 1 kpl Move 500 C. Pisteet menivät jakoon Jounille ja Simolle. Move 67:n ja Move 66:n tausta lienee melko yleisesti tunnettu, Move 500 C:n ja edellämainittujen näköjään ei, eli kysymysvuoro voitanee tuomita Simolle. Lisäksi Eljakselle kunniamaininta lehtiartikkelista. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Syyskuu 21, 2013, 08:35:04
Noh, kysytäänpä hieman sähköstä: montaako eri taajuutta käytetään Japanissa JR:n vaihtovirralla sähköistetyillä radoilla ja miksi näin on?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Syyskuu 21, 2013, 11:30:36
montaako eri taajuutta käytetään Japanissa JR:n vaihtovirralla sähköistetyillä radoilla ja miksi näin on?
Kiotosta länteen vaihtovirtalinjat ovat 20 kV AC 50 Hz ja Tokiosta itään 20 kV 60 Hz. Taustalla on se, että maan sähköistyksen alkaessa vuonna 1865 Tokioon asennettiin AEG:n generaattorit ja 1896 Osakaan General Electricin generaattorit, jolloin päädyttiin erilaisiin verkkotaajuuksiin. Alueiden rajalla toimii 4 muuntoasemaa: Shin Shinano, Sakuma Dam, Minami-Fukumitsu ja Higasi-Shimizu Fequency Converter. (Lähde: wikipedia)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Syyskuu 21, 2013, 19:22:15
Tällainen käsitys minullakin on. Timo knopauttakoon seuraavaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Syyskuu 21, 2013, 22:06:45
Miten tieto varmistetusta kulkutiestä välitetään veturilaitteille ERTMS-tasolla 2, ja mikä on tasolla 2 eurobaliisien keskeinen rooli?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 22, 2013, 11:51:17
Miten tieto varmistetusta kulkutiestä välitetään veturilaitteille ERTMS-tasolla 2, ja mikä on tasolla 2 eurobaliisien keskeinen rooli?

Tieto tulee GSM-R-verkon kautta, ja baliisien avulla määritetään junan sijainti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Syyskuu 22, 2013, 12:01:36
Tismalleen! - Vuoro siirtyy Topille.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 23, 2013, 15:44:43
Dm7-moottorivaunullakin joudutaan toisinaan liikkumaan vaihtotyönä. Teknisistä syistä tämä joudutaan tekemään nykyiseen moottorivaunukalustoon verrattuna poikkeuksellisesti, tiukasti tulkiten jopa viranomaissäännösten vastaisesti.

Eli miten?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Syyskuu 23, 2013, 16:00:27
Dm7-moottorivaunullakin joudutaan toisinaan liikkumaan vaihtotyönä. Teknisistä syistä tämä joudutaan tekemään nykyiseen moottorivaunukalustoon verrattuna poikkeuksellisesti, tiukasti tulkiten jopa viranomaissäännösten vastaisesti.

Eli miten?
Vetoyksikössä ei ole molemmissa päissä kahta valkoista valoa polemmissa päissä puskinlyhdyissä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 23, 2013, 16:24:59
Vetoyksikössä ei ole molemmissa päissä kahta valkoista valoa polemmissa päissä puskinlyhdyissä.

Ollaan hajulla, mutta en hyväksy vastausta, sillä valkoisia valoja molemmissa päissä käytetään vain vetureissa. Nykymoottorivaunut kulkevat perä punaisena, kuten Lättähattukin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Syyskuu 23, 2013, 17:55:49
Dm7-moottorivaunullakin joudutaan toisinaan liikkumaan vaihtotyönä. Teknisistä syistä tämä joudutaan tekemään nykyiseen moottorivaunukalustoon verrattuna poikkeuksellisesti, tiukasti tulkiten jopa viranomaissäännösten vastaisesti.

Eli miten?

Eikös tekninen ero nykyaikaiseen moottorivaunukalustoon ole ainakin se, että Dm7:ssä ei ole kulunvalvontalaitetta. Suurin nopeus ilman kulunvalvontalaitetta on vaihtotyössä aina korkeintaan 35 km/h (kohta 5.1/TRAFI/16561/03.04.02.00/2012). - Epäilen kuitenkin, että käytännössä tätä näin alhaista nopeutta ei voida noudattaa siirryttäessä Dm7:llä vaihtotyönä pidempiä matkoja liikennepaikkojen välillä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jyrki Talvi - Syyskuu 23, 2013, 18:06:06
Tilausajossa matkustajien on poistuttava, kun ajetaan vaihtotyönä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 23, 2013, 20:13:04
JKV-laitteen puuttuminen tosiaan estää mahdollisuuden käyttää 50 km/h nopeutta vaihtotyössä, mutta sitä ei tällä kertaa haettu.

Jyrkin mainitsemakaan asia ei liity, sillä ei kaupallinenkaan operaattori saa kuljettaa matkustajia vaihtotöissä liikennepaikkojen välillä - tässä suhteessa museokalustolle pätee sama määräys.

Teppo on edelleen lähimpänä vastausta, valojuttuinensa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Syyskuu 23, 2013, 20:54:11
No ajosuuntaa vaihdettaessa - jos päätetulppa unohtuu vaihtaa perään ja jääkin ajosuunnan puolelle, palavat punaiset loppuopastimet junarungon etupäässä ja myös hätäjarrutuskytkimet ovat tehottomat. Hinattaessahan suunnanvaihtolaite on lukittava keskiasentoon, jolloin ohjauspöydän molempien suuntalamppujen palamisesta ei varmaankaan huomaa, että perätulppa on jäänyt väärälle puolelle runkoa? 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 23, 2013, 22:55:25
No ajosuuntaa vaihdettaessa - jos päätetulppa unohtuu vaihtaa perään ja jääkin ajosuunnan puolelle, palavat punaiset loppuopastimet junarungon etupäässä ja myös hätäjarrutuskytkimet ovat tehottomat. Hinattaessahan suunnanvaihtolaite on lukittava keskiasentoon, jolloin ohjauspöydän molempien suuntalamppujen palamisesta ei varmaankaan huomaa, että perätulppa on jäänyt väärälle puolelle runkoa? 

Oletetaan, että tulppa muistetaan vaihtaa oikeaan päähän. Mutta valoihin liittyy silti. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Syyskuu 24, 2013, 05:08:27
Mutta valoihin liittyy silti. :)
"Rautatieyrityksen on... junan etupäähän asennettujen puskinvalojen sekä valonheittimen avulla varmistettava, että lähestyvä juna näkyy selvästi..." (kohta 1.4 Junan etupään ilmaisu, TRAFI 22100/03.04.02.00/2012). Lisäksi kohta 2.5 määrää, että vaihtotyössä on käytettävä vetokaluston puskin- tai ajovaloja.

Dm7:ssä vetovaunujen ylä-etulyhty eli otsalyhty ei kuitenkaan ole valonheitin: siinä voi käyttää enintään 50W hehkulamppua, eikä siinä ole fokusointilaitetta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Syyskuu 24, 2013, 08:20:49
Punavalot pystyy myös nykyisessä moottorivaunukalustossa, eli Dm12:ssa saamaan vääriin päihin kytkimiä kääntelemällä joten siinä suhteessa lättä ei ole uniikki kapistus joka voi polttaa punavaloja väärään suuntaan liikuttaessa. En tunne lättää niin tarkoin että asiasta voisi olla varma , mutta voisiko olla niin ettei siinä pysty polttamaan kuin kolmiovaloja edessä? Kahdella teholla: Himmeä ja erittäin himmeä. Porhan vetovaunuissa valotehoa on nostettu  korvaamalla alkuperäiset hehkulamput H4-polttimoilla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 24, 2013, 11:52:24
Dm7:ssä vetovaunujen ylä-etulyhty eli otsalyhty ei kuitenkaan ole valonheitin: siinä voi käyttää enintään 50W hehkulamppua, eikä siinä ole fokusointilaitetta.

Rohkenen kallistua sille kannalle, että kyseessä on valonheitin vähintään siinä merkityksessä, mikä valonheittimellä on rautateillä.


Punavalot pystyy myös nykyisessä moottorivaunukalustossa, eli Dm12:ssa saamaan vääriin päihin kytkimiä kääntelemällä joten siinä suhteessa lättä ei ole uniikki kapistus joka voi polttaa punavaloja väärään suuntaan liikuttaessa.

Samoin Sm1/2-kalustossa, jossa kaikki valokytkimet ovat täysin manuaalisia. Sm5 on lisäksi sillä tavoin poikkeuksellinen, että siinä valko- ja punavalot syttyvät sen mukaan mihin päin suunta on valittu, riippumatta mikä ohjaamo on aktiivinen.


En tunne lättää niin tarkoin että asiasta voisi olla varma , mutta voisiko olla niin ettei siinä pysty polttamaan kuin kolmiovaloja edessä?

Tämä on se mitä hain. Lättähatussa ei tosiaan voi ohjata erikseen valonheitintä, vaan sen päälläolo ja kirkkaus kulkee käsi kädessä puskinvalojen kanssa. Näin ollen vaihtotöitä tehdessä kaupallisesta nykykalustosta poiketen myös valonheitin on päällä.

Kysymyksessä kirjoitin: "tiukasti tulkiten jopa viranomaissäännösten vastaisesti". Tämä siksi, koska säännöstö vaatii junaa käyttämään "valkoisia valoja tasakylkisen kolmion muodossa"(1), ja vaihtotöissä käyttämään puskin- tai ajovaloja. Jälkimmäisenä mainitsemani kohta ei siis tarkalleen ottaen kiellä käyttämästä valonheitintä...

Hyväksyn Niilan vastauksen, vaikka Timo toi keskusteluun epäilyksen Lättähatun "ylävalotulkinnan" oikeellisuudesta. :)

Niila jatkaa.

(1) Säännöstö tosiaan määrää, että kolmiomuodon tulee olla tasakylkinen. Tiukasti tulkiten siis lukuisat ratatyökoneet sekä Allegro ovat laittomia vekottimia... :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Syyskuu 25, 2013, 18:25:12
Koetin plarata eri suuntiin tätä knoppiketjua lävitse, etsien onko aiheesta ollut kysymystä, mutta ketju on sen verran pitkä että näyttää siltä että ihan vastaavanlaista aihetta ei ole käsitelty. Kertokaa jos on, niin keksin toisen kysymyksen.

Kun pikajuna lähtee Helsingistä ja ajaa Kemijärvelle, kuinka monen releasetinlaitteen alueella se ajaa matkansa aikana vuonna 2013? Releasettimeksi lasketaan tässä kysymyksessä myös releryhmäasetinlaite, eli kaikki asetinlaitteet jotka eivät ole täysin mekaanisia tai tietokonepohjaisia asetinlaitteita. Kysymykseen kuuluu myös mikä niistä on uusin, ja mikä on valmistumisvuosi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Syyskuu 25, 2013, 20:32:36
Kun pikajuna lähtee Helsingistä ja ajaa Kemijärvelle, kuinka monen releasetinlaitteen alueella se ajaa matkansa aikana vuonna 2013? Releasettimeksi lasketaan tässä kysymyksessä myös releryhmäasetinlaite, eli kaikki asetinlaitteet jotka eivät ole täysin mekaanisia tai tietokonepohjaisia asetinlaitteita. Kysymykseen kuuluu myös mikä niistä on uusin, ja mikä on valmistumisvuosi.

Heitetäänpä tällainen rivi: 44 kpl, jos kultakin liikennepaikalta lasketaan vain yksi asetinlaite. Uusin Riijärvellä, valmistui 2011.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Syyskuu 25, 2013, 21:50:06
Heitetäänpä tällainen rivi: 44 kpl, jos kultakin liikennepaikalta lasketaan vain yksi asetinlaite. Uusin Riijärvellä, valmistui 2011.

Vielä ei voi hyväksyä kumpaakaan vastausta. Olisiko tässä selkeyden vuoksi samalla paras listata releasettimet ja niiden tyypit etelästä pohjoiseen niin näkee missä menee mahdollisesti lukumäärällisesti pieleen? Samalla jää talteen vuoden 2013 pääradan tilanne. Sehän tulee muuttumaan lähivuosina radikaalisti. Lisää rakennetaan ja monta puretaan. Teemu on oikeassa että saman liikennepaikan alueella saattaa olla useita asetinlaitteita, mutta tämän vuoksi esimerkissämme seuraammekin pikajunan kulkua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Sirkiä - Syyskuu 25, 2013, 22:02:24
Olisiko tässä selkeyden vuoksi samalla paras listata releasettimet ja niiden tyypit etelästä pohjoiseen niin näkee missä menee mahdollisesti lukumäärällisesti pieleen? Samalla jää talteen vuoden 2013 pääradan tilanne.

Tällaiset otin: Helsinki, Oulunkylä, Malmi, Tikkurila, Korso, Kerava, Järvenpää, Jokela, Hyvinkää, Riihimäki, Tampere, Seinäjoki, Lapua, Rajaperkiö, Kauhava, Raunio, Härmä, Voltti, Köykkäri, Jepua, Riijärvi, Kovjoki, Pännäinen, Kolppi, Kruunupyy, Kokkola, Matkaneva, Kälviä, Riippa, Kannus, Eskola, Sievi, Karhukangas, Ylivieska, Kangas, Oulainen, Kilpua, Vihanti, Tuomioja, Ruukki, Hirvineva, Liminka, Kempele, Oulu.

Lähteenä Liikenneviraston julkaisussa Tulevaisuuden junien kulunvalvontajärjestelmän (ERTMS) rajapinnan sovittaminen nykyisiin rautateiden turvalaitteisiin oleva kartta muutamin muutoksin.

Lisäys: Tuosta puuttuu Ruha, olisikohan tuo kaksoisraide yhdistetty Seinäjoen releryhmäasetinlaitteeseen uudella spuurilla, joka olisi sitten samalla uusin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Hannu Lehikoinen - Syyskuu 26, 2013, 14:59:27
Lisätään Teemun vastaukseen Pasilan Spurplan uusimpana releasetinlaitteena, kun Niila korostaa niin kovin, että kyseessä on Kemijärven pikajunan reitti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Syyskuu 26, 2013, 23:41:42
Hannu hoksasi hienosti mitä tässä ajettiin takaa, ja sai listalle vielä yhden asetinlaitteen. Se ei ole kuitenkaan uusin, jos valmistuminen lasketaan käyttöönottohetkestä joka taitaa Pasilalla olla 06/2012. Teemun ehdottaman Ruhan käyttöönotto oli 12/2012 joten se voidaan laskea tällä hetkellä uusimmaksi laitteeksi. Releasettimien ketju Kemijärvelle on siis jo varsin kattava, mutta näyttää siltä että se ei ole vieläkään ihan täydellinen. Miksei? Puhutaan siis edelleen arkipäivän tilanteesta, ei poikkeustapauksista.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Syyskuu 27, 2013, 00:05:48
Kääntääkö Pasila 5:n releet vielä jotain vaihdetta siellä Tuusulan motarin alla kemijärveläisen reitillä?

...ei kun ne releethän taisivat olla siinä samassa rakennuksessa, joka on kokonaisuudessaan purettu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka V. Puhakka - Syyskuu 27, 2013, 11:49:57
Hannu hoksasi hienosti mitä tässä ajettiin takaa, ja sai listalle vielä yhden asetinlaitteen. Se ei ole kuitenkaan uusin, jos valmistuminen lasketaan käyttöönottohetkestä joka taitaa Pasilalla olla 06/2012. Teemun ehdottaman Ruhan käyttöönotto oli 12/2012 joten se voidaan laskea tällä hetkellä uusimmaksi laitteeksi. Releasettimien ketju Kemijärvelle on siis jo varsin kattava, mutta näyttää siltä että se ei ole vieläkään ihan täydellinen. Miksei? Puhutaan siis edelleen arkipäivän tilanteesta, ei poikkeustapauksista.

Tuiran Siemens DrS. Kauko-ohjattu iät ajat Oulusta.

-Pekka


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Syyskuu 27, 2013, 22:16:06
Sieltähän se tuli. Tuira. alkup. Relletti. Lista on siis tämänlainen:

Helsinki, Pasila, Oulunkylä, Malmi, Tikkurila, Korso, Kerava, Järvenpää, Jokela, Hyvinkää, Riihimäki, Tampere, Seinäjoki, Ruha (Siemens SpDrS Spurplan releryhmäasetinlaitteita)

Lapua, Rajaperkiö, Kauhava, Raunio, Härmä, Voltti, Köykkäri, Jepua, Riijärvi, Kovjoki, Pännäinen, Kolppi, Kruunupyy, Kokkola, Matkaneva, Kälviä, Riippa, Kannus, Eskola, Sievi, Karhukangas (Siemens DrS vapaakytkentäisiä releasetinlaitteita)

Ylivieska (LM Ericsson releasetinlaite, perustuu osin puhelinkeskustekniikkaan)

Kangas, Oulainen, Kilpua, Vihanti, Tuomioja, Ruukki, Hirvineva, Liminka, Kempele ((Siemens DrS vapaakytkentäisiä releasetinlaitteita)

Oulu (VR-76, "SALAMA", VR:n omaan suunnitteluun pohjautuva releasetinlaite)

Tuira (Siemens DrS vapaakytkentäinen releasetinlaite)

Kemijärven pikajunan matkalle osuu siis yhteensä siis 47 reletoimista asetinlaitetta.

Muutama mieleentuleva huomio yllämainitusta asetinlaitteista: Pasilan uusi asetinlaite osuu ainoastaan autovaunuja ottavien yöjunien matkalle. Se korvasi tavallaan entisen "Pasila 5" Siemens DrS asetinlaitteen. Ruhaan rakennettiin kaksoisraiteen myötä uusi releryhmäasetinlaite, ja kaksoisraiteen jatkamisen jälkeen sen on tarkoitus hoitaa kaksoisraide Seinäjoki-Ruha-Lapuan tulo-opastin. Riijärven uusi asetinlaite on toistaiseksi vailla kauko-ohjausyhteyttä. Rataosalla oli tarkoitus siirtyä Mipron rakentamaan kauko-ohjaukseen, eikä Riijärvelle rakennettu enää vanhan Ericssonin kauko-ohjauksen ala-asemaa, mutta Mipro-projekti on viivästynyt, joten Riijärvi toimii toistaiseksi vain tavallaan yhtenä suojastuksen osana. Riijärven ohjaustaulu oli käytössä aikoinaan Laurilassa. Kokkolan asetinlaite oli toiminnassa aikoinaan Toijalassa. Kokkola-Ylivieska releasetinlaitteet puretaan kaksoisraiteen rakentamisen myötä ja hyödynnetään varaosina. Tilalle rakentuu suomalainen Mipron tietokoneasetinlaitteisto OJ2010 opastimineen.  (vilkkuesiopastimet) Ylivieskan LM Ericssonin asetinlaite puretaan myös ja korvataan uudella. Tikkaperän uudelle kohtauspaikalle Hirvinevan ja Limingan välille on tiettävästi suunniteltu siirrettävän Ruhan vanha releasetinlaite. Releasettimien määrä oli tällä välillä suurimmillaan 1990-luvun alussa jolloin käytännössä koko päärata ja Parkanon rata oli varustettu releasettimin. Nyt Ri-Sk välillä on Ebilock 850 tietokoneasetinlaitteisto Tamperetta lukuunottamatta. Ebilock alkaa olla kohta käyttöikänsä loppupäässä, ja korvaavan asetinlaitteiston haku alkaa lähivuosina.

Tämän knopin tuomarointi oli hieman haastavaa koska oikeita osa-aluevastauksia tuli eri henkilöiltä. Koska kuitenkin vain yksi voi jatkaa, niin annetaan puheenvuoro Pekalle joka tarjosi viimeisen puuttuvan lenkin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 27, 2013, 23:30:34
Niila, suurkiitos yksityiskohtaisesta luettelosta. Ainakaan minä en olisi tullut hullua hurskaammaksi pelkastä lukumäärästä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Hannu Lehikoinen - Syyskuu 30, 2013, 20:47:02
Olisihan Tuira pitänyt muistaa. Ajattelin sen olevan osa Simis-C-alueasetinlaitetta. Tuiran tieto taitaa olla väärin myös Teemun katsomassa kartassa...

Pieni viilaus Niilan tekstiin Ri-Sk-välin osalta. Tampereen Spurin lisäksi matkalle mahtuu Simis-C:tä Tampereen ja Lielahden välillä ja Lielahdessa. Muutoin Ebilockia.



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Lokakuu 10, 2013, 14:16:00
Monessa vetokalustossa vetovoima välittyy telistä runkoon yksinkertaisesti keskiötapin kautta. Sähkövetureissamme on kuitenkin päädytty toisenlaiseen ratkaisuun, ilmeisesti suurempien vetovoimien vuoksi.

Sr1- ja Sr2-vetureissa käytetään telikeskiön alta runkoon kiinnittyviä tankoja/palkkeja.

Tämmöinen osui vanhoja knoppeja lukiessa silmiin. Kai tällä ratkaisulla pyritään lähinnä vähentämään telin keulimista mutta kuinka hyvin toimii käytännössä? Siis sutivatko noissa yleensä telin molemmat akselit samanaikaisesti, jos ovat sutiakseen vai onko siinä silti akseleidenkin välillä merkittävä ero pidon määrässä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Markku Blomgren - Lokakuu 10, 2013, 16:13:08
Monessa vetokalustossa vetovoima välittyy telistä runkoon yksinkertaisesti keskiötapin kautta. Sähkövetureissamme on kuitenkin päädytty toisenlaiseen ratkaisuun, ilmeisesti suurempien vetovoimien vuoksi.

Sr1- ja Sr2-vetureissa käytetään telikeskiön alta runkoon kiinnittyviä tankoja/palkkeja.

Tämmöinen osui vanhoja knoppeja lukiessa silmiin. Kai tällä ratkaisulla pyritään lähinnä vähentämään telin keulimista mutta kuinka hyvin toimii käytännössä? Siis sutivatko noissa yleensä telin molemmat akselit samanaikaisesti, jos ovat sutiakseen vai onko siinä silti akseleidenkin välillä merkittävä ero pidon määrässä?

Eikös ainakin Sr2:ssa ole akselikohtainen luistonesto? Eli ohjausautomatiikka ohjaa kaikkia neljää akselia erikseen joka lienee yksi syy, että vartiuksen juniin riittää kaksi marsua, taitaa tosin osasyy olla myös puhtaassa vetovoimassakin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Lokakuu 10, 2013, 16:31:05
Eikös ainakin Sr2:ssa ole akselikohtainen luistonesto? Eli ohjausautomatiikka ohjaa kaikkia neljää akselia erikseen joka lienee yksi syy, että vartiuksen juniin riittää kaksi marsua, taitaa tosin osasyy olla myös puhtaassa vetovoimassakin.

Sr2:ssa kyllä mutta Sr1:ssä tai Re 460:ssa ei ole, joten asialla on sikäli merkitystä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Lokakuu 17, 2013, 13:54:05
Nyt on niin pitkään ollut hiljaista, että heitetäänpäs väliin tällainen Lättä-aiheinen knoppi :)

Ajettaessa Dm7 moottorivaunuilla rinnakkaiskäytössä ajopöydässä syttyy punainen moottoriöljypaineen varoitusvalo. Jokin moottoreista on sammunut jäähdytysveden ylikuumenemisen vuoksi. Otetaan selville, mikä moottoreista sammui, ja käynnistetään sammunut moottori, jotta jäähdytysvesi ei pääsisi kiehumaan. Säädetään jäähdyttimen tuuletusta tarvittaessa imupuolelta ohjaamosta, ja mahdollisesti pysähdytään jättöpuolen säleikön säätämiseksi. Tarkastetaan jäähdytysveden lämpötila ja moottorin öljynpaine. Jatketaan ajoa.

Kysymys: (a) Miksi sammunut moottori pitää käynnistää mahdollisimman pian jäähdytysveden kiehumisen estämiseksi? (b) Mitä jäähdytystehon nostamiseksi on imu- ja jättöpuolen säleikköjen säädön lisäksi kesäaikaan mahdollista tehdä (jos ei oteta huomioon moottorien rasituksen vähentämistä pysähtymällä), ja (c) Mitä ennen ajon jatkamista jäi kerrotussa tapauksessa moottorin suhteen tekemättä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Lokakuu 17, 2013, 22:32:00
Ei näköjään löydy halukkaita ratkaisemaan Timon knoppia, kokeillaampa onnea ensin mieleen juolahtavilla asioilla: a) kannentiiviste, b) "korkeat" kierrokset / "pitkä kierto", c) kuittaus.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Lokakuu 17, 2013, 23:43:42
Ei näköjään löydy halukkaita ratkaisemaan Timon knoppia, kokeillaampa onnea ensin mieleen juolahtavilla asioilla: a) kannentiiviste, b) "korkeat" kierrokset / "pitkä kierto", c) kuittaus.

Eiköhän tuossa Jormalla ollut vähän muuta kuin onnea matkassa  ;). Seuraavassa kuitenkin vielä selitys tarkemmin niille, joilla ei ole käytännön kokemusta - ja näihin kuulun itsekin:

(b) "korkeat" kierrokset / "pitkä kierto" on ok, eli pitkänkierron venttiili kiinni, jolloin estetään jäähdytysnestettä ohittamasta jäähdytyskennostoa ja jäähdytys on mahdollisimman tehokasta

(c) kuittaus on ok, eli kuittaat / virität moottorin lämpövartijan uudelleen, kun jäähdytysveden lämpötila on laskenut (noin 85 celsiusasteeseen)

Kohdan (a) kysymykseen "miksi sammunut moottori pitää käynnistää mahdollisimman pian jäähdytysveden kiehumisen estämiseksi" tarjosit vastaukseksi jäähdytysveden kiehumisen seurausta, eli todennäköistä kannentiivisteen menoa.
  
Hain tässä kuitekin syytä siihen, miksi kone nimen omaan on nopeasti käynnistettävä uudelleen, jotta kiehumista ei pääsisi tapahtumaan (lämpövartijahan pysäyttää koneen kun jäähdytysveden lämpötila on yli 92 celsiusastetta): koneen tekniikkaan liittyvää syytä sille, että keittäminen on mahdollista estää käynnistämällä kone nopeasti uudelleen...  ja tämähän tulee selväksi kohdan (b) "korkeat" kierrokset vastauksestasi. Moottorin tuuletinhan saa pyörimisliikkeensä moottorista kiilahihnojen välityksellä. Tuulettimen kierrosluku riippuu moottorin kierrosluvusta. - Tähän kai ollaan jopa mietitty ratkaisua sähköisestä lisätuulettimesta jäähdytyskennostolle nykyisessä museokalustossa?

Jormalle siis knopautusvuoro.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Marraskuu 20, 2013, 23:13:20
Pieni knopautus pitkästä aikaa.

Liikennöitävän radan rakenteisiin kohdistuu erilaista rasitusta. Pystysuora kuormitus on ilmeisin, mutta myös pitkittäis- ja poikittaissuuntaista raiteen kuormitusta syntyy.

(a) Mitkä neljä tekijää aiheuttavat raiteen pitkittäissuuntaista kuormitusta?

(b) Mitkä kolme tekijää aiheuttavat raiteen poikittaissuuntaista kuormitusta?

(c) Millä radan ominaisuudella raiteen poikittaissuuntaista kuormitusta tasoitetaan (sen lisäksi että kiskot on kiinnitetty ratapölkkyihin)?
 
(d) Minkä nimisellä matemaattisella kaavalla arvioidaan kohdassa (b) etsittyjen tekijöiden enimmäisvaikutus radan poikittaissuuntaiseen kuormitukseen?

Bonustehtävä:

(e) Mihin amerikkalaiseen klassikkoruokaan kohdassa (d) mainitun kaavan nimi voidaan liittää - ja miten?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Marraskuu 29, 2013, 16:33:46
Ennen kuin spoilaan tämän ;D, täältä voisi sopivasta dokumentista etsiä vastauksia: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,6475.0.html


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Marraskuu 30, 2013, 16:22:22
Pieni knopautus pitkästä aikaa.

Liikennöitävän radan rakenteisiin kohdistuu erilaista rasitusta. Pystysuora kuormitus on ilmeisin, mutta myös pitkittäis- ja poikittaissuuntaista raiteen kuormitusta syntyy.

(a) Mitkä neljä tekijää aiheuttavat raiteen pitkittäissuuntaista kuormitusta?

(b) Mitkä kolme tekijää aiheuttavat raiteen poikittaissuuntaista kuormitusta?

(c) Millä radan ominaisuudella raiteen poikittaissuuntaista kuormitusta tasoitetaan (sen lisäksi että kiskot on kiinnitetty ratapölkkyihin)?
 
(d) Minkä nimisellä matemaattisella kaavalla arvioidaan kohdassa (b) etsittyjen tekijöiden enimmäisvaikutus radan poikittaissuuntaiseen kuormitukseen?

Bonustehtävä:

(e) Mihin amerikkalaiseen klassikkoruokaan kohdassa (d) mainitun kaavan nimi voidaan liittää - ja miten?


Elikkäs:

RATO11, s. 12

(a) lämpövoimat (kiskojen laajeneminen ja supistuminen), junan nopeudenmuutokset (jarrutus tai kiihdytys), mäen nousu, kulkuvastus (kitka).

(b) keskipakoisvoima, tuulikuorma, junasta raiteeseen kohdistuvat sysäykset

(c) radan kallistuksella

(d) Prudhommen kaava

(e) ribsit (käsitellään makoisiksi chef Paul Prudhommen BBQ – mausteella)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 16, 2013, 06:12:02
Yli viikko vierähtänyt, viedään siis kysymysvuoro.

Sr2 kytketään kaksikerrosvaunustoon. Homma tehdään hieman eri tavoin riippuen siitä onko toisessa päässä Edo vai ei.

Eri tavoin miten?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ossi Hakkarainen - Joulukuu 16, 2013, 06:55:49
Varmaan tämä liittyy nimenomaan siihen, että marsu saattaakin toimia työntyrinä.

Voitaisiinko tässä varautua jotenkin liitoksen löystymiseen kun kakkonen painaa kovasti takaapäin puskimia sisään?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 16, 2013, 07:08:19
Varmaan tämä liittyy nimenomaan siihen, että marsu saattaakin toimia työntyrinä.

Voitaisiinko tässä varautua jotenkin liitoksen löystymiseen kun kakkonen painaa kovasti takaapäin puskimia sisään?

Unilink-kytkennän kireys on Edo-kokoonpanossa erityisen tärkeää, mutta erittäin suositeltavaa se on muissakin junissa. Tässä mielessä eroa ei siis ole.

Kysytty asia liittyy vallan muuhun.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ossi Hakkarainen - Joulukuu 16, 2013, 12:18:50
En odottanutkaan tuon osuvan ihan nappiin.

Päädyin keksimään jotakin eroja, koska tiesin jo jotain asiasta, joka tässä ensimmäisenä helposti tulee mieleen.. Nimittäin ohjausdatan kulku. Siellähän se UIC-kaapelia pitkin liikkuu EP-jarrukaapelin toimiessa varayhteytenä, joten näiden lisäksi ei muita ohjauskaapeleita tarvita.. ,)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 16, 2013, 12:46:24
En odottanutkaan tuon osuvan ihan nappiin.

Päädyin keksimään jotakin eroja, koska tiesin jo jotain asiasta, joka tässä ensimmäisenä helposti tulee mieleen.. Nimittäin ohjausdatan kulku. Siellähän se UIC-kaapelia pitkin liikkuu EP-jarrukaapelin toimiessa varayhteytenä, joten näiden lisäksi ei muita ohjauskaapeleita tarvita.. ,)

Ohjausdatasta on kyse, mutta en tuosta vastauksesta oikein osaa poimia sitä itse vastausta... Mikä siis on se ero?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Joulukuu 16, 2013, 19:08:16
Ohjausdatasta on kyse ... ... Mikä siis on se ero?

Kaksinajossa Sr2-veturien välille kytketään UIC-plugillinen kaapeli. - Tätä samaa kytkentää  käytettäneen myös Sr2:n ja vaunuston toisessa päässä olevan Edo:n välillä (jolloin veturia tavallaan "huijataan" uskomaan, että siellä letkan päässä onkin toinen Sr2)? Ero olisi siis siinä, että normaalisti ei tällaista kytkentää tarvitse tehdä, koska ohjausdataa ei tarvitse siirtää?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 17, 2013, 02:58:02
Kaksinajossa Sr2-veturien välille kytketään UIC-plugillinen kaapeli. - Tätä samaa kytkentää  käytettäneen myös Sr2:n ja vaunuston toisessa päässä olevan Edo:n välillä (jolloin veturia tavallaan "huijataan" uskomaan, että siellä letkan päässä onkin toinen Sr2)? Ero olisi siis siinä, että normaalisti ei tällaista kytkentää tarvitse tehdä, koska ohjausdataa ei tarvitse siirtää?

Ollaan hajulla, mutta ei-Edo-junassakin veturin ja ensimmäisen vaunun väliin kytketään UIC-kaapeli - sitä pitkin kulkee ainakin sisäpuhelin- ja kuulutusyhteydet. Kahden veturin välille kytketään vähän erilainen kaapeli, ilmeisesti enemmän napoja tai ristiinkytkentöjä tai jotain.

Edo-junassa ei käytetä samanlaista kaapelia kuin Sr2-parin välissä, vaan siinä on kolmas tapa... vaan mikä? :)

Ohjausvaunukäytössä oleva ohjausjärjestelmä ei ole yhteensopiva veturin ohjausjärjestelmän kanssa (harmi kyllä), joten homma ei itse asiassa mene siten, että veturille uskoteltaisiin toisessa päässä olevan toinen veturi. Vaan siten, että Edo:n ja Sr2:n uudet "remote control unitit" keskustelevat keskenään, ja ohjausvaunusta tuleva signaali "emuloi" Sr2:n ajo-ohjaamon kahvojen ja painikkeiden toimintoja. Veturissa siis toinen ajo-ohjaamo on aktiivinen - mitä se ei olisi jos Edo ohjaisi veturin ohjausjärjestelmää suoraan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Joulukuu 17, 2013, 06:04:11
Ollaan hajulla, mutta ei-Edo-junassakin veturin ja ensimmäisen vaunun väliin kytketään UIC-kaapeli - sitä pitkin kulkee ainakin sisäpuhelin- ja kuulutusyhteydet. Kahden veturin välille kytketään vähän erilainen kaapeli, ilmeisesti enemmän napoja tai ristiinkytkentöjä tai jotain.

Edo-junassa ei käytetä samanlaista kaapelia kuin Sr2-parin välissä, vaan siinä on kolmas tapa... vaan mikä? :)

Ohjausvaunukäytössä oleva ohjausjärjestelmä ei ole yhteensopiva veturin ohjausjärjestelmän kanssa (harmi kyllä), joten homma ei itse asiassa mene siten, että veturille uskoteltaisiin toisessa päässä olevan toinen veturi. Vaan siten, että Edo:n ja Sr2:n uudet "remote control unitit" keskustelevat keskenään, ja ohjausvaunusta tuleva signaali "emuloi" Sr2:n ajo-ohjaamon kahvojen ja painikkeiden toimintoja. Veturissa siis toinen ajo-ohjaamo on aktiivinen - mitä se ei olisi jos Edo ohjaisi veturin ohjausjärjestelmää suoraan.

Kiitos mielenkiintoisesta tiedosta! - Voisiko sitten olla niin, että fyysisesti kokoonpanolle on kuitenkin tavallaan kerrottava, missä päässä veturi on? Tällöin ehkä tulisi kyseeseen samantapainen asetelma kuin Dm7:n perätulpassa, eli olisiko vaikka niin, että ohjausvaunulliseen runkoon kytkeydyttäessä UIC-kaapelin plugi laitetaan vähän eri asentoon kuin tavallisesti? Voisiko jotenkin tästä järjestelmä sitten tunnistaa, missä päässä on se todellinen voimanpesä ja missä päässä veturia emuloiva Edo? Ja ellei sitä voi laittaa eri asentoon, ehkä välikaapelissa on jokin saman asian ajava ristiinkytkentä tässä tapauksessa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 17, 2013, 07:26:27
Kiitos mielenkiintoisesta tiedosta! - Voisiko sitten olla niin, että fyysisesti kokoonpanolle on kuitenkin tavallaan kerrottava, missä päässä veturi on? Tällöin ehkä tulisi kyseeseen samantapainen asetelma kuin Dm7:n perätulpassa, eli olisiko vaikka niin, että ohjausvaunulliseen runkoon kytkeydyttäessä UIC-kaapelin plugi laitetaan vähän eri asentoon kuin tavallisesti? Voisiko jotenkin tästä järjestelmä sitten tunnistaa, missä päässä on se todellinen voimanpesä ja missä päässä veturia emuloiva Edo? Ja ellei sitä voi laittaa eri asentoon, ehkä välikaapelissa on jokin saman asian ajava ristiinkytkentä tässä tapauksessa?

Se on toki selviö, että veturin pitää tietää mikä suunta on mikäkin, jotta se osaa Edo:sta (tai toisesta veturistakin) ohjattaessa valita suuntansa oikein. Tätä ei kuitenkaan tehdä plugin asennolla, vaan se taitaa tunnistaa sen mistä päästä signaali tulee ja mihin suuntaan se lähetetään.

Heitetääs vinkkinä vielä, että kytkentöjen erilaisuus on havaittavissa varsin vaivattomasti esimerkiksi laiturilta käsin. Kummalta puolelta tahansa... :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ossi Hakkarainen - Joulukuu 17, 2013, 11:36:02
Muistin äkkiseltään yhden seikan ja piti juosta samantien kirjoittamaan. :)

Käsittääkseni kytkentä ei onnistu kaapelilla, jolla perinteisesti on kytketty Sr2 runkoon vaan tarvitaan uudenmallinen välikaapeli, jolla onnistuu ohjausdatan välittäminen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Joulukuu 17, 2013, 15:30:33
Muistin äkkiseltään yhden seikan ja piti juosta samantien kirjoittamaan. :)

Käsittääkseni kytkentä ei onnistu kaapelilla, jolla perinteisesti on kytketty Sr2 runkoon vaan tarvitaan uudenmallinen välikaapeli, jolla onnistuu ohjausdatan välittäminen.

Juuri näin. Edo:ttomaan junaan on kytketään kuulutuskaapeliksikin kutsuttu UIC-pluginen kaapeli, joka löytyy veturista päin katsottuna vaunun vasemmasta nurkkakaapista. Se on siis (puoli)kiinteästi kiinni vaunussa, ja plugi työnnetään veturin nurkkaan.

Noh, tämä kaapeli ei sitten ominaisuuksiensa puolesta kelpaakaan ohjausdatan välitykseen, vaan käytetäänkin toista, irtonaista välikaapelia. Se kytketäänkin toiselle puolelle veturista katsoen oikeanpuoleisesta nurkkakaapista löytyvään rasiaan. Näin ollen kykentöjen tuloksena on ulkoakin havaittava ero: UIC-kaapeli sijaitsee eri puolella.

Vaikka Ossin vastauksesta puuttui detalji kaapelin sijainnin eripuolisuudesta, oli se kuitenkin täsmälleen oikein ja haettuun asiaan liittyvä. Vastausvuoro siis hänelle.

Kunniamaininta (ja syöttöpiste) TKP:lle oikeansuuntaisesta pohdinnasta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ossi Hakkarainen - Joulukuu 17, 2013, 16:43:25
Arvelinkin tuossa vanhan kaapelin yhteensopimattumuudessa olevan vielä jonkun jipon ja lähdin tarkastamaan asiaa. Topi kuitenkin ehti julkaisemaan vastauksen ennen allekirjoittanutta.

Kävin vapaapäivän kunniaksi tarkastelemassa junia 87 ja 176, joista 87:ssa oli Edo ja ero oli tosiaan huomattavasti laiturilta. Vaikka molemmilta puolilta. UIC-kaapeli todellakin oli eri puolella.

Kyseessä oli yllättävän helppo knoppi kun vaan vaivautui kurkkaamaan veturin ja vaunuston väliin. Alussa tulikin lähdettyä keksimään kaikenlaisia selityksiä, kun ei tuota kaapelijuttua muistanut, vaan mielessä oli pelkästään UIC- ja EP-kaapelit.

Palaan piakkoin uuden knopin muodossa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 10, 2014, 09:47:55
Pitäisikö Topi Lajusen ketjun aloittajana ottaa ohjat, kun ketju katkeilee? Esim. jonkinlainen määräaika knopin ratkaisijalle?

Noniin. Ohjat käsissä.

Uusi ketjun sääntö:
Mikäli knopitusvuorossa oleva ei onnistu muodostamaan uutta knoppia viikon sisällä edellisen knopin ratkaisusta, saa kuka tahansa esittää seuraavan knopin, ken ikinä ensin ehtii.

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Rainer Silfverberg - Tammikuu 10, 2014, 14:01:28
Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Kauniaisissa

t. Rainer


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 10, 2014, 14:34:21
Eipä tärpännyt, arvaukseen voisi vastata hyvin hyvin viileää, voisi sanoa jopa kylmää....


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Tammikuu 10, 2014, 16:12:27

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Helsinki Centralstasjuun raide 260. 1.3 kilometriä Kaivokadun ratikkapysäkeiltä pohjoiseen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Tammikuu 10, 2014, 16:22:47
... vai olisko mahdollista, että Kaivokadulla alun perin olleen nollapisteen kohdasta katsottuna tuonne Arkadianmäen suuntaan aikanaan menneeseen ratalinjaan olisikin jäänyt jokin vanha merkki kummittelemaan, esim. sen lähellä Eduskuntataloa olevan kalliokeikkauksen kulmille?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 10, 2014, 16:26:07

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Helsinki Centralstasjuun raide 260. 1.3 kilometriä Kaivokadun ratikkapysäkeiltä pohjoiseen.
On huomattavastikin lämmennyt, muttei vielä ole lähellä polttamista.

(Ja kun minä luulin, että tämä on helppo, että vastaus löytyy alle tunnissa....)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Otava - Tammikuu 10, 2014, 16:38:47

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Helsinki Centralstasjuun raide 260. 1.3 kilometriä Kaivokadun ratikkapysäkeiltä pohjoiseen.
On huomattavastikin lämmennyt, muttei vielä ole lähellä polttamista.

(Ja kun minä luulin, että tämä on helppo, että vastaus löytyy alle tunnissa....)

Aseman lipunmyynnissä olevalla pienoisrautatiellä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Halinen - Tammikuu 10, 2014, 17:22:27
Helsingin kaupungin alueella on kaksi kohdetta (yleinen tie) jotka pystytään sulkemaan puomein autoliikenteeltä, missä ne sijaitsevat?. Voi niitä olla enemmänkin, mulle ei vaan tullut muita mieleen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 13, 2014, 08:52:13

Aseman lipunmyynnissä olevalla pienoisrautatiellä?
Ei kyllä ne löytyvät ihan Liikenneviraston yleiseltä rataverkolta (jonka virallinen raideleveys on siis 1524 mm)
Ja tuohon Halisen kysymykseen voisi vastata, että Lauttasaaren sillalla ja Vuosaaren tunneli, lisäksi vielä kolmas tulkinnanvarainen on Hevossalmen silta...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eero Heinonen - Tammikuu 13, 2014, 17:09:21

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Etäisyyttä lähtöpisteeseen taitaa tulla 200-300 m ja Helsingin aseman laituriraiteillahan ko. merkkejä näkyy olevan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 14, 2014, 08:05:19

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Etäisyyttä lähtöpisteeseen taitaa tulla 200-300 m ja Helsingin aseman laituriraiteillahan ko. merkkejä näkyy olevan.
Voisi sanoa, että polttaa, polttaa, melkein palaa, mutta tarkemmin mistä sen löytää?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Tammikuu 15, 2014, 08:43:05

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Etäisyyttä lähtöpisteeseen taitaa tulla 200-300 m ja Helsingin aseman laituriraiteillahan ko. merkkejä näkyy olevan.

Eero jatkakoon. vastaus on todellakin niin lähellä sitä mitä hain. Eli lähin Merkitty nopeus päättyy merkki löytyy raiteiden 18 ja 19 välisestä valaisinpylväästä 0-V 185. Muilla raiteilla se sijaisee hieman etäämmällä olevassa ajojohdinpylväässä. Valaisinpylväitä kun ei ole kaikissa raideväleissä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 20, 2014, 23:25:26
Eero ei ole lunastanut vuoroaan joten kaapataanpa.

Kuljettaja lataa työkännykkäänsä Sr2-veturin ohjaamossa, käyttäen mm. juuri tähän tarkoitukseen olevaa sinistä pistorasiaa "elektroniset laitteet". Ajolangassa kulkee vaihtovirtaa, mutta kännykän akku kelpuuttaa sisäänsä vain tasavirtaa. Ainakin kerran siis täytyy sähkön tyyppi muuttaa vaihtovirrasta tasavirtaan matkalla ajolangasta kännykän akkuun.

Mutta, sähkön tyypin muutoksia taitaa olla matkalla muitakin? Vaan kuinkapa monta? Kuinka monta kertaa siis vaihtovirta muutetaan tasavirraksi tai toisin päin matkallaan ajolangasta kännykän akkuun?

EDIT: Reiluuden vuoksi, vain yksi vastaus per vastaaja. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Otto Tuomainen - Helmikuu 21, 2014, 06:30:45
Ihan arvauspohjalta: 3.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 21, 2014, 07:00:43
Ihan arvauspohjalta: 3.

Ei voittoa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Helmikuu 21, 2014, 08:48:42
Kaksi kertaa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 21, 2014, 09:24:18
Kaksi kertaa?
Ei voittoa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: alstikka97 - Helmikuu 21, 2014, 09:52:48
Olisiko jopa 8?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 21, 2014, 09:56:37
Olisiko jopa 8?

Ei voittoa. Vinkkinä voisin sanoa, että mikäli sähkön tyyppi muuttuu parillisen määrän kertoja, niin taitaapi kännykän akku saada vähän vääränlaista virtaskaa...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: MNa - Helmikuu 21, 2014, 11:52:00
En edes yritä arvailla, mutta kysyisin aiheen tiimoilta sähkötekniikan tuntijoilta, miten
voisi pudottaa ajolankajännitteen kerralla sellaiseksi noin 230 volttiseksi? Teoriassa
varmaan helppo juttu, mutta käytännön sovellutus ei kaiketi olisi kovin kompakti. Mikäs muuten on ajolangassa taajuus?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ossi Hakkarainen - Helmikuu 21, 2014, 12:01:10
*ravist*.. 5 kertaa!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Olli Keski-Rahkonen - Helmikuu 21, 2014, 13:00:56
En edes yritä arvailla, mutta kysyisin aiheen tiimoilta sähkötekniikan tuntijoilta, miten voisi pudottaa ajolankajännitteen kerralla sellaiseksi noin 230 volttiseksi? Teoriassa varmaan helppo juttu, mutta käytännön sovellutus ei kaiketi olisi kovin kompakti. Mikäs muuten on ajolangassa taajuus?

Teoriassahan homma, eli 25 kVAC -> 230 VAC, onnistuu yhdellä ainoalla muuntajalla. Ajolangan jännitteen taajuus on sama kuin valtakunnanverkossa.

Käytännössä noin suuri suhteellinen jännitetason muunto muuntajalla on vaikeaa, johtuen mm. muuntajan sydämen häviöistä ja turvallisuusmääräyksistä. Lisäksi tulevat ongelmat lopputuotteen sähkönlaadun kanssa, sillä ajolangasta hiilen välityksellä siirretty sähkö ei ole järin hyvälaatuista. Tämän takia esimerkiksi IC-vaunuissa PC-pistokkeille tarjottava sähkö tulee UPS:in (tasasuuntaus, akut ja invertteri) kautta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 21, 2014, 13:01:58
En edes yritä arvailla, mutta kysyisin aiheen tiimoilta sähkötekniikan tuntijoilta, miten
voisi pudottaa ajolankajännitteen kerralla sellaiseksi noin 230 volttiseksi? Teoriassa
varmaan helppo juttu, mutta käytännön sovellutus ei kaiketi olisi kovin kompakti. Mikäs muuten on ajolangassa taajuus?

Vetureiden ja moottorivaunujen muuntajissa on useampia toisiokäämejä eri kierrosmäärillä. Ensiöpuolelle tulee ajolangan 25 kV ja toisiopuolelta tulee vetovoimaa varten omat ulostulonsa, oma 1500 V ulostulo ja monesti (ellei jopa aina?) myös n. 230 V ulostulo. Tuo 230 V on kuitenkin hyvin "roskaista" siniaaltoa, etenkin jos lähialueella joku Sr2 tunkee takaisin ajolankaan omaa kantikasta versiotaan siniaallosta. Kännykkälatureita on kärähtänyt... En siis suosittele lataamaan kännykkää vanhojen Sm-junien eteisten pistorasioissa. Ajolangan vaihtosähkön taajuus on sama valtakunnan sähköverkon 50 Hz.

*ravist*.. 5 kertaa!

Sieltäpä ravistui oikea silmäluku nopasta. Viisi kertaa tosiaan vaihtuu vaihtovirrasta tasaiseen tai takaisin.

Sr2:ssa on neljä identtistä apukäytön taajuusmuunninta, jotka hoitavat mm. tuuletinpuhaltimien, kompressorin, öljypumppujen yms. syötöt, niiden moottorit kun ovat (ajomoottoreiden tapaan) oikosulkumoottoreita. Yhden apukäytön taajuusmuuntimen rooli on syöttää vaihtovirtaa akustovaraajalle. Taajuusmuuntimissa sisään tuleva vaihtovirta ensin tasasuunnataan välipiiriin, jonka jälkeen se vaihtosuunnataan halutulla taajuudella ja jännitteellä vaihtovirraksi. Tästä tulee kaksi ensimmäistä muutosta.

No, akustohan taasen toimii tasavirralla, joten akustovaraaja jälleen tasasuuntaa sähkön akuille 110 V:iin. Tästä kolmas.

No, veturissa on kaikenlaista elektroniikkaa, valaisimia ja sen sellaisia, jotka tarvitsevat normaalia 230 V vaihtosähköä. Kuten ylempänä mainitsin, suoraan päämuuntajalta saatava 230 V on sen verran sotkuista, ettei sellaista uskalla tarjota elektroniikalle. Lisäksi se katkeaisi aina, kun pääkatkaisija avautuu, kuten erotusjaksoissa. Siispä veturista löytyy kaksi kappaletta vaihtovirtalähdettä, jotka tekevät 110 V tasaisesta 230 V vaihtosähköä. Tästä neljäs muunnos...

Toinen vaihtovirtalähteistä syöttää ohjaamoiden elektronisille laitteille tarkoitettuja pistorasioita. Sellaiseen kun tunkee kännykän laturin, niin laturi tasasuuntaa normaalin 230 V vaihtosähkön tasaiseksi kännykän akkuun. Viides.

Ossi jatkaa. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Olli Keski-Rahkonen - Helmikuu 21, 2014, 15:48:45
Sr2:ssa on neljä identtistä apukäytön taajuusmuunninta, jotka hoitavat mm. tuuletinpuhaltimien, kompressorin, öljypumppujen yms. syötöt, niiden moottorit kun ovat (ajomoottoreiden tapaan) oikosulkumoottoreita. Yhden apukäytön taajuusmuuntimen rooli on syöttää vaihtovirtaa akustovaraajalle. Taajuusmuuntimissa sisään tuleva vaihtovirta ensin tasasuunnataan välipiiriin, jonka jälkeen se vaihtosuunnataan halutulla taajuudella ja jännitteellä vaihtovirraksi. Tästä tulee kaksi ensimmäistä muutosta.

Topi kun on muutenkin tarkka mies, on pakko huomauttaa: taajuusmuuttaja on aina taajuusmuuttaja, ei koskaan taajuusmuunnin tai -muuntaja. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: MNa - Helmikuu 21, 2014, 16:36:25
Kiitos vastauksista!
Älkää takertuko lillukanvarsiin! Jo noin 1960-vuoden aikoihin opin koulun fysiikan tunneilla, että ampeeri kertaa voltti on Watti. Nykyinsinöörit ovat kehittäneet muita mittayksiköitä,
kuten volttiampeerin jne, mutta ns. suuret kuviot lienevät ennallaan. Toki tiesin, että käämiä sopivasti käärimällä jännitettä voi muokata melken miten tahansa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 22, 2014, 12:56:58
Topi kun on muutenkin tarkka mies, on pakko huomauttaa: taajuusmuuttaja on aina taajuusmuuttaja, ei koskaan taajuusmuunnin tai -muuntaja. :)

Näin se taitaa olla, yleiskielessäkin. Mielessä taisi olla momentinmuuntimet, joita rautatiemaailmassa kutsutaan momentinmuuttajiksi. Täten ajattelin "korjata" taajuusmuuttajankin luulemaani yleiskieliseen muotoon, ja metsään meni. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ossi Hakkarainen - Helmikuu 28, 2014, 05:13:44
Vielä joitakin vuosia sitten rataosa Siilinjärvi-Viinijärvi oli hyvin merkittävä tavaraliikenneväylä ja se onkin jopa aiottu sähköistää. Perusparannuksesta ja radan hyvästä kunnosta huolimatta liikenne on vähentynyt yleisen trendin mukaan huomattavasti. Nykyisin rataa käyttävät lähes yksinomaan Yaran (ex. Kemira) Siilinjärven tehtaat.

Siilinjärven tehtaan päätuotteet ovat lannoitteet ja fosforihappo. Tuotteiden valmistamiseen tarvitaan monia erilaisia myrkkyjä, joita tehtaalle kuljetetaankin suuria määriä pääasiassa kiskoja pitkin. Typpihappo valmistetaan pääosin Uudenkaupungin tehtaalla ja ammoniakkia tulee Venäjältä.

Oletetaan, että Dr16-pari on vetänyt pitkän junallisen Vgoboja Kemiralle ja ottanut tyhjät vaunut peräänsä. Juna lähtee Siilinjärven itäisestä kolmioraiteesta Juankosken suuntaan jatkaen Joensuuhun ja sieltä Venäjälle. Vgobot perässä ajellaan sitten tämä matka kahdeksaakymppiä lovipyörien kolkkeen säestämänä.

Matkan varrella ylitetään useita tasoristeyksiä ja kysymys liittyykin tasoristeyksiin. Eli: Kuinka monen puolipuomillisen tasoristeyksen läpi tämä juna kolkuttelee ollessaan ex. Nilsiän kaupungin (nyk. osa Kuopiota) alueella?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Helmikuu 28, 2014, 11:25:26
Vielä joitakin vuosia sitten rataosa Siilinjärvi-Viinijärvi oli hyvin merkittävä tavaraliikenneväylä ja se onkin jopa aiottu sähköistää. Perusparannuksesta ja radan hyvästä kunnosta huolimatta liikenne on vähentynyt yleisen trendin mukaan huomattavasti. Nykyisin rataa käyttävät lähes yksinomaan Yaran (ex. Kemira) Siilinjärven tehtaat.

Siilinjärven tehtaan päätuotteet ovat lannoitteet ja fosforihappo. Tuotteiden valmistamiseen tarvitaan monia erilaisia myrkkyjä, joita tehtaalle kuljetetaankin suuria määriä pääasiassa kiskoja pitkin. Typpihappo valmistetaan pääosin Uudenkaupungin tehtaalla ja ammoniakkia tulee Venäjältä.

Oletetaan, että Dr16-pari on vetänyt pitkän junallisen Vgoboja Kemiralle ja ottanut tyhjät vaunut peräänsä. Juna lähtee Siilinjärven itäisestä kolmioraiteesta Juankosken suuntaan jatkaen Joensuuhun ja sieltä Venäjälle. Vgobot perässä ajellaan sitten tämä matka kahdeksaakymppiä lovipyörien kolkkeen säestämänä.

Matkan varrella ylitetään useita tasoristeyksiä ja kysymys liittyykin tasoristeyksiin. Eli: Kuinka monen puolipuomillisen tasoristeyksen läpi tämä juna kolkuttelee ollessaan ex. Nilsiän kaupungin (nyk. osa Kuopiota) alueella?

Kahden.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ossi Hakkarainen - Helmikuu 28, 2014, 18:03:19
Kahden.

Vastaus on täysin oikein. Ensin on Kortteisen tasoristeys puolisentoista ratakilometriä ennen Sänkimäkeä. Toinen tasoristeys kymmenisen ratakilometriä myöhemmin on Haluna.

Pallo Jukalle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Helmikuu 28, 2014, 18:48:57
Kahden.

Vastaus on täysin oikein. Ensin on Kortteisen tasoristeys puolisentoista ratakilometriä ennen Sänkimäkeä. Toinen tasoristeys kymmenisen ratakilometriä myöhemmin on Haluna.

Pallo Jukalle.

Pallo otetaan taitavasti kuolettaen vastaan, potkaistaan maaliin ja ryhdytään väsäämään uutta kysymystä.

Falunin hiihtokisoissa on todella lyhyt lipunmyyntijono, mikä saa entisen valmentajan hyvin mietteliääksi.

Se oli melko ajankohtainen vihje, ja kysymys kuuluu, että mikä suomalainen liikennepaikka kätkeytyy piilosanavihjeeseen?

Tehtävä ei ole vaikea, kunhan ette ajattele liian monimutkaisesti. Saa suorittaa!



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Salonen - Helmikuu 28, 2014, 20:14:52
Villi arvaus: Kyrölä


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 28, 2014, 21:20:34
Villi arvaus: Kyrölä

Tarjotaan Saloselle syöttöpistettä ja vastataan:

Kyrö.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Helmikuu 28, 2014, 21:52:42
Villi arvaus: Kyrölä

Tarjotaan Saloselle syöttöpistettä ja vastataan:

Kyrö.

Topi pisti syötön sisään ja jatkaa halutessaan kysymysketjua.

Kyrö on siis oikea vastaus. Kyrö, lyhyesti Kö (jono på svenska). Entinen valmentaja on Kari-Pekka Kyrö, joka ajankohtaisesti arvosteli ruotsalaista kendoilijaa tämän dopingkärystä. Ja kyllä ne Falunin hiihtokisatkin sieltä parin viikon päästä tulevat.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Helmikuu 28, 2014, 23:05:59
Topi pisti syötön sisään ja jatkaa halutessaan kysymysketjua.

Kappas. No, jatketaan vähän vastaavalla. Kyseessä henkilöliikenneasema.

Täällä hyväksytään hiljainen vihanpito. Tai oikeastaan: viljainen hihanpito.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petski - Maaliskuu 01, 2014, 00:03:27
Saunakallio


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Maaliskuu 01, 2014, 01:14:05
Saunakallio

Sepä se. :)

Kiviniemi knopauttaa seuraavan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petski - Maaliskuu 02, 2014, 19:08:04
Luovutan kysymysvuoron jollekin toiselle. Knopauttakoon ken ensimmäisenä ehtii.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Maaliskuu 02, 2014, 19:39:21
Miten ihmeessä? ???


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Maaliskuu 02, 2014, 22:39:56
Miten ihmeessä? ???

Noh, hiljainen vihanpito tunnetaan myös nimellä "kauna". Ja kun oikein luovasti suomen kieltä vääntelee, niin paikka, jossa hyväksytään asioita voisi aivan hyvin olla "sallio".

Tämmönen. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Maaliskuu 18, 2014, 20:12:31
Laitetaanpa rautatiemaantietoon liittyvä knoppi. Jos lähdet veneellä Jyväskylästä, kuinka monessa eri paikassa pystyt kuvaamaan veneestä käsin rautateitä? Venettä ei saa kuljettaa trailerilla maitse. Olen käynyt vesitse tutkimassa vuosien varrella muutamaa lukuunottamatta nuo paikat. Joissakin kuvaamista saattaa haitata jo pitkä pusikko, mutta sitä ei lasketa koska se on leikattavissa. Mukaan hyväksytään myös lakkautetut osuudet.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Roope Prusila - Maaliskuu 18, 2014, 21:18:12
Laitetaanpa rautatiemaantietoon liittyvä knoppi. Jos lähdet veneellä Jyväskylästä, kuinka monessa eri paikassa pystyt kuvaamaan veneestä käsin rautateitä? Venettä ei saa kuljettaa trailerilla maitse. Olen käynyt vesitse tutkimassa vuosien varrella muutamaa lukuunottamatta nuo paikat. Joissakin kuvaamista saattaa haitata jo pitkä pusikko, mutta sitä ei lasketa koska se on leikattavissa. Mukaan hyväksytään myös lakkautetut osuudet.

Heitetään arvauksena että kuudessa paikassa


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ville Hautamäki - Maaliskuu 18, 2014, 21:59:38
Oma arvaukseni: 16:ssa paikassa. (Jos käydään Lahdessa tai Äänekoskella asti).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Maaliskuu 18, 2014, 22:05:09
Miten käsitellään samalta järveltä näkyvät useat radat tai saman radan eri osat? Esimerkiksi Jyväsjärveltä näkyy Jyväskylä-Pieksämäki-rata useaan otteeseen. Tulkitaanko Jyväsjärvi yhdeksi kuvauspaikaksi? Ja vaikka Tourujoki toiseksi?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Maaliskuu 18, 2014, 22:19:24
Pienen karttalunttailun jälkeen täytyy veikata huomattavasti isompaa lukua - sanotaan nyt vaikka 50 paikkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Maaliskuu 18, 2014, 23:16:57
Miten käsitellään samalta järveltä näkyvät useat radat tai saman radan eri osat? Esimerkiksi Jyväsjärveltä näkyy Jyväskylä-Pieksämäki-rata useaan otteeseen. Tulkitaanko Jyväsjärvi yhdeksi kuvauspaikaksi? Ja vaikka Tourujoki toiseksi?

Yhdellä ja samalla järvellä täytyy  hyväksyä useampi piste, muuten vaikkapa Päijänne pitäisi laskea yhtenä ja se olisi kyllä liian epätarkka vastaus. Jos kuitenkin jotain pitää rajata, niin sovitaan että kuvauspaikkoihin täytyy ainakin teoriassa päästä niin isolla veneellä jolla voisi kuvitella kyseisen kuvausreissun yleensäkin tekevänsä. (Tehinselän ylityksineen) Jy-Pm rata Jyväsjärveltä katsottuna voisi laskea yhdeksi pisteeksi, koska näkymää katkoo vain pienet metsäsaarekkeet. Aivan aukottomaksi tätä kysymystä ei ehkä saa asetettua, mutta näillä reunaehdoilla siis edettäisiin. Okei, kohta joku kysyy että pääseekö Tourujoelle veneellä. Sovitaan että pääsee ;)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tommi Koskinen - Maaliskuu 19, 2014, 07:30:24
Päädyin samaan kuni Ville: 16 paikkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Maaliskuu 19, 2014, 09:57:00
Pienen karttalunttailun jälkeen täytyy veikata huomattavasti isompaa lukua - sanotaan nyt vaikka 50 paikkaa.
Muistin väärin - korjataan lopulliseksi arvaukseksi 22 kpl.

Kai Tourujoelle sen verran uskaltaa ajaa, että näkee rautatiesillan? :)

edit: päivitin vielä laskelmiani, arvaukseni on nyt 37 kpl.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tommi Koskinen - Maaliskuu 19, 2014, 14:37:11
Päädyin samaan kuni Ville: 16 paikkaa.
Laskin väärin, vastaukseni on 21 paikkaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Roope Prusila - Maaliskuu 19, 2014, 15:34:24
Päädyin samaan kuni Ville: 16 paikkaa.
Laskin väärin, vastaukseni on 21 paikkaa.

karttaluntin jälkeen sanotaan 20


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Maaliskuu 20, 2014, 14:26:25
Näyttää siltä että tähän mennessä ei yksikään arvaus ole osunut niin lähelle että vastauksia voisi hyväksyä. Vertailin vastauksia aikoinaan tekemääni listaan ja päivitinkin sitä hieman. Jättämällä pois joitakin tulkinnanvaraisuuksia, ja lisäämällä muutamia perimätietoon ja kokemukseen perustuvia olettamuksia, (muutamia mahdollisia ratanäkymiä ei pysty enää tarkastamaan esim. 1920-luvun asussa) oikeaan vastaukseen täytyy hyväksyä  jonkunlaista toleranssia.  Arvailu siis jatkukoon vielä.  Pitäisikö ihan dokumentaarisessa mielessä laittaa lisämääre, kuka kirjoittaa lähimmäksi osuvan listan? Siitä on sitten helpompi määritellä kuinka lähelle vastaus osui oikeaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kari Haapakangas - Maaliskuu 20, 2014, 14:59:29
Oma arvaukseni: 16:ssa paikassa. (Jos käydään Lahdessa tai Äänekoskella asti).

Eihän se Äänekoskelle rajoitu. Paatelan sulusta pääsee Keiteleelle ja edelleen Viitasaaren ohi Keitelepohjaan saakka.

Saarijärvelle ei sentään päästä, kun tulee koskia vastaan, mutta näkeekö tuosta vielä radalle?
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=n%C3%A4keek%C3%B6+radalle%3F&srs=EPSG%3A3067&y=6944918&x=430155&lang=fi

Että paljonhan näitä näkemäpaikkoja tulee. Arvaan lukemaksi 42, onhan se sentään lopullinen vastaus (mutta mikä onkaan kysymys)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Visa - Maaliskuu 20, 2014, 19:33:54
Arvaus: 35?  :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Maaliskuu 20, 2014, 20:43:24
Eihän se Äänekoskelle rajoitu. Paatelan sulusta pääsee Keiteleelle ja edelleen Viitasaaren ohi Keitelepohjaan saakka.
Ja toisaalta Keiteleeltä pääsee kanavia pitkin myös itään Iisvedelle saakka. Ensiksi muistelin, että pääsisi Kallavedelle asti, mutta ei sentään. :-[

Taisin keksiä muutaman paikan lisää, mutta alkuperäinen lista ei ole nyt käsillä ennen aamua. Tämähän menee vielä mielenkiintoiseksi. :)

No, tein uuden. Nyt sain tulokseksi 37 kpl.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Maaliskuu 24, 2014, 23:41:46
Tämähän menee vielä mielenkiintoiseksi. :)

Tämä onkin varsin mielenkiintoinen knoppi. Vielä ei kuitenkaan olla riittävän lähellä oikeaa vastausta, joten julistetaanko lähimmäksi päässyt voittajaksi vai vieläkö haluatte arvailla?





Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kari Haapakangas - Maaliskuu 25, 2014, 08:33:19
No, lähetään purkamaan näkemäpaikkoja:
Jyväsjärvi 1
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Jyv%C3%A4sj%C3%A4rvi+1&srs=EPSG%3A3067&y=6900212&x=434153&lang=fi

Jyväsjärvi 2
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Jyv%C3%A4sj%C3%A4rvi+2&srs=EPSG%3A3067&y=6900952&x=435153&lang=fi

Jyväsjärvi 3
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Jyv%C3%A4sj%C3%A4rvi+3&srs=EPSG%3A3067&y=6901322&x=436693&lang=fi

Haapalahti
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Haapalahti&srs=EPSG%3A3067&y=6901292&x=440383&lang=fi

Kanavuori 1
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Kanavuori+1&srs=EPSG%3A3067&y=6902432&x=442513&lang=fi

Kanavuori 2
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Kanavuori+2&srs=EPSG%3A3067&y=6902392&x=443963&lang=fi

Leppälahti
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Lepp%C3%A4lahti&srs=EPSG%3A3067&y=6902262&x=445213&lang=fi

Kuusaa 1 (voi kyllä olla, että hieman etelämpää Laajalahden pohjasta näkee myös radalle, varsinkin kun hakkuu)
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Kuusaa+1&srs=EPSG%3A3067&y=6924664&x=445685&lang=fi

Kuusaa 2
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Kuusaa+2&srs=EPSG%3A3067&y=6925494&x=445575&lang=fi

Paatela
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Paatela&srs=EPSG%3A3067&y=6938766&x=438363&lang=fi

Suolahti (voisi olla toinenkin, mutta tulkintakysymys)
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=Suolahti&srs=EPSG%3A3067&y=6939226&x=440023&lang=fi

Äänekoski (Miilunlahdelta toispuolt voimalaa näkisi tehdasalueelle, kai. Lasketaanko se)
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=%C3%84%C3%A4nekoski&srs=EPSG%3A3067&y=6941822&x=434975&lang=fi

Nalkinsalmi
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Nalkinsalmi&srs=EPSG%3A3067&y=6944490&x=431173&lang=fi

Naarakoski
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Naarakoski&srs=EPSG%3A3067&y=6944906&x=430125&lang=fi

Keitelepohja
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Keitelepohja&srs=EPSG%3A3067&y=7008682&x=427051&lang=fi

Hmm, siinä on 15 ja kolme mahdollista. Keiteleeltä löytyy vielä se Iisvesi, ja Päijänne puuttuu kokonaan.

Jatkakaa, olkaa hyvä :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Huhtikuu 02, 2014, 00:05:36
Näyttää siltä että pienen odottelun jälkeenkään ei ole tullut lisäarvauksia, joten lähdetäänpä purkamaan knoppia. Osa paikoista on tulkinnallisesti hieman haasteellisia, joten linjanvedossa piti käyttää perusperiaatteena sitä, että jos yhdestä pisteestä  pystyy näkemään radan selkeästi kahdella erillisellä sektorilla, se myös lasketaan kahdeksi eri kuvauspaikaksi. Laskentaan on luettu mukaan myös puretut ja lakkautetut osuudet. Kokosin listan missä on lueteltu pisteet etelästä pohjoiseen missä voi nähdä tai on voinut nähdä kiskokalustoa. Aivan kaikkia mahdollisia olemassaolleita (esim. sahojen) raiteita ei enää pysty varmistamaan, onko niiltä kaikilta ollut näkymä järvelle, mutta listaan on lisätty ne jotka ovat jokseenkin varmasti näkyneet vesistön suunnalle.

Näyttää siis siltä että nykypäivänä, vuonna 2014 olisi rautatiekohteita mahdollista kuvata 23 eri paikassa, kun lakkautetut kohteet mukaanlukien paikkoja kertyisi 51 kappaletta. (noin arvo) Tämä siis Kymijoen vesistössä, kun kriteerinä oli lähteä veneellä Jyväskylästä liikkeelle. Myös kanavia pitkin sai kulkea. Tässä siis lista. Mikäli joku keksii korjattavaa ja lisättävää, niin ilomielin se otetaan vastaan tämän maantietopainotteisen kopin täydennykseksi. Nyt onkin sitten edessä kaikkein vaikein tehtävä: Kuka voitti?  Jouni heitti aluksi lonkalta ihmeteltävän tarkan vastauksen, jonka sitten veti pois ja pienemmäksi. Kari heitti sen jälkeen arvaukseksi 42 kappaletta joka osui lähimmäksi listan 51 paikkaa, joten vaikka erinomaisia arvauksia tuli muiltakin, niin annetaanko puheenvuoro Karille. (Toki listaa saa kommentoida)

Kymijoen vesistön rautatieaiheisia kuvauspaikkoja

Lahti- Vesijärven satama ja asema (ratayhteys purettu, asema jäljellä)
Lahti- Loviisa-Vesijärvi - radan ent. päätepiste Niemen rannassa
Lahti - Loviisa-Vesijärvi -radan penger Vesijärven rannassa.
Lahti - Niemen/Mukkulan radan raiteistoa ent. laivalaiturin päätepuskin
Heinola - Ent. Hevossaaren rata, Apajalahden penger
Heinola - Ent. Hevossaaren pohjoispään raiteistot (käyttäjiä mm.  Wihurikoski, EKE-Panels Oy, Nokia Oy, Mallasjuoma Oy, Puukemia Oy, Kymi Oy)
Heinola - Jyrängön silta
Heinola - Ent. Tommolan tehtaiden päätepuskin Maitiaislahden rannassa
Heinola - Maitiaislahden ratapenger/silta
Heinola - Rautsalon radan päätepuskin (käyttäjä mm. Oy Tampella Ab -> Oy Tampella Forest Ab -> Enso Gutzeit - > Stora Enso)
Padasjoki - Ent. Mainiemen sahan kapearaiteistoa.
Kuhmoinen - Ent. Kuhmoisten sahan kapearaiteistoa.
Kaipola - Paperitehtaan raide (Yhtyneet paperitehtaat Oy)
Olkkola -  Sahan ent. radan päätepuskin ja ent. kapearaiteista linjastoa. (Yhtyneet paperitehtaat Oy Olkkolan saha)
Jämsänkoski - Jämsänjoen ratasilta
Muurame - Kylänlahden ratasilta
Säynätsalo - Ent. Säynätsalon rata, ratasilta ja Vaneritehtaan ent. raiteen päätepuskimet, Hauhonselän ja Louhunsalmen rannan puskimet. (Enso Gutzeit Oy jne.)
Säynätsalo - Parviaisen sahan kapearaiteet.
Keljonlahti - Voimalaitoksen raide
Keljo - Näkymä Keljonlahden perukasta Kej-Jy osuudelle
Jyväskylä - Jyväskylän ent. satamaraide sekä linjaosuutta Haapamäen suuntaan.
Jyväskylä Lutakon satama - Näkymä ratapihalle ja Schaumanin ent. raiteistolle Lutakkoon.
Jyväskylä - Tourujoki, Tourujoen silta
Jyväskylä - Näkymä Jyväsjärveltä Rauhalahden suuntaan ja Rauhalahden voimalan raiteisto (Imatran Voima Oy ja Jyväskylän energia)
Jyväskylä - Haapalahden perukka. Vanha kivinen kulvertti, radan ja moottoritien alitse mahtuu pienellä matkaveneellä.
Jyväskylä - Sammallahti, ent. Metsäkeskuksen sahan pistoraide.
Vaajakoski- Ent. Varassaaren sahan kapearaide, päätepuskin Varassaaren eteläkärjessä.
Vaajakoski - Haapakosken ratasilta
Ruokosaari - Hiidenlahden ratapenger
Leppälahti - Leppälahden ratapenger
Leppälahti - Ent. Satamaraiteen päätepuskin
Lievestuore - Haarlan sellutehtaan ent. raiteistot, mahdollisesti ollut näkyvissä Lievestuoreenjärveltä. (Haarlan selluloosayhtiö)
Kuusaa - Kuusaan ratasilta (uusi ja vanha)
Äänekoski Miilunlahti - Paperitehtaan raide (voimalaitoksen alapuolella)
Äänekoski - Nalkinsalmen ratasilta (Äki-Srj)
Naarakoski - Naarakosken ratasilta (Äki-Srj Erottuu juuri ja juuri
Kissakosken yläpäästä. Sillan alle ei pääse venettä rikkomatta, kovan kosken takia.
Äänekoski - Äänejärvi, näkymä (Äki-Srj) ratasillalle voimalaitoksen yläpuolelta
Äänekoski- Äänejärvi, näkymä ent. järveä kiertäneelle raiteelle itään.
Äänekoski - Äänejärvi, näkymä ent. ÄSR:n kapearaiteiselle pistoraiteelle järven länsirannalle
Äänekoski - Kuhnamon ranta, ent. Äänekoski-Suolahti -kapearaiteisen radan päätepuskin ja kiramo jolla nostettiin Saarijärven reittiä uitetut puut junaan.
Paatela - Paatelanlahden ratasilta
Paatela - Ent. Äänekoski-Suolahti -kapearaideradan linjaus ylitti Keiteleen ja Kuhnamon välisen kannaksen nykyisen Paatelan sulun kohdalta.
Suolahti - Likolahti, Sääksniemen ja Kumpuniemen raiteistot.
Suolahti - Ent. Riihivuoren sahan raide (Sörnäs Ab - > Rauma-Repola Oy)
Suolahti - Satama (vanha asema)
Iisvesi - Sahan raiteistot
Iisvesi - Ent. Kiviniemen rannan päätepuskin. (Kolikkoinmäen rata)
Iisvesi - Ent. Jauholahden sahan päätepuskin. (Kolikkoinmäen rata)
Iisvesi - Ent. Suihanlahden raiteistot.
IIsvesi - Ent. Kokinsalmen raiteisto.
Keitelepohja - Leppälahden ratapenger (Huom. Leppälahden ratapenkereitä on kaksi Kymijoen vesistössä)



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Huhtikuu 02, 2014, 08:28:33
Jouni heitti aluksi lonkalta ihmeteltävän tarkan vastauksen, jonka sitten veti pois ja pienemmäksi.
Suuri luku johtui alun perin siitä, että muistelin Neiturin kanavan kautta päästävän aina Kallavedelle saakka, mutta sitten lunttasin kartasta ja korjasin lukua. :) Itselleni oli täysin tuntemattomia ainakin nämä:

Padasjoki - Ent. Mainiemen sahan kapearaiteistoa.
Kuhmoinen - Ent. Kuhmoisten sahan kapearaiteistoa.

Ja sitten laskin vähän vähemmän näkyviä kohteita monessa paikassa. Leppälahden Tervatehtaan raide on varmaan näkynyt aikoinaan järvelle myös, se oli suunnilleen tässä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Tervatehdas%2C+kapearaiteinen+rata&srs=EPSG%3A3067&y=6901226&x=446009&lang=fi

Toinen vastaknoppini oli Vaajakosken veneenkuljetusrata, joka taisi jäädä nykyisen kanavan sulun alle. ;)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Huhtikuu 02, 2014, 09:20:17
Niilan listan entisiin kohteisiin voisi lisätä ainakin Vääksyn kanavan rakennustöissä käytetyn laajan rataverkon. Osa on ollut nykykytilaan verraten veden alla ja osa on jäänyt rantojen siistimistöiden alle.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Toukokuu 08, 2014, 23:00:32
Missä kaupungissa voi tarkkasilmäinen junamatkustaja nähdä seuraavanlaisen pyörätien varoituskyltin?

Vaarallinen lasku
 Kokeile jarruja


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ossi Hakkarainen - Toukokuu 08, 2014, 23:03:48
Kouvola.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Toukokuu 08, 2014, 23:15:43
Kouvola.
Jep. Kyltin omaperäinen teksti on jäänyt aivan lähtemättömästi mieleen, siitä kun on tullut jokunen kerta matkusteltua... ::)

Taitaa olla sekin kyltti muuten saanut kulttimaineen ;)
Ks.
http://tinyurl.com/ooyunp3
http://www.iivuli.org/kokeile-jarruja.html
http://www.riemurasia.net/kuva/Kokeile-jarruja/36370


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kari Haapakangas - Toukokuu 09, 2014, 08:55:58
Mikähän siinä on erityisen vaaralllista? Tuollaisia laskujahan on Suomi väärällään, eikä kaikissa ole edes aitaa vastaanottamassa jarrutonta pyöräilijää :D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 15, 2014, 00:13:22
Kun täällä ei vähään aikaan ole ollut knoppeja, niin tässä olisi yksi hyödytön pikkutieto kysymyksessä:

Veturi, jonka kyljessä on ollut messinkinen nimikyltti "Presidente Batista", liittyy jollakin tapaa Suomessa liikennöineisiin vetureihin, eikä ihan vähän. Miten tai miksi? (Presidentti Batista oli aikoinaan Kuuban presidentti, netistä löytyy hänestä varmasti jotain, jos herran persoona kiinnostaa).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Kesäkuu 15, 2014, 22:58:01
Veturi, jonka kyljessä on ollut messinkinen nimikyltti "Presidente Batista", liittyy jollakin tapaa Suomessa liikennöineisiin vetureihin, eikä ihan vähän. Miten tai miksi? (Presidentti Batista oli aikoinaan Kuuban presidentti, netistä löytyy hänestä varmasti jotain, jos herran persoona kiinnostaa).
Kukaan ei ole yrittänyt, joten tässä vastaus:
Kuubaan oli juuri ostettu 35 kpl MaK 800D-veturia ja MaK laski Kuuban erittäin potentiaaliseksi 2000-sarjan ostajaksi. Tämän vuoksi veturia esiteltiin 7.8.1955 Kielin Hbf:lla Kuuban hallituksen edustajille ja valtion presidentille. Veturin kylkeä koristi tuolloin messinkinen nimikyltti "Presidente Batista". Kyltti sai varmasti kyytiä viimeistään silloin, kun pres. Batista luopui vallasta uudenvuoden yönä 1.1.1959 ja pakeni maasta. Mahdollisesti kyltti poistettiin jo ennen veturin lähettämistä Norjaan, koska presidentti oli vähän huonossa maineessa.

Suomessa veturi oli siis ilman nimikylttiään.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Kesäkuu 15, 2014, 23:12:04
Tuohan oli melkoisen "paha" knoppi Eljakselta. Vaikka toisaalla sivustolla vellookin MaK-keskustelu, en olisi uskaltautunut moiseen vaihto-ehtoon (pahoin olisivat aatokseni menneet sivuraiteelle ja jopa vielä päätepuskimen läpi - kauaksi). Mutta yleistietous lisääntyy, kiitos.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Heinäkuu 02, 2014, 19:49:56
Vaunuknoppi: VR:llä on ollut vaunuja, joiden numero muuttui sen mukaan, mitä tavaraa vaunuilla kuljetettiin. Sarjatunnus pysyi samana. Käytäntö alkoi ilmeisesti 1948 ja oli voimassa ainakin vielä 1980. Mitä vaunuja nämä olivat ja miten numeron vaihto toteutettiin? Jos tulee vastaus tai vastauksia, niin laitan sitten VR:n piirrokset näkyville.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Heinäkuu 02, 2014, 20:09:27
Ainakin Osa-suurkuormavaunussa numero vaihtui käytetyn lavetin mukaan. Syväkuormauslavetilla numero oli 199'522 ja laivalavetilla 199'523.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Heinäkuu 02, 2014, 20:36:45
Simo vastasi oikein Osa-vaunun osalta. Vaunun numero oli lavetissa, joten numero muuttui itsestään lavetin mukaan.

Tässä tietoja ja piirroksia Osk-vaunuista, joissa oli sama käytäntö.
https://www.dropbox.com/s/e2kon4b420vofax/Osk%20199501-503%20IMG_4272.jpg
https://www.dropbox.com/s/ps2d0p1jc7hnvre/Osk%20piirros%20IMG_4273.jpg
https://www.dropbox.com/s/xx7vqs7bjv42yds/Osk%20piirros%20IMG_4274.jpg
https://www.dropbox.com/s/llhrt9tq1mkdqug/Osk%20piirros%20IMG_4275.jpg
https://www.dropbox.com/s/bd2aa83vpia8m7f/Osk%20piirros%20IMG_4276.jpg


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Heinäkuu 03, 2014, 20:01:05
Tulkitsen, että kysymysvuoro on minulla.

Pysytään tavaravaunulinjalla. Hkb-vaunujen 136'201–136'455 alkuperä on eri kuin muilla Hkb-vaunuilla. Mikä? Ja miten tämä alkuperä näkyy ulospäin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Heinäkuu 04, 2014, 07:16:13
Näiden alkuperä on 12 m Gks vaunut (Muut Hkb -vaunut ovat joko rakennettu uutena Hkb-vaunuiksi tai ovat jatkettuja Hkk vaunuja. Nämä erottuvat yhtenäisen reunapalkin ansiosta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Simo Toikkanen - Heinäkuu 04, 2014, 08:36:57
Näiden alkuperä on 12 m Gks vaunut (Muut Hkb -vaunut ovat joko rakennettu uutena Hkb-vaunuiksi tai ovat jatkettuja Hkk vaunuja. Nämä erottuvat yhtenäisen reunapalkin ansiosta.
Näinpä asia pääpiirteissään on, joskin Gks:n lisäksi aihioina on nähtävästi käytetty myös Svs-vaunuja.

Teppo kysyköön seuraavaksi. Lienee jotakin haastavaa tulossa, jos oikein arvaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tapio Muurinen - Heinäkuu 04, 2014, 11:57:24
Svs-vaunuista kasatuissa Hkb-vaunuissa reunapalkki oli kaksiosainen kuten Hkk:ssa. Arvelen myös pylvästuppeloissa olleen eroja. koska ne on pitänyt laittaa jälkeenpäin. Muissa ne olivat entisiä laukaistavia tuppeloita, jotka hitsattiin kiinteiksi jo ammoin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Heinäkuu 10, 2014, 07:08:25
Jatketaanpa jälleen knoppikaetjua mielestäni helpolla knopilla: Missä sijaitsee radan kunnossapidossa käytettävän sijainnin ilmoitustavan mukaan lähimpänä rataverkon nolla pistettä sijaitseva Ajokieltomerkki (T-310 /T-310A)?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Sallinen - Heinäkuu 10, 2014, 09:27:56
Ajokieltomerkki T-310 on RAMOn mukaan asennettava raiteen oikealle puolelle vähintään 2000 mm ja enintään 4000 mm korkeudelle. Liikennepaikkojen välillä vasemmanpuoleisinta raidetta koskeva merkki on sijoitettava raiteen vasemmalle tai oikealle puolelle ilman nuolta, kun merkki koskee vain yhtä raidetta.

Merkki on asennettava suuntanuolella varustettuna vähintään 2000 mm ja enintään 4000 mm korkeudelle. Veturin ajokieltomerkin näkemävaatimus on 50 m.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Heinäkuu 10, 2014, 09:31:26
Ainakin Helsingissä raiteiden 12-13 ja 14-15 välisissä eteläisimmissä ajolankapylväissä on näkynyt ajokieltomerkkejä, molempia raiteita koskevilla nuolilla varustettuna.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Heinäkuu 10, 2014, 09:40:35
Ainakin Helsingissä raiteiden 12-13 ja 14-15 välisissä eteläisimmissä ajolankapylväissä on näkynyt ajokieltomerkkejä, molempia raiteita koskevilla nuolilla varustettuna.
Ja sieltähän tuli tuo oikea vastauskin, Alex jatkakoon ketjua


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Heinäkuu 10, 2014, 16:09:00
Emma(t), Elli ja Tuulia lienevät monille tuttuja kalustoyksiköitä, mutta minkälainen kulkine mahtaa liikkua rataverkolla nimellä Henna?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Roope Prusila - Heinäkuu 10, 2014, 17:21:42
Emma(t), Elli ja Tuulia lienevät monille tuttuja kalustoyksiköitä, mutta minkälainen kulkine mahtaa liikkua rataverkolla nimellä Henna?

Nuo edellä mainitut ovat työkoneita, joten arvataan, että Henna saattaisi olla, jokin esim radan sähköistykseen liittyvä kone


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Paakkari - Heinäkuu 10, 2014, 18:01:34
Emma(t), Elli ja Tuulia lienevät monille tuttuja kalustoyksiköitä, mutta minkälainen kulkine mahtaa liikkua rataverkolla nimellä Henna?
Kaivinkone?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Heinäkuu 10, 2014, 18:43:00
Kumpikaan arvaus ei ole kovin lähellä oikeaa, joten jatketaan. Kerrotaan tosin sen verran, että Valtterin arvaus on selvästi oikeahkolla suunnalla. ;)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Roope Prusila - Heinäkuu 10, 2014, 20:00:40
Kumpikaan arvaus ei ole kovin lähellä oikeaa, joten jatketaan. Kerrotaan tosin sen verran, että Valtterin arvaus on selvästi oikeahkolla suunnalla. ;)

Olisko sellanen auto, jossa on kori katolla, jossa huoltomiehet työskentelevät ja tuo auto tai enemmänkin pakettiauto pystyy ajamaan raiteilla


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jaakko Hakala - Heinäkuu 11, 2014, 05:44:40
Ratanosturi?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Heinäkuu 13, 2014, 19:04:54
Ehkä vähän huono knoppi, kun "tällaisista" kalustoyksiköistä harvemmin on mitään tietoa muilla kuin niitä itse havainneilla... Jos nyt sellaisen vihjeen vielä antaisi, että kumipyöriä Hennasta ei löydy, eikä tietääkseni mitään muuta tunnistetietoa kuin nimi ja VR:n vihreä logo. Jos ei ratkea, niin Valtterin arvaus on edelleen aihepiiriltään lähimpänä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Esko Ampio - Heinäkuu 13, 2014, 19:54:57
Tuulia, modernimpi laatikkoaura? Minulla on "Tuulia" laatikkoaurasta jonkinmoinen, nyt jo huonokuntoinen piirustus. Jostain "Virallisia tiedotuksia":sta saksittu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Heinäkuu 14, 2014, 00:03:31
Joku Turun Kisko-Kalleja korvaamaan hankittu vaununsiirtolaite?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Roope Prusila - Heinäkuu 14, 2014, 11:22:40
Joku Turun Kisko-Kalleja korvaamaan hankittu vaununsiirtolaite?

Tve4?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 14, 2014, 12:59:01
Joku Turun Kisko-Kalleja korvaamaan hankittu vaununsiirtolaite?

Tve4?
Tve4 511:llä ei ainakaan lue missään lempinimeä. Se ei myöskään ole vaununsiirtolaite*. Eikä siinä ole vihreää logoa ;)

(*Sen sijaan Sk on vaununsiirtolaite. Kuva siitä: http://vaunut.org/kuva/91415 )


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Heinäkuu 14, 2014, 14:26:05
(*Sen sijaan Sk on vaununsiirtolaite. Kuva siitä: http://vaunut.org/kuva/91415 )
Joskin siinä on aika paljon muitakin merkintöjä kuin omistajan logo ja kalustoyksikön nimi. ;D Henna ei siis ole vaununsiirtolaite tai mikään muukaan omin konein liikkuva laite. Näillä vihjeillä alkaa jo todennäköiset vaihtoehdot karsiutua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 14, 2014, 15:27:45
Harjakone?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Heinäkuu 16, 2014, 09:07:27
Eipä ole sekään, vaihtoehtojen määrä pienenee entisestään. :D

Ehkä yritän tulevaisuudessa keksiä vähän helpommin ratkeavia knoppeja, mutta kai tämänkin vielä joku arvaa... :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Heinäkuu 17, 2014, 17:57:32
Viikko on jo ehtinyt vierähtää kysymyksen esittämisestä, joten eiköhän siirrytä eteenpäin.

Henna on siis kaivinkoneiden (ainakin Tkk 912, Hilma) mukana käytettävä kaksiakselinen rullavaunu eli rul-likka. Lienee kohtuullisen uusi, ensimmäinen havaintoni siitä on vajaan vuoden takaa. Ilmeisesti sitten kovin moni muu ei ole sitä havainnut. Tampereen ympäristössä liikkuva voinee tuurilla Hennan nähdä, luppoaikaansa se tuntuu viettävän yleensä Perkiön kääntöpöydän lähistöllä.

Valtteri saa seuraavan knopitusvuoron, koska kaivinkone ei ollut lainkaan huono arvaus noin alkuun. ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Elokuu 17, 2014, 10:58:11
Knoppiketju on seisonut nyt kuukauden paikoillaan. Palautan vuoron tarvittaessa Valtterille, mutta heitetäänpä tähän väliin yksi kysymys:

Mistä päin Suomen rataverkkoa löytyy piste, jossa ratakilometrilukema vähenee kumpaankin suuntaan? Entä mistä toinen piste, jossa ratakilometrilukema kasvaa kumpaankin suuntaan?

Lisäkunniaa saa keksimällä lisää tällaisia pisteitä. En ole täysin varma, onko niitä vain nämä kaksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Paakkari - Elokuu 17, 2014, 12:40:56
Knoppiketju on seisonut nyt kuukauden paikoillaan. Palautan vuoron tarvittaessa Valtterille, mutta heitetäänpä tähän väliin yksi kysymys:

Mistä päin Suomen rataverkkoa löytyy piste, jossa ratakilometrilukema vähenee kumpaankin suuntaan? Entä mistä toinen piste, jossa ratakilometrilukema kasvaa kumpaankin suuntaan?

Lisäkunniaa saa keksimällä lisää tällaisia pisteitä. En ole täysin varma, onko niitä vain nämä kaksi.
Knopitusvuoro siirtyköön siis Jounille; itse en keksi mitään knopittamisen aihetta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Oskari Kvist - Elokuu 17, 2014, 15:48:56
Knoppiketju on seisonut nyt kuukauden paikoillaan. Palautan vuoron tarvittaessa Valtterille, mutta heitetäänpä tähän väliin yksi kysymys:

Mistä päin Suomen rataverkkoa löytyy piste, jossa ratakilometrilukema vähenee kumpaankin suuntaan? Entä mistä toinen piste, jossa ratakilometrilukema kasvaa kumpaankin suuntaan?

Lisäkunniaa saa keksimällä lisää tällaisia pisteitä. En ole täysin varma, onko niitä vain nämä kaksi.

Veikataan ensimmäiseen, että Kontiomäellä (siellä jossakin missä päättyy Savon radan kilometrilaskenta, ja alkaa Kontiomäeltä Oulun suuntaan vähenevät kilometrit).

Ja jälkimmäiseen, että Oulun seudulla (jossakin etelän ja idän suuntien erkanemisvaihteilla, Kontiomäen suuntaan kasvavat kilometrit ja Oulun liikennepaikan suuntaan kasvavat kilometrit).

Lisäksi tuli mieleen myös Viinijärvi, sielläkin Huutokosken suunnasta tullessa kasvavat kilometrit ja Joensuun suunnasta kasvavat kilometrit. Eli joka tapauksessa jos liikutaan Viinijärveltä poispäin Huutokosken tai Joensuun suuntaan, on vähenevät kilometrit.

Myös Sysmäjärvi on sellainen paikka, jonne Siilinjärven ja Viinijärven (Joensuun) suunnista tullessa kasvavat kilometrit, mutta Sysmäjärveltä poistuessa kumpaan tahansa suuntaan kilometrit vähenevät. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Elokuu 17, 2014, 19:15:26
Sysmäjärvellä on se piste, josta kilometrit vähenevät kumpaankin suuntaan. Kontiomäkeä en kelpuuta, koska yksi mittaus kulkee sen lävitse ja tämän lisäksi löytyy kaksi päättyvää mittausta. Puolet knopista on ratkaistu. Haettu toinen paikka on tietty kilometripylväs rataverkolla. Sen lähistöllä ei ole vaihteita eli se ei ole missään ratapihalla. ;) Pitääkö helpottaa sen verran, että se on silti rautatieliikennepaikan alueella.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Elokuu 17, 2014, 19:43:10
Asian vierestä kysymys: mihin kohtaan Kehärataa tulee ratakilometrien epäjatkuvuus- tai suunnanmuutoskohta? Havukoskelle kai?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Paakkari - Elokuu 17, 2014, 20:25:02
En tiedä, että haetko Jouni tätä mutta Hakosillassa sekä Riihimäen että Lahden radat liittyvät toisiinsa, ja kummallakin suunnalla on omat ratakilometrit. Hakosillan jälkeen ratakilometrit lasketaan Riihimäen kautta. Hakosillassa tosin on vaihteet... ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Elokuu 17, 2014, 22:43:02
Nyt haetaan yksiraiteisella radalla olevaa kilometripylvästä, jonka kohdalta kilometriluku kasvaa molempiin suuntiin. Lisävinkkinä paljastettakoon, että vaihde ja rata, jota pitkin kilometrimittaus on tuolle pylväälle tullut, on purettu ja siitä on syntynyt tämä hauska rataverkon erityispiste.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Elokuu 18, 2014, 01:23:08
Nyt haetaan yksiraiteisella radalla olevaa kilometripylvästä, jonka kohdalta kilometriluku kasvaa molempiin suuntiin. Lisävinkkinä paljastettakoon, että vaihde ja rata, jota pitkin kilometrimittaus on tuolle pylväälle tullut, on purettu ja siitä on syntynyt tämä hauska rataverkon erityispiste.

Haapamäen pohjoispuolella, Parkanoon johtavan radan erkanemiskohdassa?

EDIT: Ei taida olla. Rataosat rakennettu "väärässä" järjestyksessä. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Elokuu 18, 2014, 01:31:58
Uusi yritys:

About tuossa: http://goo.gl/maps/XVWDS


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Elokuu 18, 2014, 10:13:51
Uusi yritys:

About tuossa: http://goo.gl/maps/XVWDS
Tämä meni oikein. Mustolan sataman radan kilometripylväs 285 on piste, josta ratakilometrit kasvavat kumpaankin suuntaan. Alun perin kilometrimittaus tuli tuolle pylväälle Simolan suunnasta ja jatkui siitä suoraan eteenpäin Lappeenrannan vanhalle asemalle ja sittemmin uudelle ja edelleen kohti Imatraa päättyen nykyään Säkäniemen vaihteelle.

Oskari ja Topi jakoivat voiton, ottakaa vuoro kumpi ehtii ensin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Elokuu 18, 2014, 20:12:30
Jäsen Kvist sai puolilkaan pisteensä varhemmin, joten ensisijaisuus olkoon hällä. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Oskari Kvist - Syyskuu 05, 2014, 19:10:27
Jäsen Kvist sai puolilkaan pisteensä varhemmin, joten ensisijaisuus olkoon hällä. :)

Ai niin, tähänkin piti keksiä knoppi. Vaikeustaso: Keskivaikea.

Montako vartioitua tasoristeystä on ollut maksimissaan Pieksämäki-Iisalmi-välillä? Montako niitä on tällä hetkellä? Lisäpisteitä saa kun osaa esittää oikean vuoden tai vuosivälin jolloin niitä oli eniten. Lisää lisäpisteitä tulee luettelemalla ao. tasoristeykset :)

Määritellään, että Pieksämäen liikennepaikka ei kuulu alueeseen, mutta Iisalmen liikennepaikka kuuluu, eli käytännössä alue Pieksämäen pohjoiselta tulotolpalta Iisalmen matkustajalaitureille asti riittää.

Extrapisteitä jos muistaa laskea vielä muutkin kuin pääraiteen vartioidut tasoristeykset ao. välillä, myös Iisalmen liikennepaikan osalta :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Syyskuu 27, 2014, 23:58:11
Hiljaista on ollut knoppiketjussa... Vanhoja hieman kaivelin, ainakin kahden varikon kirjoilla on ollut täysin erilaisia veturisarjoja samalla numeroinnilla aikojen kuluessa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 12, 2014, 21:00:43
Jäsen Kvist sai puolilkaan pisteensä varhemmin, joten ensisijaisuus olkoon hällä. :)

Ai niin, tähänkin piti keksiä knoppi. Vaikeustaso: Keskivaikea.

Montako vartioitua tasoristeystä on ollut maksimissaan Pieksämäki-Iisalmi-välillä? Montako niitä on tällä hetkellä? Lisäpisteitä saa kun osaa esittää oikean vuoden tai vuosivälin jolloin niitä oli eniten. Lisää lisäpisteitä tulee luettelemalla ao. tasoristeykset :)

Määritellään, että Pieksämäen liikennepaikka ei kuulu alueeseen, mutta Iisalmen liikennepaikka kuuluu, eli käytännössä alue Pieksämäen pohjoiselta tulotolpalta Iisalmen matkustajalaitureille asti riittää.

Extrapisteitä jos muistaa laskea vielä muutkin kuin pääraiteen vartioidut tasoristeykset ao. välillä, myös Iisalmen liikennepaikan osalta :)
Maksimista en tiedä, mutta laskin seuraavat junasta 6.9.93 (Km-luku, jonka pohjoispuolella oli ääni tai puolipuomi; pohjoisesta etelään):
(IISALMI) 549, 548, 546, 533, 531, 528, 518, 515, 512, 510, 509, 507, 502, 500, 483, 475-478 välillä, (KUOPIO), 447, 443-445 välillä, 437, 426, 424, 414, 403-405 välillä, 402, Suontee-396 välillä, 393, 388, n. 383, ja tämä tekee 28 kpl.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 12, 2014, 21:12:26
Hiljaista on ollut knoppiketjussa... Vanhoja hieman kaivelin, ainakin kahden varikon kirjoilla on ollut täysin erilaisia veturisarjoja samalla numeroinnilla aikojen kuluessa?
Ainakin Tampere Tv3 ja Hr12/Dr12 ja Pasila Hr5 ja Sr12/Dv12. Höyryt olivat sotasaalisvetureita, mutta kai ne kelpaa?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 12, 2014, 21:27:28
Hiljaista on ollut knoppiketjussa... Vanhoja hieman kaivelin, ainakin kahden varikon kirjoilla on ollut täysin erilaisia veturisarjoja samalla numeroinnilla aikojen kuluessa?

Helsingin varikon kirjoilla on tainnut olla numerolla 3201 kaksi tyystin erinäköistä sähköveturia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Lokakuu 13, 2014, 07:44:49
Hiljaista on ollut knoppiketjussa... Vanhoja hieman kaivelin, ainakin kahden varikon kirjoilla on ollut täysin erilaisia veturisarjoja samalla numeroinnilla aikojen kuluessa?

Helsingin varikon kirjoilla on tainnut olla numerolla 3201 kaksi tyystin erinäköistä sähköveturia.
Kyllä Sv1 3201 ( http://www.vaunut.org/kuva/86699 , ex Sv12/Dv12 2501) ja Sr2 3201 ( http://www.vaunut.org/kuva/452 )


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Lokakuu 13, 2014, 10:57:54
Selailin pääsivun linkkiä "Höyryvetureiden sijoituspaikat 1944" ja sieltä löytyi Tampereen kohdalta Tv3 2223 (Dr12), Tr3 2605, 2606, 2612 (Dv12). Pasilaan oli sijoitettuna Hr5:t 2701 ja 2702 (Sr12). Näitähän lähinnä tarkoitin. Topilta tuli toki erittäin hyvä lisäys Sv1/Sr2.

Eljas ja Topi varmaan taistelevat seuraavasta vuorosta - kumpi ehtii ensin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 13, 2014, 12:22:44
Eljas vastasi aiemmin, joten sinne tarjoan taistelematta vuoroa. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 13, 2014, 22:55:55
Siellä on vielä yksi knoppi auki. Minä olen ainoa joka on arvannut jotain sinnepäin kun kysytään. Mutta pidetään nyt kaksi knoppia auki edelleen.

Ohessa pienen suomalaisen risteysaseman raidekaavio, piirretty vuonna 1968. Keksiikö joku mikä se on ilman muita vinkkejä?



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Lokakuu 13, 2014, 23:08:16
Selailin pääsivun linkkiä "Höyryvetureiden sijoituspaikat 1944" ja sieltä löytyi Tampereen kohdalta Tv3 2223 (Dr12), Tr3 2605, 2606, 2612 (Dv12). Pasilaan oli sijoitettuna Hr5:t 2701 ja 2702 (Sr12). Näitähän lähinnä tarkoitin. Topilta tuli toki erittäin hyvä lisäys Sv1/Sr2.

Eljas ja Topi varmaan taistelevat seuraavasta vuorosta - kumpi ehtii ensin.
Mitä kumman sarjoja nuo ovat?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 13, 2014, 23:15:36
Selailin pääsivun linkkiä "Höyryvetureiden sijoituspaikat 1944" ja sieltä löytyi Tampereen kohdalta Tv3 2223 (Dr12), Tr3 2605, 2606, 2612 (Dv12). Pasilaan oli sijoitettuna Hr5:t 2701 ja 2702 (Sr12). Näitähän lähinnä tarkoitin. Topilta tuli toki erittäin hyvä lisäys Sv1/Sr2.

Eljas ja Topi varmaan taistelevat seuraavasta vuorosta - kumpi ehtii ensin.
Mitä kumman sarjoja nuo ovat?
Ne ovat sotasaalisvetureita. Listoja ja selityksiä löytyy esim. kirjasta "Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana". Varmaan Resiinaan tulee siitä arviointi. Siihen asti tässä on linkki  http://www.kustantajalaaksonen.fi/#uutta


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Lokakuu 14, 2014, 00:27:16
Siellä on vielä yksi knoppi auki. Minä olen ainoa joka on arvannut jotain sinnepäin kun kysytään. Mutta pidetään nyt kaksi knoppia auki edelleen.

Ohessa pienen suomalaisen risteysaseman raidekaavio, piirretty vuonna 1968. Keksiikö joku mikä se on ilman muita vinkkejä?

Pesiökylä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Lokakuu 14, 2014, 01:41:55
Siellä on vielä yksi knoppi auki. Minä olen ainoa joka on arvannut jotain sinnepäin kun kysytään. Mutta pidetään nyt kaksi knoppia auki edelleen.

Ohessa pienen suomalaisen risteysaseman raidekaavio, piirretty vuonna 1968. Keksiikö joku mikä se on ilman muita vinkkejä?

Pesiökylä?
OIKEIN! Selvisi nopeasti.Ei hämännyt, vaikka käänsin kuvan poikittain. Alla on alkuperäinen piirros (TAE-TKi-EPö-tuotantoa). Meillä näkyy jääneen yksi kirjoitusvirhe sinne, huomaakohan kukaan. Asemalla oli monta junaa päivässä, ohessa myös 28.5.1961 voimaan astunut aikataulu. Se taisi olla viimeinen ennenkuin rata valmistui Taivalkoskelle saakka.




Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Lokakuu 14, 2014, 02:22:46
Meillä näkyy jääneen yksi kirjoitusvirhe sinne, huomaakohan kukaan.

Oho! :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Oskari Kvist - Lokakuu 17, 2014, 19:56:34
Maksimista en tiedä, mutta laskin seuraavat junasta 6.9.93 (Km-luku, jonka pohjoispuolella oli ääni tai puolipuomi; pohjoisesta etelään):
(IISALMI) 549, 548, 546, 533, 531, 528, 518, 515, 512, 510, 509, 507, 502, 500, 483, 475-478 välillä, (KUOPIO), 447, 443-445 välillä, 437, 426, 424, 414, 403-405 välillä, 402, Suontee-396 välillä, 393, 388, n. 383, ja tämä tekee 28 kpl.

Joo, elikkä tässä tulikin aika hyvin vartioituja tasoristeyksiä. Tässä tämänhetkinen lista niistä, ja jos ei ole käytössä niin laitan tähän.. Lisäksi muutamia joista on tietoa että on ollut aikanaan.

Ilm-Te:

Sankarinkatu ppl 549+956
Venakontie ppl 548+052
Koivikko ppl 546+966, poistui v. 1995-1996 alikulun valmistuessa lähelle

Te-Lna:

Huvila II vvl (varoitusvalolaitos) 535+681
Kapala ppl 533+658
Nerkoo ppl 531+580
Lamminkäyrä ppl 528+229

Lna-Apt:

Kaatopaikka ppl 522+846
Tikanniemi vvl 520+423
Mäntylahti ppl 518+498
Tirilä ppl 515+719
Karvasalmi ppl 514+798
Pajujärvi ppl 512+299
Hepokangas ppl 510+481
Vilhola ppl 509+016
Hovinsilta ppl 507+693

Apt-Sij:

Rojo vvl 504+185
Niskala ppl 502+799
Karsikko vvl 501+509
Kokkonen ppl 500+252
Pyylampi ppl 492+225

Sij-Kuo:

Santala ppl 483+042
Virtasalmi ppl 475+752, poistui n. v. 1994-1995, korvattiin tieyhteydellä.

Kuo-Krm:

Lapinmäki ppl 448+045, poistui v. 2007
Kurkimäki ppl 444+101, poistui v. 1998

Krm-Arl:

Airaksela ppl, 437+234, poistui v. 2007

Arl-Sln:

Ei vartioituja tasoristeyksiä

Sln-Snj:

Särkinen ppl, 426+553, poistui v. 2007
Haapamäki ppl, 424+682, poistui v. 2007
Kaplas ppl, 414+838, poistui v. 2005

Snj-Mrk:

Ei vartioituja tasoristeyksiä

Mrk-Hps

Markkala ppl 403+288, poistui 2012
Herrala ppl 402+494, poistui 2012
Suontee ppl 397+547, poistui 2012
Haapakoski ppl 393+810, poistui 2010 (purettiin 2012)

Hps-Pm

Hukankoski ppl 388+715, poistui 2013 (purettiin 2014)
Partaharju ppl 382+996, poistui 2012

Eli onhan noita ollut melkoinen läjä aikanaan.

Perimätiedon mukaan myös seuraavanlaisia varoituslaitoksia on ollut Pm-Ilm-välillä:

-Iisalmessa Pohjolankadun ylittävän satamaradan valo- ja äänivaroituslaitos, liikennevaloihin kytketty laitos. purettu 1993-1995 satamaradan purkamisen yhteydessä?

-Pitkälahden vanhalla linjalla Särkisoppi valo- ja äänivaroituslaitos (purettu uuden linjan valmistuessa)

-Männistön ja Kelloniemen välissä Honkalahti valo-ja äänivaroituslaitos. Purettu 1978-1983 kun kiertävät tiet valmistuneet Kelloniemeen?

-Vanhalla Saastamoisen radalla joka erkani pääraiteesta nykyisen Bella-veneiden tehtaan vastapäätä, Särkilahti ppl. Purettu tehtaan raiteen purkamisen yhteydessä 1992-1995?

-Pitkälahdessa on ollut vanha kokopuomilaitos (purettu vanhan linjan aikaan)

-Lapinlahdella on ollut melkein heti pohjoispään vaihteen jälkeen pohjoisen suuntaan valo- ja äänivaroituslaitos, purettu joskus 1970-luvulla. Näkyi ehkä jossain Katajiston Lapinlahden kuvassa.

Tietysti vielä nykyäänkin on käytössä Pm-Ilm pääradasta haarautuvilla lyhyillä tehdas-ym. raiteilla:

-Telkkistentien vävl Kelloniemen radalla
-Leväsentie ppl Kumpusaaren/Haapaniemen radalla
-Ruokolahdentie ppl Sorsasalon teollisuusradalla rinnakkaistiellä
-Sairaala vävl Iisveden radalla


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 09, 2014, 20:58:46
Knoppirintamalla on ollut hiljaista. Tässä kaksi Ruotsin sähkövetureihin liittyvää. Vastaus löytyy kirjasta Ellok vid Sveriges järnvägar.

(Huvittava detalji ruotsalaisten palaverien tehokkuudesta: toissapävänä perjantaipalaverissa kirjan nimi muutettiin eli samana päivänä kun minun piti toimittaa painovalmis materiaali kirjapainoon. Ennen oli Elektrolok, mutta palaveri päätti sen olevan niin vanhanaikaista kieltä, etteivät nuoret ymmärrä mistä on kyse.)

1) Mikä on suurinumeroisin SJ:n sähköveturin numero, valokuvasta löytyy todiste. Tätä ei ehkä ole julkistettu kovin tehokkaasti, joten lähimmäksi arvannut voittaa. Tässä tarkoitetaan ns. lyhytnumeroa, ei mitään eurooppalaista pitkää numerorimpsua).

2) Montako yleisen liikenteen sähköveturia on museoitu Ruotsissa. Sillä ei ole merkitystä onko veturi ajokunnossa vai ei. Lähimmäksi veikannut voittaa. Vihellän pelin poikki, kun joku on +/- 2 oikeasta vastauksesta.

Huomautukset: Teollisuusvetureita ei lasketa (esim. Robertsfors, mistä vaunut.orgissakin on kuvia). Vetureita, joita tällä hetkellä pidetään varaosavetureina, ei lasketa (koskee siis: SJ Da 812, Hg 785, Hg2 769, Ma 788, Ma 789 ja Za 268. Mukaan ei lasketa Ruotsissa museoitua norjalaista veturia NSB El 12 2113+2115. Mukaan ei lasketa veturia, jota ollaan muuttamassa dieselveturiksi (SJ Bdp 3255).

Helpotus:
Museosähkövetureita on 18 museolla tai yhdistyksellä eli määrä on ainakin tätä lukua suurempi. Kapearaiteisia vetureita on 7.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 14, 2014, 12:38:06
Ei-jäsenistöstä PH heitti lonkalta, että 45. Se antaa suuntaa, että vetureita on paljon. Vielä paljon enemmän.

Helpotetaan:
Eri veturisarjoja on 26 (tai 29 jos TGOJ:n ja SJ:n Hg, Ma ja Ub lasketaan eri sarjoiksi)

Eniten museoituja kuuluu sarjaan Du2 (9 kpl), sitten Ma (8 kpl, josta 2 SJ ja 6 TGOJ)

Moniosaisista Oa (2-osaa) ja Dm3 (3-osaa) osat yhteensä muodostavat veturin tässä laskelmassa, eli 1 kpl Oa (n:o 1+2) ja 2 kpl Dm3 (n:o 976+977+978 ja 1246+1247+1248) on museoitu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Oskari Kvist - Marraskuu 27, 2014, 21:13:21
Heitetään, lonkalta että 232 kpl.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 27, 2014, 22:47:18
Heitetään, lonkalta että 232 kpl.
Nyt meni sen verran yli, että mukaan täytyisi ottaa myös teollisuussähköveturit ja moottorivaunut, ehkä myös yleisen liikenteen dieselit. PH on lähempänä.

Ruotsin museoiduista teollisuussähkövetureista minulla ei ole valmista listaa enkä edes ole varma olisivatko kaikki tiedossani. IndustriBaneFöreningenin sivuilla oli ennen listoja, mutta ne taisivat kadota. Museoitujen moottorivaunujen ajankohtaisen määrän selvittäminen olisi teoriassa helppo juttu, mutta se vaatii yhtä rajallista juttua, joka ei tahdo riittää, eli aikaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Marraskuu 28, 2014, 09:16:30
No arvataan, kun Ruotsi-tietous ei ole vielä kovin syvällistä etenkään historiallisista asioista.

1) 1422 (viimeinen Rc6) (tässä lienee joku kompa?)
2) 60 kpl


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Marraskuu 28, 2014, 12:17:38
Jounin vastaus 1) jää vielä vajaaksi. Siinä on tosiaan kompa, joku ei ollut voinut vastustaa kiusausta, mutta numero ei saanut elää kauaa veturin kyljessä. Vastaus 11111 (siinä olisi pitänyt olla 1111).

vastaus 2) on jo niin lähellä, että laitan listan tähän. Vastaus on 64 kpl. Listan mukaan voi niitä alkaa bongailla Ruotsin matkoilla.

Ruotsi, yleisen liikenteen museoidut sähköveturit:

HRRJ: 2 (1 kpl)
NKlJ: 33, 41, 102, 104, 105 (kapearaiteisia 891mm) (5 kpl)
SSLidJ: 200 (1 kpl)
TGOJ: Bt 305; Hg 205; Ma 401, 403, 405, 406, 408, 409; Ub 504 (9 kpl)

SJ: 48 kpl
Bap 3250 (891mm kapearaiteinen)
Bdp 3254 (891mm kapearaiteinen)
Bk 734 (= BJ O 214 muodossa museoitu)
Da 790, 820, 888, 896, 936, 941
Dg 101
Dm3 976+977+978, 1246+1247+1248
Du 109, 540
Du2 302, 344, 349, 367, 384, 424, 432, 444, 581
F 621, 696, 701
Hg 756
Hg2 654, 752, 755, 780, 787
Ma 828, 966
Mg 620
Oa 1+2
Pa 27
Ra 846, 847, 987, 994
Ub 163, 255
Ud 854, 868
Z 31
Za 267
Öc 395

Yhteensä 64 kpl


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Tammikuu 13, 2015, 21:48:32
KOMENTOSAUVA.
Tuleekos meille lukijoille mieleen, että mikäs VR:n vehje se sellainen on?
Sitten kun on knoppi valmista, niin laitan tänne asiasta kuvallisen lehtileikkeen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Tammikuu 14, 2015, 21:12:01
KOMENTOSAUVA.
Tuleekos meille lukijoille mieleen, että mikäs VR:n vehje se sellainen on?
Sitten kun on knoppi valmista, niin laitan tänne asiasta kuvallisen lehtileikkeen.
Kysyttävä komentosauva on ollut erittäin yleinen rautateillä, eli kaikki vanhan liiton matkustajat ovat sellaisen joskus nähneet.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Tammikuu 14, 2015, 23:33:28
Voisiko kyseessä olla fyysinen kapula, joka englanniksi tunnetaa nimellä "token"?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Tammikuu 15, 2015, 08:34:54
Voisiko kyseessä olla fyysinen kapula, joka englanniksi tunnetaa nimellä "token"?
Arvaan mitä tarkoitat, eli suojastuskapulaa, mutta se se ei ole. Tämä etsitty on matkustajillekin hyvin tuttu väline. Ja fyysinenkin se on.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Tammikuu 15, 2015, 08:41:49
Olisikohan se  tässä  (http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+Rautatiemuseo/VR1:1167?museum=rautatie*&itemIndex=550) junanlähettäjän kädessä (englanniksi  "baton" (http://blog.nrm.org.uk/2012/11/19/the-piece-of-plastic-that-keeps-the-rail-network-running/))?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Tammikuu 15, 2015, 11:30:19
Olisikohan se  tässä  (http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+Rautatiemuseo/VR1:1167?museum=rautatie*&itemIndex=550) junanlähettäjän kädessä (englanniksi  "baton" (http://blog.nrm.org.uk/2012/11/19/the-piece-of-plastic-that-keeps-the-rail-network-running/))?
Sepä se on eli "Komentosauva". Otettiin VR:llä käyttöön vuonna 1938.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Tammikuu 15, 2015, 19:29:49
KOMENTOSAUVA.
Tuleekos meille lukijoille mieleen, että mikäs VR:n vehje se sellainen on?
Komentosauva otettiin käyttöön 15.9.1938.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Tammikuu 15, 2015, 22:45:22
Otetaanpas sitten uusi knoppi.

Suomen rautateiden koko historian ajan on voinut olla mahdollista, että asemapäällikkö tietää ajan pilkkopimeässäkin 15 minuutin tarkkuudella. - Miten?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teemu Salonen - Tammikuu 16, 2015, 00:33:28
Totaalisen villi arvaus, eikä varmaankaan lähelläkään oikeaa, mutta yritetään silti:

Asemapäällikön taskunauriin viisarinpäät sekä ajat 00, 15, 30 ja 45 on käsitelty pimeässä hohtavalla aineella. Tämä teoria ei tietenkään enää tänäpäivänä toimi kun iPhonesta näkee kellonajan valaistusolosuhteista riippumatta jos vaan phöönissä itessään virta riittää.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Tammikuu 16, 2015, 08:16:29
... Asemapäällikön taskunauriin viisarinpäät sekä ajat 00, 15, 30 ja 45 on käsitelty pimeässä hohtavalla aineella...

Erittäin hyvin tiedetty, mutta ei kuitenkaan vielä aivan riittävä vastaus tähän knoppiin.

Itsevalaiseva kellotaulu ja viisarit on ollut Suomen rautateiden historiassa varmasti yleisin ja pisimpään käytetty tapa tietää aika pimeässäkin. Newitz keksi fosforisoinnin kellotaulun viisareihin ja numeroihin vuonna 1875, joten keino ei ollut käytettävissä maaliskuussa 1862, kun ensimmäinen rataosuus avattiin liikenteelle Suomessa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Tammikuu 16, 2015, 15:14:33
Asemien kaappikellot ovat Big Benin tapaan soineet 15 minuutin välein?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Tammikuu 16, 2015, 15:19:58
Asemien kaappikellot ovat Big Benin tapaan soineet 15 minuutin välein?

Polttaa. - Asemapäällikkö olisi saattanut saada ajan selville 15 minuutin tarkkuudella milloin tahansa, eikä vain lyöntien aikana - ja siis pimeässä...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Tammikuu 16, 2015, 15:42:00
Ottaa yhteyden lennättimellä tai puhelimella naapuriliikennepaikalle ja kysyy? :D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: MNa - Tammikuu 16, 2015, 17:33:38
Mahtoiko lennätin antaa jotain säännöllistä signaalia?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Tammikuu 16, 2015, 17:47:35
Kylmään päin menee; en tiedä oliko lennättimen kautta mahdollista saada aikaa tietoonsa; puhelimella toki olisi voinutkin "naapurille" kilauttaa, kuten Topi ehdotti (neiti aika kuitenkin aloitti Suomessa vasta 1936). Puhelinta tai lennätintä ei kuitenkaan tässä nyt haeta.

Topin kellonlyönteihin liittyvässä vastauksessa on jo jutun juurta. - Apuna asemapäälliköllä olisi voinut olla Suomessa valmistettua, vieläpä suhteellisen kallista aikansa huipputeknologiaa. Mutta mitä - ja miten?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Tammikuu 16, 2015, 21:05:33
Kylmään päin menee; en tiedä oliko lennättimen kautta mahdollista saada aikaa tietoonsa; puhelimella toki olisi voinutkin "naapurille" kilauttaa, kuten Topi ehdotti (neiti aika kuitenkin aloitti Suomessa vasta 1936). Puhelinta tai lennätintä ei kuitenkaan tässä nyt haeta.

Topin kellonlyönteihin liittyvässä vastauksessa on jo jutun juurta. - Apuna asemapäälliköllä olisi voinut olla Suomessa valmistettua, vieläpä suhteellisen kallista aikansa huipputeknologiaa. Mutta mitä - ja miten?
Neiti Aika -kone?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kari Suominen - Tammikuu 17, 2015, 12:10:04
Tässä ilmeisesti haetaan vastaukseksi Könnin mestareiden Pohjanmaalla valmistamia kaappikelloja, joissa oli ns. kysymänaru.

Narua vetämällä kello ensin kertoo yhteen kuluun lyömälla kuluneet varttitunnit (1-3 lyöntiä) ja sitten kahteen kuluun lyömällä viimeksi kuluneen täyden tunnin, jolloin pimeässäkin voidaan saada selville kellonaika varttitunnin tarkkuudella.

Tuvan halki yöllä tarpeilleen hiipineet kiskaisivat siitä saadakseen tietää kellonajan, minkä vuoksi narun rahvaanomaisemmaksi nimeksi muotoutui "kusinaru".

Sillä aikansa huipputeknologialla kysyjä ilmeisesti tarkoitti samojen valmistajien seitsenviisarisia kalenterikelloja...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Tammikuu 17, 2015, 13:29:29
Neiti Aika -kone?

Ensimmäinen Neiti Aika otettiin käyttöön Ranskassa 1933, ja tosiaan pian koneellistettiin. Suomessa tosiaan otettiin käyttöön vasta 1936. Eli tätä ei haettu.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Tammikuu 17, 2015, 13:37:41
Tässä ilmeisesti haetaan vastaukseksi Könnin mestareiden Pohjanmaalla valmistamia kaappikelloja, joissa oli ns. kysymänaru.

Narua vetämällä kello ensin kertoo yhteen kuluun lyömälla kuluneet varttitunnit (1-3 lyöntiä) ja sitten kahteen kuluun lyömällä viimeksi kuluneen täyden tunnin, jolloin pimeässäkin voidaan saada selville kellonaika varttitunnin tarkkuudella.

Tuvan halki yöllä tarpeilleen hiipineet kiskaisivat siitä saadakseen tietää kellonajan, minkä vuoksi narun rahvaanomaisemmaksi nimeksi muotoutui "kusinaru".

Sillä aikansa huipputeknologialla kysyjä ilmeisesti tarkoitti samojen valmistajien seitsenviisarisia kalenterikelloja...

Tismalleen! Hieno vastaus. - Juurikin aikansa huipputeknologiaa edustanut  Könnin repeteerikello (http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html) olisi hoitanut homman; seitsenviisarinen löi täydet tunnit kahdella kulkusella ja neljännestunnit yhdellä. Kuten kerroitkin, toistonuorasta eli "kusinarusta" vetämällä repeteerikoneisto toisti aina viimeisen täyden tunnin ja neljänneksen. Naru löytyi pilkkopimeässäkin.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta, kun moniviisaristen kellojen rakentaminen oli täydessä käynnissä (1815). Kellojen hinnat vaihtelivat suurin piirtein viisarien määrän mukaan; senaikaisella hintatasolla tavallinen Könniläinen maksoi n. 1 lehmän hinnan, ja 7-viisarinen vastaavasti 7-kertaisen summan.

Knopautusvuoro siirtyy Karille!


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: MNa - Tammikuu 17, 2015, 15:02:10
Mukava kysymys ja tieto, vaikka liittyi rautateihin aasinsillan kautta.
Kun tuli mainituksi lennätin, kysyisin ns. viisailta, miksi puhelinlangat lauloivat? Ei siis ole knoppi,
vaan pelkkä kysymys tietävälle.
Olen sitä ikäluokkaa jolle tuo ilmiö on tuttu. Omituista oli, että linjojen vonkuna kuului parhaiten tyynessä
pakkasyössä. Johtuiko vain taustamelun puutteesta, sillä olettaisi tuulenkin olevan syyllinen.
Isälläni oli tapana sanoa, että siellä taas akat juoruavat...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Keski-Petäjä - Tammikuu 17, 2015, 21:00:03
Voisiko olla, että lämpölaajeneminen on asialla. - Pakkasella ilmiö supisti lankoja ja sai ne värisemään eli resonoimaan. Langat resonoivat tietyllä ominaistaajuudella, ja resonointi vahvisti varmaan myös itseään. Tästä varmaan humina syntyi; olen tuota itsekin lapsena kuunnellut.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Tammikuu 17, 2015, 21:13:11
Enpä minäkään tiedä miksi puhelinlangat lauloivat. Se oli tuttua talvisin kun kotoa oli 1,5 km bussipysäkille. Katri-Helena lauloi sen nimisen laulun (ehkä 1960-luvulla), mutta olen jokseenkin varma (muistin pätkiminen huomioiden), että olisin kuullut saman (hitaammin??) paljon aikaisemmin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antti Vanne - Tammikuu 19, 2015, 22:09:17
Enpä minäkään tiedä miksi puhelinlangat lauloivat. Se oli tuttua talvisin kun kotoa oli 1,5 km bussipysäkille. Katri-Helena lauloi sen nimisen laulun (ehkä 1960-luvulla), mutta olen jokseenkin varma (muistin pätkiminen huomioiden), että olisin kuullut saman (hitaammin??) paljon aikaisemmin.

Seuraavaa oikeaa knoppikysymystä odotellessa lainaus Wkipediasta:

"Puhelinlangat laulaa on Pentti Viherluodon säveltämä kappale, jonka on sanoittanut hänen veljensä Aimo Viherluoto. Ensimmäisen levytetyn version teki Pentti Viherluoto 1947. Vuonna 1964 Jörgen Petersen meni PSO-studioilla etsimään Martti Pihan pyynnöstä Dallapé-orkesterin nuottivihkoista jotakin sopivaa Katri Helenalle. Löydettyään sieltä vanhan foksin Petersen esitteli idean Pihalle, joka innostui. Kappaleesta tehtiin nopeampi sovitus, ja Katri Helena lauloi sen levylle, joka nousi heti suosioon."


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jonne Seppänen - Huhtikuu 02, 2015, 17:36:29
Lienee liian helppo mutta kysytään kuitenkin: Missä tänään kulkevassa IC-junassa on vaunuja, jotka pysähtyvät osalla kulkureittinsä samoista asemista eri aikoihin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Varshukov - Huhtikuu 02, 2015, 19:12:31
Lienee liian helppo mutta kysytään kuitenkin: Missä tänään kulkevassa IC-junassa on vaunuja, jotka pysähtyvät osalla kulkureittinsä samoista asemista eri aikoihin?
Niitähän on monta... IC71/78, Turun IC:t, Tampereen IC:t, Tampere-Pori IC:t.... (Ymmärsinkö kysymyksen oikein?)

EDIT: Jos tarkemmin mietitään, tarkoititko IC274:ää? Siinähän 1 Edm pysähtyi Hämeenlinnassa ja tänään päivällä, ja loput vaunut tulevat muun junan mukana huomenaamuna.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jonne Seppänen - Huhtikuu 02, 2015, 19:30:10
Matkustajat eivät siis poistu välillä vaunuista ja lähtöasemalta vaunut lähtevät samana junana, mutta joillekin samoille väliasemille vaunut saapuvat eri aikoihin. Selvensikö?

Lainaus käyttäjältä: Timo Varshukov
link=topic=921.msg62242#msg62242 date=1427994751
Lienee liian helppo mutta kysytään kuitenkin: Missä tänään kulkevassa IC-junassa on vaunuja, jotka pysähtyvät osalla kulkureittinsä samoista asemista eri aikoihin?
Niitähän on monta... IC71/78, Turun IC:t, Tampereen IC:t, Tampere-Pori IC:t.... (Ymmärsinkö kysymyksen oikein?)

EDIT: Jos tarkemmin mietitään, tarkoititko IC274:ää? Siinähän 1 Edm pysähtyi Hämeenlinnassa ja tänään päivällä, ja loput vaunut tulevat muun junan mukana huomenaamuna.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jonne Seppänen - Huhtikuu 04, 2015, 16:29:42
Matkustajat eivät siis poistu välillä vaunuista ja lähtöasemalta vaunut lähtevät samana junana, mutta joillekin samoille väliasemille vaunut saapuvat eri aikoihin. Selvensikö?

Lainaus käyttäjältä: Timo Varshukov
link=topic=921.msg62242#msg62242 date=1427994751
Lienee liian helppo mutta kysytään kuitenkin: Missä tänään kulkevassa IC-junassa on vaunuja, jotka pysähtyvät osalla kulkureittinsä samoista asemista eri aikoihin?
Niitähän on monta... IC71/78, Turun IC:t, Tampereen IC:t, Tampere-Pori IC:t.... (Ymmärsinkö kysymyksen oikein?)

EDIT: Jos tarkemmin mietitään, tarkoititko IC274:ää? Siinähän 1 Edm pysähtyi Hämeenlinnassa ja tänään päivällä, ja loput vaunut tulevat muun junan mukana huomenaamuna.

Tämä knopittelu ei ilmeisesti auennut riittävästi, joten paljastetaan. Haettiin siis junaa IC933 Turusta Tampereelle, jossa on sesonkiaikoina makuuvaunuja kahteen eri Tampereelta jatkavaan yöjunaan. Näin ollen alkumatkasta samaan junaan kuuluvat vaunut saapuivat esimerkiksi Kemiin joko P269:een kytkettynä klo 8.02 tai IC273:n liitettynä klo 9.01.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antero Airola - Toukokuu 24, 2015, 15:42:26
Uusi kysymys:

Nykyisinhän Suomen makuuvaunuliikenne rajoittuu kolmeen junapariin Pohjanmaan radalla (sesonkiaikana vähän useampaan) ja Moskovan yöjunaan. Mutta aikanaan makuuvaunuliikenne on ollut laajempaa.

Kysymys: Millä nykyisin matkustajaliikenteen käytössä olevilla rataosilla EI ole koskaan ollut säännöllistä makuuvaunuliikennettä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tommi Koskinen - Toukokuu 24, 2015, 16:02:01
Uusi kysymys:

Nykyisinhän Suomen makuuvaunuliikenne rajoittuu kolmeen junapariin Pohjanmaan radalla (sesonkiaikana vähän useampaan) ja Moskovan yöjunaan. Mutta aikanaan makuuvaunuliikenne on ollut laajempaa.

Kysymys: Millä nykyisin matkustajaliikenteen käytössä olevilla rataosilla EI ole koskaan ollut säännöllistä makuuvaunuliikennettä?


Huopalahti-Vantaankoski, rantarata ja Lahden oikorata?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Toukokuu 24, 2015, 16:19:36
Uusi kysymys:

Nykyisinhän Suomen makuuvaunuliikenne rajoittuu kolmeen junapariin Pohjanmaan radalla (sesonkiaikana vähän useampaan) ja Moskovan yöjunaan. Mutta aikanaan makuuvaunuliikenne on ollut laajempaa.

Kysymys: Millä nykyisin matkustajaliikenteen käytössä olevilla rataosilla EI ole koskaan ollut säännöllistä makuuvaunuliikennettä?


Huopalahti-Vantaankoski, rantarata ja Lahden oikorata?

Rantaradalla on ollut säännöllisesti makuuvaunuja, ja Lahden oikoradalla on edelleen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Roope Prusila - Toukokuu 24, 2015, 16:33:11
Uusi kysymys:

Nykyisinhän Suomen makuuvaunuliikenne rajoittuu kolmeen junapariin Pohjanmaan radalla (sesonkiaikana vähän useampaan) ja Moskovan yöjunaan. Mutta aikanaan makuuvaunuliikenne on ollut laajempaa.

Kysymys: Millä nykyisin matkustajaliikenteen käytössä olevilla rataosilla EI ole koskaan ollut säännöllistä makuuvaunuliikennettä?


Huopalahti-Vantaankoski, rantarata ja Lahden oikorata?

Rantaradalla on ollut säännöllisesti makuuvaunuja, ja Lahden oikoradalla on edelleen.

Voisiko olla Porin ja Rauman radat


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Toukokuu 24, 2015, 16:54:12
Uusi kysymys:

Nykyisinhän Suomen makuuvaunuliikenne rajoittuu kolmeen junapariin Pohjanmaan radalla (sesonkiaikana vähän useampaan) ja Moskovan yöjunaan. Mutta aikanaan makuuvaunuliikenne on ollut laajempaa.

Kysymys: Millä nykyisin matkustajaliikenteen käytössä olevilla rataosilla EI ole koskaan ollut säännöllistä makuuvaunuliikennettä?


Huopalahti-Vantaankoski, rantarata ja Lahden oikorata?

Rantaradalla on ollut säännöllisesti makuuvaunuja, ja Lahden oikoradalla on edelleen.

Voisiko olla Porin ja Rauman radat

Poriin ja Raumalle on ollut, ja jälkimmäisen rataosuus ei ole enää matkustajaliikenteen käytössä.

Entä Iisalmi-Ylivieska?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Paakkari - Toukokuu 24, 2015, 17:11:10
Tai Parikkala-Savonlinna?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Toukokuu 24, 2015, 17:38:46
Tai Parikkala-Savonlinna?
Savonlinnaan on mennyt.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Miko Rautiainen - Toukokuu 24, 2015, 17:39:34
Seinäjoki-Vaasa
Jyväskylä-Haapamäki





Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tommi Koskinen - Toukokuu 24, 2015, 17:42:07
Uusi kysymys:

Nykyisinhän Suomen makuuvaunuliikenne rajoittuu kolmeen junapariin Pohjanmaan radalla (sesonkiaikana vähän useampaan) ja Moskovan yöjunaan. Mutta aikanaan makuuvaunuliikenne on ollut laajempaa.

Kysymys: Millä nykyisin matkustajaliikenteen käytössä olevilla rataosilla EI ole koskaan ollut säännöllistä makuuvaunuliikennettä?


Huopalahti-Vantaankoski, rantarata ja Lahden oikorata?

Rantaradalla on ollut säännöllisesti makuuvaunuja, ja Lahden oikoradalla on edelleen.

Aivan, unohdin Tolstoin...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Toukokuu 24, 2015, 17:59:40
Seinäjoki-Vaasa
Jyväskylä-Haapamäki
Eikös Vaasaan mennyt?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Visa - Toukokuu 24, 2015, 18:23:14
Seinäjoki-Vaasa
Jyväskylä-Haapamäki
Eikös Vaasaan mennyt?

Meni, mm. tuolla kerrotaan: http://vaunut.org/kuva/79223


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Harry Rajala - Toukokuu 24, 2015, 18:32:52
Olen itse matkustanut 70-luvulla vanhassa kunnon puumakuuvaunussa Tampereelta Joensuuhun eli oli liikennettä makuuvaunuilla Haapamäki-Jyväskylä välillä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Toukokuu 24, 2015, 18:55:13
Kouvola–Kotkan satama.


(OT: Nyt viestin lähetys näköjään onnistui.)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Toukokuu 24, 2015, 19:14:16
Arvataanpa mainitun Vantaankosken radan lisäksi Hangon rataa, jolla en muista olleen lähimenneisyydessä makuuvaunuliikennettä. Tosin olen ollut käsityksessä, että Leningradista olisi päässyt muinoin makuuvaunussa Hankoon, mutta tälle en äkkiseltään löytänyt vahvistusta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Roope Prusila - Toukokuu 24, 2015, 19:42:28
Mites muuten Turku-Uusikaupunki rata?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Olli Aalto - Toukokuu 24, 2015, 19:50:00
Olen itse matkustanut 70-luvulla vanhassa kunnon puumakuuvaunussa Tampereelta Joensuuhun eli oli liikennettä makuuvaunuilla Haapamäki-Jyväskylä välillä.
Oikeassa olet. Miten muutoin Jns–Tku-makuuvaunuliikenne olisi onnistunut ennen 70-luvun puoltaväliä.

Huutokoski–Savonlinna, onko sillä osuudella? Voisi ainakin kuvitella Pietari–Vaasa-osuuden ollessa kyseessä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Panu Breilin - Toukokuu 24, 2015, 20:05:45
Huutokoski–Savonlinna, onko sillä osuudella? Voisi ainakin kuvitella Pietari–Vaasa-osuuden ollessa kyseessä.

Ainakin Viipuri-Elisenvaara-Pieksämäki-makuuvaunureitti on ollut olemassa: http://vaunut.org/kuva/91096


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Valtteri Paakkari - Toukokuu 24, 2015, 20:06:47
Joensuu-Nurmes?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Toukokuu 24, 2015, 20:11:56
Joensuu-Nurmes?

Siellä taas on mennyt yöjuna Kontiomäelle saakka.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antero Airola - Toukokuu 24, 2015, 20:12:06
Turku - Joensuu liikenne aloitettiin vasta 1978 ja se on aina kulkenut Jämsän kautta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: jarkkovoutilainen - Toukokuu 24, 2015, 20:21:17
Entä Iisalmi-Ylivieska?

On ollut vielä 1990 -luvulla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Ville Hautamäki - Toukokuu 24, 2015, 20:31:29
Härmä-Ylihärmä -radalla ei makuuvaunuliikennettä liene koskaan ollut?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tommi Koskinen - Toukokuu 24, 2015, 20:33:51
Mites muuten Turku-Uusikaupunki rata?

Härmä-Ylihärmä -radalla ei makuuvaunuliikennettä liene koskaan ollut?

Nyt haettiin nykyisin matkustajaliikenteen käytössä olevia rataosia.  :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Rauhala - Toukokuu 24, 2015, 20:56:00
Kouvola–Kotkan satama.
Rajataan osuudeksi vain Kotka-Kotkan satama.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Harry Rajala - Toukokuu 24, 2015, 22:13:58
Turku - Joensuu liikenne aloitettiin vasta 1978 ja se on aina kulkenut Jämsän kautta.

Väittäisin raskaasti jopa, että rataosuuden Haapamäki-Jyväskylä kautta on muiden makuvaunujunien ohella kulkenut jossakin vaiheessa itsenäisyytemme aikana Vaasasta Itä-Suomeen suuntautuneita makuuvaunuja, joko ennen toista maailmansotaa tai välittömästi sen jälkeen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Toukokuu 25, 2015, 06:53:08
Mites muuten Turku-Uusikaupunki rata?

Kysymys rajaa tämänkin pois, sillä Tku-Ukp ei ole enää matkustajaliikenteen käytössä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Toukokuu 25, 2015, 07:02:45
Turku - Joensuu liikenne aloitettiin vasta 1978 ja se on aina kulkenut Jämsän kautta.

Väittäisin raskaasti jopa, että rataosuuden Haapamäki-Jyväskylä kautta on muiden makuvaunujunien ohella kulkenut jossakin vaiheessa itsenäisyytemme aikana Vaasasta Itä-Suomeen suuntautuneita makuuvaunuja, joko ennen toista maailmansotaa tai välittömästi sen jälkeen.


Vaasaan en osaa sanoa, mutta ne vanhat aikataulut, joita eilen selasin, tarjosivat makuuvaunullisen yhteyden Pieksämäen ja Porin välille via Hpk.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antero Airola - Toukokuu 25, 2015, 07:28:08
Turku - Joensuu liikenne aloitettiin vasta 1978 ja se on aina kulkenut Jämsän kautta.

Väittäisin raskaasti jopa, että rataosuuden Haapamäki-Jyväskylä kautta on muiden makuvaunujunien ohella kulkenut jossakin vaiheessa itsenäisyytemme aikana Vaasasta Itä-Suomeen suuntautuneita makuuvaunuja, joko ennen toista maailmansotaa tai välittömästi sen jälkeen.

1950-luvulla ja 1960-luvun alussa kulki makuuvaunu Seinäjoki - Pieksämäki. Kesäksi 1962 se ulotettiin Vaasaan saakka.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Toukokuu 25, 2015, 07:53:24
Seinäjoki-Vaasa
Jyväskylä-Haapamäki
Molemmat reitit olen matkustanut makuuvaunussa. Ensinmainitun kun menin Antti Roivaisen kanssa lastaamaan Vaasan kaupungin Museorautatieyhdistys ry:lle lahjoittamia K22 raidetarpeita (joista valtaosa hyödynnettiin Minkiön kolmosraiteeseen. Jälkimmäisen ole matkustanut joitakin vuosia aikaisemmin Pieksämäki - Haapamäki illan viimeisessä henkilöjunassa, johon Jyväskylästä liitettiin Helsinkiin menevät makuuvaunu ja Fo sarjan konduktöörivaunu. Vaunut liitettiin Haapamäellä Oulusta tulevaan P52 junaan.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antero Airola - Toukokuu 25, 2015, 08:01:46
Vastaus:
Huopalahti - Vantaankoski (Tommi)
Kotka - Kotkan satama (Jorma)
Karjaa - Hanko. Saattaa olla, että venäläinen makuuvaunu kulki Hankoon välirauhan aikana? (Alex)

Eli vain 60 km matkalla ei liene ollut makuuvaunuliikennettä.

Kirjataan nyt tähän vielä muut rataosat, joilla joskus on kulkenut makuuvaunuja:
Peipohja - Rauma   (Helsinki-Rauma 1950-luku)
Pori - Haapamäki    (Pori-Pieksämäki 1950-luku)
Seinäjoki - Kristiinankaupunki (Helsinki-Kristiinankaupunki 1950-luku)
Pännäinen - Pietarsaari (Helsinki-Pietarsaari 1950-1960-luku)
Tornio Itäinen - Haaparanta (Helsinki-Haaparanta 1960-1970luku)
Kontiomäki - Taivalkoski (Helsinki-Taivalkoski viikonloppuliikennettä parina talvena 1980/1990-vaihteessa)
Kontiomäki - Nurmes (Helsinki-Kontiomäki 1980-luku)
Siilinjärvi - Viinijärvi (Turku-Joensuu 1980-luku, myös jonain talvena sesonkijunia Joensuu-Rovaniemi)
Säkäniemi - Niirala raja (Viipuri-Joensuu 1930-luku)
Huutokoski - Savonlinna (Helsinki-Savonlinna 1950-luku)
Parikkala - raja - Elisenvaara (Viipuri-Savonlinna 1930-luku)
Simpele - raja - Elisenvaara (Helsinki-Sortavala 1930-luvun loppu, asemasota)
Imatra T - Imatrankoski raja (Helsinki-Enso 1930-luku)
Simola - Lappeenranta (Helsinki-Enso, Helsinki-Sortavala)
Raippo - Lappeenranta (Helsinki-Savonlinna 1950-1960-luku)
Matkaselkä - Äänislinna - Syväri/Karhumäki (Sortavala-Äänislinna, Suojärvi-Karhumäki/Syväri asemasota)
Jänisjärvi - Pitkäranta (Kouvola-Pitkäranta asemasota)



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Toukokuu 25, 2015, 16:02:55
Kontiomäki - Nurmes (Helsinki-Kontiomäki 1980-luku)
Siilinjärvi - Viinijärvi (Turku-Joensuu 1980-luku, myös jonain talvena sesonkijunia Joensuu-Rovaniemi)
Junapari 9/10 kulki elokuun puoliväliin 1993 saakka.
Turku-Joensuu-yöjunapari siirtyi kulkemaan Varkauden kautta 28.5.1989.

Kuinkas muuten rataosa Perälä-Kaskinen, onko sillä joskus liikkunut makuuvaunuja säännöllisessä liikenteessä? Ei toki kelpaa vastaukseksi alkuperäiseen kysymykseen.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antero Airola - Toukokuu 26, 2015, 18:35:41
Kontiomäki - Nurmes (Helsinki-Kontiomäki 1980-luku)
Siilinjärvi - Viinijärvi (Turku-Joensuu 1980-luku, myös jonain talvena sesonkijunia Joensuu-Rovaniemi)
Junapari 9/10 kulki elokuun puoliväliin 1993 saakka.
Turku-Joensuu-yöjunapari siirtyi kulkemaan Varkauden kautta 28.5.1989.

Kuinkas muuten rataosa Perälä-Kaskinen, onko sillä joskus liikkunut makuuvaunuja säännöllisessä liikenteessä? Ei toki kelpaa vastaukseksi alkuperäiseen kysymykseen.
Pitäisin äärimmäisen epätodennäköisenä Kaskisten makuuvaunua. Kaskinenhan oli aikanaan Suomen pienin kaupunki, joten yhteysjuna Perälään sai riittää. Kristiinankaupunkiinkaan ei varmaan ajettu montaa vuotta. Yhteys on mainittu Turistissa vuosina 1951 ja 1952, ei vielä 1947 eikä enää 1960.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Toukokuu 26, 2015, 19:08:35
Pitäisin äärimmäisen epätodennäköisenä Kaskisten makuuvaunua. Kaskinenhan oli aikanaan Suomen pienin kaupunki, joten yhteysjuna Perälään sai riittää. Kristiinankaupunkiinkaan ei varmaan ajettu montaa vuotta. Yhteys on mainittu Turistissa vuosina 1951 ja 1952, ei vielä 1947 eikä enää 1960.
Kristiinankaupungin makuuvaunua ei enää ollut 1.3.1953 aikataulussa, joten se poistui keskellä aikataulukautta. Kaskisiin en ole koskaan nähnyt makuuvaunun aikataulua, joten kannatan näkemystä äärimmäisestä epätodennäköisyydestä.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Toukokuu 27, 2015, 00:24:18
Kaskinen on varmaan hyvin pitkän ajan ollut Suomen asukasluvultaan pienin kaupunki. Ei tule mieleen pienempiä ja muita pieniä on liitetty suurempiin kaupunkeihin. Pitkään aikaan ei ole edes yksikään maalaiskunta päättänyt alkaa kutsua itseään kaupungiksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: eemeli113 - Kesäkuu 14, 2015, 12:41:37
Missäpäin Suomea on rataosa jonka sähköistystä ei ole koskaan käytetty? Vastaus : Imatra tavara - Harakka


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Kesäkuu 15, 2015, 07:06:57
Yritetäänpä: Imatra T - Harakka.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: eemeli113 - Kesäkuu 15, 2015, 07:51:53
Yritetäänpä: Imatra T - Harakka.

Kylläpä kyllä. Tosiaan Imatra tavaran ja Harakan välillä olevaa sähköistystä ei tiettävästi ole koskaan käytetty.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Kesäkuu 15, 2015, 09:53:40
1934 varustettiin pikajunaa 38 Turku Helsinki varten 6 vaunua täydellisillä harmonikoilla.
Kysytäänpä noihin vaunuihin liittyen:
- Onko näistä mikään enää jäljellä ja jos on niin mikä ja missä.
- Kahteen vaunuun liittyen kerrotaan myös muusta muutoksesta, mutta mistä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Alex Chudoba - Kesäkuu 15, 2015, 11:50:07
Varmistusta tälle muistikuvalle en onnistunut löytämään, mutta olikohan Fo 22508 (Haapamäellä) yksi näistä kuudesta vaunusta, ja muutostöihin olisi sisältynyt myös keittiön rakentamien kahteen Fo-vaunuun.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Kesäkuu 15, 2015, 12:36:44
Lähes täydellinen vastaus..... mutta jotain taitaa puuttua.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 28, 2015, 16:48:22
Missä Suomessa voi yöpyä junassa joka ei liiku? (2 oikeaa vastausta)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Visa - Heinäkuu 28, 2015, 16:57:53
Missä Suomessa voi yöpyä junassa joka ei liiku? (2 oikeaa vastausta)

Haapamäki, Tuuri? Entäs Kalannin vaunut, vai onko ne päivävaunuja.

Edit,  myös Jyväskylän Sulun vahtituvan vaunut mutta se ei ihan vastaa kysymykseen koska niissä ainoastaan omistaja(t) saa yöpyä...


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 28, 2015, 17:21:35
Missä Suomessa voi yöpyä junassa joka ei liiku? (2 oikeaa vastausta)

Haapamäki, Tuuri? Entäs Kalannin vaunut, vai onko ne päivävaunuja.

Edit,  myös Jyväskylän Sulun vahtituvan vaunut mutta se ei ihan vastaa kysymykseen koska niissä ainoastaan omistaja(t) saa yöpyä...
No se tuli äkkiä. Visa on oikeassa eli Haapamäkeä ja Tuuria haettiin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 28, 2015, 18:11:25
Yritetäänpä: Imatra T - Harakka.

Kylläpä kyllä. Tosiaan Imatra tavaran ja Harakan välillä olevaa sähköistystä ei tiettävästi ole koskaan käytetty.

Miksi ei? En tiedä vastausta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 28, 2015, 18:21:40
Yritetäänpä: Imatra T - Harakka.

Kylläpä kyllä. Tosiaan Imatra tavaran ja Harakan välillä olevaa sähköistystä ei tiettävästi ole koskaan käytetty.

Miksi ei? En tiedä vastausta.
Arvaus: VR:n junat eivät käytä Harakan ratapihaa paljoakaan vaan liikenne hoituu lähinnä Imatran veturipalvelun dieseleillä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: eemeli113 - Heinäkuu 28, 2015, 20:36:45
Yritetäänpä: Imatra T - Harakka.

Kylläpä kyllä. Tosiaan Imatra tavaran ja Harakan välillä olevaa sähköistystä ei tiettävästi ole koskaan käytetty.

Miksi ei? En tiedä vastausta.
Arvaus: VR:n junat eivät käytä Harakan ratapihaa paljoakaan vaan liikenne hoituu lähinnä Imatran veturipalvelun dieseleillä?

Näinhän se taitaa olla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Heinäkuu 28, 2015, 23:11:10
Yritetäänpä: Imatra T - Harakka.

Kylläpä kyllä. Tosiaan Imatra tavaran ja Harakan välillä olevaa sähköistystä ei tiettävästi ole koskaan käytetty.

Miksi ei? En tiedä vastausta.
Arvaus: VR:n junat eivät käytä Harakan ratapihaa paljoakaan vaan liikenne hoituu lähinnä Imatran veturipalvelun dieseleillä?

Näinhän se taitaa olla.
Dr14:t siirtävät vaunuja jatkuvasti Imatra tavaran ja Harakan raiteiston välillä, mutta itse en kyllä ole osunut näkemään Imatran Veturipalvelun vetureita Imatra tavarassa. Mielenkiintoinen juttu, miksi tuo sähköistys on rakennettu, jos sitä ei todella ole koskaan käytetty.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Heinäkuu 28, 2015, 23:46:23
Yöt pimenevät ja taivaalla saattaa nähdä monenmoisia valoilmiöitä. Mikähän tapahtuma kuvaajan vaatimattomaan pokkariin on tällä kerralla tulostunut?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka V. Puhakka - Heinäkuu 28, 2015, 23:58:24
Näyttää äärimmäisen vakavasti kentänheikennykseltä, häiriöltä ja servomoottorilta.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Heinäkuu 29, 2015, 10:13:05
Pekaltahan tuli oikea vastaus varsin nopeasti. Osaisikohan kukaan arvailla miksi tuo punainen häiriö-valo loistaa ajopöydässä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 29, 2015, 10:38:32
Yritetäänpä: Imatra T - Harakka.

Kylläpä kyllä. Tosiaan Imatra tavaran ja Harakan välillä olevaa sähköistystä ei tiettävästi ole koskaan käytetty.

Miksi ei? En tiedä vastausta.
Arvaus: VR:n junat eivät käytä Harakan ratapihaa paljoakaan vaan liikenne hoituu lähinnä Imatran veturipalvelun dieseleillä?

Näinhän se taitaa olla.
Dr14:t siirtävät vaunuja jatkuvasti Imatra tavaran ja Harakan raiteiston välillä, mutta itse en kyllä ole osunut näkemään Imatran Veturipalvelun vetureita Imatra tavarassa. Mielenkiintoinen juttu, miksi tuo sähköistys on rakennettu, jos sitä ei todella ole koskaan käytetty.
No tässä ainakin yksi Veturipalvelun veturi tuolla välillä: http://vaunut.org/kuva/76286?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pekka V. Puhakka - Heinäkuu 30, 2015, 11:44:01
Pekaltahan tuli oikea vastaus varsin nopeasti. Osaisikohan kukaan arvailla miksi tuo punainen häiriö-valo loistaa ajopöydässä?

Ensin tuli mieleen merkkivalojen kokeilu. Tai jos tosi kyseessä niin voisiko esim. toinen moteur olla "coupee"?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Heinäkuu 30, 2015, 13:43:35
Dr14:t siirtävät vaunuja jatkuvasti Imatra tavaran ja Harakan raiteiston välillä, mutta itse en kyllä ole osunut näkemään Imatran Veturipalvelun vetureita Imatra tavarassa. Mielenkiintoinen juttu, miksi tuo sähköistys on rakennettu, jos sitä ei todella ole koskaan käytetty.
No tässä ainakin yksi Veturipalvelun veturi tuolla välillä: http://vaunut.org/kuva/76286?
Tuon kuvan kommenttien perusteella ollaan puhtaasti siellä Harakan ratapihalla ja vieläpä sen pohjoispäässä, ei siis matkalla Imatra tavaraan. En ole itsekään Harakassa koskaan käynyt, kun en ole ainakaan vielä löytänyt vapaata kulkureittiä sinne. Lieneekö koko ratapiha suljetulla tehdasalueella? Ehkä en ole vain etsinyt riittävän päättäväisesti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Nyman - Heinäkuu 30, 2015, 15:24:13
Lieneekö koko ratapiha suljetulla tehdasalueella? Ehkä en ole vain etsinyt riittävän päättäväisesti.

Kyllä vain – Harakan ratapiha on kokonaan Stora Enson porttien sisäpuolella. Tämän itse asiassa tietää jo siitä, ettei valtion rataverkolla (=linjalla) minkään muun operaattorin kuin VR:n veturi voi Venäjän yhdysliikennesopimuksen vuoksi tarttua venäläisten vaunujen kytkimiin.

Asia on todellakin niin, että Harakan ratapihalla on käynyt sähköveturi vain yhden (1) kerran sitten ratapihan sähköistyksen valmistumisen.

(EDIT: alla oleva lisäys)

Hei muuten, miten esimerkiksi tämä meikäläisen kommentti liittyy itse knoppiketjuun? Jos ei liity, ylläpito voi dellata ainakin mun kommentin, mikäli aiheelliseksi niin katsoo.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Heinäkuu 30, 2015, 22:32:52
Edellä olevaan merkkivalo-knoppiin liittyen Pekka taitaa tuntea Alstomin sielunelämää. Tosiaan, kokeiltiin kummankin ryhmän kentänheikennyksen päällemenon halukkuutta erikseen. Punainen loiste ilmoittaa toisen moottorin olevan työkyvyttömänä = sammuksissa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kurt Ristniemi - Marraskuu 02, 2015, 16:31:12
Numeron alla ollut viiva tarkoitti, ettei vaunua saanut käyttää yhdysliikenteessä (Neukkuihin). Teppoi viittasi yhdessä kuvatekstissä KL19/46, eli alleviivauskäytännön alku taisi olla 1946 ja käskylehden numerosta päätelleen huhtikuun loppupuolella.

KL n:o 1/51 5. kertoo:
Yhdysliikenteessä saadaan tästä alkaen, kirjelmässä n:o Ko 309/1398, 24. 5. 46 annetusta ohjeesta poiketen, käyttää I-vaunuja n:o 150001-150700.
Tästä johtuen on kaikkien I-vaunujen numeroiden alta maalattava pois Kl:ssä n:o 19/46. 2 määrätty valkea viva. (Ko n:o 8/22, 4. 1. 1951)

KL kertoo siis sekä alleviivauksen käyttöönotosta, että sen poisjättämisestä (yhden sarjan osalta).



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouko Järvinen - Tammikuu 13, 2016, 22:08:28
IC-juna, mutta missä? Tältä järvipenkereeltä ei olekaan vielä Vorgissa kuvaa, ihme kyllä...
Aivan ei ehkä riitä kuvan laadukkuus tuonne gallerian puolelle, että josko paikan ratkettua, alkaisi Vorgin sivuillekin tulla parempia kuvia. Paikka on suht helposti saavutettavissa, vaatii vain pienen kävelymatkan loppuosuudelle..


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Tammikuu 13, 2016, 22:19:38
IC-juna, mutta missä? Tältä järvipenkereeltä ei olekaan vielä Vorgissa kuvaa, ihme kyllä...
Aivan ei ehkä riitä kuvan laadukkuus tuonne gallerian puolelle, että josko paikan ratkettua, alkaisi Vorgin sivuillekin tulla parempia kuvia. Paikka on suht helposti saavutettavissa, vaatii vain pienen kävelymatkan loppuosuudelle..

Mäntyharjulla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Tammikuu 13, 2016, 23:34:56
Asia on todellakin niin, että Harakan ratapihalla on käynyt sähköveturi vain yhden (1) kerran sitten ratapihan sähköistyksen valmistumisen.

Mikä ja milloin?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouko Järvinen - Tammikuu 17, 2016, 15:17:25
Aika laakea vastaus, penkereitä riittämiin, mutta ei ole Mäntyharju.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Järvi - Maaliskuu 11, 2016, 23:01:58
Matkailu avartaa, tai ainakin niin sanotaan...

Perjantai-illan kevyt knoppi: minkä asemien kautta oheinen vastapäivään kierretty "rengasmatka" on tehty (vielä kun voi) ?

Ennen vanhaan renkaatkin olivat pyöreämpiä, mutta nykyisin on tyydyttävä halpoihin kolmioihin :D Tälläkään kertaa matkalla ei ollut sen kummenpaa tarkoitusta, kuin viettää aikaa ja nauttia matkanteosta metsien halki sekä järvi- ja rantamaisemiin ulottuvalla varsin mukavalla reitillä. Vatuloinnin ja halpuutuksen johdosta kartan tulostustarkkuudesta on jouduttu tinkimään, tai se ei ainakaan sisälly netissä toimivan jakelukanavan Säästökuvan hintaan. Lisää värejä saa lisämaksusta perävalotakuulla ilman peruutusturvaa.

Oikein arvaajalle kymmenen pistettä ja papukaijamerkki ;)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Maaliskuu 11, 2016, 23:56:05
Aluksi mieleeni juolahti rengasmatka: Tpe-Jy-Hpk-Tpe (vaiko toisin päin).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Timo Järvi - Maaliskuu 12, 2016, 13:25:14
Aluksi mieleeni juolahti rengasmatka: Tpe-Jy-Hpk-Tpe (vaiko toisin päin).

Sehän se :D

Ensin Tampereelta klo 08:09 Jyväskylään, ja sieltä klo 10:28 Keuruulle, josta paluu takaisin Haapamäen ja Oriveden kautta Tampereelle alkoi klo 12:02. Olin lippuja ostaessani "hereillä" vähän huonosti. Paremman hyötysuhteen olisi saanut poikkeamalla Seinäjoella. Mukava reitti tuo Jyväskylä-Keuruu-Seinäjoki, joka tuli aiemmin (ekalla kertaa) kuljettua sinisellä kalustolla istuinergonomialtaan ja valoisuudeltaan ihan ykkösluokan vaunussa verrattuna nykyisiin varsin meluisiin kiskojurnuttajiin.

Uudet aikataulut tuolta rataosalta eivät näytä hyviltä. En yhtään ihmettele, jos matkustajien määrä kiskoilla tulee edelleen laskemaan, mutta sehän on VR:n tarkoitus. Nytkin matkaa tehtiin kahdella yhteen liitetyllä kiskobussilla, ja matkustajia tuntui olevan ihan riittävästi vapaisiin istumapaikkoihin nähden. Siitä huolimatta "ei kannata". Jos Jyväskylästä Keuruulle aikoo mennä jatkossa kiskobussilla, kannattaa ainakin varautua matka-ajan roimaan pitenemiseen nykyisestä noin tunnista pahimmillaan jopa seitsemään tuntiin, kun ennen sitä on kierretty turhaan puoli-Suomea. Suomen malli ja asiakaspalvelua VR:n tyyliin!

Edellisellä reissulla Jyväskylästä pääsi vielä suoraan Vaasaan asti, mutta näköjään tällä hetkellä ei enää pääse. Ja tulevaisuus asettaa matkustajille omat haasteensa. Jos aikoo matkustaa Jyväskylästä suorinta reittiä Vaasaan, kannattaa ostaa VR:n nettipalvelukanavasta Joustohintainen Resiinalippu, jotta ehtii ajoissa perille:

Meno:  Jyväskylä → Vaasa
Tiistai 19.04.2016

05:54   10:29   04:35   1 vaihto:

Taajamajuna › Pikajuna
05:54 Jyväskylä - 08:39 Seinäjoki
Taajamajuna 481
Pääteasema: Seinäjoki

09:28 Seinäjoki - 10:29 Vaasa
Pikajuna 441
Pääteasema: Vaasa

Kulkutiedoissa havaittavissa pienimuotoinen muna-kana ongelma. Juna Vaasaan ehtii lähtemään ennen Jyväskylän junan saapumista. :D Hyvä, että nykyisin liikennöitsijän ei tarvitse tarkistaa aikataulujensa tietojen paikkansapitävyyttä. Tässä olisi selvää tilausta ja potentiaalia palkata lisää väkeä, vaikkapa Aikatauluntarkastuspäällikkö ja Aikataulutarkastaja, joiden molempien toimipaikka on Helsinki.  ;)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Maaliskuu 17, 2018, 14:17:50
Kyselläänpä eri liikennepaikkojen piirteistä ja ominaisuuksista.

Knopissa haetaan suomalaisia valtion radan asemia, joten kapearaiteiset museorautatiet eivät kelpaa vastaukseksi.
Kohdissa 1. ja 2. tarkoitetaan, että Helsinkiin päästäkseen matkustajan on aina vaihdettava junaa.
Kohdissa 3. ja 4. tarkoitetaan, että kysytyllä paikalla ei voi veturivetoisessa junassa veturi vaihtaa toiseen päähän junarunkoa.

1. Listaa sellaiset IC-junien pysähdyspaikat, joilta ei ole suoraa junayhteyttä Helsinkiin.

2. Mainitse sähköistetyn radan henkilöliikenteen pääteasema, jolta ei ole suoraa junayhteyttä Helsinkiin.

3. Mainitse sähköistämättömän radan henkilöliikenteen pääteasema, jolla ei ole ympäriajomahdollisuutta.

4. Mainitse sähköistetyn radan henkilöliikenteen pääteasema, jolla ei ole ympäriajomahdollisuutta.




Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Mikko Miettinen - Maaliskuu 17, 2018, 14:41:09
1. Listaa sellaiset IC-junien pysähdyspaikat, joilta ei ole suoraa junayhteyttä Helsinkiin.
Loimaa ja Humppila
2. Mainitse sähköistetyn radan henkilöliikenteen pääteasema, jolta ei ole suoraa junayhteyttä Helsinkiin.
Kotka satama
3. Mainitse sähköistämättömän radan henkilöliikenteen pääteasema, jolla ei ole ympäriajomahdollisuutta.
Savonlinna
4. Mainitse sähköistetyn radan henkilöliikenteen pääteasema, jolla ei ole ympäriajomahdollisuutta.
Turku satama


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Maaliskuu 17, 2018, 14:53:45
Se tuli kuin apteekin hyllyltä. Hienoa! :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Aalto - Marraskuu 02, 2018, 12:56:43
Mainitse pohjoisin paikka, jossa on sähköistys.

Mainitse pohjoisin paikka, jossa Pendolino on käynyt aikataulun mukaisella vuorolla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Marraskuu 02, 2018, 13:28:29
Mainitse pohjoisin paikka, jossa Pendolino on käynyt aikataulun mukaisella vuorolla.
Mikäli nyt puhutaan Suomen pendolinoliikenteestä, niin tämä lienee Rovaniemi, jonne ajettiin taajamajunia pendolino-kalustolla tuossa jokusen vuotta takaperin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Aalto - Marraskuu 02, 2018, 18:15:57
Antti, vastaus on aivan oikein. Tosin vuosina 2014-2015 jos oikein muistan, kulki myös Pendolino S 45 Hki-Roi lauantaisin, ja paluu S 60 Roi-Hki sunnuntaisin.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kurt Ristniemi - Heinäkuu 11, 2019, 04:59:00
Knoppiketju ei taida enää herättää ihmeempää kiinnostusta. Onkohan kaikki sopivan hankalat knopit jo kysytty?

Kysynpä silti: Mitä ja miksi ovat seuraavat Suomen valtionrautateihin liittyvät sanat, ja mikä logiikka niihin liittyy?

Aura, Virkku, Veikko, Vakava, Vihuri, Saimaa, Sujuva, Salama, Sukava, Hermes, Hektor, Hellas, Helios, Kyllikki, Kullervo, Ilmari, Imatra.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Sallinen - Heinäkuu 11, 2019, 08:26:23
Mitä ja miksi ovat seuraavat Suomen valtionrautateihin liittyvät sanat, ja mikä logiikka niihin liittyy?

Aura, Virkku, Veikko, Vakava, Vihuri, Saimaa, Sujuva, Salama, Sukava, Hermes, Hektor, Hellas, Helios, Kyllikki, Kullervo, Ilmari, Imatra.

Arvaan, että ovat Valtionrautateiden omistama lotjia ja/tai tervahöyryjä, joita tarvittiin halkokuljetuksia varten.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Teppo Niemi - Heinäkuu 11, 2019, 09:07:49
Knoppiketju ei taida enää herättää ihmeempää kiinnostusta. Onkohan kaikki sopivan hankalat knopit jo kysytty?

Kysynpä silti: Mitä ja miksi ovat seuraavat Suomen valtionrautateihin liittyvät sanat, ja mikä logiikka niihin liittyy?

Aura, Virkku, Veikko, Vakava, Vihuri, Saimaa, Sujuva, Salama, Sukava, Hermes, Hektor, Hellas, Helios, Kyllikki, Kullervo, Ilmari, Imatra.

Jotenkin tulee mieleen codenimet eri vetureille. Ne eivät kuitenkaan vakiintuneet käyttöön.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kurt Ristniemi - Heinäkuu 11, 2019, 10:14:17
Jotenkin tulee mieleen codenimet eri vetureille.

Teppo on oikeassa sen suhteen, mitä nuo nimet ovat.
Mutta mihin käyttöön ne luotiin ja mikä logiikka niissä on?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Heinäkuu 11, 2019, 10:32:17
Sanat ovat insinööri A. V. Torénin vuonna 1911 tekemä ehdotus höyryveturisarjojen virallisiksi nimiksi. Perusteluna oli, että eri sarjat eivät puhuttaessa helposti sekaantuisi keskenään samantapaisten sarjojen kanssa.

 

Jatkoknoppina voisit tietenkin kysyä, mitkä nimet puuttuvat nyt esitetystä kysymyksestä (Laukka, Laseva, Leikeä, Menevä, Majava, Melusa, Mukava, Vaka, Pika, Poju, Ilma, Selu, Eila, Ento, Ella ja Esko).

 

Esitys ei muuten johtanut mihinkään.

 

Terv. SKS


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kurt Ristniemi - Heinäkuu 11, 2019, 10:50:03
Lämpenee, lämpenee, vaan ei ihan vielä polta. Eli tiedossahan nämä nimet näkyvät olevan, mutta käyttötarkoitus ja perustelut vielä haparoivat. Ja se nimien logiikka on vielä tyystin selittämättä.
 
Nimet käyttötarkoituksineen ja logiikkoineen on esitetty Konekonttorin kiertokirjeissä 772, 20.11.1911 ja 901, 4.12.1911. 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Erno Palonheimo - Heinäkuu 11, 2019, 10:54:28
Lasevaa, Leikeää ja Melusaa ei löydy suomenhevosten sukutietokannasta. Kaikki muut kyllä.  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Heinäkuu 11, 2019, 14:20:11
Nimen alkukirjain ehkä liittyi käyttötarkoitukseen?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kurt Ristniemi - Heinäkuu 15, 2019, 09:58:57
Nimen alkukirjain ehkä liittyi käyttötarkoitukseen?

Kyllä liittyi, nimittäin veturien käyttötarkoitukseen. Nimen alkukirjain on sama kuin veturin sarjatunnuksen kirjain. Paitsi tietenkin V- ja S-alkuisissa nimissä. Tästä epäjohdonmukaisuudesta varmaan johtuu se, että tätä logiikka ei kiertokirjeissä mainittu. Vaikka muu logiikka mainittiinkin.
 
Sen muun logiikan lisäksi myös kysymys nimien käyttötarkoituksesta on yhä ratkaisua vailla.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Kurt Ristniemi - Syyskuu 04, 2019, 11:18:27
Näistä codenimistä näkyy olevan tutkija Mikko Lumion kirjoitus Resiinassa 1/1979 sivulla 41.

Siinä on nimien tarkoitus ja logiikka tietenkin esitetty alkuperäisen kirjeen mukaisesti oikein:
- tarkoituksena kirje- ja sähkösanomavaihdon helpottaminen
- alkukirjain sarjakirjaimen mukaan (melkein kaikissa)
- kirjainten lukumäärä vetopyörien lukumäärän mukaan.
 


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Syyskuu 30, 2019, 22:46:32
Dr12 2241:n "kattilahuoneesta" löytyi muiden yksilöiden purkuosia, mm. F-kojekaapin ovia. Yhden oven sisäpuolelta löytyi tällainen "ovikello"?  Kukahan sitä lienee soitellut?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jyrki Talvi - Lokakuu 01, 2019, 21:47:02
Tarkoituksena oli/on herättää Koneapulaisen huomio Veturinkuljettajan soittokutsuun.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Lokakuu 01, 2019, 22:19:39
Ei ole "ovikellolla" mitään yhteyksiä kuljettajan vipstaakeihin. Konehuoneessa olijoiden huomion herättämiseksi Hurussa on melko äänekäs sireeni/summeri.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tommi Koskinen - Toukokuu 26, 2020, 21:51:15
1. Mikä on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, jonka alueella ei kulje käytössä olevaa rautatietä?

2. Kun pohditaan kuntia, joissa on eniten rautatieasemia, kärkikolmikon muodostavat varsin odotetusti Helsinki, Vantaa ja Espoo. Mutta mitkä kaksi kuntaa jakavat neljännen sijan?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Toukokuu 26, 2020, 23:57:18
1. Mikä on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, jonka alueella ei kulje käytössä olevaa rautatietä?

Olisiko Pirkkala?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Toukokuu 27, 2020, 06:45:28
1. Mikä on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, jonka alueella ei kulje käytössä olevaa rautatietä?

2. Kun pohditaan kuntia, joissa on eniten rautatieasemia, kärkikolmikon muodostavat varsin odotetusti Helsinki, Vantaa ja Espoo. Mutta mitkä kaksi kuntaa jakavat neljännen sijan?

Kotka ja Savonlinna jakavat sopivasti neljännen sijan, jos kysytään pelkästään henkilöliikenteen pysähdyspaikkoja.

Mutta jos mukaan otetaan mukaan kaikenlaatuiset rautatieliikennepaikat, laskut menevät uusiksi. Pitääkö olla rautatieasema (rakennus)?



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhana Nordlund - Toukokuu 27, 2020, 06:48:25
2. Kun pohditaan kuntia, joissa on eniten rautatieasemia, kärkikolmikon muodostavat varsin odotetusti Helsinki, Vantaa ja Espoo. Mutta mitkä kaksi kuntaa jakavat neljännen sijan?
Toisen arvelen olevan Kotka, koska sen alueella on useita seisakkeita + Kotkan asema (arvelen tässä myös seisakkeet luokiteltavan "rautatieasemiksi"). Hyvä kysymys on, missä toisessa kunnassa sitten on sama määrä asemia. Nykyiset, toisiinsa yhdistyneet kunnat voivat aiheuttaa yllätyksiä varsinkin niille, jotka ovat eläneet pitkään vanhojen kuntarajojen aikana.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juha Vuorinen - Toukokuu 27, 2020, 07:49:06
1. Mikä on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, jonka alueella ei kulje käytössä olevaa rautatietä?

2. Kun pohditaan kuntia, joissa on eniten rautatieasemia, kärkikolmikon muodostavat varsin odotetusti Helsinki, Vantaa ja Espoo. Mutta mitkä kaksi kuntaa jakavat neljännen sijan?

"Rautatieasemia" on epämääräinen käsite ja vaikeuttaa vastaamista. Jos puhutaan rautatieliikennepaikoista (liikennepaikat, seisakkeet ja linjavaihteet), jo Kouvolan ja Lappeenrannan kaupunkien alueilla on niitä enemmän kuin Espoossa, jonka alueella on vaivaiset kolme liikennepaikkaa ja viisi seisaketta. Lisäksi tässä olisi päätettävä mitä tehdään "liikennepaikan osille", koska ne voitaisiin tavaraliikenteen puolella eräällä tavalla rinnastaa siihen, mitä seisakkeet ovat henkilöliikenteessä. Nämä liikennepaikan osat eivät kuulu rautatieliikennepaikkoihin, vaan sisältyvät liikennepaikkoihin niiden osina.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Tommi Koskinen - Toukokuu 27, 2020, 10:23:56
Ykköskohtaan oikea vastaus on Topin mainitsema Pirkkala. Maallikko saattaisi toki helposti ajatella, että esimerkiksi Nurmijärvellä tai Kaarinassa ei kulje rataa.

Pahoittelen kakkoskohdan puutteellista tehtävänantoa, mutta siinä tosiaan haettiin henkilöliikenteen pysähdyspaikkoja. Jukka antoikin tähän oikeat vastaukset. Kotkasta löytyy Tavastila, Kymi, Kyminlinna, Paimenportti, Kotka ja Kotkan satama. Kerimäki ja Punkaharju liittyivät vuonna 2013 Savonlinnaan, josta näin ollen löytyy Kotkan tavoin kuusi asemaa: Savonlinna, Pääskylahti, Kerimäki, Retretti, Lusto ja Punkaharju.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Rainer Silfverberg - Toukokuu 27, 2020, 19:16:02
Pahoittelen kakkoskohdan puutteellista tehtävänantoa, mutta siinä tosiaan haettiin henkilöliikenteen pysähdyspaikkoja. Jukka antoikin tähän oikeat vastaukset. Kotkasta löytyy Tavastila, Kymi, Kyminlinna, Paimenportti, Kotka ja Kotkan satama. Kerimäki ja Punkaharju liittyivät vuonna 2013 Savonlinnaan, josta näin ollen löytyy Kotkan tavoin kuusi asemaa: Savonlinna, Pääskylahti, Kerimäki, Retretti, Lusto ja Punkaharju.
Humppilan kunnasta löytyy 6 asemaa: Humppila (VR), Humppila (JMR), Kermala, Palomäki, Soravaihde, Vuorela.  ;D


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Elokuu 02, 2020, 00:13:59
Kuinka monta kertaa valtatie 1 ylittää tai alittaa rautatien?

Nyt kun Lajusen Topi on taas aktiivinen foorumilla, on pakko korjata tähän seitsemän vuoden takaiseen kysymykseen, että oikea vastaus ei ollutkaan seitsemän kertaa, vaan kuusi kertaa :)

Tienumero 1 alkaa vasta Ylioppilaskylän eli Suntiontien risteyksestä. Eli vaikka rata ylittää tien myös kuvan http://vaunut.org/kuva/69276 kohdassa, se ei siinä vielä kuitenkaan ylitä valtatietä 1.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jouni Hytönen - Elokuu 03, 2020, 11:54:22
Näemmä noin todella on eli tuossa viimeisessa kohdassa tienumero on tekninen 42848. Eli Turun kaupungin katu, joka on kuitenkin esim. erikoiskuljetusten tarpeisiin mallinnettu kuten valtion tiet.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Elokuu 03, 2020, 20:14:20
Näemmä noin todella on eli tuossa viimeisessa kohdassa tienumero on tekninen 42848. Eli Turun kaupungin katu, joka on kuitenkin esim. erikoiskuljetusten tarpeisiin mallinnettu kuten valtion tiet.

Mistä löysit numeron? Yritin tutkia useampia eri sivustoja, tuloksetta. Entä osaatko sanoa, mistä mihin tien numero on 42848, ennen kuin numeroksi muuttuu 42500 (Pansiontie)?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Petri Kiviniemi - Elokuu 03, 2020, 20:41:32
Näemmä noin todella on eli tuossa viimeisessa kohdassa tienumero on tekninen 42848. Eli Turun kaupungin katu, joka on kuitenkin esim. erikoiskuljetusten tarpeisiin mallinnettu kuten valtion tiet.

Mistä löysit numeron? Yritin tutkia useampia eri sivustoja, tuloksetta. Entä osaatko sanoa, mistä mihin tien numero on 42848, ennen kuin numeroksi muuttuu 42500 (Pansiontie)?

Kokeile tätä sivustoa.
https://vayla.fi/kartat/tiekartat


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Elokuu 03, 2020, 20:49:24
Näemmä noin todella on eli tuossa viimeisessa kohdassa tienumero on tekninen 42848. Eli Turun kaupungin katu, joka on kuitenkin esim. erikoiskuljetusten tarpeisiin mallinnettu kuten valtion tiet.

Mistä löysit numeron? Yritin tutkia useampia eri sivustoja, tuloksetta. Entä osaatko sanoa, mistä mihin tien numero on 42848, ennen kuin numeroksi muuttuu 42500 (Pansiontie)?

Kokeile tätä sivustoa.
https://vayla.fi/kartat/tiekartat

Kiitos, mahtava juttu 8-)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Topi Lajunen - Elokuu 05, 2020, 14:07:39
Lainkaan ei harmita olla värässä, jos siitä seuraa tällaista mielenkiintoisuutta. :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 24, 2022, 23:46:37
Klassinen kysymys: missä ollaan? Vihjeenä mainittakoon, että vaikka knoppikuva onkin piirros, kyseessä on oikea asema :)


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Pentti Köylijärvi - Huhtikuu 25, 2022, 06:11:30
Kuinka monta kertaa valtatie 1 ylittää tai alittaa rautatien?

Nyt kun Lajusen Topi on taas aktiivinen foorumilla, on pakko korjata tähän seitsemän vuoden takaiseen kysymykseen, että oikea vastaus ei ollutkaan seitsemän kertaa, vaan kuusi kertaa :)

Tienumero 1 alkaa vasta Ylioppilaskylän eli Suntiontien risteyksestä. Eli vaikka rata ylittää tien myös kuvan http://vaunut.org/kuva/69276 kohdassa, se ei siinä vielä kuitenkaan ylitä valtatietä 1.

Mitenkäs Raide-Jokeri rautatieasiantuntijoiden näkemyksen mukaan tähän kysymykseen suhtautuu, ylittäähän se Vt 1:n hieman Kehä I:n länsipuolella. Muuttuiko lukumäärä?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Rainer Silfverberg - Huhtikuu 25, 2022, 08:22:43
Klassinen kysymys: missä ollaan? Vihjeenä mainittakoon, että vaikka knoppikuva onkin piirros, kyseessä on oikea asema :)

Vuonislahti?


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhana Nordlund - Huhtikuu 25, 2022, 09:28:50
Kuinka monta kertaa valtatie 1 ylittää tai alittaa rautatien?

Nyt kun Lajusen Topi on taas aktiivinen foorumilla, on pakko korjata tähän seitsemän vuoden takaiseen kysymykseen, että oikea vastaus ei ollutkaan seitsemän kertaa, vaan kuusi kertaa :)

Tienumero 1 alkaa vasta Ylioppilaskylän eli Suntiontien risteyksestä. Eli vaikka rata ylittää tien myös kuvan http://vaunut.org/kuva/69276 kohdassa, se ei siinä vielä kuitenkaan ylitä valtatietä 1.

Mitenkäs Raide-Jokeri rautatieasiantuntijoiden näkemyksen mukaan tähän kysymykseen suhtautuu, ylittäähän se Vt 1:n hieman Kehä I:n länsipuolella. Muuttuiko lukumäärä?

Jos tuolla alkuperäisessä kysymyksessä olisi käytetty termiä rata (rautatien asemesta), niin ilman muuta muuttuisi. Siinähän on radan alitus. Mutta koska Raide-Jokeri toteutetaan hallinnollisesti raitiotienä (ei rautatienä), ei vt1 tuossa paikassa ylitä eikä alita rautatietä. Moni palstan lukija tietää, että raitiotiet ovat läheistä sukua rautateille, tavallaan rautateiden erikoissovelluksia. Lisäksi maailmalla tietyt raitiotiemäiset järjestelmät tai niiden osat voivat luokittua rautateiksi eli niitä operoidaan joko kokonaan tai osittain rautatien toimiluvan alaisuudessa ja niillä noudatetaan rautateiden määräyksiä. Minä tulkitsen tätä asiaa sillä tavoin, että rautatien ylitysten tai alitusten määrä ei vt1:llä Raide-Jokerin vuoksi muutu (mutta radan ylitysten ja alitusten kokonaismäärä muuttuu). Ja vielä, tämä ei ole asiantuntijalausunto vaan yksi tapa tarkistella asiaa.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Rainer Silfverberg - Huhtikuu 25, 2022, 09:34:33
Kuinka monta kertaa valtatie 1 ylittää tai alittaa rautatien?

Nyt kun Lajusen Topi on taas aktiivinen foorumilla, on pakko korjata tähän seitsemän vuoden takaiseen kysymykseen, että oikea vastaus ei ollutkaan seitsemän kertaa, vaan kuusi kertaa :)

Tienumero 1 alkaa vasta Ylioppilaskylän eli Suntiontien risteyksestä. Eli vaikka rata ylittää tien myös kuvan http://vaunut.org/kuva/69276 kohdassa, se ei siinä vielä kuitenkaan ylitä valtatietä 1.

Mitenkäs Raide-Jokeri rautatieasiantuntijoiden näkemyksen mukaan tähän kysymykseen suhtautuu, ylittäähän se Vt 1:n hieman Kehä I:n länsipuolella. Muuttuiko lukumäärä?

Jos tuolla alkuperäisessä kysymyksessä olisi käytetty termiä rata (rautatien asemesta), niin ilman muuta muuttuisi. Siinähän on radan alitus. Mutta koska Raide-Jokeri toteutetaan hallinnollisesti raitiotienä (ei rautatienä), ei vt1 tuossa paikassa ylitä eikä alita rautatietä. Moni palstan lukija tietää, että raitiotiet ovat läheistä sukua rautateille, tavallaan rautateiden erikoissovelluksia. Lisäksi maailmalla tietyt raitiotiemäiset järjestelmät tai niiden osat voivat luokittua rautateiksi eli niitä operoidaan joko kokonaan tai osittain rautatien toimiluvan alaisuudessa ja niillä noudatetaan rautateiden määräyksiä. Minä tulkitsen tätä asiaa sillä tavoin, että rautatien ylitysten tai alitusten määrä ei vt1:llä Raide-Jokerin vuoksi muutu (mutta radan ylitysten ja alitusten kokonaismäärä muuttuu). Ja vielä, tämä ei ole asiantuntijalausunto vaan yksi tapa tarkistella asiaa.

Kysymys taitaa koskea nykyistä VT1:ä , ei aikaisempia linjauksia?



Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhana Nordlund - Huhtikuu 25, 2022, 11:19:13
Kuinka monta kertaa valtatie 1 ylittää tai alittaa rautatien?

Nyt kun Lajusen Topi on taas aktiivinen foorumilla, on pakko korjata tähän seitsemän vuoden takaiseen kysymykseen, että oikea vastaus ei ollutkaan seitsemän kertaa, vaan kuusi kertaa :)

Tienumero 1 alkaa vasta Ylioppilaskylän eli Suntiontien risteyksestä. Eli vaikka rata ylittää tien myös kuvan http://vaunut.org/kuva/69276 kohdassa, se ei siinä vielä kuitenkaan ylitä valtatietä 1.

Mitenkäs Raide-Jokeri rautatieasiantuntijoiden näkemyksen mukaan tähän kysymykseen suhtautuu, ylittäähän se Vt 1:n hieman Kehä I:n länsipuolella. Muuttuiko lukumäärä?

Jos tuolla alkuperäisessä kysymyksessä olisi käytetty termiä rata (rautatien asemesta), niin ilman muuta muuttuisi. Siinähän on radan alitus. Mutta koska Raide-Jokeri toteutetaan hallinnollisesti raitiotienä (ei rautatienä), ei vt1 tuossa paikassa ylitä eikä alita rautatietä. Moni palstan lukija tietää, että raitiotiet ovat läheistä sukua rautateille, tavallaan rautateiden erikoissovelluksia. Lisäksi maailmalla tietyt raitiotiemäiset järjestelmät tai niiden osat voivat luokittua rautateiksi eli niitä operoidaan joko kokonaan tai osittain rautatien toimiluvan alaisuudessa ja niillä noudatetaan rautateiden määräyksiä. Minä tulkitsen tätä asiaa sillä tavoin, että rautatien ylitysten tai alitusten määrä ei vt1:llä Raide-Jokerin vuoksi muutu (mutta radan ylitysten ja alitusten kokonaismäärä muuttuu). Ja vielä, tämä ei ole asiantuntijalausunto vaan yksi tapa tarkistella asiaa.

Kysymys taitaa koskea nykyistä VT1:ä , ei aikaisempia linjauksia?


Knoppi oli julkaistu 12.1.2013 käyttäen preesens-aikamuotoa, joten siinä on varmaan ollut lähtökohtana valtatie 1:n sen hetkinen linjaus, joka ilmeisesti on sama kuin nykyinen (huhtikuu 2022).


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 27, 2022, 09:20:27
Klassinen kysymys: missä ollaan? Vihjeenä mainittakoon, että vaikka knoppikuva onkin piirros, kyseessä on oikea asema :)

Vuonislahti?

Eipä ole Vuonislahti.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 28, 2022, 13:15:46
Vihje:

Knoppiaseman nimi alkaa K-kirjaimella.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Rainer Silfverberg - Huhtikuu 28, 2022, 18:47:50

Oli vaikea. Piti ottaa Radan Varrella kirja esiin.

Ainoa asema joka ulkonäöltään natsaa on Kylmäkoski. Toki ei enää nykyisin näytä tuolta, aumakatto on muutettu tavalliseksi harjakatoksi.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Juhana Nordlund - Huhtikuu 28, 2022, 19:11:46
Olipas ovela tehtävä. Tuon tyylisiä asemia ei ole tainnut olla Turun ja Toijalan välisellä radalla tuon enempää. Pohjois-Karjalassa ja toisaalta Suupohjan seudulla Thure Hellströmin piirtämät jotkut asemat ovat tuon kaltaisia, mutta silti erilaisia.


Otsikko: Vs: Knoppiketju
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Huhtikuu 28, 2022, 19:15:14
Kyl! ;)

http://vaunut.org/kuva/94805 http://vaunut.org/kuva/145574

Laajennus on tehty 1929.